VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Hallinto ja organisaatio Toiminnan kehitys Arvio tulevasta kehityksestä Talous 7 Tuloslaskelma 10 Tase 11 Rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoittaminen 16 Tilintarkastuskertomus PUHDISTAMON KÄYTTÖ JA TULOKSET Yleistä 18 Jätevesimäärät Puhdistamon prosessi 21 Prosessi 21 Jäteveden esikäsittely 22 Biologinen puhdistus 22 Kemiallinen jälkisaostus 22 Jälkikäsittelykenttä Lietteen käsittely ja kuivaus 23 Lietteen sakeutus 23 Turpeen ja polymeerin lisäys 24 Kuivaus ja aumakompostointi Käsittelyn tunnuslukuja Puhdistamon käyttötyöt ja käyttötarkkailu Puhdistustulokset 27 2

3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Lakeuden keskuspuhdistamo Oy perustettiin Vuosi 2015 oli yhtiön 30. toimintavuosi. Yhtiö huolehtii omistajakuntien jätevedenkäsittelystä huomioon ottaen kestävä kehitys. Osakaskunnissamme on liittynyt vuoden 2015 loppuun mennessä viemäriverkostoon yli asukasta. Käsitelty vesimäärä kasvoi 6,7 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Sateinen kesä näkyi myös puhdistamolla, ns. vuotovesimäärä oli 10,7 %. Vuotovesimäärä ei ole suuri, mutta kertooko se, että ilmasto on jotenkin muuttunut myös täällä lakeuksilla? Puhdistamolla on kapasiteettia vastata myös vaihtelevien ilmastomuutoksien tuomiin haasteisiin. Vuodenvaihteessa vastaanotetulla tulopumppaamon laajennuksella ja edellisen vuoden varavoimakoneen hankinnalla olemme pyrkineet varautumaan erilaisiin uhkakuviin. Puhdistustulokset ovat olleet myös hyviä. Puhdistamo on toiminut tasaisen varmasti. Yhtiö odottelee Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöstä typpiselvityksestä. Selvitys jätettiin kesäkuussa Oulun yliopiston tutkimukset paljastavat, että fosfori on typpeä merkittävämpi tekijä Perämeren rannikon rehevöitymiskehityksen kannalta. Lakeuden Keskuspuhdistamon laitosmittakaavaisella typenpoistolla ei siis ole merkitystä Liminganlahden ekologiseen tilaan. Yhtiö on saanut Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta päätöksen lietteenkäsittelyvaihtoehtojen selvityksestä. Asiasta, yksityinen henkilö, valitettiin Vaasan hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus piti aluehallintoviraston päätöksen voimassa. Eli kompostointi voi jatkua nykyisellä alueella. Puhdistamoyhtiö etsii omatoimisesti ekologisesti kestävää ratkaisua lietteenkäsittelyvaihtoehtoon. Erilaisia koeajoja on suoritettu ja tullaan suorittamaan myös tulevaisuudessa, jotta ekologisesti kestävä ratkaisu löydettäisiin. Lainsäädännön muutoksiin on pyritty myös vastaamaan. Asetus 331/2013 kieltää puhdistamolla syntyvän välpejätteen viemisen kaatopaikalle lähtien. Viranomaisten, puhdistamoyhtiöiden ja polttolaitoksen yhteistyöllä tähänkin haasteeseen saatiin ratkaisu. Välpejäte voidaan polttaa tulevaisuudessa. Uusia lainsäädännön haasteita tuo myös hankintalain muutos, joka astuu voimaan Näihinkin haasteisiin pyritään löytämään oikea ratkaisu kuluvana vuonna. Yhtiön pitkäaikainen yhteistyökumppani professori Esko Lakso poistui keskuudestamme Pidetyllä ja arvostetulla vesihuollon professorilla oli merkittävä vaikutus yhtiömme vedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn kehitykseen. Menetys oli suuri myös Pohjois-Suomen vesihuoltoalalle. Haluan kiittää sitoutunutta henkilöstöä, omistajia ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna Hannu Roikola 3

4 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy perustettiin Vuosi 2015 oli yhtiön 30. toimintavuosi. 2.1 Hallinto ja organisaatio Osakkeet ja osakepääoma Vähimmäispääoma on euroa ja enimmäispääoma euroa. Yhtiön osakepääoma on ,93 euroa. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia ja osakkeen nimellisarvo on 336,38 euroa. Yhtiöjärjestyksessä on osakkeiden lunastuslauseke. Yhtiön osakkeet jakautuvat seuraavasti: Hailuodon kunta 40 osaketta 1,50 % Kempeleen Vesihuolto Oy osaketta 40,26 % Limingan Vesihuolto Oy 627 osaketta 23,57 % Lumijoen Vesi Oy 80 osaketta 3,01 % Oulun kaupunki 550 osaketta 20,68 % Tyrnävän kunta 292 osaketta 10,98 % osaketta 100,00 % Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kempeleessä. Paikalla oli 96,99 % osakkeista ja äänistä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 :n mukaiset asiat. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. 4

