Ole selvillä rannikkovesistä tule messiin! Ha koll på kustvattnen häng med!

Transkriptio

1 Ole selvillä rannikkovesistä tule messiin! Ha koll på kustvattnen häng med! LUVY:n 40-vuotisjuhlaseminaari LUVY:s 40-års jubileumsseminarium Tvärminnen eläintieteellinen asema Tvärminne zoologiska station

2 Ohjelma Ole selvillä rannikkovesistä tule messiin! klo , Tvärminnen eläintieteellinen asema Lounas asemalla Seminaarin avaa Hangon ympäristölautakunnan puheenjohtaja Yrjö Sahlstedt vuotta vesiensuojelua mitä uutta? Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) Tvärminnen eläintieteellinen asema ja Itämeren tutkimus, Marko Reinikainen, johtaja, Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema Mitä kuuluu saariston linnuille? Mikael Kilpi, tutkimusjohtaja, Yrkeshögskolan Novia Jäänmurtajat tarpeettomia onko tulevaisuuden talvina jäätä Itämeressä? Jouni Vainio, tutkija, Ilmatieteen laitos Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Seppo Knuuttila, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Kahvitauko LUVY jo 40 vuotta rannikkoalueseurantaa, Ralf Holmberg, vesistötutkija, LUVY Tiedosta toimeen esimerkkinä jätevesineuvonta, Minttu Peuraniemi, asiantuntija, LUVY Rannikkovetemme mitä pinnan alla tapahtuu? Alf Norkko, professori, Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema Seminaarin lopuksi seurustelua ja herkuttelua elokuvan Södra Finlands kusthav tunnelmissa. Kuvaaja Gustav Munsterhjelm kertoo elokuvasta ja sen synnystä. Tilaisuus päättyy viimeistään klo

3 Program Ha koll på kustvattnen häng med! kl , Tvärminne zoologiska station Lunch på stationen Seminariet öppnas av Hangö miljönämnds ordförande Yrjö Sahlstedt år av vattenskydd vad nytt? Jaana Pönni, verksamhetsledare, Västra Nylands vatten och miljö rf (LUVY) Tvärminne zoologiska station och Östersjöforskningen, Marko Reinikainen, chef, Helsingfors universitet, Tvärminne zoologiska station Hur står det till med skärgårdens fåglar? Mikael Kilpi, forskningsledare, Yrkeshögskolan Novia Isbrytarna onödiga finns det is i Östersjön under vintrarna i framtiden? Jouni Vainio, forskare, Meteorologiska institutet Direktiv, åtgärdsprogram och temaår men varifrån tar vid de tusenlappar som saknas? Seppo Knuuttila, specialforskare, Finlands miljöcentral Kaffepaus LUVY uppföljning av kustvattnen i redan 40 år, Ralf Holmberg, vattenforskare, LUVY Från kunskap till handling som exempel avloppsvattenrådgivningen, Minttu Peuraniemi, sakkunnig, LUVY Våra kustvatten vad händer under ytan? Alf Norkko, professor, Helsingfors universitet, Tvärminne zoologiska station Till slut samvaro med delikatesser i stämningar av filmen Södra Finlands kusthav. Filmaren Gustav Munsterhjelm berättar om filmen och dess tillkomst. Evenemanget avslutas senast kl

