Joensuun seudun maaseutuohjelma

Transkriptio

1 Joensuun seudun maaseutuohjelma Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi

2 Sisältö Esipuhe ja alueen kuvaus... 1 Painopistealueet ohjelmakaudella Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen Luonnontuotteiden hyödyntäminen Metsäsektori Kalatalouselinkeino Maisema ja ympäristö Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön...24 syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen 5. Asuin, työ- ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen Tukipolitiikka Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi Maatilojen tulovirrat v Joensuun seudulla ProAgria Pohjois-Karjala Painopaikka: Painotalo Seiska Oy Taitto: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri Kannen kuva ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen Joensuun seudun maaseutuohjelma

3 Esipuhe ja alueen kuvaus Joensuun seudun maaseutuohjelmaan on koottu Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koettuja tarpeita ja kehittämiskohtia. Tämä ohjelma on valmisteltu yhteensopivaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, maakunnallisen maaseudun kehittämissuunnitelman sekä Joensuun seudun ja Vaara-Karjalan Leader -yhdistysten ohjelmien laadinnan kanssa. Seutukunnallinen maaseutuohjelma tarkastelee tarkasti paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja tekee toimenpide-esityksiä. Joensuun seutukuntaan kuuluvat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Juuan kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit. Joensuun seudun maaseutupalveluiden maaseutuviranomaiset ovat valmistelleet ohjelmaa eri sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä tehden. Ohjelman kokoamisesta ja pääosin kirjoittamisesta on vastannut Päivi Turunen Pro- Agria Pohjois-Karjalasta. Maaseutuohjelman on tilannut ja rahoittanut Joensuun seudun maaseutupalvelut. Maaseutupalveluista ohjelmaa on ollut työstämässä Unto Pirinen, Alina Koponen, Teuvo Hirvonen, Teuvo Mutanen ja Pertti Iivanainen. Maaseutuohjelman tavoitteena on kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin sekä edistää maaseudun elinkeinojen kehittymistä ja vahvistaa maaseutuasumisen ja yrittämisen toimintaympäristöä. Keskeisimpinä painopisteinä nousevat maidon-, naudanlihan- ja luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, energiaomavaraisuuden kehittäminen, asumismaaseudun ylläpitäminen, maankäytön suunnitelmallisuus sekä asumisen ja tuotannon harmoninen rinnakkaiselo. Joensuun seudun maaseutupalveluiden toimintatapoja ovat mm. tiedottaminen esimerkiksi maakaista.fi -tiedotuskanavan kautta, messuille ja maaseutunäyttelyyn osallistuminen, kouluttaminen, koordinointi, hankeyhteistyöhön osallistuminen, kyselyissä ja kartoituksissa mukana oleminen. Maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa myös yli maakuntarajojen. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään hanketoiminnassa, investointien suunnittelussa ja maatilayritysten työvoimatarpeen kysyntään vastaamiseksi. Myös maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa. Ohjelma on sekä viranomaisten että kuntalaisten yhteinen tahto kehittää Joensuun seudun maaseutua ja sen elinkeinoja. Ohjelman toteuttamisvastuu on Joensuun seudun maaseutupalveluilla ja toimenpiteitä toteuttavat eri toimijat, joita ovat mm. ProAgria Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Karjala, Leader -toimintaryhmät, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek, Pohjois-Karjalan metsäkeskus, Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, kyläyhdistykset- ja kylätoimikunnat sekä maaseudun järjestöt, kylät ja yhdistykset. Ohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausuntoa 22 taholta. Vastauksia saatiin 4 taholta. Nämä kaikki lausunnot tukevat ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohessa kuvaukset Joensuun seudun maaseutupalveluihin kuuluvien alueiden tunnusluvuista ja kehityssuunnista. Joensuun seudun maaseutuohjelma

