Palloliiton Nuorisotoimintalinjassa on laadittu ohjeet tasojoukkueiden ja tasoryhmien muodostamiselle.

Transkriptio

1 Tasoryhmittelyn tarkennettu ohjeistus Palloliiton Nuorisotoimintalinjassa on laadittu ohjeet tasojoukkueiden ja tasoryhmien muodostamiselle. Tasojoukkue on melko kiinteä osaamis- ja aktiivisuustason mukaan valittu ryhmä pelaajia. Tasoryhmittely on joustavampi keino eriyttää harjoittelua ja pelaamista. Osaamistasoihin jakamisen taustalla on pyrkimys antaa jokaiselle harrastajalle haasteita henkilökohtaisen kehitystasonsa mukaan. Tavoitteena on lasten ja nuorten onnistumisten määrän kasvattaminen erityisesti harjoituksissa ja oikealla tavalla myös peleissä. Pelaajien jakaminen tasoihin on tunteita herättävä ja melko monimutkainen asia, jota ei voi tehdä ilman aikaa ja keskustelua vaativaa prosessia. Tasojoukkue- ja tasoryhmittelykeinojen osalta seuroissa kaivataan toimivia esimerkkejä, jotta yksilöt tulevat paremmin huomioiduksi ja seura saisi luotua oman pitkäjänteisen toimintakulttuurin. Tämän ohjeistuksen tarkoitus on tukea ja opastaa seuroja tässä vaativassa asiassa. Tasojoukkue= Osaamistason mukaan valittu kiinteä ja melko tarkasti rajattu ryhmä pelaajia. Suositellaan isoissa seuroissa (yli 50 pelaajaa ikäluokassa) aikaisintaan noin E10 -ikäluokasta alkaen. Tasoryhmä= yksittäisessä harjoituksessa/pelissä/turnauksessa käytetty ryhmä pelaajia. Ryhmän koostumus vaihtelee harjoituksesta/pelistä/turnauksesta riippuen. Tasoryhmien väliset raja-aidat on pidetty matalina ja siirtyminen ryhmästä toiseen on joustavaa ja säännöllistä. Tasoryhmäjakoa voidaan käyttää harjoittelussa ja pelaamisessa jo harrastuksen alusta alkaen. Lasten Perusjoukkuetoiminnan lisänä oleva Taitokoulutoiminta on monessa seurassa tasoryhmittelyä. Tasoryhmät harjoittelevat usein kenttäalueella yhtä aikaa ja ryhmillä on sama/samoja valmentajia. PERUSASIAT Luota siihen, että onnistuminen oikealla vaatimustasolla on sekä motivoivaa, hauskaa että äärimmäisen kehittävää. Yksilöllinen valmentaminen joukkueurheilussa edellyttää eri pelaajien osaamisen ymmärtämistä kaikilla tasoilla. Tärkeintä on huomioida tasoryhmittely harjoittelussa. Pelaajan on suositeltavaa pelata 25% peleistä hieman liian vaativassa ympäristössä, 50% omalla osaamistasolla ja 25% selvästi halliten. Joukkueurheilun ryhmädynamiikan tulee lähteä laadukkaasta ja täsmällisestä toiminnasta, joka huomioi kaikki pelaajat omalla osaamistasollaan.

