OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU. Käyttö- ja päästötarkkailun raportti vuodelta 2010

Transkriptio

1 proj /2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

2

3 1 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Kari Kaikkonen, RI Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET JA TARKKAILUVELVOITTEET TAAJAMAT JA ERILLISLAITOKSET VAALAN KUNTA Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamolla syntyvän lietteen tarkkailu KALANKASVATUSLAITOKSET TMI MONTAN LOHI Normaalin käytön aikainen ja kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus Maa-altaiden huuhtelun ja pyöröaltaiden puhdistuksen aikainen kuormitus Lupaehtojen toteutuminen PETÄJÄKOSKEN KALA OULUJOEN LOHI OY KALANKASVATUSLAITOSTEN YHTEENLASKETTU KUORMITUS KAATOPAIKAT VAALAN KAATOPAIKKA UTAJÄRVEN KAATOPAIKKA MUHOKSEN KESTINKANKAAN KAATOPAIKKA MIEHONSUON TUHKANLÄJITYSALUE TURVETUOTANTO YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET... 23

4 2 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu 1 JOHDANTO Oulujoen vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1991 lähtien. Vuosille on tehty uusi tarkkailuohjelma (Ervasti & Pekkala 2005). Käsillä olevassa raportissa esitetään yhteenveto Oulujoen alaosan tarkkailuvelvollisten käyttö- ja päästötarkkailusta vuonna Tarkkailun toteuttamisesta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy. Oulujoen alaosalle kohdistuva yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien rakentamisen myötä. Siirtoviemäri Muhokselta Ouluun valmistui vuoden 2002 aikana ja siirtoviemäri Utajärveltä Muhokselle vuoden 2004 lopulla. Jylhämän jätevedet ryhdyttiin johtamaan vuoden 2006 alusta lähtien Vaalan jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri Pyhäkoskelta Muhokselle valmistui myös vuoden 2006 lopulla ja Pyhäkosken puhdistamon toiminta lopetettiin Varsinaisen pistekuormituksen vähenemisen lisäksi ovat turvetuottajat vuoden 2004 aikana erkaantuneet yhteistarkkailusta esittäessään oman käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmansa vuosille Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kuitenkin päätöksessään (1195Y , ) vaatinut turvetuottajia osallistumaan myös Oulujoen alaosan yhteistarkkailuun. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita Oulujoen alaosalla oli vuonna 2010 toiminnassa vain yksi (Vaala). Teollisuuslaitoksista Maxit Oy (entinen Optiroc Oy) irtautui yhteistarkkailusta vuoden 2010 alusta, koska tehtaan saniteettijätevesien lasku sakokaivokäsittelyn jälkeen Oulujokeen lopetettiin. Tarkkailuvelvollisia kalankasvatuslaitoksia Oulujoen alaosan alueella on kolme. Turvetuotannon ja kaatopaikkojen tarkkailusta laaditaan omat raporttinsa, joista yhteenveto on liitetty käsillä olevaan yhteistarkkailuraporttiin. 2 TARKKAILUVELVOLLISET JA TARKKAILUVELVOITTEET Tarkkailuvelvollisten yhteyshenkilönä toimii Esko Spets Utajärven kunnasta. Taulukossa 1 on esitetty Oulujoen vesistöalueen alaosan yhteistarkkailuvelvolliset taajamakuormittajat. Oulujoen alaosan alueella toimii kolme kalankasvatuslaitosta. Tarkkailun perusteena olevat lupapäätökset sekä sallitut kasvatus- ja rehunkäyttömäärät on esitetty taulukossa 2. Petäjäkosken Kala sijaitsee Kutujoen alaosalla, Oulujoen Lohi Kutujoen suulla ja Tmi Montan Lohi Oulujoen pääuomassa. Kuormittajien sijainti on esitetty liitteenä 1 olevalla kartalla.

5 3 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Taulukko 1. Oulujoen alaosan tarkkailuvelvollisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon lupapäätökset ja keskeiset lupaehdot. v alusta lisäksi: COD Cr 125 mg/l ja teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % PSAVI Nro 10/11/1, BOD 7ATU 20 mg/l ja teho 90 % COD Cr 125 mg/l ja teho 75 % Kok.P 0,8 mg/l ja teho 90 % Kiintoaine 35 mg/l ja teho 90 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina. Lisäksi VN asetuksen nro 888/2006 vaatimukset ja pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. KAI = Kainuun ympäristökeskus, PSAVI = Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Lupa voimassa toistaiseksi mennessä jätettävä lupaehtojen tarkistamishakemus Taulukko 2. Oulujoen alaosalla toimivien kalankasvatuslaitosten lupapäätökset sekä sallitut kasvatus- ja rehunkäyttömäärät ja muut mahdolliset rajoitukset. Kuormittaja Petäjäkosken Kala, Vaala Oulujoen Lohi Oy, Seppo Nuojua, Vaala Lupapäätös PSYLV 85/06/2, PSYLV 39/01/2, Kuormittaja Lupapäätös Lupaehtojen raja-arvoja Lupa voimassa Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo KAI 1295Y , BOD 7ATU 20 mg/l ja teho 90 % Kok.P 0,8 mg/l ja teho 90 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina loppuun Kasvatusmäärä lisäkasvuna kg Rehun käyttö kg Rehun ravinnepitoisuus % n P 0, P 1,0 Raja-arvot kuormitukselle ja vedenotolle Lupa voimassa Kok.P 130 kg/a Veden otto 0,25 m 3 /s 1) Kok.P 105 kg/a Kok.N 660 kg/a PSAVI/216/ , P 0,9 N 6,5 Kok.P 110 kg/a Kok.N 850 kg/a Tmi Montan Lohi, PSYLV 30/06/2, Kok.P 240/280 kg/a 2) P 1,0 Muhos Veden otto 1,0 m 3 /s ) Petäjäkosken virtaamaksi jäätävä kuitenkin 0,07 m 3 /s. Hellekauden uhatessa laitoksen toimintaa voidaan vedenottoa tilapäisesti lisätä 0,1 m 3 /s kuitenkin siten että voimalaitoksessa ja kalankasvatuslaitoksessa käytetty vesimäärä yhteensä saa olla enintään 0,65 m 3 /s ja Petäjäkosken virtaamaksi tulee jäädä vähintään 0,07 m 3 /s. 2) Ainetaselaskelmaan perustuen 280 kg/a ja päästötarkkailutulosten mukaan mitattu kuormitus 240 kg/a. Oulujoen alaosalla oli 20 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta vuonna Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja on kolme, joista Muhoksen ja Vaalan kaatopaikat on suljettu vuonna 2003 ja Utajärven kaatopaikka suljettiin vuoden 2004 lopussa. Lisäksi alueella sijaitsee Miehonsuon tuhkanläjitysalue.