5 Hallitus (osallistuminen kokouksiin) puheenjohtaja myyntineuvottelija Taavi Jarva (6/6) varapj. myyntiedustaja Juha Erkkilä (4/6) jäsenet tekniikan tohtori Matti Huotari (5/6) toimitusjohtaja Markku Komulainen (6/6) tekninen johtaja Risto Sarkkinen (6/6) tekninen johtaja Matti Mannonen (6/6) henkilökohtaiset varajäsenet pankkitoimihenkilö Kaisu Juvani (0/6) postimies Impi Gärding (0/2) asti palomestari Jarmo Haapaniemi (1/4) lähtien johtaja Jouni Lähdemäki (1/6) tekninen johtaja Simo Pöllänen (0/6) maalarimestari Martti Kaisto (0/6) toimitusjohtaja Kalevi Sarsila (0/6) Lumijoen ed. toimitusjohtaja Ari Korkala (2/6) Hailuodon ed. toimitusjohtaja Jouni Marjaniem (0/6) Hallituksen kokous Kuvassa vasemmalta Matti Mannonen, Ari Korkala, Hannu Roikola, Taavi Jarva, Risto Sarkkinen, Juha Erkkilä, Markku Komulainen ja Matti Huotari Toimintavuoden aikana pidettiin kuusi hallituksen kokousta. Niissä on toiminut esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Hannu Roikola. Lumijoen kunnan tultua yhtiön osakkaaksi, teki hallitus päätöksen kutsua Lumijoen edustajan hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Samoin Hailuodon kunnan tultua yhtiön osakkaaksi, teki hallitus päätöksen kutsua Hailuodon edustajan hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. 5

6 Osakassopimus ja siirtoviemäreitä koskevat sopimukset Yhtiötä perustettaessa tehtiin osakkaiden kesken sopimus, jolla sovittiin investoinneista ja niiden rahoituksesta, käyttökustannuksista ja niiden jakamisesta, hallinto- ja työntekijäjärjestelyistä, sekä viemärin rakentamis- ja käyttökustannuksista. Lumijoen kunnan kanssa tehty sopimus Lumijoen kunnan osakkuudesta yhtiössä ja Lumijoen jätevesien johtamisesta keskuspuhdistamolle, kuin myös Hailuodon kunnan kanssa tehty sopimus Hailuodon kunnan osakkuudesta yhtiössä ja Hailuodon jätevesien johtamisesta keskuspuhdistamolle, perustuvat osakassopimukseen. Lakeuden siirtoviemärit ovat kuntien ja vesiyhtiöiden omistamia. Niiltä osilta kun siirtoviemärit ovat monen kunnan käytössä, omistetaan ne yhteisesti käytön mukaisessa suhteessa. Niistä on tehty erilliset sopimukset ennen rakentamista. Hailuodon jätevedet johdetaan Oulun ja Hailuodon keskinäisen sopimuksen perusteella Oulun Veden viemäriverkossa Kempeleeseen, puhdistamolle menevään kolmen kunnan yhteiseen viemäriin. Tilintarkastajat HTM Kari Salonpää varatilintarkastaja HTM Anne Karppinen-Salonpää BDO Yhtiötarkastus Oy, päävastuullinen tilintarkastaja JHTT, HTM Simo Paakkola asti ja siitä lähtien JHTT, KHT Tiina Mikkonen-Brännkärr varatilintarkastaja JHTT, HTM Hilkka Ojala. Henkilökunta Puhdistamonhoitajana toimii Harri Vuolteenaho ja puhdistamon laitosmiehenä Kari Turunen. Toimintavuoden keskimääräinen henkilövahvuus oli kaksi. Yhtiön sivutoiminen toimitusjohtaja on ollut Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikola. Käyttöpäällikkönä toimi Kempeleen Vesihuolto Oy:n käyttöpäällikkö Janne Nikula. Vesilaitoksenhoitaja Jouni Väyrynen tekee yhtiölle puhdistamon atk-raportointia sekä huolto- ja kunnossapitojärjestelmän ylläpitotöitä. Varallaolopäivystyksen suorittaa vesiyhtiön käyttöhenkilöstö yhdessä yhtiön työntekijöiden kanssa. Vesiyhtiön työntekijöitä käytetään myös lomasijaisina ja apuna puhdistamon huolto- ja korjaustöissä. Toimistotyöt hoitaa Kempeleen Vesihuolto Oy:n henkilökunta. Toimintavuonna maksettiin palkkoja ,68 euroa ja kokous- ym. palkkioita euroa. Kempeleen Vesihuolto Oy laskutti yhtiöltä henkilökunnan palvelusten kustannukset toimistohenkilöstön ja toimitusjohtajan osalta ,14 euroa ja käyttöhenkilökunnan osalta ,99 euroa. Toimitusjohtajan osalta yhtiö maksaa Kempeleen Vesihuolto Oy:lle 12,5 % palkasta henkilöstökuluineen ja henkilökunnan osalta todelliset kustannukset ajankäytön perusteella. 6