2 HUOMIOITAVIA ASIOITA Tason mukaisissa jaoissa on huomioitava, että isoilla ja pienillä seuroilla sama toimintamalli ei toimi. Harjoittelussa järkevä tasoryhmittely toimii riippumatta seurojen koosta. Seuralla on tärkeää olla asiasta suunniteltu, dokumentoitu linja, joka on avoimesti seuran nettisivuilla esillä. Jos sellaista ei ole, niin seuran tulee sellainen luoda ennen kuin asiassa edetään. Tämä takaa sekä selvyyden että jatkuvuuden ja vähentää epäselviä asioita oleellisesti. Yksittäinen joukkue ja valmentaja eivät voi laatia seurassa omia tasoryhmä/- joukkueperiaatteitaan, vaan linjaus on oltava seurassa yhtenäinen ja avoin. Tasoihin jaettavan ikäluokan kannattaa yrittää olla mahdollisimman paljon yhdessä, jotta siirtyminen ryhmien välillä säilyy helppona. Yhdessäolo tukee myös pelaajille tärkeitä kaverisuhteita. Yksi tärkeimmistä asioista tasoryhmiä/-joukkueita muodostettaessa on avoin viestintä. Avainasia on se miten asia viestitään lapsille/nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Lapsille/nuorille ja vanhemmille on esitettävä seuran määrittelemät perusteet ryhmittelylle sekä kerrottava miten ryhmien muodostaminen tehdään, mitä ryhmittelyllä tavoitellaan ja miten ryhmien välillä liikutaan. Paras tapa viestiä asiasta on kasvokkain keskustelu. Vain sähköpostilla ilmoitettuja tasoryhmä/-joukkuelistoja ei pidä käyttää. On tärkeää tarjota mahdollisuus harrastaa ja harjoitella pelaamista paljon. Pelaajien harjoitusinnokkuuden ja erilaisten motiivien kannalta on tärkeää selvittää kuinka paljon pelaaja haluaa käyttää harrastukseen aikaa. Ottakaa joukkueissa käyttöön Tunne Pelaajasi työkalu: Pienemmissä seuroissa suositellaan yhteistyötä ikäluokkien välillä ja lähialueen muiden seurojen kanssa. Apuna voi olla esim vuotiaiden yhteisjoukkuesopimukset. Usein edistyneimmät ja aktiivisimmat huomioidaan luontevasti. Huomio on kiinnitettävä kaikkiin mukana oleviin ja kaikille tulee antaa oikean kokoinen haaste. Seuratoiminnan laatu mitataan mm. sillä miten toiminnassa pidetään kaikista mukana olevista huolta. Valmennuksen laatu on turvattava myös muissa kuin 1. tason ryhmissä/-joukkueissa.

3 Pelaajien liikehdintä tasojen välillä on luotava joustavaksi, jolloin pelaajat pelaavat halutessaan sopivan joustavasti eri tasoilla. Ei kuitenkaan ole suositeltavaa peluuttaa pelaaja useassa joukkueessa tai useammalla tasolla siten, että harjoittelu kärsii. Pelaajakehityksessä pelaajan etu tulee aina ennen joukkueen etua. Rajatapauksien suhteen on tärkeää olla hyvä suunnitelma ja selvä vastuu asian hoidosta. Usein seuran juniori- tai valmennuspäällikkö on oikea henkilö keskustelemaan asiasta pelaajan ja perheen kanssa. Toimivien ryhmien rikkominen ja tasojaon tekeminen murrosiän vaiheessa on aiheuttanut paljon pelaajien lopettamista. Joustavaa ja suunnitelmallista tasoryhmittelyä kannattaa isommissa seuroissa tehdä jo aiemmin. Tästä syystä kannattaa toimintamalli rakentaa alusta asti toimintaa tukevaksi, järjestelmälliseksi toiminnaksi, josta viestitään avoimesti. Olennaisinta on toiminta, jota toteutetaan kentällä. Mikäli harjoittelu on toteutettu pelaajien yksilöllisen osaamisen pohjalta, on tilanne jo erittäin hyvä. Mikäli pelaajille tarjottu toiminta on tarpeeksi laadukasta, ei tasoryhmittely ole peleissäkään ongelma. Vähintään Puolen Pelin takuuta tulee tavoitella kaiken tasoisissa ryhmissä. Pelaajien kehittymiselle ja innostukselle vastuu peleissä ja runsas peli-aika on todella merkittävää. Olosuhteissa pyritään tarjoamaan hyvät olosuhteet eri tasojen ryhmille.

4 Muutamia seuraesimerkkejä: Pieni seura: Samassa joukkueessa on hyvinkin erilaisia pelaajia. Näissä seuroissa harjoitellaan ja pelataan yhdessä. Harjoituksissa valmentajat huomioivat yksilöiden erilaisia tarpeita tarjoten sopivia haasteita niin edistyneemmille kuin vasta-alkajillekin. Pienemmän seuran toiminnan laadun ja määrän tulee olla sellaista, että se palvelee kaikkia ja pitää joukkueen koossa mahdollisimman pitkään. Aktiivisimmat pelaajat voivat saada lisäharjoitusta seuran tai yhteistyöseuran taito- ja kykykoulusta. Toijalan Pallo -49 Toiminta seurassa alkaa Pallokoululla 6-vuotiailla ja nuoremmilla vuotiailla alkaa ympärivuotinen toiminta. 8 ja 9 -vuotiaissa ikäluokissa on pelaajaa ikäluokkaa kohden. Harjoituksissa tehdään tasoryhmittelyä valmentajien kesken ja tasoryhmittelyä tehdään harjoituksissa siten, että esimerkiksi 2v2 pelissä samantasoiset parit ovat vastakkain. Lapsista tehdään kaksi ryhmää pelaajien jalkapallo-osaamisen mukaan. Taso 1. Pelikäsityksen kehittyminen painopisteenä Taso 2. Perustaitojen kehittyminen pienpelien kautta Taito- ja kykykouluyhteistyötä tehdään Hämeenlinnan Jalkapalloseuran sekä Etelä-Pirkanmaan Taitokoulun (Haka-juniorit, VaNL, Urjala, Viiala, Toijala) kanssa. Innokkaimmat pelaajat pääsevät näihin toimintoihin mukaan. Vanhemmat tietävät tasoryhmäkäytännön. Aiheesta keskustellaan ja sovitaan pelisääntökeskustelussa. Tasoihin jakaminen on kaikkien pelaajien kehityksen edun mukaista. Osassa kilpailuja jaetaan selkeästi tasoihin ja osassa kilpailuja mennään sekajoukkueilla. Erittäin hienoa, että piireillä on eri tason sarjoja. Näin saamme pelaajille sopivia haasteita. Myös seurojen turnauksissa tulisi huomioida eri tason joukkueiden tarpeet, toteaa Toijalan junioreiden valmentaja Timo Salo. Lisätietoa: Timo Salo, Toijalan Pallo -49