6 4 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu 3 TAAJAMAT JA ERILLISLAITOKSET 3.1 Vaalan kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Vaalan kunnassa on asukkaita noin 3400 ja viemäröinnin piiriin kuuluu noin 1950 asukasta, juustola ja kaksi huoltoasemaa. Koko kunnan alueella viemäröintiaste on noin 50 %. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 60 km, josta 50 km on muovia ja 10 km betonia. Vuoden 2006 alusta alkaen otettiin käyttöön siirtoviemäri Jylhämästä Vaalaan. Jätevedet käsitellään vuonna 1994 valmistuneessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk m 3 /d AVL q mit 80 m 3 /h BOD kg/d Kok.P 8,2 kg/d Ilmastus: Tilavuus 360 m 3 Jälkiselkeytys: Pinta-ala 100 m 2 Pintakuorma 0,8 m/h Syntynyt liete sakeutetaan tiivistämössä ja kuivataan ruuvikuivaimella Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä olennaisista asioista. Tietoja Vaalan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3.

7 5 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vaalan viemäriverkosto Yleistiedot: Verkoston pituus n. 60 km (betoni 10 km, muovi 50 km) Vuoden 2010 tietoja: Verkoston keskivirtaama 766 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7/ATU 97 %, jäännöspitoisuus 18,6 mg/l Puhdistusteho kok.p 91 %, jäännöspitoisuus 1,4 mg/l VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,85 n max = = 2,37 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 39 % keskivirtaamalla 72 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 93 % Ohitus Käsitelty 8000 m3/vko Kuva 1. Vaalan jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamakuvaaja, vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja tietoja verkostosta vuodelta 2010.

8 6 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2010 oli m 3 /a. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Verkoston keskimääräinen jätevesivirtaama 766 m 3 /d on 72 % mitoitusvirtaamasta. Suurin käsitellyn veden vuorokausivirtaama 1610 m 3 /d (152 % mitoitusvirtaamasta Q kesk ) mitattiin syys- lokakuun vaihteessa kahteen otteeseen. Jätevesilietettä kompostoitiin 413 m 3. Sakokaivolietettä laitoksella vastaanotettiin 1622 m 3 /a. Fosforin saostamiseen käytettiin ferrosulfaattia 55,9 tonnia eli 200 g/m 3. Lietteen kunnostamiseen käytettiin Polymeeriä 620 kg (taulukko 3). Taulukko 3. Vaalan jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailutietoja vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo- Poistettu Q ko k. Ohitus MQ HQ NQ Fe SO 4 Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk kg/kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yht Puhdistamon teho ja kuormitus Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2010 viisi kertaa ottamalla tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Velvoitetarkkailun tutkimustulokset ovat liitteenä 2 ja kuormituslaskelmat liitteenä 3. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 4. Kuvassa 2 on havainnollistettu kuormituksen kehitystä. Puhdistamolle tuleva fosforikuormitus pieneni, mutta muiden kuormitteiden osalta tulokuormitus kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Pidempää jaksoa tarkasteltaessa on kaikkien kuormitteiden suhteen havaittavissa kasvava suuntaus vuoteen 2010 tultaessa (taulukko 4 ja kuva 2).

9 7 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2010 vastasi kuormitteesta riippuen noin ihmisen jätevesikuormitusta. Puhdistamolta lähtevä kokonaistyppikuormitus pieneni hieman edellisvuodesta, mutta muilta osin vesistökuormitus kasvoi tulokuormituksen tapaan vuoteen 2009 verrattuna. Vesistöön johdettu BOD 7 - ja fosforikuormitus vastasi ihmisen, kiintoainekuormitus 568 ihmisen ja typpikuormitus 1332 ihmisen käsittelemättömien jätevesien kuormitusta. Taulukko 4. Vaalan jätevedenpuhdistamolle tuleva ja sieltä lähtevä kuormitus (vuosikeskiarvo) sekä puhdistusteho vuosina tarkk. BOD7 Kok.P Kok.N Kiintoaine COD(Cr) vuosi kg/d Teho kg/d Teho kg/d Teho kg/d Teho kg/d Teho Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % ,9 1, ,7 0, ,7 1, ,6 0, ,3 1, ,7 97 6,3 0, ,9 0, , ,3 1, , , ,2 93 6,1 0, , ,6 95 5,2 0, , ,9 97 6,3 0, ,4 96 9,6 1, ,2 95 8,4 0, , , , mitoitus 300 8,2 AVL Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta täytti BOD 7 :n osalta asetetut lupaehdot ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta jälkimmäisellä jaksolla jäännöspitoisuus ylittyi niukasti. Lähtevän veden BOD 7/ATU arvo oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 16 mg/l (poistuma 98 %) ja toisella jaksolla 21 mg/l (poistuma 94 %), kun raja-arvot ovat 20 mg/l ja 90 %. Kokonaisfosforin osalta lupaehtoihin yllettiin myös vain ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Fosforin jäännöspitoisuus oli alkuvuoden osalta 0,5 mg/l (poistuma 97 %) ja toisella 2,2 mg/l (poistuma 85 %), kun asetetut raja-arvot ovat 0,8 mg/l ja 90 %. COD Cr :n osalta vuoden 2006 alusta voimaan tulleet raja-arvot pystyttiin täyttämään puolivuosikeskiarvoina laskien. Lähtevän veden COD Cr arvo oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 72 mg/l (poistuma 98 %) ja toisella puoliskolla 115mg/l (poistuma 90 %), kun raja-arvot ovat 125 mg/l ja 75 %. Myös kiintoaineelle tuli voimaan raja-arvoja (35 mg/ tai 90 %) vuoden 2006 alusta lähtien jotka vuonna 2010 pystyttiin täyttämään vain alkuvuoden osalta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 21 mg/l (poistuma 99 %). Toisella vuosipuoliskolla jäännöspitoisuus oli 124 mg/l ja poistuma 77 %.

