SELVITYS RANSKAN KIELEN TUTKINTOKOULUTUKSEN POISTAMISESTA TAMPEREEN YLIOPISTON KOULUTUSVASTUUSTA

Transkriptio

1 SELVITYS RANSKAN KIELEN TUTKINTOKOULUTUKSEN POISTAMISESTA TAMPEREEN YLIOPISTON KOULUTUSVASTUUSTA Luonnos Laatijat: johtaja Päivi Pahta, opintopäällikkö Kati Toikkanen ja hallintopäällikkö Kirsi Aalto Toimeksianto Rehtori antoi päätöksellään kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikölle tehtäväksi selvittää ranskan kielen tutkintokoulutuksen poistamista yliopiston koulutusvastuusta pikaisella aikataululla. Päätöksen mukaan esitys yliopiston hallitukselle tulee valmistella yhteistoiminnassa henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Asian käsittelyn vaiheet Tampereen yliopiston hallitus päätti, että ranskan kielen tutkinto-ohjelmaan ei oteta uusia opiskelijoita vuonna Toimeksianto rehtorilta Johtaja lähetti tutkinto-ohjelmavastaavalle kutsun tapaamiseen Johtaja ja tutkinto-ohjelmavastaava keskustelivat toimeksiannosta Rehtorin päätös ilmoitusasiana johtokunnan kokouksessa. (Todettiin, että toimeksianto on tullut ja selvitystä ryhdytään laatimaan.) Tapaaminen johtajan, opintopäällikön ja ranskan tutkinto-ohjelman henkilöstön kesken. (Keskusteltiin selvityksen rakenteesta.) Ennakkotiedote henkilöstökokouksesta, opiskelijoille keskustelutilaisuudesta opiskelijan työpöydän kautta Johtaja ja tutkinto-ohjelmavastaava keskustelivat toimeksiannosta rehtorin kanssa Lexican puheenjohtajalle ja koulutuspoliittiselle vastaavalle sekä ainekerho Ranskankerman puheenjohtajalle kutsu tapaamiseen johtajan kanssa Johtaja ja opintopäällikkö keskustelivat toimeksiannosta Lexican puheenjohtajan ja koulutuspoliittisen vastaavan sekä ainekerho Ranskankerman puheenjohtajan kanssa Opintopäällikkö ja Tamyn koulutuspoliittinen asiantuntija keskustelivat toimeksiannosta ja selvityksestä Johtaja ja Tamyn koulutuspoliittinen asiantuntija keskustelivat toimeksiannosta ja selvityksestä Selvityksen ensimmäinen versio ranskan kielen tutkinto-ohjelman kommentoitavaksi Kutsu kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön YT-menettelyn mukaiseen henkilöstökokoukseen (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) ja opiskelijoille viesti keskustelutilaisuudesta Ranskan kielen tutkinto-ohjelman kommentit selvityksestä Johtaja ja opintopäällikkö keskustelivat toimeksiannosta LTL-neuvoston 1 edustajien kanssa LTL:n YT-menettelyn mukainen henkilöstökokous käsitteli selvitystä (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) Keskustelutilaisuus selvityksestä LTL:n opiskelijoille LTL:n johtokunnan iltakoulu keskustelee selvityksestä Kommentit kirjaamoon klo mennessä LTL:n koulutuksen ohjausryhmä käsittelee selvitystä ja toimeksiantoa LTL:n johtokunta käsittelee selvityksen ja tekee esityksen hallitukselle. Säädöstausta Yliopistojen koulutusvastuusta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteessä, ja koulutusvastuuta täsmennetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella 1 LTL-neuvosto on Kopulan, Lexican, Teeman ja Translan yhteistyöelin. 1

2 yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014). Asetusten määrittämissä rajoissa yliopiston hallitus päättää siitä, miten koulutusvastuu yliopiston sisällä jakautuu. Asetuksen mukaan Tampereen yliopiston on humanistisella koulutusalalla järjestettävä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta mm. ranskan kielessä (koulutusvastuuasetuksessa ranskan kieli ja muut romaaniset kielet ). Koulutusvastuunsa piiriin kuuluvilla aloilla tieteenalayksiköt voivat järjestää alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sekä tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavaa koulutusta. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä ranskan kielen koulutusta järjestetään perustutkintojen osalta ranskan kielen tutkinto-ohjelmassa. Tutkinto-ohjelma sisältää ranskan kielen kandidaattiohjelman, ranskan kielen maisteriopinnot sekä monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot (ranskan kääntämisen opintosuunta). Tieteellistä jatkokoulutusta ranskan kielen alalla järjestetään osana kielten tohtoriohjelmaa. Tampereen yliopiston tutkintosäännön (3 ) mukaan tutkinto-ohjelman perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää yliopiston rehtori, paitsi niissä tapauksissa, joissa koulutusvastuun muuttaminen edellyttää opetusja kulttuuriministeriön asetusta, jolloin siitä päättää yliopiston hallitus. Tutkintosäännön mukaan tohtoriohjelmien tutkimusaloista päättää asianomaisen tieteenalayksikön johtokunta. UNIFI ry:n RAKE-hanke (vieraiden kielten ja kulttuurien alan strategia- ja vaikuttavuushanke) UNIFI ry:n hallitus perusti maaliskuussa 2014 vieraiden kielten ja kulttuurien alan strategia- ja vaikuttavuushankkeen selvittämään vieraiden kielten ja kulttuurien koulutusta ja tutkimusta valtakunnallisena kokonaisuutena. UNIFI ry:n hallitus nimesi työryhmän puheenjohtajaksi Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven. Yliopistot nimesivät hankkeen ryhmän jäsenet; Tampereen yliopiston edustajana toimi kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtaja Katariina Mustakallio. Hankkeelle asetettuna lähtökohtana olivat kansainvälistyvän yhteiskunnan muuttuvat ja laajentuvat kielivarantotarpeet sekä kustannustehokkuuden lisääminen. Tavoitteena oli tehdä ehdotuksia vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseksi sekä luoda edellytyksiä yliopistojen profiloitumiseksi ja yliopistojen välisen työnjaon selkeyttämiseksi. UNIFI ry:n toimeksiannossa todettiin myös, että vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen tulee jatkossa muodostaa laadun sekä kansainvälisen kiinnostavuuden kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia. RAKE-hankkeen loppuraportti Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2 julkaistiin Laajassa raportissa tarkasteltiin koulutustarjontaa ja tutkimusprofiileja laadinnan ajankohtana ja esitettiin joukko rakenteita ja opetuksen järjestämistä koskevia ehdotuksia, yliopisto- ja kielikohtaisia ehdotuksia sekä tutkimuksen profilointia ja järjestämistä koskevat ehdotuksia. Raportissa ehdotettiin sekä yliopistojen välisen yhteistyön ja työnjaon lisäämistä sekä joissakin tapauksissa sisäänottojen pienentämistä. Kielikohtaisissa koulutuksen järjestämistä koskevissa ehdotuksissa ranskan kielen koulutuksen osalta todettiin, että Jyväskylän yliopistossa on pienennetty ranskan sisäänottoa sekä esitettiin seuraavat jatkotoimenpiteet (s. 16): Helsingin yliopistossa pienennetään ranskan kiintiötä. Turun yliopiston ranskan kielen opetuksessa vahvistetaan yhteistyötä kolmen yliopiston (Turku, Åbo, Nantes) välisen maisteriohjelman kautta. Tampereen yliopistossa luovutaan ranskan kielen syventävistä opinnoista. Seurantatoimena raportissa ehdotettiin, että yliopistot ja OKM sopivat, että ranskan syventäviä opintoja ja jatko-opintoja tarjotaan muutaman vuoden päästä vain 3 4 yliopistossa. RAKE-raportin valmistuessa näitä tarjottiin 5 yliopistossa eikä koulutustarjonta ole siltä osin muuttunut

3 Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välisen profilaatiotyöryhmän ehdotus Jatkona em. valtakunnalliselle RAKE-työryhmälle Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston rehtorit asettivat syksyn 2015 alussa profilaatiotyöryhmä tekemään ehdotuksia yliopistojen välisestä yhteistyöstä eräillä humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla, joihin kuuluivat mm. espanjan, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielet. Loppuraportissaan työryhmä esitti kaksiportaisella mallilla sekä opetus- ja tutkimusyhteistyön lisäämistä että työnjakoa yliopistojen välillä. Ranskan kielen osalta työryhmä esitti vähittäistä