4 Ilomantsi Maataloustukea hakeneita maatiloja on Ilomantsissa 114 v Tilamäärä on viimeisten vuosien aikana pysynyt lähes samana. Lopettaneiden tilojen pellot ovat pääasiassa siirtyneet jatkavien tilojen hallintaan ja onpa lopettaneiden tilalle tullut myös kokonaan uusia viljelijöitä. Vuonna 2013 tehtiin 3 sukupolvenvaihdosta. Viljelyksessä olevaa peltoa on 2188 ha. Suosituimmat viljelykasvit ovat heinänurmet 1600 ha, rehuviljat 200 ha ja marjakasvit 200 ha. Mustaherukkaa viljeltiin vuonna 2013 n. 145 ha, punaherukkaa n. 32 ha, karviaista n. 12 ha ja valkoherukkaa n. 5 ha. Marjanviljelyala on viime vuosina hieman supistunut ja marjatilojen koko kasvanut. Suurin haaste on ikääntyvien marjakasvustojen uudistaminen. Maitotilojen määrä on Ilomantsissa vähentynyt reippaasti. Vuonna 2005 Ilomantsissa oli noin 45 maitotilaa ja nyt niitä on 16 kappaletta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli 2,69 milj. litraa. Tilaa kohden maitoa tuotettiin n litraa. Maitotilojen määrä näyttää edelleen vähenevän. Viime vuosina on rakennettu yksi uusi lypsykarjanavetta ja yksi uusi lihakarjanavetta. Rakentamalla vielä pari uutta lypsykarjanavettaa ja muutama lihakarja ja emolehmänavetta saataisiin maitomäärä pysymään nykytasolla ja tarvittavat lihanaudat kasvatettua omassa pitäjässä. Joensuu Maataloustukea hakeneita maatiloja on Joensuussa 301 v Peltoa on viljelyssä yhteensä 8748,5 ha. 72 tilaa harjoittaa maitotaloutta ja muuta kotieläintaloutta 16 tilaa. Maidontuottajien määrä on pienentynyt, mutta sen osuus maatalouden myyntituloista on edelleen suurin (73 % v. 2011). Tiloille maksettiin tukia v yhteensä 7.4 milj.. Tiloilla tuotetaan vuoden 2013 tilastojen mukaan pääasiassa nurmirehua yhteensä 4399 ha rehuviljaa yhteensä 2381 ha, siementuotannossa on 169 ha, leipäviljaa 63,63 ha, sekä erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja 1239,55 ha. Tulevaisuudessakin maidon tuotanto on olosuhteet huomioiden varmin tuotantomuoto. Maidon tuottamisen edistämiseksi tulee panostaa jatkossakin voimakkaasti. Maa- ja metsätilojen omistajien nuorentamiseksi tulee myös ohjata neuvontaa ja varoja. Joensuu on vahvan keskuksen ja lukuisten taajamien kaupunki. Maaseututaajamien palvelut ovat välttämättömiä maaseudun yrittäjille. Laaja kaupunki työllistää lukuisia pienyrittäjiä, sivuansiotulot ovat 31 % maatilojen bruttotuloista (v tieto). Juuka Juuassa on maataloustukea hakeneita maatiloja 162 v Maatilojen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on 4639 ha. Vuonna 2011 juukalaisen maatalouden tulot olivat 13,81 milj. euroa. Kotieläintiloja on 63 kpl, joista maitotiloja 43 kpl, naudanlihatiloja 20 kpl, hevostiloja 5 kpl, lammastiloja 1 kpl ja 2 sikatilaa. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 24 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhatuotanto harjoittaa 57 tilaa. Juuan kunnan maatalous on muiden alueiden tavoin nautakarjatalousaluetta, merkittävimpänä tuotantosuuntana lypsykarjatalous, jonka osuus maatalouden kokonaismyyntituloista oli vuonna ,99 milj. (73 %). Juukalainen maidontuotanto on kehittyvää: 2010-luvulla alueella on 2 Joensuun seudun maaseutuohjelma

