Tytäryhteisöjen seurantaraportti

Transkriptio

1 Tytäryhteisöjen seurantaraportti 4/2009 Talous- ja suunnittelukeskus Varainhallinta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 JOHDANTO... 4 TIIVISTELMÄ... 5 Neljännesvuosittain raportoivat yhtiöt ja säätiöt Helsingin Bussiliikenne Oy (konserni)... 8 Helsingin Leijona Oy Helsingin Seniorisäätiö Helsinki Abroad Ltd Oy Helsinki Region Marketing Oy PosiVire Oy UMO-säätiö Puolivuosittain raportoivat yhtiöt ja säätiöt Finlandia-talo Oy Hansasilta Koy Helen Sähköverkko Oy Helsingin Asumisoikeus Oy Helsingin kaupungin 450-vuotis-taiteilijatalosäätiö Helsingin Matkailu Oy Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö Helsingin Sähkötalo Koy Helsingin teatterisäätiö Helsingin Tennispalatsi Koy Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy Helsingin Toimitilat Koy Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy Helsingin Väylä Oy Helsinki-viikon säätiö Intiankatu 31 Koy Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Jääkenttäsäätiö Kaapelitalo Koy Kaisaniemen Metrohalli Koy Kampin Palvelutalo Koy...117

3 3 Kaupinparkki Koy Kivikon Pysäköinti I Oy Kivikon Pysäköinti II Oy Kontulan Palvelutalo Oy Käpylän Terveystalo Koy Lasipalatsin Mediakeskus Oy Malmin Liiketalo Oy Malmin Pysäköintitalo Oy Mitox Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos Koy Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy Oulunkylän sairaskotisäätiö Oy Gardenia-Helsinki Ab Oy Helsingin Asuntohankinta Ab Oy Mankala Ab Paciuksenkadun Pysäköinti Oy Pakkalantie 30 Koy Paloheinän Palvelukeskus Koy Palvelukeskus Albatross Oy Puistolan Pankkitalo Koy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy Rastilankallion Pysäköinti Oy Rastilankallion päiväkoti Koy Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy Seure Henkilöstöpalvelut Oy Stadion-säätiö Suomen Energia-Urakointi Oy Säterintie 12 autopaikat Koy Säterintie 2 Koy Torpparinmäen Korttelitalo Koy Työmaahuolto Oy Ab Urheiluhallit Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Koy Virvatulentien Pysäköinti Oy Vuosaaren Urheilutalo Oy...213

4 4 JOHDANTO Tämä raportti sisältää vuonna 2009 neljännes- ja puolivuosittain kaupunginhallituksen konsernijaostolle raportoitavat tytäryhteisöt. Raportissa esitetään kustakin tytäryhtiöstä ja -säätiöstä niiden toimittamien katsausten perusteella vuoden 2009 toiminnan ja talouden kehittymistä koskevat tiedot sekä perustiedot kustakin tytäryhteisöstä. Talous- ja suunnittelukeskus on lisäksi laatinut raporttiin neljännesvuosittain raportoivista tytäryhteisöistä niiden toimittamien tietojen perusteella laskettuja talouden avaintunnuslukuja sekä lyhyen analyysin niistä. TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Varainhallinta Lisätiedot: Pia Halinen, controller puh

5 5 TIIVISTELMÄ Yhtiön/säätiön nimi (1000 euroa) LIIKE- VAIHTO TILIKAUDEN TULOS LIIKE- VAIHTO TILIKAUDEN TULOS Helsingin Bussiliikenne Oy (konserni) Helsingin Leijona Oy Helsingin Seniorisäätiö Helsinki Abroad Ltd Oy Helsingin Region Marketing Oy PosiVire Oy UMO-säätiö Finlandia-talo Oy Hansasilta Koy Helen Sähköverkko Oy Helsingin Asumisoikeus Oy Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö Helsingin Matkailu Oy Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö Helsingin Sähkötalo Koy Helsingin teatterisäätiö Helsingin Tennispalatsi Koy Helsigin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy Helsingin Toimitilat Koy Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy Helsingin Väylä Oy Helsinki-viikon säätiö Intiankatu 31 Koy Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Jääkenttäsäätiö Kaapelitalo Koy Kaisaniemen Metrohalli Koy Kampin Palvelutalo Koy Kaupinparkki Koy Kivikon Pysäköinti I Oy Kivikon Pysäköinti II Oy Kontulan Palvelutalo Oy Käpylän Terveystalo Koy Lasipalatsin Mediakeskus Oy Malmin Liiketalo Oy Malmin Pysäköintitalo Oy Mitox Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos Koy Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy Oulunkylän sairaskotisäätiö Oy Gardenia-Helsinki Ab Oy Helsingin Asuntohankinta Ab Oy Mankala Ab Paciuksenkadun Pysäköinti Oy Pakkalantie 30 Koy Paloheinän Palvelukeskus Koy SIVU

6 6 Yhtiön/säätiön nimi (1000 euroa) LIIKE- VAIHTO TILIKAUDEN TULOS LIIKE- VAIHTO TILIKAUDEN TULOS Palvelukeskus Albatross Oy Puistolan Pankkitalo Koy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy Rastilankallion Pysäköinti Oy Rastilankallion päiväkoti Koy Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy SEURE Henkilöstöpalvelut Oy Stadion-säätiö Suomen Energia-Urakointi Oy Säterintie 12 autopaikat Koy Säterintie 2 Koy Torpparinmäen Korttelitalo Koy Työmaahuolto Oy Ab Urheiluhallit Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Koy Virvatulentien Pysäköinti Oy Vuosaaren Urheilutalo Oy SIVU

7 NELJÄNNESVUOSITTAIN RAPORTOIVAT TYTÄRYHTEISÖT VUONNA

8 8 Helsingin Bussiliikenne Oy (konserni) Y-tunnus Osoite Nauvontie 3, HELSINKI Puhelin / juha.hakavuori@helb.fi Toimitusjohtaja Kirjanpitäjä Toimistovastaava Hallituksen puheenjohtaja Tilintarkastaja Juha Hakavuori Mirja Kuopio Jussi Mertanen Osmo Moisio Liisa Enckell Pekka Koivusalo Sallamaari Repo Esko Riihelä Juha Wahlroos, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Tiivistelmä toimintakatsauksesta Yhtiö on toteuttanut vuonna 2008 määriteltyä strategiaa. Uuden strategian painopistealueet ovat olleet työehtosopimuksen kehittäminen, oikeanlainen hinnoittelu sekä toiminnan tehostaminen erillisprojektien kautta. Konsernin linjakilometrit linjakilometrit, milj. km 30,0 28,7 32,1 muut kilometrit, milj. km 3,1 2,8 2,9 Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Liikevaihto, milj. euroa Liiketulos, milj. euroa Yhtiön taloudellinen tulos parani vuoden 2009 aikana. Tulosparannus johtui pääosin alentuneista ylityökustannuksista. Ylitöiden määrä oli 1,6 % vuonna 2009 (vuonna 2008: 7,6 %). Yhtiö palkkasi vuoden 2009 aikana 186 uutta kuljettajaa. Operatiivinen laatu parani vuoden aikana ja ajamattomien lähtöjen osuus oli 0,12 % kaikista lähdöistä (0,23 % vuonna 2008). Parantunut laatu kasvatti liikennöintituloja sekä laatubonuksia vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2009 aikana hankittiin 46 linja-autoa sekä 9 pienoislinja-autoa ja/tai taksia. Kalustohankintojen arvonlisäveroton hankintahinta oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 budjetoidut hankinnat olivat yhteensä 63 autoa, veroton hinta 13,7 miljoonaa euroa. Muiden investointien veroton hankintahinta oli 1,0 miljoonaa euroa. Linja-autojen hankinnat rahoitettiin osamaksulainoilla ja muut hankinnat käteisellä.