10 8 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu 600 BOD kg/d Tuleva Lähtevä Lin. (Tuleva) Lin. (Lähtevä) 14,0 Kokonaisfosfori 12,0 10,0 kg/d 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Tuleva Lähtevä Lin. (Tuleva) Lin. (Lähtevä) 80 Kokonaistyppi kg/d Tuleva Lähtevä Lin. (Tuleva) Lin. (Lähtevä) Kuva 2. Vaalan jätevedenpuhdistamon kuormituksen kehitys vuosina

11 9 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Lisäksi lupaehtojen mukaan on tavoitteena, että vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus laskee tasolle 0,5 mg/l ja BOD 7 -arvo tasolle 15 mg/l vuosikeskiarvona laskettuna. Vuosikeskiarvoina Vaalan puhdistamolta vesistöön lähteneessä jätevedessä oli 1,4 mg/l fosforia ja biologinen hapenkulutus oli 19 mg/l O 2. Tavoitearvoihin ei vuonna 2010 siis päästy. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan jätevedenpuhdistamolla, josta otetaan vuosittain 4-7 näytesarjaa, saa olla enintään yksi näyte vuodessa joka ei täytä samassa asetuksessa annettuja vähimmäispuhdistusvaatimuksia. Vuonna 2010 Vaalan jätevedenpuhdistamolla ylettiin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin kaikkien kuormitteiden osalta vain helmikuussa. Kesäkuun tarkkailukierroksella vain kiintoainepoistuma jäi hieman alle vaaditun, mutta loppuvuoden kierroksilla jäännöspitoisuuden ylityksiä tai poistuman alituksia mitattiin kokonaisfosforin, kiintoaineen ja COD:n osalta Puhdistamolla syntyvän lietteen tarkkailu Puhdistamolla syntyvän lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainitut raja-arvot (I ja II) eivät ylittyneet liite 4. 4 KALANKASVATUSLAITOKSET Oulujoen alaosan yhteistarkkailussa mukana olevista kalankasvatuslaitoksista kahdella suoritetaan kuormitustarkkailua ja yhdellä kuormitus arvioidaan laitoksen käyttö- ja hoitotarkkailutietojen perusteella. Vuosikuormitus (kg/a) arvioitiin kaikilla laitoksilla rehunkulutuksen ja lisäkasvun perusteella. Rehun fosforipitoisuutena käytettiin 1 % ja typpipitoisuutena 7,5 %, minkä lisäksi kalaan oletettiin sitoutuvan fosforina 0,4 % ja typpenä 2,75 % lisäkasvumääristä. Kesällä (122 d) rehusta oletettiin kuluvan 80 %. Lietteenpoiston vaikutusta kuormituksiin ei ole laskelmissa arvioitu vuoden 2006 jälkeen. Oulujoen alaosan kalankasvatuslaitoksilla kalan lisäkasvu oli vuonna 2010 yhteensä kg ja rehua käytettiin kg, joten rehukerroin oli keskimäärin 0, Tmi Montan Lohi Normaalin käytön aikainen ja kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus Montan kalanviljelylaitoksessa kasvatetaan kalanpoikasia Oulujoen velvoiteistutuksiin. Laitos sijaitsee Muhoksen kunnassa Montan voimalan läheisyydessä. Kasvatukseen käytettävä vesi otetaan voimalaitoksen yläpuolisesta altaasta ja palautetaan kolmen eri purkupaikan kautta voimalaitoksen alapuolelle.

12 10 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Normaalin käytön aikaista kuormitusta seurataan kasvatuskaudella touko-syyskuussa kerran kuukaudessa otettavin näyttein. Tulevasta vedestä otetaan kertanäytteet ja lähtevästä vedestä neljästä pisteestä 8 tunnin kokoomanäytteet. Kasvatuskauden ulkopuoliset näytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa. Analyysitulokset ovat liitteessä 5. Laitoksella käytettiin vuonna 2010 kaikkiaan kg rehua ja kalan lisäkasvu oli kg (rehukerroin 0,87). Ainetaseeseen perustuva laskennallinen fosforikuormitus oli siten noin 150 kg/a ja typpikuormitus noin kg/a. Normaalista käytöstä aiheutunut kuormitus oli kasvatuskaudella vesinäytteiden perusteella laskien keskimäärin 0,22 kg/d fosforia ja 3,46 kg/d typpeä (taulukko 6). Vuositasolle (365 d) laskettuna kuormitus oli noin 60 kg/a (0,16 kg/d) fosforia ja noin 800 kg/a (2,20 kg/d) typpeä. Laitoksen kuormitustarkkailun kesäkuun näytekerralla yksi kolmesta lähtevän veden näytteestä oli fosforipitoisuudeltaan poikkeuksellisen rehevä (550 µg/l). Tuon määritystuloksen käyttö kuormituslaskennassa olisi selvästi vääristänyt kumulatiivisen kuormituksen arviota. Tästä syystä kyseisen näytteen pitoisuutena käytettiin kahden muun lähtevän veden näytteen pitoisuuksiin ja edellisen, toukokuun, näytekierroksen pitoisuuksiin suhteutettua arviota. Ratkaisua voidaan pitää perusteltuna, sillä vaikka määritetty pitoisuus olisi ollut todellinen, tilanne ei kuitenkaan todennäköisesti ollut pitkäaikainen. Lisäksi laitoksen toiminnassa ei tuolloin ollut mitään sellaista tiedossa olevaa poikkeamaa, mikä olisi saattanut aiheuttaa kohonneen pitoisuuden. Vuoteen 2005 saakka näytteistä oli kokonaistyppipitoisuuden sijaan määritetty kiintoainepitoisuus. Muutos on määrätty laitoksen saamassa ympäristö- ja vesitalousluvassa (PSY nro. 30/06/2). Taulukko 5. Tmi Montan Lohen kalanviljelylaitoksen normaalista käytöstä aiheutunut ja kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus vesistöön vuosina (Kesä = kasvatuskausi touko-syyskuu, 153 d. Kasvatuskauden ulkopuolinen aika = tammi-huhtikuu ja lokajoulukuu, 212 d (kku).) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Vuosi kesä kku 1) vuosi kesä kku 1) vuosi kesä kku 1) vuosi kg/a kg/a kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/a ,51 0,10 0, ,5 13, ,65 0,17 0, ,6-5, ,39 0,17 0, ,4 5,2 6, ,45 0,56 0, ,2 18,4 14, ,43 0,13 0, ,8 1,0 6, ,63 0,12 0, ,0 8,2 9, ,51 0,41 0, ,2 18,0 14, ,43 0,11 0, ,8 2,8 6, ,60 0,15 0, ,1 1,5 10, ,28 0,12 0, ,5 6,9 10, ,34 0,14 0, ,5 14,7 14, ,42 0,29 0, ,33 0,88 2, ,35 0,19 0, ,19 1,37 2, ,39 0,10 0, ,25 0,57 1, ,25 0,04 0, ,24 1,33 2, ,22 0,12 0, ,46 1,28 2, ) kku = kasvatuskauden ulkopuolinen