5 toteutettu 7 navettainvestointia, joista 5 lypsykarjanavettoja. Investointien myötä vuonna 2012 tuotettu kokonaismaitomäärä nousi 6,1 % vuoteen 2011 verrattuna (6,81 -> 7,22 milj. litraan). Tämä kertoo maatalouden rakennekehityksestä: tilakoon kasvaminen korvaa tilojen lukumäärän laskua. Valtaosalla kasvinviljelytiloista tuotetaan rehukasveja. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty yhteistyötä tuottajien ja nunnanlahtelaisen kyläkaupan kanssa, mistä on saatu positiivisia kokemuksia. Juuassa, kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, metsätalouden merkitys maatalouden sivuelinkeinona on koko maan vertailutasoa korkeampi. Tärkeitä toimenpiteitä ohjelmakauden aikana ovat investointi- ja sukupolvenvaihdosprosessien tukeminen ja vapautuvan peltomaan ohjaaminen kehittyvien tilojen käyttöön. Kasvinviljelytilojen osalta tärkeää on tilojen erikoistumisen edesauttaminen mm. hanketoiminnan ja yritysneuvonnan avulla, sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön kehittäminen tilojen toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden parantamiseksi. Kontiolahti Kontiolahdessa on maataloustukea hakeneita maatiloja 97 v Peltoa on viljelyssä yhteensä 2927 ha. Tiloista 57 harjoittaa kasvinviljelyä, 34 kotieläintaloutta ja 6 puutarhatuotantoa. Kotieläintalous antaa suurimman osan liikevaihdosta. Maidon osuus maatalouden myyntituloista vuonna 2011 oli 51 % vuonna Tiloilla tuotettiin pääasiassa rehunurmia ja rehuviljaa yhteensä 2100 ha, leipäviljaa 122 ha, puutarhakasveja 60 ha, ja erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja on 645 ha. Kontiolahti on voimakkaasti kasvavien taajamien ja vilkkaiden maaseutukylien kunta. Lisääntynyt maaseutukylien omakotiasutus on luonut uutta yritystoimintaa maatiloille. Lisääntyvä suoramyynti ja lähiruokatoiminta omakotiasutuksen ja maatilojen välillä antaa mahdollisuuksia maatilojen alkutuotannolle. Metsätaloudessa bioenergian tuotanto antaa lisätuloja metsätiloille ja muille yrityksille. Kontiolahdessa on tiheimmin asutuille kylille vesi- ja viemäriverkostot. Kylien sähköisiä yhteyksiä on parannettu rakentamalla kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä käyttäville. Liperi Liperissä on maataloustukea hakeneita maatiloja 308 kappaletta vuonna Peltoa on viljelyssä ha. Tuotantosuunnista maidontuotanto muodostaa suurimman maatalouden myyntitulon, ollen 7,93 milj. (66%). Toisena on naudanlihan tuotanto 2,43 milj. (20%). Muita merkittäviä tuotantosuuntia ovat kasvituotanto, joista viljantuotannon osuus on 0,73 milj. (6%) ja muiden kasvien tuotanto 0,84 milj. (7%). Liperi on tunnettu maakunnan leipäpitäjänä. Peltopinta-ala ja tuotannon volyymit ovatkin maakunnan kärkipäätä. Maidontuotannon rinnalle on kehittynyt vankkaa viljantuotantoa; rehu, leipä ja siemenviljelyn muodossa. Liperi on myös maakunnan peruna-aitta. Uusia tuotantosuuntia on myös pystytty lanseeraaman perinteisten rinnalle, kuten marja, juures - ja vihannestuotanto. Vaikka maatalouden rakennemuutos on ollut rajua, niin Liperissä on löytynyt edelleen jatkamishalukkuutta nuorissa viljelijöissä ja sukupolvenvaihdoksia on toteutunut tasaiseen tahtiin. Viljelijät ovat myös varsin aktiivisia, monella on vankka maatalousalan koulutuspohja ja tietoa ja taitoa hankitaan koko ajan lisää. Nuoret tuottajat kehittävätkin varsin aktiivisesti tilaansa. Maatilojen Joensuun seudun maaseutuohjelma

