SISÄLLYSLUETTELO. SIVI, :30, Pöytäkirja

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO SIVI, :30, Pöytäkirja -1 Läsnäolijat ja pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien vaali Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Huolenpitoa-hankkeen esittely Aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin viran 4874 muuttaminen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimeksi... 6 Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä Päiväkodin lastentarhanopettajan työsuhteisen toimen, vakanssi 3168, täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamallin lisääminen kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan Selvitys Riihimäen kaupungin ruokapalveluista ja tuotantotapamuutoksista Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Desing LiMe Oy Lasten ja nuorten kuvataidekoulun lukukausimaksu alkaen Suoritetun Opeka-kyselyn tulokset Pykälän liite: 119 Liite Opeka kysely 2014 yleiset tulokset Kirjaston henkilökunnan vuoden 2014 virkistyspäivä Ilmoitus sivistyslautakunnalle saapuneesta jaoston pöytäkirjan jäljennöksestä Ilmoitusasiat Sivistystoimen viranhaltijapäätökset Pykälän liite: 123 liite sivistystoimen vipsit 2014_06_ Muutoksenhakuosoitukset... 72

2 -1, SIVI :30 Sivu 1 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010-20:50 ja 21:03 21:31 KOKOUSPAIKKA %%%006 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Hannu Nokkala, puheenjohtaja Jari Heikkinen, varapuheenjohtaja Titta Andersson-Bohren, jäsen Pentti Auvinen, jäsen, jaoston pj Kirsi Kalliotähti-Palm, jäsen Mika Laine, jäsen poissa :n 118 aikana Kari-Veli Lehtonen, jäsen Patricia Megyaszai, jäsen poissa klo 19:13-19:18 ja Jukka Mursula, jäsen Arja Valo-Hellsten, jäsen poissa klo 19:13-19:18 Mikko Vuolle, jäsen Derya Özgün, jäsen Veera Puhakka, varajäsen (Kalliotähti-Palm) poissa klo 19:45-19:50 klo 20:09-20:11 MUUT Riku Bitter, kaup.hall.edustaja Nellinoora Paju, nuorisovalt.edustaja Janna-Susanna Haapanen, nuorisovalt.edustaja Esa Santakallio, sivistystoimenjohtaja, esittelijä Merja Viitanen, hallintopäällikkö, sihteeri Pasi Koistinen, vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Ville Saloranta, hankekoordinaattori, asiant. 113 Marjut Helenius, varhaiskasv.päällikkö, asiant. 115 klo 19:14-19:24 ja 116 klo 19:29-19:37 Usko Saraneva, aikuisluk.rehtori, asiant. 114 poissa poissa klo 17:38-18:18 klo 18:18-18:55 ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Hannu Nokkala Merja Viitanen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Mika Laine Jukka Mursula Aika ja paikka Riihimäen sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11 Hallintopäällikkö Merja Viitanen

3 110, SIVI :30 Sivu 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 111, SIVI :30 Sivu 3 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Ehdotus/PJ: Valitaan kaksi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mika Laine ja Jukka Mursula.

5 112, SIVI :30 Sivu 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus/PJ: Hyväksytään tämän kokouksen työjärjestys. Päätös: Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin siten muutettuna, että päätettiin ottaa käsittelyyn :ssä 121 kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston pidetyn kokouksen pöytäkirja.

6 113, SIVI :30 KOULA: 1005/2012 Sivu 5 Huolenpitoa-hankkeen esittely Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Riihimäen kaupungille Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdennetun valtionavustuksen vuosille ja vuodelle Saadut valtionavustukset käytetään Huolenpitoa-hankkeessa, josta käytetään lyhennettä HUPI-hanke. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -hankkeen koordinaattorina toimii Ville Saloranta. Lisäksi hankkeelle on valittu kaksi määräaikaista sosiaaliohjaajaa, joiden toimipisteinä ovat Peltosaaren ja Harjunrinteen koulut. Hankekoordinaattori Ville Saloranta kertoo kokouksessa hankkeen toteuttamisesta ja sen etenemisestä. OHEISENA on Hupi - väliraportti ajalta (vj) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi hankekoordinaattorin antaman selvityksen Huolenpitoa-hankkeen toteuttamisesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano asiaote Virve Jämsén Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (kuntal 91) Lähempiä tietoja antaa hankekoordinaattori Ville Saloranta puh

7 114, SIVI :30 KOULA: 843/2014 Sivu 6 Aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin viran 4874 muuttaminen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimeksi Siviltk 108/ Muille kuin oppivelvollisille tarkoitettu aikuisten maahanmuuttajien peruskouluopetus käynnistyi aikuislukiossa projektiluonteisesti syksyllä Opiskelijoiden rekrytoimiseksi ja ohjaamiseksi palkattiin työllistämisresurssein maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori (85%) alkaen. Koordinaattori on palkattu määräaikaisesti lukuvuodeksi kerrallaan. Perusteena on ollut tehtävän projektiluonteisuus. Koordinaattori on toiminut Mosaiikki hankkeen (ESR) projektityöntekijänä (50%) vuodesta 2008 lähtien, jolloin tehtävän palkkaus nousi 100% kokonaistyöajasta. Mosaiikki hanke päättyi toukokuun lopussa Aikuislukion maahanmuuttajien peruskouluopetus on vakiinnuttanut asemansa yli 10 vuoden toimintansa aikana. Vuosittain 2 3-vuotiseen peruskouluopetukseen osallistuu opiskelijaa, joista suurin osa suorittaa peruskoulun loppuun ja saa päättötodistuksen. Aikuislukion perusopetus on myös tarjonnut jatkomahdollisuuden suorittaa peruskoulu loppuun niille nuorille maahanmuuttajille, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen nuorten peruskoulussa. Koordinaattori on ollut avainasemassa uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa, henkilökohtaisessa ja ryhmämuotoisessa ohjaamisessa ja opastamisessa. Hän työnsä on mahdollistanut myös sen, että opiskelijoita on voitu ottaa ohjauksen piiriin lukuvuoden aikana odottamaan ns. odotushuoneeseen varsinaisen opetuksen käynnistymistä syksyllä. Näin on voitu varmistaa, että syksyllä aloittavaan opetusryhmään on saatu edellytyksiltään perusopetuksesta selviytymään pystyviä opiskelijoita. Aikuislukion varsinaisista opiskelijoista kolmannes on maahanmuuttajien peruskoulua käyviä. Koordinaattorin toimi on välttämätön maahanmuuttajien opetuksen jatkuvuuden kannalta. Toisaalta perinteisen iltalukion opiskelijamäärät ja opettajien opetustunnit ovat vähentyneet pikku hiljaa. Iltalukiossa mm. pitkän matematiikan opetus on hoidettu videoneuvotteluopetuksena yhteistyössä Hämeenlinnan aikuislukion kanssa, koska pitkän matematiikan opiskelijamäärät ovat supistuneet. Aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin virka on ollut täyttämättä viimeisen kolmen lukuvuoden ajan viran hoitajan jäätyä eläkkeelle. Riihimäen lukiossa matemaattisten aineiden opettajilla on puolestaan ollut vaikeuksia saada opetusvelvollisuustunteja täyteen. Lukiossa opiskelijamäärät ja ko. aineiden valinnat ovat jonkin verran viime vuosina vähentyneet. Näin päivälukion opettajat ovat voineet ja voivat hoitaa osan aikuislukion matematiikan opetuksesta. Aikuislukion matematiikan opettajan virka voidaan näin lakkauttaa ja perustaa aikuislukion maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimi. Toimen perustamisesta ei aiheudu lisärahoitustarvetta, koska se voidaan hoitaa nykyisillä aikuislukiolle henkilöstömenoihin osoitetuilla määrärahoilla. (us) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aikuislukion matematiikan ja fysiikan lehtorin virka

