Sydänpotilaille on tulossa näyttöön perustuvat liikuntasuositukset

Transkriptio

1 Sydänpotilaille on tulossa näyttöön perustuvat liikuntasuositukset Painonhallinta edellyttää noin tunnin liikkumista päivässä. Suomen Sydänliiton kolmivuotisessa hankkeessa kehitetään terveyttä edistävää liikuntaa ja kuntoutusta eri sydänpotilasryhmille. Parhaillaan työstetään tieteelliseen näyttöön perustuvia liikuntasuosituksia sydänpotilaille. Sydänliikunnan ammattilaisten käyttöön kootaan työvälineitä helpottamaan ja selkiyttämään liikuntasuunnitelman laatimista yhdessä potilaan kanssa. Hyvä liikuntasuunnitelma edistää potilaan paluuta arkeen. Sydänpotilaan liikuntasuosituksissa huomioidaan varsinaisen liikuntaharjoittelun lisäksi vapaaajan liikunta, kuten koti- ja pihatyöt sekä liikunta työssä. Sydäntoipilaan terveyteen vaikuttava päivittäinen liikunta-annos vaatii kohtuutehoista liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä ainakin viitenä päivänä viikossa, mieluiten päivittäin. Painonhallintaan tulee liikkua yhteensä noin tunti päivässä. Yksilöllisesti laaditussa liikuntasuunnitelmassa huomioidaan potilaan toimintakykyrajoitukset, sydänsairauden paranemisvaihe ja potilaan mieltymykset sekä mahdollisuudet. Liikuntasuositukset tulevat sisältämään liikunnallisen kuntoutumisen vaiheet akuutista sairaalavaiheesta kotona toipilasaikana tapahtuvaan liikuntaan sekä kuntoutuksen suunnittelun koko loppuelämää ajatellen. Yksilölliset liikuntaohjeet perustuvat potilaan suorituskyvyn arviointiin. Fysioterapeuttien suorittamille sydänpotilaiden fyysisen kunnon testauksille luodaan yhtenäiset kriteerit. Haastavana osana hankeeseen sisältyy tutkimustoiminta, jossa kartoitetaan tämänhetkisiä alueellisia sydänpotilaille tarjottavia liikuntapalveluita. Hyvin toimivat liikuntapalvelut kootaan malliksi muille toimijoille. Kardiologeista, liikuntalääketieteen asiantuntijoista ja fysioterapeuteista koottu asiantuntijaryhmä valmistelee eri sydänpotilasryhmien liikuntasuositukset. Olemassa olevista paikallisista liikuntapalveluista kehitetään toimivia liikuntapalveluketjuja, joista sydäntoipilas voi koota itselleen yhdessä ammattilaisen kanssa parhaiten soveltuvat tavat kuntoutua. Liikuntasuositukset valmistuvat vuoden 2006 aikana. Raha-automaattiyhdistyksen mahdollistaman hankkeen edistymistä voi seurata Sydänliiton verkkosivuilta Teksti Arja Mutikainen Kirjoittaja on Suomen Sydänliiton projektisuunnittelija. Viidettä kertaa järjestettävä ecross-tapahtuma kutsuu maastoon juoksemaan tai kävelemään Elinsiirtoväen MMkilpailut 2008 Suomeen Espoon Leppävaarassa järjestetään 10. syyskuuta ecross-kuntotapahtuma. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Reino Kärkkäinen toivottaa myös kansanterveys- ja vammaisyhdistysten jäsenet mukaan. Tapahtuman reitit ovat turvallisia, vaikka osittain myös vaativia. Kaikissa sarjoissa voi kävellä. Kuntotapahtuman tavoitteena on houkutella suuria ihmisjoukkoja aktiivisempaan elämäntapaan. Lähdimme SoveLi-yhteistyöhön kokeilumielellä, mutta aikomuksena on vakavampi yhteistyö. ecross-tapahtuman järjestävät urheiluseura Sjundeå IF, suunnistusseura Espoon Suunta, ammattikorkeakoulu Sydväst ja Espoon kaupunki. Elinsiirron saaneiden kansainvälinen urheilujärjestö WIGF on myöntänyt Suomelle vuoden 2008 MM-talvikilpailujen järjestämisoikeuden. Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI haki kisoja ensimmäistä kertaa. Kilpailujärjestelyistä vastaa Teemu Lakkasuo, joka myös tuuraa toiminnanjohtaja Kati Kauravaaraa tämän virkavapaan ajan. Soveltavan liikunnan lehti 32 Soveli 1/2006