6 tulopohja muodostuu tulevaisuudessakin maidosta, lihasta, viljasta, marjoista ja kasvinviljelystä. Monille tiloille on myös kehittynyt perinteisen tuotannon lisäksi monipuolista maaseudun yritystoimintaa. Outokumpu Maataloustukea hakeneita tiloja on Outokumussa 111 vuonna Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva. Peltoa on viljelyssä 3620 hehtaaria. Viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Kotieläintaloudella on vahva merkitys myös Outokummun maataloudessa. Kotieläintiloja on 40, joista maitotiloja 22, naudanlihatiloja 13 ja hevostiloja 5. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 40 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 31 tilaa. Maatalouden myyntituloista n. 3,3 milj euroa vuodessa maidontuotannosta tulee 72% ja naudanlihasta 15%. Maidontuotannon suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin Joensuun seutukunnalla keskimäärin. Naudanlihantuotannossa osuus on samansuuruinen kuin alueella keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa. Monet maatalousyrittäjät työskentelevät Outokummun seudun teollisuuskylässä toimivissa yrityksissä. Outokummussa maitotalouden rakennemuutos on ollut voimakasta ja suurin luopumisaalto kotieläintiloilla on ohitettu. Sukupolvenvaihdoksia ei juuri ole tapahtunut viime vuosina ja viljelijöiden keski-ikä on sitä myötä kasvanut koko ajan. Tilalukumäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa, koska tilanpidon jatkajia ei ole kaikilla luopujilla. Eniten vähenevät pienet kasvinviljelytilat, joiden peltoalat siirtyvät jatkavien tilojen lisämaaksi. Ohjelmakaudella kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä ja muun maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä. Polvijärvi Maataloustukea hakeneita tiloja on Polvijärvellä 213 vuonna Peltoa on viljelyssä 8741 hehtaaria. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva, mutta viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Sukupolvenvaihdoksia tehdään vuosittain 2-4 kappaletta. Kotieläintaloudella on vahva merkitys Polvijärven maataloudessa. Polvijärvellä on 112 kotieläintilaa, joista 59 maitotilaa, 38 naudanlihatilaa, 11 hevostilaa, 3 lammastilaa ja 1 sikatila. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 60 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 41 tilaa. Maatalouden n. 7,5 miljoonan euron vuosittaisista myyntituloista maidontuotannosta tulee 67 % ja naudanlihasta 22 %. Maidontuotannon suhteellinen osuus on samansuuruinen kuin Joensuun seutukunnalla. Naudanlihantuotannossa osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa ja monella tilalla myös tilan ulkopuolisia palkkatuloja. Polvijärvellä on luonnonmukaisen tuotannon osuus suurin koko seutukunnassa. Peltoalasta 4 Joensuun seudun maaseutuohjelma

7 on luomutuotannossa noin kolmannes ja pinta-alan kasvu näyttää jatkuvan. Kunnan alueella on kasvinviljelytiloja, luomumaidon- ja luomunaudanlihantuottajia, joiden yrityskoko on merkittävä. Paikallisen tilateurastamon Polvijärven Liha-aitan ympärille on muodostunut tiivis toimijaryhmä lähiruokateeman ympärille. Ohjelmakaudella kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä etenkin kotieläintaloudessa ja luomuraakaaineiden jatkojalostuksen kehittämisessä. Tilalukumäärä (kpl) Viljelyssä oleva peltopinta-ala (ha) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien tilalukumäärät ja viljelyssä oleva pelto-pinta-ala v Lähde: Pohjois-Karjalan ELY keskus. Nurmet sis. viherlannoitusnurmet ei luonnonlaitumet Viljat sis. vihantaviljat ja seosviljat Marja- ja hedelmäkasvit Avomaan vihannekset ja juurekset sis. peruna Muu kasvintuotantoala Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Yhteensä Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien viljellyn pellon käyttö (ha) vuonna Lähde Pohjois-Karjalan ELY keskus. Joensuun seudun maaseutuohjelma

8 Joensuun seutukunta 2012 Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 123,37 milj. EUR (-1 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 33 40,70 Maatalouden tulotuet 31 38,13 Metsätulot (maanv.) 9 10,85 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 33,69 Kuntien lukumäärä 7 kpl Tilojen lukumäärä 1315 kpl (-4 %) Maatalouden myyntitulot Yhteensä 40,70 milj. EUR (3 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito ,36 Naudanliha ,79 Sianliha ,97 Muu liha ,05 Kananmunat 1 0,28 Viljat ,37 Muut kasvit ,88 yhteensä 1290 ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK Joensuun seudulla sivuansioiden osuus on keskimääräistä suurempi kuin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa ja sen itäpuolen kunnista Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Juuassa metsä- ja sivuelinkeinojen osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. 6 Joensuun seudun maaseutuohjelma