9 9 Pankkitilien saldo oli 2,2 miljoonaa euroa. Konsernin Sammon pankkitilit kuuluvat Helsingin kaupungin konsernitiliin. Konsernitilien saldo oli 2,1 miljoonaa. Pitkäaikaista vierasta pääomaa konsernilla oli yhteensä 53,7 miljoonaa euroa. Pankkilainaa oli 24,7 miljoonaa euroa ja kaupungin lainaa 13,1 miljoonaa euroa ja pääomalainaa 15,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 uusia pankkilainoja nostettiin yhteensä 12,0 miljoona euroa. Lainanantaja Nordea Suomi Rahoitus Oy, laina-aika 5 vuotta. Yleensä kaksi kertaa vuodessa järjestettävät tarjouskilpailut ovat sopimusliikennöitsijän keskeisin liikeriski, sillä suuret tuotannon vähennykset kilpailutappioiden myötä heikentävät kannattavuutta. Vuonna 2010 yhtiön liikennettä on kilpailussa yhdessä tarjouskilpailussa. Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut: Keskimääräinen lkm Tilikauden palkat, milj. euroa Kuljettajien vaihtuvuus Konsernin henkilökunnan keski-ikä on 47 vuotta. Konsernille on myönnetty työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän sertifikaatti OHSAS Yhtiö julkaisee vuosittain henkilöstöraportin, joka kuvaa henkilöstön rakennetta, henkilöstöpalveluiden suoritteita ja kustannuksia, työhyvinvointia ja työterveyttä sekä sattuneita tapaturmia Helsingin Bussiliikenne Oy:lle on Ruskeasuon, Koskelan ja Vartiokylän varikoiden toiminnoille myönnetty ympäristölupa. Ympäristöluvan velvoitteiden mukaisesti tallennetaan hankittujen kemikaalien, poltto- ja voiteluaineiden määrät sekä toiminnasta aiheutuvien jätteiden määrät ja raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tavoitteenamme on vähentää syntyvää jätettä lajittelemalla ja toimittamalla kierrätykseen soveltuva jäte uusiokäyttöön. Uutena hankittavat linja-autot on valittu siten, että ne ovat pakokaasupäästöiltään mahdollisimman vähäpäästöisiä. Polttoaineena käytämme kaikilla varikoilla vähärikkistä dieseliä ja Koskelan varikon autot ovat vuosina osallistuneet biodieselkokeiluun. Varikon autoista osa käyttää Neste Oil:n 30 % NExBTL biodieseliä ja osa 100 % NExBTL biodieseliä. Autot ovat osallistuneet myös VTT:llä tehtyihin seurantatutkimuksiin. Autojen polttoaineen kulutusseurantaan on hankittu uusi järjestelmä, jolla voidaan seurata sekä ajoneuvokohtaisesti, että kuljettajakohtaisesti polttoaineenkulutusta. Ajoneuvokohtainen seuranta otettu käyttöön vuonna 2009 ja kuljettajakohtainen seuranta saadaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Ruskeasuon varikolle rakennettu uusi pesuhalli on varustettu pesuvesien kierrätysjärjestelmällä sekä Tammermaticin BioJet puhdistimella. Varikon kaikki jätevedet johdetaan erottimien kautta, joita tarkkaillaan säännöllisesti. Käytettävät pesuaineet ovat Öljyalan Keskusliiton hyväksymiä ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia. Yhtiön taloudellinen tulos tulee olemaan tappiollinen vuonna Vuoden aikana viedään eteenpäin strategian painopistealueita ja toteutetaan toiminnan kehittämiseen liittyviä investointeja. Yhtiön työehtosopimus umpeutuu ja neuvottelut uudesta sopimuksesta käydään keväällä 2010.

10 10 Helsingin Bussiliikenne Oy (konserni) TUNNUSLUVUT Toiminnan laajuus Liikevaihto Liikevaihto/henkilö Liikevaihdon muutos % 7,4 2,2 Investoinnit Taseen loppusumma Henkilöstökulut Henkilöstökulut liikevaihdosta % 57,4 58,3 Henkilöstö keskimäärin Kannattavuus ja pääoman tuotto Oman pääoman tuotto-% ,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% -4,6-11,3 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % - - Maksuvalmius Quick ratio ( 0,5-1,0 tyydyttävä, > 1,0 hyvä) 0,58 0,77 Current ratio (< 1 heikko, 1-2 tyydyttävä, > 2 hyvä) 0,66 0,83 Tilinpäätöstilanteen analyysi Toiminnan volyymi Konsernin liikevaihto kasvoi 7,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tulos oli tappiollinen 3,4 miljoonaa euroa. Yhtiön toteuttama uudenlainen hinnoittelu, työehtosopimusten kehittäminen ja ylityökustannusten alentuminen paransi tulosta edellisestä vuodesta. Ylityökustannukset laskivat edellisestä vuodesta 78,9 %. Yhtiön tulosparannusta arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että vuoden 2008 tulos oli erittäin heikko. Tämä johtui siitä, että tehdyt indeksikorotukset eivät kompensoineet täysin palkankorotusten ja polttoaineen hinnan nousun aiheuttamia kustannuslisäyksiä. Kokonaiskustannukset kasvoivat maltillisesti (1,9 %) edelliseen vuoteen nähden. Henkilöstökustannukset (59,8 miljoonaa euroa) kasvoivat 5,5 % vuonna Suurin kasvava yksittäinen menoerä oli palveluiden ostot, kasvua edelliseen vuoteen on 16 %. Toisaalta taas aineiden ja tarvikkeiden ostot laskivat 14 % vuonna Yhtiön rahoituskulut laskivat myös 35 % eli noin euroa. Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 11,2 miljoonaa euroa vuonna 2009 (11,7 miljoonaa euroa vuonna 2008). Liikevaihtoon suhteutettuna yhtiön investoinnit olivat 10,7 % (12,1 % vuonna 2008).