4 40 vuotta vesiensuojelua mitä uutta? 40 år av vattenskydd vad nytt? Jaana Pönni Yhdistys perustettiin vuonna 1975 vastaamaan laitosten tarkkailu- ja seurantatarpeisiin. Vuosikymmenten saatossa jäsenkenttä on muuttunut - kuntia on liittynyt yhteen, uusi laitoksia perustettu ja joitakin alueen isoja tehtaita lakkautettukin. Pieniä toimijoita ja jäseniä on tullut lisää. Jätevesirunkoverkon lisääntyessä vesistöjen seurantavelvoitteet ovat alueella vähentyneet - toisaalta pohjavesipuolelle on tullut toimijoille uusia velvoitteita. Monien toimijoiden kanssa yhteistyö yhdistyksen kanssa on jatkunut jo vuosikymmenten ajan. Jäsenyyden lisäksi yhdistys tarjoaa asiakkailleen erilaisia seuranta- ja asiantuntijapalveluita omakustannehintaan. Yhdistys on pyrkinyt kehittämään toimintaansa siten, että se vastaa asiakkaiden muuttuvia palveluntarpeita. Alueen vesistöjen kunto ei kaikilta osin ole hyvä ja vesistöjen tilan parantamiseksi yhdistys onkin viime vuosikymmenen aika kehittänyt ideoita ja hakenut rahoitusta erilaisista hankerahoituslähteistä. Tässä yhteistyö erityisesti kuntasektorin kanssa on toiminut mainiosti. Valtiokin tukee mielellään isoja kokonaisuuksia, joilla on laaja alueen sitoutuminen ja tuki. Alueen yhteisen tahtotilan merkityksestä loistava esimerkki on Karjaanjoen vesistövisio ja siihen liittyen Mustionjoen kalatiet. Samaa konseptia noudattaen voimme yhdessä saavuttaa haaveemme eri puolilla Länsi-uusimaata. Yhdessä voimme onnistua! Föreningen grundades år 1975 för att svara på anläggningarnas kontroll och uppföljningsbehov. Under årtiondenas lopp har medlemskåren förändrats kommuner har gått samman, nya anläggningar har grundats och en del av områdets stora industrier har även lagt ner sin verksamhet. Flera nya små aktörer och medlemmar har anslutit sig. Då avloppsvattensstamnäten blivit vanligare, har vattendragens uppföljningsskyldigheter minskat men å andra sidan har det tillkommit nya åligganden på grundvattensidan. Med många aktörer har samarbetet med föreningen pågått i årtionden. Utöver medlemskapet erbjuder föreningen till sina medlemmar olika uppföljnings och sakkunnigtjänster till självkostnadspris. Föreningen har försökt utveckla sin verksamhet så, att den motsvarar kundernas förändrade behov. Vattendragens skick inom området är inte till alla delar bra och för att förbättra tillståndet i vattendragen, har föreningen under det senaste årtiondet utvecklat idéer samt ansökt om finansiering från olika projektfinansieringskällor. Här har samarbetet speciellt med kommunsektorn fungerat utmärkt. Även staten stöder gärna stora helheter, där området på ett starkt sätt såväl förbinder sig till projektet som stöder det. Som ett utmärkt exempel på betydelsen av områdets gemensamma starka vilja är Svartåns vattendragsvision i vilken ingår Svartåns fiskvägar. Genom att tillämpa samma koncept kan vi tillsammans uppnå våra drömmar i olika delar av västra Nyland. Tillsammans kan vi lyckas!

5 Kuva Latvoilta merelle/karjaanjoen kalatiet Tvärminnen eläintieteellinen asema ja Itämeren tutkimus Tvärminne zoologiska station och Östersjöforskningen Marko Reinikainen Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema on toiminut Itämeren tutkimuksen ja opetuksen tukikohtana jo vuodesta Pitkän historiansa aikana asema on kehittynyt yksinkertaisissa puitteissa toimivasta kenttäasemasta nykyaikaiseksi, ympärivuotisesti toimivaksi infrastruktuuriksi. Asemaa käyttävät lukuisat yhteistyökumppanit, ja aseman omalla tutkimuksella on keskeinen rooli kansainvälisessä merentutkimuksessa. Kenttäkurssien kautta asema ja Itämeri saaristoineen tulevat tutuiksi yhä uusille sukupolville luonnontieteissä