9 Joensuun seudun alkutuotannon kartoitus Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Koponen toteutti maaliskuussa 2013, osana YAMK-opintoja Maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa, Joensuun seudun maaseutupalveluiden toiminta-alueen maatilojen nykytilan ja tulevaisuussuunnittelun kartoituksen. Kyselytutkimuslomake postitettiin kaikille Yhteistoiminta (jäljempänä YTA) -alueen aktiivimaatiloille. Kyselytutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTA -organisaation toimialueen maatilayritysten toimintatilanteen ja tulevaisuussuunnittelun tuntemusta sekä parantaa maaseudun kehittämistoiminnan asiakaslähtöisyyttä, että pystytään vastaamaan paremmin maatilojen tarpeisiin. Vastausprosentti koko YTA-alueella oli 28 % (vaihtelu kunnittain %), lypsykarjatiloista vastasi 28 %. Kyselyllä saavutetut tulokset olivat valtaosin ennakko-odotusten mukaisia. Vastauksista on selkeästi todennettavissa kuntakohtaiset erot maatalouden rakenteessa ja tuotantosuunnissa. Vastaajista 46 prosentilla on muuta yritystoimintaa varsinaisen maatalouden ohessa. Vastaajatiloista 23 prosenttia on kiinnostunut uudelleen suuntaamisesta erikoistuotantoon tai muuhun yritystoimintaan. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat marjanviljely, maatilan tuotteiden suoramyynti ja riistaeläinten tarhaus. Taulukko yrittäjien arviosta maatilan kannattavuudesta. Vastausten perusteella lypsykarjatilat ovat kannattavimpia. vastausten lukumäärä prosenttia vastauksista Kannnattavuus kaikki tilat kpl maitotilat kpl kaikki tilat (369) maitotilat (82) erittäin hyvä 3 2 1% 2% hyvä % 18% kohtalainen % 67% heikohko % 11% heikko % 1% ei vastausta % 0% yhteensä % 99% Saatujen vastausten perusteella tilat voidaan jakaa 5 pääryhmään: 1. perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat 2. erikoistuvat tilat 3. vakiintuneen toimintatilanteen tilat ja jäähdyttelevät tilat 4. aktivoitavat, peltoresursseja omistavat tilat 5. monipuolinen maaseutuyrittäjyys - monialaiset maatilat Eri ryhmien välillä on riippuvuussuhteita. Kaikkia ryhmiä tarvitaan, tärkeintä on luoda eri ryhmien välistä yhteistyötä ja toteuttaa ryhmien kehittymistä tehokkaimmin tukevia maaseudun kehittämistoimia. Suurimmat kehittymisen esteet ovat 1. kannattavuus 2. peltopinta-ala 3. oma korkea ikä ja jatkajan puute. Joensuun seudun maaseutuohjelma