11 11 Kannattavuus Yhtiön kokonaistulos oli edelleen voimakkaasti tappiollinen. Liikevoitto oli 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2009, joka oli 63,2 % parempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoiton kohentumiseen vaikutti osaltaan se, että toimintakulut olivat kasvaneet maltillisesti ja liikevaihto oli kasvussa. Kustannusrakenne, prosenttia liikevaihdosta Vuosi Ainekäyttö Palveluiden ostot Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut ,9 8,5 60,0 16,0 1, ,1 10,2 58,8 17,8 1, ,4 11,5 57,4 20,7 1, ,6 13,0 56,9 21,7 1,1 Yhtiön nettorahoituskulut pysyivät edellisen vuoden tasolla ollen 1,1 % liikevaihdosta. Neljän vuoden keskimääräisten nettorahoituskulujen osuus liikevaihdosta oli 1,1 %. Pitkällä aikavälillä tuottoa omalle pääomalle ei ole kertynyt. Kannattavuuden kehitys Vuosi Liikevoitto- % Rahoitustulos- % Nettotulos- % Sijoitetun po:n tuotto-% Oman pääoman tuotto-% ,2 5,2-3,1-3,6-32, ,7 5,3-2,8-2,4-34, ,3 1,0-7,7-11,3-282, ,6 4,7-3,3-4,6 - Sijoitetun pääoman tuotto koheni edellisvuoden -11,3 %:sta -4,6:iin. Vakavaraisuus Yhtiön omavaraisuuden tunnuslukua ei voida laskea, koska oma pääoma on negatiivinen. Omavaraisuusasteen laskentaan ei oteta mukaan pääomalainoja. Osakeyhtiönlain mukaista vakavaraisuutta laskettaessa 15,9 miljoonan euron pääomalaina luetaan mukaan omaan pääomaan. Yhtiön suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut neljän vuoden ajan tasaisesti. Velkaantuneisuus oli 72 % liikevaihdosta vuonna Yhtiön kokonaisvelka tilikauden lopussa oli 75,6 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen on 4,9 %. Pitkäaikaisen vieraan pääoman osuus kokonaisvelasta oli 70,9 %. Maksuvalmius Yhtiön maksuvalmius lyhyen ja pitkän aikavälin tunnusluvuilla mitattuna on heikentynyt entisestään. Maksuvalmiutta heikensi lyhytaikaisen velan kasvu.

12 Toisaalta yhtiön kassatilanne koheni edelliseen ennusteeseen (3/2009) nähden, jolloin likvidien varojen arvioitiin olevan vuoden lopussa euroa. Tilinpäätöshetkellä kassa oli 2,2 miljoonaa euroa. Henkilöstö ja toiminnan tehokkuus Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin henkilöä. Henkilöstömäärässä on tapahtunut kasvua 103 henkilön verran edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihtoa per henkilö kertyi euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. 12

13 13 Helsingin Bussiliikenne Oy (konserni) Liikevaihdon kehitys Liikevaihto LV:n muutos % euroa ,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 % Liikevoitto /-tappio Liiketappio euroa Sijoitetun pääoman tuotto ja maksuvalmius ROI % QR (0,5-1,0 tyydyttävä) 4,0 0,0-4,0-8,0-12,0 0,88 0,92 1,04 0,77 0,58-2,4-4,6-5,7-3,6-11,

14 14 Helsingin Bussiliikenne Oy (konserni) TULOSLASKELMA TOTEUTUNUT (euroa) Liikevaihto Muut tuotot Aineet, tarvikkeet Palveluostot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja Verot 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden tulos/tappio TASE Tilinpäätös Tilinpäätös (euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä Poistoero 0 0 Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Vieras pääoma, pitkäaikainen Vieras pääoma, lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä

15 15 Helsingin Leijona Oy Y-tunnus Osoite Aleksanterinkatu 22-24, Helsingin kaupunki Puhelin / kari.tohmo@hel.fi Toimitusjohtaja Kirjanpitäjä Kari Tohmo Erja Ansamaa Hallituksen puheenjohtaja Kai Hagelberg Hallituksen varapuheenjohtaja Tuomas Rantanen Maija Anttila Harri Kauppinen Ilona Kemppainen Tiia Sammallahti Tuula Saxholm Tilintarkastaja Juha Wahlroos, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Tiivistelmä toimintakatsauksesta Yhtiö on perustettu Torikortteleiden alueen, siellä tapahtuvan toiminnan ja sen kiinteistöjen kehittämistä, elävöittämistä ja ulosvuokrattavien tilojen hallinnointia varten. Kiinteistöjen omistajana on Helsingin kaupunki ja peruskorjaukseen käytettävissä olevat määrärahat olivat osoitettu budjetissa kiinteistölautakunnan käyttöön. Yhtiö vuokraa ulosvuokrattavat tilat kiinteistölautakunnalta/-virastolta ja kehittää niitä hyväksytyn kehittämiskonseptin mukaisesti ja vuokraa ne edelleen ulos. Kulunut tilivuosi oli yhtiön toinen. Khs:n päätöksen mukaisesti yhtiö käyttää osakepääomaansa tarvittavaan kehittämistyöhön ja sen edellyttämään suunnitteluun. Torikortteleiden kiinteistöjen tekninen arvo on noin 55 miljoonaa euroa ja kertynyt peruskorjausvelka noin 70 miljoonaa euroa. Ulosvuokrattavien tilojen osalta peruskorjauskustannukset katetaan vuokratuotoilla. Kiinteistökehityssuunnitelma ja sen toimeenpano sekä ulkotilojen (ympäristön) yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ) ja konsernijaostossa ( ) ja tehdyt päätökset mahdollistavat varsinaisten elävöittämistoimenpiteiden suunnittelun käynnistämisen ja toteuttamisen hyväksytyn aikataulun mukaisella tavalla. Alueen liikennesuunnitelma tulee keväällä 2010 uudelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Yhtiön tavoiteaikataulun mukaisesti etenemällä kiinteistöjen peruskorjaustyö ajoittuu suhdanteiden kannalta edulliseen ajankohtaan ja uusilla toiminnoilla on mahdollisuus käynnistyä taloudellisen nousun käynnistymisajankohtana. Yhtiön tulot muodostuvat vuokratuloista ja menot kaupungille maksettavista vuokrista sekä alueen ja kiinteistöjen kehitys- ja markkinointikuluista. Tilikauden tulos oli euroa positiivinen.