13 11 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Maa-altaiden huuhtelun ja pyöröaltaiden puhdistuksen aikainen kuormitus T:mi Montan Lohen saaman uuden ympäristö- ja vesitalousluvan (PSY 30/06/2) lupamääräyksissä maa-altaiden huuhtelun ja pyöröaltaiden puhdistuksen aikaista kuormitusta määrättiin tarkkailtavaksi kahdesti lupakaudella ( ) aiemman vuosittaisen tarkkailun sijaan. Tarkkailuja ei toteutettu vuosina , mutta taulukossa 6 on esitetty maa-altaiden huuhtomisesta aiheutunut keskimääräinen kuormitus vuosina ja taulukossa 7 pyöröaltaiden puhdistuksesta aiheutunut vastaava kuormitus. Taulukko 6. Tmi Montan Lohen kalanviljelylaitoksen maa-altaiden huuhtomisesta aiheutunut kuormitus vesistöön vuosina Vuosi Kok.P Kiintoaine kg kg , , , , , , , , , , , keskiarvo 1, Taulukko 7. Tmi Montan Lohen kalanviljelylaitoksen pyöröaltaiden puhdistuksesta aiheutunut kuormitus vuosina Vuosi Kok.P Kiintoaine kg kg , ,27 24, ,45 54, , , ,20 12, ,97 61, ,18 15, ,47 18, ,68 20,3 keskiarvo 0,67 35

14 12 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Lupaehtojen toteutuminen T:mi Montan Lohen saaman uuden ympäristö- ja vesitalousluvan (PSY 30/06/2) lupamääräyksissä laitokselle sallitaan vuosittain käytettäväksi enimmäisrehumääräksi kg. Vuonna 2010 laitoksella käytettiin rehua kg eli hieman yli puolet sallitusta enimmäismäärästä. Laitokselle saadaan johtaa vettä Montan voimalaitoksen yläaltaasta enintään l/s. Laitokselle johdettu vesimäärä vuonna 2010 oli keskimäärin 280 l/s eikä maksimivirtaamaa ylitetty. Vesistöön joutuva laskennallinen ainetaseeseen perustuva fosforikuormitus saa olla enintään 280 kg vuodessa ja päästötarkkailutulosten mukaan mitattu fosforikuormitus 240 kg vuodessa. Vuoden 2010 ainetaselaskelman mukainen fosforikuormitus oli noin 150 kg ja päästötarkkailunäytteiden analyysitulosten perusteella arvioitu vastaava kuormitus noin 60 kg. Rehunkäyttömääristä johtuen, myös kalantuotanto jäi selvästi luvan enimmäismäärää pienemmäksi. Laitoksen toiminta oli siis kaikilta osin lupaehtojen mukaista. 4.2 Petäjäkosken Kala Petäjäkosken Kalan kalankasvatuslaitos sijaitsee Vaalan kunnassa Kutujoen varrella, Niskanselän ja Yläjärven välisellä jokiosuudella. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen ( , nro. 85/06/2) mukaan laitokselle saadaan johtaa Kutujoen vettä enintään 250 l/s. Petäjäkosken virtaamaksi täytyy kuitenkin jäädä vähintään 70 l/s. Rehua laitos saa käyttää kg/a ja vesistöön joutuva ainetaseeseen perustuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 130 kg/a. Vuonna 2010 kuormitustarkkailunäytteitä otettiin laitoksen henkilökunnan toimesta neljä kertaa heinäsyyskuussa. Näytteet kerättiin lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäytteinä ja tulevasta vedestä kertanäytteinä. Analyysitulokset ovat liitteenä 6. Vuonna 2010 laitoksella käytettiin rehua kg ja kalan lisäkasvu oli kg. Rehukertoimeksi muodostui siten n. 0,99. Petäjäkosken Kalan fosforikuormitus kasvatuskaudella heinä-syyskuussa 2010 oli keskimäärin 0,11 kg/d. Näytteenottohetkillä fosforikuormitukset olivat analyysitulosten mukaan taulukon 8 kaltaisia. Taulukko 8. Petäjäkosken Kalan kuukausittaiset fosforikuormitukset vuonna Kuukausi Kok.P kg/d , , , ,000 Keskiarvo 0,107

15 13 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vuosikuormituksen (kg/d) voidaan arvioida olevan noin 0,42 kesän kuormitus. Kerroin 0,42 on saatu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuvan kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Petäjäkosken Kalan fosforikuormitus oli mittaustulosten perusteella vuositasolla noin 0,04 kg/d eli noin 16 kg/a. Kuormituksen lupaehdot alitettiin selvästi. Rehunkäytön ja kalan lisäkasvun perusteella arvioituna vuosikuormitukseksi saadaan noin 45,7 kg fosforia ja noin 347 kg typpeä. Laskelmassa on oletettu kalojen lisäkasvusta 0,4 % muodostuvan rehun fosforista ja 2,75 % rehun typestä. Rehun ravinnepitoisuuksina käytettiin laitoksen ilmoittamia pitoisuuksia (P: n. 0,88 %, N: n. 6,42 %). Ainetaseeseen perustuva kuormitus ei ota huomioon esimerkiksi lietteenpoiston ja muiden kuormitusta vähentävien mekanismien vaikutusta. Myös tuotantotietojen perusteella arvioitu fosforikuormitus täytti lupaehdot. 4.3 Oulujoen Lohi Oy Oulujoen Lohi Oy:n verkkokasvatusaltaat sijaitsevat Jylhämän voimalaitoksen alapuolella Vaalan kunassa. Laitoksen kuormitusta ei mitata, vaan se arvioidaan käytetyn rehumäärän ja lisäkasvun perusteella. Laitoksella käytettiin vuonna 2010 rehua yhteensä kg ja kalan lisäkasvu oli noin kg. Rehukertoimeksi muodostui siten n. 1,21. Rehukerrointa nostaa verkkoaltaassa huomaamatta jäänyt reikä, jonka kautta osa kaloista pääsi karkaamaan eikä näiden yksilöiden lisäkasvua siten voitu arvioida. Tuotantotietojen perusteella arvioituna laitoksen fosforikuormitus vuonna 2010 oli n. 66,0 kg ja typpikuormitus noin 531 kg. Laskelmassa on oletettu kalojen lisäkasvusta 0,4 % muodostuvan rehun fosforista ja 2,75 % rehun typestä. Rehun ravinnepitoisuuksina käytettiin laitoksen ilmoittamia pitoisuuksia (P: n. 0,83 %, N: n. 6,3 %). Vuoteen 2005 saakka laskelmassa on arvioitu lietteenpoistolla saatavan talteen noin 13 % rehun sisältämistä ravinteista. Laitoksen toiminta oli lupaehtojen mukaista vuonna Kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu kuormitus Taulukossa 9 on esitetty Oulujoen vesistöalueen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten aiheuttama vesistökuormitus vuosina mittaustulosten ja tuotantotietojen perusteella arvioituna. Laitosten rehunkulutuksen ja lisäkasvun perusteella arvioitu kuormitus oli kesällä yhteensä noin 2,14 kg/d kok.p (261 kg/a) ja 17,06 kg/d kok.n (2 081 kg/a). Tuotantotiedoista arvioidut kuormitukset olivat jokseenkin edellisvuosien tasolla, eikä vesinäytteiden pohjalta mitatuissa kuormituksissakaan ollut mitään poikkeavaa.