10 1. Perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat Päätuotantosuuntia ovat maidon ja lihantuotanto. Yrittäjät ovat iältään nuorempia tai jatkaja on tiedossa. Toiminta vaatii joko yhteistyötiloja tai peltopinta-alaa, josta paikoitellen on todella kova kilpailu. Yrittäjäominaisuudet ja talousosaaminen korostuvat. Tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee lisääntymään. Näille tiloille vakuussäätiötoiminta olisi erittäin tärkeää. 2. Erikoistuvat tilat (erikoistuotanto, -kasvit, -eläimet) Tämä on usein pienempien tilojen vaihtoehto, ja etenkin marjantuotanto kiinnostaa. Tuotannon käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vaatii panoksia ja vaatii yrittäjältä aktiivisuutta markkinointi- ja verkostotyössä ja monipuolisia markkinointikanavia. Nämä tilat tarvitsevat erikoistunutta neuvontaa. 3. Vakiintuneen toiminnan tilat, sisältävät jäähdyttelevät tilat Eläköityviä viljelijöitä tai sitten lapsiperheitä ruuhkavuosineen tai mahdollinen jatkaja on vielä epävarma. Näiden tilojen kehittämistoiminta rajoittuu tuotannon tehostamiseen tai tilojen välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, ovat kustannustehokkaita yksiköitä. Merkittävä osa maidosta ja lihasta tulee näiltä tiloilta. Näistäkin tiloista löytyy hyviä, kehittyviä tiloja usein SPV:n kautta. Nämä tilat tarvitsevat tuotantoneuvontaa, SPV- ja salkunsiirtotoimien neuvontaa ja tukitoimia. 4. Aktivoitavat peltoresursseja omistavat tilat Nämä ovat kasvinviljelytiloja, joilla on hallinnassaan merkittävä osa peltoresursseista. Maatalous- ja tukitulot ovat sivuansiota, usein ei ole halua ja/tai aikaa panostaa maatalouteen. Tukipolitiikka suosii näiden tilojen toiminnan jatkumista, mutta ongelmia voi tulla maataloustukijärjestelmän tukiehtojen noudattamisessa. Kannattavien vaihtoehtojen luominen ja etsiminen onnistuu mm. kehittyvien tilojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Peltomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön esim. karjatilan tarpeisiin ja samalla voidaan vastaanottaa lantaa. Tilan toiminnan loppuessa hallitusta alasajosta tulee huolehtia. Peltojen viljelyssä pitäminen ja niiden tukikelpoisuuden säilyttäminen on tärkeää. 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys, monialaiset maatilat Nämä yritykset tarjoavat useimmiten matkailu-, ohjelma-, majoitus- ja urakointipalveluja. Monessa tapauksessa yrityksessä on jatkojalostusta ja tilamyymälöitä. Tunnistettava asiakasryhmä on nuoret viljelijät, joilla on halu saada merkittävämpi osa toimeentulostaan maatilalta. Tähän ryhmään kuuluvat myös elämäntapaviljelijät, slow life ajatusta eteenpäin vievät, joille maatila-asuminen toimii harrastustoiminnan mahdollistajana. Tässä ryhmässä on tarve yritysneuvonnalle ja toimijoiden verkostoitumiselle markkinoinnin ja tuotekehityksen osalta. 8 Joensuun seudun maaseutuohjelma

11 Painopistealueet ohjelmakaudella Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Biotaloudesta on kehittymässä Suomeen merkittävä toimiala ja sen yrittäjyys- ja työllistämismahdollisuudet ovat juuri maaseutualueilla suuret. Maakuntaamme on laadittu Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma vuoteen 2020 saakka. Biokaasun osalta yhtenä tavoitteena on vuoden 2020 loppuun mennessä saada maakuntaa n maatilan biokaasulaitosta, joista ainakin osa tuottaa liikennebiokaasua. Visiona on myös öljyvapaa maakunta. Potentiaalisia uusia energialähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö, aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakoot ovat kasvaneet ja toiminta kehittynyt yhä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi. Tilojen eläinmäärien ja peltoalojen kasvun myötä haasteeksi on muodostunut lannanvarastointi ja lannanlevitys riittävän laajalle peltoalueelle kustannustehokkaasti. Aikaisemmin pienet yksiköt pystyivät kierrättämään toiminnasta muodostuneet ravinteet paremmin. Toimintatapojen muuttuessa on maatalouden kuormittavuus osin myös lisääntynyt. Tärkeää onkin tukea ja löytää tehokkaita keinoja maataloudessa muodostuvien ravinnevarojen kierrättämiseksi ja hajauttamiseksi esim. hyödyntämällä biokaasuntuotannon tuomia mahdollisuuksia. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmisille. Maatalousympäristön ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pelloilla ja niityillä tuotettu ihmisravinto, hyönteisten pölytyspalvelut, maaperän tuottamat lannan hajotus- ja ravinteiden ja veden säätelypalvelut, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntapalvelut sekä virkistystä ja esteettisyyttä tarjoavat palvelut. Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri Joensuun seudun maaseutuohjelma