8 114, SIVI :30 KOULA: 843/2014 Sivu 7 muutetaan aikuislukion maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin toimeksi lukuvuoden alusta. Päätös: Mikko Vuolle teki esityksen asian jättämiseksi pöydälle. Asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, koska oli tehty esitys asian pöydälle jättämisestä ja asia oli ensimmäistä kertaa sivistyslautakunnan käsiteltävänä. Siviltk 114/ Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori huolehtii aikuislukion aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun opiskelijarekrytoinnista, yhteydenpidosta maahanmuuttaja-asioissa mm. työvoimatoimistojen, Kelan, poliisin ja perusturvan viranomaisiin. Hän on ensimmäinen kontakti maahanmuuttajaopiskelijan ja aikuislukion välillä. Lisäksi hän opastaa ja valmentaa maahanmuuttajaopiskelijoita asioimaan eri viranomaistahojen kanssa. Koordinaattori antaa yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti ensitietoja opiskelumahdollisuuksista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, toimintatavoista ja käyttäytymisnormeista sekä suomen kielen alkeista. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin tehtävät liittyvät läheisesti uudistuneen kotoutumislain toimeenpanoon. Talousalueelle saapuessaan maahanmuuttajat hakeutuvat aikuislukion opetukseen yksitellen lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelman mukaan etenevään lähiopetusryhmään voidaan kuitenkin ottaa opiskelijoita pääsääntöisesti vain lukuvuoden alussa, koska opetus etenee lukujärjestyksen mukaan. Koordinaattorin yhtenä tehtävänä on ottaa maahanmuuttaja ns. odotushuoneeseen, ryhmämuotoiseen toimintaan (valmistava ryhmä) kuitenkin heti, eikä tarpeettomia viivästymisiä opetuksen aloittamisessa näin ole. Ryhmänmuotoisessa valmentavassa toiminnassa ollaan lukuvuoden aikana keskimäärin kolme tuntia päivässä maanantaista torstaihin. Valmentavat opinnot -ryhmään otetaan kaikki maahan tulleet ilman minkäänlaista koetta ja ilmoittautua voi koska tahansa. Yksilötasolla koordinaattori yhdessä aikuislukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja suomen kielen opettajien kanssa selvittää maahanmuuttajan mahdollisuudet jatkaa aikuislukion perusopetuksessa tai sitten hänet ohjataan työvoimatoimiston kautta muuhun toimintaan. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoritoiminnan tavoitteena on ottaa välittömästi ja joustavasti maahanmuuttaja kotoutumista edistävään toimintaan. Tästä syystä Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajakoordinaattorin on oltava tavattavissa myös koulutyöpäivien ulkopuolisena aikana. Toiminnan kustannukset voidaan kattaa opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan ja opiskelijoiden lukumäärään perustuvalla valtionosuusrahoituksella. Esitykseen LIITTEENÄ on aikuislukion rehtorin tarkempi selvitys maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin työkentästä. Jatkossa on syytä selvittää, missä laajuudessa maahanmuuttajakoordinaattorin tehtäviin sisällyttää muita kotoutumislain vaatimia tehtäviä. Ehdotus/SiTJ: Päätösehdotus entinen. Päätös:

9 114, SIVI :30 KOULA: 843/2014 Sivu 8 Jari Heikkinen esitti, että ehdotusta ei hyväksytä. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sillä lisäyksellä että asia palautetaan uudelleenvalmisteluun siten, että maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut ja niiden järjestäminen kartoitetaan. Täytäntöönpano asiaote Riihimäen aikuislukio Muutoksenhaku oikaisuvaatimus 19 Lähempiä tietoja antaa Riihimäen aikuislukion rehtori Usko Saraneva puh

10 114, SIVI :30 / Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä 1 Sivu 9 Riihimäen aikuislukio Sivistyslautakunnalle Liite siviltk:n 114/ Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin työkenttä Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori huolehtii aikuislukion aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun opiskelijarekrytoinnista, yhteydenpidosta maahanmuuttaja-asioissa mm. työvoimatoimistojen, Kelan, poliisin ja perusturvan viranomaisiin. Hän on ensimmäinen kontakti maahanmuuttajaopiskelijan ja aikuislukion välillä. Lisäksi hän opastaa ja valmentaa maahanmuuttajaopiskelijoita asioimaan eri viranomaistahojen kanssa. Koordinaattori antaa yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti ensitietoja opiskelumahdollisuuksista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, toimintatavoista ja käyttäytymisnormeista sekä suomen kielen alkeista. Tavoitteena on välittömästi ja joustavasti ottaa maahanmuuttaja kotoutumista edistävään toimintaan. Vertaisryhmässä tapahtuva toiminta edesauttaa kotoutumista, työpaikan löytämistä ja suomen kielellä asiointia. Valmistavan ryhmän opiskelijat ovat aikuislukion varsinaisia opiskelijoita. Toiminnan kustannukset voidaan kattaa opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan ja opiskelijoiden lukumäärään perustuvalla valtionosuusrahoituksella. Maahanmuuttajat hakeutuvat aikuislukion opetukseen yksitellen lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelman mukaan etenevään lähiopetusryhmään voidaan kuitenkin ottaa opiskelijoita pääsääntöisesti vain lukuvuoden alussa, koska opetus etenee lukujärjestyksen mukaan. Maahanmuuttaja voidaan ottaa odotushuoneeseen, ryhmämuotoiseen toimintaan (valmistava ryhmä) kuitenkin heti, eikä tarpeettomia viivästymisiä opetuksen aloittamisessa näin ole. Toiminnassa ollaan keskimäärin kolme tuntia päivässä maanantaista torstaihin. Ensimmäinen kosketus Suomeen on maahanmuuttajalle kaikkein tärkein, koska hänen täytyy oppia tuntemaan velvollisuutensa ja oikeutensa. Tietämättömyys aiheuttaa monia väärinkäsityksiä. Koordinaattorin vetämässä ryhmässä ei tutustuta vain suomen kieleen ja kulttuuriin, vaan myös yhteiskunnan sääntöihin, kansalaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Näin maahanmuuttaja saa välineitä, joiden avulla hän voi aloittaa uuden elämän vieraassa maassa. Jokainen maahanmuuttaja saa heti kotoutumistaipaleensa alussa (lähtömaasta, oleskelulupatyypistä, yhteiskunnallisesta asemasta, uskonnosta tai muista tekijöistä riippumatta) vastauksia kysymyksiinsä sekä koulutustaustaansa, henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa ja elämäntilanteeseensa sopivaa työelämätuntemusta. Nämä kaikki edistävät ja motivoivat myös tutkinnon suorittamista aikuislukiossa. Kun maahanmuuttajalle selvitetään heti alusta perusteellisesti, mitä opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia hänellä on Suomessa, kotoutuminen sujuu huomattavasti nopeammin kuin muutoin. Hänen saamansa tuki ja ohjaus on ratkaisevan tärkeää, koska sen avulla rakennetaan perusta tulevalle kansalaiselle, joka tekee työtä Suomessa.