16 14 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Taulukko 9. Oulujoen kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus vuosina Laitos T:mi Montan Lohi Petäjäkosken Kala Oulujoen Lohi Oy Yhteensä 2010 Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Yht Kok.P Kok.N kg/d kg/d mitattu arvioitu arvioitu kesä 0,22 1,23 9,86 vuosi 0,16 0,41 3,29 kesä 0,11 0,37 2,84 vuosi 0,04 0,13 0,95 kesä - 0,54 4,36 vuosi - 0,18 1,46 kesä 0,33 2,14 17,1 vuosi 0,20 0,72 5,70 kesä 0,48 2,11 16,4 vuosi 0,23 0,71 5,49 kesä 0,54 2,88 22,7 vuosi 0,29 0,96 7,58 kesä 0,46 0,75 7,28 vuosi 0,32 0,94 6,52 kesä 0,55 2,1 16,9 vuosi 0,42 1,05 8,2 kesä 0,47 1,7 15,0 vuosi 0,29 0,86 7,28 kesä 0,63 1,7 15 vuosi 0,27 0,87 7,3 kesä 0,81 1,8 16 vuosi 0,45 0,9 7,5 kesä 0,80 1,9 17 vuosi 0,43 1,0 8,2 kesä 0,70 1,9 18 vuosi 0,55 1,0 8,9 kesä 0,75 2,0 18 vuosi 0,39 1,1 8,9 kesä 0,65 2,4 20 vuosi 0,36 1,2 9,4

17 15 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu 5 KAATOPAIKAT Oulujoen alaosalla sijaitsee kolme tarkkailuvelvollista suljettua kaatopaikkaa ja yksi tuhkanläjitysalue. Vaalan suljetun kaatopaikan tarkkailusta vuonna 2010 vastasi Lapin Vesitutkimus Oy. Tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti (Vaaramaa-Hiltunen 2011) josta kohdassa 5.1. on esitetty lyhyt yhteenveto päästöjen osalta. Muhoksen ja Utajärven kaatopaikkoja ei tarkkailtu vuonna Vaalan kaatopaikka Vaalan kaatopaikka sijaitsee noin 4 km keskustaajamasta itään/koilliseen, Oulu-Kajaani valtatien pohjoispuolella. Kainuun ympäristökeskus on myöntänyt kaatopaikalle ympäristöluvan kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä vaativille toimenpiteille. Kaatopaikan sulkemistyöt oli määrätty tehtäväksi valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Sulkemistöitä ei kuitenkaan saatu valmiiksi ja töille on haettu lisäaikaa kahdeksi vuodeksi. Vaalan kaatopaikan suotovesien virtaamaa ja kuormitusta tarkkailtiin eteläiseltä mittapadolta kesä-, elo- ja lokakuussa Mittapadolta ei ollut ylivirtausta millään näytteenottokerralla, eikä siten kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kunnan toimesta ei virtaamia ja sähkönjohtavuuksia ole enää mitattu. Taulukossa 10 on esitetty kaatopaikalta alapuoliseen vesistöön johdettu kuormitus vuosina Taulukko 10. Vaalan kaatopaikan kuormitukset v Q COD Cr Kok.P Kok.N NH 4 -N Cl Kiintoaine Pvm. m 3 /d kg/d Vaamp Vaamp Vaamp ,26 1,31 0,0009 0,03 0,015 0,22 0,02 Vaamp ,54 0,60 0,0005 0,03 0,02 0,19 0,01 Vaamp ,30 0,25 0,0002 0,01 0,005 0,08 0,01 Keskiarvo v (n=1) Vaamp1 7,26 1,3 0,001 0,05 0,02 0,5 0,05 Vaamp2 108,9 10,3 0,007 0,29 0,12 1,7 0,28 keskiarvo vuonna 2004 (n=4) Vaamp1 2,42 0,51 0,00 0,02 0,01 0,19 0,01 Vaamp2 205,7 19,7 0,01 0,5 0,1 2,3 0,4

18 16 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu 5.2 Utajärven kaatopaikka Utajärven kunnan kaatopaikka sijaitsee noin 5 km kunnan keskustaajamasta koilliseen. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt kaatopaikan jatkotoimintaa ja toiminnan jälkeistä sulkemista koskevan ympäristöluvan. Sulkemissuunnitelman mukaiset sulkemis- ja kunnostustoimenpiteet on tehty valmiiksi vuonna Kaatopaikka-alueen valuma- ja suotovedet imeytyvät maaperään sekä jätetäytön pohjoisella ja koillisella reunalla oleviin ojiin. Koska kaatopaikalla ei ole tasausallasta eikä mittapatoa, kaatopaikkaveden laadun tarkkailuun käytetään ympärysojia. Alueella ei suoritettu tarkkailua vuoden 2010 aikana. 5.3 Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikka Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikka sijaitsee noin 7 km kunnan keskustaajamasta etelään maantien nro 8250 länsipuolella. Kaatopaikka on suljettu Kaatopaikan sulkemista koskeva Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös on annettu Sulkemissuunnitelman mukaisista töistä jätetäytön tiivistys ja esipeitto on tehty vuoden 2005 aikana ja varsinainen peitto on tehty vuonna Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lupapäätöksen (Dnro PPO Y ) Kestinkankaan kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristöluvan muuttamisesta toteutusaikataulun ja pintarakenteiden toteuttamisratkaisun osalta. Lupapäätöksen mukaan jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2010 loppuun mennessä. Kestinkankaan kaatopaikalla ei ole tasausallasta eikä suoraa purkua pintavesiin, vaan kaatopaikkaalueen valumavedet imeytyvät maaperään. Kaatopaikalle ei näin ollen ole voitu rakentaa mittapatoa eikä kaatopaikalta lähtevän kuormituksen määrää voida suoraan määrittää. Alueella ei suoritettu tarkkailua vuoden 2010 aikana. 5.4 Miehonsuon tuhkanläjitysalue Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailusta on laadittu erillinen raportti (Heikkinen & Ylitervo 2011) josta seuraavaan on poimittu tietoja päästötarkkailun osalta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Oulun Energialle ympäristöluvan (Dnro PPO-2004-Y ) koskien tuhkan läjitystä Miehonsuolle. Ympäristöluvassa on muutamin lisäyksin hyväksytty ohjelma tuhkanläjityksen vesistövaikutusten tarkkailemiseksi (Geopudas Oy ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut Oulun Energialle läjitystoiminnan laajentamista ja toiminnan loputtua alueiden maisemointia koskevan uuden ympäristöluvan (Dnro PPO-2008-Y ), minkä perusteella velvoitetarkkailua jatketaan toistaiseksi nykyisellä ohjelmalla. Läjitysalueen laajentuessa tarkkailuohjelmaa tarkistetaan.

