SISÄLLYSLUETTELO. SIVI, :30, Pöytäkirja

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO SIVI, :30, Pöytäkirja -1 Läsnäolijat ja pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien vaali Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Huolenpitoa-hankkeen esittely Aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin viran 4874 muuttaminen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimeksi... 6 Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä Päiväkodin lastentarhanopettajan työsuhteisen toimen, vakanssi 3168, täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamallin lisääminen kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan Selvitys Riihimäen kaupungin ruokapalveluista ja tuotantotapamuutoksista Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Desing LiMe Oy Lasten ja nuorten kuvataidekoulun lukukausimaksu alkaen Suoritetun Opeka-kyselyn tulokset Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Kirjaston henkilökunnan vuoden 2014 virkistyspäivä Ilmoitus sivistyslautakunnalle saapuneesta jaoston pöytäkirjan jäljennöksestä Ilmoitusasiat Sivistystoimen viranhaltijapäätökset Pykälän liite: 123 liite sivistystoimen vipsit 2014_06_ Muutoksenhakuosoitukset... 72

2 -1, SIVI :30 Sivu 1 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010-20:50 ja 21:03 21:31 KOKOUSPAIKKA %%%006 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Hannu Nokkala, puheenjohtaja Jari Heikkinen, varapuheenjohtaja Titta Andersson-Bohren, jäsen Pentti Auvinen, jäsen, jaoston pj Kirsi Kalliotähti-Palm, jäsen Mika Laine, jäsen poissa :n 118 aikana Kari-Veli Lehtonen, jäsen Patricia Megyaszai, jäsen poissa klo 19:13-19:18 ja Jukka Mursula, jäsen Arja Valo-Hellsten, jäsen poissa klo 19:13-19:18 Mikko Vuolle, jäsen Derya Özgün, jäsen Veera Puhakka, varajäsen (Kalliotähti-Palm) poissa klo 19:45-19:50 klo 20:09-20:11 MUUT Riku Bitter, kaup.hall.edustaja Nellinoora Paju, nuorisovalt.edustaja Janna-Susanna Haapanen, nuorisovalt.edustaja Esa Santakallio, sivistystoimenjohtaja, esittelijä Merja Viitanen, hallintopäällikkö, sihteeri Pasi Koistinen, vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Ville Saloranta, hankekoordinaattori, asiant. 113 Marjut Helenius, varhaiskasv.päällikkö, asiant. 115 klo 19:14-19:24 ja 116 klo 19:29-19:37 Usko Saraneva, aikuisluk.rehtori, asiant. 114 poissa poissa klo 17:38-18:18 klo 18:18-18:55 ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Hannu Nokkala Merja Viitanen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Mika Laine Jukka Mursula Aika ja paikka Riihimäen sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11 Hallintopäällikkö Merja Viitanen

3 110, SIVI :30 Sivu 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 111, SIVI :30 Sivu 3 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Ehdotus/PJ: Valitaan kaksi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mika Laine ja Jukka Mursula.

5 112, SIVI :30 Sivu 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus/PJ: Hyväksytään tämän kokouksen työjärjestys. Päätös: Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin siten muutettuna, että päätettiin ottaa käsittelyyn :ssä 121 kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston pidetyn kokouksen pöytäkirja.

6 113, SIVI :30 KOULA: 1005/2012 Sivu 5 Huolenpitoa-hankkeen esittely Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Riihimäen kaupungille Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdennetun valtionavustuksen vuosille ja vuodelle Saadut valtionavustukset käytetään Huolenpitoa-hankkeessa, josta käytetään lyhennettä HUPI-hanke. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -hankkeen koordinaattorina toimii Ville Saloranta. Lisäksi hankkeelle on valittu kaksi määräaikaista sosiaaliohjaajaa, joiden toimipisteinä ovat Peltosaaren ja Harjunrinteen koulut. Hankekoordinaattori Ville Saloranta kertoo kokouksessa hankkeen toteuttamisesta ja sen etenemisestä. OHEISENA on Hupi - väliraportti ajalta (vj) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi hankekoordinaattorin antaman selvityksen Huolenpitoa-hankkeen toteuttamisesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano asiaote Virve Jämsén Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (kuntal 91) Lähempiä tietoja antaa hankekoordinaattori Ville Saloranta puh

7 114, SIVI :30 KOULA: 843/2014 Sivu 6 Aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin viran 4874 muuttaminen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimeksi Siviltk 108/ Muille kuin oppivelvollisille tarkoitettu aikuisten maahanmuuttajien peruskouluopetus käynnistyi aikuislukiossa projektiluonteisesti syksyllä Opiskelijoiden rekrytoimiseksi ja ohjaamiseksi palkattiin työllistämisresurssein maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori (85%) alkaen. Koordinaattori on palkattu määräaikaisesti lukuvuodeksi kerrallaan. Perusteena on ollut tehtävän projektiluonteisuus. Koordinaattori on toiminut Mosaiikki hankkeen (ESR) projektityöntekijänä (50%) vuodesta 2008 lähtien, jolloin tehtävän palkkaus nousi 100% kokonaistyöajasta. Mosaiikki hanke päättyi toukokuun lopussa Aikuislukion maahanmuuttajien peruskouluopetus on vakiinnuttanut asemansa yli 10 vuoden toimintansa aikana. Vuosittain 2 3-vuotiseen peruskouluopetukseen osallistuu opiskelijaa, joista suurin osa suorittaa peruskoulun loppuun ja saa päättötodistuksen. Aikuislukion perusopetus on myös tarjonnut jatkomahdollisuuden suorittaa peruskoulu loppuun niille nuorille maahanmuuttajille, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen nuorten peruskoulussa. Koordinaattori on ollut avainasemassa uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa, henkilökohtaisessa ja ryhmämuotoisessa ohjaamisessa ja opastamisessa. Hän työnsä on mahdollistanut myös sen, että opiskelijoita on voitu ottaa ohjauksen piiriin lukuvuoden aikana odottamaan ns. odotushuoneeseen varsinaisen opetuksen käynnistymistä syksyllä. Näin on voitu varmistaa, että syksyllä aloittavaan opetusryhmään on saatu edellytyksiltään perusopetuksesta selviytymään pystyviä opiskelijoita. Aikuislukion varsinaisista opiskelijoista kolmannes on maahanmuuttajien peruskoulua käyviä. Koordinaattorin toimi on välttämätön maahanmuuttajien opetuksen jatkuvuuden kannalta. Toisaalta perinteisen iltalukion opiskelijamäärät ja opettajien opetustunnit ovat vähentyneet pikku hiljaa. Iltalukiossa mm. pitkän matematiikan opetus on hoidettu videoneuvotteluopetuksena yhteistyössä Hämeenlinnan aikuislukion kanssa, koska pitkän matematiikan opiskelijamäärät ovat supistuneet. Aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin virka on ollut täyttämättä viimeisen kolmen lukuvuoden ajan viran hoitajan jäätyä eläkkeelle. Riihimäen lukiossa matemaattisten aineiden opettajilla on puolestaan ollut vaikeuksia saada opetusvelvollisuustunteja täyteen. Lukiossa opiskelijamäärät ja ko. aineiden valinnat ovat jonkin verran viime vuosina vähentyneet. Näin päivälukion opettajat ovat voineet ja voivat hoitaa osan aikuislukion matematiikan opetuksesta. Aikuislukion matematiikan opettajan virka voidaan näin lakkauttaa ja perustaa aikuislukion maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimi. Toimen perustamisesta ei aiheudu lisärahoitustarvetta, koska se voidaan hoitaa nykyisillä aikuislukiolle henkilöstömenoihin osoitetuilla määrärahoilla. (us) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin virka

8 114, SIVI :30 KOULA: 843/2014 Sivu 7 muutetaan aikuislukion maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimeksi lukuvuoden alusta. Päätös: Mikko Vuolle teki esityksen asian jättämiseksi pöydälle. Asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, koska oli tehty esitys asian pöydälle jättämisestä ja asia oli ensimmäistä kertaa sivistyslautakunnan käsiteltävänä. Siviltk 114/ Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori huolehtii aikuislukion aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun opiskelijarekrytoinnista, yhteydenpidosta maahanmuuttaja-asioissa mm. työvoimatoimistojen, Kelan, poliisin ja perusturvan viranomaisiin. Hän on ensimmäinen kontakti maahanmuuttajaopiskelijan ja aikuislukion välillä. Lisäksi hän opastaa ja valmentaa maahanmuuttajaopiskelijoita asioimaan eri viranomaistahojen kanssa. Koordinaattori antaa yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti ensitietoja opiskelumahdollisuuksista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, toimintatavoista ja käyttäytymisnormeista sekä suomen kielen alkeista. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin tehtävät liittyvät läheisesti uudistuneen kotoutumislain toimeenpanoon. Talousalueelle saapuessaan maahanmuuttajat hakeutuvat aikuislukion opetukseen yksitellen lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelman mukaan etenevään lähiopetusryhmään voidaan kuitenkin ottaa opiskelijoita pääsääntöisesti vain lukuvuoden alussa, koska opetus etenee lukujärjestyksen mukaan. Koordinaattorin yhtenä tehtävänä on ottaa maahanmuuttaja ns. odotushuoneeseen, ryhmämuotoiseen toimintaan (valmistava ryhmä) kuitenkin heti, eikä tarpeettomia viivästymisiä opetuksen aloittamisessa näin ole. Ryhmänmuotoisessa valmentavassa toiminnassa ollaan lukuvuoden aikana keskimäärin kolme tuntia päivässä maanantaista torstaihin. Valmentavat opinnot -ryhmään otetaan kaikki maahan tulleet ilman minkäänlaista koetta ja ilmoittautua voi koska tahansa. Yksilötasolla koordinaattori yhdessä aikuislukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja suomen kielen opettajien kanssa selvittää maahanmuuttajan mahdollisuudet jatkaa aikuislukion perusopetuksessa tai sitten hänet ohjataan työvoimatoimiston kautta muuhun toimintaan. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoritoiminnan tavoitteena on ottaa välittömästi ja joustavasti maahanmuuttaja kotoutumista edistävään toimintaan. Tästä syystä Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajakoordinaattorin on oltava tavattavissa myös koulutyöpäivien ulkopuolisena aikana. Toiminnan kustannukset voidaan kattaa opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan ja opiskelijoiden lukumäärään perustuvalla valtionosuusrahoituksella. Esitykseen LIITTEENÄ on aikuislukion rehtorin tarkempi selvitys maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin työkentästä. Jatkossa on syytä selvittää, missä laajuudessa maahanmuuttajakoordinaattorin tehtäviin sisällyttää muita kotoutumislain vaatimia tehtäviä. Ehdotus/SiTJ: Päätösehdotus entinen. Päätös:

9 114, SIVI :30 KOULA: 843/2014 Sivu 8 Jari Heikkinen esitti, että ehdotusta ei hyväksytä. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sillä lisäyksellä että asia palautetaan uudelleenvalmisteluun siten, että maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut ja niiden järjestäminen kartoitetaan. Täytäntöönpano asiaote Riihimäen aikuislukio Muutoksenhaku oikaisuvaatimus 19 Lähempiä tietoja antaa Riihimäen aikuislukion rehtori Usko Saraneva puh

10 114, SIVI :30 / Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä 1 Sivu 9 Riihimäen aikuislukio Sivistyslautakunnalle Liite siviltk:n 114/ Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin työkenttä Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori huolehtii aikuislukion aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun opiskelijarekrytoinnista, yhteydenpidosta maahanmuuttaja-asioissa mm. työvoimatoimistojen, Kelan, poliisin ja perusturvan viranomaisiin. Hän on ensimmäinen kontakti maahanmuuttajaopiskelijan ja aikuislukion välillä. Lisäksi hän opastaa ja valmentaa maahanmuuttajaopiskelijoita asioimaan eri viranomaistahojen kanssa. Koordinaattori antaa yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti ensitietoja opiskelumahdollisuuksista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, toimintatavoista ja käyttäytymisnormeista sekä suomen kielen alkeista. Tavoitteena on välittömästi ja joustavasti ottaa maahanmuuttaja kotoutumista edistävään toimintaan. Vertaisryhmässä tapahtuva toiminta edesauttaa kotoutumista, työpaikan löytämistä ja suomen kielellä asiointia. Valmistavan ryhmän opiskelijat ovat aikuislukion varsinaisia opiskelijoita. Toiminnan kustannukset voidaan kattaa opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan ja opiskelijoiden lukumäärään perustuvalla valtionosuusrahoituksella. Maahanmuuttajat hakeutuvat aikuislukion opetukseen yksitellen lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelman mukaan etenevään lähiopetusryhmään voidaan kuitenkin ottaa opiskelijoita pääsääntöisesti vain lukuvuoden alussa, koska opetus etenee lukujärjestyksen mukaan. Maahanmuuttaja voidaan ottaa odotushuoneeseen, ryhmämuotoiseen toimintaan (valmistava ryhmä) kuitenkin heti, eikä tarpeettomia viivästymisiä opetuksen aloittamisessa näin ole. Toiminnassa ollaan keskimäärin kolme tuntia päivässä maanantaista torstaihin. Ensimmäinen kosketus Suomeen on maahanmuuttajalle kaikkein tärkein, koska hänen täytyy oppia tuntemaan velvollisuutensa ja oikeutensa. Tietämättömyys aiheuttaa monia väärinkäsityksiä. Koordinaattorin vetämässä ryhmässä ei tutustuta vain suomen kieleen ja kulttuuriin, vaan myös yhteiskunnan sääntöihin, kansalaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Näin maahanmuuttaja saa välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa. Jokainen maahanmuuttaja saa heti kotoutumistaipaleensa alussa (lähtömaasta, oleskelulupatyypistä, yhteiskunnallisesta asemasta, uskonnosta tai muista tekijöistä riippumatta) vastauksia kysymyksiinsä sekä koulutustaustaansa, henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa ja elämäntilanteeseensa sopivaa työelämätuntemusta. Nämä kaikki edistävät ja motivoivat myös tutkinnon suorittamista aikuislukiossa. Kun maahanmuuttajalle selvitetään heti alusta perusteellisesti, mitä opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia hänellä on Suomessa, kotoutuminen sujuu huomattavasti nopeammin kuin muutoin. Hänen saamansa tuki ja ohjaus on ratkaisevan tärkeää, koska sen avulla rakennetaan perusta tulevalle kansalaiselle, joka tekee työtä Suomessa.

11 114, SIVI :30 / Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä 2 Sivu 10 Maahanmuuttajat, jotka haluavat jatkaa suomen kielen opiskelua käymällä Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulun loppuun asti, saavat kokemusta suomen kielestä ja kulttuurista, niin että koko opetusohjelman läpikäyminen helpottuu ja suomen kielen ylempi taso omaksutaan nopeammin. Kaikilla maahanmuuttajilla, riippumatta siitä millaisen koulutuksen ja sivistyksen he ovat saaneet lähtömaassaan, on Suomeen tullessaan yksi yhdistävä tekijä: kukaan heistä ei osaa suomea, kaikki ovat nollatasolla. Kun maahanmuuttajat sitten ovat saaneet jonkin verran tietoja ja tukea, he tarvitsevat yksilöllisistä perehdytystä: lähtömaassaan korkeasti koulutetuilla on omat erityistarpeensa, nuoria taas täytyy ohjata jatko-opintoihin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Pakolaiset tarvitsevat enemmän tukea ja huomiota voidakseen kotoutua tehokkaasti ja nopeasti. Koordinaattori ottaa valmentavat opinnot- ryhmään (ilman minkäänlaista koetta) aluksi kaikki maahanmuuttajat, riippumatta siitä, milloin he ovat maahan tulleet. Ilmoittautua voi koska tahansa. Yksilötasolla koordinaattori yhdessä aikuislukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja suomen kielen opettajien kanssa selvittää maahanmuuttajan mahdollisuudet jatkaa aikuislukion perusopetuksessa tai sitten hänet ohjataan työvoimatoimiston kautta muuhun toimintaan. Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajakoordinaattori on tavattavissa joka päivä koko lukuvuoden ajan. Hänen kanssaan maahanmuuttajat voivat vapaasti keskustella tulevaisuudestaan Suomessa. Hänen kanssaan he voivat selvittää, mitä he haluavat tehdä, ja saavat neuvoja ja opastusta siitä, mitä he voivat tehdä tai mitä mahdollisuuksia heillä todellisuudessa on. Edellytysten täyttyessä heistä tulee Riihimäen aikuislukion opiskelijoita ja vertaisryhmän jäseniä ja kotoutumisprosessi alkaa. Vaikeuksia tietenkin syntyy, kun ryhmässä on lähtökohdiltaan hyvin eritasoisia ihmisiä. Korkeakoulun käyneitä on samassa ryhmässä kouluja käymättömien, usein jopa täysin lukutaidottomien pakolaisten kanssa. Koordinaattori kuitenkin avustaa suomen kielellä asioimisen lisäksi myös asiapapereiden tulkkaamisessa sekä antaa tukea ja neuvontaa kunkin maahanmuuttajan tarpeiden mukaan. Yleensä valmentavissa opinnoissa pyritään siihen, että maahanmuuttaja voi jatkaa aikuislukiossa maahanmuuttajille räätälöidyssä peruskoulussa opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on suorittaa suomalainen aikuisten peruskoulututkinto, joka mahdollistaa hyvän suomen kielen taidon sekä valmiuden kotoutua ja jatkaa työelämässä tai jatko-opinnoissa. Koordinaattori auttaa aikuislukion maahanmuuttajaopiskelijoita löytämään työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja aikuislukion lomien ajaksi, jotta he voisivat tutustua työelämään Suomessa. Niitä, joilla on korkeakoulututkinto, autetaan tekemään ulkomaisen tutkinnon rinnastamishakemus opetushallitukseen. Niitä, joilla on ammattitutkinto, autetaan viime kädessä löytämään työtä.