tutkintokoulutuksesta luopumista Tampereen yliopistossa seuraavan mallin mukaisesti: MAHDOLLISET YHTEISTYÖMUODOT MAHDOLLISET YHTEISTYÖMUODOT UTA luopuu maisterivaiheen käännösviestinnän - UTA luopuu syventävistä opinnoista: vain perus- ja opintopolusta ja opiskelijat voivat suorittaa sen UTUssa aineopinnot, ei sisäänottoa (=koulutusvastuun muutos) tai siirtyä UTUun maisterivaiheessa - UTUssa sekä kielen ja kulttuurin että kääntämisen ja - UTUn opiskelijat voivat suorittaa UTAn tulkkauksen opintosuunnat, jatkotutkinto-mahdollisuus yhteiskunnallisesti suuntautuneet maisteriopinnot - ranskan kielen ja kulttuurin sekä kääntämisen ja UTAssa tai siirtyä UTAaan maisterivaiheessa tulkkauksen pääaineopetus keskitetään UTUun - opetusyhteistyö (verkkokurssit) - jatkokoulutusyhteistyö - tutkimusyhteistyö - hakija- ja tutkintomääriä seurataan Raportissa ehdotettiin samassa aikataulussa venäjän kielen tutkintokoulutuksesta luopumista Turun yliopistossa. RAKE-raportin jälkeiset toimenpiteet yliopistoissa vähemmän opiskeltujen kielten tutkintokoulutuksessa Vuoden 2016 aikana useat yliopistot ovat ryhtyneet toteuttamaan RAKE-raportissa ehdotettuja toimenpiteitä. Suurin yksittäinen toimenpide on Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen kesäkuussa 2016 solmima aiesopimus jonka mukaan Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus siirrettäisiin Jyväskylän yliopistoon 4. Tämän siirron myötä vähemmän opiskeltujen kielten osalta saksan tutkintokoulutus päättyy Vaasan yliopistossa, samoin ruotsin ja englannin. Myös Turun ja Itä-Suomen yliopistot ovat sopineet työnjaosta kielten tutkintokoulutuksessa. Sopimuksen mukaan Itä-Suomen yliopisto luopuu saksan kielen tutkintokoulutuksesta ja Turun yliopisto venäjän tutkintokoulutuksesta. Mikään yliopisto ei ole toistaiseksi päättänyt luopua ranskan tutkintokoulutuksesta. Tampereen yliopiston hallitus päätti , että ranskan kielen tutkinto-ohjelmaan ei oteta uusia opiskelijoita vuonna Ohjausalan tutkintotavoitteiden vähentäminen Tampereen yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä tulosneuvotteluissa on sovittu, että Tampereen yliopiston ylempien korkeakoulututkintojen tulostavoitteita ohjausalalla taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 5 vähennetään kaudelle Rehtori on jakanut päätöksellään tiedekuntien tutkintotavoitteet tutkintotasoittain ja ohjausaloittain vuodesta 2017 alkaen. Ohjausalan 3 Profilaatiotyöryhmän loppuraporttia on käsitelty kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtoryhmän kokouksissa ja Ohjausalan taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat tutkinto-ohjelmia Tampereen yliopistossa ovat (tiedekunnittain vuodesta 2017 alkaen): viestintätieteiden tiedekunnassa englannin kieli, kirjallisuus ja kääntäminen; kirjallisuustiede; pohjoismaiset kielet; ranskan kieli; saksan kieli, kulttuuri ja kääntäminen; suomen kieli; teatterityö; venäjän kieli, kulttuuri ja kääntäminen; ja Cultural Studies -maisteriohjelma; sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa filosofia, historia ja logopedia. 3

4 ylempien korkeakoulututkintojen tavoite on viestintätieteiden tiedekunnassa 135. Vertailun vuoksi on mainittava, että nykyisen kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tutkintotavoite tällä ohjausalalla on 145. Nykyisellään ranskan kielen tutkinto-ohjelman osuus suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista on noin 10 vuodessa, kuten alempaa käy ilmi. Ranskan kielen tutkintokoulutuksesta luopuminen tasapainottaisi sisäänottomäärien ja vähentyvien tutkintotavoitteiden suhdetta mainitulla ohjausalalla ja vähentäisi ohjausalan ns. ylituotantoa ylempien korkeakoulututkintojen osalta. Tutkinto-ohjelman historia ja luonnehdinta Tampereen yliopiston ranskan kielen pääaine perustettiin vuonna 1999, ja ensimmäinen sisäänotto oli vuonna