19 17 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Miehonsuo sijaitsee Oulun kaupungille kuuluvalla alueella Sanginjoella. Vedet laskevat Miehonsuolta Miehonojaa ja Pilpaojaa pitkin edelleen Sanginjokeen. Oulun Energian tuhkanläjitysalueen vieressä Miehonsuolla sijaitsee Turveruukki Oy:n turvetuotantoalue Miehonsuo I, jossa vuonna 2010 oli tuotannossa 98 ha, tuotannosta poistunut 3 ha ja jälkikäytössä 10 ha. Tuhkanläjitysalueelle tuodaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksilla syntyvää kostutettua tuhkaa, Oulun Energian Kiimingin biolämpökeskuksen lentotuhkaa sekä Laanilan Voima Oy:n lentotuhkaa. Vuoteen 2002 asti käytössä oli noin 3,5 ha kokoinen läjitysalue, joka on suljettu vuonna Vuodesta 2003 lähtien tuhka on läjitetty alueen toiselle osalle (10 ha). Uuden ympäristöluvan ( ) mukaan läjitysaluetta tullaan jatkossa laajentamaan ja tuhkaa ja OPA-sakkaa saa läjittää II-V vaiheen läjitysalueille yhteensä tonnia vuodessa ja kaikkiaan noin 5 milj. tonnia vuoteen 2050 saakka. Vuonna 2010 alueelle läjitettiin Toppilan voimalaitoksen lentotuhkaa yhteensä tonnia, Laanilan Voima Oy:n lentotuhkaa tonnia, Kiimingin biolämpökeskuksen lentotuhkaa 47 tonnia ja Haukiputaan Energia Oy:n lentotuhkaa 29 tonnia. Lisäksi alueelle läjitettiin Toppilan voimalaitoksen pohjatuhkaa ja petihiekkaa yhteensä tonnia. Tuhkanläjitysalueelle tuotuja tuhkia on levitetty ja tiivistetty ohjeen mukaisesti keskimäärin kerran viikossa. Tavallisesta toiminnasta poikkeavia tapahtumia ei alueella esiintynyt vuonna Koko tuhkanläjitysalueen valumavedet käsitellään laskeutusaltaassa. Altaasta vedet johdetaan mittapadon kautta purkuojaan. Valumavesien purkuojana käytetään turvetuotantoalueen eristysojaa, johon kerääntyy myös läjitysalueen ulkopuolisia vesiä 34 ha alueelta. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen kuormitusnäytteet otetaan läjitysalueen laskeutusaltaan mittapadolta. Tarkkailuohjelman mukaan näytteitä otetaan huhti-joulukuussa joka toinen kuukausi vesien ollessa sulia. Avovesikaudella 2010 mittapadolla ei ollut ylivirtausta huhtikuun ja joulukuun havaintokerroilla, joten näytteitä saatiin vain kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Tuhkanläjitysalueen kuormitus laskettiin näytteenottohetken virtaaman ja vedenlaadun perusteella. Avovesikauden keskimääräinen kuormitus laskettiin yksittäisistä kuormitushavainnoista painottamalla koko vuoden keskivirtaamalla. Keskivirtaamaa laskettaessa korvattiin puuttuvien vuorokausien virtaamatiedot edellisen ja seuraavan virtaamahavainnon keskiarvolla. Mittapadon virtaamia havainnoitiin Oulun Energian toimesta kerran viikossa avovesikaudella. Tulva-aikana ei suoritettu tihennettyä virtaamien tarkkailua. Tehtyjen havaintojen mukaan runsassateisena vuonna 2010 virtaamat mittapadolta vesistöön olivat selvästi suurempia kuin kahtena edellisenä vuotena. Virtaamaa oli havaintojen mukaan koko ajan myös kesäaikana. Koko vuoden laskettu keskimääräinen virtaama (0,31 l/s, 26,9 m3/d) läjitysalueen mittapadolla oli selvästi suurempi kuin edellisvuonna (0,11 l/s). Tuhkanläjitysalueen bruttokuormitus on esitetty taulukossa 11. Läjitysalueen vuosikuormitus oli virtaamien tavoin vuonna 2010 suurempaa kuin kahtena edellisenä vuotena, ollen vuoden 2007 luokkaa. Koko vuoden keskivirtaamalla painotettuna happea kuluttavan aineksen (CODMn) kuormitus oli keskimäärin 0,39 kg/d, typen kuormitus 0,04 kg/d, kiintoainekuormitus 0,38 kg/d ja sulfaatin kuormitus 6,8 kg/d.

20 18 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Taulukko 11. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen bruttovuosikuormitus vuosina Q COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Mn Kiintoaine Cl SO 4 vuosi m3/d kg/d ,39 0,001 0,001 0,04 0,000 0,03 0,24 0,015 0,38 1,64 6, ,8 0,14 0,000 0,000 0,03 0,000 0,02 0,13 0,007 0,08 0,61 3, ,29 0,001 0,001 0,02 0,000 0,01 0,38 0,008 0,32 0,48 3, ,29 0,002 0,001 0,03 0,005 0,02 0,15 0,009 0,15 0,29 4, ,3 0,12 0,001 0,000 0,03 0,005 0,02 0,05 0,003 0,09 0,37 2, ,19 0,001 0,001 0,02 0,001 0,01 0,02 0,005 0,06 0,08 1,3 6 TURVETUOTANTO Oulujoen alueen turvetuotantosoiden tarkkailua vuonna 2010 on raportoitu Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun vuosiraportissa (Anttila & Nikula 2011). Oulujoen vesistöalueella oli vuonna 2010 kaikkiaan 20 tarkkailuvelvollista turvetuotantosuota. Turvetuotantopinta-alaa vesistöalueella oli yhteensä ha, josta tuotantokuntoista alaa oli 1674 ha, kunnostusvaiheessa 66 ha ja tuotannosta poistunut 264 ha. Jälkikäytössä oli 323 ha. Vuonna 2010 Oulujoen alaosan turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin kuudella turvesuolla ja muiden soiden päästöt laskettiin tarkkailuissa olleilta soilta saaduilla ominaispäästöillä. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Taustahuuhtouma laskettiin yleisesti käytössä olevilla ns. taustapitoisuuksilla (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Lasketuista bruttoominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttokuormitus vuonna 2010 oli yhteensä kg/a orgaanista ainesta (COD Mn ), 475 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/d kiintoainetta. Nettokuormitus oli 324 kg/a fosforia, 7695 kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Nettokuormitus vuonna 2010 pieneni kuormitteesta riippuen 4-39 % edellisvuoteen verrattuna (taulukko 12). Taulukko 12. Turvetuotantoalueiden vuosikuormitus (kg/a) Oulujoen vesistöalueella vuosina Suo kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus panossa nossa kunnossa tuot. yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoa. kok.p kok.n kiintoa. ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Tuotantosuot Kuntoonpanosuot Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v