12 114, SIVI :30 / Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä 3 Sivu 11 Riihimäellä aikuislukion maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorilla on avainrooli maahanmuuttajien opiskelussa aikuislukiossa sekä elämässä tässä kaupungissa yleensä. Kaikkia maahanmuuttajia ei voi erotuksetta lähettää siivoamaan, pesemään lattioita, varsinkaan, jos heillä on Suomessa rinnastettu korkeakoulututkinto. Aikuislukion maahanmuuttajille tarjoama tuki ja sitä toteuttamassa oleva koordinaattori osaltaan varmistaa, että jokainen riihimäkeläinenkin maahanmuuttaja voi aloittaa opiskelun aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa, kotoutua ja saada koulutustaan, kykyjään ja valmiuksiaan vastaavan työn. rehtori, Usko Saraneva

13 115, SIVI :30 KOULA: 315/2012 Sivu 12 Päiväkodin lastentarhanopettajan työsuhteisen toimen, vakanssi 3168, täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus Siviltk 94/ Päiväkodin johtaja Merja Lindeman on päätöksellään 4/ valinnut Jukolan päiväkodin lastentarhanopettajan toimeen kasvatustieteen kandidaatti, lastentarhanopettaja Satu Oittisen. Lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK) Laura Laakkonen on jättänyt valinnasta oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on OHEISENA nro 1 (ei julkinen). Oikaisuvaatimuksessaan Laura Laakkonen vetoaa ensisijaisesti siihen, että työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eri asemaan raskauden tai sukupuolen perusteella. Tasa-arvolain 7 mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti mm. raskauden, sukupuolen ja vanhemmuuden perusteella on kielletty. Laatimassaan oikaisuvaatimuksessa Laura Laakkonen tuo esiin seikkoja, joiden perusteella hän katsoo tulleensa kohdelluksi tasa-arvolaissa kuvatulla tavalla lain vastaisesti. Päiväkodin johtaja Merja Lindeman esittää vastineessaan seuraavaa: "Riihimäen kaupungin varhaiskasvatuksessa oli haettavana lastentarhanopettajan toimi (vakanssi 3168), joka tällä hetkellä on sijoitettuna Jukolan päiväkotiin. Hakuajan loppuun mennessä hakemuksia saapui 12. Hakijoista seitsemällä oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa, joista yksi ei kutsusta huolimatta osallistunut haastattelutilaisuuteen. Haastatteluryhmän muodostivat päiväkodin johtaja Merja Lindeman Jukolan päiväkodista, lastentarhanopettaja, johtajan varahenkilö, Mirja Laine Jukolan päiväkodista, päiväkodin johtaja Anne Luostarinmäki Piikinmäen päiväkodista, päiväkodin johtaja Tuija Salonen Junailijankadun päiväkodista ja päiväkodin johtaja Miila Ylä-Tuuhonen Uunilinnun päiväkodista. Sama ryhmä haastatteli kaikki hakijat. Hakuilmoituksessa päiväkoti kuvattiin seuraavasti: Päiväkodissa toimii viisi lapsiryhmää ja kaksi avoimen leikkitoiminnan kerhoa. Päiväkodissa työskentelee resurssilastentarhanopettaja. Samassa rakennuksessa on ala-aste ja seurakunnan päiväkerhot. Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävään haettiin monitaitoista ja innostunutta varhaiskasvatuksen toteuttajaa. Haastattelukysymykset OHESSA nro 2. Haastattelussa tehtävään valittu henkilö osoitti monitaitoisuutensa, osaamisen, motivoituneisuuden tehtävään ja halun ja kyvyn kehittää toimintaa. Valinta tehtiin muodollisen kelpoisuuden, työkokemuksen ja haastattelussa osoitetun sopivuuden perusteella. Kaikilla haastatelluilla oli muodollinen tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Valitulla Satu Oittisella on Helsingin yliopistossa suoritettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan opinnot. Haastatteluun osallistuneiden työkokemuksen määrä ja laatu vaihtelivat. Tehtävään valitulla henkilöllä on 18 vuoden mittainen (vuodesta 1996

14 115, SIVI :30 KOULA: 315/2012 Sivu 13 alkaen) monipuolinen työkokemus lastentarhanopettajana, esikoulunopettajana ja vs. luokanopettajana. Oikaisuvaatimuksen tehnyt Laura Laakkonen on valmistunut sosionomiksi (AMK) Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut Riihimäellä lastentarhanopettajana. Laakkosella on myös nuoriso- ja vapaaajan ohjaajan tutkinto. Hän on työskennellyt Riihimäen kaupungin palveluksessa nuoriso-ohjaajana , lastenhoitajana Lopen kunnassa ja vuonna 2006 kahdessa alle neljän kuukauden pituisessa lastentarhanopettajan sijaisuudessa Riihimäen kaupungilla. Työkokemuksen ohella Oittisen valintaa puolsi haastattelussa esiintuodut hakuilmoituksessa edellytetyt tuloksellisen työskentelyn edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet." Päiväkodin johtaja Merja Lindemanin viranhaltijapäätöksen, hakijoista laaditun yhteenvedon ja päiväkodin johtajan antaman vastineen perusteella on ilmeistä, että valinnassa ei ole tapahtunut lain tarkoittamaa syrjintää. Lastentarhanopettajan tehtävää hakeneiden taidon ja ansioituneisuuden arviointia varten hakijoista on laadittu asianmukainen riittävä yhteenveto. Haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa, jotka täyttivät tehtävän edellyttämän muodollisen kelpoisuuden. Haastatteluun kutsutuista tehtävään valitulla henkilöllä oli selkeästi pisin ja monipuolisin varhaiskasvatuksen ja opetusalan työkokemus. Tehtävään valittu Satu Oittinen on työskennellyt vs. luokanopettajana Riihimäen kaupungin palveluksessa ja Lopen kunnan palveluksessa Esiopetuksessa työskentelevänä lastentarhanopettajana /esikoulunopettajana Satu Oittinen on työskennellyt Hyvinkään kaupungin palveluksessa , Järvenpään kaupungin palveluksessa , Janakkalan kunnan palveluksessa ja toistamiseen sekä Lopen kunnan palveluksessa Lastentarhanopettajan tehtävässä hän on toiminut Hyvinkään kaupungin palveluksessa , Tuusulan kunnan palveluksessa , Hausjärven kunnan palveluksessa ja Lopen kunnan palveluksessa alkaen, mitä tehtävää Satu Oittinen hoitaa edelleen. Varhaiskasvatuksen esimiehet ovat useiden vuosien ajan tehneet yhteistyötä siten, että haastattelutilanteissa on läsnä useampia esimiehiä. Vaikka valintapäätön on sivistystoimen johtosäännön 12 mukaan yksiselitteisesti toimintayksikön päällikön, tässä tapauksessa päiväkodin johtajan, ratkaisuvallassa, on nähty hyväksi, että haastattelutilanteeseen osallistuu useampia esimiehiä. Tämän lisäksi haastattelutilanteeseen osallistui Jukolan päiväkodin lastentarhanopettaja, johtajan varahenkilö, Mirja Laine, joka tarvittaessa vastasi yksityiskohtaisemmin Jukolan päiväkodin lastentarhanopettajan työtehtävän hoitoon liittyviin arjen käytänteitä koskeviin kysymyksiin. Oikaisuvaatimusasiakirjojen sekä päiväkodin johtajan antaman vastineen perusteella hakijoita on kohdeltu syrjimättä ja tasavertaisesti. Ansioituneisuutta vertailtaessa erottelevaksi kriteeriksi muodostui varhaiskasvatuksen työkokemuksen pituus ja monipuolisuus sekä haastattelussa esiintuotu osaaminen, motivoituneisuus tehtävään sekä halu ja kyky kehittää toimintaa.

15 115, SIVI :30 KOULA: 315/2012 Sivu 14 (hem) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen edellä esitetyin perustein. Päätös: Patricia Megyaszai teki esityksen asian jättämiseksi pöydälle. Asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, koska oli tehty esitys asian pöydälle jättämisestä ja asia oli ensimmäistä kertaa sivistyslautakunnan käsiteltävänä. Siviltk 115/ Päiväkodin johtaja Merja Lindeman on antanut asiaan lisäselvityksen, joka on OHEISENA nro 3. Asiaan on saatu kaupunginlakimies Hannu Tuomisen lausunto OHEISENA nro 4. Antamansa lausunnon johtopäätöksenä kaupunginlakimies katsoo, ettei oikaisuvaatimuksen tekijää ole syrjitty raskauden tai perhevapaan perusteella ja tehty oikaisuvaatimus voidaan hylätä. Jatkossa on varhaiskasvatuksessa syytä kehittää rekrytointipäätösten laatua ja sisältöä mm. perustelujen ja ansiovertailun osalta. (hem) Ehdotus/SiTJ: Päätösehdotus entinen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano Muutoksenhaku päätösote oikaisuvaatimuksen esittäjä Jukolan päiväkoti/merja Lindeman kunnallisvalitus, hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen valitusperustetta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta Lähempiä tietoja antaa varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius puh

16 116, SIVI :30 PETULA: 107/2007 Sivu 15 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamallin lisääminen kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi Riihimäen kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman pykälä 32. Samalla lautakunta päätti, että kunnallista suunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja mahdolliset arviointiin perustuvat muutokset tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi siten, että muutokset voidaan ottaa käyttöön uuden toimintakauden alkaessa 1.8. Kunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta on puuttunut kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamenettelyn malli. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sen pohjalta tehdyt muutokset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin edellyttävät, että jokaisessa esiopetusta antavassa yksikössä on alkaen toimintamalli lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta sekä häirinnältä. Vaikka vastaavaa normatiivista vaadetta ei ole asetettu muulle varhaiskasvatukselle, on toiminnan kannalta välttämätöntä, että kunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on vastaava toimintamalli. Kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettäväksi esitetään alla kuvattu malli. Mallin laati työryhmä, johon kuuluivat johtavat lastentarhanopettajat Minna Tienhaara, Susanna Kaasinen ja Sanna Lind. Mallia käsiteltiin laadintavaiheessa varhaiskasvatuksen esimiesten kokouksissa, ja nyt esitetty malli on varhaiskasvatuksen esimiesten yhdessä hyväksymä. Samalla kunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ehdotetaan muutettavaksi sivun 14 osalta siten, että poistetaan lause: Varhaiskasvatukseen laaditaan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, joka sovitetaan perusopetuksen vastaavan suunnitelman kanssa. Sivulle 14 lisätään lauseet: Varhaiskasvatuksessa on toimintamalli kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi sekä kiusaamisen käsittelyyn. Malli on kuvattu kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman liitteessä 1. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja toimenpiteet kiusaamistilanteissa Mitä on kiusaaminen? Kiusaamista on, kun lapsi joutuu toistuvasti ja pidemmän aikaa yhden tai useamman ihmisen kielteisten tekojen kohteeksi. Konflikti ja kiusaaminen eroavat toisistaan siitä, että konfliktissa tilanteessa on mukana kaksi tasavertaista osapuolta kun taas kiusaamistilanteessa on kyse epätasapainosta vallankäytössä. Kiusatulla on vaikeuksia puolustautua itseensä kohdistuvaa kielteistä toimintaa vastaan. Kiusaamisen ennaltaehkäisy Kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Kiusaaminen ehkäisy on osa arjen pedagogiikkaa, joka muotoutuu ryhmän ja lasten taitojen mukaan. Vastuu kiusaamistilanteisiin puuttumisesta sekä ennaltaehkäisystä on aina aikuisella. Aikuisen läsnäolo ja aktiivinen havainnointi on tärkeää. Kiusaamista ehkäisevän työn tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Jokaisella yksiköllä tulee osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa olla kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koko henkilöstön sekä, mahdollisuuksien mukaan myös vanhempien kanssa. Suunnitelman laatiminen perustuu yhteiseen ymmärrykseen kiusaamisesta ilmiönä. Se edellyttää työyhteisöltä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten yksikössä kiusaaminen ymmärretään sekä miten sitä ehkäistään. Suunnitelman sisältönä voi olla esim.

17 116, SIVI :30 PETULA: 107/2007 Sivu 16 mitä laki ja valtakunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma sanovat lapsen oikeudesta turvalliseen päivähoitoon arvot ja päivähoitoyksikön näkemys siitä, mitä kiusaaminen on kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen kiusaamisen ehkäisyn keinot kiusaamiseen puuttumisen keinot ja seuranta yhteistyö vanhempien kanssa dokumentointi ja suunnitelman arviointi suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedottaminen Toiminta kiusaamistilanteessa Tilanteisiin puututaan vakavasti ja johdonmukaisesti. Riita- ja kiusaamistilanteiden taustat selvitetään ja asiasta keskustellaan kaikkien osapuolten kanssa. Seuraamuksia ja rangaistuksia pohdittaessa mietitään, millaista tukea sekä kiusattu kuin myös kiusaajakin tarvitsee. Tavoitteena on opettaa lapsille uusia ja erilaisia vuorovaikutuksen toimintamalleja. Jos lapselta vaaditaan anteeksipyyntöä, varmistetaan, että lapsi ymmärtää, mitä hän pyytää anteeksi. Kiusaamisesta tulee kertoa lapsen vanhemmille ja tilannetta voidaan selvittää tarvittaessa myös vanhempien, erityislastentarhanopettajan, oppilashuollon tai muun erityistyöntekijän kanssa. Kiusaamistilanteiden loppuminen varmistetaan johdonmukaisella seurannalla, joka dokumentoidaan kirjallisesti. Kiusaamisen päättymisestä kysytään myös lapsen ja vanhempien mielipidettä. (hem) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää, että Riihimäen kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitetään yllä esitetty kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamalli. Samalla lautakunta päättää tehdä tarvittavat muutokset kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano asiaote varhaiskasvatuksen toimintayksiköt Muutoksenhaku oikaisuvaatimus 19 Lähempiä tietoja antaa varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius puh

18 117, SIVI :30 KOULA: 101/2014 Sivu 17 Selvitys Riihimäen kaupungin ruokapalveluista ja tuotantotapamuutoksista Sivistystoimialan vuoden 2014 talousarvion yhtenä kehittämiskohteena on ruokapalveluiden kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys, joka sisältää selvityksen Riihimäen kaupungin keittiöverkoston nykytilasta tiloineen ja laitteistoineen sekä esitykset vaihtoehtoisista toimintamalleista vuosille Ruokapalvelupäällikön päätöksellä 1/ Riihimäen kaupungin ruokapalveluiden selvityksen tekijäksi on valittu Design LiMe Oy. Toimeksiannon täsmennysvaiheessa todettiin, että Riihimäellä ei ole muita toimijoita, joiden tuotantotavat ja tuotantovolyymi riittäisivät kaupungin sosiaali- ja sivistystoimen tarpeisiin, jonka vuoksi selvitys toimii Riihimäen keittiöpalveluiden kehittämissuunnitelmana. Luottamushenkilöille ja virkamiehille järjestettiin tilaisuus, jossa Design LiMe Oy esitteli laatimansa LIITTEENÄ olevan Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmassa todetaan mm., että Riihimäellä ruokatuotantoa on keskitetty ja tehostettu viime vuosikymmenien aikana niin paljon kuin se on ollut mahdollista. Nyt kuitenkin on tultu tilanteeseen, ettei nykyisten tuotantokeittiöihin kapasiteettia enää voida lisätä. Telluksen keskuskeittiö ei enää vastaa tiloiltaan ja varustukseltaan elintarvikehuoneiston hygienia- ja ergonomiavaatimuksia. Kontion tilat ja laitteisto ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta nykytilassaan Kontion sisäinen ja ulkoinen logistiikka ei mahdollista nykyaikaisten ruoanvalmistus-, pakkaus- ja lähetysprosessien käyttöönottoa. Ruokapalveluiden toiminnan turvaamiseksi on löydettävä ratkaisumalleja tulevaisuutta varten. Selvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista tulevaisuuden toimintamallia: 1. Jatketaan nykyisellä toimintamallilla ja tuotantotavoilla. Telluksen vanhentunutta keskuskeittiötä korvaamaan rakennetaan uusi keskuskeittiö nuorten sekä lasten ateriatuotantoa varten. ei säästöjä henkilöstö- ja kuljetuskustannuksissa suuret vuosittaiset käyttö- ja henkilöstökustannukset uudiskeittiön rakentamisen kustannusten rahoittaminen ja poistot, hinnat/raaka-ainesäästöt tulevaisuuden kannalta uhkana ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen vrt. eläköityminen aikataulutusriskit, sekä ruoanvalmistuksessa että kuljetuksessa lämpötilojen hallinnan vaikeus, tuotteen laadun hallinnan vaikeus 2. Riihimäen ruokatuotantoa jatketaan kahdessa tuotantokeittiössä. Ateriatuotanto jaetaan kahden tuotantokeittiön kesken asiakassegmenttien tarpeiden mukaisesti. Kontioon keskitetään hoivapuolen ateriapalvelut sekä kotiateriat. Kontion keittiö on toiminnassa 365 pvä/v ja tuottaa aterioita aamupalasta iltapalaan. Nuorten sekä lasten aterioita varten rakennetaan uusi tuotantokeittiö, jonka tuotantotapa suunnitellaan tehokkaaksi. uudisrakennuksessa lasten ja nuorten ateriat voidaan tuottaa tehokkaasti voidaan vapauttaa Telluksen keittiön tilat Peltosaaren koulun muuhun käyttöön

19 117, SIVI :30 KOULA: 101/2014 Sivu 18 Kontion toimintaa voidaan tulevaisuudessa tehostaa, jos siirrytään kypsennä ja jäähdytä tuotantotapaan (päivälliset ja viikonloput) uuden keittiön sijoitus, logistiset edut optimaalinen sisäinen ja ulkoinen logistiikka kesän aikana toinen keittiö voidaan laittaa kiinni ja muiden keittiöiden lomitukset voidaan hoitaa omalla henkilökunnalla toinen keittiö auki 365/7 3. Keskitetään koko ruokatuotanto yhteen suuren keskuskeittiöön, jonka asiakkaina ovat lapset, nuoret, henkilöstöruokailu sekä hoivapaikkojen ja kotipalvelun asiakkaat. Uuden keskuskeittiön tuotantotapa suunnitellaan tehokkaaksi. Kontio voi jatkaa toimintaansa oman yksikkönsä aterioiden tuottajana niin kauan kunnes sinne täytyy tehdä peruskorjausta ja tai isompia laitehankintoja, myöhemmin toiminnat siirretään uuteen keskuskeittiöön. voidaan eniten tehostaa henkilöstöresursseja yhden keittiön riski, poikkeustilanteiden hallinta kahden erityppisen asiakasryhmän tarpeet kaksi eri tuotantoa/ruokalistat erityyppiset välitystavarat uuden keittiön sijoitus, logistiset edut optimaalinen sisäinen ja ulkoinen logistiikka Vaihtoehdoista ensimmäinen, nykyisten toimintatapojen mukaan jatkaminen, on selkeästi vuosittaisilta käyttö- ja henkilöstökustannuksiltaan kallein vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa on myös suurimmat päivittäisen toiminnan haasteet ruoanvalmistuksen ja kuljetuksen ajoituksen sekä lämpötilojen hallinnan suhteen. Vaihtoehtojen kaksi ja kolme välillä ei ole merkittäviä eroja vuosittaisia käyttö- ja henkilöstökustannuksia tarkasteltaessa. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat ruokapalvelutuotantokapasiteetin kasvattamisen niin, että palvelutuotantoa voidaan laajentaa kattamaan kotiin toimitettavien ateriapalveluiden, terveyskeskuksen vuodeosaston, RYKS:n sekä naapurikuntien lähialueiden ateriapalveluiden tarpeet. Vaihtoehto kaksi, kahden keskuskeittiön malli, on toiminnallisesti parempi, koska tuotantotapa hajauttaa riskiä poikkeustilanteissa. Lisäksi kahden keittiön mallissa päästään tehokkaaseen ruoanvalmistukseen, kun tuotetaan yhtä ateriatyyppiä (lounas) ja asiakastarpeet on eriytetty. (rp) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi Design LiMe Oy:n laatiman Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelman ja päättää käynnistää keskuskeittiön tarveselvityksen vaihtoehdon 2 pohjalta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano Ritva Pitkänen, Ritva Mustonen, Hannu Mattila Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (kuntal 91)

20 117, SIVI :30 KOULA: 101/2014 Sivu 19 Lähempiä tietoja antaa ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen puh

21 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 20 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUT

22 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 21 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Sisällys JOHDANTO NYKYTILA-ANALYYSI... 4 Riihimäen kaupunki, ruokapalvelut Ruokapalvelujen nykyinen toimintatapa Keskuskeittiöt Koulu- ja päiväkotiaterioita valmistava keskuskeittiö Hoiva-aterioita valmistavat keittiöt Kuvaus niistä palvelukeittiöistä, joissa käytiin Ostettavat palvelut Ruokapalveluhenkilöstö Keittiölaitteet Vaihtoehtoiset esitykset tulevaisuuden toimintamalliksi Kahden tuotantokeittiön malli Yhden keskuskeittiön malli Palvelukeittiöt ja jakelukeittiöt Laiteinvestoinnit palvelukeittiöihin vaihtoehdoissa 2 ja Uusien vaihtoehtojen arviointia Vaikutukset henkilöstöresursseihin Logistiset ratkaisut Riskianalyysi uusissa vaihtoehdoissa Vertailu Yhteenveto