16 Tulos ylitti huomattavasti budjetoidun johtuen vuokratulojen ennustettua paremmasta karttumisesta ja siitä, että toimeenpanoperiaatteiden ja lähtötietojen päätösprosessi kesti arvioitua kauemmin. Myös kehittämistyöhön budjetoituja määrärahoja käytettiin arvioitua vähemmin. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien laadinnan käynnistäminen tapahtui noin 4-6 kuukautta aiottua myöhemmin. Aikataulu- ja budjetointisyistä ensimmäiset vuokralaiset vastasivat oman toimintansa edellyttämistä investoinneista. Jatkossa tarvittavat investoinnit (kiinteistöjen peruskorjaukset) toteutetaan kaupunginhallituksen käyttöön osoitettavilla määrärahoilla. Yhtiön maksuvalmius on osakepääoman ansiosta hyvä. Yhtiö alensi osakepääoman yhtiöjärjestyksen mukaisen vähimmäispääomaan ( euroa) ja rahastoi osakepääoman loppuosan ( euroa) yhtiön käyttöön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiöllä ei ole lainoja. Yhtiön merkittävimmät riskit ovat: - yleinen taloudellinen tilanne ja sen vaikutus rahoitukseen ja vuokramarkkinoihin - Torikorttelien toteuttamisen hallinnollinen hajanaisuus (kehittäminen, omistus, vuokraus (sisäinen/ulkoinen), rakennuttaminen, rakentaminen, käyttö ja ylläpito) - viranomaisten (Museovirasto, kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto) kannanotot elävöittämistavoitteiden toteuttamiseen lupa- ja rakentamisvaiheissa ja niiden aikatauluvaikutus rakentamiseen ja vuokratuloihin - palovakuutusriski peruskorjausvaiheessa sekä uuden/ulkopuolisen toiminnan aikana - Torikorttelien turvallisuus sisäpihojen avautuessa ja ulkopuolisten toimintojen sijoittuessa hallintotilojen yhteyteen. Yhtiön palveluksessa ei ole vakinaista henkilöstöä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Keskustakorttelit-alueprojektin projektinjohtaja Kari Tohmo oman toimensa ohella. Ympäristöasioiden hallinta toteutetaan osana kiinteistökehitystoimintaa hankesuunnitteluvaiheessa laadittavan suunnitelman/ohjelman mukaisesti. Yhtiön toiminta on edennyt pääosin tavoitteiden mukaisesti ja Khs:n asettaminen periaatteiden mukaisella tavalla. 16

17 17 Helsingin Leijona Oy TUNNUSLUVUT Toiminnan laajuus Liikevaihto Liikevaihto/henkilö Liikevaihdon muutos % 260,1 - Investoinnit Taseen loppusumma Henkilöstökulut Henkilöstökulut liikevaihdosta % 5,1 12,0 Henkilöstö keskimäärin 1 1 Kannattavuus Oman pääoman tuotto-% 1,0-17,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,0-17,7 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % Maksuvalmius Quick ratio ( 0,5-1,0 tyydyttävä, > 1,0 hyvä) 47,15 40,74 Current ratio (< 1 heikko, 1-2 tyydyttävä, > 2 hyvä) 47,15 40,74 Tilinpäätöstilanteen analyysi Toiminnan volyymi Yhtiön liikevaihto kasvoi 260,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihtoon lasketaan saadut vuokratuotot ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston maksamat kiinteistökehityssuunnitelman mukaiset tuotot. Vuokratuotot kasvoivat ennustettua paremmin päättyneellä tilikaudella, kun taas vuonna 2008 vuokratuottoja ei juurikaan ollut. Yhtiön kokonaiskustannukset kasvoivat 36,4 % vuoden 2009 aikana. Suurin kasvava merkittävä erä on muut kulut, kasvua oli 102 %. Kustannukset koostuvat pääasiassa konsulttipalkkioista sekä viestintä- ja markkinointikustannuksista. Toisaalta taas palveluiden ostot laskivat 22 % edelliseen vuoteen nähden. Tämä johtui pääasiassa siitä, että kehittämistyöhön varattuja määrärahoja käytettiin arvioitua vähemmän. Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit olivat euroa vuonna Liikevaihtoon suhteutettuna yhtiön investointien osuus oli 9 %.

18 18 Kannattavuus Yhtiön liikevoitto oli euroa, jossa paranemista edelliseen vuoteen euroa. Kustannusrakenne, prosenttia liikevaihdosta Vuosi Ainekäyttö Palveluiden ostot Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut ,1 12,0 116, ,0 5,1 65,4 0 Pääoman tuoton tunnusluvuilla mitattuna yhtiön kannattavuus oli tilinpäätöshetkellä välttävä. Kohentumista on tapahtunut merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja vuoden 2009 viimeisimpään ennusteeseen nähden, jolloin molemmat pääoman tuoton tunnusluvut olivat negatiiviset. Kannattavuuden kehitys Vuosi Liikevoitto- % Rahoitustulos- % Nettotulos- % Sijoitetun po:n tuotto-% Oman pääoman tuotto-% ,7-125,1-125,1-17,7-17, ,5 1,9 1,9 1,0 1,0 Vakavaraisuus Yhtiön varavaraisuus oli vuonna 2009 hyvä mitattuna omavaraisuusasteella. Yhtiön suhteellinen velkaantuneisuus oli 4 % liikevaihdosta. Vuoden 2008 vastaava osuus oli 17 %. Tarkastelussa on huomioitu yhtiön lyhytaikaiset velat. Pitkäaikaisia velkoja yhtiöllä ei ole. Yhtiön tappiopuskuri on kohentunut hiukan edelliseen vuoteen verrattuna ollen euroa. Oman pääoman suhde osakepääoman laski vuoden 2008 aikana. Yhtiökokous teki päätöksen osakepääoman alentamiseksi yhtiöjärjestyksen mukaisen vähimmäispääomaan ( euroa) ja osakepääoman loppuosan ( euroa) rahastoimiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksuvalmius Yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin maksuvalmiuden tunnusluvut olivat erittäin hyvät. Likvidejä kassavaroja oli vuoden lopussa euroa. Laskua edellisestä vuodesta on 18 %. Henkilöstö ja toiminnan tehokkuus Yhtiön palveluksessa ei ollut vakinaista henkilöstöä. Yhtiön toimitusjohtaja toimi yhtiön palveluksessa oman toimensa ohella. Vuoden 2009 henkilöstökulut olivat euroa. Vuonna 2009 myyntisaamisten kiertoaika oli 63 päivää.

19 19 Helsingin Leijona Oy Liikevaihdon kehitys Liikevaihto LV:n muutos % euroa ,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 % Liikevoitto /-tappio Liiketappio euroa Sijoitetun pääoman tuotto ja maksuvalmius ROI % QR (0,5-1,0 tyydyttävä) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 47,15 40, ,

20 20 Helsingin Leijona Oy TULOSLASKELMA TOTEUTUNUT (euroa) Liikevaihto Muut tuotot 0 0 Aineet, tarvikkeet 0 0 Palveluostot Henkilöstökulut Poistot 0 0 Muut kulut Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja Verot 0 0 Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden tulos/tappio TASE Tilinpäätös Tilinpäätös (euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 0 0 Sijoitukset 0 0 Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0 0 Saamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot Ed tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä Poistoero 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Pakolliset varaukset 0 0 VIERAS PÄÄOMA Vieras pääoma, pitkäaikainen 0 0 Vieras pääoma, lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä

21 21 Helsingin Seniorisäätiö Y-tunnus Osoite Suovakuja 1, Helsinki Puhelin / taina.maensivu@seniorisaatio.fi Toimitusjohtaja Kirjanpitäjä Toimistovastaava Taina Mäensivu Sari Räty Sari Räty Hallituksen puheenjohtaja Leena Krohn Hallituksen varapuheenjohtaja Ritva Sänkiaho Petri Haapanen Sirkka Lekman Hannu Sipilä Hallituksen varajäsen Timo Lehtimäki Hallituksen varajäsen Jari J. Marjanen Hallituksen varajäsen Jaana Merenaalto Hallituksen varajäsen Liisa Mustajärvi Hallituksen varajäsen Päivi Seila Tilintarkastaja Tilintarkastaja Varatilintarkastaja Varatilintarkastaja Leif-Erik Forsberg, KHT, JHTT, KPMG Oy Ab Heidi Vierros, KHT, KPMG Oy Ab Outi Hieta, KHT, KPMG Oy Ab Heikki Ruosteenoja, KHT, KPMG Oy Ab Tiivistelmä toimintakatsauksesta Helsingin Seniorisäätiö on vanhuspalveluja tuottava Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisö, joka täydentää kaupungin vanhuspalveluja. Seniorisäätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminnan tarkoitus ei ole voiton tuottaminen. Säätiö kytkeytyy kaupungin palvelutuotantoon, eikä toimintaa harjoiteta liiketoimintamuodossa. Säätiön viidessä vanhainkodissa asuu yhteensä 750 asukasta; Antinkodissa 97, Osmonkalliossa 125, Kannelkodissa 132, Mariankodissa 130 ja Pakilakodissa 244 asukasta. Seniorisäätiön kaikki viisi hoitoyksikköä ovat profiloituneet asukkaiden toimintakyvyn ja tarpeen mukaisesti dementiaa sairastavien sekä fyysisesti toimintarajoitteisten pitkäaikaisasukkaiden hoitoon (PAH). Pakilakodissa ja Kannelkodissa toimivat myös psykogeriatriset osastot sekä lyhytaikaishoidon osastot (LAH). Lyhytaikaishoidon osastot on tarkoitettu palvelemaan muun muassa omaishoitajia, jotta heillä on mahdollisuus saada jaksamistaan tukevaa lomaa arvokkaaseen työhönsä. Myös yksin kotona asuvilla vanhuksilla on mahdollisuus tarvittaessa päästä kuntouttavalle lyhytaikaisjaksolle, jossa heidän kuntoutumiseensa ja toimintakykyynsä pystytään kiinnittämään erityishuomiota, tutustumalla lääkitykseen ja ravitsemustilanteeseen sekä hoitamalla jalat ja arvioimalla apuvälinetarvetta. LAH-jaksolla vanhukset pääsevät osalliseksi fysioterapiasta, viriketoiminnasta sekä vertaistuesta muiden asukkaiden kanssa seurustellessa.

22 LAH-jaksot ovat hoidollisesti hyvin vaativia. Jokaiselle asukkaalle tehdään arviointeja ja selvityksiä koskien heidän terveydentilaansa, myös olosuhteet kotona asumisessa kartoitetaan. Lääkkeiden käyttö on yleensä runsasta ja toiset tarvitsevat ravintolisiä, pesua ja haavojen erityishoitoa. Lääkkeiden runsaus ja hoitotarvikkeiden tarve sekä asukkaiden vaihtuminen lisäävät hoitajien tarvetta ja nostavat hoidon kustannuksia. Seniorisäätiön vanhainkotien vuorokausihinnat määrittelee sosiaalivirasto vuodeksi kerrallaan. Seniorisäätiön hoitovuorokausihinnat ovat valtakunnallisten ja alueellisten vertailujen perusteella euroa/asukas/vrk vähemmän kuin sosiaaliviraston omissa vanhainkodeissa (162 euroa/hp) tai valtakunnallisissa vertailuissa. Seniorisäätiön on tuotettava samat palvelut merkittävästi pienemmällä hinnalla kuin vanhainkodit yleisesti. Säätiön henkilöstökulut ja hoitotarvikekulut eivät pysy budjetissa johtuen siitä, että useampana vuotena pelkästään palkkojen korotukset ovat olleet suuremmat kuin Senioriäätiön saama korotus sosiaaliviraston maksamassa hoitopäivähinnassa. Asukkaiden hoitotarvikkeiden määrä ja tarve on lisääntynyt asukkaiden hoitoisuuden kanssa samassa suhteessa. Säätiön asukkaat tulevat yhä useammin suoraan akuuttisairaalasta ja vanhainkodin henkilökuntamitoitus on näin paljon hoitoa vaativille asukkaille liian alhainen. Myös hoitotarvikkeiden tarve on kasvanut merkittävästi, kun asukkaat ovat yhä useammin sairaanhoidon tarpeessa. Vanhainkodit on mitoitettu ja hoitotarvikkeiden sekä apuvälineiden tarve arvioitu perushoitoon. Senioriosäätiön hoitokulut ylittivät budjetin yhteensä noin euroa, lääkekulujen ylitys oli siitä euroa. Vakituisen henkilökunnan palkat ylittyivät noin euroa ja määräaikaisen henkilöstön palkat yli euroa. ATK kulut ylitettiin eurolla. Nostolaitteiden ja toiminnallisten apuvälineiden tarve on nyt akuutti. Asukkaiden omaiset ja edunvalvojat ovat tulleet apuun apuvälineiden hankinnassa. Tampereen Teknillisen yliopiston tuottavuus ja tehokkuusmittauksen mukaan Seniorisäätiön tuottavuus on todettu erittäin hyväksi. Hoidon laadun parantamisessa Seniorisäätiö on myös onnistunut. Syyskuussa 2009 julkistettiin vuoden parhaat hoidon laadun parantajat suomalaisissa vanhainkodeissa, 546:n osaston joukosta. Mukana oli 160 vanhusten hoitolaitosta tai vanhainkotia, jossa RAI-mittaristoa käytetään laadun seurannassa. Parhaita osastoja valittaessa tarkasteltiin vuosien aineistoja. 20:n Suomen parhaan osaston joukossa oli kuusi Seniorisäätiön osastoa. Kaikkein paras hoito-osasto löytyi Osmonkalliosta. Seniorisäätiö esitti vuoden 2009 hoitopäivähintoja koskevassa tarjouksessaan 11,43 %:n korotusta perustellen sitä sillä, että korotustarpeen ja saadun korotuksen ero on kasvanut jo usean vuoden ajan. Seniorisäätiön kaikkien asukkaiden keski-ikä on 85,6 vuotta. Vanhainkotiasukkaiden keski-ikä Suomessa on 83,1 vuotta. Vanhuksen viimeiset elinajat ovat yleensä eniten hoivaa ja huolenpitoa vaativia. Muun muassa saattohoitovaihe vaatii henkilökunnan lisäystä. Myös hoitotarvikkeita, kuten lääkkeitä, vaippoja ja haavanhoitotuotteita tarvitaan runsaammin. Säätiö on perustellut tarvittavaa hoitopäivänhinnankorotusta jo useamman vuoden ajan, saamatta sitä kuitenkaan. Sosiaaliviraston yksipuolisesti määrittämä vuorokausihinnan korotus 4,3 % ei ole kattanut henkilöstökulun nousua. Vuosikorotukset eivät ole riittäneet palkankorotusten kattamiseen. Hoitovuorokausihinnat vuonna 2009: 22 Antinkoti: 139,17 euroa/vrk. Antinkodin vuorokausihintaan kohdistuu vuonna 2005 valmistuneen saneerauksen rahoituskuluja, jotka nostavat vuorokausihintaa. Antinkoti on säätiön pienin yksikkö, 97 asukasta. Kannelkoti: 118,21 euroa/vrk. Kiinteistöä ei ole saneerattu ja se on kuntoarvion mukaan