21 19 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu 7 YHTEENVETO Oulujoen vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1991 lähtien. Vuosille on tehty uusi tarkkailuohjelma (Ervasti & Pekkala 2005). Käsillä olevassa raportissa esitetään yhteenveto Oulujoen alaosan tarkkailuvelvollisten käyttö- ja päästötarkkailusta vuonna Tarkkailun toteuttamisesta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy. Oulujoen alaosalle kohdistuva yhdyskuntien jätevesien kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien rakentamisen myötä. Siirtoviemäri Muhokselta Ouluun valmistui vuoden 2002 aikana ja siirtoviemäri Utajärveltä Muhokselle vuoden 2004 lopulla. Jylhämän jätevedet ryhdyttiin johtamaan vuoden 2006 alusta lähtien Vaalan jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri Pyhäkoskelta Muhokselle valmistui myös vuoden 2006 lopulla ja Pyhäkosken puhdistamon toiminta lopetettiin Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita Oulujoen alaosalla oli vuonna 2010 toiminnassa vain yksi (Vaala). Teollisuuslaitoksista Maxit Oy (entinen Optiroc Oy) irtautui yhteistarkkailusta vuoden 2010 alusta, koska tehtaan saniteettijätevesien lasku sakokaivokäsittelyn jälkeen Oulujokeen lopetettiin. Tarkkailuvelvollisia kalankasvatuslaitoksia Oulujoen alaosan alueella on kolme. Turvetuotannon ja kaatopaikkojen tarkkailusta laaditaan omat raporttinsa, joista yhteenveto on liitetty käsillä olevaan yhteistarkkailuraporttiin. Varsinaisen pistekuormituksen vähenemisen lisäksi ovat turvetuottajat vuoden 2004 aikana erkaantuneet yhteistarkkailusta esittäessään oman käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmansa vuosille Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kuitenkin päätöksessään (1195Y , ) vaatinut turvetuottajia osallistumaan myös Oulujoen alaosan yhteistarkkailuun. Oulujoen alaosalla oli 20 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta vuonna Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja on kolme, joista Muhoksen ja Vaalan kaatopaikat on suljettu vuonna 2003 ja Utajärven kaatopaikka suljettiin vuoden 2004 lopussa. Lisäksi alueella sijaitsee Miehonsuon tuhkanläjitysalue. Vaalan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2010 pieneni edellisvuoteen verrattuna kokonaisfosforin osalta, mutta kasvoi muiden kuormitteiden suhteen selvästi vuoteen 2009 verrattuna. Tulokuormitus vastasi asukasvastineluvuilla ilmaistuna noin hengen jätevesiä Vaalan jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vesistöön vuonna 2010 oli 1,1 kg/d, BOD 7 -kuormitus oli 14 kg/d, COD-kuormitus 73 kg/d, typpikuormitus 20 kg/d ja kiintoainekuormitus 60 kg/d. Vesistökuormitus vastaa asukasvastineluvuilla ilmaistuna noin hengen puhdistamattomia jätevesiä kuormitteesta riippuen. (Taulukko 13).

22 20 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Taulukko 13. Oulujoen yhteistarkkailussa mukana olevien jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten kuormitus (ohitukset huomioiden) vuosina Virt aama Tulokuormitus Vesistökuormitus Kuormittaja Q BOD 7 kok.p kok.n Kiintoaine COD Cr BOD 7 kok.p kok.n Kiintoaine COD Cr m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Vaala , Yhteensä , v ,9 0, v , ,5 0, v , , v , ,8 0, v ,5 31 7,4 0,71 20 v ,5 37 v , ,93 24 v ,2 63 v ,2 64 v ,8 56 v ,3 69 AVL ) Muhoksen jvp jäi pois käytöstä v. 2002, Utajärven jvp v lopulla, Jylhämän jvp v lopulla ja P yhäkosken jvp v lopulla M a xit Oy jä i po is ta rkka ilus ta v jä lke e n. 1) laskentaperusteet BOD 7 70 g/as/d, fosfori 4 g/as/d, typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d Oulujoen alaosan yhteistarkkailussa mukana olevista kalankasvatuslaitoksista kahdella suoritettiin kuormitustarkkailua ja yhdellä kuormitus arvioitiin laitoksen käyttö- ja hoitotarkkailun perusteella. Montan ja Petäjäkosken laitoksilla voimassa olevat kuormituksen lupaehdot alitettiin kaikilta osin. Tarkkailuvelvollisten kalankasvatuslaitosten rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvun perusteella arvioitu fosforikuormitus oli vuositasolla yhteensä 0,72 kgp/d ja 5,7 kgn/d. Oulujoen vesistöalueella oli vuonna 2010 kaikkiaan 20 tarkkailuvelvollista turvetuotantosuota. Turvetuotantopinta-alaa vesistöalueella oli yhteensä ha, josta tuotantokuntoista alaa oli 1674 ha, kunnostusvaiheessa 66 ha ja tuotannosta poistunut 264 ha. Jälkikäytössä oli 323 ha. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannosta aiheutunut nettokuormitus oli 324 kg/a fosforia, 7695 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Em. turvetuotannon nettovuosikuormituksesta laskettu vuorokausikuormitus Oulujoen alaosalla oli 0,9 kg/d fosforia, 21 kg/d typpeä ja 116 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannon nettokuormitus vastaa yhdyskuntajätevesien kuormitukselle käytettyjen laskentaperusteiden (fosfori 4 g/as/d, typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d) mukaan kokonaisfosforin osalta 225 hengen, kokonaistypen osalta 1400 ja kiintoaineen osalta 1105 hengen puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Oulujoen vesistöalueen alaosalla taajamien, teollisuuden, kalankasvatuslaitosten ja turvetuotannon yhteenlaskettu vesistökuormitus vuonna 2010 oli keskimäärin 2,7 kg/d fosforia ja 47 kg/d typpeä, kun kalankasvatuslaitosten osalta käytetään tuotantotietojen perusteella arvioitua ympärivuotista kuormitusta. Vuoden 2010 ravinnekuormitus vastaa asukasvastinelukuina ilmaistuna 675 (fosfori) ja 3133 (typpi) hengen puhdistamattomia saniteettijätevesiä.