23 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 22 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy YLEISTÄ Hankkeen nimi: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma Raportin laatinut: Merja Salminen. Design Lime Oy Liisa Pelkonen, Design Lime Oy Projektin ohjausryhmä Juha Kankus, pääluottamusmies Ritva Mustonen, kehittämispäällikkö Niina Niskanen, ruokapalveluesimies Ritva Pitkänen, ruokapalvelupäällikkö Esa Santakallio, sivistystoimenjohtaja Riitta Uronen, vt.palvelualuepäällikkö Terminologia Tässä keittiöverkkoselvityksessä käytetään seuraavia termejä: Valmistuskeittiö valmistaa oman kohteen ateriat ja vähäisessä määrin lähikeittiöille. Tuotteet ja palvelut tarjotaan omissa asiakaspalvelutiloissa. Keskuskeittiö valmistaa ja tuottaa tuotteita palvelu- ja/tai kuumennuskeittiöihin kuljetettavaksi. Tuotteita voidaan myös valmistaa ja tuottaa omaan tuotantoon valmistuskeittiön tavoin. Kuljetettavat tuotteet voidaan toimittaa kuumana, kylmänä tai jäähdytettynä. Kuumennuskeittiö viimeistelee ja/tai kuumentaa keskuskeittiöstä tulleet kuumat, kylmät tai jäähdytetyt tuotteet ja laittaa ateriat tarjolle. Kuumennuskeittiössä valmistetaan salaatit sekä energia- ja kasvislisäkkeet. Palvelukeittiö valmistaa tarvittavat aamupalat, välipalat ja lounaiden lisäkkeet (energialisäke, salaatit) Lounasruoka kuljetetaan keskus/valmistuskeittiöstä kuumana tai kylmänä ja ruokapalvelujen henkilökunta tarvittaessa kuumentaa aterian osat, kypsentää energialisäkkeet, laittaa ruoan tarjolle ja huolehtii astianhuollosta ruokailun jälkeen. Palvelukeittiön henkilökunta on ruokapalvelujen henkilökuntaa Palvelupiste tarkoittaa tässä selvityksessä toimipistettä, jossa tarjotaan keskuskeittiössä valmistettua ja kuumana kuljetettua ruokaa, mutta jossa ruoan tarjoilemisesta ja astiahuollosta vastaa asiakas itse Kypsennä ja tarjoa -tuotantotapa (Cook and Serve) tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan ja tarjotaan mahdollisimman pian ruoanvalmistumisen jälkeen. Jos ruoka kuljetetaan kuumana palvelukeittiöön tarjottavaksi, niin ruoan pakkaamisen ja kuljetuksen tulee tapahtua mahdollisimman pian ruoan valmistumisen jälkeen huolehtien ruoan lämpösäilytyksestä. Kypsennä ja jäähdytä -tuotantotapa (Cook and Chill) tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan ja jäähdytetään välittömästi valmistumisen jälkeen +3 o C, kylmäsäilytetään +3 o C, kuljetetaan tarvittaessa huolehtien kylmäketjun katkeamattomuudesta kuumennuskeittiöön, kuumennetaan 3

24 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 23 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy o C, lämpösäilytetään +60 o C ja tarjotaan. Suositeltava ruoan tuotantotapa, kun ruokaa kuljetetaan. Kylmävalmistus tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan kylmistä raaka-aineista tai puolivalmisteista, kylmäsäilytetään +3 o C, kuljetetaan tarvittaessa kuumennuskeittiöön, kypsennetään ja tarjotaan asiakkaalle. Hajautettu ruoanjakelutapa tarkoittaa sitä, että kypsennettävät tai kuumennettavat tai jo tarjoiluvalmiit tuotteet kuljetetaan kuumennus-, palvelu- tai jakelukeittiöön, joissa jakelu tai tarjoilu tapahtuu. Keskitetty ruoanjakelutapa tarkoittaa sitä, että valmis ruoka jaetaan keskitetysti esimerkiksi jakeluhihnalla asiakaskohtaisesti tarjottimelle tai annospakkaukseen. Ateriat kuljetaan asiakkaalle tarjotinvaunuissa tai annospakkauksissa. Välitystavarat tarkoittavat elintarvikkeita, jotka toimitetaan palvelu- ja jakelukeittiöihin tuotteina. Välitystavaroista valmistetaan aamu- ja välipalat. Välitystavaroita ovat esimerkiksi maidot, leivät, levitteet, jogurtit, tomaatit, kurkut, hedelmät ja niin edelleen. Energialisäke tarkoittaa aterianosaa, joka on joko perunaa / riisiä / pastaa jne. JOHDANTO Tämän konsulttityön tavoitteena on selvittää Riihimäen kaupungin keittiöverkoston nykytila tiloineen ja laitteistoineen sekä laatia esitys vaihtoehtoisista toimintamalleista vuosille Selvitystyön aluksi arvioidaan kaupungin keittiöiden nykytilannetta ja toisessa vaiheessa laaditaan vaihtoehtoisia toimintamallia tulevaisuuden keittiöverkostoksi. Vaihtoehtoisissa malleissa esitellään tulevaisuuden keskuskeittiöt, palvelukeittiöiden toiminta, logistiset ratkaisut, henkilöstöresurssit, riskianalyysi sekä yhteenveto tilojen ja laitteiden investointitarpeista. Käyttökustannuksia ei voida vertailla, sillä ammattikeittiöissä ei ole mitattu keittiöiden omaa sähkö- ja vedenkulutusta kuin vasta muutamista keittiöistä. joten vertailutietoja ei ole käytössä. Peruskorjattavien märkätilojen kustannusennuste on tällä hetkellä noin 2400 /m 2 ja laajennusosan on noin 3700 /m 2. Nämä ovat valtakunnallisesti käytettyjä kustannusarvioita, joissa tulee huomioida rakennusindeksin vuosittainen nousu sekä paikkakuntakohtaiset erot rakennusajankohdasta riippuen. Rakennuskustannukset eivät sisällä suunnittelukustannuksia. Laskelmissa on käytetty laitteiden osalta vuoden 2013 tuotekuvastohintoja, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (alv 0%). Laiteiden korvausinvestointi on huomioitu, jos se on hankittu ennen vuotta 2005 ja/tai laitteessa on ilmennyt paljon vikoja (lukuun ottamatta liesiä ja kylmäsäilytystiloja). 1 NYKYTILA-ANALYYSI Riihimäen kaupunki, ruokapalvelut. Riihimäen kaupungin ruokapalvelut toimivat kaupungin sivistystoimen alaisuudessa, mutta vastaavat kaupungin koulujen lisäksi päiväkotien, palvelukodin ja sekä henkilöstön 4

25 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 24 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy ruokapalveluista. Riihimäen terveyskeskuksen vuodeosastojen ruokailun Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ostaa Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksiköstä (Ryks), samoin Riihimäen kaupungin perusturva ostaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä kotihoidon ateriat Ruokapalvelujen henkilöstömäärä on noin 57 työntekijää. 1.1 Ruokapalvelujen nykyinen toimintatapa Päiväkodeissa, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa on käytössä kuuden viikon kiertävä lounasruokalista, välipaloilla on 12 viikon kiertävä ruokalista. Viikoittain listalla on keitto-, pata/risotto-, laatikko/vuokaruoka ja kastikkeellinen pääruoka. Vakioiduilla ruokaohjeilla ja Aromi-ohjelmalla lasketuilla ravintoainesisällöillä varmistetaan, että ruoka on ravitsemussuositusten mukaista, maukasta ja tasalaatuista. Lämmin ateria sisältää päivittäin pääruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoaterioita täydennetään pehmeällä leivällä, leikkeleellä, hedelmällä, kasvislisäkkeellä tai marjakeitolla. Hoivapuolen ruokalistat ovat kuuden viikon kiertävät. Viikoittain listalla on keitto-, pata/risotto/laatikko/vuokaruoka ja kastikkeellinen pääruoka. Viikonloppuisin on tarjolla ikäihmisiä miellyttäviä ruokalajeja. Päivällisruoat ovat keittoja tai laatikkoruokia ja niiden kanssa on tarjolla jälkiruoka. Iltapalalla tarjotaan puuroja. Hoivapuolen paikoissa tarjotaan myös aamupala, päiväkahvi ja iltapala, päiväkodeissa aamupala ja välipala ja vuoropäiväkodeissa myös päivällinen ja iltapala lapsen hoitoajasta riippuen. Aamupalalla on tarjolla puuroa, velliä joskus myös muroja, näkkileipää ja pehmeää leipää ja leikkelettä. Juomana tarjotaan Ykkösmaitoa. Lisäksi erikseen saa tilata tuorelisäkkeen, joka voi olla hedelmä, juurespala, vihannes, marja/hedelmäsose tai täysmehu. Välipalalistalla vaihtelevat mm. viili, jogurtti, leipä/ sämpylä ja leikkele, kiisseli, mehukeitto, marja-/hedelmärahka, marjapuuro ja satunnaisesti leivonnainen. Keskuskeittiöt tuottavat aterioita kypsennä ja tarjoa eli Cook and Serve -tuotantotavan mukaisesti. Ateriat tarjotaan välittömästi tai pakataan kuljetukseen heti ruoan valmistumisen jälkeen ja kuljetetaan palvelu- ja jakelukeittiöihin tarjottavaksi. Koulut, päiväkodit ja muut ruokapalvelun asiakkaat ruokailevat lounaan pääsääntöisesti samanaikaisesti noin kello välisenä aikana. Tämä tarkoittaa, että aterioiden kuljettaminen palvelupisteisiin ja - keittiöihin tapahtuu lähes yhtäaikaisesti ja kuljetukseen tarvitaan useita kuljetusautoja. Koulu- ja päiväkotiaterioiden kuljettaminen tapahtuu hajautetun ruoanjakelutavan mukaisesti. Telluksessa valmiit, kuumat ruoat pakataan joko GN -astioissa mustiin, kannellisiin termokuljetuslaatikoihin tai pakataan 5-25 l termosastioihin (keitot/puurot). Laatikot nostetaan rullakoihin, joissa kuljetetaan myös muovilaatikoihin jaetut välitystavarat. Kontiossa laatikot nostetaan lavavaunuille ja keittoruoat ja puurot pakataan 3-10 l termosastioihin. Ruokien kuljetukset tapahtuvat ulkopuolisten kuljetusyrittäjien toimesta kuljetussopimusten perusteella. Nykyinen sopimus on voimassa tämän vuoden + mahdollinen 1 vuoden optio. Käytettävien ajoneuvojen on sovelluttava ruokien ja elintarvikkeiden kuljetukseen ja niiden on vastattava omavalvonnan edellyttämiä hygieniavaatimuksia. 5

26 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 25 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Kuljetettava ruoka siirretään heti valmistuksen jälkeen kuljetusastioihin. Lämpimän ruoan tulee olla yli +60 ºC kun se saapuu kuljetettavaan kohteeseen. Kylmänä tarjottavien tuotteiden, esim. salaattien, tulee olla lähetettäessä enintään +6 ºC. Muissa elintarvikkeissa noudatetaan niille suositeltuja säilytyslämpötiloja. Ruokien lämpötiloja mitataan säännöllisesti ja kirjataan omavalvontasuunnitelman mukaisesti.. Ruoanjakajan vastuulla on ruoan tarjoilulämpötila. Tämä on haasteellista, kun kahta eri lämpötilaa (yli + 60 astetta ja alle +6 astetta) yritetään ylläpitää kuljetuksen aikana. Ruoanvalmistuksessa käytetään pääasiallisesti kypsiä lihoja. Salaatit tehdään useimmiten valmiista salaattikomponenteista, ainoastaan porkkana raastetaan itse. Lihat ja lihatuotteet tulevat valmistuskeittiöihin viisi kertaa viikossa (ma-pe). Peruna tulevat lähituottajalta. Tuoretuotteet, lihat, lihatuotteet sekä kuivatavarat tulevat Kesprosta samoin pakasteet. Tuoretuotteita tilataan keittiöihin 5 kertaa viikossa (ma-pe). Maitotaloustuotteet tulevat tukkukuormien mukana 5 kertaa viikossa. Tellukseen myös kuivatavara ja pakasteet tulevat 5 kertaa viikossa. Kontioon tulee kuivatavara tiistaina ja pakasteet keskiviikkona. Kespro toimittaa palvelukeittiöiden tarvitsemat elintarvikkeet suoraan suurimpaan osaan palvelukeittiöistä. Palvelukeittiöihin menee Telluksesta 1-3 tukkukuormaa viikossa (1x Patastenmäki, 2x Lasitehdas ja muut 3x). Kontiosta menee kaksi tukkukuormaa viikossa (Piikinmäki). Asiakasmäärät ovat niin isoja että kylmätilat eivät riitä eivätkä myöskään tuotteiden päivämäärät. Elintarvikkeiden hankintasopimus on tehty Kuntahankinnan kautta. Kespro on sopimustoimittaja. 1.2 Keskuskeittiöt Riihimäen kaupungin alueella toimii kaksi valmistuskeittiötä. Nämä toimivat kuten keskuskeittiöt, jotka valmistavat ruokaa omaan tuotantoon, ja joista ruokaa sekä välitystarvikkeita myös kuljetetaan palvelukeittiöihin. Taulukko 1 Riihimäen keskuskeittiöt Keskuskeittiö Aterioita/pv Telluksen keskuskeittiö 4700 Kontion keskuskeittiö 600 Telluksesta toimitetaan koulujen, päiväkotien lounasateriat ja välipalat sekä henkilöstöravintoloiden lounasateriat. Kontiosta toimitetaan hoivapuolen ateriat Ruokapalvelun keskuskeittiöt tuottavat arkipäivisin aterioita noin 5300 asiakkaalle. Lounaiden lisäksi valmistetaan aamupaloja, välipaloja ja päivällisiä. Suurin osuus aterioista on kouluaterioita, noin 4973 annosta (60 %). Päiväkotiaterioiden osuus on seuraavaksi suurin, noin 2310 annosta (28 %), hoiva-alan aterioita valmistetaan noin 898 annosta (11 %) ja loput ovat henkilöstö- ja tilaustarjoiluaterioita noin 110 annosta (1 %). Aterioiden valmistus tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin maanantaista perjantaihin, mikä on noin 95 % kokonaisateriamäärästä. Viikonloppuisin aterioita valmistetaan vain Kontion keskuskeittiössä. 6

27 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 26 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Koulu- ja päiväkotiaterioita valmistava keskuskeittiö Peltosaaren koulun yhteydessä toimii Telluksen keittiö. Keittiö on valmistunut v ja suunnittelussa on huomioitu laajempikin toiminta kuin oman koulun ruokatuotanto. Valmistettava lounasmäärä on noin 4885 annosta sekä välipaloja noin Keittiö on aikanaan rakennettu koulujen ateriatuotantoa varten eli noin 4020 annoksen valmistamiseen. Koulussa on oppilaita noin 350 ja he ruokailevat keittiön yhteydessä olevassa ruokasalissa. Vuonna 2009 keittiöön on keskitetty myös päiväkotiaterioiden valmistusta. 7

28 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 27 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Taulukko 2. Telluksen keskuskeittiön ateriatuotanto v Tuotantokeittiö Palvelukeittiö lounaita välipaloja aamupala tarv. Keittiö Tellus Peltosaaren koulu (keittiön yhteydessä) Lasitehtaan koulu Harjunrinteen koulu Kauppaoppilaitos/Uramon koulu Pohjoinen koulu Eteläinen koulu Ville Viipale päiväkoti Karan koulu 370 Pohjolanrinteen koulu Riihimäen lukio 530 Haapahuhdan koulu Otavan päiväkoti Saturnuksen päiväkoti Kaupungin varikko, työpaikkaruokailu 15 Oma ura 10 Kaupungintalo, työpaikkaruokailu 30 Jukolan koulu ja päiväkoti Patastenmäen koulu 150 Erkyläntien Puukoulu Herajoen koulu Työkeskus Rivakka 80 4 Uunilinnun päiväkoti Kontiontien päiväkoti Kirjauksen päiväkoti Hirsimäen päiväkoti Yritystalo, työpaikkaruokailu 30 Junalijankadun päiväkoti Ateriat yhteensä Telluksessa valmistetaan pääruokien lisäksi energialisäkkeet ja salaatit useampiin palvelukeittiöihin. Myös välipalat valmistetaan keskuskeittiöllä silloin kun ne ovat kiisseli, rahka tms. valmistettava tuote. Muu välipalat menevät välitystavaroina kuten myös päiväkotien aamupalatarvikkeet. Keittiön lastauslaituri on tilava ja katettu, mutta kuljetusautojen on vaikea kääntyä, sillä piha on kapea ja piha-alueella liikkuu lapsia. Keittiössä on kaksi ovea, joten tulevat elintarvikekuormat ja keittiöstä lähetettävät ruokakuormat on voitu erityttää kulkemaan eri ovista. Vastaanotto on tilava. Entinen esikäsittelytila on tarpeettomana muutettu salaattien valmistus- ja pakkaustilaksi sekä dieettikeittiöksi. Lähetystilasta vaunut on vietävä koko keittiön läpi lähettämöön. 8

29 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 28 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Kylmähuoneet (6 kpl) ja muut varastot ovat pienehköjä tuotantomäärään ja lähetettävien elintarvikkeiden määrään nähden. Pakastehuoneet (3 kpl) ovat osoittautuneet liian pieniksi, joten yksi kylmiö on muutettu uudeksi pakastetilaksi. Pakastehuonetta ei ole upotettu lattiaan. Tuotantotila on tilava, mutta rakenteiltaan peruskorjauksen tarpeessa. Korkeussäädettäviä pöytiä ei ole eikä pyörillä olevia pöytiä, joita voisi hyödyntää esimerkiksi patatuotannossa. Lähettämö on nykyiselle tuotantomäärälle liian pieni ja tuotteita pakataan myös tuotannon puolella. Palvelukeittiöiden likaiset astiat tulevat astianpesuun suoraan lähettämöstä. Ruokasalissa ei ole itsepalautuslinjastoa ja vaan asiakkaat palauttavat likaiset astiat vaunuihin, mikä sitoo henkilökuntaa astianpesuun. Keittiön ateriatuotantoa nykyisiin tiloihin ei voida lisätä. Keittiön laitteistosta osa on alkuperäisiä, osa 90-luvulla ja osa on 2000-luvulla hankittuja. Yhdistelmäuunit ovat kaikki melko uusia, viimeisimmät hankittu Keittiöllä on kaksi jäähdytyskaappia, joista toinen on pikajäähdytyshuone. Keittiön lähetettävien tuotteiden kylmiö on pieni. Kuljetusastiat tyhjennetään ja pestään palvelukeittiöllä ja mutta niille suoritetaan hygieniapesu (varmistus) uudelleen keskuskeittiöllä tappimattokoneessa, joka on vuodelta Raepesukonetta ei ole. Henkilöstön työaika on noin klo: :00. Henkilökuntaa on esimiehen lisäksi 13 + toimistohlö. Työajat ma - ke 8 h, torstaisin 7.25 h ja perjantaisin 7h Hoiva-aterioita valmistavat keittiöt Kontion keittiö on hoiva-alan aterioita valmistava keittiö. Vuonna 2013 siellä valmistettiin arkipäivisin 446 asiakkaalle ateriat. Näistä 182:lle valmistetaan kaikki päivän ateriat. Tarkemmat ateriajakaumat on esitetty taulukossa 3. Keittiö toimii 365 päivänä vuodessa. 9