2 Ideakilpailu esteetömästä luontomatkailusta Esteettömän luontomatkailun kehittämishanke Pohjois-Karjalassa on julistanut ideakilpailun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. Uudet, esteettömään luontomatkailuun liittyvät tuote- ja palveluideat. 2. Olemassa olevat hyvät käytännöt ja ratkaisut, jotka edistävät esteetöntä luontomatkailua. Kilpailu päättyy Voittaja ja parhaat ehdotukset palkitaan Ruunaa Huumaa -tapahtumassa Lieksassa Valtakunnallisessa tapahtumassa on luontoaktiviteetteja ja messuosasto. Vapaa pääsy. Lisätietoa kilpailusta: http: //ncp.fi/onkoideaa/ ja tapahtumasta: Maarit Ukkonen, gsm Unelmien apuväline -kilpailu etsii fiksuja apuvälineitä Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry järjestää Unelmien Apuväline -taide- ja suunnittelukilpailun Suomen Design for All -verkoston ja Teollisuustaiteen liitto Ornamon kanssa. Kilpailulla etsitään uudenlaisia apuvälineitä, jotka ovat niin fiksuja ja hyvännäköisiä, että kaikki ihmiset haluavat sellaisia toimintakyvystä riippumatta. Kilpailussa on kaksi sarjaa, taide ja muotoilu. Kilpailuaika on Lisätietoja: index.html tai...kilpailu.html Riemureppu houkuttelee liikkumaan Iltapäivätoimintaa lapsille ja nuorille järjestävät kunnat ja järjestöt voivat hakea liikuntavälinekasseja. Nuoren Suomen tavoitteena on kouluttaa kerho-ohjaajaa. Haku päättyy Lisätietoja K I J R O J A Liikuntalääketiede tarpeellinen tiiliskivi Duodecimin Liikuntalääketiede-kirjasta on ilmestynyt uudistettu 3. painos. Ymmärrettävästi kirjoitetusta teoksesta on iloa kaikille liikunnasta ja terveydestä kiinnostuneille. Kirja sisältää yleisten liikunnan vaikutusten lisäksi lähes 300 sivua tekstiä liikunnan käytöstä saitauksien hoidossa. Käsittelyssä ovat muun muassa neurologiset sairaudet, osteoporoosi, nivelrikko ja -reuma, selkävaivat, keuhkosairaudet, sydämen ja aivojen toimintahäiriöt sekä metabolinen oireyhtymä. Vammaisuudesta ja liikunnasta on omat lukunsa. Teoksessa on myös tietoa liikunnasta eri elämänvaiheissa ja olosuhteissa sekä liikunnan vaaroista ja sen edistämisestä. Liikuntalääketiede, 3. uudistettu painos. Toim. Ilkka Vuori, Simo Taimela ja Urho Kujala. Kustannus Oy Duodecim. Tilaukset: ja kirjakaupat. Mielenterveysseuralta Liiku mieli hyväksi -kirja Suomen Mielenterveysseura on julkaissut Liiku mieli hyväksi -kirjan. Satu Turhalan ja Sinikka Kettusen toimittamassa teoksessa on malleja ja kokemuksia mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Teos on samalla mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeen loppuraportti. Kirjassa kerrotaan liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä, ja siinä on selvitetty kuntien ja psykiatrisen sairaanhoidon tilannetta. Kokemuksen ääntä edustavat mielenterveyskuntoutujien liikunnan ohjaajien ja ryhmäläisten puheenvuorot. Myös erityisliikunnan asiantuntijoilta on kirjassa artikkeleita. Satu Turhala ja Sinikka Kettunen (toim.): Liiku mieli hyväksi malleja ja kokemuksia liikuntatoiminnan kehittämisestä. 121 sivua, nidottu, hinta 15 euroa. Tilaukset: eura.fi > Toiminta > Julkaisut Työkirja liikuntavastaaville sekä opas liikunnasta mielenterveydestä Mielenterveyden keskusliitossa valmistui vuoden 2005 lopulla Avaimia ohjaukseen Liikuntavastaavan työkirja. Kati Rantosen kirjoittama työkirja on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikuntavastaaville. Työkirjan tarkoituksena on helpottaa uusia liikuntavastaavia järjestämään liikuntaa. Se sisältää tietoa liikunnan vaikutuksista sekä liikunnan suunnittelusta ja ohjaamisesta. Pääpaino kirjassa on valmiissa kuvallisissa tuntimalleissa, joissa tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin, kuten sauvakävelyyn, keppijumppaan, sovellettuihin peleihin ja leikkeihin. Maaliskuun lopussa 2006 ilmestyy Liikunta ja mielenterveys -opas, jossa kerrotaan liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen. Avaimia ohjaukseen -työkirjaa ja Liikunta ja mielenterveys -opasta voi tilata Mielenterveyden keskusliitosta puh: (09) tai internetsivuilta Työkirjan hinta on 5 euroa + postikulut, kun taas opas on ilmainen. Soveltavan liikunnan lehti 33 Soveli 1/2006