11 114, SIVI :30 / Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä 2 Sivu 10 Maahanmuuttajat, jotka haluavat jatkaa suomen kielen opiskelua käymällä Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulun loppuun asti, saavat kokemusta suomen kielestä ja kulttuurista, niin että koko opetusohjelman läpikäyminen helpottuu ja suomen kielen ylempi taso omaksutaan nopeammin. Kaikilla maahanmuuttajilla, riippumatta siitä millaisen koulutuksen ja sivistyksen he ovat saaneet lähtömaassaan, on Suomeen tullessaan yksi yhdistävä tekijä: kukaan heistä ei osaa suomea, kaikki ovat nollatasolla. Kun maahanmuuttajat sitten ovat saaneet jonkin verran tietoja ja tukea, he tarvitsevat yksilöllisistä perehdytystä: lähtömaassaan korkeasti koulutetuilla on omat erityistarpeensa, nuoria taas täytyy ohjata jatko-opintoihin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Pakolaiset tarvitsevat enemmän tukea ja huomiota voidakseen kotoutua tehokkaasti ja nopeasti. Koordinaattori ottaa valmentavat opinnot- ryhmään (ilman minkäänlaista koetta) aluksi kaikki maahanmuuttajat, riippumatta siitä, milloin he ovat maahan tulleet. Ilmoittautua voi koska tahansa. Yksilötasolla koordinaattori yhdessä aikuislukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja suomen kielen opettajien kanssa selvittää maahanmuuttajan mahdollisuudet jatkaa aikuislukion perusopetuksessa tai sitten hänet ohjataan työvoimatoimiston kautta muuhun toimintaan. Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajakoordinaattori on tavattavissa joka päivä koko lukuvuoden ajan. Hänen kanssaan maahanmuuttajat voivat vapaasti keskustella tulevaisuudestaan Suomessa. Hänen kanssaan he voivat selvittää, mitä he haluavat tehdä, ja saavat neuvoja ja opastusta siitä, mitä he voivat tehdä tai mitä mahdollisuuksia heillä todellisuudessa on. Edellytysten täyttyessä heistä tulee Riihimäen aikuislukion opiskelijoita ja vertaisryhmän jäseniä ja kotoutumisprosessi alkaa. Vaikeuksia tietenkin syntyy, kun ryhmässä on lähtökohdiltaan hyvin eritasoisia ihmisiä. Korkeakoulun käyneitä on samassa ryhmässä kouluja käymättömien, usein jopa täysin lukutaidottomien pakolaisten kanssa. Koordinaattori kuitenkin avustaa suomen kielellä asioimisen lisäksi myös asiapapereiden tulkkaamisessa sekä antaa tukea ja neuvontaa kunkin maahanmuuttajan tarpeiden mukaan. Yleensä valmentavissa opinnoissa pyritään siihen, että maahanmuuttaja voi jatkaa aikuislukiossa maahanmuuttajille räätälöidyssä peruskoulussa opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on suorittaa suomalainen aikuisten peruskoulututkinto, joka mahdollistaa hyvän suomen kielen taidon sekä valmiuden kotoutua ja jatkaa työelämässä tai jatko-opinnoissa. Koordinaattori auttaa aikuislukion maahanmuuttajaopiskelijoita löytämään työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja aikuislukion lomien ajaksi, jotta he voisivat tutustua työelämään Suomessa. Niitä, joilla on korkeakoulututkinto, autetaan tekemään ulkomaisen tutkinnon rinnastamishakemus opetushallitukseen. Niitä, joilla on ammattitutkinto, autetaan viime kädessä löytämään työtä.

12 114, SIVI :30 / Pykälän liite: 114 Liite mamu_koordinaattorin tehtäviä 3 Sivu 11 Riihimäellä aikuislukion maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorilla on avainrooli maahanmuuttajien opiskelussa aikuislukiossa sekä elämässä tässä kaupungissa yleensä. Kaikkia maahanmuuttajia ei voi erotuksetta lähettää siivoamaan, pesemään lattioita, varsinkaan, jos heillä on Suomessa rinnastettu korkeakoulututkinto. Aikuislukion maahanmuuttajille tarjoama tuki ja sitä toteuttamassa oleva koordinaattori osaltaan varmistaa, että jokainen riihimäkeläinenkin maahanmuuttaja voi aloittaa opiskelun aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa, kotoutua ja saada koulutustaan, kykyjään ja valmiuksiaan vastaavan työn. rehtori, Usko Saraneva

13 115, SIVI :30 KOULA: 315/2012 Sivu 12 Päiväkodin lastentarhanopettajan työsuhteisen toimen, vakanssi 3168, täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus Siviltk 94/ Päiväkodin johtaja Merja Lindeman on päätöksellään 4/ valinnut Jukolan päiväkodin lastentarhanopettajan toimeen kasvatustieteen kandidaatti, lastentarhanopettaja Satu Oittisen. Lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK) Laura Laakkonen on jättänyt valinnasta oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on OHEISENA nro 1 (ei julkinen). Oikaisuvaatimuksessaan Laura Laakkonen vetoaa ensisijaisesti siihen, että työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eri asemaan raskauden tai sukupuolen perusteella. Tasa-arvolain 7 mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti mm. raskauden, sukupuolen ja vanhemmuuden perusteella on kielletty. Laatimassaan oikaisuvaatimuksessa Laura Laakkonen tuo esiin seikkoja, joiden perusteella hän katsoo tulleensa kohdelluksi tasa-arvolaissa kuvatulla tavalla lain vastaisesti. Päiväkodin johtaja Merja Lindeman esittää vastineessaan seuraavaa: "Riihimäen kaupungin varhaiskasvatuksessa oli haettavana lastentarhanopettajan toimi (vakanssi 3168), joka tällä hetkellä on sijoitettuna Jukolan päiväkotiin. Hakuajan loppuun mennessä hakemuksia saapui 12. Hakijoista seitsemällä oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa, joista yksi ei kutsusta huolimatta osallistunut haastattelutilaisuuteen. Haastatteluryhmän muodostivat päiväkodin johtaja Merja Lindeman Jukolan päiväkodista, lastentarhanopettaja, johtajan varahenkilö, Mirja Laine Jukolan päiväkodista, päiväkodin johtaja Anne Luostarinmäki Piikinmäen päiväkodista, päiväkodin johtaja Tuija Salonen Junailijankadun päiväkodista ja päiväkodin johtaja Miila Ylä-Tuuhonen Uunilinnun päiväkodista. Sama ryhmä haastatteli kaikki hakijat. Hakuilmoituksessa päiväkoti kuvattiin seuraavasti: Päiväkodissa toimii viisi lapsiryhmää ja kaksi avoimen leikkitoiminnan kerhoa. Päiväkodissa työskentelee resurssilastentarhanopettaja. Samassa rakennuksessa on ala-aste ja seurakunnan päiväkerhot. Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävään haettiin monitaitoista ja innostunutta varhaiskasvatuksen toteuttajaa. Haastattelukysymykset OHESSA nro 2. Haastattelussa tehtävään valittu henkilö osoitti monitaitoisuutensa, osaamisen, motivoituneisuuden tehtävään ja halun ja kyvyn kehittää toimintaa. Valinta tehtiin muodollisen kelpoisuuden, työkokemuksen ja haastattelussa osoitetun sopivuuden perusteella. Kaikilla haastatelluilla oli muodollinen tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Valitulla Satu Oittisella on Helsingin yliopistossa suoritettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan opinnot. Haastatteluun osallistuneiden työkokemuksen määrä ja laatu vaihtelivat. Tehtävään valitulla henkilöllä on 18 vuoden mittainen (vuodesta 1996