7 2.2 Toiminnan kehitys Käsitelty jätevesimäärä kasvoi edellisen vuoteen nähden 6,7 %. Säiliöillä tuotavien lietteiden määrä pysyi viime vuoden tasolla. Puhdistustulokset täyttivät selvästi lupaehdot, paitsi voimaan tullutta kesäkauden typenpoistovelvoitetta ei saavutettu. Viherrengas Oy on hoitanut sopimuksemme mukaisesti puhdistamon kompostikentällä lietteenkäsittelystä tulevan turvelieteseoksen kompostoinnin ja jatkojalostuksen sekä valmiin tuotteen loppusijoittamisen. Lietteenkäsittelyn tilanne on ympäristöluvan mukainen. 2.3 Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan vakaasti ennallaan. Puhdistamolle johdettava jätevesikuormitus lisääntyy alueemme kasvun myötä. Vuosina toteutettujen viiden miljoonan euron investointien ansiosta kapasiteetti riittää alueemme voimakkaallekin kasvulle, mutta isot lainat on maksettavana. Kun investoinneista rahoitettiin lainoilla 3,6 milj. euroa, on korkotasolla merkittävä vaikutus kustannuksiin. Jos korot eivät suuresti nouse, pystytään toimimaan reaaliarvoltaan nykyisillä hinnoilla lainojen suhteen. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisilta on saatu päätös lietteenkäsittelyä koskevaan selvitykseen. Asiasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen joka ei muuttanut aluehallintoviranomaisten päätöstä. Päätöksen mukaisesti kompostitoimintaa voidaan jatkaa nykyisellä kentällä. Yhtiö pyrkii tulevaisuudessa etsimään ekologisesti kestävän ratkaisun lietteenkäsittelyyn. Typpiselvitys on toimitettu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 kesäkuun lopulla. Oulun yliopiston selvitykset osoittavat, ettei puhdistamon tehostetulla typenpoistolla ole merkitystä Liminganlahden ekologiseen tilaan. Yhtiö odottaa aluehallintoviranomaisten kantaa asiaan. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan Onneksi viranomaisilta saatiin lupa viedä polttolaitokseen puhdistamolla syntyvä orgaaninen jäte. Laitoksella varauduttiin kylläkin mahdollisiin prosessimuutoksiin 0,64 miljoonan investoinnilla. Investointi mahdollisti nykyisen tulopumppauksen saneerauksen. Hankintalaki on muuttumassa Toivotaan, että puhdistamoyhtiöt pysyvät erityishankintalain piirissä Talous Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n tarkoituksena on toimia yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta. Osakkaiden tarkoituksena yhtiötä perustettaessa oli, että se toimii omarahoitteisesti siten että kustannukset katetaan jäteveden käsittelystä saatavilla maksutuloilla ja osakkaat rahoittavat tarvittaessa vain suuria puhdistamo- sekä purkuviemäriinvestointeja. 7

8 8

9 Ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistamon tehostamis- ja laajennusinvestoinnit v olivat yhteensä 4,95 milj. euroa. Niiden rahoittamiseen otettiin lainaa 1,2 milj. euroa v ja 2,4 milj. euroa v Eli 3,60 milj. euroa 15 vuoden takaisinmaksuajalla yhtiön osakaskuntien takauksella. Vuonna 2015 jäteveden arvonlisäverottomia puhdistusmaksuja nostettiin 0,58 eurosta 0,63 euroon/ m 3. Jäteveden hinta pysyy samana vuonna Sakokaivolietteen arvonlisäveroton hinta oli 2015 vuonna 11,70 euroa/m 3 ja umpikaivolietteen 5,85 euroa/ m 3. Niiden hintaa nostettiin 5 % vuonna Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä kasvoi 6,6 %, ja säiliöillä tuotavat jätevedet pysyivät samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto oli 1,26 milj. euroa nousten vuoden takaisesta euroa. Suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on ,59 euroa voitolla. Verotettavaa tulosta pienennetään euron poistoeron lisäyksellä, jonka jälkeen tilikauden voitto on 1 385,97 euroa. Tilivuoden investoinnit olivat ,85 euroa. Vuosina laajennusinvestointiin otettuja lainoja maksettiin tilikauden aikana euroa, minkä jälkeen niitä on euroa. Oma pääoman määrä on tilikauden lopussa 50,5 %. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 1 385,97 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta. 9

