1 (44) ASIAKASMAKSUT SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLOSSA Soveltamisohje

Transkriptio

1 1 (44) ASIAKASMAKSUT SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLOSSA Soveltamisohje

2 2 (44) Sisällys 1 Johdanto Henkilötietojen ja kotikunnan tarkistus Valinnanvapaus... 6 Terveydenhuoltolain 47 :n mukaan... 6 Kaikkien terveydenhuollon palvelujen vaihtaminen... 7 Tilapäinen hoidontarve kakkospaikkakunnalla... 7 Kotikuntalain 3 a :n mukaan... 8 Sosiaalihuoltolain 60 :n mukaan Rintamaveteraanit ja -lotat, sotainvalidit Terveysasemat... 8 Lääkärikäynti... 8 Hoitajakäynti... 9 Käyntimaksu asiakkaan siirtyessä vuodeosastolle... 9 Peruuttamaton poisjäänti... 9 Ulkomaalaiset... 9 Lakisääteisten tapaturmavakuutuksien korvaukset... 9 Humalatilatutkimukset... 9 Turvapaikanhakijat... 9 Asevelvolliset Verkkopuntariryhmäläisen materiaalimaksu Sarjahoito Lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia Psykologin palvelut Ravitsemusterapia Puhe- ja toimintaterapia... 10

3 3 (44) 8 Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Todistuspalkkiot Kotisairaala Opiskelijaterveydenhuolto Suomalaiset opiskelijat Ulkomaalaiset opiskelijat Ulkomaalaiset Oikeus hoitoon Laskutus Täky eli täyskustannusmaksun laskutus lakisääteisten tapaturmavakuutusten piiriin kuuluvan hoidon osalta14 15 Ulkokuntalaisten/terveysasemien vaihtajien laskutus Kutsunnat Ostopalvelujen omavastuuosuudet Lyhytaikainen laitoshoito Päivä- ja yöhoito Lapsiperhetyön kotipalvelu... 16

4 4 (44) 21 Kotona asumista tukevat palvelut Kotisairaanhoidon kertakäynti Kotiutustiimi Päivätoiminta Muistipoliklinikka Omaishoito Omaishoidon tuen lakisääteinen vapaa Maksukyvyn mukaan perittävät maksut Säännöllinen kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Saunapalvelu Ateriapalvelu Pyykkipalvelu Kuljetuspalvelu Turvapuhelin Palveluasuminen Omenamäen palveluasunnot Omenamäen ryhmäkodit Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Maksukyvyn mukaan perittävien maksujen perusteet Tulot, jotka otetaan huomioon Tuloista tehtävät vähennykset Vuokratulot Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Laitoshoito Elatusvelvollisuus ja perhesuhteet Tulot, joita ei oteta huomioon Edunvalvojan palkkio Ulosottomaksut Tulojen, korvausten ja saamisten periminen kunnalle Pariskuntia koskevat maksupäätökset Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Maksujen periminen poissaolojen ajalta Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Palveluseteli Maksukatto... 28

5 5 (44) Maksukattoon lasketaan mukaan Yleistä maksuista Hoitomaksusaatavien perintä ja viivästyskorko, maksusopimus Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen Maksukyvyn mukaan perittävien maksujen tarkistaminen Liite Porvoon kaupungin laskutus- ja perintäohje (KH ) Liite Porvoon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2016 ja Liite Liite Kotihoidon maksutaulukko Liite Palvelusetelien tulorajat Kotihoidon palvelusetelin tulorajat (brutto) ja vähennysprosentit Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin tulorajat... 43

6 1 Johdanto 6 (44) Ohjeessa mainitut maksut perustuvat lakiin ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista siltä osin, kuin niissä maksuista määrätään. Maksuja ei pääsääntöisesti peritä alle 18-vuotiailta. Mahdolliset poikkeukset mainitaan ohjeessa. Lain säännökset ovat ensisijaisia siinä tapauksessa, että laki ja asetus ovat ristiriidassa keskenään. Laskutuksessa noudatetaan kaupungin laskutus- ja perintäohjetta Liite 1. Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää maksuista vuosittain Liite 2. Finlex / /734 / Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Finlex / /912 / Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 2 Henkilötietojen ja kotikunnan tarkistus Palvelun antajan on tarkistettava asiakkaan henkilötiedot joka kerta, kotihoidon ja palveluasumisen osalta myös kotihoidon asiakastiedot. Vähintään osoitetiedot, puhelinnumero ja kotikunta on tarkistettava. Huomio, kotikunta ei välttämättä ole sama missä asiakkaan osoite on. Kotikunta on virallinen väestörekisteriin merkitty kotikunta. Asiakkaan tiedoista tulee löytyä vähintään seuraavat tiedot: Hetu Suomen henkilötunnus, väliaikainen henkilötunnus Sukunimi Etunimi Lähiosoite Asuin- tai oleskeluosoite Suomessa. Puhelinnumero Kotikunta 3 Valinnanvapaus Terveydenhuoltolain 47 :n mukaan Henkilöllä on oikeus valita koko maan terveyskeskuksista se, josta hän saa kiireettömät perusterveydenhuollon palvelut. Valinta voi koskea 1) kaikkia palveluita tai