30 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 29 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Taulukko 3. Kontion keskuskeittiön ateriatuotanto Keskuskeittiö Palvelukeittiöt/-pisteet lounaat aamupalat välipalat päivälliset iltapalat Kontio Osastot Riihikodilla Ruokasali 25 Pajula as.yksikkö Lyhde as.yksikkö Saarikoti ryhmäpäiväkoti Luhtavilla ryhmäperhepäiväkoti Suovilla ryhmäpäiväkoti Tupasvilla ryhmäpäiväkoti Niittyvilla ryhmäperhekoti Haapakoti 1, ryhmäperhepäiväkoti Haapakoti 2,ryhmäperhepäiväkoti Käpäläkoti ryhmäperhepäiväkoti Piikinmäki, vuorohoitopäiväkoti Toivokoti 10 Uranuskoti Vienokoti Rautatienpuisto päivätoiminta Ateriat yhteensä Talon sisäiset, Riihikodin osastoille toimitettavat ateriat, jaetaan hajautetun ruoanjakelutavan mukaisesti ja osastojen henkilökuntaa hakee ja palauttaa ruokavaunut keittiöstä. Osastoilla hoitohenkilökunta annostelee ruoan asiakkaille. Osa (3 kpl) hajautetun lämpökuljetusvaunuista on uusittu v.2008, mutta ei kaikkia (5 kpl uusittava). Pieniin ulkokuljetuksena hoidettaviin vanhusten palvelutaloihin lähetettävät ruoat jaetaan ja toimitetaan hajautetun ruoanjakelutavan mukaan. Niihin lähetetään myös kaikki maidot leivät, kahvipullat yms. välitystuotteet. Uloslähetettävät ruoat lähtevät jo klo 9:15, joten niiltä vaaditaan pitkää lämpösäilytysaikaa. Keskuskeittiön yhteydessä olevassa ruokasalissa ruokailee talon henkilöstö. Ruokasali on avoinna joka päivä klo 11 12:30. Riihikodin aamupala lähtee osastosta riippuen klo 7:00 7:30 (EPPkuljetuslaatikoissa). Lounas osastoille lähtee klo 11:00 11:30 (lämpövaunuilla). Päivällinen haetaan osastoille klo (kuljetus EPP- mustissa laatikoissa). Iltapala lähetetään osastoille päivällisen mukana. Osastot tilaavat itse klo 9-10 paperisilla tilauskaavakkeilla maidot, maitotaloustuotteet, leivät, iltapalamehukeitot sekä kuivatavarat. Tilaus tapahtuu päivittäin. Tuotteet pakataan lähtemään lounasvaunun mukana. Osastoilla on mahdollisuus soittaa, tilata tai hakea tarvitsemansa tuotteet klo.16:25 asti. Päiväkahvi keitetään osastoilla kuten myös aamukahvi. Päiväkahvipulla on arkipäivisin aina pitkopullaa, jonka osastot tilaavat itse ja leikkaavat. Viikonloppuisin ja arkipyhinä kahvileipänä tarjotaan jotakin parempaa esim. makeaa piirakkaa, kääretorttua, kuivakakkua yms ja ne leikataan keittiössä sekä jaetaan osastoille. Kahvileivät lähtevät lounasvaunun mukana. 10

31 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 30 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Osastoille voidellaan kaikki leivät eli noin 500 leipää vuorokaudessa (aamupalasta iltapalaan). Tällaista toimintaa ei nykyisin enää ravintokeskusten keittiöissä tehdä, vaan osastot tilaavat leivät ja rasvat erikseen. Aterioilla osastojen henkilökunta kysyy asiakkaalta ruoan tarjoilun yhteydessä, että mitä leipää haluaisi tänään syödä (tumma/vaaleaa) ja mahdollisesti auttaa voitelussa. Keittiö on peruskorjattu vuonna Keittiö on suunniteltu vain Riihikodin ateriatuotantoa varten ja siksi keittiön nykyiset materiaalivirtaukset eivät nykytoiminnassa toteudu optimaalisesti. Kaikki laitteet ovat uusittu peruskorjauksen yhteydessä tai sen jälkeen, poikkeuksena säiliökahvinkeitin n.v.2002, leipomon paistinuuni v. 1984, ruokasalin kylmäkaappi v.1984 ja pakastekaappi v.1998, sekä jo aiemmin mainitut hajautetun lämpövaunut. Keittiön lastausalue on ahdas. Samasta ovesta saapuvat elintarvikkeet ja likaiset astiat sekä lähtevät kuljetukset. Tilaa tulevilla ja lähteville kuormille ei ole tarpeeksi ja ristikkäisliikenne vaikuttaa logistiikkaa vielä enemmän. Keittiössä ei ole uloslähetettäville tuotteille pakkaustilaa, joten pakkaus joudutaan suorittamaan osittain tavaran vastaanottotilassa. Ruoankuljetuslaatikoille ja -vaunuille ei ole erillistä tilaa, vaan niitä säilytetään varastokäytävillä. Lähteville kylmille olisi myös oltava erillinen kylmäsäilytys/pakkaushuone. Varastotilaa eri raaka-aineille on riittävästi, mutta niiden logistinen sijoittuminen suhteessa tuotantoon ja lähtevien ruokien pakkaukseen (myös välitystavarat) on käytännön kannalta vaikeaa, kun erillistä pakkaustilaa ja varastoja ei ole. Keittiössä ovat erilliset salaatinvalmistus/kylmäkeittiö- ja leipomotilat. Tilat ovat toimivat nykyiseen toimintaan nähden. Leipomon paistinuuni on jo melko vanha (1984), ja jos leivontaa halutaan tulevaisuudessa lisätä, on uuni uusittava ja leipomotila päivitettävä. Keittiön tuotantotilat ja laitteisto ovat hyväkuntoiset. Laitteiden valmistuskapasiteetit ja ominaisuudet ovat nykytoimintaan nähden riittävät. Dieettikeittiö sijoittuu tuotannon yhteyteen eikä ole oma erillinen tilansa. Dieetissä valmistetaan erikoisruokavalioita noin15 annosta ja rakennemuutettuja annosta. Hajautetun jakelun osastovaunut ovat lämpöhauteilla ja - kaapeilla varustetut. Vaunuissa ei ole kylmäsäilytystilaa, vaan kylmät tuotteet pakataan laatikoihin jotka kuljetetaan vaunujen päällä osastoille. Astianpesuosasto on tilava sekä tappimattokoneen kapasiteetti on riittävä nykyiseen toimintaan. Rae/patapesukonetta ei ole, mutta hankintaa on pohdittu. Henkilöstöravintola on valoisa sekä avara ja palvelee asiakkaita päivittäin. Likaiset astiat asiakas lajittelee itse palautusvaunuihin. Palvelukeittiöistä palautuvat hajautetun astiat ja laatikot pestään tappimattokoneessa. Kontion tuotantokeittiön tilat ja laitteet mahdollistavat ruokatuotannon valmistusmäärien kasvattamisen, jos jäähdytyslaitekapasiteettia (nykykapasiteetti 2kpl jäähdytyskaappi 6x GN1/1-65), valmiin ruoan kylmätilaa sekä pakkaustilaa on mahdollista kasvattaa. Tämä tarkoittaisi kuitenkin tilojen uudelleen järjestelemistä, vaikka kokonaisneliöt keittiössä riittäisivätkin. 11

32 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 31 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Kuvaus niistä palvelukeittiöistä, joissa käytiin Aikataulun vuoksi ei kaikkia palvelukeittiöitä kierretty vaan valittiin kattava otos erityyppisiä palvelukeittiöitä, joissa käytiin. Muista palvelukeittiöistä saatiin laiteluettelot ja henkilöstötiedot käyttäjältä. Herajoen koulu Koulussa on 240 lasta + henkilökunta. Telluksesta tuodaan joka päivä lämmin ruoka, energialisäkkeet sekä lämpimät kasvislisäkkeet, salaatit ja välipala (kiisseli, rahka). Muu välitystavara tuodaan 3x viikossa. Keittiön tilat ovat vanhat ja ruokasali liian pieni, osa lapsista syö luokissa. Ruokasalin linjasto on toimiva. Keittiön kylmiö on vuodelta 1986 ja vaatii uusimista. Ruokasalin pystykylmät (kotitalousmalliset) ovat uusia. Laitteista astianpesukone on toimiva v.2008, yhdistelmäuuni on v ja liesi puuttuu. Keittiössä on laminaattikalusteita. Rakennus on vanha ja tavarat on kannettava portaita pitkin keittiöön. Keittiön ilmastointi ei toimi ja keittiön pinnat vaativat uusimista, ennen kaikkea lattia. Lasitehtaan koulu Koulussa on 195 lasta + henkilökunta. Telluksesta tuodaan joka päivä lämmin ruoka, Paikan päällä keitetään energialisäkkeet sekä kuumennetaan osittain kappaletavarat. Telluksesta toimitetaan salaatit ja välipala (kiisseli, rahka), muu välitystavara tuodaan 2x viikossa. Keittiön tilat ja ruokasali ovat toimivat ja riittävät. Ruokasalin linjasto on toimiva. Keittiön jääkaapit ovat v.1991 ja Ruokasalin pystykylmät (kotitalousmallisia) ovat uusia. Laitteista astianpesukone on toimiva v.2011, yhdistelmäuuni on v.1994, liesi/uuni on poistettu käytöstä. Keittiössä on laminaattikalusteita. Rullakon saa tuotua lastaustilasta keittiöön hyvin. Keittiön pinnat ovat hyvässä kunnossa ja ilmastointi toimiva. Tulevaisuudessa ruokailijamäärät kasvavat, kun pihalle tulee viipalekoulu. Hirsimäen päiväkoti Päiväkodissa on 80 lasta + henkilökunta. Telluksesta tuodaan joka päivä lämmin pääruoka. Paikan päällä kuumennetaan kaikki kappaletavarat, energialisäkkeet keskuskeittiöltä sekä salaatit ja välipala (kiisseli, rahka), muu välitystavara tuodaan 3x viikossa. Keittiön tilat ovat toimivat ja riittävät. Keittiön kolme kylmähuonetta ovat vanhoja (1990-luvulta) sekä toiminnallisesti hankalasti rakennettuja elementtikylmiöitä. Laitteista astianpesukone on toimiva, mutta v.1991, yhdistelmäuuni on vanha mutta se ollaan vaihtamassa, 2-levyinen valurautaliesi on vanha 1990 luvulta, kuten myös pata 30 l (nyt sillä valmistetaan aamupuuro). tuodaan. Rullakon saa tuotua lastaustilasta keittiöön (pieni kynnys). Keittiön pinnat ovat hyvässä kunnossa ja ilmastointi toimiva. Keittiöstä puuttuu altaallinen siivoushuone. 12

33 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 32 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Kalle/Junailijan päiväkoti Päiväkodissa on 100 lasta + henkilökunta. Paikanpäällä kuumennetaan kaikki kappaletavarat, energialisäkkeet Telluksesta, samoin salaatit ja välipala (kiisseli, rahka), muu välitystavara tuodaan 3x viikossa. Keittiön tilat ovat toimivat ja riittävät. Keittiön kylmähuone on vanha (v. 1992), mutta toimiva. Laitteista astianpesukone on v.2011, yhdistelmäuuni on v.1998, 2-levyinen valurautaliesi on vanha v. 1992, kuten myös padat 30 ja 50 l. Lisäksi keittiöllä on arkkupakastin (kotitalousmallinen). tuodaan. Tavaran kuljetus on vaikeaa pihaovelle, koska ajoväylä on kapea ja väylällä on portti. Rullakon saa tuotua rampin kautta porrasaulaan ja sieltä hissillä keittiöön.. Keittiön pinnat vaativat uusimista (lattia varsinkin), mutta ilmastointi on toimiva. Ville-Viipale päiväkoti Päiväkodissa on 45 lasta + henkilökunta. Paikanpäällä kuumennetaan kaikki kappaletavarat sekä keitetään energialisukkeet. Telluksesta tuodaan salaatit ja välipala (kiisseli, rahka). muu välitystavara tuodaan 3x viikossa. Keittiön tilat ovat uudet, toimivat ja riittävät. Keittiön kaikki laitteet (pystykylmät, astianpesukone, yhdistelmäuuni ja 2-levyinen liesi) ovat vuodelta Rullakon saa tuotua rampin kautta keittiöön. Keittiön pinnat ovat hyvässä kunnossa ja ilmastointi toimiva. Keittiöstä kalusteet ovat ruostumatonta terästä. Kontion päiväkoti Päiväkodissa on 90 lasta + henkilökunta. Paikanpäällä kuumennetaan kaikki kappaletavarat. Telluksesta tuodaan salaatit ja välipala (kiisseli, rahka), Energialisäkkeet tuodaan Telluksesta, mutta lämpimät kasvislisäkkeet valmistetaan pääsääntöisesti itse, muu välitystavara tuodaan 3x viikossa. Keittiön tilat ovat toimivat ja riittävät. Keittiön kaikki kylmät ovat vanhat. Laitteista astianpesukone on uusi (v.2010), yhdistelmäuuni on v.2004, induktioliesi on v Keittiössä on laminaattikalusteita. Rullakon saa tuotua lastaustilasta keittiöön. Keittiön pinnat ovat vanhat ja kuluneet. Ilmastointi on vanha, mutta toimiva. Keittiöstä puuttuu altaallinen siivoushuone/komero. 1.4 Ostettavat palvelut Terveyskeskuksen vuodeosastot Riihimäen terveyskeskuksen vuodeosastojen ruokailun Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ostaa Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksiköstä (Ryks), samoin sieltä kaupunki ostaa tarvitsemansa kotipalveluateriat. 13

34 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 33 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Ruokapalveluhenkilöstö Ruokapalvelussa työskentelee yhteensä 57 työntekijää, näistä monipalvelutyöntekijöitä on 1 henkilö. Ruokapalvelusta eläköityy vuoden 2020 mennessä 15 työntekijää eli 25 % nykyisistä työntekijöistä. Heistä suurin osa on päiväkotien keittiöiden työntekijöitä. Ruokapalvelun nimikkeet ovat ruokapalvelupäällikkö, ruokapalveluesimies, kokki ja ruokapalvelutyöntekijä Päivittäinen työaika on lähes kaikilla työntekijöillä kello 7:00 15:00 välillä lukuun ottamatta Kontion keittiötä. Tällä hetkellä ruokapalvelujen keskuskeittiöistä ei siirry henkilökuntaa työpäivän aikana palvelukeittiöihin. 1.6 Keittiölaitteet Ruoanvalmistuslaitteet on keskitetty suurelta osin kahteen keskuskeittiöön. Osassa palvelukeittiöitä, jotka ovat toimineet aiemmin valmistuskeittiöinä, on laitteita, joilla voidaan kypsentää energialisäkkeet. Tämä onkin suositeltavaa, sillä energialisäkkeet kestävät huonosti lämpösäilytystä. Keittiölaitteiden elinkaari on noin vuotta. Nykytilanteen jatkuessa korvausinvestoinnit on laskettu sen mukaan, että laite uusitaan, jos se on hankittu ennen vuotta 2005 ja/tai laitteessa on ilmennyt paljon vikoja. Kylmä- ja pakastehuoneet uusitaan vain, jos niiden toiminnassa on ilmennyt vikoja. Palvelukeittiöihin on uusittu laitteita, joten investointitarve ei tällä hetkellä ole suuri, noin Telluksessa tulisi uusia valmistuslaitteita ja jäähdytyshuone, Kontiossa salin kylmä- ja pakastekaappi sekä 2 hajautetun jakelun vaunua. Taulukossa 4. on esitetty palvelukeittiöiden ja keskuskeittiöiden nykyinen investointitarve Laite Tarvittavat investoinnit kpl (alv %) Kylmähuone 0 Kylmäkaappi Pakastekaappi Jäähdytyskaappi Astianpesukone - kupukone luukkukone tappimattopesukone astioiden palautusyksikkö manuaali - astioiden palautusyksikkö autom. Yhdistelmäuuni Sekoittava pata Liesi Hajautetun jakelun vaunu

35 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 34 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Yhteensä Vaihtoehtoiset esitykset tulevaisuuden toimintamalliksi Kysyntä ennusteen mukaan vuoteen 2030 koululaisten määrä kasvaa ennusteen mukaan yli 500:lla oppilaalla. Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on huomioitu kotiaterioiden määrän kasvuna, koska tulevaisuudessa yhä useampi ikäihminen on kotihoidon varassa. Lisäksi varaudutaan terveyskeskuksen vuodeosastojen aterioiden ja nykyisten kotiaterioiden valmistuksen siirtämiseen RYKS:stä kaupungin omaan tuotantoon. Ympäristökuntien ateriatuotannosta huomioidaan kaupungin rajalla olevien koulujen osalta Riihimäen kaupungissa välimatkat eri kaupunginosien välillä ovat suhteellisen lyhyet, jolloin myös keittiöt sijoittuvat melko suppealle alueelle. Näin ruokien kuljetusmatkat eivät muodostu pitkiksi, vaikka ruokaa kuljetettaisiinkin keittiöstä toiseen. Tuotantoa on tehostettu viime vuosikymmenien aikana niin hyvin kuin se on ollut mahdollista, mutta nyt on tultu siihen tilanteeseen, ettei nykyisiin tuotantokeittiöihin voida lisätä tuotantoa, vaan on suunniteltava uusia tuotantotiloja tai laajennettava entisiä. Telluksen keskuskeittiö on suunniteltu aikoinaan koulujen ateriatuotannon keskuskeittiöksi. Tilat ovat jo vanhat ja kaipaavat peruskorjausta. Peltosaaren koulussa on todettu sisäilmaongelmia ja peruskorjataan muutaman vuoden päästä. Siinä yhteydessä keittiön tilat haluttaisiin muuhun käyttöön. Keittiö on myös sijainniltaan haasteellinen kahdestakin syystä. Suuret kuorma-autot ajavat ns. kävelytietä keittiölle. Se on riskialtista, kun alueella liikkuu pieniä lapsia. Jos keittiön toimintaa vielä laajennetaan, niin logistiikkakuljetukset vielä lisääntyvät. Toinen haaste on, että tämä ruokapalvelujen suurin tuotantoyksikkö sijaitsee tulvavesialueella, joten riskianalyysissä olisi huomioitava varakeittiö Tellukselle, eikä sellaista ole noin suurelle tuotantomäärälle osoittaa. Tellukseen ei siis voi lisätä tuotantoa eikä keittiötä kannata laajentaa. On siis suunniteltava uusia ratkaisuja aterioiden tuottamiselle. Kontion keskuskeittiö on suunniteltu alun perin vain oman rakennuksen valmistuskeittiöksi, mutta sinne on myöhemmin siirretty myös muiden hoivapaikkojen sekä ryhmäkotien ruoanvalmistus. Ateriamääriä ei voida lisätä, ellei rakennuksen sisältä saada lisätilaa keittiölle. Toisaalta nykyinen materiaalivirtaus keittiön sisällä on niin haasteellinen, että tuotannon kasvattaminen ei ole suositeltavaa. Tulevaisuuden toimintamalleja on periaatteessa kolme vaihtoehtoista mallia 1. Jatketaan nykyisellä toimintamallilla siten, että rakennetaan nuorten sekä lasten aterioita varten uusi tuotantokeittiö. Tuotanto- tai toimintatapoja ei muuteta. 2. Riihimäen ruokatuotantoa jatketaan kahdessa tuotantokeittiössä. Kontioon keskitetään hoivapalvelujen ateriat, kotiateriat ja nuorten sekä lasten aterioita varten rakennetaan uusi tuotantokeittiö ja muutetaan tuotantotapaa tehokkaammaksi 3. Keskitetään tuotanto yhteen suuren keskuskeittiöön, jossa ovat asiakkaina lapset, nuoret, henkilöstö, hoivapaikkojen ja kotiateria-asiakkaat. Kontio voi jatkaa omana valmistusyksikkönä niin kauan kunnes sinne täytyy tehdä peruskorjausta ja tai isompaa laitehankintaa. 15