3 Miten sitouttaa yhteistyöhön? Yhteistyöhankkeet ja poikkihallinnollisuus ovat liikuntatoimen arkea. Yksin ei pärjää. Kunnissa pohditaan nyt uudenlaisia mahdollisuuksia liikuntapalvelujen tuottamiseen myös erityisliikunnan alueella. Erityisliikuntaa kuntiin -projektikuntien erityisliikunnan kehittämissuunnitelmat ja niiden pohjalta toteutetut erityisliikuntapalvelut ovat tarkkaan mietittyjä. Erityisliikuntapalveluille on kunnissa vahvat perusteet, ja erityisliikunta on tuotu esille liikunnan peruspalveluna. Sen sijaan ennaltaehkäisevään toimintaan ei kunnan johdossa aina olla valmiita panostamaan. Yleinen kuntien heikko taloudellinen tilanne näkyy myös erityisliikunnan kehittämisessä, mutta selvitysten kautta erityisliikunnan tarpeellisuutta on voitu viedä eteenpäin päätöksentekoon. Projektin tavoitteena on, että kunnissa jo käynnistynyt uusi toiminta jatkuisi myös projektin päätyttyä alkuvuodesta Projektin kehitystyö pohjautuu vuonna 2004 kunnissa tehtyihin peruskartoituksiin, joilla koottiin tiedot erityisliikunnan silloisesta tilasta, tarpeista ja toteuttajista. Tästä jatkettiin kuntakohtaisiin kehittämisohjelmiin, joihin koottiin toimet, joilla erityisliikuntaa voitiin kussakin kunnassa järkevällä tavalla kehittää. Selvitysten pohjalta kunnissa on käynnistetty kymmeniä uusia erityisliikuntaryhmiä, joissa liikkuu noin 1000 harrastajaa. Tämä on onnistunut muun muassa siksi, että kuntiin on palkattu uusia erityisliikunnan työntekijöitä. Myös kunnan erityisliikunnan alueella toimivan henkilöstön koulutusta ja erityisliikunnasta tiedottamista on lisätty runsaasti. Kolme koeteltua järjestämismallia Kuntien hankkeissa on nähtävissä kolme toimintatapamallia. Ensimmäisessä mallissa erityisliikunnan koordinoinnista kokonaisuudessaan vastaa kokopäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Erityis liikun nan oh jaaja keskeises sä-mallissa ohjaa ja käyttää ohjaukseen projektikuntien kokoisissa asukkaan kunnissa noin tuntia ja organisointiin noin 12 tuntia viikossa. Keskeisimpänä koordinoijana hän hallitsee kunnan erityisliikuntatoimintaa ja pitää laajasti yhteyttä kunnan eri erityisliikunnan toimijoihin. Puolipäiväohjaaja-koordinointimallissa erityisliikunnasta vastaa puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Ohjaukseen käytetään projektikuntien kokemusten mukaan noin kahdeksan tuntia ja organisointiin noin kymmenen tuntia viikossa. Suurimpana erona edelliseen malliin on ohjauksen vähäisempi määrä. Huomioitavaa on, että koordinoinnin osuus pysyy lähes vakiona. Erityisliikunnanohjaaja koordinoi kunnan erityisliikuntaa, mutta tarvitsee tuekseen huomattavasti enemmän tuntiohjaajien ja muiden toimijoiden, kuten järjestöjen ja kansalaisopiston työpanosta Kehittäminen alkoi selvitystyöstä Erityisliikuntaa kuntiin projekti Valtakunnallinen opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen Seuran ja 13 projektikunnan yhteishanke Kotisivu Projektin tuloksia keväällä valmistunutta kuntakohtaista erityisliikunnan peruskartoitusta 12 valmistunutta kuntakohtaista erityisliikunnan kehittämissuunnitelmaa Seitsemään kuntaan on palkattu uusi erityisliikunnasta vastaava työntekijä joko osa-aikaisena tai kokopäiväisenä työntekijänä Kunnissa on käynnistetty noin 70 uutta toimivaa erityisliikuntaryhmää, joissa liikkuu noin 1000 liikunnan harrastajaa Kunnissa järjestettiin lähes 70 koulutustapahtumaa 2005 Yhdeksän projektikuntaa julkaisee vuosittain kalenterin tarjolla olevista erityisliikuntapalveluista ja -ryhmistä. Soveltavan liikunnan lehti 34 Soveli 1/2006