7 7 (44) 2) tilapäisiä hoitosuunnitelman mukaisia palveluita niin kutsutulla kakkospaikkakunnalla. Valinnasta tulee aina tehdä kirjallinen ilmoitus sekä nykyiseen että uuteen hoidosta vastaavaan kuntaan. Porvoossa ilmoitus toimitetaan terveyspalveluiden hallintoon tai postitse Sosiaali- ja terveystoimen kirjaamoon (Porvoon kaupunki, PL 23, Porvoo). Merkintä valinnasta tehdään potilastietojärjestelmään erillisen ohjeen mukaan. Valinta astuu voimaan kolmen viikon kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Terveysaseman vaihto on henkilökohtainen ja jokaisesta perheenjäsenestä tulee tehdä oma ilmoitus. Valinta voi kohdistua vain yhteen terveysasemaan kerrallaan ja valinta on sitova yhden vuoden ajan. Uuden valinnan voi siis tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Hoitovastuu säilyy valitulla terveysasemalla, kunnes henkilö ilmoittaa uudesta valinnasta. Aiemmin varatut ajat eivät siirry uudelle terveysasemalle eivätkä automaattisesti peruunnu vaihdon yhteydessä. Asiakkaan tulee itse huolehtia aikojen varaamisesta ja perumisesta. Käyttämättömistä ja peruuttamattomista ajoista peritään hinnaston mukainen maksu. Kaikkien terveydenhuollon palvelujen vaihtaminen Kun henkilö valitsee toisen kunnan vastaamaan perusterveydenhuollosta, valinta koskee kaikkia kiireettömiä perusterveydenhuollon palveluita. Niihin kuuluvat avosairaanhoidon palvelut, terveysneuvonta ja -tarkastukset, suun terveydenhuolto, neuvolapalvelut, avohoidon kuntoutus, hoitotarvikejakelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä seulonnat valtakunnallisten ohjelmien mukaan. Valintaa ei voi pilkkoa osiin. Kiireettömiä palveluita ei anneta, mikäli ulkopaikkakuntalainen henkilö ei ole asianmukaisesti valinnut Porvoota hoidostaan vastaavaksi kunnaksi porvoolainen on valinnut toisen kunnan vastaamaan perusterveydenhuollosta Valinta tulee tarkistaa aina ajanvarauksen yhteydessä erillisen ohjeen mukaisesti. Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei myöskään ole velvollisuutta järjestää kotihoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Tilapäinen hoidontarve kakkospaikkakunnalla Jos henkilö oleskelee toisella paikkakunnalla säännöllisesti tai pidempiaikaisesti esimerkiksi työn, vapaa-ajan, lähiomaisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, voi hän käyttää terveyspalveluja hoitosuunnitelmansa mukaisesti myös hoitovastuukunnan ulkopuolella niin kutsutulla kakkospaikkakunnalla. Kakkospaikkakuntaa valittaessa hoidosta vastaavalle sekä kakkospaikkakunnalle toimitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä kakkospaikkakunnan valintailmoitus hoitovastuukunnassa tehty hoitosuunnitelma

8 Kotikuntalain 3 a :n mukaan 8 (44) Pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntansa ulkopuolella asuvalla on kotikunnan valintaoikeus. Oikeus koskee henkilöä, joka on viranomaisen päätöksellä sijoitettu laitoshoitoon tai perhehoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla muun kuin kotikuntansa alueella. Henkilö voi valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Vastuu kunnan päätökseen perustuvan palvelun tosiasiallisten kustannusten osalta säilyy edelleen henkilön entisellä kotikunnalla. Sosiaalihuoltolain 60 :n mukaan Henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas. Haun kohteena olevan kunnan viranomaisen tehtyä päätöksen palvelun tuottamisesta, säilyy palvelun tosiasiallisten kustannusten korvausvastuu edelleen henkilön entisellä kotikunnalla. 4 Rintamaveteraanit ja -lotat, sotainvalidit Avohoidon terveyskeskus- ja päivystyskäynti (hoitaja- ja lääkärikäynnit), fysioterapiakäynti sekä suun terveydenhuollon korjaavat toimenpiteet ovat maksuttomia henkilöille, joilla on: rintamasotilastunnus, naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 :ssä tarkoitettu todistus miinanraivaustehtäviin osallistumisesta. Asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 9 pykälän 6 momentin siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain 2 :ssä tarkoitettu todistus miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä. 5 Terveysasemat Lääkärikäynti Lääkärin vastaanoton asiakasmaksu peritään kolme kertaa kalenterivuodessa. Sen jälkeen käynnit ovat maksuttomia.

9 Hoitajakäynti 9 (44) Käynti terveyskeskuksen sairaanhoitajalla on maksullinen, jos kyseessä on sairauden edellyttämä hoidontarpeen arviointi, oireenmukainen hoito, mielenterveyskäynti, rokotusohjelmaan kuulumaton rokotuskäynti tai seurantaan liittyvä käynti. Haavahoito on maksullista joka kerta. Muiden maksullisten käyntien osalta maksu peritään viideltä ensimmäiseltä kerralta kalenterivuoden aikana. Seuraavat käynnit ovat maksuttomia rokotusohjelman mukaiset käynnit terveystarkastukset (työttömät ja omaishoitajat tms.) Marevan-käynnit Jos asiakas käy saman käyntikerran aikana sekä lääkärin että sairaanhoitajan vastaanotolla, peritään vain lääkärin vastaanoton käyntimaksu, mikäli käynnit liittyvät samaan käyntisyyhyn. Lääkärin käyntimaksua ei peritä siinä tapauksessa, että maksulliset käynnit ovat jo täyttyneet. Tällöin voi periä hoitajamaksun, jos asiakkaalla on vielä maksullisia hoitajakäyntejä jäljellä. Mikäli käynnit liittyvät eri käyntisyihin, peritään molemmista käynneistä asiakasmaksu. Käyntimaksu asiakkaan siirtyessä vuodeosastolle Jos asiakas maksulliselta lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolta siirretään suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle, peritään maksu vain vuodeosaston hoitopäivän osalta. Peruuttamaton poisjäänti Käyttämättä ja ilman hyväksyttävää syytä peruuttamatta jätetystä asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin vastaanottoajasta peritään maksu. Maksu peritään 15 vuotta täyttäneiltä. Ulkomaalaiset Ks. Ulkomaalaiset Lakisääteisten tapaturmavakuutuksien korvaukset Ks. Täky eli täyden korvauksen laskutus lakisääteisten tapaturmavakuutusten piiriin kuuluvan hoidon osalta Humalatilatutkimukset Terveysasemilla otetaan humalatilaverinäytteitä ja suoritetaan kliinisiä humalatilatutkimuksia. Poliisi maksaa asiakkaan humalatilatutkimuksista terveydenhuollon yksiköissä vuosittain määräämänsä korvauksen, jonka hallinto laskuttaa. Turvapaikanhakijat Turvapaikan hakijoiden käynnit laskutetaan vastaanottokeskuksilta palvelun tuottamisen todellisilla kustannuksilla. Laskut lähetetään vastaanottokeskukseen hallinnon toimesta.