Ranskan kielen tutkinto-ohjelma sisältää ranskan kielen kandidaatti- ja maisteriopinnot sekä monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot. Opinnoissa on neljä komponenttia: kielitaito, kielitieteellisesti painottunut kielitieto, kirjallisuus sekä yhteiskunta ja historia. Ranskan kielen tutkinto-ohjelma kouluttaa paitsi opettajia ja kääntäjiä, myös sellaisia henkilöitä, joilla on vankka ranskan kielen ja kulttuurin osaaminen yhdistyneenä johonkin muuhun substanssiaineeseen (hallinto-, yhteiskunta- ja taloustieteet). Kielitiedon ja -taidon lisäksi tutkinto-ohjelma painottaa yhteiskunnan, historian ja kirjallisuuden osuutta opinnoissa, sillä niiden syvällinen tunteminen helpottaa merkittävästi ranskankielisessä työympäristössä toimimista. Hyvää tai erinomaista ranskan kielen taitoa tarvitsevat virkamiesuraa koti- tai ulkomailla suunnittelevat sekä tiedotusalalle, kansainvälisten järjestöjen ja yritysten palvelukseen aikovat. Ranskan kielen tutkinto-ohjelmasta valmistuneet filosofian maisterit ovat työllistyneet mm. seuraaville aloille: opetus, kääntäminen, EU-tehtävät, viestintä, kaupan- ja hallinnon ala, kustannusala, tutkimus, valtionhallinto, kansainväliset organisaatiot, matkailu ja kehitysyhteistyö. Henkilöstökuvaus Ranskan kielen tutkinto-ohjelman opetusta antaa 4 henkilöä. Lisäksi opetusta annetaan tuntiopetuksena. Professorin, kahden yliopistonlehtorin ja lehtorin perustutkintokoulutukseen (ml. siihen liittyvä tutkimus) kohdistettu yhteenlaskettu työaika vuonna 2016 on yhteensä 4062 tuntia. Professorin jatkotutkintokoulutukseen kohdistama työaika on 200 tuntia. Kaikkien edellä mainittujen opettajien (pl. tuntiopettajat) työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Kaksi opettajista saavuttaa 68 vuoden iän vuoteen 2023 mennessä. Opiskelijamäärät ja hakijamäärät Opiskelijamäärä Ranskan kielen tutkinto-ohjelman vuosittainen sisäänottomäärä on 15 opiskelijaa. Tutkinto-ohjelmassa on tällä hetkellä ( ) 97 kirjoilla olevaa perustutkinto-opiskelijaa ja 5 tohtoriopiskelijaa. Erillinen opintooikeus on 4 opiskelijalla ja vaihto-opiskelijoita on 9. Uusimmat perustutkinto-opiskelijat on hyväksytty vuoden 2016 opiskelijavalinnassa. Uusin tohtoriopiskelija on hyväksytty kevään 2016 tohtoriopiskelijavalinnassa. Hakijamäärät Alla olevat tilastot on koottu RAKE-raportista, Vipusesta, yliopistojen tilastosivuilta sekä yhteydenotoilla muihin yliopistoihin. Jyväskylän yliopiston osalta taulukoissa on laskettu yhteen sekä romaanisen filologian että ranskan kielen opettajien hakukohteet 6. 6 Jyväskylän yliopiston romaanisen filologian ja ranskan opettajakoulutuksen hakukohteiden hakijoissa saattaa olla päällekkäisyyttä. Tilastotiedoista päällekkäisyys ei ilmene. 4

5 RANSKAN KIELEEN HAKENEET YLIOPISTOITTAIN HY JYU UTA UTU ÅBO Taulukko 1. Ranskan kielen 7 hakijamäärä yliopistoittain. Taulukossa 1 on kuvattu ranskan kielen hakijamäärät yliopistoittain vuosina Valtakunnallises hakupaine ranskan kielen tutkinto-ohjelmiin on selvästi vähentynyt: vuonna 2010 ranskan valtakunnallinen hakijamäärä oli 730, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 324. Vuosittain eniten hakijoita on Helsingin yliopistoon. Tampereen yliopiston ranskan kielen tutkinto-ohjelman hakijamäärä on valtakunnallisesti katsoen ollut viime vuosina toiseksi korkein yhdessä Turun yliopiston kanssa. 140 RANSKA KOKEESSA HY JYU UTA UTU ÅBO Taulukko 2. Ranskan kielen valintakokeisiin osallistuneiden määrät yliopistoittain. Taulukossa 2 on kuvattu ranskan kielen valintakokeisiin osallistuneiden hakijoiden määrä yliopistoittain vuosina Myös valintakokeisiin osallistuneiden määrä on laskenut: vuonna 2010 kokeeseen osallistui 378 hakijaa, ja vuonna 2016 osallistujia oli 223. Eniten hakijoita on ollut Helsingin yliopiston 7 Ranskan kielen hakukohteiden nimet vaihtelevat yliopistoittain. Tässä selvityksessä ranskan kielellä tarkoitetaan kaikki näitä hakukohteita. 5