4 erityisliikunnan järjestämisessä ja edistämisessä. Yhdistys- ja tuntiohjaajapainotteisessa mallissa kunnalla ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa. Vastuu erityisliikunnan koordinoimisesta on liikuntatoimen viranhaltijalla. Käytännön järjestäjinä toimivat erityisliikuntaa toteuttavat järjestöt, kansalaisopisto ja terveystoimi. Liikuntatoimi jakaa laajasti toiminta-avustusta ja pyrkii tukemaan omaehtoista liikkumista muun muassa edullisin käyttömaksuin. Yleisenä ongelmana on se, ettei kaikissa kunnissa ole riittävän laajaa järjestötoimintaa kattamaan erityisliikunnan tarpeita. Erityisliikuntatoiminta on myös koettu hyvin riippuvaiseksi liikuntatoimen viranhaltijan osoittamasta työpanoksesta erityisliikunnan alueelle. Toteutuakseen malli vaatii hyvin aktiivisen toimijaverkoston liikuntatoimen viranhaltijan tueksi. Erillisenä mallina voidaan tuoda esiin seutukunnallinen erityisliikunnanohjaajamalli. Kurikka ja Ilmajoki ovat tehneet yhteistyötä vuodesta Loimaan suunnitelmissa on pohtia toteutusta kolmen kunnan yhteistyönä. Erityisliikunnan foorumit edistävät yhteistyötä Eri toimijoiden yhteistyö on osoittautunut tärkeäksi. Erityisliikuntaa kuntiin -projektikunnat ovatkin omaksuneet käytännön, jossa kunnan ja erityisliikunnan sidosryhmät tapaavat yhteisessä kehittämis- ja keskustelufoorumissa. Kunnan liikuntatoimen ja erityisliikuntaa järjestävien toimijoiden kommunikointi ja yhteistyö on ollut vähäistä, mutta sama pätee myös muiden erityisliikuntaa järjestävien toimjoiden väliseen yhteistyöhön. Foorumi kokoaa saman neuvottelupöydän ääreen kunnan liikuntapalvelujen edustajat, erityisliikuntaa järjestävät yhdistykset, seurat ja muut tahot. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Tavoitteena on, että foorumin olemassaolo vakiinnuttaisi erityisliikunnan aseman projektikunnan liikuntakulttuurissa ja vahvistaisi kunnan ja muiden erityisliikuntaa järjestävien tahojen yhteistyötä. Suurin osa projektikunnista on kokeillut foorumeita, ja ne on koettu myönteisenä. Yhteistyöstä saatuja hyötyjä ovat muun muassa kokemusten jakaminen ja se, että yhteistyö vähentää eri osapuolien välisiä ennakkoluuloja. Myös suunnittelu ja päätöksenteko nopeutuvat ja tehostuvat, kun vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja mahdolliset ristiriidat voidaan käsitellä jo varhain. Foorumit ovat myös vahvistaneet sitoutumista ja toimijat näkevät vastuunsa ongelmien ratkaisemiseksi. Avustusten jako tapahtuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan. Kolmas vuosi pyrkii vakiinnuttamiseen Hanke toi puhtia Nurmeksen liikuntatoimintaan Nurmes rakensi monissa kunnissa tutun ohjaajapulan osaratkaisuksi paikallisyhdistysverkoston. Aktiiviset paikallisyhdistysten liikuntavastaavat ovat olleet erityisliikunnan kehittämisen tukena. Kun hanke alkoi vuonna 2004, noin asukkaan Nurmes teki ensin peruskartoituksen erityisliikunnan tilastaan. Nurmeksesta löytyi 17 erityisliikuntaryhmiin lukeutuvaa yhdistystä. Nurmeksen vapaa-aikatoimi kutsui yhdistykset koolle Liikkeelle puhtia paikallistoimintaan -koulutukseen, jonka vetäjinä toimivat Soveli ry:n toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen ja kouluttaja Riitta