10 Asevelvolliset 10 (44) Asevelvollisten terveyden- ja sairaanhoito on asevelvolliselle maksutonta. Asiakkaan sekä hoidon tuottamisen osuudesta laskutetaan prikaatia, jossa asevelvollinen palvelee. Laskuttamisen hoitaa sote-hallinto, jonne asiakkaan vastaanottaja lähettää henkilötiedot sekä tiedon asiakkaan prikaatista. Verkkopuntariryhmäläisen materiaalimaksu Materiaalimaksu kattaa ryhmäläisen verkkopalvelun käytön. Maksua ei peritä pitkäaikaistyöttömiltä. 6 Sarjahoito Sarjahoito on terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa säännöllistä ja toistuvaa hoitoa, joka toteutetaan suunnitellusti. Sarjahoitona voidaan pitää hoitoa, joka toteutetaan lähes samanlaisena vähintään kolme kertaa hoitojen väliin jäävä aika ei ylitä kahta viikkoa hoidollisista syistä hoito voidaan toteuttaa harvemmin Sarjahoidon maksu saadaan periä enintään 45 kertaa/kalenterivuosi. Hoitokertamäärä lasketaan yhteen eri hoitokerroista ja erilaisista sarjahoitona toteutettavista hoidoista (fysioterapia, lääkinnällinen kuntoutus, jalkahoito, puheterapia, toimintaterapia). Kertymään lasketaan mukaan myös ostopalvelut. 7 Lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia Fysioterapia on sarjahoitoa tai yksilökohtaista fysioterapiaa 1-2 kertaa tai mahdollisesti useammin, mutta hoidon sisältö on eri hoitokerroilla erilainen. Potilaan hoitosuunnitelmasta ilmenee, onko hoito lääkinnällistä kuntoutusta vai yksilökohtaista fysioterapiaa. Psykologin palvelut Psykologin palveluista veloitetaan asiakasmaksuhinnaston mukainen terapiamaksu. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapian palveluista veloitetaan asiakasmaksuhinnaston mukainen terapiamaksu. Puhe- ja toimintaterapia Puhe- ja toimintaterapiasta peritään sarjahoitomaksu.

11 8 Suun terveydenhuolto 11 (44) Suun terveydenhuollon laskutus perustuu hammaslääkärin suorittamiin toimenpiteisiin ja perusmaksuun. Käyttämättä ja ilman hyväksyttävää syytä peruuttamatta jätetystä asiakkaan varaamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon vastaanottoajasta peritään maksu. Maksu peritään 15 vuotta täyttäneiltä. 9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Päihdeklinikan käynnit ovat maksuttomia. Käynnit mielenterveyshoitajalla (hoitajamaksu) sekä psykologin vastaanotolla (terapiamaksu) ovat maksullisia ja niistä peritään asiakasmaksuhinnaston mukaiset maksut. Laitoskatkaisusta ja -kuntoutuksesta peritään lyhytaikaisen laitoshoidon maksu. 10 Todistuspalkkiot Perusterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilön antama lääkärintodistus ajo-oikeutta varten on maksullinen. Muista todistuksista ja lausunnoista voidaan periä maksu silloin, kun ne eivät liity potilaan hoitoon. Tällainen hoitoon liittyvä todistus on asiakasmaksuasetuksen perustelujen mukaan esimerkiksi lääkärissä käynnin yhteydessä annettu todistus sairausloman tarpeesta. Maksulliset lääkärintodistukset Ajokorttitodistus B-todistus työkyvyttömyyseläkettä varten verotusta varten sairauspäivärahaa varten kuntoutusta varten E-lausunto HIV -todistus Meripalvelutodistus Lausunto pahoinpitelystä oikeudenkäyntiä varten Rokotustodistus Muut vastaavat todistukset C-todistus T-todistus (suomen-, ruotsin-, englannin- ja saksankielinen) Todistus laskuvarjohyppääjä- ja sukeltajakurssille Tartuntatautilain 20 :n mukainen todistus työn alkaessa ja ulkomaanmatkan jälkeen (salmonellatodistus) Vaihto-oppilastodistus Allergiat, erikoisruokavaliot ym. Lääkärintodistus armeijaa varten (vapaaehtoinen palvelu) Koulukypsyystodistus Todistus kypärän käytöstä vapauttamiseksi Lääkärintodistus näkökyvystä

12 12 (44) Todistus invalidien pysäköintiluvasta Todistus turvavyön käytöstä vapauttamiseksi Lääkärintodistus vammaispalvelulain perusteella annettavan kuljetustuen hakemiseksi Muut vastaavat todistukset A-todistus viranomaisille esim. SV-etuutta varten (Vain työnantajalle työkyvyttömyydestä annettu, ei SV-etuuteen oikeuttava tai vain matkakorvausta koskeva todistus on ilmainen) Todistukset vakuutusyhtiöitä varten Maksuttomat todistukset A-todistus, ei SV-etuutta AAP-lausunto B-todistus erityiskorvattavia lääkkeitä varten sairauslomaa varten Kuolintodistus Todistus lapsen sairaudesta Matkakorvaustodistus Sairaanhoitajan kirjoittama sairauslomatodistus Sterilointitodistus SVOL-lähete/maksusitoumus lääkinnälliseen kuntoutukseen Tarkkailulähete Todistus veteraanikuntoutusta varten Todistus vammaisten kuntoutukseen Lääkärintodistus holhous- ja edunvalvonta-asioissa Rintamaveteraaneilta ei peritä maksu todistuksesta silloin, kun kyseessä on lakisääteinen kuntoutukseen hakeutuminen. 11 Kotisairaala Kotisairaalahoito on määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Kotisairaalamaksua ei peritä, mikäli asiakas on säännöllisen kotihoidon asiakas tai hän on lyhytaikaisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai vanhusten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. 12 Opiskelijaterveydenhuolto Suomalaiset opiskelijat Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työssäoppimisen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.

13 13 (44) Opiskeluterveydenhuolto on alle 18-vuotiaille maksutonta. Sen jälkeen maksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaisesti. Ehkäisevät palvelut, kuten terveystarkastukset ovat maksuttomia kaikille opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; 2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien; 4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai - hoitoon ohjaaminen. Ulkomaalaiset opiskelijat Suomeen tuleva opiskelija on opiskelijaterveydenhuollon piirissä. EU- tai ETA-valtiosta tai Sveitsistä tulevalla on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon. Hän osoittaa oikeutensa hoitoon ensisijaisesti eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Kanadan Quebeckista tulevalla on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin, kuten kunnassa asuvalla. Jos opiskelijalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kotikuntalaisen asiakasmaksulla. Suomeen kolmannesta valtiosta tulevalla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, tulee olla vakuutus. Ilman vakuutusta hän on oikeutettu vain kiireelliseen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. 13 Ulkomaalaiset Oikeus hoitoon Tilapäisesti Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja kiireelliseen ja lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon paitsi Suomeen toisesta EU- tai ETA-valtiosta tai Sveitsistä tullut ja täällä työeläkeja/tai sairausvakuutettu työntekijä on oikeutettu kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Työntekijällä ei ole välttämättä kotikuntaa Suomessa, jolloin hän osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä asiakirjalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Laskutus Jos ulkomaalaisella asiakkaalla on väestörekisterin mukaan kotikunta Suomessa, toimitaan laskutuksen osalta samoin kuin suomalaistenkin