10 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,92 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,66 Ulkopuoliset palvelut , , , ,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,29 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut 7 428, , , ,68 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,45 Liiketoiminnan muut kulut , ,62 LIIKEVOITTO , ,57 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 1 647, ,95 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille , , , ,52 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,05 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys , ,00 Tuloverot 13,38 108,31 TILIKAUDEN VOITTO 1 385,97 254,74 10

11 TASE V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,87 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,77 Rakennukset ja rakennelmat , ,09 Koneet ja kalusto , ,41 Keskeneräiset hankinnat 0, , , ,21 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1 429, ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,77 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,42 Muut saamiset ,76 0,00 Siirtosaamiset 1 277, , , ,12 Rahat ja pankkisaamiset , ,28 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,59 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,93 Muut rahastot Vararahasto , ,08 Liittymismaksurahasto , ,24 Investointirahasto , , , ,36 Edellisten tilikausien voitto , ,97 Tilivuoden voitto 1 385,97 254,74 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,52 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta , ,00 Velat omistusyrityksille 0, ,00 0, ,00 Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta , ,00 Saadut ennakot 234,25 230,56 Ostovelat , ,97 Muut velat 4 052, ,49 Siirtovelat , , , ,07 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,07 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,59 11

12 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut , ,32 Maksut liiketoiminnan kuluista , ,66 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,68 Saadut korot liiketoiminnasta 2 145, ,92 Saadut osinkotulot 1 219,05 300,00 Maksetut välittömät verot 0,00 101,19 Liiketoiminnan rahavirta , ,71 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,04 Aineellisten hyödykkeiden myynti 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys 2 412, ,23 Investointien rahavirta , ,27 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,00 Rahoituksen rahavirta , ,00 Rahavarojen muutos , ,44 Rahavarat tilikauden alussa , ,84 Rahavarat tilikauden lopussa , ,28 Lisäys/vähennys , ,44 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu muuttuvaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Sijoitukset on kirjattu hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on arvostettu alimman arvon periaatteen mukaan muuttuvaan hankintamenoon. Hankintameno on määritelty käyttäen fifo-periaatetta. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Kuluvien pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sekä elinkeinoverolain tarkoittamat pienhankinnat kirjataan kokonaan hankintatilikauden kuluiksi. 12

13 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: Jätevedenpuhdistamo - Rakennukset 25 vuotta - Laitoskoneistot 15 vuotta - Automaatio 10 vuotta - Erilliset maarakenteet 40 vuotta - Kompostikenttien asfalttip. 10 vuotta Kalusto 10 vuotta Arvostuserät tasapoisto 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Maa- ja vesialueet Hankintameno , ,77 Lisäys 7 750,20 0,00 Vähennys 0,00 0,00 Hankintameno , ,77 Rakennukset Sumumenojäännös , ,23 Evl menojäännös , ,23 Lisäykset , ,94 Sumupoisto , ,11 Evl-poisto (7 %) , ,11 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero ,00 0,00 Sumu-menojäännös , ,06 Elv-menojäännös , ,06 Altaat Sumu-menojäännös , ,20 Evl-menojäännös , ,20 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto , ,80 Evl-poisto (25 %) , ,80 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero , ,03 Sumu-menojäännös , ,40 Evl menojäännös , ,40 Laitosten koneistot Sumu menojäännös , ,31 Evl menojäännös , ,67 Lisäys ,26 0,00 Sumupoisto , ,80 Evl-poisto (25%) , ,80 Poistoeron muutos , ,00 Poistoero , ,64 Sumu-menojäännös , ,51 Evl-menojäännös , ,87 13