36 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 35 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Nykytilan jatkaminen uudisrakennuksessa Tässä vaihtoehdossa jatkettaan nykyisen toiminnan mukaisesti, mutta Telluksen ateriatuotantoa varten rakennettaisiin uusi keittiö uudisrakennuksena. Nykyinen ruokasali jäisi Peltosaaren koulun yhteyteen ja sen yhteyteen peruskorjattaisiin palvelukeittiö, johon kuljetettaisiin ruoka uudesta keskuskeittiöstä kuumana. Tuotantotapana olisi kypsennä ja tarjoa tuotantotapa, jolloin tuotantomenetelmät ja reseptiikka olisivat nykyisen mukaiset. Kaikki lounasruoat pitäisi valmistaa aamupäivisin, jolloin niiden lämpösäilytys kestäisi pahimmillaan yli 3 tuntia. Kaikki kuljetukset lähtisivät nykyisen kuljetusmallin mukaisesti ja henkilöstömitoitus vastaisi nykyistä. Uuteen keskuskeittiöön varattaisiin kuitenkin mahdollista lisätuotantoa varten enemmän patoja ja uuneja kuin nykyisin on. Laiteinvestoinnit olisivat noin (alv 0 %). Tilavaraus olisi 700 m 2, joka maksaisi uudisrakennuksena noin 2,59 milj. (alv 0 %). Palvelukeittiöiden tarvittavat korvausinvestoinnit olisivat kuten nykytilanteessa. 2.2 Kahden tuotantokeittiön malli Kontioon keskitetään hoivapuolen aterioiden tuotanto. Terveyskeskuskuntayhtymä voisi jatkossakin ostaa Riihimäen terveyskeskuksen vuodeosastojen ateriat Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksiköstä (Ryks). Kotipalveluateriat voitaisiin siirtää Kontioon, kun otetaan nykyinen vaunujen lähetyshuone käyttöön kotiaterioiden jakoon. Taulukossa 5 on esitetty Kontion tulevat asiakasryhmät ja annosmäärät. Keskuskeittiö Palvelukeittiöt/-pisteet lounaat Kontio aamupalat välipalat päivälliset iltapalat Osastot Riihikodilla Ruokasali 25 Pajula as.yksikkö Lyhde as.yksikkö Toivokoti 10 Uranuskoti Vienokoti Piikinmäki, vuorohoitopäiväkoti Rautatienpuisto päivätoiminta Kotiateriat 100 Ateriat yhteensä Laiteinvestoinnit Kontion keittiön osalta olisivat tässä vaihtoehdossa samat kuin nykytilassa korvausinvestointien, noin (alv 0 %). Sen palvelukeittiöihin ei hankita laitteita. 16

37 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 36 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Tuotantotapana olisi kypsennä ja tarjoa tuotantotapa, jota voitaisiin jatkossa muuttaa osittain kypsennä ja jäähdytä tuotantotavaksi viikonloppujen osalta. Näin voitaisiin säästää viikonlopun henkilöstöresursseissa, mutta silloin pitäisi hankkia kuumennusvaunuja. Kontioon voitaisiin siirtää myös henkilöstöruokailun ateriavalmistus (lisäksi Työkeskus), koska näiden palvelukeittiöiden annosmäärät ovat melko pienet, ja ne kuitenkin kannattaisi kuljettaa kuumana. Näissä pisteissä tarjolla on lounas ja Työkeskus Rivakkaan, lähetetään myös aamupalatarvikkeita. Näin Kontion kokonaislounasateriamäärä olisi arkisin noin 510 annosta. Taulukko 6. Henkilöstöateriat Keskuskeittiö Palvelupisteet lounaat Kaupungin varikko, Kontio työpaikkaruokailu 15 Kaupungintalo, työpaikkaruokailu 30 Työkeskus Rivakka 80 Yritystalo, työpaikkaruokailu Uuteen keskuskeittiöön keskitettäisiin nuorten ja lasten ateriatuotanto. Koska keittiössä olisi vain lounasaterioiden valmistusta, niin tuotanto voitaisiin saada todella tehokkaaksi, jos nykyisen kypsennä ja tarjoa tuotantotavan sijaan otettaisiin käyttöön kypsennä ja jäähdytä tuotantotapa. Taulukossa 7 on esitetty uuden keskuskeittiön palvelukeittiöt ja annosmäärät. Taulukko 7. Uuden lasten- ja nuorten ateriapalveluista vastaavan keskuskeittiön palvelukeittiöt ja annosmäärät 17

38 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 37 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Uusi keskuskeittiö Palvelukeittiö lounaat välipalat aamupala tarv. Peltosaaren koulu Lasitehtaan koulu Harjunrinteen koulu Kauppaoppilaitos/Uramon koulu Pohjoinen koulu Eteläinen koulu Ville Viipale päiväkoti Karan koulu 370 Pohjolanrinteen koulu Riihimäen lukio 530 Haapahuhdan koulu Jukolan koulu ja päiväkoti Patastenmäen koulu 150 Erkyläntien Puukoulu Herajoen koulu Kouluateriat yhteensä Otavan päiväkoti Saturnuksen päiväkoti Uunilinnun päiväkoti Kontiontien päiväkoti Kirjauksen päiväkoti Hirsimäen päiväkoti Junalijankadun päiväkoti Päiväkotiateriat, jotka siirtyvät ryhmiksistä Päiväkotiateriat yhteensä Ateriat yhteensä Uudessa keskuskeittiössä tuotettaisiin yhteensä noin 4000 lounasateriaa. Näistä koululounaita olisi noin Lisäksi valmistettaisiin välipaloja ja lähetettäisiin aamupalatarvikkeita. Tilantarve olisi noin 650 m 2. Tilainvestoinnit olisivat noin 2,4 miljoona euroa (alv 0 %). Kuumatuotantoon verrattuna tilantarve on pienempi sekä tuotannon, koska laitteita on vähemmän, että lämpimien ruokien lähettämisen osalta. Sitä vastoin kylmätilaa lähetettäville tuotteille sekä jäähdytykselle tarvittaisiin enemmän kuin kuumatuotantotavalla toimivassa keittiössä. Tuotantotapana olisivat kypsennä ja jäähdytä ja osittain myös kylmävalmistus tuotanto. Keskuskeittiössä valmistettavat ateriat pakataan ja kuljetetaan kylmänä ja kuumennetaan tarjolle vastaanottopisteiden palvelukeittiöissä. Energialisäkkeet voidaan kypsentää keskuskeittiöllä tai palvelukeittiössä laitekannan mukaan, mutta suositeltavaa on energialisäkkeiden valmistus palvelukeittiöissä. Tämä on huomioitu palvelukeittiöiden laiteinvestointisuunnitelmissa. Laiteinvestoinnit olisivat uuden keskuskeittiön osalta (alv 0 %). Laitekustannuksiin eivät sisälly taulukossa luetellut kylmä- ja pakastehuoneet vaan ne sisältyvät rakennuskustannuksiin. Taulukko 8. Uuden lasten ja nuorten ateriapalveluista vastaavan keskuskeittiön laitteet 18

39 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 38 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy KESKUSKEITTIÖ Laite Kapasiteetti kpl KYLMÄ- JA PAKASTEHUONEET Kylmähuone, maitotuotteet 1 Kylmähuone, lihat ja lihatuotteet 1 Kylmähuone, sulatus 1 Kylmähuone, vihannekset ja juurekset 2 Kylmähuone, valmisruoka 1 Kylmähuone, lähtevä ruoka 1 Pakastehuone 2 KYLMÄ- / SALAATTIKEITTIÖ Vihannesleikkuri varusteineen 40 kg/min 1 Yleiskone 60 litraa 1 Korkeussäätöpöytä 2 Vaaka 15 kg / 2 g 2 TUOTANTO / LÄMMIN KEITTIÖ Keittopata, jäähdyttävä 200 litraa 4 Massansiirtopumppu padoille 1 Monitoimiuuni, vaunutäyttöinen 20 x GN1/ Pikajäähdytyskaappi, vaunutäyttöinen 2 x uunivaunu 2 DIEETTIKEITTIÖ kylmäkaappi 600 litraa 1 pakastekaappi 600 litraa 1 Keittopata, jäähdyttävä 60 litraa 1 Keittopata, jäähdyttävä 40 litraa 1 Monitoimiuuni, jalustalla 10 x GN 1/1-40 mm 1 Monitoimiuuni, jalustalla 6 x GN 1/1-40 mm 1 Pikajäähdytyskaappi 5 x GN 1/1-65 mm 1 Induktioliesi 4 -keittoaluetta 1 Vaaka 6 kg / 1 g 2 ASTIANPESUTILA Astioiden syöttö ja purkupää Tappimattokone 6000 mm 1 Patapesukone 1 JÄÄPANKKI Jääpankkijärjestelmä 1 + MUUT KALUSTEET, HYLLYT, VAUNUT 2.3 Yhden keskuskeittiön malli Kolmas vaihtoehto olisi voimakkaan keskittämisen malli. Keskuskeittiöön keskitettäisiin koulujen, päiväkotien, hoivaosastojen, henkilöstön ja kotipalveluaterioiden ruokien valmistus. Uuden keskuskeittiön tuotantotapana tulisi olemaan kypsennä ja jäähdytä tuotanto sekä osittain myös kylmävalmistustuotanto. 19

40 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 39 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Uudisrakennuksena rakennettavalle keskuskeittiölle tulisi löytää ruokakuljetusten kannalta sopiva sijainti eri alueiden keskiöstä. Keskuskeittiön lounasateriamäärä tulisi olemaan noin 5400 annosta, välipaloja noin 1300, päivällisiä ja iltapaloja noin 200. Aamupalat ovat joko aterioita tai tarvikkeita. Keittiön kapasiteetissa on myös huomioitu varaus tuotantomäärien kasvattamiseen terveyskeskusaterioiden ja kotiaterioiden tuottamiseksi. Taulukossa on laskettu myös Riihikodin osastot, mutta Kontion keittiö voi jatkaa niin kauan omien osastojen valmistuskeittiönä, kunnes sinne täytyy tehdä peruskorjauksia tai laitehankintoja. Jos terveyskeskuksen osastot siirtyvät aluesairaalan tontille, niin terveyskeskuksen vuodeosastojen aterioita ei kannata siirtää keskuskeittiössä valmistettavaksi. Laiteinvestoinneissa on siksi laskettu erikseen investointi- ja vaunutarve, jos tk:n ateriatuotanto siirtyy keskuskeittiöön. Yhden keskuskeittiön mallin yksiköt ja asiakkaat on esitetty taulukossa 9. 20

41 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 40 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Taulukko 9. Keskuskeittiömallin palvelukeittiöt ja asiakasmäärät Uusi keskuskeittiö Palvelukeittiö lounaat Peltosaaren koulu (keittiön yhteydessä) Lasitehtaan koulu Harjunrinteen koulu Kauppaoppilaitos/Uramon koulu Pohjoinen koulu Eteläinen koulu Ville Viipale päiväkoti Karan koulu 370 Pohjolanrinteen koulu Riihimäen lukio 530 Haapahuhdan koulu Jukolan koulu ja päiväkoti Patastenmäen koulu 150 Erkyläntien Puukoulu Herajoen koulu Otavan päiväkoti Saturnuksen päiväkoti Uunilinnun päiväkoti Kontiontien päiväkoti Kirjauksen päiväkoti Hirsimäen päiväkoti Junalijankadun päiväkoti välipalat aamupalatarv. päivälliset Piikinmäki, vuorohoitopäiväkoti Kaupungin varikko, työpaikkaruokailu 15 Kaupungintalo, työpaikkaruokailu 30 Työkeskus Rivakka 80 4 Yritystalo, työpaikkaruokailu 30 iltapalat Osastot Riihikodilla Ruokasali 25 Pajula as.yksikkö Lyhde as.yksikkö Toivokoti 10 Uranuskoti Vienokoti Rautatienpuisto päivätoiminta Terveyskeskus Kotiateriat 100 Päiväkotiateriat, jotka siirtyvät ryhmiksistä Ateriat yhteensä Keskuskeittiössä ruokaa valmistetaan vain arkipäivisin, mutta viikonloppuisin jaetaan ja kuljetetaan hoivapuolen aterioita. Viikonlopun kuljetukset tapahtuvat lauantaisin. 21

42 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 41 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Keskuskeittiö uudisrakennuksena voidaan suunnitella toiminnoiltaan, tiloiltaan ja laitteistoltaan tehokkaaksi ammattikeittiöksi, jossa on huomioitu kaikki tarvittavat ja asianmukaiset tilat ruokien valmistamiseen, jäähdyttämiseen, säilyttämiseen, jakeluun, pakkaamiseen ja lähettämiseen. Keittiön sisäiset materiaalivirtaukset ja ulkoiset logistiset ratkaisut voidaan optimoida, jolloin tarvittavat neliömäärät ovat pienemmät. Pienemmät neliömäärät tulevat myös käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi (lämmitys on noin 65 % keittiön vuosittaisista energiakustannuksista). Lisäksi uusilla ilmanvaihtoratkaisuilla voidaan säästää jopa 50 % nykyisistä IV:n aiheuttamista energiakustannuksista. Uudisrakennuksen tilantarve on noin 800 m². Kahden keskuskeittiön malliin verrattuna neliöitä tarvitaan lisää hoivapuolen aterioiden jakamiseen (hajautettu + keskitetty), kylmätiloihin sekä jonkin verran varastotiloihin. Tilainvestoinnit olisivat noin 3,15 miljoona euroa (alv 0 %). Laitekustannukset jäävesijärjestelmineen on (alv 0 %). Laitekustannuslaskelmiin ei sisälly kylmä- ja pakastehuoneet. Terveyskeskuksen ateriatuotantoon tarvittava keskitetyn jakelu, vaununpesukone sekä vaunuhankinnat maksavat lisäksi noin (alv 0 %). Taulukko 10. Keskuskeittiömallin laitteet jäähdytysjärjestelmineen KESKUSKEITTIÖ Laite Kapasiteetti kpl Salaatti- ja kylmäkeittiö vihannesleikkuri 1 annostelulaite 1 yleiskone 60 litran kulho 1 kutteri 1 vaaka 15 kg / 2g 3 Lämmin keittiö - perusruoka keittopata 200 litraa, jääpankki 4 massansiirtopumppu padoille 1 monitoimiuuni 15 x GN 1/1-65 mm 4 Jäähdytyshuoneet pikajäähdytyshuone, läpianto kahdelle uunivaunulle 3 Dieettikeittiö keittopata 80 litraa, jääpankki 1 keittopata 40 litraa 1 monitoimiuuni 10 x GN 1/ pikajäähdytys-/ pakastuskaappi n. 55 kg / 90 min / , 35 kg / 240 min / induktioliesi 4 keittoaluetta 1 kylmäkaappi 600 l 1 pakastekaappi 600 l 1 vakuumipakkauslaite 1 Annospakkausateriat pakkauslaite, ei sis. Hintaan 1 Astiahuolto astianpesukone 7000 mm 1 patapesukone 1 22

43 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 42 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Erilliset järjestelmät jäävesijäähdytysjärjestelmä 1 Kaulusteet ja vaunut 2.4 Palvelukeittiöt ja jakelukeittiöt Kontion hoivapuolen palvelupisteet jatkavat vaihtoehdoissa 1 ja 2 nykyisellä toimintaperiaatteella. Kolmosvaihtoehdossa uuden keskuskeittiön palvelukeittiöt muuttuvat kuumennuskeittiöiksi. Tällöin palvelukeittiöihin tarvitaan investointeina lähinnä kuumennuslaitteita, -vaunuja ja kylmäsäilytyslaitteita. Palvelukeittiöissä ruoka kuumennetaan tarjolle joko yhdistelmäuuneissa tai kuumennusvaunulla. Koulujen palvelukeittiöissä pääsääntöisesti käytetään aterioiden kuumentamiseen yhdistelmäuunia. Toimipaikkoihin, joissa ei ole yhdistelmäuunia, tai joihin sellaista ei voida asentaa, voidaan hankkia kuumennusvaunu. Erityisesti päiväkodeissa ja hoivakodeissa voidaan kuumennusvaunua käyttämällä saada säästöä henkilöstöresursseissa, koska ruokien kuumennus voidaan ajastaa automaattisesti tapahtuvaksi haluttuun aikaan. Myös aamupuuro voidaan valmistaa ajastimen avulla automaattisesti, samoin vuoropäiväkodeissa päivällisen kuumennus tapahtuu automaattisen ajastinkäynnistystoiminnon avulla. Vastaavasti samanlaiset hyödyt ovat saavutettavissa hoivalaitoksissa, jos nykyiset Kontion vaunut vaihdetaan kuumennusvaunuiksi. Kuumennuskeittiönä toimivien palvelukeittiöiden toiminnan kuvaus Kuumennuskeittiön toiminnankuvaus, koulut, yleiskuvaus Koulujen kuumennuskeittiöinä toimiviin palvelukeittiöihin ruoka kuljetetaan 2-3 kertaa viikossa. Lounas - lounaan kuumennus yhdistelmäuuneilla, toimipaikan koosta ja laitevarustuksesta riippuen - energialisäkkeen kypsennys (suositeltu) - salaattien valmistus komponenteista - ruokien tarjollepano ja asiakaspalvelu - astiahuolto Välipala - välipalan valmistus - tarjollepano, kassan hoito ja asiakaspalvelu Tuotevälitys suoraan palvelukeittiölle 2-3 kertaa viikossa toimipaikan koosta ja varastotiloista riippuen, toimitukset suoratoimituksena tukusta (tai keskuskeittiön kautta välitystavaroina, pienimmät kohteet) Suoratoimituksena tukusta tuore leipä, leikkeleet, ravintorasvat, perunat ja salaattikomponentit sekä runkotilauksena maitotaloustuotteet, kuiva-aineet (kahvit, sokerit, riisit, pastat jne.) Kuumennuskeittiön toiminnankuvaus, päiväkodit, yleiskuvaus Ruoka kuljetetaan 2-3 kertaa viikossa. Aamupala - aamupuuron valmistus yhdistelmäuunissa tai kuumentavalla vaunulla ajastintoimintoa käyttäen 23

44 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 43 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy aamiaistarvikkeiden varaaminen osastokohtaisille vaunuille - astiahuolto Lounas - lounaan kuumennus yhdistelmäuunissa tai kuumentavalla vaunulla ajastintoimintoa käyttäen - energialisäkkeen kypsennys (suuret pk) tai kuumennus (pienet pk) - salaattien valmistus komponenteista - ruokien tarjollepano ja asiakaspalvelu - astiahuolto Välipala - välipalan valmistus ja tarvikkeiden varaaminen osastokohtaisesti vaunuilla Toimipaikan koosta riippuen: - suoratoimituksena tukusta suurissa toimipaikoissa tuore leipä, leikkeleet, ravintorasvat, salaatit, perunat, salaattikomponentit, hedelmät sekä runkotilauksena maitotaloustuotteet, kuiva-aineet (kahvit, sokerit, riisit, pastat jne.), mehut Kuumennuskeittiön toiminnankuvaus hoivayksiköissä, hajautettu jakelu Ruoka kuljetetaan päivittäin, kuljetuksia yksi Aamupala - aamupala kypsennetään kuumennusvaunuissa osastoilla Lounas ja päivällinen - lounas ja päivällinen valmistetaan/jaetaan osastokohtaisesti - kuumennus tarjoilulämpötilaan tapahtuu haluttuun aikaan automaattista ajastintoimintoa käyttäen kuumentavalla vaunulla Keskuskeittiöstä toimitetaan suoraan osastoille välitystavaroina leipä, ruokajuomat, päiväkahvin, aamupalan ja iltapalan tarvikkeet. Ruokailuastiat pestään palvelukeittiössä. 2.5 Laiteinvestoinnit palvelukeittiöihin vaihtoehdoissa 2 ja 3 Palvelukeittiöiden muuttamiseksi kuumennuskeittiöiksi on investoinnit laskettu seuraavasti: - Keittiöihin on ehdotettu vaihdettavaksi ammattikäyttöön tarkoitetut kylmävaunut, jos niissä ei ole kylmiötä tai ammattikeittiöön tarkoitettuja kylmäkaappeja. Tällöin ruoka voidaan kuljettaa kylmänä keskuskeittiöstä ja säilyttää vaunussa kylmätoiminnolla palvelukeittiössä. Näin vältytään turhilta siirroilta. - Kouluihin on ehdotettu yleensä kuumennuslaitteeksi yhdistelmäuunia. - Kuumennusvaunun ja 10-johteisen uunin hankintahinta on suunnilleen sama, jatkossa on keittiön tilanteen mukaan mahdollista valita kumpi tahansa kuumennuslaite päiväkoteihin ja pienempiin koulukeittiöihin. - Palvelukeittiöiden astiahuoltoa arvioitaessa on laskettu, että osa ruokien valmistus/kuljetus/ tarjoiluastioiden olevan kertakäyttöisiä, kuumennusta kestäviä ja energiajätekelpoisia vuokia - Ruokien kuljettamiseen tarvitaan vaunuja ja termolaatikoita. Vaunuja ja laatikoita tarvitaan kaksinkertainen määrä toimituspistettä kohden, koska kuljetus ei aja edestakaista matkaa päivittäin, vaan tuo kuorman ja vie samalla edellisen kerran vaunut takaisin palautettavaksi 24