6 valintakokeessa. Tampereen ranskan kielen tutkinto-ohjelman valintakokeisiin osallistuneita on ollut toiseksi tai kolmanneksi eniten. RANSKA HYVÄKSYTYT HY JYU UTA UTU ÅBO Taulukko 3. Valintakokeissa hyväksyttyjen määrä 8. Taulukossa 3 on kuvattu valintakokeessa ranskan kielen opintoihin hyväksyttyjen hakijoiden määrä yliopistoittain vuosina Hyväksytyt tarkoittavat tässä niitä hakijoita, joille on lähetetty hyväksymiskirje (myös ns. varasijakirjeet). Eri vuosina hyväksyttyjen määrää ei voi tosin suoraan verrata, sillä valintajärjestelmä muuttui vuonna 2015, eikä varasijakutsuja ole muutoksen jälkeen enää juurikaan tarvinnut lähettää. ÅBO UTU UTA JYU HY HYVÄKSYTYT KOKEESSA OLLEISTA % 47% 50% 31% 33% 35% 26% 36% 29% 38% 41% 38% 47% 26% 37% 34% 41% 38% 42% 40% 55% 57% 53% 57% 62% 60% 61% 65% 64% 68% 75% 81% 82% 86,70% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Taulukko 4. Hyväksyttyjen osuus valintakokeisiin osallistuneista. Taulukossa 4 on kuvattu hyväksyttyjen osuus valintakokeisiin osallistuneista. Hyväksymisprosentit ovat korkeita valtakunnallisesti. 8 Åbo Akademin luku vuodelta 2014 puuttuu. 6

7 RANSKA ALOITTANEET HY JYU UTA UTU ÅBO Taulukko 5. Opiskelupaikan vastaanottaneiden määrät. Taulukossa 5 on kuvattu ranskan kielen opiskelupaikan vastaanottaneiden määrät vuosina Opiskelupaikan vastaanottaneita on ollut eniten Helsingin ja Turun yliopistoissa, joissa myös ennakkoon määritelty sisään otettavien uusien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin Tampereella ja Jyväskylässä, jotka ovat opiskelijamäärältään jokseenkin samankokoisia. Myös ranskan kielen opinnot aloittaneiden määrä on vertailujakson aikana laskenut, mutta suhteellinen muutos on pienempi kuin hakijamäärissä. Vuonna 2010 ranskan kielen opiskelupaikan otti vastaan 108 opiskelijaa; vuonna 2016 vastaava luku oli 76. Ranskan kielen tutkinto-ohjelman tulokset Tampereen yliopiston ranskan kielen tutkinto-ohjelman koulutuksen suoritteet ovat hyviä suhteessa tutkinto-ohjelman kokoon, eikä tutkinto-ohjelma erotu negatiivisesti kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön muista ns. vähemmän opiskeltujen kielten tutkinto-ohjelmista. Suoritetut tutkinnot Ranskan kielen tutkinto-ohjelmasta (tai pääaineesta) on valmistunut ylempiä korkeakoulututkintoja seuraavasti: 2010: : : : : : 10 Valmistumisprosentti suhteessa sisäänottoon on siis noin 60 %. Vuosina ranskan kielen tutkinto-ohjelmasta valmistui 5,1 % koko yksikön maistereista. Ranskan kielen ylempien korkeakoulututkintojen osuus kaikkien kielten tutkinto-ohjelmien 9 ylemmistä korkeakoulututkinnoista samalla aikavälillä on 5,9 %. Vuoden 2016 aikana ranskan kielen tutkinto-ohjelmasta on valmistunut mennessä 2 maisteria (2,1 % koko yksiköstä valmistuneista maistereista). Alemman korkeakoulututkinnon kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä mennessä suorittaneista ranskan kielen tutkinto-ohjelman osuus on 3,3 %. 9 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kuusi kielten tutkinto-ohjelmaa. 7

8 Tohtoreita ranskan kielestä on valmistunut kaksi vuosina Tutkimusrahoitus Ranskan kielen tutkinto-ohjelmalla ei ole ollut ulkopuolista tutkimusrahoitusta vuosina JUFOluokituksen mukaisia julkaisuja tutkinto-ohjelma on samalla aikavälillä tuottanut 8 kpl. Miten ranskan tutkintokoulutuksesta luopuminen vaikuttaisi opiskelijoihin? Siirtymäaika Tampereen yliopiston tutkintosäännön (4 ) mukaan: Jos tutkintoon johtava koulutus lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen siirtymäkauden aikana. Tieteenalayksikön johtokunta päättää siirtymäkauden järjestelyistä, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty. Lakkautettuun koulutukseen liittyvä opinto-oikeus päättyy siirtymäkauden päätyttyä. Tampereen yliopiston hallitus