VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS 5/2015

Transkriptio

1 Sivu 1/5 PÖYTÄKIRJA 5/ VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS 5/2015 Aika Torstai klo Paikka Kaupungintalo, Tornikabinetti Läsnä Liisa Karvinen jäsen, puheenjohtaja Pirjo Hoikkanen jäsen Raija Kortelainen jäsen Paula Lehikoinen jäsen, paikalla klo Leena Suhonen jäsen Risto Tanninen varajäsen, paikalla klo Heidi Taskinen varajäsen Laura Jormanainen varajäsen Markku Kurki varajäsen Pertti Virolainen pöytäkirjanpitäjä Tuula Mertanen erityisdiakoni Poissa Pentti Keskisalo jäsen, varapuheenjohtaja Anna-Liisa Romppanen jäsen Lisäksi paikalla olivat viittomakielen tulkit Sari Hara ja Tarja Timoskainen. 43 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kokoukseen.

2 Sivu 2/5 44 Kokouksen laillisuuden, päätösvaltaisuuden ja läsnäolijoiden toteaminen Todettiin osanottajat. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 45 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen. 46 Asialistan hyväksyminen Päätettiin, että pykälässä Muut mahdolliset asiat käsitellään ainakin seuraavat asiat: Palveluneuvoja Seija Örnin kutsuminen seuraavaan kokoukseen Vesikon uima-altaan hissin toimimattomuus Kutsu saapua Kuulon ja näön -päivään Muutoin asialista hyväksyttiin sellaisenaan. 47 Paikallisliikenteen aikataulut Joukkoliikennelogistikko Marja-Leena Inkinen-Remes opasti vammaisneuvoston jäseniä Joensuun seudun joukkoliikenteen (JOJO) nettisivujen käyttämiseen ja vastasi vammaisneuvoston jäsenten joukkoliikennettä koskeviin kysymyksiin. Keskustelun pääpaino oli joukkoliikenteen aikatauluissa. Koska näkövammaisten ruudunlukuohjelmilla ei pysty JOJON nettisivuja ja ennen kaikkea aikatauluja selkeästi lukemaan, annettiin Inkinen Remekselle neuvoja siitä, missä muodossa sivut tulisi kirjoittaa. Todettiin myös, että tämä sama ongelma koskee kaupungin nettisivuja kokonaisuudessaan ja että kaupungin viestintäpäällikkö on luvannut selvittää, miten asiaan saadaan parannus.

3 Sivu 3/5 48 Kuljetuspalvelut Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskus Päätettiin kutsua Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) edustajat Teija Kärki ja Juha Matti Alanen vammaisneuvoston seuraavaan kokoukseen, joka on Leena Suhonen kertoi, että vammaispalvelut ja MYK pitävät viikon päästä yhteisen palaverin ja pyysi vammaisneuvostoa listaamaan asioita, joista olisi hyvä keskustella ko. palaverissa. Tällaisiksi asioiksi nimettiin: Milloin MYK ilmoittaa kyytitilauksista takseille? Jäävätkö ilmoitukset viime tinkaan, jolloin takseille tulee kiire ja asiakas saattaa myöhästyä esimerkiksi junasta tai lentokoneesta? Miksi virka-ajan ulkopuolella suoritetun kyydin omavastuuosa on usein suurempi kuin päiväsaikaan tehdyllä matkalla? Noutopoika -autot ovat pieniä eikä liikuntavammainen tahdo mahtua niihin apuvälineiden kanssa Kaikki taksit eivät osaa käyttää maksupäätettä, jolloin ne ovat pyytäneet, että matkustaja maksaa koko hinnan eikä vain omavastuuosaa MYKKIIN soitettaessa yhteys usein pätkii eli on teknisiä ongelmia Taksit ajavat usein samaan määränpäähän eri reittejä. Koska veloitus tapahtuu MYKIN karttapalvelun perusteella, ei tällä tosin ole vaikutusta omavastuuosan suuruuteen. Muun muassa näistä asioista on tarkoitus keskustella MYKIN edustajien kanssa myös vammaisneuvoston seuraavassa kokouksessa.