45 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 44 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy keskuskeittiöön. Tässä selvityksessä ei investointeja laskettaessa ole huomioitu tarvittavien kuljetusvaunujen määrää ja kustannuksia, koska vaunujen mahdollinen tarve on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Tällä hetkellä ruoat pakataan kuljetukseen pääasiallisesti termolaatikoihin tai astioihin ja ne pakataan rullakoihin. Kun koko ruokatuotantoprosessi tapahtuu kypsennä ja jäähdytä tuotantotavan vaatimalla tavalla, niin tuotteet pakataan asianmukaisesti kylmässä pakkaustilassa lämpöeristettyihin ruoankuljetusvaunuihin. Näin varmistetaan, että kylmät ruoat pysyvät kuljetuksen aikana kylminä, eikä kylmäketju pääse katkeamaan. Pieniin jakelukeittiöihin voidaan kylmät ruoat ja elintarvikkeet viedä edelleen termolaatikoilla, joissa käytetään apuna kylmämattoja pitämään laatikot kylminä. Kuumien ja kylmien ruokien kuljettamista varten rullakoita/vaunuja tarvitaan kaksinkertainen määrä, koska puolet vaunuista on aluekeittiössä jakelua ja pakkausta varten valmiina ja puolet on kuumennuskeittiöissä. Ruokakuljetusten yhteydessä täydet ruokavaunut vaihdetaan tyhjiin. Vaihtoehdossa kaksi, jossa Kontio säilyy nykyisellään, ovat laiteinvestoinnit palvelukeittiöissä noin (alv 0 %). Luku sisältää myös nykyiset korvausinvestoinnit. Vaihtoehdossa kolme, jossa Kontiokin muuttuu jossain vaiheessa palvelukeittiöksi, tarvitaan Kontioon lisäksi kuumennusvaunut, joiden investointi on (alv 0 %), mutta kaksi hajautetun vaunua jää tällöin hankkimatta, joten erotus on (alv 0 %). Mutta kuten jo aiemmin on todettu, kuumennusvaunut mahdollistavat aamupuuron ajastintoiminnalla kypsentämisen, jolloin aamuun ei tarvitse kenenkään tulla niin aikaisin puuroa keittämään. Kuumennusvaunukustannus on maksettu takaisin muutamassa vuodessa. Taulukko 11. Palvelukeittiöihin tarvittavat investoinnit. Laite Tarvittavat investoinnit kpl (alv %) Kylmähuone Kylmäkaappi Pakastekaappi Astianpesukone - kupukone luukkukone korikuljetinkone Yhdistelmäuuni Hajautetun jakelun vaunu Ruoankuumennusvaunu Kylmäsäilytysvaunu Yhteensä

46 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 45 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Uusien vaihtoehtojen arviointia Nykyistä toimintaa ei voida jatkaa, sillä Telluksen keittiö on huonokuntoinen ja keittiöstä puuttuvat ruoan pakkaamiseen ja lähettämiseen tarvittavat tilat sekä valmiin ruoan säilyttämiseen tarkoitetut kylmätilat. Laitteiden käyttöaste on vähäinen, sillä kaikki ruoka valmistetaan aamupäivällä ja lopun päivää kypsennyslaitteita ei käytetä. Henkilökunta on eläköitymässä ja ammattitaitoisen henkilöstön saanti on melko haastavaa. Kuljetukset tapahtuvat samanaikaisesti, sillä kuuma lounas lähtee palvelukeittiöihin aamupäivästä. Vahvuuksia nykytoiminnassa on se, että Kontion keskuskeittiö on vastaperuskorjattu ja useampi valmistuskeittiö mahdollistaa ruokatuotannon toteuttamisen asiakasryhmittäin. Nykyiset ruokatuotantoprosessit ovat henkilöstölle tuttuja ja henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista. Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten toimintamallien uhat ja mahdollisuudet: 1. Uudisrakennus, nykyinen toimintamalli Uhat mikään ei oikeastaan muutu nykyiseen verrattuna, vain investointien poistot kasvavat mitä enemmän valmistuslaitteita huollettavana sitä korkeammat huoltokustannukset toisesta ruokaa lähettävistä keittiöistä puuttuvat ruoan pakkaamiseen ja lähettämiseen tarvittavat tilat laitteet ovat käytössä vain muutaman tunnin päivässä työ aikasidonnaista: lounasaika sama kaikilla, ruokakuljetukset aina tiettyyn aikaan ruoka pitää kuljettaa ja syödä 4 tunnin sisällä valmistumishetkestä henkilöstön eläköityminen ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus aikataulu riippuvuus valmistuksessa, kuljetuksessa ja tarjoilussa niukkenevat taloudelliset resurssit Mahdollisuudet kaksi keskuskeittiötä, riskinhallinta jaettu keskitetty jo vahvasti valmistusta lämpiminä lähetettävien ruokien kuljetusmatkat ovat lyhyet toinen keskuskeittiö on vastaperuskorjattu. toinen uudisrakennus useampi valmistuskeittiö mahdollistaa ruokatuotannon toteuttamisen asiakasryhmittäin tutut, toimivat ruokatuotantoprosessit, ateriaprosessit ja tarjoiluprosessit ammattitaitoinen, motivoitunut henkilöstö kuuman ruoan lähettäminen ei vaadi suuria jäähdytyslaitteita kun ruoankuljetus joka päivä, niin välitystuotteiden toimittaminen onnistuu joka päivä unohdukset helppo korjata 2. Uudisrakennus uusi tuotantotapa Uhkat Mahdollisuudet keskittäminen voi vaikeuttaa yksittäisen asiakkaan tai pienen asiakasryhmän tarpeiden toteutumista asiakas saattaa asennoitua ennakkoluuloisesti jäähdytettyyn ja kuljetettuun ruokaan henkilöstön muutosvastarinta uuden oppiminen vie aikaa keskittäminen isompiin ja harvempiin tuotantoyksiköihin saattaa vaikeuttaa riskien hallintaa kuumennuskeittiöiden ruoka on kuljetusten varassa keittiö- ja laiteinvestointien rahoituksen järjestyminen hoiva-aterioiden valmistuksen keskittäminen yhteen valmistuskeittiöön hoiva-ateria osaaminen, eri ruoanjakelutapojen osaaminen kuumennuskeittiöiksi muuttuvissa valmistuskeittiöissä kypsennyslaitteet valmiina ja kylmätilat riittävät asiakkaalle tarjolla tasalaatuisia tuotteita alueittain ruokaturvallisuus parantuu uusissa asianmukaisissa tiloissa ja laitteilla henkilöresurssit voidaan kohdentaa uudella tavalla huomioiden henkilön ammattitaito ja osaaminen mahdollisuus erikoistumiseen esim. valmista ja 26

47 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 46 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy toiminnan muutoksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten arvioiminen vaikeaa todellinen vaikutus kustannuksiin voidaan laskea vasta kun toiminta on vakiintunut 3. Yksi keskuskeittiö jäähdytä -tuotantotapa, kylmävalmistus, dieetit, leivonta, varastointi uusien tilojen ja laitteiden myötä työergonomia parantuu työhyvinvointi lisääntyy isot volyymit ja keskittäminen mahdollistavat investointien, uuden teknologian ja tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen keskittäminen vähentää energiankulutusta: pienempi määrä ruoanvalmistuslaitteita tehokäytössä, laitteiden koko kapasiteetti käytössä, laitteet päällä vain kun tarvitaan, toiminnan suunnitelmallisuus, ruoanvalmistuksen oikea-aikaisuus, oikeat kypsennyslämpötilat ja -ajat, energiataloudelliset laitevalinnat, lämmöntalteenottojärjestelmät uusi tuotantotapa tuo kustannussäästöjä henkilöstökustannuksissa kylmän ruoan kuljettaminen edullisempaa kuin kuuman ruoan kuljetus samoissa tiloissa ja laitteilla voidaan valmistaa monta ruokaerää kuumennuskeittiössä voidaan kuumentaa ruokaa menekin mukaan pienentää hävikkiä Uhkat kuten vaihtoehdossa 2 ruoanvalmistus on tehdasmaisempaa ja raskaampaa yksi iso tuotantokeittiö on riskialtis vesi, sähkö, elintarvikehygienia eri asiakasryhmien tarpeiden huomioiminen haasteellisempaa, ei selkeitä synergiaetuja Mahdollisuudet kuten vaihtoehdossa 2 säästöjä raaka-ainehankinnoissa, investointikulut yhteen keittiöön usean valmistuskeittiön sijasta säästöjä henkilöstökustannuksissa mitä vähemmän valmistuslaitteita huollettavana, sitä pienemmät huoltokustannukset erityisruokavalioiden valmistuksen keskittäminen yhteen keittiöön erityisruokavalio-osaamisen keskittäminen, dieettien valmistus vain yhdessä keittiössä usean valmistuskeittiön sijasta valmista ja jäähdytä ja kylmävalmistus - tuotantotavat tehokasta ja edullista ruokatuotantoa, kylmän ruoan kuljettaminen elintarvikehygienian kannalta turvallisempaa ja kuljetuskustannuksiltaan edullista 27

48 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 47 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Vaikutukset henkilöstöresursseihin Ruokapalveluissa on yhteensä 57 työntekijää, näistä monipalvelutyöntekijöitä on 1 henkilö. Ruokapalveluista eläköityy vuoden 2020 mennessä 15 työntekijää eli 25 % nykyisistä työntekijöistä. Näistä suurin osa on päiväkotien keittiöiden työntekijöitä. Ruokatuotannon keskittämisellä ja toimintatapojen muutoksella on yleensä vaikutusta henkilöstömääriin, varsinkin valmistuskeittiöissä, jotka muuttuvat joko kuumennus-, palvelu- tai jakelukeittiöksi. Muita henkilöstömääriin vaikuttavia tekijöitä ovat keskittämisen ja toimintatapojen muutosten lisäksi peruskorjattujen keittiöiden parempi toimivuus ja laitteiston tehokkaampi hyödynnettävyys. Toimintatapojen muutos tarkoittaa tuotantotapamuutosta, ruokatuotannon jaksottamista ja erävalmistusta keskuskeittiöissä. Samoilla laitteilla valmistetaan päivän aikana useita ruokaeriä Kypsennä ja jäähdytä tuotantotavassa. Näin laitteiston kapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön ja työntekijät keskittyvät toiminta- ja tehtäväsuunnitelmien mukaisiin työtehtäviin ammattitaidon ja osaamisen mukaan. Vaihtoehdon 2 keskuskeittiö -mallissa uudella tuotantotavalla valmistettaessa on henkilöstötarve 9,48 henkilötyövuotta vähemmän kuin nykytilanteessa. Kun vuosittain yhden työntekijän henkilöstökulu on noin euroa, niin henkilöstökulut pienenevät vuodessa noin euroa. Vaihtoehdon 3 keskitetymmässä mallissa henkilöstön määrä vähenee vaihtoehtoon kaksi verrattuna 2 henkilötyövuotta lisää, kun Kontiosta tulee palvelukeittiö. Säästö vuodessa on noin Logistiset ratkaisut Nykytilanteessa aterioiden kuljetukset hoitavat ulkoiset, yksityiset yrittäjät, jotka on kilpailutettu. Ateriakuljetukset palvelukeittiöihin tapahtuvat juuri ennen ruokailua, koska ruoat on kuljetettava lämpiminä. Vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat , mikä on edullinen verrattuina muiden julkisen sektorin toimijoiden kuljetuskustannuksiin. Kypsennä ja jäähdytä -tuotantotavan keittiöissä kuljetukset tapahtuisivat kolme kertaa viikossa, esimerkiksi tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Kypsennä ja lämpösäilytä tuotantotavan keittiöissä kuljetukset tehdään joka ruokailupäivä. Uusissa vaihtoehdoissa suurin osa ateriakuljetuksista tapahtuu kylmänä. Lämpimänä kuljetettavat ateriakuljetukset tapahtuvat joka arkipäivä ja hoivapuolen joka päivä. Kaikki kylmänä kuljetettavat ateriakuljetukset tapahtuisivat kolme kertaa viikossa. Kun ruoka viedään kuumennuskeittiöön, niin keittiöstä otetaan paluukuormaan edellisen kerran ruokavaunut ja -laatikot pestyine ruokaastioineen. Kylmäkuljetuksia tehdään vain yksi per kuljetuspäivä periaatteella vie ja tuo. Kun ruokaa kuljetetaan kylmänä, niin ruoankuljetus ei ole aikasidonnaista. Ruoka voidaan kuljettaa kuumennuskeittiöihin sellaisena aikana, jolloin se vähiten häiritsee keittiöiden toimintaa ja on kuljetuksen kannalta edullisinta. Kylmän ruoan kuljettaminen tarkoittaa myös sitä, että kuljettaminen voidaan tehdä yhdellä autolla. Keskitetyssä mallissa kuljetukset voisi esimerkiksi keskittää yhdelle toimijalle, jolloin tämä kuljettaisi kaikki ruoat, mutta useassa kuljetuserässä. Kuljetuskertojen määrä vähenisi kahden keskuskeittiön mallissa noin 47 % nykyisestä määrästä eli kustannussäästö olisi noin /vuosi. Yhden tuotantokeittiön mallissa kuljetuskertojen määrä 28

49 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 48 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy vähenisi 62 %. Logistiikan vuosikustannuksissa tämä olisi noin /vuosi. Todelliset kuljetuskustannukset laskevat vieläkin enemmän, sillä uusissa vaihtoehdoissa ei kuljetukset tapahdu samassa aikaikkunassa eli kuuman lounaan kuljetuksena. Ateriakuljetuksia hoitavien yritysten määrä vähenisi myös, koska kylmien ruokien kuljettamista voidaan tehdä käytännössä koko päivän ajan. Kuljettaminen ei ole samalla tavalla aikasidonnaista, kuten silloin kun kuljetetaan kuumaa ruokaa. 5. Riskianalyysi uusissa vaihtoehdoissa Uuden toimintamallin riski Uuteen ruokatuotantoon siirtymiseen on varattava resursseja reseptiikan muuttamiseksi sekä uusissa tiloissa ja laitteilla toimimiseen. Tämä on huomioitava keittiön käyttöönoton ajoituksessa. Hygieniariski Hygieniariskiä hallitaan suunnittelemalla keskuskeittiön tilat puhtaiden ja likaisten virtojen osalta, jonka lisäksi on omavalvontajärjestelmä operatiivisessa toiminnassa. Resurssien saatavuus Keskuskeittiön sähkön saatavuus on varmennettava joko varavoimalla tai siten, että rakennuksessa on valmiit liitännät siirrettävän varavoimageneraattorin liitämiseksi keittiön sähkönsyöttöjärjestelmään. Puhtaan veden saatavuuden varmentamiseksi, mahdollistetaan rakennuksen ulkoseinälle liitäntäpisteet pelastuslaitoksen säiliöautojen vedentuonnille. Vettä käytetään vain ruoanvalmistukseen, astianpesu keskeytetään veden katkon ajaksi Kuljetusten saatavuus Kuljetusten osalta riski on pienempi uusissa toimintamalleissa kuin nykyisessä, koska kuljetus ei ole riippuvainen valmistusajankohdasta. Lisäksi valitaan kuljetus- tai palveluyrityksiä, joilla on varahenkilöstö ja vara-autoja. Henkilöstön osaaminen Henkilöstöä koulutetaan uusiin toimintatapoihin. suunnitellaan tarkastustoimenpiteet. Prosessien kriittiset huomioidaan ja niihin Henkilöstön saatavuus Ruokapalveluhenkilön saatavuuteen vaikutetaan vähentämällä tarvittavan keittiöhenkilöstön määrää ja keskuskeittiön henkilöstöresursseissa on huomioitu myös palvelukeittiöihin tarvittavia akuutteja sijaisuuksia, mutta varsinainen henkilöstöpankki pitää suunnitella kokonaisvaltaisesti. Keskuskeittiö tuotantotapa mahdollistaa kuitenkin paremman jouston henkilöstöresurssien suhteen kuin kuumatuotanto. Henkilöstön työkyky ja työturvallisuus Henkilöstön työkykyyn vaikutetaan tuki- ja liikuntaelinten osalta valitsemalla sellaisia laitteita ja kalustoratkaisuja, joissa toistuvia työliikkeitä, käsin tehtäviä siirtoja ja nostoja on mahdollisimman vähän. Lisäksi kiertävillä työnkuvilla ja esimiestyöllä voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen. 29

50 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 49 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Paloriski Paloriskeihin varaudutaan valitsemalla asianmukainen sammutusjärjestelmä. Keskuskeittiön suunnittelussa käytetään hyväksi sekä palosuunnittelua ja sprinklerisuunnittelua. Toiminnan keskeytyminen korjauksien vuoksi Keskuskeittiön toiminnan keskeyttämisen ajaksi, esim. korjaustoimenpiteiden vuoksi, voidaan tilata elintarviketeollisuudelta valmiita ruokia kuumennuskeittiöihin. Korjaustoimenpiteet keskitetään kesäaikaan, jolloin ruoanvalmistus on vähäisintä koulujen loma-aikojen vuoksi. Kuntaliitokset ja muut volyymin muutokset Huomioitu mahdollinen terveyskeskuksen potilasruokailu ja väestöennusteen muutokset. Hoivasektorilla voi tulla sektorin sisällä suuria prosentuaalisia muutoksia niin hoivapaikkojen kuin myös kotipalveluaterioiden osalta. Parasta riskienhallintaa on hoiva-aterioiden tuottaminen keskuskeittiössä, koska hoivan aterian muutokset ovat pieni prosentuaalinen muutos 4000 kouluja päiväkotilounaan rinnalla. 6. Vertailu Riihimäen kaupungissa välimatkat eri keittiöiden välillä ovat suhteellisen lyhyet, jolloin ruokien kuljetusmatkat eivät muodostu pitkiksi, vaikka ruoka kuljetettaisiinkin keittiöstä toiseen. Ruoanvalmistusta on keskitetty jo 70-luvun lopusta lähtien, mutta Telluksen keskuskeittiö ei enää vastaa tiloiltaan elintarvikehuoneiston hygienia- ja ergonomiavaatimuksia. Taulukossa 12 on tarkeasteltu eri vaihtoehtojen investointikustannuksia. Investoinnit on laskettu vuosikustannuksiksi keittiön tilojen osalta 30 vuoden ja laitteiden osalta 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Korkoprosenttina on käytetty 5 prosenttia. Rahavirtoja ei ole diskontattu tai muulla tavoin huomioitu rahan nykyarvoa. Taulukko 12. Eri vaihtoehtojen investointikustannusten vertailu Nykytila Nykytila uudisrakennuksessa Kaksi keskuskeittiötä Keskuskeittiömalli (alv 0%) (alv 0%) (alv 0%) (alv 0%) Palvelukeittiöt Keskuskeittiö Laitteet yhteensä Tilainvestoinnit /Uudisrakennus Peruskorjaus Investointikustannukset yhteensä Keittiöiden laitepoistot vuodessa (10 vuodessa) Tilapoistot vuodessa (30 vuodessa) Poistot yhteensä vuodessa Nykytilanteessa vuosittaiset poistot ovat noin pienemmät kuin uusissa vaihtoehdoissa. Investointikustannusten lisäksi uusien esitettyjen mallien kustannuksia verrataan nykyiseen toiminnan henkilöstö- ja kuljetuskustannuksiin. Näissä kustannuksissa vertailulukuna on nolla nykytilassa. Keskittämisen ja kypsennä ja jäähdytä tuotantomenetelmän myötä kuljetuksia voidaan suorittaa aikatauluriippumattomasti koko päivän aikana, pieniin kohteisiin voidaan toimittaa 30