6 Helsingfors universitets Tvärminne zoologiska station har fungerat som en bas för Östersjöforskningen och undervisningen allt sedan år Under sin långa historia har stationen utvecklats från en fältstation, som verkade i enkla förhållanden till en modern året om fungerande infrastruktur. Stationen används av otaliga samarbetspartners, och stationens egen forskning har en central roll inom den internationella havsforskningen. Via fältkurserna blir stationen och Östersjön bekant för allt nyare generationer inom naturvetenskapen. Mitä kuuluu saariston linnuille? Hur står det till med skärgårdsfåglarna? Mikael Kilpi Saariston pesimälinnusto koostuu rannikoillamme jännittävästä yhdistelmästä makean veden, ja toisaalta valtamerten lajistoa. Hyvin lavea luonnehdinta saaristolinnuston kehityksestä voisi olla sadan vuoden palautuminen ihmisen aiheuttamasta ahdingosta, jota nyt on kääntynyt uuden aallonpohjan alkusoitoksi. Saaristolinnuista lähes puolet ovat vuoden 2015 uhanalaisuusluokituksen mukaan punaisella listalla. Yleisesti ottaen linnuston kehnon tilan katsotaan johtuvan Itämeren rehevöitymisestä ja saasteista seuranneita ravintoketjumuutoksista. Tälle yleistykselle ei valitettavasti kuitenkaan löydy kovinkaan paljon aineistopohjaista tukea. Esitykseni käsittelee tätä ristiriitaa. I vår skärgård häckar en spännande kombination av maritima fågelarter uppblandade med sötvattenarter. En mycket allmän karakterisering av vad som hänt med dem under hundra år vore kanske en lång återhämtning som nu igen har övergått i en prelud till en ny nedgång. Av skärgårdens arter är nästan hälften rödlistade i den senaste utvärderingen från Allmänt taget anses att hoten främst består av förändringar i näringskedjorna i havet som en följd av övergödning och höga halter av miljögifter. Tyvärr existerar väldigt litet exakt information om detta. Mitt anförande bygger på denna kontrovers. Jäänmurtajat tarpeetomia onko tulevaisuuden talvina jäätä Itämeressä? Isbrytarna onödiga finns dt is i Östersjön under vintrarna i framtiden? Jouni Vainio Tilastojen perusteella näyttää siltä, että talvet Suomea ympäröivillä merialueilla ovat lyhentymässä ja leudontumassa. Tämän perusteella voisi ajatella, että jäänmurtajat ovat käymässä pikkuhiljaa tarpeettomiksi - mutta näin ei ole. På basen av statistiken ser det ut som vintrarna i havsområdena runt Finland håller på att bli kortare och mildare. På basen av detta kunde man tro, att isbrytarna så småningom håller på att bli onödiga men så är inte fallet.

7 Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Direktiv, åtgärdsprogram och temaår men varifrån tar vi de tusenlappar som saknas? Seppo Knuuttila Itämeren maiden ympäristöministerit hyväksyivät vuonna 2007 Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan). Toimintaohjelmaan kirjattu tavoite on Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Vuonna 2000 voimaan astuneen Euroopan unionin vesipuitedirektiiviin tavoitteena oli saada kaikki vesistöt hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteena puolestaan on meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Itämeren ravinnekuormitus on alentunut 1980-luvulta lähtien. Meren tila ei kuitenkaan ole parantunut samaa tahtia kuormituksen vähenemisen kanssa. Tästä eteenpäin varsinkin pistemäisten päästöjen vähentäminen on jo vaikeaa. Jos Itämeren hyvä tila halutaan todella saavuttaa, se edellyttää nykyistä laajemman keinovalikoiman ennakkoluulotonta tarkastelua. Östersjöländernas miljöministrar godkände år 2007 åtgärdsprogrammet för Östersjön (Baltic Sea Action Plan). Målsättningen som skrevs i åtgärdsprogrammet är, att uppnå ett gott ekologiskt tillstånd i Östersjön före år EU:s ramdirektiv för vattenvården, som trädde i kraft år 2000, har som mål, att få alla vattendrag i bra skick före år Målsättningen i EU:s havsstrategidirektiv igen är att uppnå ett gott tillstånd i havsmiljön före år Närsaltsbelastningen i Östersjön har sjunkit med början på 1980-talet. Havets tillstånd har emellertid inte förbättrats i samma takt som belastningsminskningen. Härifrån framåt är det också svårt att minska speciellt punktbelastningen. Om man verkligen vill uppnå ett bra tillstånd i Östersjön, förutsätter det, att man fördomsfritt granskar ett större sortiment av olika metoder, än de vi har idag. LUVY jo 40 vuotta rannikkoalueseurantaa LUVY uppföljning av kustvattnen i redan 40 år Ralf Holmberg Vuonna 1975, jolloin LUVY perustettiin, maailma näytti aika lailla erilaiselta. Siihen aikaan jätevedet menivät useimmilla paikkakunnilla puhdistamattomina suoraan vesistöön. Niin myös Hangossa, jossa kunnan jätevedenpuhdistamo valmistui vasta vuonna Ennen sitä puhdistamattomat jätevedet johdettiin paikkoihin, jotka tänä päivänä tuntuvat aivan käsittämättömiltä. Ja siihen aikaan jätevesien vaikutukset olivat paikallisesti hyvin selvät. Tehostunut puhdistus on kuitenkin vähitellen vähentänyt kuormitettujen- ja ei kuormitettujen alueiden eroja. Tänä päivänä pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on varsin vähäinen. Ns. hajakuormitus maalta, johon myös haja-asutuksen kuormitus kuuluu, ovat yhdessä vesistöjen sisäisen kuormituksen kanssa nousseet hyvin keskeiseen asemaan, rannikkovesien tilan kehityksessä. Siinä onkin suuri haaste tulevaisuutta ajatellen.