14 14 (44) Muussa tapauksessa kotikunnaksi kirjataan 200 = Ulkomaalainen ja lisätään asiakkaan Kansalaisuus Ulkomaalaisen tulee osoittaa oikeutensa hoitoon kuntalaisen asiakasmaksulla o Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC) ja passilla (EU- tai ETAkansalaiset) o Vihreä eurooppalainen sh-kortti (Suomesta ulkomaille muuttaneet eläkeläiset) o Todistuksella oikeudesta hoitoetuuksiin o Henkilötodistus (passi, hlökortti, ajokortti, pankkikortti) (pohjoismaalaiset) Asiakkaan esittämistä dokumenteista otetaan kopiot ja toimitetaan sosiaalija terveyspalveluiden johtoon Tieto esitetyistä dokumenteista tai niiden puuttumisesta tallennetaan asiakkaan asiakastiedoissa välilehdellä Ajanvaraus/Laskutus täydentämällä kohdat Peruste ja Muu peruste Asiakkaan voi myös ohjata Kelaan hakemaan väliaikaista korttia tai todistusta oikeudesta hoitoetuuksiin Muiden kuin edellä mainittujen maiden asiakkaat sekä hoito-oikeutensa todistamatta jättäneet, saavat automaattisesti laskun sekä asiakasmaksusta että hoidon tuottamisesta Julkinen terveydenhuolto saa Kelalta valtion korvausta EU- tai ETA-valtioiden, Australian (ei opiskelijat) ja Kanadan Quebecin osavaltiosta Suomeen lähetetyn työntekijän ja hänen perheenjäsentensä hoitokustannuksista Liite 3 Kaavio ulkomaalaisten maksuprosessista 14 Täky eli täyskustannusmaksun laskutus lakisääteisten tapaturmavakuutusten piiriin kuuluvan hoidon osalta Vakuutusyhtiöt korvaavat potilaiden hoidon aiheuttamat kustannukset kokonaisuudessaan, kun kyse on liikenne- tai työtapaturmasta tai ammattitautiepäilyn ensimmäisestä käyntikerrasta. Ammattitautidiagnoosin varmistuttua, vakuutusyhtiö korvaa kaiken siihen liittyvän hoidon. Ennen vuotta 2005 tapahtuneista tapaturmista korvauksia ei voi hakea. Täyskustannusmaksun piiriin kuuluvista vahingoista tulee ilmoittaa vakuutuslaitokselle joko sairauskertomuksella tai E-lausunnolla vastaanottajan toimesta. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä ensimmäisestä lääkärin vastaanottokäynnistä ja siihen välittömästi liittyvästä vähäisestä hoitotoimenpiteestä. Vähäisellä hoitotoimenpiteellä tarkoitetaan tavanomaista, vastaanottokäynnin yhteydessä tehtävää röntgentutkimusta, kipsausta, sidontaa tai muuta näihin rinnastettavaa toimenpidettä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä myöskään yksittäisistä lääkärissä käynneistä, joilla potilas käy sairasloman jatkamisen tai muutoin vamman seurannan vuoksi. Kaikissa muissa tilanteissa on 10 arkipäivän kuluessa tehtävä ilmoitus.

15 15 (44) 15 Ulkokuntalaisten/terveysasemien vaihtajien laskutus Jos asiakkaan kotikunta on muu kuin Porvoo, on hän oikeutettu saamaan ainoastaan kiireellisen hoidon Jos ulkokuntalainen asiakas on valinnut Porvoon hoitopaikakseen (kirjallinen ilmoitus), on hän oikeutettu saamaan samat avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palvelut, kuin porvoolainen asiakas Jos asiakkaalla on kotikunnastaan saatu maksusitoumus, on hän oikeutettu saamaan maksusitoumuksessa määritellyn hoidon Opiskelijat, ks. Opiskelijaterveydenhuolto Lastensuojelulain nojalla sijoitetut lapset ovat oikeutettuja saamaan kaikki tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut (terveydenhuoltolaki 69 ) 16 Kutsunnat Kutsuntojen kustannukset laskutetaan valtiolta. 17 Ostopalvelujen omavastuuosuudet Joitakin palveluita (esim. puheterapia, jalkahoitaja yms.) perusterveydenhuolto järjestää ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Nämä palveluntuottajat laskuttavat Porvoon kaupunkia ja kaupunki laskuttaa asiakkaalta asiakasmaksun samoin, kuin jos asiakas olisi käynyt kaupungin omalla vastaanotolla. Ks. Sarjahoito 18 Lyhytaikainen laitoshoito Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa terveyskeskuksen vuodeosastolla sosiaalihuollon laitoksessa, kuten vanhainkodissa kehitysvammaisten erityishuollon laitoksessa päihdehuoltolaitoksessa muussa vastaavassa toimintayksikössä Hoitopäiväksi lasketaan yksi kalenteripäivä riippumatta saapumis- tai poistumisajankohdasta.

16 16 (44) Lyhytaikainen laitoshoito on tilapäistä. Lyhytaikaista hoitopäivämaksua peritään kalenterivuodessa maksukaton täyttymiseen asti. Tämän jälkeen hoitomaksu alenee. Maksukatto kertyy kalenterivuosittain. Lyhytaikaista laitoshoitoa tarjotaan myös omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä kertyy 3 vrk/kk, joita voi pitää kuukausittain tai kerätä pidempiä lomajaksoja. 19 Päivä- ja yöhoito Osavuorokausihoidon asiakkaat maksavat päivä- tai yöhoidon maksun. 20 Lapsiperhetyön kotipalvelu Kotihoidon lapsiperhetyön kertakäyntiä voidaan soveltaa korkeintaan kolmen kuukauden ajan palvelun alkamisesta. Jos kotihoidon lapsiperhetyön avuntarve jatkuu yli sen, muodostuu maksu perheen bruttotulojen, perheen koon ja suunnitellun palvelumäärän mukaan. Perhe voi myös valita maksun bruttotulojensa mukaan heti palvelun alkaessa, jolloin sovelletaan säännöllisen kotihoidon maksun periaatteita. 21 Kotona asumista tukevat palvelut Kotisairaanhoidon kertakäynti Kertakäyntejä ovat esimerkiksi ompeleiden poisto tai verinäytteen otto. Kotiutustiimi Kotihoidon kotiutustiimin hoito on tilapäistä. Asiakkaat ovat osastoilta kotiutuvia asiakkaita, jotka tarvitsevat aluksi useampia käyntejä kotona. Kotiutustiimin toiminnasta peritään vuorokausimaksu. Päivätoiminta Päivätoiminta on kotona asuville ikäihmisille ja vammaisille kohdennettua ryhmätoimintaa kotona asumisen tukemiseksi. Päivätoiminnan asiakkaat maksavat päivähoidon maksun.