14 Laitosautomaatio Sumu-menojäännös , ,77 Evl-menojäännös , ,70 Lisäykset , ,17 Vähennykset 0,00 0,00 Sumupoisto , ,30 Evl-poisto , ,30 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero , ,07 Sumu-menojäännös , ,64 Evl-menojäännös , ,57 Erill.maarakenteet Sumu-menojäännös , ,22 Evl-menojäännös , ,34 Lisäykset 0,00 0,00 Sumupoisto , ,71 Evl-poisto , ,71 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero , ,78 Sumu-menojäännös , ,51 Evl-menojäännös , ,63 Kompostikentän asfalttipäällysteet Sumu-menojäännös , ,33 Evl-menojäännös , ,33 Lisäykset 0,00 0,00 Sumupoisto 9 975, ,36 Evl-poisto 9 975, ,36 Sumu-menojäännös , ,97 Evl-menojäännös , ,97 Muut koneet ja kalusto Sumu-menojäännös , ,77 Evl-menojäännös , ,77 Lisäykset 728,33 0,00 Sumupoisto 2 895, ,36 Elv-poisto 2 895, ,36 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero ,00 0,00 Sumu-menojäännös , ,41 Evl-menojäännös , ,41 Keskeneräiset investoinnit , ,94 Aineelliset hyödykkeet yht. kp-arvo , ,21 Aineelliset hyödykkeet yht. elv-poistoarvo , ,62 14

15 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman muutokset Sidottu oma pääoma Osakepääoma , ,93 Osakepääoma , ,93 Vararahasto Vararahasto , ,08 Sopimus Vararahasto , ,08 Sidottu oma pääoma yhteensä , ,01 Vapaa oma pääoma Muut rahastot Liittymismaksurahasto , ,24 Sopimus Liittymismaksurahasto , ,24 Investointirahasto , ,04 Investointirahasto , ,04 Muut rahastot yhteensä , ,28 Ed. tilik. voitto , ,97 Tilikauden voitto/tappio 1 385,97 254,74 Vapaa oma pääoma yhteensä , ,71 Oma pääoma yhteensä , ,00 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat , ,00 Velat omistusyhteysyrityksille Kempeleen Vesihuolto Oy ostovelat , ,51 Yhtiön maa-alueisiin Helpi 18:257 kiinnitetyt ,32 euron määräiset panttikirjat 7 kpl, ovat yhtiön hallussa. Liitetiedot henkilöstöstä Henkilökunta 2 2 Henkilöstökulut Palkat hallitus 6 940, ,00 Palkat henkilökunta , ,21 Muut palkat ja palkkiot 0,00 0,00 Eläkekulut , ,14 Muut henkilösivukulut 4 824, , , ,82 15

16 KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Palkkakirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Tasekirja Tase-erittelyt Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Erikseen sidottuna Erilliset luettelot Tositelajit ja säilytystapa 01 Tilinpäätöstositteet paperitositteina 10 Kirjanpidon tositteet paperitositteina 11 Sampopankki paperitositteina 12 Osuuspankki paperitositteina 13 Nordea paperitositteina 14 Osuuspankki paperitositteina 18 Myyntilaskut paperitositteina 20 Ostolaskut paperitositteina 30 Ostolaskujen suoritukset paperitositteina 60 Palkkatositteet paperitositteina 70 Vuokrajaksotukset paperitositteina 95 Jaksotukset paperitositteina TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN 16

17 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS 17

18 3. PUHDISTAMON KÄYTTÖ JA TULOKSET 3.1 Yleistä Jätevedenpuhdistamolla käsitellään kuuden Oulun eteläpuolen kunnan jätevedet sekä sako- ja umpikaivolietteet. Puhdistusprosessi on aktiivilietelaitos jälkisaostuksella, jota on tehostettu etusaostuksella. Laitoskäsittelyn jälkeen vedet jälkikäsitellään kosteikkokentällä ennen vesistöön johtamista. Lupa jätevesien johtamiseen yleiseen vesistöön on myönnetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä Nro 78/07/2, Lupaehtojen mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että laitokselta jälkikäsittelykentälle johdettavan jäteveden BOD 7 ATU-arvo on enintään 20 mg/o 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l ja puhdistusteho molempien mainittujen arvojen osalta vähintään 95 %, kiintoaines enintään 35 mg/l puhdistusteho vähintään 90 % sekä COD Cr enintään 125 mg/o 2 /l puhdistusteho vähintään 75 %. Tulokset lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona. Typen osalta jälkikäsittelykentältä vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus enintään 20 mg/l N ja puhdistustehon vähintään 70 % kesä-heinäkuussa vuodesta 2011 lähtien. Entinen jätevesilupa Nro 29/94/2 oli Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämä. Ilmakuva puhdistamoalueesta 18

19 JÄTEVESIMÄÄRÄT Puhdistamon käsittelemä jätevesimäärä oli 1,93 milj. m 3 /a, ja se nousi 6,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puhdistamolle johdettiin osakkailta seuraavat jätevesimäärät (m 3 /a): Keskimääräisenä vuorokausikeskiarvona (m 3 /d) jätevesimäärä oli osakkailta seuraava: 19