23 ensimmäiseksi saneerauksen tarpeessa säätiön vanhainkodeista. Kannelkodin yksi osasto on suunniteltu muutettavan palveluasunnoiksi. 30 asukkaan osastosta saadaan 19 asukkaan asunnot. 23 Mariankoti: 113,61 euroa/vrk. Mariankodissa asuvat keski-iältään Säätiön toiseksi vanhimmat asukkaat (keski-ikä 86,3 vuotta). Korkea keski-ikä tarkoittaa hoivan tarpeen kasvua. Mariankodin wc-tiloissa ei mahdu käyttämään nostolaittetta, joka alkaa olla asukkaiden huonokuntoitisuuden vuoksi välttämätön. Mariankodin alhainen henkilöstömitoitus vaatii jo asukasturvallisuudenkin vuoksi ehdottomasti korjausta. Ylikuormittunut henkilöstö sairastelee herkemmin ja se lisää henkilöstökuluja. Mariankoti ylitti henkilöstöbudjettinsa eniten säätiön yksiköistä. Osmonkallio: 115,84 euroa/vrk. Seniorisäätiön iäkkäimmät asukkaat 86,7 vuotta asuvat Osmonkalliossa. Osmonkallion toiminnallisiin tiloihin, kuten wc- ja pesutiloihin ei mahdu kahden auttajan tarpeessa olevat asukkaat asiallisesti toimimaan. Pakilakoti: 119,87 euroa/vrk. Pakilakoti on säätiön suurin yksikkö, joka käsittää kaksi eri rakennusta, jotka on yhdistetty toisiinsa maanalaisella käytävällä. Vanhempi osa, Heinätalo on saneerattu vuonna Säätiö on hakenut kaikissa toiminnoissaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Akuutein tarve on keskuskeittiöllä, jota on suunniteltu jo aktiivisesti puolentoista vuoden ajan. Säätiön hallitus on tehnyt päätöksen keskuskeittiöratkaisusta. Keittiöitä ei ole saneerattu, eikä niihin ole hankittu uusia ruuanvalmistuslaitteita vuosiin, koska on odotettu keskuskeittiötä. Nyt keittiön laitteistoa on tekohengitetty ja elvytetty kaksi vuotta ja saneerauksella on todella kiire. Keskuskeittiön taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta on laskettu ja arvioitu asiantuntijoiden voimin. Tuleva keskuskeittiö säästää henkilötyövuotta ja mahdollistaa tarvittaessa laajemmankin ruokatuotannon jos tarvetta Säätiön vanhainkotien lähistöllä ilmenee. Myös pesulatoimintojen keskittämisestä on kerätty kokemuksia ja laskettu kannattavuuksia. Seniorisäätiö on ollut mukana Helsingin kaupungin vanhusten laitoshoidon uudelleen järjestelyssä. Säätiö katsotaan siinä In house-toimijaksi, joka täydentää kaupungin vanhuspalveluja, mutta Säätiön palvelut eivät ole mukana kilpailutuksessa. Seniorisäätiön kiinteistöjen siirtymistä kaupalla kaupungille on selvitetty. Muun muassa verottajan ja RAY:n lausuntoja veroseuraamusten ja investointiavustusten takaisinmaksun osalta on pyydetty. Seniorisäätiö ei ole verottajan mukaan yleishyödyllinen ja tämän vuoksi verottajan selvityspyyntöön vuoden 2008 verotuksen toimittamista varten on jälleen vuoden 2009 lopulla vastattu ja perusteltu yleishyödyllistä toimintaa, joka kuitenkin on laajan vapaaehtoistoiminnan kautta merkittävästi lisääntynyt. Säätiön hallitus päätti myöntää toiminnanjohtajalle valtuudet neuvotella ja ottaa lainaa enimmillään euroa hallinnon toimitilojen rakentamiseen Mariankotiin, jossa on käyttämätöntä tilaa. Seniorisäätiön talouden ja toiminnan jatkuvuuden riskejä kartoitetaan säännöllisesti. 1)Säätiöllä ei ole muita tuloja kuin hoitopaikkatulot Helsingin Sosiaalivirastolta. Säätiön vuorokausihinta ei ole kehittynyt lainkaan samassa suhteessa kuin henkilöstökulut ja asukkaiden hoitokulut. Seniorisäätiö on jäänyt hoitovuorokausihinnan kehityksessä jo vuosien ajan jälkeen. Vuonna 2009 Säätiön hoitopäivän keskihinta oli 121 e/vrk/asukas, kun se kaupungin omissa vanhainkodeissa oli n. 160 e/vrk/asukas. Kuitenkin Seniorisäätiössä hoidettiin keski-iältään vanhimpia ja hoitoisuudeltaan vaativimpia asukkaita. (Valta-