päätti kokouksessaan , että ranskan kielen tutkinto-ohjelmaan (ml. molemmat maisterikoulutukset) ei oteta uusia opiskelijoita vuonna Mikäli tutkinto-ohjelmaan ei oteta senkään jälkeen opiskelijoita, on viimeisimmät opiskelijat otettu vuonna Yliopistolain (40 ) mukaan alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon kaksi vuotta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua 40 :n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Mikäli kohtuulliseksi siirtymäkaudeksi katsotaan tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika, voidaan ranskan kielen tutkinto-ohjelma lakkauttaa aikaisintaan Mikäli siirtymäajan pituudessa huomioidaan se, että opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa, voidaan ranskan kielen tutkinto-ohjelma lakkauttaa aikaisintaan Tampereen yliopistossa on aiemmin sovellettu siirtymäajan pituudessa tutkintojen tavoitteellista suorittamisaikaa 10. Opiskelijajärjestöjen edustajat nostivat tapaamisessa esille pakollisen kieliharjoittelun vaikutuksen siirtymäkauden pituuteen. On totta, että ranskan kielen opiskelijat lähtevät sekä suhteellisesti että määrällisesti vaihtoon ulkomaiseen yliopistoon useammin kuin muiden kielten opiskelijat. Toisaalta he useimmiten opiskelevat vaihdossa oman alansa opintoja ja saavat ne lähes täysimääräisesti luettua hyväksi oman tutkinto-ohjelmansa opintoihin, eikä vaihtojakso siten suoraan pidennä valmistumisaikaa. Siirtymäkauden järjestelyissä tulisi taata opetuksen laadukkuus myös syventävien opintojen osalta siirtymäkauden loppuvaiheessa. Suunnittelussa tulisi huomioida myös se, että siirtymäkauden päätyttyä voi vielä olla opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet tutkintoaan valmiiksi. Tampereen yliopiston tulisi etukäteen neuvotella, miten ja mihin yliopistoon tällaiset opiskelijat voisivat siirtyä siirtymäkauden jälkeen. Perus- ja aineopintojen järjestäminen Ranskan kieli on tärkeä komponentti sekä aineenopettajan että kääntäjän ja tulkin kielivalikoimassa. Mikäli tutkintokoulutus loppuu, on tarkoituksenmukaista järjestää edelleen perus- ja aineopintojen opetus, jotta opiskelijat voivat saavuttaa pätevyyden toisessa opetettavassa aineessa myös ranskan osalta. Vuonna 2015 aloitettu ranskan kielen ja yhteiskunnan opintokokonaisuus on suunnattu erityisesti muiden kuin kielten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tarpeisiin, myös Tampere3-kontekstia ajatellen. 10 CMT:n esitys mediakulttuurin, teatterin ja draaman tutkimuksen sekä musiikintutkimuksen maisteriopintojen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä siirtymäajasta. 8

9 Vuosina ranskan kielen opintoja valinnaisina opintoina on suoritettu seuraavasti, kun otetaan huomioon opintokokonaisuuksista annetut kokonaismerkinnät: C-työkieli ranska 11 : 5 opiskelijaa ranskan kielen perusopinnot: 34 ranskan kielen aineopinnot: 26 ranskan kielen syventävät opinnot: 1 ranskan kielen ja yhteiskunnan opintokokonaisuus 12 : 1 Lisäksi opiskelijoille on kirjattu seuraavia merkintöjä, jotka eivät ole kokonaan suoritettuja opintokokonaisuuksia 13 : ranskan kielen perusopintoja: 5 opiskelijaa ranskan kielen aineopintoja: 3 ranskan kielen perus- ja aineopintoja: 6 ranskan kielen syventäviä opintoja: 1 ranskan kielen perus- ja syventäviä opintoja: 1 Kokonaismerkintöjä ja vajaita kokonaismerkintöjä ranskan kieltä valinnaisina opintoina opiskelleille on vuosina anne u yhteensä 83. Näistä 61 on annettu muiden kielten tutkinto-ohjelmien opiskelijoille ja 22 muiden alojen opiskelijoille (kauppatieteet 1, muut humanistiset alat 9, politiikka 8, yhteiskuntatieteet 4). Aineenopettajakoulutuksen näkökulma Tampereen yliopiston sijoittumisseurantakyselyihin vuosina (vuosi valmistumisen jälkeen) vastanneista ranskan kielen maistereista noin kolmannes on sijoittunut opetustehtäviin 14 (vastaajia noin 42 % valmistuneista). Valtakunnallisen uraseurantatiedon (viisi vuotta valmistumisesta) mukaan noin puolet ranskan kielen maistereista sijoittuu opetustehtäviin 15. Vuoden 2015 tilastojen mukaan englanti on valtakunnallisesti edelleen suosituin A1-kieli perusopetuksessa (99,3 % vuosiluokkien 7 9 oppilaista). Seuraavaksi suosituimmat ovat ruotsi (7,5 %), saksa (5,1 %) ja ranska (2,9 %). A-ranskan opiskelijoiden määrä lisääntyi vuonna 2014 noin 400 oppilaalla, ja on pysynyt sen jälkeen yli 5000 oppilaassa. Yläkouluissa ranska on suosituin B-kieli, tosin sen opiskelijoiden määrä putosi vuonna 2015 ensimmäisen kerran alle 5000 oppilaan 16. Tampereella on laaja kielitarjonta perusopetuksessa ja kielivalintoja tehdään valtakunnallisiin lukuihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin 17. Tampereella suositellaan A-kielen valinnoissa vähemmän opiskeluilla kielillä aloittamista ja englannin ottamista A2-kieleksi. Viime vuosina % ikäluokasta (3. luokat) on valinnut muun kuin englannin kielen. Ranskan ensimmäiseksi kieleksi on valinnut noin 5,3 6,4 % ikäluokasta, saksan 10 17,6 %, espanjan 1,2 2,4 %, venäjän 0,6 1,8 % ja kiinan 0,8 % Kääntäjäopiskelijoille vuosina tarjolla ollut opintokokonaisuus. 12 Opintokokonaisuus on ollut tarjolla syyslukukaudesta 2015 lähtien. Opintokokonaisuus sisältää opintojaksoja ranskan kielen perus- ja aineopinnoista. 13 Annettujen vajaiden kokonaismerkintöjen määrä, yksittäisten opintojaksojen suorituksia ei ole tässä huomioitu Kieltenopetuksen nykytila tilastojen ( ) valossa vuosiluokat 7 9. Suomen kielten ope ajien lii o SUKOL ry. 17 Lähde: Kieltenopetuksen nykytila tilastojen ( valossa) vuosiluokat 1 6. Suomen kielten ope ajien lii o SUKOL ry. 18 Sähköpostitiedonanto/Tampereen kaupungin kehittäjäopettaja Outi Verkama

10 Ranska kirjoittaneet Taulukko 6. Ylioppilastutkinnossa ranskan kielen kokeen suorittaneiden määrät Suomessa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna ylioppilastutkinnon suorittaneissa yhä harvempi on suorittanut ranskan kielen ylioppilaskokeen, vuodesta 2006 vuoteen 2015 määrä on vähentynyt 2096 ylioppilaalla (taulukko 6, tiedot Vipusesta). Tampereen kaupungin lukioissa ranskan lukijoita on tällä hetkellä noin 300. Luku pitää sisällään ranskaa A-, B2- ja B3-kielenä opiskelevat. A-ranskan lukijoita on vain parisen kymmentä/luokka-aste. Pääosa ranskan lukijoista opiskelee ranskaa B3-kielenä, eli aloittaa ranskan kielen opiskelun lukiossa. Tampereen kaupungin tiedonannon mukaan lukiopuolella ei näy tarvetta uusiin ranskan kielen opettajiin pariin kymmeneen vuoteen. Ranskan kielen aineenopettajien työllistyminen on heikkoa, mikäli toinen opetettava aine ei ole esim. englanti. 19 Vuonna 2011 tehdyn selvityksen 20 mukaan keväällä 2010 Suomen perusopetuksen tai lukiokoulutuksen lehtoreista ja päätoimisista tuntiopettajista (ranskan kieli eniten opetettavana aineena) 44,6 % oli 50- vuotiaita ja sitä vanhempia. Saman selvityksen mukaan ranskan opettajien kelpoisuustilanne on hyvä, 93,8 % ranskan opettajista oli muodollisesti päteviä ranskan kielen aineenopettajan tehtävään. Aineenopettajan kelpoisuus edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, pedagogisia opintoja sekä opetettavan aineen opintoja. Peruskoulun aineenopettajan kelpoisuus edellyttää perus- ja aineopintoja opetettavassa aineessa, lukiokelpoisuus lisäksi syventäviä opintoja. Lukiossa toisen opetettavan aineen kelpoisuuteen riittävät perus- ja aineopinnot opetettavassa aineessa, mikäli. ns. ensimmäisestä opetettavasta aineesta on suoritettu syventävät opinnot. 