20 Laskutetun ja puhdistamolle johdetun jäteveden kehitys: Käsiteltävä jätevesimäärä oli keskimäärin m 3 /vrk. Suurin tulovirtaama oli m 3 / vrk

21 3.2 Puhdistamon prosessi PROSESSI Karkeasti ottaen prosessi voidaan jakaa vesiprosessiin ja lieteprosessiin. Vesiprosessi käsittää veden mekaanisen, biologisen ja kemiallisen käsittelyn. Lieteprosessilla voidaan ymmärtää vesiprosessista poistetun kiintoaineen käsittelyä. Jätevesi ja -lietevirrat tunnuslukuineen vuoden 2015 aikana: 21

22 JÄTEVEDEN ESIKÄSITTELY Esikäsittelyn tarkoituksena on poistaa jätevedestä mekaanisesti erottuvia partikkeleita sekä johtaa laitokselle tuleva jätevesi puhdistusprosessiin tasaisena virtaamana läpi vuorokauden. Esikäsittelyksi voidaan lukea tulopumppaus, välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys. Puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamaa ohjataan prosessiautomaatiolla tulopumppaamon pinnankorkeuden mukaan. Osakkaiden lähtöasemilla olevien tasausaltaiden tehtävänä on varmistaa siirtoviemäreiden kapasiteetin riittävyys sekä käyttövarmuus. Lisäksi niillä tasataan käsittelyprosessiin tulevaa hydraulista kuormitusta. Jäteveden suurimmat partikkelit poistetaan porrasvälpillä (2 kpl), joita ohjataan tulokanavan pinnankorkeuden mukaan. Välpille kerrytetään hyvin vettä siivilöivä jätekerros. Välpätyt epäpuhtaudet johdetaan välpepuristimelle. Välpepuristimessa välpeestä poistetaan vettä ennen lavalle johtamista. Välpe, jota kertyi 57,84 tonnia (158 kg/vrk) kuljetettiin Ruskon kaatopaikalle kesäkuun saakka. Tämän jälkeen välpejäte on viety Oulun polttolaitokselle. Esiselkeyttämöjen tehtävänä on poistaa jätevedestä gravitaation avulla hiukkaset. Hiukkasten muodostumista ja niiden laskeutumista autetaan esisaostuskemikaalilla PIX-105. Vuonna 2015 esisaostuskemikaalia käytettiin 439,4 tonnia. BIOLOGINEN PUHDISTUS Biologinen yksikkö perustuu pieneliöiden eli mikrobien kykyyn hajottaa ja käyttää ravinnokseen jäteveden sisältämää orgaanista ainesta ja ravinteita. Toimiakseen ne vaativat oikeanlaiset olosuhteet orgaanisen aineksen, ravinteiden ja hapen osalta. Ilmastuksella saadaan myös aktiiviliete jatkuvaan liikkeeseen. Kun uutta biomassaa syntyy jatkuvasti ja lietepitoisuus halutaan pitää ilmastusaltaissa vakiona, lietettä pitää poistaa. Tämä tapahtuu väliselkeytyksessä, jossa poistettavasta lietteestä suurin osa johdetaan takaisin ilmastukseen ja viidesosa poistetaan prosessista ylijäämälietteenä. Lietekuorma kuvaa syötettävän ravinnon määrää suhteessa prosessissa olevaan biomassaan. Normaalikuormitteisessa aktiivilietelaitoksessa tämä suhde on välillä 0,05-0,2. Keskiarvo laitoksella on ollut 0,09. KEMIALLINEN JÄLKISAOSTUS Jälkisaostuksen tarkoituksena on poistaa jätevedestä jäljellä olevaa fosforia. Erillinen jälkisaostus myös varmistaa puhdistustuloksen, jos biologisessa prosessissa tapahtuu häiriö. Saostuskemikaalina käytettiin Eka WT 91 liuoskemikaalia. Kemikaalin annostelu toimii virtaaman mukaan. Liuoskemikaalien annostelu tapahtuu lähellä pikasekoitusta, josta vesi johdetaan kaksiosaiseen flokkausaltaaseen. Flokkausaltaissa on lapahämmentimet. Veden viipymä mitoitusvirtaamalla on 15 minuuttia. Kemikaalia käytettiin jälkisaostuksessa 249,1 tonnia vuonna