14 115, SIVI :30 KOULA: 315/2012 Sivu 13 alkaen) monipuolinen työkokemus lastentarhanopettajana, esikoulunopettajana ja vs. luokanopettajana. Oikaisuvaatimuksen tehnyt Laura Laakkonen on valmistunut sosionomiksi (AMK) Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut Riihimäellä lastentarhanopettajana. Laakkosella on myös nuoriso- ja vapaaajan ohjaajan tutkinto. Hän on työskennellyt Riihimäen kaupungin palveluksessa nuoriso-ohjaajana , lastenhoitajana Lopen kunnassa ja vuonna 2006 kahdessa alle neljän kuukauden pituisessa lastentarhanopettajan sijaisuudessa Riihimäen kaupungilla. Työkokemuksen ohella Oittisen valintaa puolsi haastattelussa esiintuodut hakuilmoituksessa edellytetyt tuloksellisen työskentelyn edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet." Päiväkodin johtaja Merja Lindemanin viranhaltijapäätöksen, hakijoista laaditun yhteenvedon ja päiväkodin johtajan antaman vastineen perusteella on ilmeistä, että valinnassa ei ole tapahtunut lain tarkoittamaa syrjintää. Lastentarhanopettajan tehtävää hakeneiden taidon ja ansioituneisuuden arviointia varten hakijoista on laadittu asianmukainen riittävä yhteenveto. Haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa, jotka täyttivät tehtävän edellyttämän muodollisen kelpoisuuden. Haastatteluun kutsutuista tehtävään valitulla henkilöllä oli selkeästi pisin ja monipuolisin varhaiskasvatuksen ja opetusalan työkokemus. Tehtävään valittu Satu Oittinen on työskennellyt vs. luokanopettajana Riihimäen kaupungin palveluksessa ja Lopen kunnan palveluksessa Esiopetuksessa työskentelevänä lastentarhanopettajana /esikoulunopettajana Satu Oittinen on työskennellyt Hyvinkään kaupungin palveluksessa , Järvenpään kaupungin palveluksessa , Janakkalan kunnan palveluksessa ja toistamiseen sekä Lopen kunnan palveluksessa Lastentarhanopettajan tehtävässä hän on toiminut Hyvinkään kaupungin palveluksessa , Tuusulan kunnan palveluksessa , Hausjärven kunnan palveluksessa ja Lopen kunnan palveluksessa alkaen, mitä tehtävää Satu Oittinen hoitaa edelleen. Varhaiskasvatuksen esimiehet ovat useiden vuosien ajan tehneet yhteistyötä siten, että haastattelutilanteissa on läsnä useampia esimiehiä. Vaikka valintapäätön on sivistystoimen johtosäännön 12 mukaan yksiselitteisesti toimintayksikön päällikön, tässä tapauksessa päiväkodin johtajan, ratkaisuvallassa, on nähty hyväksi, että haastattelutilanteeseen osallistuu useampia esimiehiä. Tämän lisäksi haastattelutilanteeseen osallistui Jukolan päiväkodin lastentarhanopettaja, johtajan varahenkilö, Mirja Laine, joka tarvittaessa vastasi yksityiskohtaisemmin Jukolan päiväkodin lastentarhanopettajan työtehtävän hoitoon liittyviin arjen käytänteitä koskeviin kysymyksiin. Oikaisuvaatimusasiakirjojen sekä päiväkodin johtajan antaman vastineen perusteella hakijoita on kohdeltu syrjimättä ja tasavertaisesti. Ansioituneisuutta vertailtaessa erottelevaksi kriteeriksi muodostui varhaiskasvatuksen työkokemuksen pituus ja monipuolisuus sekä haastattelussa esiintuotu osaaminen, motivoituneisuus tehtävään sekä halu ja kyky kehittää toimintaa.

15 115, SIVI :30 KOULA: 315/2012 Sivu 14 (hem) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen edellä esitetyin perustein. Päätös: Patricia Megyaszai teki esityksen asian jättämiseksi pöydälle. Asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, koska oli tehty esitys asian pöydälle jättämisestä ja asia oli ensimmäistä kertaa sivistyslautakunnan käsiteltävänä. Siviltk 115/ Päiväkodin johtaja Merja Lindeman on antanut asiaan lisäselvityksen, joka on OHEISENA nro 3. Asiaan on saatu kaupunginlakimies Hannu Tuomisen lausunto OHEISENA nro 4. Antamansa lausunnon johtopäätöksenä kaupunginlakimies katsoo, ettei oikaisuvaatimuksen tekijää ole syrjitty raskauden tai perhevapaan perusteella ja tehty oikaisuvaatimus voidaan hylätä. Jatkossa on varhaiskasvatuksessa syytä kehittää rekrytointipäätösten laatua ja sisältöä mm. perustelujen ja ansiovertailun osalta. (hem) Ehdotus/SiTJ: Päätösehdotus entinen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano Muutoksenhaku päätösote oikaisuvaatimuksen esittäjä Jukolan päiväkoti/merja Lindeman kunnallisvalitus, hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen valitusperustetta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta Lähempiä tietoja antaa varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius puh