23 21 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Taulukossa 14 ja kuvassa 3 on esitetty Oulujoen alaosan yhteistarkkailun pistekuormittajien aiheuttaman kuormituksen kehitystä vuosina Pistekuormittajien aiheuttama fosforikuormitus on viimeisen kuuden vuoden aikana ollut varsin tasainen (2,7 3,0 kgp/d). Kokonaistyppikuormitus on samalla jaksolla vaihdellut välillä kgn/d. Vuonna 2010 turvetuotannon aiheuttama ravinnekuormitus oli % pistekuormituksesta. Kalankasvatuksen osuus oli % ja käsiteltyjen jätevesien noin 40 % kokonaiskuormituksesta. Taulukko 14. Oulujoen yhteistarkkailussa mukana olevien pistekuormittajien kuormituksen kehitys vuosina jätevesi + teollisuus kok.p (kg/d) YHT. jätevesi + teollisuus kok.n (kg/d) kalankasvatus turvetuotanto kalankasvatus turvetuotanto ,30 1,20 0,48 3,0 69 9, ,80 1,10 0,14 3,0 56 8, ,20 1,00 0,70 3,9 64 8, ,20 1,00 0,60 3,8 63 8, ,93 0,90 0,15 2,0 24 7, ,50 0,87 1,50 4,9 37 7, ,71 0,86 1,10 2,7 20 7, ,76 1,05 0,88 2,7 22 8, ,10 0,94 0,95 3,0 24 6, ,41 0,96 1,50 2,9 17 7, ,49 0,71 1,47 2,9 21 5, ,10 0,72 0,89 2,7 20 5, ) Turvetuotannon kuormitukset v saakka tuotanto-ja kuntoonpanosoiden kesän keskiarvoja. v alkaen vrk-kuormitus saatu raporteissa esitetyistä vuosikuormituksista. 2) Kalankasvatuksen kuormitus laskettu rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvun perusteella. YHT.

24 22 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Kokonaisfosfori kg/d jätevesi + teollisuus kalan kasvatus turve tuotanto Kokonaistyppi kg/d jätevesi + teollisuus kalan kasvatus turve tuotanto Kuva 3. Oulujoen pistekuormituksen kehitys vuosina

25 23 Oulujoen alaosan yhteistarkkailu VIITTEET Anttila, E-L. & Nikula, A Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v LUONNOS Pöyry Finland Oy. Oulu. Ervasti, V. & Pekkala, M Oulujoen yhteistarkkailuohjelma v PSV-Maa ja Vesi Oy. Oulu. Heikkinen, M-L. & Ylitervo, S Oulun Energia. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v Pöyry Finland Oy. Vaaramaa-Hiltunen, M Vaalan kunta. Vaalan kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy. LIITTEET 1. Kuormittajien sijainti, kartta 2. Vaalan jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset 3. Vaalan jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat 4. Vaalan jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset 5. Tmi Montan Lohi, päästötarkkailun tulokset 6. Petäjäkosken Kala, päästötarkkailun tulokset

26

27 JÄTEVESITUTKIMUS TESTAUSSELOSTE liite2 Lapin Vesitutkimus Oy Asiakas: Vaalan kunta, Ostolaskut PL Rovaniemi Vesihuoltolaitos PL 7856 puh PUDASJÄRVI Vaalan jvp:n kuormitustarkkailu Näyte Sijainti t puhdistamolle tuleva l puhdistamolta lähtevä il ilmastusallas se selkeytysallas pl palautusliete Määritykset Menetelmä SFS 3040 SFS 3021 Lämpötila Näkösyvyys *Sähkön- Virtaama *Happi *ph Temperatur johtavuus Alkaliniteetti SFS-EN sis.menet. SFS-EN *Nitraatti- *BOD7/ATU *CODCr *Kiintoaine *Kokonaistypptypptypen *Ammoniumnitriitti- summa IS O 15705:2002 SFS-EN 872 sis.menet. SFS 3032 SFS-EN ISO muunneltu *Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori *Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Liukoinen rauta sis.menet. sis.menet. SFS 4088:2001 SFS 3028 *Nitraatti - *Nitriittityppi *Nitraattityppi nitriittitypen Laskeutuvat FeSO (SFS-EN ISO (SFS-EN ISO summa aineet 1/2h syöttö 10304:2007) 10304:2007) (SFS-EN ISO 10304:2007) Määritysraja 0,10 0,20 1,0 0,050 3,0 40 0,050 0,010 0,020 0,0020 0,0020 0,010 0,0050 0,010 0,020 Mittausepävarmuus 14% 2% 19% (1,0-2,0 ms /m) 5% (>2,0 ms /m) 9% 29% 21% 26% (<25mg/l) 13% (>25mg/l) 18% 28% (0,0030-0,033mg/l) 7% (>0,033mg/l) 9% 16% (0, % (0,0020-0,024mg/l) 0,026mg/l) 8% (>0,024mg/l) 5% (>0,026mg/l) 23% (0,010-0,060mg/l) 11% (>0,060mg/l) SFS-EN ISO 10304:2007 SFS-EN ISO 10304:2007 SFS-EN ISO 10304: % 12% 15% Hav.piste Näytteenottopvm Työnro oc cm m3/d mgo2/l ms/m mmol/l mgo2/l mgo2/l mg/l mgn/l mg/l mgn/l mgp/l mgp/l pmy/100ml mg/l ml/l g/m3 mgn/l mgn/l mgn/l t x10_ , C 14,78 C 2700 C C C 33 l x10_715 6,4 2,7 6, , ,7 0,64 0, ,40 il x10_715 8,2 C pl x10_715 C t x10_4466 8, ,42 5,2 2, ,4 200 l x10_4466 9,5 5,8 6, , < 0,020 0,41 0, ,40 il x10_4466 5, pl x10_4466 C t x10_ , , , ,1 200 l x10_ ,9 < 0,20 7, , ,7 1, ,7 < 0,0050 < 0,010 < 0,02 il x10_6246 1,8 C pl x10_6246 C t x10_9601 7, , , ,4 l x10_9601 8,1 < 0,20 7, , ,5 1, ,84 0,013 0,18 0,19 il x10_9601 2, se x10_ pl x10_9601 C t x10_ , , , l x10_ ,0 < 0,20 7, , ,1 0, ,8 0,84 2,3 3,1 il x10_10450 < 0,20 C pl x10_10450 C Vesistö- ja jätevesitestausselosteiden yleiset huomiot: Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Järvipisteiltä klorofyllinäyte otetaan 0-2 m kokoomana ja merialueella kokoomana kaksi kertaa näkösyvyyden paksuisesta vesikerroksesta. Maastossa tarvittaessa suoritettavat mittaukset: lämpötila, syvyys, kokonaissyvyys, näkösyvyys, virtaama, kemikaalinsyöttö, veden korkeus sekä jään- ja lumen paksuus Huomiot: pvm FM, kemisti Tarja Olli Akkreditointi: Laboratorio on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:in sivulta tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmien mittausepävarmuudet on päivitetty Lisäksi menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. Tutkimustulokset: C = varmistettu tulos. Tutkimustulokset koskevat vain tätä näytettä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Lapin Vesitutkimus Oy, PL 96, Kairatie 56, Rovaniemi, tel , fax Jakelu: Vaalan kunta Vaalan jätevedenpuhdistamo, Kainuun ELY-keskus