23 JÄLKIKÄSITTELYKENTTÄ Ennen vesistöön johtamista vesi jälkikäsitellään 17,1 hehtaarin jälkikäsittelykentällä. Kentällä kasvaa pääasiallisesti järviruokoa. Kentällä on orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä poistava vaikutus. Jälkikäsittelykentälle lähtöpää 3.3. Lietteen käsittely ja kuivaus LIETTEEN SAKEUTUS Esiselkeytyksestä sekä biologisesta että kemiallisesta prosessissa erotetut lietteet ovat vesipitoisia, joten niitä tiivistetään mekaanisesti sakeuttamoissa ennen lietteen koneellista kuivausta. Puhdistamon selkeytysaltailta poistettu liete (ylijäämäliete) kerätään selkeytinrakennuksessa olevaan ylijäämälietepumppaamoon. Sieltä liete pumpataan sakeuttamoihin. Sakeuttamoiden pohjalla olevat lietekaavarit pyörivät jatkuvasti, jotta liete tiivistyisi mutta ei kerääntyisi liian tiukasti pohjalle. Sakeutuksessa tiivistetty liete pumpataan turve/lietesekoitussäiliöön ja sakeuttamoiden rejektivedet johdetaan takaisin prosessiin. Lietteen laskeutuvuudella sekä sakeuttamoiden rejektivesien kuormituksella on suuri merkitys koko puhdistamon toimintaan. 23

24 TURPEEN JA POLYMEERIN LISÄYS Sakeutuksesta tiivistetty liete pumpataan turve/lietesekoitussäiliöihin. Sakeutettuun lietteeseen lisätään turvetta ja myöhemmässä vaiheessa polymeeriä lietteen kuivauksen tehostamiseksi. Prosessi toimii panosperiaatteella, jolloin toisen sekoitussäiliön tuote virtaa kuivaukseen ja toinen on täytöllä. Automatiikka laskee tarvittavan turpeen määrän tulevan lietteen kiintoainepitoisuuden perusteella. Turve mitataan kuljettimen nopeudesta ja turpeen määrästä kolien välissä. Lietteen kuivainyksikkö 1 KUIVAUS JA AUMAKOMPOSTOINTI Turve-lieteseos, johon on lisätty polymeeriä, johdetaan flokkulaattorista ruuvikuivaimeen, jossa seosta puristetaan vastapainelaippaa vasten. Ruuvikuivaimessa seoksesta puristuu rejektivettä ruuvia ympäröivän kiilalankasiivilän lävitse. Ruuvikuivaimelta kuivattu tuote johdetaan ruuvikuljettimelle, joka kuljettaa seoksen katettuun seossiiloon. Siihen mahtuu kuivattua turvelieteseosta noin 250 m 3, eli noin kahden viikon tuotanto. Siilosta seos ajetaan pyöräkuormaajalla puhdistamon kompostikentälle, missä Viherrengas Oy lisää tukiaineita ja kompostoi tavaran mullan valmistukseen. Kompostoitavan turvelieteseoksen tuotanto oli tonnia, johon on lisätty tonnia tukiaineita. Kompostoituvaa seosta oli siis tonnia. 24

25 Asfaltoitua kompostikenttää on puhdistamolla 1,48 hehtaaria. Vuoden lopulla kompostikentällä oli kompostoituvaa seosta tonnia eli 5 kuukauden tuotanto. Viherrengas Järvenpää Oy kompostointikentällä Yhtiön ja Viherrengas Järvenpää Oy:n välillä on tehty sopimus jätevedenpuhdistamolla syntyvän turvelieteseoksen kompostoinnista ja hyödyntämisestä. Kompostitoimintaa on kehitetty Oulun yliopiston tutkimusten pohjalta yhteistyössä kompostointia hoitavan yrityksen kanssa. Uuden ympäristöluvan mukaisesti aumojen kompostoitavuutta ja materiaalivirtoja seurataan. Niistä pidetään erillistä päiväkirjaa. Aumojen käännössä ja turvelieteseossiilon tyhjennyksissä huomioidaan myös tuulen suunta hajuhaittojen minimoimiseksi. Laitoksella on tuulen suuntaa rekisteröivä ja visualisoiva laitteisto. Analyyttinen hajutarkkailu on otettu käyttöön kevään 2008 aikana tueksi hajuhaittojen minimoimiseksi. Tämän lisäksi viime vuonna käynnistettiin hajupaneeli Niittyrannan alueella. Paneelin jäsenet toimittavat kuukausittain tulokset, joista laaditaan raportti puolivuosittain. 3.4 Käsittelyn tunnuslukuja Tunnuslukuja vesiprosessista vuodelta 2015 vesimäärän ollessa m 3 /d 25