21 Talousnäkökulma: miten tutkintokoulutuksesta luopuminen vaikuttaisi henkilöstömenoihin? Tutkintokoulutuksesta luopuminen tutkintosäännön mukaisen siirtymäkauden puitteissa ei aiheuta välittömiä vaikutuksia henkilöstömenoihin. Mikäli ranskan kielen tutkintokoulutukseen ei enää valita uusia opiskelijoita syksyn 2016 jälkeen ja tutkintokoulutus lakkautetaan siirtymäkauden jälkeen vuonna 2021, mutta ranskan kielestä tarjotaan perus- ja aineopinnot senkin jälkeen kun tutkintokoulutus on päättynyt, henkilöstömenot vähenevät asteittain. Jos laskelma perustuu olettamukseen, jonka mukaan opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkintonsa kolmen vuoden aikana, ensimmäiset henkilöstömenoja koskevat säästöt 19 Sähköpostitiedonanto/Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Eija Tiisala-Heiskala Kumpulainen, Timo (toim.) Opettajat Suomessa. Lärarna i Finland. Koulutuksen seurantaraportit 2011:6, Helsinki: Opetushallitus. 21 Opetushenkilöstön kelpoisuuksista annettu asetus 986/98, muutos 865/05. 10

11 ovat periaatteessa mahdollisia kolmen vuoden jälkeen (syksyllä 2019). Tällöin tutkinto-ohjelman jäljellä olevat opiskelijat suorittavat maisterivaiheen opintoja ja perus- ja aineopinnot ovat tarjolla valinnaisina opintoina. Maisteriopintojen siirtymävaiheen ajan (siirtymäajan pituudesta riippuen tai asti) tarvittaneen vähintään kahden yliopistonlehtoritasoisen ja yhden yliopisto-opettajatasoisen opettajan työpanos. Tohtoriopintojen siirtymävaiheen aikana tarvitaan myös vähintään dosenttitasoista, mahdollisesti professoritasoista, ohjausta. Siirtymäajan jälkeen perus- ja aineopintoja antamaan tarvitaan vähintään kahden yliopistonlehtoritasoisen opettajan työpanos. Tämän suunnitelman mukaiset henkilöstövähennykset on mahdollista toteuttaa eläköitymisen kautta. Mahdollisuus kandikoulutukseen Tampereella ja maisterikoulutukseen muualla? RAKE-raportissa esitettiin, että Tampereen yliopisto luopuisi ranskan kielen syventävistä opinnoista. Nykyinen koulutusvastuuasetus kuitenkin velvoittaa yliopistot antamaan sekä alempiin että ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavaa opetusta niillä aloilla, joilla yliopistolla on koulutusvastuu. Mikäli Tampereen yliopistossa jatkuisi ranskan kielen koulutus vain kandidaattitasolla, edellyttäisi se tältä osin koulutusvastuun muutosta. Mikäli Tampereen yliopisto antaisi ranskan kielessä vain kandidaattitason tutkintoja, tulisi muiden yliopistojen kanssa neuvotella siitä, millä ehdoilla Tampereelta humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuneet voisivat jatkaa maisterin tutkinnon suorittamista muissa yliopistoissa. Valtakunnallisesti ranskan kielen hakijamäärät ovat pieniä ja opiskelijavalinnan hyväksymisprosentit suuria. Valtakunnallisen työnjaon toteutumista edistäisi enemmän se, että tutkintokoulutuksesta luovuttaisiin Tampereen yliopistossa kokonaan. Paikallisesta näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että ranskan kielen perus- ja aineopintojen opetusta jatkettaisiin, mm. siksi, että Tampereen yliopistosta valmistuvat aineenopettajat voisivat saada myös ranskan kielen opetettavan aineen pätevyyden. Kielten tutkinto-ohjelma Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on suunnitteilla uusi kielten tutkinto-ohjelma, johon yhdistyvät kaikki nykyiset kielten tutkinto-ohjelmat. Tutkinto-ohjelma sisältää suunnitelman mukaan kielten kandidaattiohjelman, monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman sekä kielikohtaiset maisteriohjelmat. Erityisesti kandidaattiohjelmaan suunnitellaan yhteistä, kaikkien kielten opiskelijoille tarkoitettua opetusta, jossa henkilökunnan asiantuntemus hyödyttää nykyistä laajempaa opiskelijajoukkoa. Yhteisellä opetuksella voidaan myös jonkin verran vapauttaa aikaa tutkimukselle, kun päällekkäisiä opetusta karsitaan. Kielten tutkinto-ohjelman suunnittelussa on lähdetty siitä, että myös ranskan kieli on tutkinto-ohjelman kielipaletissa mukana sekä kandidaatti- että maisteritasolla. Mikäli ranskan kielessä ei jatkossa ole tutkintokoulutusta, tulee tämä ottaa huomioon uuden ohjelman suunnittelutyössä. 11