Samstén. Hyvärilän kurssikeskuksessa pidettyyn koulutukseen osallistui 20 yhdistysten edustajaa sekä paikallisen Erityisliikuntaa kuntiin -ke- Liikuntatieteellinen Seura järjestää valtakunnalliset VI Erityisliihittämistyöryhmän kaikki seitsemän jäsentä. Koulutuspäivä toimi lähtölaukauksena paikallisyhdistysverkoston luomisessa. Ensimmäisen tapaamisen lopuksi voitiin jo sopia jatkotoimenpiteistä. Seuraava kokoontuminen pidettiin paikallisyhdistyksiin nimettyjen liikuntavastaavien kanssa. Nykyisin liikuntavastaavat kokoontuvat kuukausittain. Koulutusta 20:lle uudelle ulkoiluttajalle Paikallisyhdistykset ovat yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa jär- Soveltavan liikunnan lehti 35 Soveli 1/2006

5 jatkoa kunnan Päivät Jyväskylän Paviljongissa Erityisliikuntaa kuntiin -projekti on päivillä vahvasti esillä. Syksyllä käynnistyy myös projektin kokemusten keruu ja tallentaminen. Valtakunnallisen projektin loppuraportti ilmestyy Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuna. Se julkistetaan projektin päätösseminaarissa maaliskuussa Erityisliikuntaa kuntiin projektin www-sivut otettiin käyttöön helmikuussa Sivusto palvelee ensisijaisesti projektiorganisaatiota, mutta myös muita kuntia ja projektista kiinnostuneita. Sivuilta löytyvät muun muassa projektikuntien peruskartoitukset ja kehittämissuunnitelmat ja työryhmät yhteystietoineen. Sivuston on toteuttanut LTS: n vastaava toimistosihteeri Tuula Valli. Projektin päättyessä sivut muunnetaan palvelemaan erityisliikuntaa laajemmin. Teksti Toni Piispanen projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura, LTS Stadion, Helsinki Erityisliikuntaa Kuntiin puh. (09) , sähköposti toni.piispanen@lts.fi Liikunnan iloa vuoden 2005 Uimahalliksi valitussa Haukiputaan Vesi-Jatulissa. jatkoa jestäneet soveltavan liikunnan talvi- ja syysliikuntapäivät. Yhdistysten yhteinen boccia-pelikerho alkoi syksyllä 2005, sitä ennen se oli ollut yhden eläkeläisyhdistyksen kerho. Lisäksi yhdistysten liikuntavastaavat ovat osallistuneet Ikäinstituutin Taitoa ja tasapainoa 1 -koulutukseen ja toimineet seurakuntakeskuksen salissa pidetyn tasapainoradan vertaisohjaajina, kehittämistyöryhmän jäsenten apuna. Paikallisyhdistysten liikuntavastaavat ovat auttaneet vapaa-aikatoimea tiedotuksessa ja erityisesti Seniorikortti tiedon levittämisessä. Seniorikortti 2006 on ohjattua liikuntaa sisältävä kortti, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille nurmeslaisille. Kortilla pääsee kerran viikossa allasjumppaan, kuntosalille ja kaikkiin viiteen kaupungin erityisliikuntaryhmään. Marraskuussa 2005 Nurmeksen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä järjesti KKI-rahalla ulkoiluttajakoulutuksen, jonka tarkoituksena oli saada uusia erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden ulosviejiä. Kurssille saapui 20 henkilöä. Kurssin aikana perehdyttiin muun muassa terveysasioihin, tuolijumppaan ja koetettiin löytää vastauksia ulkoiluttamisen erityiskysymyksiin, jotka liittyivät apuvälineitä tarvitsevien, kuten huononäköisten, rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvien ihmisten ulkoilemiseen. Lisäksi kaikille kurssilaisille jaettiin heijastinliivit osana turvallisen liikkumisen edistämistä. Ulkoiluttajien koulutusta jatketaan helmikuussa 2006 lisäten jumppaohjeita ja antaen helpottavia pukeutumisneuvoja talvikuukausille. Teksti Armi Laukkanen vapaa-aikasihteeri, Nurmeksen erityisliikunnan kehittämistyöryhmän pj, armi.laukkanen@nurmes.fi Soveltavan liikunnan lehti 36 Soveli 1/2006