5 Isommat seurat: Nurmijärven Jalkapalloseura: ikäluokkien koko on noin lasta(pojat) Nurmijärvellä tullaan lajin pariin useimmiten 5-6-vuotiaana. Seuran nappulaliiga on suunnattu 5-8- vuotiaille. 7-8 vuotiailla Taitokoulu on oivallinen ja joustava malli eriyttää pelaajia ja tarjota innokkaimmille pelaajille lisämahdollisuuksia. NJS:ssa toteutetaan 9v alkaen tasoryhmittely ikäkausijoukkueen muodostamisen yhteydessä seuran johdolla. Prosessista on tarkka kirjallinen ohjeistus, jota kehitetään kokemusten karttumisen myötä. Ikäluokka pyrkii olemaan paljon yhdessä vaikka eriytettyä toimintaakin on. Vuoden harjoittelua, turnauksia ja leirejä suunnitellaan kokonaisuutena. Tasoryhmittely F9 ikäluokasta alkaen Musta: ympärivuotinen toiminta, 3-4 krt vko (taso 1) Sininen: ympärivuotinen toiminta, 2-3 krt vko (taso 1-2) Valkoinen: toukokuu elokuu, kesällä 2 krt vko +muutamat kohokohdat, talvella mahdollisuus 1 krt vko (taso 2-3) - Tasojaossa selvitetään lapsen ja perheen sitoutumishalua ja sen hetkistä osaamista. Seuran junioripäällikkö tekee kyselyn perheille ja jakaa ryhmät yhdessä valmentajien kanssa. Pyrkimys on tehdä asiat huolellisesti seuran johdolla. - Perheitä kiinnostaa mitä oma lapsi saa. Haasteena on saada riittävän laadukas toiminta myös haasteryhmille. - Aikuisten asenneilmasto ja kokonaisuuden näkeminen on tärkeää. Jos aikuiset viestivät, että malli on hyvä pelaajan kehitykselle ja lapsista pidetään pitkäjänteisesti huolta, ei yksittäisen vuoden / tasojaon hetken rooli nouse ylikorostuneeksi. - Kaverisuhteet on myös huomioitava, kun jaot tehdään. - Aloittavat pelaajat varmistettava laadukas vastaanotto myös uusille pelaajille vuosien aikana. - Pelaajamäärien kehitystä ja drop outia on seurattava systemaattisesti. - Taitokoulu ja kykykoulutoimintaa tarjotaan myös haastajatasolle. - Pelaajaliikenteen koordinoinnin kannalta on sovittava selvä käytäntö. Yhden henkilön tulee vastata kokonaisuudesta, vaikka turnauksiin mennään välillä eri ryhmillä. Lisätietoa: junioripäällikkö: Janne Lipponen ja valmennuspäällikkö: Kari Laukkanen