17 Muistipoliklinikka 17 (44) Muistipoliklinikka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden porvoolaisten muistihäiriöisten tutkimukseen, ohjaukseen ja hoitoon. Hoitajan vastaanotolla käynti on maksuton ja lääkärikäynti on maksullinen. Omaishoito Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen myöntämisessä ja hoitopalkkion määräytymisessä tärkein peruste on hoidon vaativuus. Omaishoidon tuen lakisääteinen vapaa Kaikilla omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Jos omahoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, hänellä on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajan lakisääteisestä vapaasta on sovittu omaishoidontuen sopimuksessa ja se on kirjattu hoito-ja palvelusuunnitelmaan. Oikeus vapaaseen tulee selvittää omaishoidontuen käsittelijältä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi hoidettavalle annetuista laitoshoidon palveluista peritään päivämaksu omaishoitajan vapaan ajalta. Päivämaksu = 24 tuntia. Esim. torstai klo 14 perjantai klo Maksukyvyn mukaan perittävät maksut Säännöllinen kotihoito Säännöllistä palvelua ja hoitoa tarvitsevilta asiakkailta peritään hoidon ja palvelun määrän, asiakkaan bruttotulojen, maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kotihoidon kuukausimaksu. Maksu määrätään toistaiseksi. Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan lisätään kaksi (2) tuntia kuukaudessa palveluaikaa koneelliseen lääkkeenjaon kustannuksista. Kotihoidon palvelutarpeen arviointikäynti asiakkaan kotiin on maksuton Maksua ei peritä, mikäli kotihoidon palvelujen kuukausimaksu jää alle 6,00 euroa Vähintään 15 prosentin sotainvalideille kotihoito on maksutonta Kaupungin tuottaman palvelun lisäksi mahdollisuus palveluseteliin

18 18 (44) Kotihoidon maksuista vastaava viranhaltija tekee päätöksen asiakasmaksusta. Maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Kotihoidon tukipalvelut Saunapalvelu Ateriapalvelu Pyykkipalvelu Kuljetuspalvelu Turvapuhelin Kodin ulkopuolinen saunapalvelu on tarkoitettu niille kotihoidon asiakkaille, joilla ei ole suihku- tai peseytymismahdollisuutta kotona. Palvelusta peritään erillinen käyntihinta. Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on alentunut liikuntakyky tai/ja jotka eivät kykene käymään kodin ulkopuolella esim. palvelukeskuksissa ruokailemassa tai eivät pysty huolehtimaan päivittäisen ruuan valmistamisesta/lämmittämisestä. Ateriasta peritään annoshinta. Asiakkaan pyykit pestään omassa tai taloyhtiön pesukoneessa. Tarvittaessa käytetään pesula-/pyykkipalveluita, jotka ovat maksullisia. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu myönnetään asiakkaalle mikäli vaikeavammaisten kuljetuspalvelun tarve ja kriteerit eivät täyty, mutta joka ei selviydy normaalin julkisen liikenteen tai Palvelulinjan avulla. Sosiaalihuollollinen kuljetuspalvelu kohdennetaan ensisijaisesti kotona asuville tukemaan itsenäistä selviytymistä asioinneissa. Kuljetuspalvelua myönnetään korkeintaan kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kalenterikuukaudessa. Yhdensuuntaisesta matkasta peritään alueella voimassa olevan julkisen liikenteen mukainen omavastuuosuus, jonka asiakas maksaa itse. Kaupunki myöntää turvapuhelimia ensisijaisesti yksin asuville huonokuntoisille ikäihmisille. Edellytyksenä on lisäksi hakijan pienituloisuus. Turvapuhelimia saa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluasuminen Tavallinen palveluasuminen on suunnattu ikääntyneille, joiden toimintakyky on alentunut eivätkä he enää selviydy kotona kotihoidon ja tukipalvelujen avulla. Asukasvalinnat tekee SAP-ryhmä (selvitä-arvioi-palveluohjaa) perustuen toimintakykyarvioihin sekä palvelulle asetettuihin myöntämisperusteisiin. Tavallisen palveluasumisen maksut määräytyvät säännöllisen kotihoidon mukaan.

19 19 (44) Vähintään 15 prosentin sotainvalideille ovat asumispalvelut palvelutalossa maksuttomia. Omenamäen palveluasunnot Perusmaksu sisältää turvapuhelimen ja tarpeen mukaan arvioidun pyykkipalvelun. Säännöllistä palvelua ja hoitoa tarvitsevilta asiakkailta peritään hoidon ja palvelun määrän, asiakkaan bruttotulojen, maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kotihoidon kuukausimaksu. Maksu määrätään toistaiseksi. Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan lisätään kaksi (2) tuntia kuukaudessa palveluaikaa koneelliseen lääkkeenjaon kustannuksista. Omenamäen ryhmäkodit Ryhmäkodit luokitellaan maksujen osalta tehostetuksi palveluasumiseksi, paitsi perusmaksun osalta, joka on tavallisen palveluasumisen tasolla. Asumispalvelumaksu on maksu, jonka ryhmäkodin asukas maksaa saamastaan hoivasta ja huolenpidosta, jonka talon henkilökunta antaa. Maksu lasketaan siten, että asukkaalle tulee aina jäädä vähintään sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä voimassa oleva henkilökohtainen käyttövara kuukaudessa. Mikäli käyttövara jää tämän alle, tulee erotus vähentää ensisijaisesti ateriamaksusta ja tarvittaessa myös perusmaksusta. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on suunnattu vanhuksille, joilla on fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakyvyn alentumista niin paljon, etteivät he selviydy kotona asumisesta itsenäisesti omaisten, kotihoidon tai yksityisen palvelutuottajan apujen tuella. Palveluntarve on suuri ja hoiva ympärivuorokautista. Tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat palvelutaloja, joissa asukkaat saavat tarpeidensa mukaan itsenäisyyttä ja omatoimisuutta tukevan palvelukokonaisuuden. Palvelu toteutetaan joko kunnan itsensä tuottamana tai ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta. Ostopalvelut rinnastetaan kunnan itse järjestämiin palveluihin ja asiakasmaksut määrätään ja peritään kaupungin toimesta. Perusmaksuun tehostetussa palveluasumisessa sisältyy henkilökunta ympäri vuorokauden turvaranneke ja/tai säännölliset kierrot vaatteiden pesupalvelu liinavaatteet ja niiden pesupalvelu asuntojen siivous kerran viikossa (kaupungin omissa yksiköissä) asukkaiden WC-paperi, roskapussit ja perussaippua yleisten tilojen siivous kerran viikossa (kaupungin omissa yksiköissä)