6 Yhteistyötä Keski-Karjalassa Keski-Karjalassa on saatu lisättyä yhteistyötä niin kuntien sisällä kuin seutukunnallisesti. Samassa hankkeessa järjestöt ja yhdistykset kouluttivat omia liikuntavastaaviaan järjestämään toimintaa. ERIKA-projekti (Erityisliikunnan kehittämishanke Keski-Karjalassa ) on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen organisoima hanke. Seutukunnallisen yhteistyöhankkeen tavoitteena on kehittää Keski-Karjalan edellytyksiä tarjota erityisliikuntapalveluja kuntalaisilleen. Toimin hankkeessa projektikoordinaattorina ja olen pohjakoulutukseltani fysioterapeutti. Jokaiseen kuntaan jokin konkreettinen toimenpide ERIKA-projekti > Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. > Hankkeessa ovat mukana Kitee, Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Hanke huomioi kuntien omat tavoitteet, tarpeet ja resurssit. > Hanke kehittää seutukunnallista sekä kunnan eri toimialojen ja järjestöjen välistä uutta työskentelymallia yhtenäisen erityisliikunnan palveluketjun luomiseksi. > Hankkeella tuetaan kuntien erityisliikunnan suunnittelua, organisointia, toteutusta ja arviointia sekä edistetään välillisesti työllisyyttä. Ensitöikseni aloittaessani projektin tein alkukartoituksen erityisliikunnan järjestämisestä projektikunnissa. Asun Keski-Karjalassa, joten tiesin aika hyvin millainen erityisliikunnan tilanne on alueella. Alkukartoituksen mukaan suurimmat esteet erityisliikunnan järjestämisessä olivat ohjaajapula, kuljetus- ja avustajaongelmat, rahapula sekä liikuntavälineiden vähyys. Lisää toimintaa kaivattiin ikääntyneille voimistelussa, seniorikuntosalitoiminnassa, vesiliikunnassa. Myös toimintakykyä lisääviä ja tasapainoa kohentavia ryhmiä sekä aktiivista toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja nuorille pyörätuolilla liikkuville toivottiin. Päätin, että jokaisessa kunnassa täytyy saada nopeasti ainakin jokin konkreettinen toimenpide erityisliikunnan hyväksi. Aloin järjestää erilaisia vertaisohjaajakoulutuksia, joita on ollut nyt yhdeksän. Aiheina on ollut esimerkiksi senioritanssikoulutus, pelit ja leikit koulutus huonosti liikkuville ja pyörätuolilla liikkuville, lihashuolto ja rentoutuminen, musiikkiliikunta ja laululeikkikoulutus. Osallistujia on ollut runsaasti. Erilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat innostuneet kouluttamaan omia liikuntavastaaviaan, jotka sitten järjestävät liikunnallista toimintaa omissa yhdistyksissään. Myös hoitohenkilökunta on saatu innostumaan koulutuksista. Osallistujista noin kolmannes työskentelee hoitokodeissa, joten niihin saadaan omia liikuntatuokioiden ohjaajia. Muutaman hoitohenkilön työnkuvaan on jopa sisällytetty liikuntaryhmien ohjaamista. Hankkeessa on tehty paljon työtä eri toimijoiden yhteistyön luomiseksi. Vertaisohjaajat koulutetaan jatkamaan ryhmien toimintaa Jokainen kunta on tehnyt erityisliikunnan toteutuksen organisaatiomallin, josta käy selville, mikä taho järjestää toimintaa millekin ryhmälle. Tehtäviä on saatu jaettua tasapuolisesti ja päällekkäisyydet on saatu karsittua. Liikunta-, terveysja sosiaalitoimet ovat alkaneet tehdä tuloksellista yhteistyötä. Kunnittain on tehty omat erityisliikunnan ja ikääntyvien liikuntakalenterit helpottamaan tiedottamista ja lisäämään eri ryhmien informaatiota sisällöistä ja kohderyhmistä. Ohjaajapulaa helpottamaan hanke palkkasi projektikuntien yhteisen liikunnanohjaajan. Liikunnanohjaaja toimii 20 tuntia viikossa (keskimäärin viisi tuntia/kunta) uusien erityisryhmien ohjaajana. Näin on saatu perustettua 15 uutta ryhmää. Jokaisessa ryhmässä toimii myös vertaisohjaaja, joka kouluttautuu samalla ryhmän ohjaajaksi ja hänen ohjauksessa ryhmä jatkaa toimintaa hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana on saatu kaksi seniorikuntosalia Kesälahdelle ja Rääkkylään. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa aloitetut toiminnat ja toimintamallit kuntatasolla ja seutukunnallisesti sekä saada vertaisohjaajat aktiivisesti toimintaan mukaan helpottamaan ohjaajapulaa. Seutukunnallinen yhteistyö vaatii töitä, mutta jo nyt on saatu kuntarajoja madalloitettua ja ihmiset osallistuvat toisen kunnan järjestämään toimintaa. Ensi syksynä julkaistaan yhteinen seutukunnallinen soveltavan liikunnan liikuntakalenteri. Kaiken kaikkiaan hanke on otettu erittäin hyvin vastaan Keski- Karjalassa. Jokaisessa kunnassa on saatu selviä toimenpiteitä aikaan. Tästä on hyvä jatkaa. Nyt täällä on sellainen tekemisen meininki. Teksti Arja Pirhonen Kirjoittaja on Erika-projektin projektikoordinaattori Lisätietoa: Soveltavan liikunnan lehti 37 Soveli 1/2006

7 Valtakunnallinen Liiku terveeksi -päivä liikuttaa väkeä vuosittain myös Seinäjoella. Tapahtuma järjestetään taas toukokuussa. Sarika Kivimäki Järjestötapaamiset lisäävät yhteistyötä Seinäjoella Seinäjoella erityisliikunnan kehittäminen on vauhdissa. Seinäjoen kaupungin liikuntatoimen erityisryhmien liikunnanohjaaja Sarika Kivimäki pitää yhteistyötä järjestöjen kanssa tärkeänä. SoveLin Liikkeelle-koulutus keväällä 2005 antoi potkua Seinäjoen liikuntatoimen ja paikallisten järjestöjen yhteistyöhön. Koulutuksessa pohdittiin yhdessä erityisliikunnan ja yhteistyön kehittämistä ja keksittiin hyviä ideoita. SoveLin ja koulutukseen osallistuneiden käytännön kokemukset antoivat konkreettisia esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Yksi konkreettinen uudistus oli säännölliset järjestötapaamiset, joita järjestän kaksi kertaa vuodessa. Koulutuksesta sain myös sykäyksen alkaa työstämään erityisliikunnan kehittämissuunnitelmaa, Kivimäki kertoo. Seinäjoella järjestöjen aktiivisuus on merkittävä voimavara kunnan erityisliikunnan toteuttamisessa. Liikuntatoimi tukee järjestöjen toimintaa muun muassa jakamalla vuosittain erityisliikunnan kohdeavustusta, tarjoamalla tiloja järjestöjen käyttöön sekä järjestämällä koulutusta. Seinäjoella työstetään erityisliikunnan kehittämissuunnitelmaa. Aikaisemmin vastaavaa suunnitelmaa ei ollut tehty ja sille koetaan tarvetta. Syksyllä 2005 tehty peruskartoitus erityisliikunnan tilanteesta kaupungissa antaa pohjaa työn laatimiseen. Kehittämissuunnitelman laatii erityisliikunnan kehittämistyöryhmä, jossa on edustus kaupungin liikuntatoimesta, sosiaalitoimesta, koulutoimesta, tekniikkakeskuk- työtä lisäksi myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Erityisryhmien liikunnanohjaaja toivoo enemmän järjestöjen aktiivisuutta liikuntatoimen kanssa. Usein järjestöt toimivat hyvin itsenäisesti, vaikka asioita voitaisiin toteuttaa yhteistyössä. Asiassa on edistytty askel askeleelta, esimerkiksi järjestöjen yhteinen Leppoisa Lenkki -liikuntatapahtuma on toteutettu jo kahtena vuonna. Tänä vuonna tapahtuma pidetään 9.9. Seinäjoella ja se yhdistetään Hyvän tahdon viesti -hankkeen yhdeksi tapahtumaksi. Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma työn alla Erityisryhmien liikunnanohjaaja lähestyy järjestöjä säännöllisesti erilaisilla tiedotteilla. Hän on koonnut verkoston järjestöjen liikuntavastaavista ja järjestää heille tarpeen mukaan vertaisohjaajakoulutusta. Niistä esimerkkeinä voi mainita viime syksynä pidetyn kuntosaliohjauksen starttikurssin ja tänä kevään pidettävä senioritanssin peruskurssin. Järjestöt kutsutaan kaksi kertaa vuodessa yhteiseen tapaamiseen. Tavoitteena on lisätä liikuntatoimen ja järjestöjen välisen yhteissesta, kansalaisopistosta sekä vammaisneuvostosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda Seinäjoen erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset ja vähentämään erityisliikunnan eriarvoisuutta. Kehittämissuunnitelma tulee myös työvälineeksi erityisryhmien liikunnanohjaajalle sekä on suunnannäyttäjä päätöksenteossa. Teksti Sarika Kivimäki Soveltavan liikunnan lehti 38 Soveli 1/2006