26 Lieteprosessin tunnuslukuja vuodelta Puhdistamon käyttötyöt ja käyttötarkkailu Puhdistamon käyttötyön hoitaa puhdistamon henkilökunta. Käyttötöitä ovat erilaiset prosessien, mittareiden, koneiden sekä kemikaalien annostuksien tarkistukset, valvonnat ja määräaikaishuollot. Suuremmissa huoltotöissä käytetään apuna Kempeleen Vesihuolto Oy:n asentajia sekä ulkopuolisia yrityksiä. Huoltosopimuksia eri yrityksiin on sähkö- ja automaatiolaitteista, pumpuista, lieteanalysaattoreista ja mikroskoopista. Prosessin tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti automaation avulla sekä manuaalisesti erilaisilla analysaattoreilla. Seurattavia ja valvottavia manuaalisia analysointeja ovat fosfaattifosforin ainepitoisuus, palautuslietteen lieteindeksi, lietteiden kuiva-ainepitoisuudet sekä palautuslietteen aktiivisuus. Loppukesästä käynnistettiin esikäsittelyrakennuksen laajennushanke. Hanke sisälsi uuden ruuvipumpun altaineen sekä esikäsittelyrakennuksen laajennuksen. Laajennuksessa on tilavaraus kolmannelle porrasvälpälle, uudelle välpelavalle ja välpepesurille. Samassa 26

27 Pumppukourun pohjalaatan valu yhteydessä tehtiin muutoksia Limingan tuloviemäriin, johon asennettiin uusi mittakaivo sekä Oulunsalon tuloputkeen tehtiin virtausjärjestelyjä, jolla varaudutaan tulevaisuudessa vanhan tulopumppaamon peruskorjaukseen. 3.6 Puhdistustulokset Oulun edustan merialueen tarkkailu toteutetaan alueen kuormittajien yhteistarkkailuna. Oulun edustan vesistöalueelle on (Lapin Vesitutkimus Oy) laadittu yhteistarkkailuohjelma vuosille , jonka Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on hyväksynyt vesistötarkkailun osalta ja Kainuun ELY -keskus kalataloustarkkailun osalta. Uusi yhteistarkkailuohjelma on otettu käyttöön vuoden 2012 alusta. Tarkkailun toteuttaa tarjouskilpailun perusteella v lähtien Pöyry Finland Oy. Lakson Vesi Oy:n laatiman käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksynyt Ohjelman mukaisesti puhdistamolta otetaan kuormitustarkkailunäytteet kerran kuukaudessa. Näytteet otetaan yhden vuorokauden kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottolaitteilla. Näytteistä tehdään lupaehtojen vaatimat määritykset. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt Lakson Vesi Oy:n laatiman hajutarkkailuohjelman. Hajutarkkailuohjelman mukaisesti läheiseltä asuinalueelta ja puhdistamoalueelta seurataan aistinvaraisesti hajuja. Lisäksi puhdistamon hajuja seurataan analyyttisin menetelmin. Puhdistustulokset ovat olleet erittäin hyviä ja antavat hyvän kuvan laitoksen puhdistustehosta. Tulokset ovat olleet lupaehdot täyttäviä kaikkien muiden paitsi typen osalta. Tutkittujen kompostinäytteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat selvästi suurimmat sallitut pitoisuudet, joten seos soveltuu hyötykäyttöön. 27

28 Uuden ympäristöluvan mukaisesti velvoitetarkkailunäytteet otetaan laitokselta lähtevästä ja sinne tulevasta vedestä. Typen osalta velvoitetarkkailunäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja jälkikäsittelykentältä lähtevästä vedestä kesä-elokuun välisenä aikana. Puhdistustulokset ovat velvoitetarkkailun tulosten mukaan vuosikeskiarvona seuraavat: Orgaaninen kuormitus BOD 7 /ATU Tuleva 269,09 mg/l 1 426,2 kg/d Lähtevä 6,17 mg/l 32,7 kg/d puhdistusteho 97,6 % Kokonaisfosfori P Tuleva 12,64 mg/l 67,0 kg/d Lähtevä 0,25 mg/l 1,3 kg/d puhdistusteho 98,0 % Kiintoaine Tuleva 287,6 mg/l 1 495,5 kg/d Lähtevä 15,5 mg/l 78,6 kg/d puhdistusteho 92,5 % Kemiallinen hapenkulutus COD Cr O 2 Tuleva 665,5 mg/l 3 466,0 kg/d Lähtevä 55,5 mg/l 288,3 kg/d puhdistusteho 90,4 % Kokonaistyppi (kesä-elokuu keskiarvo) Tuleva 96,3 mg/l 512,1 kg/d Vesistöön 58,0 mg/l 306,3 kg/d puhdistusteho 39,9 % 28

29 29

30 30 AJ Mattilan Kirjapaino Oy Kempele 2016 digi