6 Järvenpään Palloseura: ikäluokkien koko on noin 50 (lapsissa) Seura järjestää Naperofutistoimintaa (liikuntakerho) 3-5 -vuotiaille. 6-7-vuotiaille on ympärivuotinen jalkapallokoulu, jossa on kolme jaksoa ja lapsi voi tulla mukaan haluamalleen jaksolle. Pelitällejä on kerran kuukaudessa ja harjoituksia kerran viikossa. F8 - ympärivuotisen ikäluokkajoukkueen perustaminen - alkaa normaali ikäluokkatoiminta - harjoittelua sopivasti tasoryhmissä tai aivan sekaisin - pelit sekajoukkueilla F9 - harjoittelu kuten F8, pelitoiminnassa aktiivi- ja haastajatason pelejä E10 ja E11 - tasoryhmät - erilliset valmentajat, jotka keskittyvät oman ryhmän valmentamiseen - eri tason joukkueilla vuositasolla yhteistä ja erillistä tekemistä - joukkueet kasvavat tasoryhmittelyyn vuosien aikana, jolloin muutostarve ei vuosittain ole iso - ikäluokkien toimihenkilöt hoitavat koko ikäluokan - pelaajaa ei pudoteta 1 tason joukkueesta pois, jos pelaaja on motivoitunut ja haluaa olla joukkueessa - 1 tason pelaajat käyvät pelaamassa myös 2. tason pelejä ja päinvastoin * Kesäfutis on harrastetoimintaa noin 8-12 vuotiaille. Tähän toimintaan osallistuu ikäluokkien ulkopuolisia jalkapallon harrastajia. * Taitokoulu- ja kykykoulutoimintaa tarjotaan myös haastajatasolle. * Tyttöjä on ikäluokissa vähemmän Tasoeroja huomioidaan monin eri tavoin. Toiminnassa on huomioitu, että tyttöjä tulee mukaan lajin pariin myös myöhemmin. D-ikäluokasta alkaen joukkueiden taustat ja toiminta eriytyy, mutta ikäluokassa tehdään toteutetaan edelleen yhteistä toimintaa. Lisätietoa: Valmennuspäällikkö: Mika Sandberg

7 HJK juniorit HJK juniorit on osa HJK perhettä, jossa on HJK oy (liigajoukkue), HJK ry (mm. tyttöjen ja poikien edustusjoukkueet F9-Klubi 04). HJK junioreilla on 10 kaupunginosajoukkuetta. Kaupunginosissa on ikäluokkaa kohden noin 150 pelaajaa. Tasoryhmittelyä suositellaan F7-E11 joukkueille harjoituksissa. Peleihin mennään sopivin tasoryhmin. Ikäluokkajoukkueet perustetaan D12 ikäluokasta alkaen. Ikäluokkamalli alkaa D12 vaiheesta, jolloin seurassa perustetaan HJK East, West, City joukkueet. Ikäkausijoukkueissa tasoryhmittelyä/tasojoukkuetoimintaa tehdään systemaattisemmin. Ryhmien nimet ovat sininen, valkoinen, keltainen, raita. - yhden organisaation sisällä tasoryhmät (sininen, valkoinen, keltainen ja raita) - joukkueet harjoittelevat osittain yhdessä - pelaajien liikkuminen mahdollista ryhmien välillä - tutut valmentajat ja valmentajien välinen yhteistyö helpottaa pelaajien liikkumista ryhmien välillä - toimihenkilöiden aktiivisuus kaikki kaikessa - maksut eivät mene tasan jakaantuvat harjoitusmäärien ja toiminnan mukaan Sininen ja valkoinen - kilpataso pelaajilla motivaatio ja halu tavoitteelliseen toimintaan - jalkapallo ykköslaji muut harrastukset sallittuja - yhteistyö edustusjoukkueen kanssa (HJK ry.) Keltainen ja raita - aktiivi / harrastetaso - kahden lajin harrastajat (jalkapallo kakkoslaji), halu harrastaa muiden asioiden takia (kaverit, kunto) - aloittavat ja uudelleen lajin pariin palaavat Esimerkki HJK West harjoitus- ja peliryhmää sininen 24 pelaajaa, valkoinen 25 pelaajaa, keltainen 36 pelaajaa Toimihenkilöitä sininen 4, valkoinen 4, keltainen 4 + yhteinen rahastonhoitaja Sininen EteläLänsi-sarja ja aluesarja sekä 1 kv. turnaus + muut turnaukset Valkoinen aluesarja sekä turnaukset Keltainen piirinsarja sekä turnaukset HJK:n onnistumiset: Kaudella 2012 HJK junioreissa pelaa n. 200 B juniori ikäistä pelaajaa! Sarjapaikat Etelä-Länsi-sarja ja aluesarja ikäluokissa D13 C15 Lisätietoa: HJK-juniorit nuorisopäällikkö: Joonas Rantanen Lisätietoa tasoryhmittely ja tasojoukkueaiheesta: Palloliiton nuorisotoimintalinja: tasoryhmät ja tasojoukkueet sivulla

8 ja Marko Viitanen, nuorisopäällikkö, Suomen Palloliitto