51 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 50 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy joka toinen päivä. Henkilöstökustannuksia pienentävät tehokkaammat tilat, ruoanvalmistuksen keskittäminen arkipäiville, tuotannon jakaminen koko päivälle ja erätuotanto. Taulukossa 13 kuvataan tiivistetysti eri vaihtoehtojen kustannussäästöjä sekä tila- ja laitepoistojen vaikutuksia vuodessa. Taulukko 13. Eri vaihtoehtojen tila- ja laitepoistot sekä kustannussäästöt VAIHTOEHDOT SÄÄSTÖ HENKILÖSTÖ- KULUISSA TILAT / POISTOT LAITTEET / POISTOT SÄÄSTÖ KULJETUS- KULUISSA / VUOSI Nykytila yhteensä Nykytila uudisrakennuksessa yhteensä Kaksi keskuskeittiötä yhteensä Yksi keskuskeittiö yhteensä Nykytavalla jatkettaessa ei saada säästöä henkilöstö- tai kuljetuskustannuksissa. Poistot uusiin laitteisiin ja tilojen peruskorjauksiin pitää siirtää joko aterian hintaan tai säästää jostakin muusta, eli joko tehostaa vielä omaa toimintaa tai halventaa raaka-ainepohjaa. Kahden keskuskeittiön mallissa vuosittaiset kustannukset vähenisivät noin 7400 vuodessa ja yhden keskuskeittiön mallissa säästöjä syntyisi noin vuodessa. Vertailujen perusteella on suositeltavaa rakentaa uudisrakennus, jossa hyödynnetään uusia tuotantotapoja. Yhden ja kahden keittiön mallissa ei ole suurta eroa vuosittaisissa kustannuksissa. 7. Yhteenveto Riihimäellä ruokatuotantoa on keskitetty ja tehostettu viime vuosikymmenien aikana niin paljon kuin se on ollut mahdollista. Nyt kuitenkin on tultu tilanteeseen, ettei nykyisten tuotantokeittiöihin kapasiteettia enää voida lisätä. Telluksen keskuskeittiö ei enää vastaa tiloiltaan ja varustukseltaan elintarvikehuoneiston hygienia- ja ergonomiavaatimuksia. Kontion tilat ja laitteisto ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta nykytilassaan Kontion sisäinen ja ulkoinen logistiikka ei mahdollista nykyaikaisten ruoanvalmistus-, pakkaus- ja lähetysprosessien käyttöönottoa. Ruokapalveluiden toiminnan turvaamiseksi on löydettävä ratkaisumalleja tulevaisuutta varten. Tässä selvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista tulevaisuuden toimintamallia. 1. Jatketaan nykyisellä toimintamallilla ja tuotantotavoilla. Telluksen vanhentunutta keskuskeittiötä korvaamaan rakennetaan uusi keskuskeittiö nuorten sekä lasten ateriatuotantoa varten. 31

52 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 51 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Riihimäen ruokatuotantoa jatketaan kahdessa tuotantokeittiössä. Ateriatuotanto jaetaan kahden tuotantokeittiön kesken asiakassegmenttien tarpeiden mukaisesti. Kontioon keskitetään hoivapuolen ateriapalvelut sekä kotiateriat. Kontion keittiö on toiminnassa 365 pvä/v ja tuottaa aterioita aamupalasta iltapalaan. Nuorten sekä lasten aterioita varten rakennetaan uusi tuotantokeittiö, jonka tuotantotapa suunnitellaan tehokkaaksi. 3. Keskitetään koko ruokatuotanto yhteen suuren keskuskeittiöön, jonka asiakkaina ovat lapset, nuoret, henkilöstöruokailu sekä hoivapaikkojen ja kotipalvelun asiakkaat. Uuden keskuskeittiön tuotantotapa suunnitellaan tehokkaaksi. Kontio voi jatkaa toimintaansa oman yksikkönsä aterioiden tuottajana niin kauan kunnes sinne täytyy tehdä peruskorjausta ja tai isompia laitehankintoja, myöhemmin toiminnat siirretään uuteen keskuskeittiöön. Vaihtoehto 1 - ei säästöjä henkilöstö- ja kuljetuskustannuksissa - suuret vuosittaiset käyttö- ja henkilöstökustannukset - uudiskeittiön rakentamisen kustannusten rahoittaminen ja poistot, hinnat/raaka-ainesäästöt - tulevaisuuden kannalta uhkana ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen vrt. eläköityminen - aikataulutusriskit, sekä ruoanvalmistuksessa että kuljetuksessa - lämpötilojen hallinnan vaikeus, tuotteen laadun hallinnan vaikeus Vaihtoehto 2 - uudisrakennuksessa lasten ja nuorten ateriat voidaan tuottaa tehokkaasti - voidaan vapauttaa Telluksen keittiön tilat Peltosaaren koulun muuhun käyttöön - Kontion toimintaa voidaan tulevaisuudessa tehostaa, jos siirrytään kypsennä ja jäähdytä tuotantotapaan ( päivälliset ja viikonloput) - uuden keittiön sijoitus, logistiset edut - optimaalinen sisäinen ja ulkoinen logistiikka - kesän aikana toinen keittiö voidaan laittaa kiinni ja muiden keittiöiden lomitukset voidaan hoitaa omalla henkilökunnalla - toinen keittiö auki 365/7 Vaihtoehto 3 - voidaan eniten tehostaa henkilöstöresursseja - yhden keittiön riski, poikkeustilanteiden hallinta - kahden erityppisen asiakasryhmän tarpeet - kaksi eri tuotantoa/ruokalistat - erityyppiset välitystavarat - uuden keittiön sijoitus, logistiset edut - optimaalinen sisäinen ja ulkoinen logistiikka Vaihtoehdoista ensimmäinen, nykyisten toimintatapojen mukaan jatkaminen, on selkeästi vuosittaisilta käyttö- ja henkilöstökustannuksiltaan kallein vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa on 32

53 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 52 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy myös suurimmat päivittäisen toiminnan haasteet ruoanvalmistuksen ja kuljetuksen ajoituksen sekä lämpötilojen hallinnan suhteen. Vaihtoehtojen kaksi ja kolme välillä ei ole merkittäviä eroja vuosittaisia käyttö- ja henkilöstökustannuksia tarkasteltaessa. Vaihtoehto kaksi, kahden keskuskeittiön malli hajauttaa riskiä poikkeustilanteissa. Kahden keittiön mallissa päästään tehokkaaseen ruoanvalmistukseen, kun tuotetaan yhtä ateriatyyppiä (lounas) ja asiakastarpeet on eritytetty. 33

54 118, SIVI :30 KOULA: 361/2008 Sivu 53 Lasten ja nuorten kuvataidekoulun lukukausimaksu alkaen Siviltk 106/ Kaupunginhallitus antoi hallintokunnille tehtäväksi laatia toimenpideohjelma vuoden 2014 talousarvion tasapainottamiseksi. Sivistystoimialan tasapainotustarve on euroa. Sivistyslautakunta käsitteli toimialalle laadittua säästö- /tulonlisäysesitystä, joka sisälsi Lasten ja nuorten kuvataidekoulun osalta 10,00 euron lukukausimaksun korotuksen alkaen. Korotuksen jälkeen lukukausimaksu olisi 110 euroa. Sisaralennuksen osalta lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi yhdenmukaista käytäntöä Riihimäen musiikkiopiston kanssa siten, että lukukausimaksun alennus olisi toisen sisaruksen osalta 20 %, kolmannen 40 % ja sitä seuraavien sisarusten osalta 50 %. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää Lasten ja nuorten kuvataidekoulun lukukausimaksuksi alkaen 110 euroa. Lukukausimaksun alennus toisen sisaruksen osalta on 20 %, kolmannen 40 % ja sitä seuraavien sisarusten osalta 50 %. Päätös: Mika Laine jääväsi itsensä asian käsittelyn ajaksi (osallisuusjäävi). Keskustelun aikana esittelijä lisäsi ehdotukseensa seuraavan lauseen: Lisäksi Lasten ja nuorten kuvataidekoulun johtavalla opettajalla on oikeus myöntää vuosittain neljä vapaaoppilaspaikkaa yhteneväisillä periaatteilla musiikkiopiston kanssa. Patricia Megyaszai teki esityksen asian jättämiseksi pöydälle. Asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, koska oli tehty esitys asian pöydälle jättämisestä ja asia oli ensimmäistä kertaa sivistyslautakunnan käsiteltävänä. Siviltk 118/ Lasten ja nuorten kuvataidekoulussa on noudatettu vapaaoppilaspaikkojen myöntämisessä yhteneväistä käytäntöä musiikkiopiston kanssa. Lukuvuonna vapaaoppilaspaikkoja on myönnetty neljä. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää Lasten ja nuorten kuvataidekoulun lukukausimaksuksi alkaen 110 euroa. Lukukausimaksun alennus toisen sisaruksen osalta on 20 %, kolmannen 40 % ja sitä seuraavien sisarusten osalta 50 %. Lisäksi lautakunta päättää, että Lasten ja nuorten kuvataidekoulun johtava opettaja on voi myöntää lukuvuosittain enintään neljä vapaaoppilaspaikkaa. Maksuvapautus myönnetään anomuksesta silloin, kun perheen nettotulojen ja -menojen erotus on alle 168,19 euroa kuukaudessa. Huomioitavissa tuloissa ja menoissa noudatetaan toimeentulotuen maksamisen laskentaperiaatteita. Päätös: Mika Laine jääväsi itsensä asian käsittelyn ajaksi (osallisuusjäävi). Ehdotus hyväksyttiin.

55 118, SIVI :30 KOULA: 361/2008 Sivu 54 Täytäntöönpano asiaote Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/orivuori kansalaisopisto/saraneva talous- ja konsernihallinto/ylioja Muutoksenhaku oikaisuvaatimus 19 Lähempiä tietoja antaa hallintopäällikkö Merja Viitanen puh

56 119, SIVI :30 KH: 1259/2011 Sivu 55 Suoritetun Opeka-kyselyn tulokset Riihimäellä toteutettiin keväällä 2013 ja keväällä 2014 opettajien tieto- ja viestintätaitoja mittaava valtakunnallinen Opeka-kysely osana Osaavaa viestintää -hanketta. Viime vuonna kyselyyn vastauksensa antoi yhteensä 188 opettajaa. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin mm. laadittaessa kasvatus- ja opetustoimen TVT-strategiaa, joka valmistuu syksyllä Keväällä 2014 kyselyyn vastasi 155 opettajaa. Kyselystä on tehty LIITTEENÄ oleva kaikkien koulujen yhteenveto. Raportissa on listattu tekijöitä, jotka edistävät TVT:n käyttöä ja vastaavasti tekijöitä, jotka estävät TVT:n käyttöä. Koulukohtaiset yhteenvetotulokset on toimitettu jokaiselle koululle. Kyselyssä selvisi, että Riihimäen sivistystoimessa on valtakunnan tasoon verrattuna teknisesti hyvin varustellut tilat ja laitteiden käyttö on opettajille tuttua. Koulujen pedagoginen ja TVT-tuki on järjestetty paremmin kuin muualla. Opettajat saavat myös apua teknisiin ongelmiinsa. Vuoteen 2013 verrattuna opettajien teknologiset valmiudet, TVT-käytön toimintatavat ja opettajien TVT-käytön osaaminen ovat parantuneet lukuvuoden aikana. Asennoituminen TVT:n käyttöä kohtaan ja TVT:n opetuskäyttö olivat pysyneet aiemmalla tasolla. Valtakunnan tasoon verrattuna Riihimäellä TVT:n opetuskäyttöä rajoittavia tai estäviä tekijöitä ovat mm.: tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus ja hitaus opettajien kiinnostus tiedonhaku- ja tiedonhallintakoulutusta kohtaan on vähäisempää kuin valtakunnassa keskimäärin koulujen langattomien verkkojen vähäisyys. Valtakunnan tasoon verrattuna Riihimäellä osataan käyttää sujuvasti kosketustaulua tai vastaavaa interaktiivista tekniikkaa TVT-välineistö on helpommin käyttöön saatavissa kuin vertailujoukossa opettajista 86 % osaa käyttää jotain sähköistä ympäristöä esittävässä opetuksessa. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi Riihimäellä suoritetun Opekakyselyn tulokset ja asettaa vuoden 2015 talousarvion yhteydessä kehittämistavoitteet TVT-opetuskäytön lisäämiselle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano asiaote sivistystoimi/tuorila Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (kuntal 91) Lähempiä tietoja antaa opetuspäällikkö Virve Jämsén puh

57 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 56 Liite siviltk 119/ Opeka kysely 2014 Riihimäen kaupunki Sivistyspalvelut Riihimäki p

58 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 57 Opeka kysely on ollut toista kertaa opettajien vastattavana. Kyselyyn vastasi 158 opettajaa perus- ja lukio-opetuksesta. Vuonna 2013 vastaajia oli 189. Vastauksien tuloksia on verrattu koko maassa vastattuihin yli viiteen tuhanteen muuhun vastaukseen. Vuoden 2014 tuloksiin päsee tästä linkistä: Vuoden 2013 tulokset löytyvät: Teknologiset valmiudet ja osaaminen ovat parantuneet edelliseen kyselyyn verrattuna. Muut kolme osa-aluetta ovat säilyneet ennallaan. Osaamistasossa on tapahtunut siirtymistä positiiviseen suuntaan. Jatkossa keskeisiä osa-alueita on toimintatapojen kehittäminen ja opetuskäytön edistäminen. Tulosten vertailu aiempaan Opeka kyselyyn 2014/ Teknologiset valmiudet Toimintatavat Asennoituminen Opetuskäyttö Osaaminen

59 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 58 Osa-alueiden keskiarvon jakaumat Taso Taso Taso Taso Seuraavassa taulukossa on alussa esitetty positiiviset ja negatiiviset erot vertailtuna Riihimäen vastauksia muihin vastaajiin. Sen jälkeen esitetään eri osa-alueiden tasot vertailuna ja vastausjakaumat ovat prosentteina vastauksista. tummennukset erityisen huomion arvoisissa kohdissa. Erot muihin vastaajiin: 1. Riihimäen opettajista 80% osaa käyttää sujuvasti kosketustaulua tai vastaavaa interaktiivista tekniikkaa. (Vertailuryhmässä 35%) 2. Tvt välineistön varaaminen edellyttää käyttövuoron varaamista. Riihimäellä tarvitsee varata harvemmin kuin vertailujoukossa. Ero noin 15 %. 3. Riihimäen opettajista 86% osaa käyttää jotakin sähköistä oppimisympäristöä. Erityisesti osataan hyödyntää opetuksessa ja näyttää oppijoille, eroa on kymmenisen prosenttia. 4. Noin puolet Riihimäen vastaajista oli sitä mieltä, että käytössä ei ole riittävän vakaata ja nopeaa internetyhteyttä. (vrt. 28% muut vastaajat) 5. Vastaajien kiinnostus tiedonhaku ja -hallinta koulutusta kohtaan oli vähäisempää kuin muilla vastaajilla, 36% Riihimäellä, muut vastaajat 54% 6. Pieni ero oli oppilashallintojärjestelmien hyödyntämisen osaamisessa. (Huomautus: kysytyt järjestelmät eivät ole käytössä Riihimäellä) 7. Langattomien verkkojen käytössä Riihimäen ero muihin vastaajiin on noin kymmenisen prosenttia vähäisempää.

60 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 59 Tasot ja vastausjakaumat 2014 Riihimäki Yleissivistävä 1.Teknologiset valmiudet Toimintatavat Asennoituminen Opetuskäyttö Osaaminen Teknologiset valmiudet 2014 Riihimäki Yleissivistävä TVT-välineistön käyttö edellyttää käyttövuoron varaamista. * 65 % 75 % Käytössäni olevat laitteet ja ohjelmistot toimivat hyvin kokonaisuutena. 51 % 60 % Oppitunneillani on käytössä riittävän nopea ja vakaa internet-yhteys. 53 % 72 % Onko koulussasi käytössä langaton verkko? 56 % 70 % Onko koulullasi käytössä langaton verkko, joka toimii kaikissa koulun 22 % 31 % tiloissa? Onko koulullasi käytössä langaton verkko, jota oppijat ja vierailijat voivat 43 % 39 % käyttää myös omilla laitteillaan? Kouluni verkkosivut ovat ajan tasalla. 65 % 62 % Olen saanut käyttööni tarvitsemani TVT-välineet. 66 % 65 % Koulullani on järjestetty keskitetty tekninen tuki (esim. helpdesk). 66 % 67 % Hyödynnän oppijoiden omaa osaamista tietoteknisten ongelmien ratkaisussa. 62 % 71 % 2. Toimintatavat 2014 Riihimäki Yleissivistävä Saan riittävästi ja riittävän nopeasti teknistä tukea TVT:n käyttöön 60 % 64 % koulullani. Saan muilta opettajilta tukea ja vinkkejä omaan TVT:n opetuskäyttööni. TVT:an liittyvistä kouluttautumismahdollisuuksista tiedotetaan koulullani aktiivisesti. Työyhteisön ilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa. Oppijat antavat minulle uusia ideoita TVT:n käyttöön opetuksessa Koen itseni yksinäiseksi TVT:n opetuskäytön kehittämisessä. * Minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kouluni TVT-hankintoihin Osallistun aktiivisesti kouluni TVT-hankintoihin Koulullani on yhteisesti sovittu tavoite TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa

61 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 60 Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja Työyhteisössäni on järjestetty mahdollisuuksia jakaa pedagogisia vinkkejä TVT:n käytöstä Kehityskeskusteluissa otetaan esille TVT-osaaminen Koulullani on järjestetty tekninen lähituki (esim. digitalkkari) Tunnen kouluni kehittämistyötä ohjaavan TVT-suunnitelman sisällön Toimin koulullani TVT:n opetuskäytön tukena muille opettajille Asennoituminen 2014 Rihimäki Yleissivistävä Rakennan opetukseni oppikirjan mukaan. * TVT:n avulla oppijat pystyvät käsittelemään opetettavaa ilmiötä monipuolisesti. Jatkuva uuden tekniikan tuominen opetukseen on rasittavaa. * TVT:n käyttö sopii opetustyyliini Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opetussuunnitelman mukaisesti on vaikeaa. * Käytän sosiaalisen median ammatillisia verkostoja oppiakseni uutta Opetuskäyttö 2014 Riihimäki Haluaisin käyttää TVT:a enemmän opetuksessani. 76 % 82 % Oppijat saavat käyttää tunneillani omia mobiililaitteitaan (esim. 47 % 43 % kännyköitä, tabletteja) osana työskentelyään. Jaan tuottamaani oppimateriaalia koulun sisäisessä tai julkisessa 18 % 20 % verkossa. Käytän TVT:a käsittelemään opetettavaa ilmiötä monipuolisemmin. 81 % 79 % Suurimmalla osalla tunneistani käytän itse tieto- ja viestintätekniikkaa. 81 % 76 % Suurimmalla osalla tunneistani oppijat käyttävät tieto- ja 22 % 17 % viestintätekniikkaa. Kouluni oppijat keräävät itselleen portfoliota sähköiseen 9.6 % 9.6 % oppimisympäristöön. Käytän koulun oppilashallintojärjestelmää (esim. Wilmaa, Helmeä) kodin 94 % 95 % ja koulun välisessä viestinnässä. Hyödynnän sosiaalista mediaa opetuksessani. 31 % 29 % Hyödynnän sähköisten sisältöjen ja oppimisympäristöjen mahdollisuuksia 54 % 52 % opetuksen eriyttämisessä. Oppijat suunnittelevat ja luovat TVT:n avulla mediatöitä (esim. tv-uutisia 19 % 16 % tai digilehtiä). Järjestän opetustilanteita myös luokkahuoneen ulkopuolella kannettavia 14 % 16 % päätelaitteita hyödyntäen. Käytän etäopetuksen osana videovälitteistä opetusta. 1.3 % 5.2 % Yleissivistävä