16 116, SIVI :30 PETULA: 107/2007 Sivu 15 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamallin lisääminen kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi Riihimäen kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman pykälä 32. Samalla lautakunta päätti, että kunnallista suunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja mahdolliset arviointiin perustuvat muutokset tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi siten, että muutokset voidaan ottaa käyttöön uuden toimintakauden alkaessa 1.8. Kunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta on puuttunut kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamenettelyn malli. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sen pohjalta tehdyt muutokset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin edellyttävät, että jokaisessa esiopetusta antavassa yksikössä on alkaen toimintamalli lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta sekä häirinnältä. Vaikka vastaavaa normatiivista vaadetta ei ole asetettu muulle varhaiskasvatukselle, on toiminnan kannalta välttämätöntä, että kunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on vastaava toimintamalli. Kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettäväksi esitetään alla kuvattu malli. Mallin laati työryhmä, johon kuuluivat johtavat lastentarhanopettajat Minna Tienhaara, Susanna Kaasinen ja Sanna Lind. Mallia käsiteltiin laadintavaiheessa varhaiskasvatuksen esimiesten kokouksissa, ja nyt esitetty malli on varhaiskasvatuksen esimiesten yhdessä hyväksymä. Samalla kunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ehdotetaan muutettavaksi sivun 14 osalta siten, että poistetaan lause: Varhaiskasvatukseen laaditaan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, joka sovitetaan perusopetuksen vastaavan suunnitelman kanssa. Sivulle 14 lisätään lauseet: Varhaiskasvatuksessa on toimintamalli kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi sekä kiusaamisen käsittelyyn. Malli on kuvattu kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman liitteessä 1. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja toimenpiteet kiusaamistilanteissa Mitä on kiusaaminen? Kiusaamista on, kun lapsi joutuu toistuvasti ja pidemmän aikaa yhden tai useamman ihmisen kielteisten tekojen kohteeksi. Konflikti ja kiusaaminen eroavat toisistaan siitä, että konfliktissa tilanteessa on mukana kaksi tasavertaista osapuolta kun taas kiusaamistilanteessa on kyse epätasapainosta vallankäytössä. Kiusatulla on vaikeuksia puolustautua itseensä kohdistuvaa kielteistä toimintaa vastaan. Kiusaamisen ennaltaehkäisy Kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Kiusaaminen ehkäisy on osa arjen pedagogiikkaa, joka muotoutuu ryhmän ja lasten taitojen mukaan. Vastuu kiusaamistilanteisiin puuttumisesta sekä ennaltaehkäisystä on aina aikuisella. Aikuisen läsnäolo ja aktiivinen havainnointi on tärkeää. Kiusaamista ehkäisevän työn tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Jokaisella yksiköllä tulee osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa olla kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koko henkilöstön sekä, mahdollisuuksien mukaan myös vanhempien kanssa. Suunnitelman laatiminen perustuu yhteiseen ymmärrykseen kiusaamisesta ilmiönä. Se edellyttää työyhteisöltä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten yksikössä kiusaaminen ymmärretään sekä miten sitä ehkäistään. Suunnitelman sisältönä voi olla esim.

17 116, SIVI :30 PETULA: 107/2007 Sivu 16 mitä laki ja valtakunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma sanovat lapsen oikeudesta turvalliseen päivähoitoon arvot ja päivähoitoyksikön näkemys siitä, mitä kiusaaminen on kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen kiusaamisen ehkäisyn keinot kiusaamiseen puuttumisen keinot ja seuranta yhteistyö vanhempien kanssa dokumentointi ja suunnitelman arviointi suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedottaminen Toiminta kiusaamistilanteessa Tilanteisiin puututaan vakavasti ja johdonmukaisesti. Riita- ja kiusaamistilanteiden taustat selvitetään ja asiasta keskustellaan kaikkien osapuolten kanssa. Seuraamuksia ja rangaistuksia pohdittaessa mietitään, millaista tukea sekä kiusattu kuin myös kiusaajakin tarvitsee. Tavoitteena on opettaa lapsille uusia ja erilaisia vuorovaikutuksen toimintamalleja. Jos lapselta vaaditaan anteeksipyyntöä, varmistetaan, että lapsi ymmärtää, mitä hän pyytää anteeksi. Kiusaamisesta tulee kertoa lapsen vanhemmille ja tilannetta voidaan selvittää tarvittaessa myös vanhempien, erityislastentarhanopettajan, oppilashuollon tai muun erityistyöntekijän kanssa. Kiusaamistilanteiden loppuminen varmistetaan johdonmukaisella seurannalla, joka dokumentoidaan kirjallisesti. Kiusaamisen päättymisestä kysytään myös lapsen ja vanhempien mielipidettä. (hem) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää, että Riihimäen kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitetään yllä esitetty kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja kiusaamisen käsittelyn toimintamalli. Samalla lautakunta päättää tehdä tarvittavat muutokset kunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano asiaote varhaiskasvatuksen toimintayksiköt Muutoksenhaku oikaisuvaatimus 19 Lähempiä tietoja antaa varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius puh

18 117, SIVI :30 KOULA: 101/2014 Sivu 17 Selvitys Riihimäen kaupungin ruokapalveluista ja tuotantotapamuutoksista Sivistystoimialan vuoden 2014 talousarvion yhtenä kehittämiskohteena on ruokapalveluiden kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys, joka sisältää selvityksen Riihimäen kaupungin keittiöverkoston nykytilasta tiloineen ja laitteistoineen sekä esitykset vaihtoehtoisista toimintamalleista vuosille Ruokapalvelupäällikön päätöksellä 1/ Riihimäen kaupungin ruokapalveluiden selvityksen tekijäksi on valittu Design LiMe Oy. Toimeksiannon täsmennysvaiheessa todettiin, että Riihimäellä ei ole muita toimijoita, joiden tuotantotavat ja tuotantovolyymi riittäisivät kaupungin sosiaali- ja sivistystoimen tarpeisiin, jonka vuoksi selvitys toimii Riihimäen keittiöpalveluiden kehittämissuunnitelmana. Luottamushenkilöille ja virkamiehille järjestettiin tilaisuus, jossa Design LiMe Oy esitteli laatimansa LIITTEENÄ olevan Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmassa todetaan mm., että Riihimäellä ruokatuotantoa on keskitetty ja tehostettu viime vuosikymmenien aikana niin paljon kuin se on ollut mahdollista. Nyt kuitenkin on tultu tilanteeseen, ettei nykyisten tuotantokeittiöihin kapasiteettia enää voida lisätä. Telluksen keskuskeittiö ei enää vastaa tiloiltaan ja varustukseltaan elintarvikehuoneiston hygienia- ja ergonomiavaatimuksia. Kontion tilat ja laitteisto ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta nykytilassaan Kontion sisäinen ja ulkoinen logistiikka ei mahdollista nykyaikaisten ruoanvalmistus-, pakkaus- ja lähetysprosessien käyttöönottoa. Ruokapalveluiden toiminnan turvaamiseksi on löydettävä ratkaisumalleja tulevaisuutta varten. Selvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista tulevaisuuden toimintamallia: 1. Jatketaan nykyisellä toimintamallilla ja tuotantotavoilla. Telluksen vanhentunutta keskuskeittiötä korvaamaan rakennetaan uusi keskuskeittiö nuorten sekä lasten ateriatuotantoa varten. ei säästöjä henkilöstö- ja kuljetuskustannuksissa suuret vuosittaiset käyttö- ja henkilöstökustannukset uudiskeittiön rakentamisen kustannusten rahoittaminen ja poistot, hinnat/raaka-ainesäästöt tulevaisuuden kannalta uhkana ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen vrt. eläköityminen aikataulutusriskit, sekä ruoanvalmistuksessa että kuljetuksessa lämpötilojen hallinnan vaikeus, tuotteen laadun hallinnan vaikeus 2. Riihimäen ruokatuotantoa jatketaan kahdessa tuotantokeittiössä. Ateriatuotanto jaetaan kahden tuotantokeittiön kesken asiakassegmenttien tarpeiden mukaisesti. Kontioon keskitetään hoivapuolen ateriapalvelut sekä kotiateriat. Kontion keittiö on toiminnassa 365 pvä/v ja tuottaa aterioita aamupalasta iltapalaan. Nuorten sekä lasten aterioita varten rakennetaan uusi tuotantokeittiö, jonka tuotantotapa suunnitellaan tehokkaaksi. uudisrakennuksessa lasten ja nuorten ateriat voidaan tuottaa tehokkaasti voidaan vapauttaa Telluksen keittiön tilat Peltosaaren koulun muuhun käyttöön