20 sairaalainfektiosiivous tarvittaessa koneellinen lääkkeenjako 20 (44) Ateriamaksu sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan ja tarvittavat välipalat. Ateriapaketti laskutetaan aina kuukauden todellisten päivien mukaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä henkilökohtainen käyttövara kuukaudessa varmistetaan tarkistamalla ateriamaksua asukkaan hyväksi, tarvittaessa myös perusmaksua. Asumispalvelumaksu on maksu, jonka asiakas maksaa saamastaan hoivasta ja huolenpidosta, jonka talon henkilökunta antaa. Se sisältää mm. sairaanhoidon ja henkilökohtaisen huolenpidon. Asumispalvelumaksu määritellään siten, että nettotuloista vähennetään vuokra, ateriamaksu (30 pvän mukaan), henkilökohtainen käyttövara ja perusmaksu. Jäljelle jäävästä nettotulosta peritään palvelumaksua enintään 60 %. Pitkäaikainen laitoshoito Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa terveyskeskuksen vuodeosastolla sosiaalihuollon laitoksessa, kuten vanhainkodissa kehitysvammaisten erityishuollon laitoksessa päihdehuoltolaitoksessa muussa vastaavassa toimintayksikössä Pitkäaikaisella laitoshoidolla tarkoitetaan yli kolme kuukautta kestävää laitoshoitoa, josta on tehty pitkäaikaishoidon maksupäätös. Hoitopäiväksi lasketaan yksi kalenteripäivä riippumatta saapumis- tai poistumisajankohdasta. Asukasvalinnat tekee SAP-ryhmä (selvitä-arvioi-palveluohjaa) perustuen toimintakykyarvioihin sekä palvelulle asetettuihin myöntämisperusteisiin. Kaupungin ulkopuolelta asiakkaalle ostetut laitoshoidon palvelut rinnastetaan itse järjestettyihin palveluihin. Asiakasmaksut määrätään ja peritään kaupungin toimesta. Hoitomaksu kattaa hoidon, johon sisältyy potilaan iän ja kunnon mukainen tarpeellinen tutkimus, kuntoutus, hoito- ja huolenpito täydellinen ylläpito mukaan lukien tarpeen mukainen vaatetus, lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä muut laitoksesta saatavat palvelut välttämättömät erikoishoidot kuten hammashoito, silmälasit jne. (edellyttää vastuulääkärin kannanottoa/lähetettä) kuljetukset, silloin kun ne ovat osa asiakkaan hoitoa ja huoltoa (ei henkilökohtaisia virkistysmatkoja) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta henkilöltä peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka määrätään asiakkaan jatkuvien nettotulojen mukaan.

21 21 (44) Maksu on enintään 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Maksu voidaan määrätä kuitenkin enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä vähimmäiskäyttövara. Tuloina huomioidaan myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulot sekä palvelun käyttäjän osuus yhtymän tuloista. Mainittuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteella pantavasta tulosta määrää. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Maksukykyä arvioitaessa ja maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon palvelun saajan eläminen yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa, alaikäisten lasten eläminen samassa taloudessa, henkilön tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat sekä lapsen elatuksesta annetussa laissa tarkoitettu elatusvelvollisuus. Vähintään 20 prosentin sotainvalideille laitoshoito on maksutonta. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Henkilön siirtyessä päätöksen voimassaoloaikana joko pysyvästi tai tilapäisesti laitoksesta toiseen, pitkäaikaishoidon maksu pysyy samana. 23 Maksukyvyn mukaan perittävien maksujen perusteet Tulot, jotka otetaan huomioon Kotihoito Palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 27 Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavat tulot kotona annettavassa palvelussa (1997/343) Maksuja ei ole säädetty lailla, kunnan päätettävissä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 10 b (2003/221) Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevat tulot Asumistuki Elatusapu/elatustuki lapselle Elatusapu/elatustuki lapselle Eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyvät huollettavista aiheutuvat korotukset Eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyvät huollettavista aiheutuvat korotukset Elinkorko Elinkorko Elinkorko Eläke ja siihen rinnastettavat jatkuvat etuudet Eläke ja siihen rinnastettavat jatkuvat etuudet Eläke ja siihen rinnastettavat jatkuvat etuudet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki Korko Korko Korko Kuntoutustuki Kuntoutustuki Kuntoutustuki Kuolinpesästä saatu tulo Kuolinpesästä saatu tulo Kuolinpesästä saatu tulo

22 22 (44) Maa ja metsätalouden tulot *) Maa ja metsätalouden tulot *) Maa ja metsätalouden tulot *) Osinko Osinko Osinko Palkka Palkka Palkka Sairausvakuutuspäiväraha Sairausvakuutuspäiväraha Sairausvakuutuspäiväraha Sijoitusrahastojen voitto-osuudet Sijoitusrahastojen voitto-osuudet Sijoitusrahastojen voitto-osuudet Syytinki Syytinki Syytinki Säästöhenkivakuutuksen tuotto Säästöhenkivakuutuksen tuotto Säästöhenkivakuutuksen tuotto Vammaistuki Vammaistuki Veteraanilisä Veteraanilisä Veteraanilisä Vuokratulot Vuokratulot Vuokratulot Ylimääräinen rintamalisä Ylimääräinen rintamalisä Ylimääräinen rintamalisä Muut henkilökohtaiset tulot Muut henkilökohtaiset tulot Muut henkilökohtaiset tulot *) Metsätulot Metsätulosta säädetään nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 10 a :n 2 momentissa ja asiakasmaksuasetuksen 28 a :ssä. Säännösten mukaan metsätulo määrätään seuraavasti: Metsän keskimääräisen vuotuinen tuotto kerrotaan metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Vuoden 2008 alusta tulleiden laki- ja asetusmuutosten jälkeen metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto määrätään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan ja jonka nojalla verohallitus vahvistaa vuosittain metsän keskimääräinen vuotuisen tuoton. Vuonna 2016 päätettävissä maksuissa noudatetaan verohallituksen päätöstä 1316/2015 metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta. Tuloista tehtävät vähennykset Vuokratulot Tulojen vähennyksenä kaikkien maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen osalta otetaan huomioon suoritetut elatusavut tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) Asumiskustannuksia ei oteta huomioon vähennyksenä. Niistä voidaan kuitenkin toimialan hallintopäällikön päätöksellä myöntää alennusta määräajaksi (asunnon myynnin/vuokraamisen ajaksi), kuitenkin enintään 50 % ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. Vuokratuotoista vähennetään vuokranantajalle jäävät pakolliset menot (ei peruskorjausmenoja). Pakollisia menoja ovat yhtiövastike verot (myös kiinteistövero) vuokrasopimuksen mukaan vuokranantajalle jäävät menot