62 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu Osaaminen Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt Riihimäki Yleissivistävä Tunnen Creative Commons lisensoidun materiaalin 21 % 17 % käyttömahdollisuudet. Osaan käyttää jotakin sähköistä oppimisympäristöä (esim. Moodle, Opit, 86 % 74 % Fronter). Osaan hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja opetuksessani. 80 % 72 % Osaan tehdä useaa eri tyyppistä mediaa sisältäviä materiaaleja (esim. 38 % 39 % kuva, ääni, video). Osaan huomioida tekijänoikeudet käyttäessäni eri aineistoja verkosta. 61 % 60 % 5.2. Sähköinen viestintä Riihimäki Osaan käyttää sähköpostia tehokkaasti (esim. liittää liitetiedostoja ja käyttää postituslistoja). Osaan käyttää pikaviestimiä (esim. Skype, Google Talk, Lync) Osaan käyttää yhteisöllisiä sisällöntuotantopalveluita (esim. blogit, wikit). Osaan hyödyntää oppilashallintojärjestelmien viestintävälineitä vanhempien, kollegoiden ja oppijoiden välisessä yhteydenpidossa (esim. Wilma, Helmi). Osaan käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä kaksisuuntaisen viestinnän välineenä. Osaan käyttää yhteisöpalveluita (esim. Facebook, Twitter, Google+) Yleissivistävä 5.3. Tietoturva ja tietosuoja Riihimäki Ymmärrän internetin päivittäiset tietoturvariskit ja osaan varautua niihin Ymmärrän henkilötietojen käyttöön liittyvät vaatimukset ja riskit ja otan ne huomioon oppijoiden tietoja käsitellessäni Yleissivistävä 5.4. Tiedonhaku ja hallinta Riihimäki Tunnen opetukseni kannalta keskeiset sähköiset tietolähteet Osaan käyttää hakukoneita ja valita tehokkaat hakusanat etsimäni tiedon löytämiseen. Osaan ohjata oppijoita valitsemaan ja vertailemaan tietolähteitä Osaan käyttää sähköisiä työkaluja tiedon tallentamiseen ja järjestelemiseen Yleissivistävä 5.5. Tietoyhteiskuntatataidot ja mediakasvatus Riihimäki Yleissivistävä Osaan arvioida verkosta saadun tiedon luotettavuuden. 94 % 90 % Osaan ohjata oppijoita kriittisen medialukutaidon omaksumiseen. 87 % 83 %

63 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 62 Osaan ohjata oppijoita kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksiin 38 % 34 % verkossa. Osaan ohjata oppijoita verkossa käyttäytymiseen ( netiketti ). 84 % 81 % 5.6. Tietotekniikan perustaidot Osaan käyttää jotakin tekstinkäsittelyohjelmaa (esim. Microsoft Word, LibreOffice Writer). Osaan käyttää tekstinkäsittelyohjelman edistyneitä ominaisuuksia (esim. tyylejä ja automaattisia sisällysluetteloita). Osaan käyttää jotakin esitysgrafiikkaohjelmaa opetuksessani (esim. Microsoft PowerPoint, LibreOffice Impress). Osaan käyttää esitysgrafiikkaohjelman edistyneitä ominaisuuksia (esim. tehdä animaatiota sekä monipuolista sisältöä sisältäviä esityksiä). Osaan käyttää jotakin taulukkolaskentaohjelmaa opetuksessani (esim. Microsoft Excel, LibreOffice Calc). Osaan käyttää taulukkolaskentaohjelman edistyneitä ominaisuuksia opetuksessani (esim. kaavoja ja luoda erilaisia kuvaajia). Riihimäki Yleissivistävä 99 % 99 % 85 % 79 % 78 % 82 % 33 % 36 % 55 % 58 % 33 % 33 %

64 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 63 Kiinnostus kartoitettujen osaamisalueiden koulutuksiin Osaamisalueet, joiden koulutuksista kunnan opettajat ovat kiinnostuneita. Kaikki vastaajat Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt Esitystekniikan opetuskäyttö Sähköinen viestintä Tietoyhteiskuntataidot ja mediakasvatus Ääni, video ja kuva Mobiililaitteet Tiedonhaku ja -hallinta Tietoturva ja tietosuoja Tietotekniikan perustaidot Videovälitteinen opetus Kiinnostus muihin koulutuksiin Kaikki vastaajat Oman koulun laitteiden monipuolinen käyttäminen Smartboard Tablettien yhteisölliset pedadgogiset käyttötavat Oppilaiden aktivoiminen ja pedagogiikka Ihan perustaidoissani puutteita: Fronter 6 18 Oman koulun ohjelmien monipuolinen käyttäminen Word ym. Perusohjelmat haltuun 6 10 Oman alani= Bi Ge materiaalit+ Mitä tarjolla?mistä löytyy? 0 9 Konkreettiset tavat hyödyntää tabletteja opetuksessa 0 7 Mediakasvatus 17 7 Kuvankäsittely 15 7 Digitaalinen videoeditointi 10 7 Tabletin käyttö opetuksessa 46 6 Oman aineen opetus ja tvt 32 0 Oppilaiden omien älypuh/tablettien hyötykäyttö opetuksessa 26 0 Pelien käyttö opetuksessa 24 0

65 119, SIVI :30 / Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Sivu 64 Parhaat osaamisalueet Kaikki vastaajat Esitystekniikan opetuskäyttö Ääni video ja kuva Sähköinen viestintä Mobiililaitteet Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt Tietotekniikan perustaidot Videovälitteinen opetus Tietoyhteiskuntataidot ja mediakasvatus Tiedonhaku ja -hallinta Tietoturva ja tietosuoja Tummennetut lukemat kertovat edelliseen kyselyyn verrattuna parhaimmat osaamisalueet, 2013 luvut on esitetty paremmuusjärjestyksessä kaikkien vastaajien sarakkeessa. Kehittämistarpeet Kaikki vastaajat Tietoturva ja tietosuoja Videovälitteinen opetus Ääni video ja kuva Sähköinen viestintä Tiedonhaku ja -hallinta Mobiililaitteet Tietotekniikan perustaidot Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt Tietoyhteiskuntataidot ja mediakasvatus Esitystekniikan opetuskäyttö Kaikkien vastaajien sarakkeissa vuosi 2013 ovat aiheet kehittämistarpeiden mukaisessa järjestyksessä. Kehittämistarpeiden listalla muuttuneet 2014 tummennettuina.

66 120, SIVI :30 KOULA: 1015/2003 Sivu 65 Kirjaston henkilökunnan vuoden 2014 virkistyspäivä Kirjaston henkilökunnan yhteinen virkistyspäivä järjestetään perjantaina Tarkoituksena on vierailla Helsingin Musiikkitalossa ja Helsingin kaupungin talvipuutarhassa. Kirjaston virkistyspäivään on joka vuosi osallistunut koko kirjaston henkilökunta. Virkistyspäivällä on ollut suuri merkitys kirjaston yhteishengen ja motivaation ylläpitäjänä. Kirjastoa ei virkistyspäivänä voida pitää auki. Lautakunta päättää kirjaston aukiolosta. (kv) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää, että kirjaston henkilökunnan yhteisen virkistyspäivän vuoksi kirjasto pidetään perjantaina suljettuna. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano asiaote kaupunginkirjasto Muutoksenhaku oikaisuvaatimus 19 Lähempiä tietoja antaa kirjastotoimenjohtaja Kaija Viskari puh

67 121, SIVI :30 KOULA: 1156/2013 Sivu 66 Ilmoitus sivistyslautakunnalle saapuneesta jaoston pöytäkirjan jäljennöksestä Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto on toimittanut sivistyslautakunnalle jäljennöksen pidetyn kokouksen pöytäkirjasta. Pöytäkirja on nähtävillä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa, kokouksessa sekä sähköisenä kaupungin extranetissä. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi saapuneen pöytäkirjan, eikä ota käsiteltäväkseen siitä ilmeneviä otto-oikeuden alaisia asioita. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta oli lisäksi päättänyt työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä ottaa käsittelyyn kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston pidetyn kokouksen pöytäkirjan. Patricia Megyaszai esitti Kari-Veli Lehtosen kannattamana, että lautakunta käyttäisi otto-oikeuttaan kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston päätökseen 66/ Titta Andersson-Bohren esitti Derya Özgünin kannattamana, että sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi saapuneen pöytäkirjan, eikä ota käsiteltäväkseen siitä ilmeneviä otto-oikeuden alaisia asioita, mutta päättää että vuoden 2015 talousarviovalmistelussa käsitellään maksuperusteet uudelleen. Perusteita määriteltäessä on otettava nykyistä paremmin huomioon maksujen oikeudenmukaisuus. Maksuperustetyöryhmän on aktiivisesti kuultava kaikkia riihimäkeläisiä urheiluseuroja. Koska oli tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja määräsi äänestyksen toimitettavaksi Patricia Megyaszain ehdotuksen ja Titta Andersson-Bohrenin ehdotuksen välillä. Suoritetussa äänestyksessä Megyaszain ehdotus sai neljä ääntä (Megyaszai, Lehtonen, Vuolle, Heikkinen) ja Andersson-Bohrenin ehdotus kuusi ääntä (Andersson-Bohren, Mursula, Özgün, Valo-Hellstén, Auvinen, Puhakka) puheenjohtajan (Nokkala) ja yhden jäsenen (Laine) äänestäessä tyhjää. Kari-Veli Lehtonen ja Patricia Megyaszai jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Täytäntöönpano ilmoitus kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (kuntal 91 )

68 122, SIVI :30 Sivu 67 Ilmoitusasiat Sivistyslautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusasiat: 1. Opetushallituksen päätös 49/514/2013/ : Vieraskielisten oppilaiden/opiskelijoiden opetukseen myönnettävä täydentävä valtionavustus vuonna 2013 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta Riihimäen kaupungin sivistystoimialalle euroa. 2. Riihimäen musiikkiopiston käteiskassan tarkastus Kuntalaisten Ritva Hietasola, Eeva Mykrä, Mirkka Aarrekorpi ym. kirje: Kaupunginjohtajan tapaaminen Täyttölupa kudonnanneuvojan tehtäviin, kutomon toiminnan merkitys käyttäjille sekä toiminnan kehitys (OHEISENA nro 1) 4. Kutojien edustajien, Eila Leino, Sirkka Lehtonen, Eeva Mykrä, Riitta Saarikallio, kirje : Täyttölupa-anomus kudonnanneuvojan tehtäviin (OHEISENA nro 2) 5. Kansalaisopiston rehtorin selvitys kutomon asiakkaista ja keväällä 2014 tehdyistä kudontatöistä (OHEISENA nro 3) 6. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kirje 3192/14/ : Lausuntopyyntö huoltajan jättämään hallintovalitukseen , koskien hallintopäällikön oppilaan koulukuljetuspäätöstä 143/ Peruskoulun opettajien koulutus lukuvuonna OHEISENA nro 4 8. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n kirje : Riihimäen lukio - Erasmus+ KA1 liikkuvuus, ilmoitus päätöksestä CIMO on myöntänyt Riihimäen lukion hakeman Erasmus+ KA1 liikkuvuustuen, enintään , Opetusmenetelmien kehittäminen Riihimäen lukiossa Sivistystoimen tuloslaskelma ajalta , OHEISENA nro Sivistystoimenjohtajan toimialakatsaus Mainitut asiakirjat ovat kokouksen aikana nähtävillä kokoushuoneessa ja sitä ennen sivistyspalvelukeskuksessa. Ehdotus/SiTJ: Kirjeet ja toimialakatsaus merkitään tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91)

69 123, SIVI :30 Sivu 68 Sivistystoimen viranhaltijapäätökset Luettelo sivistystoimen viranhaltijapäätöksistä ajalta on LIITTEENÄ. Sivistystoimenjohtajan päätökset Hallintopäällikön päätökset 159, 162 Ruokapalvelupäällikön päätökset 5 7 Erityisvarhaiskasvatusyksikön esimiehen päätös 10 Hirsimäen päiväkodin johtajan päätökset 5 6 Jukolan päiväkodin johtajan päätökset 5-10 Junailijankadun päiväkodin johtajan päätökset Kirjauksen päiväkodin/haapahuhdan varhaiskasvatus ja iltapäivätoimintayksikön johtajan päätökset Peltosaaren päiväkotien johtajan päätös 16 Uunilinnun päiväkodin johtajan päätös 17 Lasitehtaan koulun varhaiskasvatus ja ip-toimintayksikön esimiehen päätökset 1 3 Peltosaaren koulun varhaiskasvatus ja ip-toimintayksikön esimiehen päätökset 4 10 Eteläisen koulun rehtorin päätökset Herajoen koulun rehtorin päätös 21 Peltosaaren koulun rehtorin päätökset Uramon koulun rehtorin päätökset Harjunrinteen koulun rehtorin päätökset Pohjolanrinteen koulun rehtorin päätökset Kirjastotoimenjohtajan päätös 9 Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta ei ota käsiteltäväkseen edellä mainituista päätöksistä ilmeneviä asioita. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91)

70 123, SIVI :30 / Pykälän liite: 123 liite sivistystoimen vipsit 2014_06_17 Sivu 69 SIVISTYSTOIMEN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET ajalta Sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio: Liitteenä siviltk:n :ään 123/ Riihimäen aikuislukion vuoden 2014 täyttöluvat Peltosaaren koulun rehtori Kristiina Ilvonsalon irtisanoutuminen virastaan alkaen Korvaus Peltosaaren koulun rehtorin viran hallinnollisten tehtävien hoidosta Hallintopäällikkö Merja Viitanen: Saloisten leirikeskuksen vuokraus / Ismo Koskinen Riihimäen Kiista-Veikot ry:n vuokravapausanomus Peltosaaren koulun tiloista Ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen: Jaana Lindqvistin valinta ruokapalvelutyöntekijän toimeen 4058, keittiö Kontio, alkaen 6 Jaana Gåpån valinta ruokapalvelutyöntekijän toimeen 4144, Lasitehtaan koulu, alkaen 7 Heidi Pyykön valinta ruokapalvelutyöntekijän toimeen 4019, Riihimäen lukio, alkaen Erityisvarhaiskasvatus/Anne Pullinen Erityisavustajan toimen 3060 sijaisuuden täyttäminen määräajaksi , lähihoitaja Paula Ojalehto Hirsimäen päiväkoti/hanna Perkiö: Opiskelijaksi ottaminen , Hyria Hirsimäen päiväkotiin perustettavan pienryhmän kalusteiden hankinta kesäkuussa Jukolan päiväkoti/merja Lindeman: Lähihoitajaopiskelija Jukolan päiväkodissa harjoittelussa Lähihoitajaopiskelija Jukolan päiväkodissa harjoittelussa TE-toimiston työkokeiluun ottaminen ajalle Sosionomi Taru Aaltosen valinta ajalle lastentarhanopettajan toimen 3166 sijaisuuteen 9 Sosionomi Kirsi Sokkasen valinta ajalle lastentarhanopettajan toimen 3171 sijaisuuteen Lastentarhanopettaja Piret Eskelisen valinta ajalle lastentarhanopettajan toimen 3176 sijaisuuteen

71 123, SIVI :30 / Pykälän liite: 123 liite sivistystoimen vipsit 2014_06_17 Sivu 70 SIVISTYSTOIMEN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET ajalta Junailijankadun päiväkoti/tuija Salonen: Opiskelijaksi ottaminen , Hyria Opiskelijaksi ottaminen , Tavastia Opiskelijaksi ottaminen , Hyria Opiskelijaksi ottaminen , Hyria Opiskelijaksi ottaminen Hyria Opiskelijaksi ottaminen Seurakuntaopisto Opiskelijaksi ottaminen Seurakuntaopisto Työkokeiluun ottaminen Työkokeiluun ottaminen Opiskelijaksi ottaminen (5pv.). Seurakuntaopisto Kirjauksen päiväkoti/haapahuhdan varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikkö/sari Vihervaara: Kirjauksen päiväkodin kerhotilojen vuokraus Riihimäen seurakunnalle varhaisnuorisotyön kerhotoimintaan Lastentarhanopettajan toimen sijaisuuden täyttäminen ajalle , vakanssinumero 3167, sosionomi Kati Rytkönen Koulunkäyntiohjaajan toimen sijaisuuden täyttäminen ajalle , vakanssinumero 4061, lastenhoitaja Saara Okkonen Lastenhoitajan toimen sijaisuuden täyttäminen ajalle , vakanssinumero 3187, lähihoitaja Laura Ketonen Peltosaaren päiväkodit/outi Takala: Opiskelijaksi ottaminen. Lähihoitajaopiskelija Hyria. Uunilinnun päiväkoti/miila Ylä-Tuuhonen: Raija Heinosen valinta päivähoitajan sijaisuuteen ajalle , vakanssi 3492 Lasitehtaan koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivätoiminta/jaana Kortesniemi: Koulunkäyntiohjaajan toimen 4071 täyttäminen, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Pepe Viljanen, ajalle Koulunkäyntiohjaajan toimen 4063 täyttäminen, lähihoitaja Karoliina Häivälä, ajalle Koulunkäyntiohjaajan toimen 4070 täyttäminen, lähihoitaja Annika Alin, alkaen Peltosaaren koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivätoiminta/susanna Kaasinen: Tiina Ristolaisen työsuhteen päättyminen toimesta Koulunkäyntiohjaaja Päivi Eteläahon valinta koulunkäyntiohjaajan toimeen Koulunkäyntiohjaaja Riitta Lehdon valinta koulunkäyntiohjaajan toimeen Koulunkäyntiohjaajan Saija Mäenpään valinta määräaikaiseen koulunkäyntiohjaajan toimeen Koulunkäyntiohjaaja Saana Lindénin valinta määräaikaiseen koulunkäyntiohjaajan toimeen 4162

72 123, SIVI :30 / Pykälän liite: 123 liite sivistystoimen vipsit 2014_06_17 Sivu 71 SIVISTYSTOIMEN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET ajalta Koulunkäyntiohjaaja Kari Järvelän palvelussuhteen päättyminen eläkkeelle jäämisen johdosta, vakanssi 4083 Eteläinen koulu/merja Härönen: Mia Janhusen valinta vt. erityisluokanopettajaksi määräajaksi Monika Pölösen valinta koulupsykologin virkaan nro alkaen toistaiseksi Niina Liukkosen valinta luokanopettajan viransijaisuuteen 4462 määräajaksi Herajoen koulu/leena Heimonen: Päivi Salon valinta erityisluokanopettajan virkaan nro 4617 määräajaksi Peltosaaren koulu/kristiina Ilvonsalo: Koulutilan vuokraaminen Riihimäen Kiista-Veikkojen käyttöön pe klo , la klo ja su klo Uramon koulu/jyrki Mutta: Koulutilan myöntäminen Kansalaisopiston käyttöön aj Auditorion ja kuuden luokkatilan vuokraaminen Riihimäen Uimaseuralle aj Elina Rätyn valinta luokanopettajan viransijaisuuteen määräajaksi Harjunrinteen koulu /Kari Hämäläinen: KM Tuomas Katajan valinta erityisluokanopettajan (nro 4627) virkaan alkaen KM Viivi Mattheiszenin valinta perusopetuksen lehtorin (nro 4768) virkaan alkaen FM Minna Naumasen valinta perusopetuksen tuntiopettajan (ruotsin ja englannin kieli) tehtävään alkaen Pohjolanrinteen koulu/taina Koistinen: Kielten lehtori Eva Salon virkavapaus ajalle , vakanssi FM Riina Huuskosen valinta matematiikan ja tietotekniikan opettajan tehtävään, vakanssi 4740, alkaen Luokanopettajan viransijaisuuden täyttäminen kaksoiskelpoisuudella historian opetukseen ajalle , vakanssi 4474 Kirjasto/Kaija Viskari: Pirjo Jokela-Nummen palkkaaminen tilapäiseksi järjestelyapulaiseksi

73 124, SIVI :30 Sivu 72 Muutoksenhakuosoitukset Kuten :ssä 19.