19 117, SIVI :30 KOULA: 101/2014 Sivu 18 Kontion toimintaa voidaan tulevaisuudessa tehostaa, jos siirrytään kypsennä ja jäähdytä tuotantotapaan (päivälliset ja viikonloput) uuden keittiön sijoitus, logistiset edut optimaalinen sisäinen ja ulkoinen logistiikka kesän aikana toinen keittiö voidaan laittaa kiinni ja muiden keittiöiden lomitukset voidaan hoitaa omalla henkilökunnalla toinen keittiö auki 365/7 3. Keskitetään koko ruokatuotanto yhteen suuren keskuskeittiöön, jonka asiakkaina ovat lapset, nuoret, henkilöstöruokailu sekä hoivapaikkojen ja kotipalvelun asiakkaat. Uuden keskuskeittiön tuotantotapa suunnitellaan tehokkaaksi. Kontio voi jatkaa toimintaansa oman yksikkönsä aterioiden tuottajana niin kauan kunnes sinne täytyy tehdä peruskorjausta ja tai isompia laitehankintoja, myöhemmin toiminnat siirretään uuteen keskuskeittiöön. voidaan eniten tehostaa henkilöstöresursseja yhden keittiön riski, poikkeustilanteiden hallinta kahden erityppisen asiakasryhmän tarpeet kaksi eri tuotantoa/ruokalistat erityyppiset välitystavarat uuden keittiön sijoitus, logistiset edut optimaalinen sisäinen ja ulkoinen logistiikka Vaihtoehdoista ensimmäinen, nykyisten toimintatapojen mukaan jatkaminen, on selkeästi vuosittaisilta käyttö- ja henkilöstökustannuksiltaan kallein vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa on myös suurimmat päivittäisen toiminnan haasteet ruoanvalmistuksen ja kuljetuksen ajoituksen sekä lämpötilojen hallinnan suhteen. Vaihtoehtojen kaksi ja kolme välillä ei ole merkittäviä eroja vuosittaisia käyttö- ja henkilöstökustannuksia tarkasteltaessa. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat ruokapalvelutuotantokapasiteetin kasvattamisen niin, että palvelutuotantoa voidaan laajentaa kattamaan kotiin toimitettavien ateriapalveluiden, terveyskeskuksen vuodeosaston, RYKS:n sekä naapurikuntien lähialueiden ateriapalveluiden tarpeet. Vaihtoehto kaksi, kahden keskuskeittiön malli, on toiminnallisesti parempi, koska tuotantotapa hajauttaa riskiä poikkeustilanteissa. Lisäksi kahden keittiön mallissa päästään tehokkaaseen ruoanvalmistukseen, kun tuotetaan yhtä ateriatyyppiä (lounas) ja asiakastarpeet on eriytetty. (rp) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi Design LiMe Oy:n laatiman Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelman ja päättää käynnistää keskuskeittiön tarveselvityksen vaihtoehdon 2 pohjalta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano Ritva Pitkänen, Ritva Mustonen, Hannu Mattila Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (kuntal 91)

20 117, SIVI :30 KOULA: 101/2014 Sivu 19 Lähempiä tietoja antaa ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen puh

21 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 20 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUT

22 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 21 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Sisällys JOHDANTO NYKYTILA-ANALYYSI... 4 Riihimäen kaupunki, ruokapalvelut Ruokapalvelujen nykyinen toimintatapa Keskuskeittiöt Koulu- ja päiväkotiaterioita valmistava keskuskeittiö Hoiva-aterioita valmistavat keittiöt Kuvaus niistä palvelukeittiöistä, joissa käytiin Ostettavat palvelut Ruokapalveluhenkilöstö Keittiölaitteet Vaihtoehtoiset esitykset tulevaisuuden toimintamalliksi Kahden tuotantokeittiön malli Yhden keskuskeittiön malli Palvelukeittiöt ja jakelukeittiöt Laiteinvestoinnit palvelukeittiöihin vaihtoehdoissa 2 ja Uusien vaihtoehtojen arviointia Vaikutukset henkilöstöresursseihin Logistiset ratkaisut Riskianalyysi uusissa vaihtoehdoissa Vertailu Yhteenveto