12 Käytännössä toimivat ekosysteemipalvelut ovat maataloustuotannon perusta. Ekosysteemipalveluiden edistämiseksi ja säilyttämiseksi kiinnitetään huomiota viljelytapoihin sekä maan ja maatalousympäristöjen kestävään hoitoon. Tällaisia toimia ovat esim. maan rakenteen hoito (mm. toimiva ojitus, kalkitus, tiivistymisen ehkäisy) ja pölyttäjä-hyönteisiä varten kylvetyt pellot ja monimuotoisuuskaistat. Maaseudun ympäristön hoidossa keskeisiä asioita ovat vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä maiseman hoito, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Matalat vesistöt ovat rehevöitymiselle alttiita, kun ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden ulkopuolella olevat sademäärät kasvavat. Ravinteiden pysäyttäjiä ovat mm. kosteikot. Myös kuormittavimmille valuma-alueille kohdistuvalla vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen liittyvällä tiedottamisella ja neuvonnalla edistetään vesiensuojelun etenemistä. Vesistökunnostuksissa tarvitaan yhteistyötä eri osapuolten kesken ja paikalliselta taholta yhteistä tahtoa pitkäjänteiseen vesistön kunnostukseen, sillä tuloksia nähdään vasta usean vuoden jälkeen. Vesistöjen kunnostukseen voi sisältyä esim. hoitokalastusta ja kasvillisuuden niittoa sekä ranta-alueiden laiduntamista. Lisäksi esim. vesikasvimassan (kuten järviruoko), hoitokalastetun roskakalan ja ruopatun lietteen hyötykäyttöä on tarpeen kehittää. Maatalousluonnon ja maiseman säilyttäminen ja parantaminen on tärkeä osa ekosysteemipalveluita. Monimuotoinen maaseutuluonto säilyttää mm. pölytyspalvelut ja luontaiset torjuntapalvelut, jotka vaikuttavat välillisesti mustikan satoon ja kirvojen määriin. Vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta valloittamalla kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta, ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalvelujen toimivuudelle ei tiedetä. Tästä syystä niiden torjuntaan on tarpeellista paneutua nopeasti. Hoidettu maaseutumaisema on osa elinvoimaista maataloutta. Suuri osa hoidetusta maaseutumaisemasta syntyy maataloustuotannon sivutuotteena. Joillakin alueilla karjan vähentyminen ja toisaalla keskittyminen suuriin yksiköihin on vähentänyt laiduntamisen luomaa maiseman ja luonnonmonimuotoisuutta. Erityisesti luonnonlaiduntaminen lisää monimuotoisuutta ja luo myönteistä mielikuvaa maataloudesta. Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kasvukauden pidennyttyä. Tietoa tästä muutoksesta ja toimenpiteitä sen hillitsemisestä on tarpeen tuoda esille, jolloin muutokseen sopeutuminen helpottuu seuraavilla sukupolvilla. Luonnontuotteita ovat syötäväksi kelpaavat luonnonvaraiset tai puoliviljellyt marjat, sienet sekä luonnonyrtit. Lisäksi erikoisluonnontuotteita ovat esim. puiden sivutuotteet (mahla, tuohi, pihka ym), hoitotuotteina turve ja savi sekä koristemateriaalit kuten sammalet, jäkälät, varvut ja heinät. Luonnontuotteista erityisesti herkkutattia ostetaan suuria määriä ja viedään pääosin pakastettuna ulkomaille jalostettavaksi eteenpäin. Luonnonmarjoja kerätään tuontipoimijoiden avulla monella paikkakunnalla suurille marjaalan yrityksille. Useiden luonnontuotteiden jalostusasteen nostaminen ja markkinointikanavien löytäminen lisää mahdollisuuksia tällä toimialalla. Luonnontuotteiden sisältämiä arvokkaita aineita tutkitaan myös Itä-Suomen yliopistolla ja tämän tiedon hyödyntäminen jalostuksessa ja markkinoinnissa yhteistyössä kaikkien alalla toimivien kanssa lisää alan työllistävyyttä. Luonnontuotteiden yhdistäminen monipuolisesti muihin palveluihin esim. hyvinvointipalveluihin ja matkailuun, tuo lisäarvoa palveluille. Metsät ovat merkittävin taloudellisesti hyödynnettävissä oleva luonnonenergiavaramme. Metsäenergian tuotanto tulisi saada kannattavaksi omillaan ilman julkista tukea, kos- 10 Joensuun seudun maaseutuohjelma