8 SOVELTAVAN LIIKUNNAN TEEMAVUOSI 2006 Sopiiko liikunta sinulle? Tilaa ajoissa oma teemavuoden t-paitasi. Paidan rinnassa on teksti Liikunta sopii minulle. Paitaa saa perus- tai naistenmallisena. Perusmallli 10 e ja naistenmalli 15 e (+toimituskulut). Perusmallin värit: royal sininen, oranssi, punainen ja musta. Koot: S XXL. Naistenmallin värit: musta, punainen ja vaaleansininen. Koot S XL. Tilaukset ja mallipaidat: > Soveltavan liikunnan teemavuosi

9 SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavat työntekijät Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Peter Karlsson, aluesihteeri Eerikinkatu 8 B 19, HELSINKI puh. (09) ja peter.karlsson@stroke.fi Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluesihteeri Kauppakatu 1, SEINÄJOKI puh. (06) ja lansisuomi@allergia.com Suomen Diabetesliitto ry Kirsi Heinonen, liikunnan suunnittelija Kirjoniementie 15, TAMPERE puh. (03) kirsi.heinonen@diabetes.fi Terhi Turunen, aluesihteeri Minna Canthin katu 4 C, 3. krs KUOPIO puh ja terhi.turunen@diabetes.fi Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry Teemu Lakkasuo,. Pohjoinen Hesperiankatu 5 A 1, HELSINKI puh. (09) Epilepsialiitto ry Jorma Lahikainen, aluesihteeri Hämeenkatu 13 B, 4. krs TAMPERE puh. (03) jorma.lahikainen@epilepsia.fi Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Marita Tierala, verksamhetsledare Nylandsgatan 25 A 6, HELSINGFORS tel. (09) , gsm marita.tierala@fss.fi Hengitysliitto Heli ry Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Hoikka, Hoikantie 15, KARKKU puh janne.haarala@hoikka.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, aluesihteeri, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, LAPPEENRANTA puh. (05) ja sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi Mielenterveyden Keskusliitto ry Markku Lehto, vs. liikuntasihteeri Koulukatu TAMPERE puh markku.lehto@mtkl.fi Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet ry Sonja Bäckman, kehittämispäällikkö Fredrikinkatu 27 A HELSINKI puh. (09) ja sonja.backman@psori.fi Suomen Osteoporoosiliitto ry Outi Pohjolainen, projektipäällikkö Mäkelänkatu 78 82, HELSINKI puh. (09) ja Suomen CP-liitto ry Lauri Issakainen, aluesihteeri Puusepänkatu 4, OULU puh. (08) ja lauri.issakainen@cp-liitto.fi Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektikoordinaattori Sinikka Kettunen, järjestöjohtaja Maistraatinportti 4 A, HELSINKI puh. (09) etunimi.sukunimi@ mielenterveysseura.fi Suomen MS-liitto ry Riitta Samstén, erikoissuunnittelija Aninkaistenkatu 5 B 19, TURKU puh riitta.samsten@ms-liitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry Jukka Tauriainen, aluesihteeri Puusepänkatu 4, OULU puh. (08) ja jukka.tauriainen@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry Sari Väkeväinen, vs. liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) tai sari.vakevainen@reumaliitto.fi Suomen Selkäliitto ry Jari Kannisto, projektipäällikkö Eerikinkatu 16 A 2, HELSINKI puh (09) ja jari.kannisto@selkaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry Annukka Alapappila, liikuntasuunnittelija Oltermannintie 8, HELSINKI puh. (09) annukka.alapappila@sydanliitto.fi SoveLi sopii jokaiselle