24 24 kunnallisesta RAI-järjestelmästä saatu tieto). 2)Sosiaaliviraston vanhuspalvelujen osatopalvelutalousarviossa ei ole mahdollisuutta korottaa Säätiön hoitopäivähintaa ja ratkaisuna ehdotetaan yhden Säätiön vanhainkodin alasajoa mahdollisimman pian. Säätiölle se merkitsee tulojen oleellista pienenemistä, menojen pysyessä likimain samana. 3)Säätiön kiinteistöt ovat pääosin vanhoja ja korjaustarpeessa. Suositusten mukainen muutostarve palveluasumiseen vaatii mittavaa peruskorjausta kaikissa Säätiön vanhainkodeissa, Antinkotia lukuun ottamatta. Kaupunki on esittänyt halukkuutensa ostaa Säätiön kiinteistöt ja vuokrata ne sosiaalivirastolle. Jos Säätiö ei omista enää kiinteistöjään ja palvelujen ostaja on tiloissa vuokralaisena jää Säätiölle hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa hoitopaikkojen määrään ja sitä kautta tuloihinsa ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. 4)Pitkäaikaista sopimusta Seniorisäätiön ja Sosiaaliviraston välillä palvelujen ostosta ei ole. Vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma eli ostosopimus ei anna Säätiölle mahdollisuutta pidemmän ajanjakson suunnitteluun. 5)Henkilöstön saatavuus, osaaminen ja pysyvyys ovat yksi vanhustenhuollon riskeistä. Perushoitajiksi koulutetaan henkilöitä, jotka eivät alalle sovellu tai joita vanhustyö ei kiinnosta. Työyhteisössä joudutaan aloittamaan käytöstavoista ja työelämän perusasioista kuten siitä, että työpaikalle kuuluu tulla määräaikaan ja säännöllisesti. Työnantajan luotettavuus työnantajana edellyttää myös pitkäaikaisia sopimuksia ostetuista palveluista, jotta pystytään varmistamaan työn jatkuvuus. Merkittävät tapahtumat yhteisön toiminnassa raportointijaksolla ja tulevaisuuden näkymät Seniorisäätiö ollut mukana Helsingin vanhusten laitoshoidon uudelleenjärjestelyjen esiselvityksessä ja suunnittelussa Seniorisäätiö ollut mukana Tampereen Teknillisen ylopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksen vanhusten laitospalvelujen tuottavuusvertailussa. Säätiön tehokkuus ja tuottavuus mitattu ja todettu hyväksi. Seniorisäätiön kuusi osastoa päässyt vanhusten laitoshoito-osastojen laatuvertailussa valtakunnan 20 parhaimman osaston joukkoon. Osmonkallion osasto 2 oli voittajaosasto. Vapaaehtoistyö on päässyt hyvään vauhtiin.

25 25 Helsingin Seniorisäätiö TUNNUSLUVUT Toiminnan laajuus Liikevaihto Liikevaihto/henkilö Liikevaihdon muutos % 4,3 4,4 Investoinnit Taseen loppusumma Henkilöstökulut Henkilöstökulut liikevaihdosta % 77,5 78,4 Henkilöstö keskimäärin (laskennassa vain vakinaiset työntekijät) Kannattavuus Oman pääoman tuotto-% -3,2-2,0 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,6 2,8 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % Maksuvalmius Quick ratio ( 0,5-1,0 tyydyttävä, > 1,0 hyvä) Current ratio (< 1 heikko, 1-2 tyydyttävä, > 2 hyvä) 0,47 0,46 0,48 0,48 Tilinpäätöstilanteen analyysi Toiminnan volyymi Säätiön liikevaihto oli 32,8 miljoonaa euroa vuonna Liikevaihdon muutosprosentti toimintavuoteen 2008 nähden on 4,3 %. Kokonaiskustannukset kasvoivat 4,1 %. Henkilöstökustannukset (25,4 miljoonaa euroa) kasvoivat 3,1 % vuonna Suurin kasvava yksittäinen menoerä oli aineiden ja tarvikkeiden ostot, kasvua edelliseen vuoteen on 14,4 %. Myös palveluiden ostot kasvoivat kuluneella tilikaudella 11,8 %. Tilikauden tulokseksi muodostui euroa tappiota vuonna Tulos heikkeni edelliseen vuoteen nähden euroa eli 63,3 %. Kolmen viimeisen tilikauden yhteenlaskettu tulos oli euroa, jolloin keskimääräinen vuositulos oli euroa. Säätiön käyttöomaisuusinvestoinnit olivat euroa vuonna Investointien nousu edelliseen vuoteen nähden on noin 68 %. Investointien määrä alittaa korvausinvestointitason. Keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen perusteella korvausinvestointien määrän tulisi olla noin 1 miljoonaa euroa.

26 26 Kannattavuus Säätiön liikevoitto kuluneella tilikaudella oli euroa, mikä on 37,4 % edellisvuotta pienempi. Kustannusrakenne, prosenttia liikevaihdosta Vuosi Ainekäyttö Palveluiden ostot Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut ,6 2,6 77,0 8,9 1, ,1 2,9 78,1 5,9 2, ,4 2,6 77,9 7,1 2, ,2 3,0 78,1 7,3 2, ,0 4,0 77,0 7,5 1,5 Säätiön kannattavuus pääoman tuoton tunnusluvuilla mitattuna on edelleen heikko. Neljän vuoden aikana tuottoa omalle pääomalle ei ole kertynyt. Kannattavuuden kehitys Vuosi Liikevoitto- % Rahoitustulos- % Nettotulos- % Sijoitetun po:n tuotto-% Oman pääoman tuotto-% ,1 2,8-0,6 1,8-2, ,2 3,3-0,4 2,2-1, ,3 3,3-0,1 2,9-0, ,0 3,0-0,4 2,8-2, ,6 2,7-0,6 1,6-3,2 Vakavaraisuus Säätiön omavaraisuusaste on pysynyt viiden vuoden ajan samalla tasolla ollen tyydyttävä. Kolmen vuoden keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut 25 %. Suhteellinen velkaantuneisuus on pienentynyt pitkällä aikavälillä jonkin verran ja se oli vuonna 2009 noin 55 % liikevaihdosta. Tilinpäätöshetkellä säätiöllä oli vierasta pääomaa 12,1 miljoonaa euroa.vieraan pääoman takaisinmaksuaika on 13,5 vuotta. Säätiön tappiopuskuri on ennusteen mukaan 5,9 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen on 4 %. Tämän hetken tappiokehityksellä se kestää kuitenkin yli 20 vuotta. Maksuvalmius Ongelman muodostaa säätiön tämän hetken maksuvalmius. Säätiön maksuvalmius on pitkällä aikavälillä ollut koko ajan heikko. Lyhytaikaisia velkoja oli tilinpäätöshetkellä 3,1 miljoonaa euroa enemmän kuin likvidejä rahavaroja. Tilinpäätöksen mukaan likvidit rahavarat pienenivät 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. tilinpäätöshetkellä kassa oli 2,5 miljoonaa euroa.

27 Henkilöstö ja toiminnan tehokkuus Säätiön palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 586 henkilöä. Luvussa on mukana vain vakinaiset työntekijät. Liikevaihtoa per henkilö kertyi euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. 27

28 28 Helsingin Seniorisäätiö Liikevaihdon kehitys Liikevaihto LV:n muutos % , , ,0 euroa ,0 % 3,0 2, ,0 0 0, Liikevoitto /-tappio Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto ja maksuvalmius ROI % QR (<0,5 heikko) 8 6 5, ,8 2,2 2,9 2,9 1,6 0 0,19 0,45 0,48 0,49 0,47 0,

29 29 Helsingin Seniorisäätiö TULOSLASKELMA TOTEUTUNUT (euroa) Liikevaihto Muut tuotot Aineet, tarvikkeet Palveluostot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja Verot 0 0 Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden tulos/tappio TASE Tilinpäätös Tilinpäätös (euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot Ed tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä Poistoero 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Pakolliset varaukset 0 0 VIERAS PÄÄOMA Vieras pääoma, pitkäaikainen Vieras pääoma, lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä

30 30 Helsinki Abroad Ltd Oy Y-tunnus Osoite Fabianinkatu 29 B, Helsingin kaupunki, Oikeuspalvelut HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin / leevi.mentula@hel.fi Toimitusjohtaja Kirjanpitäjä Toimistovastaava Hallituksen puheenjohtaja Tilintarkastaja Leevi Mentula Minna Ruuth Pirkko Perheentupa Matti Ollinkari Eero Holstila Jenni Rope Juha Wahlroos, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Tiivistelmä toimintakatsauksesta Helsinki Abroad Ltd Oy:n toimiala on ylläpitää ja edistää Helsingin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden etuja ja edunvalvontaa ulkomailla kuntalain 76 :n tarkoittamana kuntien yhteistoimintana. Yhtiö on perustanut Helsinki-keskuksen Pietariin. Toimisto Pietarissa on avattu väliaikaisissa tiloissa toukokuussa 2008 ja sinne on palkattu kolme työntekijää. Yhtiön tuloja ovat Helsingin kaupungin ja kumppanikaupunkien Tampere ja Kotka maksamat rahoitusosuudet sekä yhtiön tarjoamista maksullisista palveluista syntyvät tulot. Varsinainen toiminta ei ole vielä tarkastelujaksolla käynnistynyt, joten muut tulot kuin kaupunkien maksamat toiminta-avustukset ovat olleet vähäisiä. Liikevaihto vuonna 2009 oli euroa ja tulos euroa negatiivinen. Kustannukset olivat budjetoitua alemmat. Loppuvuoden kustannukset ovat olleet selvästi budjetoitua pienemmät, koska muutto uusiin tiloihin on siirtynyt seuraavalle vuodelle. Myös henkilöstökulut olivat ennakoitua pienemmät, koska henkilöstö Pietarissa on pitänyt palkatontonta vapaata. Kaupunkien maksamia avustuksia on tilikaudella 2009 maksettu yhteensä euroa. Väliaikaisissa tiloissa toimitaan huhtikuuhun 2010 asti. Muuttoon ja tuleviin tiloihin liittyvät kalustus- ym. kustannukset eivät ole vielä täysin tiedossa. Yhtiön kassa- ja maksuvalmius ovat olleet vuonna 2009 hyvät ja niiden ennustetaan säilyvän hyvinä vuonna 2010.

31 31 Yhtiössä toimii osa-aikainen toimitusjohtaja ja kolme työntekijää. Bruttokuukausipalkat ovat olleet yhteensä euroa kuukaudessa. Kuukausittainen palkkasumma on pysynyt TESkorotuksia lukuun ottamatta samana. Helsinki Abroad Ltd Oy ylläpitää Helsinki-keskusta Finnpron vuokralaisena, kiinteistössä ympäristönhuollosta huolehtii vuokranantaja. Helsinki Abroad Ltd Oy on yhteistyössä osakkuusyhteisö Greater Helsinki Promotion Oy:n kanssa. Greater Helsinki Promotions Oy edustaa yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton kanssa Pietarin Helsinki-keskuksessa. Raportointikauden merkittävin tapahtuma on ollut pidetyt Suomi-talon avajaiset, joihin osallistuivat Suomen pääministeri ja Venäjän presidentti. Merkittävin tulevaisuuden asia on Helsinki-keskuksen avaaminen Suomi-talossa. Muuton pitäisi tapahtua huhtikuussa Helsinki-keskuksen kalustuksen uusiin tiloihin on hankkinut pääosin Helsingin kaupunki. Osa kalusteista ja tiloihin asetettavat taide-esineet ovat Helsingin kaupungin omaisuutta. Osan kalusteista Helsingin kaupunki on ostanut, mutta ne siirretään ennen muuttoa uusiin tiloihin apporttina yhtiön omaisuuteen. Tarvittavat työluvat Venäjän valtiolta on saatu.

32 32 Helsinki Abroad Ltd Oy TUNNUSLUVUT Toiminnan laajuus Liikevaihto Liikevaihto/henkilö Liikevaihdon muutos % 9,8 - Investoinnit - - Taseen loppusumma Henkilöstökulut Henkilöstökulut liikevaihdosta % 59,3 54,1 Henkilöstö keskimäärin 3 3 Kannattavuus ja pääoman tuotto Oman pääoman tuotto-% -7,8 - Sijoitetun pääoman tuotto-% -5,4 - Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % Maksuvalmius Quick ratio ( 0,5-1,0 tyydyttävä, > 1,0 hyvä) 7,38 4,40 Current ratio (< 1 heikko, 1-2 tyydyttävä, > 2 hyvä) 7,38 4,40 Tilinpäätöstilanteen analyysi Toiminnan volyymi Yhtiön toiminta käynnistyi vasta kesällä 2008, joten tuloslaskelmaan pohjautuvat tunnusluvut ja analyysit eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen nähden. Analyysissä keskitytään vuoden 2009 tilanteeseen. Yhtiön talouskehitystä arvioitaessa liikevaihtoon on laskettu kumppanuuskaupunkien maksamat toiminta-avustukset. Yhtiön tulos tilikaudella 2009 oli euroa. Suurimmat menoerät olivat henkilöstökustannukset 59,3 % liikevaihdosta ja muut kulut noin 40 % liikevaihdosta. Kannattavuus Yhtiön liikevoitto oli ja vastaava liikevoittoprosentti oli 3,2.

33 33 Kustannusrakenne, prosenttia liikevaihdosta Vuosi Ainekäyttö Palveluiden ostot Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut ,1 22,1 3, ,4 3,0 59,3 39,9 1,2 Yhtiön kannattavuus pääoman tuoton tunnusluvuilla mitattuna oli negatiivinen. Yhtiön tappiopuskuri tilikaudella 2009 oli euroa. Laskua edelliseen vuoteen nähden on 8 %. Kannattavuuden kehitys Vuosi Liikevoitto- % Rahoitustulos- % Nettotulos- % Sijoitetun po:n tuotto-% Oman pääoman tuotto-% ,1-0, ,2 3,0-3,9-5,4-7,8 Vakavaraisuus Yhtiön omavaraisuusaste oli hyvä tilikaudella Suhteellinen velkaantuneisuus oli 7 % liikevaihdosta. Maksuvalmius Yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin maksuvalmiuden tunnusluvut olivat erittäin hyvät. Likvidejä kassavaroja oli vuoden lopussa euroa. Laskua edellisestä vuodesta on 18 %. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa on 3 henkilöä ja oto-toimitusjohtaja. Vuoden 2009 henkilöstökulut olivat euroa.

34 34 Helsinki Abroad Ltd Oy Liikevaihdon kehitys Liikevaihto LV:n muutos % ,0 euroa ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 % 0 0, Liikevoitto /-tappio Liiketappio euroa Sijoitetun pääoman tuotto ja maksuvalmius 20,0 ROI % QR (0,5-1,0 tyydyttävä) 0,0 4,4 7,38-5,4-20,