13 ka tukipolitiikka on hyvin lyhytnäköistä eikä sen varaan voi rakentaa vaan se jopa jarruttaa kehitystä. Maatilataloudessa puuperusteisen energian käyttöä voidaan edelleen lisätä. Kasvatusmetsistä saatavilla puunmyyntituloilla on erityistä merkitystä alueen kunnista pääosin seuraavilla alueilla Ilomantsissa, Juuassa, Joensuussa ja Enossa. Metsäsektorilla on omat työkalut ja ohjelmat, joiden tavoitteita toteutetaan ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelman mukaan valtakunnallisesti ammattikalastus on voimakkaiden muutosten edessä. Ammattikalastajat ikääntyvät ja yritystoiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä ja usein yrittäminen on sivutoimista, osalla harrastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toimeentulosta. Ammattikalastus perustuu massakalastukseen, mutta saalismäärät ovat silti varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostustoiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kalatalouden kehittämiselle ja ammattikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä aloja. Tässä maaseutuohjelmassa tukeudutaan tämän Itä-Suomen kalatalouden kehittämisohjelman tavoitteisiin ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. 1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide Energiaomavaraisuuden Bioenergiatuotannon kehittäminen Hanketoiminta ja edistäminen ja aktiivinen toimijaverkosto. 1 toimiva biokaasulaitos hajauttaminen Energianeuvonta 5 kyläkohtaista energiantuotantolaitosta (sähköä ja lämpöä metsäenergialla sekä tuulivoimalat) Rypsinviljelyn ja rypsin energiakäytön lisääminen Haja-asutusalueiden viemäriverkosto Teurasjätteet ja yhdyskuntajätteet Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Innovaatioita kuntien jätteenkäsittely laitosten ympärille. Esimerkki: biokaasulaitos, jonne maatilat voivat toimittaa ylijäämäbiomassaa. Käsittely suljetussa kierrossa Esimerkki: jätteiden hyödyntäminen biokaasutuotannossa. Yhdyskuntajätteiden ja biomassan hyödyntämiseen on paremmin olemassa tukimahdollisuuksia Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Antero Stedt Joensuun seudun maaseutuohjelma

14 1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen, pellon kasvukunto ja tilojen välinen yhteistyö Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide Ravinteiden kierrätys Ravinneomavaraisuuden edistäminen ja hajauttaminen. Varautuminen tuleviin tukipolitiikan tiukennuksiin, joissa ehtona voi olla hehtaarikohtaisen lannan levitysmäärän pieneneminen. Karja-ja kasvinviljelytilojen yhteistyön tehostaminen lannan hyödyntämisessä ravinteena. Esimerkki: karjatiloilla syntynyttä lantaa levitetään kasvinviljelytilojen pelloille. Lantaa ja muuta biomassaa hyödynnetään biovoimalassa. Satelliittisäiliöt kasvinviljelytiloille. Resurssitehokkuus ja alueellinen logistiikka. Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan tyyppinen hankekokonaisuus Koulutukset (pellonpiennartilaisuudet ja luennot) Ekosysteemipalveluiden säilyttäminen ja hyödyntäminen maataloudessa Ravinteiden hyödyntäminen, peltojen viljelykunnon parantaminen ja viljelykelpoisena säilyttäminen. Esimerkki: viljelysuunnittelun yhteydessä neuvontaa ravinteiden käytöstä, kalkituksesta ja maan rakenteen hoidosta. Tutkimustiedon hyödyntäminen. Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan tyyppinen hankekokonaisuus Pölytyksen onnistumisen parantaminen Vuokramehiläispesien käytön edistäminen mm. marjantuotannossa Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen 12 Joensuun seudun maaseutuohjelma