23 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 22 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy YLEISTÄ Hankkeen nimi: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma Raportin laatinut: Merja Salminen. Design Lime Oy Liisa Pelkonen, Design Lime Oy Projektin ohjausryhmä Juha Kankus, pääluottamusmies Ritva Mustonen, kehittämispäällikkö Niina Niskanen, ruokapalveluesimies Ritva Pitkänen, ruokapalvelupäällikkö Esa Santakallio, sivistystoimenjohtaja Riitta Uronen, vt.palvelualuepäällikkö Terminologia Tässä keittiöverkkoselvityksessä käytetään seuraavia termejä: Valmistuskeittiö valmistaa oman kohteen ateriat ja vähäisessä määrin lähikeittiöille. Tuotteet ja palvelut tarjotaan omissa asiakaspalvelutiloissa. Keskuskeittiö valmistaa ja tuottaa tuotteita palvelu- ja/tai kuumennuskeittiöihin kuljetettavaksi. Tuotteita voidaan myös valmistaa ja tuottaa omaan tuotantoon valmistuskeittiön tavoin. Kuljetettavat tuotteet voidaan toimittaa kuumana, kylmänä tai jäähdytettynä. Kuumennuskeittiö viimeistelee ja/tai kuumentaa keskuskeittiöstä tulleet kuumat, kylmät tai jäähdytetyt tuotteet ja laittaa ateriat tarjolle. Kuumennuskeittiössä valmistetaan salaatit sekä energia- ja kasvislisäkkeet. Palvelukeittiö valmistaa tarvittavat aamupalat, välipalat ja lounaiden lisäkkeet (energialisäke, salaatit) Lounasruoka kuljetetaan keskus/valmistuskeittiöstä kuumana tai kylmänä ja ruokapalvelujen henkilökunta tarvittaessa kuumentaa aterian osat, kypsentää energialisäkkeet, laittaa ruoan tarjolle ja huolehtii astianhuollosta ruokailun jälkeen. Palvelukeittiön henkilökunta on ruokapalvelujen henkilökuntaa Palvelupiste tarkoittaa tässä selvityksessä toimipistettä, jossa tarjotaan keskuskeittiössä valmistettua ja kuumana kuljetettua ruokaa, mutta jossa ruoan tarjoilemisesta ja astiahuollosta vastaa asiakas itse Kypsennä ja tarjoa -tuotantotapa (Cook and Serve) tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan ja tarjotaan mahdollisimman pian ruoanvalmistumisen jälkeen. Jos ruoka kuljetetaan kuumana palvelukeittiöön tarjottavaksi, niin ruoan pakkaamisen ja kuljetuksen tulee tapahtua mahdollisimman pian ruoan valmistumisen jälkeen huolehtien ruoan lämpösäilytyksestä. Kypsennä ja jäähdytä -tuotantotapa (Cook and Chill) tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan ja jäähdytetään välittömästi valmistumisen jälkeen +3 o C, kylmäsäilytetään +3 o C, kuljetetaan tarvittaessa huolehtien kylmäketjun katkeamattomuudesta kuumennuskeittiöön, kuumennetaan 3

24 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 23 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy o C, lämpösäilytetään +60 o C ja tarjotaan. Suositeltava ruoan tuotantotapa, kun ruokaa kuljetetaan. Kylmävalmistus tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan kylmistä raaka-aineista tai puolivalmisteista, kylmäsäilytetään +3 o C, kuljetetaan tarvittaessa kuumennuskeittiöön, kypsennetään ja tarjotaan asiakkaalle. Hajautettu ruoanjakelutapa tarkoittaa sitä, että kypsennettävät tai kuumennettavat tai jo tarjoiluvalmiit tuotteet kuljetetaan kuumennus-, palvelu- tai jakelukeittiöön, joissa jakelu tai tarjoilu tapahtuu. Keskitetty ruoanjakelutapa tarkoittaa sitä, että valmis ruoka jaetaan keskitetysti esimerkiksi jakeluhihnalla asiakaskohtaisesti tarjottimelle tai annospakkaukseen. Ateriat kuljetaan asiakkaalle tarjotinvaunuissa tai annospakkauksissa. Välitystavarat tarkoittavat elintarvikkeita, jotka toimitetaan palvelu- ja jakelukeittiöihin tuotteina. Välitystavaroista valmistetaan aamu- ja välipalat. Välitystavaroita ovat esimerkiksi maidot, leivät, levitteet, jogurtit, tomaatit, kurkut, hedelmät ja niin edelleen. Energialisäke tarkoittaa aterianosaa, joka on joko perunaa / riisiä / pastaa jne. JOHDANTO Tämän konsulttityön tavoitteena on selvittää Riihimäen kaupungin keittiöverkoston nykytila tiloineen ja laitteistoineen sekä laatia esitys vaihtoehtoisista toimintamalleista vuosille Selvitystyön aluksi arvioidaan kaupungin keittiöiden nykytilannetta ja toisessa vaiheessa laaditaan vaihtoehtoisia toimintamallia tulevaisuuden keittiöverkostoksi. Vaihtoehtoisissa malleissa esitellään tulevaisuuden keskuskeittiöt, palvelukeittiöiden toiminta, logistiset ratkaisut, henkilöstöresurssit, riskianalyysi sekä yhteenveto tilojen ja laitteiden investointitarpeista. Käyttökustannuksia ei voida vertailla, sillä ammattikeittiöissä ei ole mitattu keittiöiden omaa sähkö- ja vedenkulutusta kuin vasta muutamista keittiöistä. joten vertailutietoja ei ole käytössä. Peruskorjattavien märkätilojen kustannusennuste on tällä hetkellä noin 2400 /m 2 ja laajennusosan on noin 3700 /m 2. Nämä ovat valtakunnallisesti käytettyjä kustannusarvioita, joissa tulee huomioida rakennusindeksin vuosittainen nousu sekä paikkakuntakohtaiset erot rakennusajankohdasta riippuen. Rakennuskustannukset eivät sisällä suunnittelukustannuksia. Laskelmissa on käytetty laitteiden osalta vuoden 2013 tuotekuvastohintoja, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (alv 0%). Laiteiden korvausinvestointi on huomioitu, jos se on hankittu ennen vuotta 2005 ja/tai laitteessa on ilmennyt paljon vikoja (lukuun ottamatta liesiä ja kylmäsäilytystiloja). 1 NYKYTILA-ANALYYSI Riihimäen kaupunki, ruokapalvelut. Riihimäen kaupungin ruokapalvelut toimivat kaupungin sivistystoimen alaisuudessa, mutta vastaavat kaupungin koulujen lisäksi päiväkotien, palvelukodin ja sekä henkilöstön 4