8 År 1975, då LUVY grundades, såg världen i många avseenden annorlunda ut. På de flesta håll leddes avloppsvattnet från våra samhällen helt obehandlat direkt ut i vattendragen. Så också i Hangö, där stadens reningsverk inledde sin verksamhet år Före det leddes det helt orenade avloppsvattnet ut på platser, som idag förefaller helt ofattbara. Föroreningseffekterna var mycket tydliga, men den effektiverade reningen ledde så småningom till, att effekterna minskade och skillnaderna mellan belastade och obelastade områden minskade. Idag utgör samhällenas punktbelastning en rätt liten del av totalbelastningen. Den diffusa belastningen från land, som även inkluderar glesbebyggelsens belastning, har tillsammans med vattendragens inre belastning fått en allt mer betydande roll för utvecklingen i våra kustvatten. Där har vi också en stor utmaning med tanke på framtiden. Tiedosta toimeen - esimerkkinä jätevesineuvonta Från kunskap till handling som exempel avloppsvattenrådgivning Minttu Peuraniemi LUVY tunnetaan luotettavana ja pitkäjänteisenä veden tilan seuraajana ja yhteistyökumppanina. Lisääntynyt tieto vesien tilasta tai pohjavesiriskeistä herättää kuitenkin usein tarpeen ryhtyä käytännön toimiin. Hankkeet ovat päivän sana mm. kosteikkojen, kalateiden ja hoitokalastuksen toteuttamisessa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa kansalaisten oman aktiivisuuden merkitys korostuu. Jätevesineuvonnalla kannustetaan haja-asutusalueiden asukkaita laittamaan omat jätevesijärjestelmänsä kuntoon kestävällä ja järkevällä tavalla. Asukkaille annetaan käytännön työkaluja lainsäädännön ja käytäntöjen ristiaallokossa selviämiseen. Kun neuvoja annetaan oman likakaivon äärellä, ovat neuvotkin konkreettisempia. Samalla kerääntyy ennen keräämätöntä tietoa jäteveden käsittelyn tilanteesta ja neuvot sekä muut vesienhoitotoimenpiteet saadaan suunnattua entistäkin paremmin. LUVY är känd som en pålitlig och långsiktig uppföljare av vattnets tillstånd och som samarbetspartner. Den ökade informationen om vattnens tillstånd och riskerna för grundvattnet väcker också behovet att vidta konkreta åtgärder. Projektarbete är dagens melodi vid förverkligandet av bl.a. våtmarker, fiskvägar och vårdfiske. I detta tuffa ekonomiska läge är medborgarnas initiativtagande av avgörande betydelse. Avloppsvattenrådgivningen uppmuntrar invånare på glesbygden att sätta sina avloppsvattensystem i skick på ett hållbart och förnuftigt sätt. Invånarna får praktiska verktyg för att klara sig i korssjöarna mellan lagstiftning och praxis. När råd ges vid den egna avloppsbrunnen blir de mera konkreta. I samma veva samlas det information om hur avloppsvattenbehandlingen sköts för tillfället, data som inte finns att tillgå annars. Med den informationen kan vi rikta både rådgivningen och de övriga vattenvårdshandlingarna bättre än tidigare. Kiitos osallistumisestanne LUVY:n juhlaseminaariin! Tack för Ert deltagande i LUVY:s jubileumsseminarium!