23 palovakuutus (ei kotivakuutus) kiinteistön vuokranantajan osalta mahdollinen tontin vuokra 23 (44) Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Laitoshoito Asiakkaan bruttotuloista vähennetään liitteen 4 tulorajan mukainen summa EUR/kk. Saadusta erotuksesta lasketaan saman taulukon asiakkaalle annettavan tuntimäärän mukainen prosenttiosuus, josta muodostuu asiakkaan kotihoidon maksun määrä / kuukausi. Elatusvelvollisuus ja perhesuhteet Palvelun saajan kanssa yhteistaloudessa eläneen avio- tai avopuolison, alaikäisten lasten sekä vielä opiskelevien täysi-ikäisten lasten taloudellinen asema otetaan huomioon maksua määrättäessä. Ennen maksun määräämistä selvitetään, onko hoitoon otetulla avio- tai avopuoliso, alaikäinen lapsi tai koulutuksessa oleva lapsi, jonka elatus on kokonaan tai osittain ollut riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvitys tehdään viran puolesta vaikka asiakas ei osaisi vaatia perheenjäsenten huomioon ottamista. Selvitettäessä kotiin jäävän puolison toimeentulotarvetta laskennallisesti otetaan huomioon täyden kansaneläkkeen määrä ja kohtuulliset asuntomenot. Asumismenojen kohtuullisuutta harkittaessa vertailukohteena käytetään toimeentulotuen myöntämistä koskevia ohjeita. Alaikäisen lapsen elatukseen varataan toimeentulotuen perusosan suuruinen summa, joka riippuu lasten iästä ja lukumäärästä. Tämän lisäksi huomioon voidaan ottaa asumismenoja. Täysi-ikäisen, opiskelevan lapsen osalta voidaan harkinnan mukaan ottaa huomioon koulutuskustannuksia. Opiskelijalta edellytetään kuitenkin, että hän on hakenut kaikkia opintososiaalisia etuuksia. Tulot, joita ei oteta huomioon Kotihoito Palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Maksuja ei ole säädetty lailla, kunnan päätettävissä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuki Asumistuki Asumistuki Elatusapu/elatustuki lapselle Eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyvät huollettavista aiheutuvat korotukset Julkisesta työvoima-ja yrityspalvelusta annettu laki 916/2012, kulukorvaus Julkisesta työvoima-ja yrityspalvelusta annettu laki 916/2012, kulukorvaus Julkisesta työvoima-ja yrityspalvelusta annettu laki 916/2012, kulukorvaus Kuntoutusrahalain mukainen ylläpitokorvaus Kuntoutusrahalain mukainen ylläpitokorvaus Kuntoutusrahalain mukainen ylläpitokorvaus Lapsikorotus Lapsikorotus Lapsikorotus Lapsilisä Lapsilisä Lapsilisä

24 24 (44) Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Lapsen hoitotuki Lapsen hoitotuki Omaishoidon tuki Opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset Opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset Opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset Opintoraha Opintoraha Opintoraha Opintotuen asumislisä Opintotuen asumislisä Opintotuenasumislisä Perhehoidon kustannusten korvaukset Perhehoidon kustannusten korvaukset Perhehoidonkustannustenkorvaukset Rintamalisä Rintamalisä Rintamalisä Sotilasavustus Sotilasavustusta Sotilasavustus Tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito ja tutkimuskulut Toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen ylläpitokorvaus Vammaistuki Tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito ja tutkimuskulut Toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen ylläpitokorvaus Tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito ja tutkimuskulut Toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen ylläpitokorvaus Edunvalvojan palkkio Pääsääntöisesti edunvalvonnan palkkioita ei huomioida vähennyksenä. Tapauskohtaisen tarveharkinnan mukaan asiakkaan maksamat edunvalvonnan kulut voidaan kuitenkin vähentää seuraavilla periaatteilla (Sotel ): Edunvalvojan palkkio ja kulut huomioidaan sen suuruisena kuin ne on viimeksi maistraatissa vahvistettu. Mikäli edunvalvojan palkkiota ei ole vahvistettu, vähennetään palkkio peruspalkkion ja vuositilityksestä saatavan palkkion suuruisena eli 240 vuodessa. Mikäli asiakas on vapautettu edunvalvojan vuosipalkkion maksamisesta, tuloista ei voi tehdä vähennystä. Ulosottomaksut Henkilön toistuvaistuloista suoritettavaa ulosmittausta ei pääsääntöisesti oteta vähennyksenä huomioon. Poikkeuksena tilanteet, jossa huomiotta jättämisestä aiheutuu henkilölle ulosmitattavaa hoitomaksuvelkaa. Tulojen, korvausten ja saamisten periminen kunnalle Asianomaisella laitoksella on oikeus periä ja nostaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito kestää. Näitä tuloja laitoksella on oikeus käyttää pitkäaikaisesta laitoshoidosta määrätyn maksun korvaamiseen.