25 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 24 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy ruokapalveluista. Riihimäen terveyskeskuksen vuodeosastojen ruokailun Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ostaa Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksiköstä (Ryks), samoin Riihimäen kaupungin perusturva ostaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä kotihoidon ateriat Ruokapalvelujen henkilöstömäärä on noin 57 työntekijää. 1.1 Ruokapalvelujen nykyinen toimintatapa Päiväkodeissa, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa on käytössä kuuden viikon kiertävä lounasruokalista, välipaloilla on 12 viikon kiertävä ruokalista. Viikoittain listalla on keitto-, pata/risotto-, laatikko/vuokaruoka ja kastikkeellinen pääruoka. Vakioiduilla ruokaohjeilla ja Aromi-ohjelmalla lasketuilla ravintoainesisällöillä varmistetaan, että ruoka on ravitsemussuositusten mukaista, maukasta ja tasalaatuista. Lämmin ateria sisältää päivittäin pääruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoaterioita täydennetään pehmeällä leivällä, leikkeleellä, hedelmällä, kasvislisäkkeellä tai marjakeitolla. Hoivapuolen ruokalistat ovat kuuden viikon kiertävät. Viikoittain listalla on keitto-, pata/risotto/laatikko/vuokaruoka ja kastikkeellinen pääruoka. Viikonloppuisin on tarjolla ikäihmisiä miellyttäviä ruokalajeja. Päivällisruoat ovat keittoja tai laatikkoruokia ja niiden kanssa on tarjolla jälkiruoka. Iltapalalla tarjotaan puuroja. Hoivapuolen paikoissa tarjotaan myös aamupala, päiväkahvi ja iltapala, päiväkodeissa aamupala ja välipala ja vuoropäiväkodeissa myös päivällinen ja iltapala lapsen hoitoajasta riippuen. Aamupalalla on tarjolla puuroa, velliä joskus myös muroja, näkkileipää ja pehmeää leipää ja leikkelettä. Juomana tarjotaan Ykkösmaitoa. Lisäksi erikseen saa tilata tuorelisäkkeen, joka voi olla hedelmä, juurespala, vihannes, marja/hedelmäsose tai täysmehu. Välipalalistalla vaihtelevat mm. viili, jogurtti, leipä/ sämpylä ja leikkele, kiisseli, mehukeitto, marja-/hedelmärahka, marjapuuro ja satunnaisesti leivonnainen. Keskuskeittiöt tuottavat aterioita kypsennä ja tarjoa eli Cook and Serve -tuotantotavan mukaisesti. Ateriat tarjotaan välittömästi tai pakataan kuljetukseen heti ruoan valmistumisen jälkeen ja kuljetetaan palvelu- ja jakelukeittiöihin tarjottavaksi. Koulut, päiväkodit ja muut ruokapalvelun asiakkaat ruokailevat lounaan pääsääntöisesti samanaikaisesti noin kello välisenä aikana. Tämä tarkoittaa, että aterioiden kuljettaminen palvelupisteisiin ja - keittiöihin tapahtuu lähes yhtäaikaisesti ja kuljetukseen tarvitaan useita kuljetusautoja. Koulu- ja päiväkotiaterioiden kuljettaminen tapahtuu hajautetun ruoanjakelutavan mukaisesti. Telluksessa valmiit, kuumat ruoat pakataan joko GN -astioissa mustiin, kannellisiin termokuljetuslaatikoihin tai pakataan 5-25 l termosastioihin (keitot/puurot). Laatikot nostetaan rullakoihin, joissa kuljetetaan myös muovilaatikoihin jaetut välitystavarat. Kontiossa laatikot nostetaan lavavaunuille ja keittoruoat ja puurot pakataan 3-10 l termosastioihin. Ruokien kuljetukset tapahtuvat ulkopuolisten kuljetusyrittäjien toimesta kuljetussopimusten perusteella. Nykyinen sopimus on voimassa tämän vuoden + mahdollinen 1 vuoden optio. Käytettävien ajoneuvojen on sovelluttava ruokien ja elintarvikkeiden kuljetukseen ja niiden on vastattava omavalvonnan edellyttämiä hygieniavaatimuksia. 5

26 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 25 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Kuljetettava ruoka siirretään heti valmistuksen jälkeen kuljetusastioihin. Lämpimän ruoan tulee olla yli +60 ºC kun se saapuu kuljetettavaan kohteeseen. Kylmänä tarjottavien tuotteiden, esim. salaattien, tulee olla lähetettäessä enintään +6 ºC. Muissa elintarvikkeissa noudatetaan niille suositeltuja säilytyslämpötiloja. Ruokien lämpötiloja mitataan säännöllisesti ja kirjataan omavalvontasuunnitelman mukaisesti.. Ruoanjakajan vastuulla on ruoan tarjoilulämpötila. Tämä on haasteellista, kun kahta eri lämpötilaa (yli + 60 astetta ja alle +6 astetta) yritetään ylläpitää kuljetuksen aikana. Ruoanvalmistuksessa käytetään pääasiallisesti kypsiä lihoja. Salaatit tehdään useimmiten valmiista salaattikomponenteista, ainoastaan porkkana raastetaan itse. Lihat ja lihatuotteet tulevat valmistuskeittiöihin viisi kertaa viikossa (ma-pe). Peruna tulevat lähituottajalta. Tuoretuotteet, lihat, lihatuotteet sekä kuivatavarat tulevat Kesprosta samoin pakasteet. Tuoretuotteita tilataan keittiöihin 5 kertaa viikossa (ma-pe). Maitotaloustuotteet tulevat tukkukuormien mukana 5 kertaa viikossa. Tellukseen myös kuivatavara ja pakasteet tulevat 5 kertaa viikossa. Kontioon tulee kuivatavara tiistaina ja pakasteet keskiviikkona. Kespro toimittaa palvelukeittiöiden tarvitsemat elintarvikkeet suoraan suurimpaan osaan palvelukeittiöistä. Palvelukeittiöihin menee Telluksesta 1-3 tukkukuormaa viikossa (1x Patastenmäki, 2x Lasitehdas ja muut 3x). Kontiosta menee kaksi tukkukuormaa viikossa (Piikinmäki). Asiakasmäärät ovat niin isoja että kylmätilat eivät riitä eivätkä myöskään tuotteiden päivämäärät. Elintarvikkeiden hankintasopimus on tehty Kuntahankinnan kautta. Kespro on sopimustoimittaja. 1.2 Keskuskeittiöt Riihimäen kaupungin alueella toimii kaksi valmistuskeittiötä. Nämä toimivat kuten keskuskeittiöt, jotka valmistavat ruokaa omaan tuotantoon, ja joista ruokaa sekä välitystarvikkeita myös kuljetetaan palvelukeittiöihin. Taulukko 1 Riihimäen keskuskeittiöt Keskuskeittiö Aterioita/pv Telluksen keskuskeittiö 4700 Kontion keskuskeittiö 600 Telluksesta toimitetaan koulujen, päiväkotien lounasateriat ja välipalat sekä henkilöstöravintoloiden lounasateriat. Kontiosta toimitetaan hoivapuolen ateriat Ruokapalvelun keskuskeittiöt tuottavat arkipäivisin aterioita noin 5300 asiakkaalle. Lounaiden lisäksi valmistetaan aamupaloja, välipaloja ja päivällisiä. Suurin osuus aterioista on kouluaterioita, noin 4973 annosta (60 %). Päiväkotiaterioiden osuus on seuraavaksi suurin, noin 2310 annosta (28 %), hoiva-alan aterioita valmistetaan noin 898 annosta (11 %) ja loput ovat henkilöstö- ja tilaustarjoiluaterioita noin 110 annosta (1 %). Aterioiden valmistus tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin maanantaista perjantaihin, mikä on noin 95 % kokonaisateriamäärästä. Viikonloppuisin aterioita valmistetaan vain Kontion keskuskeittiössä. 6

27 117, SIVI :30 / Pykälän liite: Riihimäen keittiöverkoston kehittämissuunnitelma, Sivu De 26 Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design LiMe Oy Koulu- ja päiväkotiaterioita valmistava keskuskeittiö Peltosaaren koulun yhteydessä toimii Telluksen keittiö. Keittiö on valmistunut v ja suunnittelussa on huomioitu laajempikin toiminta kuin oman koulun ruokatuotanto. Valmistettava lounasmäärä on noin 4885 annosta sekä välipaloja noin Keittiö on aikanaan rakennettu koulujen ateriatuotantoa varten eli noin 4020 annoksen valmistamiseen. Koulussa on oppilaita noin 350 ja he ruokailevat keittiön yhteydessä olevassa ruokasalissa. Vuonna 2009 keittiöön on keskitetty myös päiväkotiaterioiden valmistusta. 7