25 25 (44) Edellä mainittua oikeutta tulee käyttää välittömästi, kun hoitomaksun suorittamisessa ilmenee häiriöitä. Jos ao. laitoksen edustaja on ilmoittanut edellä tarkoitetun tulon, korvauksen tai saamisen suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa suorittaa henkilölle itselleen, voi suoritus tapahtua laillisin vaikutuksin vain ao. laitokselle. Siten kaupungilla on oikeus saada maksu esim. eläkkeenmaksajalta, vaikka tämä olisi virheellisesti suorittanut eläkkeenmaksun hoidettavalle henkilölle. Samalla, kun tulon maksajalle edellä mainituissa häiriötilanteissa lähetetään ilmoitus, tulee asiasta ilmoittaa myös asianomaiselle henkilölle tai hänen edustajalleen. Pariskuntia koskevat maksupäätökset Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Maksu määräytyy perheen yhteisten bruttotulojen mukaan. Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia. Samassa taloudessa elävät sisarukset tai vanhempansa kanssa elävät aikuiset lapset eivät siten ole tässä tarkoitetulla tavalla perhettä. Heille maksu määritellään kullekin erikseen jokaisen omien tulojen perusteella. Kuukausituloina otetaan huomioon asiakasmaksuasetuksen 27 :n mukaan palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvan henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos tulot vaihtelevat, otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Tuloina voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toimitetun verotuksen veronalaiset tulot korotettuna verohallituksen ilmoittamalla prosentilla. Jos yhteistaloudessa asuvista molemmat saavat kotihoitoa, niin molemmille tehdään omat maksupäätökset ja suurempituloisen maksusta vähennetään 40 %. Tehostettu palveluasuminen Jos pariskunta asuu tehostetussa palveluasumisessa, ja vain toinen on palvelun piirissä, käsitellään palvelumaksu yhden henkilön osalta seuraavasti: Palvelun tarpeessa oleva henkilö: Nettotuloista vähennetään puolet vuokrasta, ateriamaksu (30 pvän mukaan), henkilökohtainen käyttövara ja perusmaksu. Jäljelle jäävästä nettotulosta peritään palvelumaksua enintään 60 %. Maksu lasketaan siten, että asukkaalle tulee aina jäädä vähintään sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä voimassa oleva henkilökohtainen käyttövara kuukaudessa. Henkilö, joka ei ole palvelun tarpeessa maksaa ateriamaksun ja perusmaksun ja puolet vuokrasta.

26 26 (44) Jos pariskunta asuu tehostetussa palveluasumisessa, ja molemmat ovat palvelun piirissä, käsitellään palvelumaksu yhden henkilön osalta seuraavasti: Molempien nettotuloista vähennetään erikseen (tuloja ei lasketa yhteen) puolet vuokrasta, ateriamaksu (30 pvän mukaan) henkilökohtainen käyttövara ja perusmaksu. Jäljelle jäävästä nettotulosta peritään palvelumaksua enintään 60 %. Loppulaskelmassa molempien yhteenlaskettu käteen jäävä osuus kuukaudessa tulee olla vähintään kaksi kertaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä voimassa oleva henkilökohtainen käyttövara kuukaudessa. Jos pariskunnan vähätuloisempi osapuoli asuu kotona ja toinen tehostetussa palveluasumisessa: Nettotuloista vähennetään vuokra, ateriamaksu (30 pvän mukaan), henkilökohtainen käyttövara ja tehostetun palveluasumisen perusmaksu. Jäljelle jäävästä nettotulosta peritään palvelumaksua enintään 60 % ja saadusta palvelumaksusta vähennetään 40 % kotona asuvan puolison hyväksi. Asiakkaalle tulee aina jäädä vähintään sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä voimassa oleva henkilökohtainen käyttövara kuukaudessa. Jos kotona asuva jää alle toimeentulotuen minimirajan, tehdään anomus asiakkaan hoitomaksujen alentamisesta hallintopäällikölle. Jos pariskunnan vähätuloisempi osapuoli asuu tehostetussa palveluasumisessa ja toinen kotona: Maksut määräytyvät hoidossa olevan tulojen perusteella. Puolison tulot eivät vaikuta maksuun. Pitkäaikainen laitoshoito Jos pariskunnan vähätuloisempi osapuoli asuu kotona ja laitoshoidossa oleva puoliso on suurempituloinen: Jos palvelun käyttäjä kuukausitulot ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Pitkäaikaishoidossa olevalta perittävä maksu on enintään 42,5 % pariskunnan yhteenlasketuista kuukausituloista. Pitkäaikaishoidossa olevan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tulee kuitenkin jäädä vähintään sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä vähimmäiskäyttövara kuukaudessa myös silloin, kun maksu määrätään puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Hoidettavan henkilön ja hänen puolisonsa käyttöön jää siten 57,5 % heidän yhteenlasketuista tuloistaan. Puolisot voivat itse määritellä, kuinka varat käytetään. Asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa ei ole säädetty minimituloa, joka olisi jäätävä kotiin jäävän puolison käyttöön. Molemmat puolisot pitkäaikaisessa laitoshoidossa Jos molemmat puolisot ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa, maksua määrättäessä otetaan huomioon kummankin tulot erikseen ja maksu kummankin osalta on enintään 85 % hänen kuukausituloistaan.

27 Maksujen periminen poissaolojen ajalta 27 (44) Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Jos kotihoito keskeytyy asiakkaan jouduttua laitoshoitoon, kotihoidon palvelu- ja ateriamaksu keskeytetään lähtöpäivästä alkaen ja riippuen sairaalaan lähdön kellonajasta. Kotihoidon tai tavallisen palveluasumisen keskeytyessä muusta syystä yhtäjaksoisesti yli viideksi vuorokaudeksi, ei kuukausimaksua eikä perusmaksua peritä viisi vuorokautta ylittävältä ajalta. Jos asiakas ei saa sovittua kotihoitopalvelua esim. henkilökuntavajauksen vuoksi, maksua ei peritä. Tehostettu palveluasuminen Asumispalvelumaksu keskeytyy lähtöpäivästä asiakkaan jouduttua laitoshoitoon. Ateriapaketin maksu keskeytetään odottamattomissa tapauksissa seuraavasta päivästä ja etukäteen sovittujen poissaolojen ajalta lähtöpäivästä. Palveluasumisen keskeytyessä yhtäjaksoisesti yli viideksi vuorokaudeksi, ei palveluasumisen perusmaksua peritä viisi vuorokautta ylittävältä ajalta. Pitkäaikainen laitoshoito Kotiloman aikana pitkäaikaisen laitoshoidon maksu peritään satunnaisilta poissaolopäiviltä. Kotiloman kestäessä yhtäjaksoisesti yli viisi vuorokautta, kuukausimaksua ei peritä ylittävältä ajalta. 24 Palveluseteli Palvelusetelien käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (Finlex 569/2009). Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Palveluseteli on palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaalija terveyspalvelun saajalle myöntämä sitoumus korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on määrärahasidonnaista sekä harkinnanvaraista. Palvelusetelin käyttäjällä on muista palvelun järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja. Asiakas valitsee palveluntuottajan kunnan hyväksymistä palveluntuottajista ja toimii aktiivisena sopimusneuvottelijana. Kunta tarjoaa asiakkaalle neuvontaa ja palveluohjausta. Palvelusetelillä ostettaviin palveluihin sovelletaan kuluttajaoikeudellisia ja sopimusoikeudellisia säännöksiä. Palveluseteli ei sovellu kiireelliseen eikä tahdosta riippumattomaan hoitoon. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetystä palvelusta, jolloin kunta järjestää hänen palvelunsa muulla tavalla.