4 Sivu 4/5 Suorasoitto-oikeudet Leena Suhonen kertoi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan nykyiset ohitilausoikeutta koskevat päätökset ovat voimassa tammikuulle 2016 asti. Vammaisneuvosto päätti antaa seuraavassa kokouksessaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle lausunnon ohitilausoikeuden kriteereistä. Nykyiset kriteerit on selvitetty pöytäkirjan liitteessä nro 1. Vammaisneuvosto totesi jo tässä kokouksessa, että autoilijalistasta valittavia autoilijoita ei pidä rajoittaa kolmeen, koska tällöin on esimerkiksi viikonloppuna vaarana, että kukaan näistä autoilijoista ei ole ajoon saatavissa. Liikkumista tukevat palvelut Keskusteltiin alustavasti liikkumista tukevien palvelujen tulevista lainsäädäntömuutoksista, mutta näihin palataan tarkemmin myöhemmin. Sanomalehti Karjalaisessa ollut kirjoitus Paula Lehikoinen antoi vammaisneuvostolle sanomalehti Karjalaisessa olleen kuljetuspalveluja koskevan mielipidekirjoituksen, joka on pöytäkirjan liitteenä nro 2. Päätettiin, että Paula voi vastata kirjoitukseen vammaisneuvoston nimissä. 49 Esteettömyysyhdistyksen jäsenyys Todettiin, että Joensuun kaupunki on ollut Esteettömyysyhdistys ry:n jäsen ja päätettiin suosittaa, että kaupunki on ko. yhdistyksen jäsen myös tulevaisuudessa.

5 Sivu 5/5 50 Muut mahdolliset asiat Päätettiin kutsua Hyvän ikäasumisen palvelukeskuksen palveluneuvoja Seija Örn seuraavaan kokoukseen kertomaan asumisen neuvontapalveluista Vesikon allashissi on ollut koko kesän toimimaton. Pidettiin erittäin tärkeänä, että Vesikossa on altaalla toimiva hissi. Päätettiin pyytää vapaa-aikajohtajalta selvitystä asiasta Tuula Mertanen kertoi, että on Joensuussa Kuulon ja näön päivä ja toivotti vammaisneuvoston tervetulleeksi tilaisuuteen. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta ilmoitetaan myöhemmin Leena Suhonen osallistuu Helsingissä henkilökohtaisen avun päiville. Leenalle voi lähettää sähköpostilla teemaan liittyviä kysymyksiä Paula Lehikoinen kertoi, että keskussairaalan sisääntuloaulaan on tullut uutena palveluna info -henkilö, jolta voi kysyä apua sairaalaa koskevissa asioissa Paula Lehikoinen kertoi, että Joensuun kuninkuusraveissa ei ollut kaikilta osin onnistuttu esteettömyysasioissa; mm. invakatsomosta ei nähnyt kunnolla ja invaparkki oli huonossa paikassa. Päätettiin kutsua Joensuun Ravirata Oy:n edustaja (esim. toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja) vammaisneuvoston kokoukseen. 51 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Joensuussa / 2015 Liisa Karvinen puheenjohtaja Pirjo Hoikkanen pöytäkirjantarkastaja Pertti Virolainen pöytäkirjanpitäjä Raija Kortelainen pöytäkirjantarkastaja

6 autoilijoilta heidän suostumuksensa ohitilausautoilijoiksi. Matkojenyhdistelykesku ksesta (MYK) kilpailutuksessa hyväksyttyjen a utoilijoiden listan. Autolistasta valitaan kolme (3) autoilijaa, joille ohitilausoikeus halutaan osoittaa. Asiakkaan tulee itse varmistaa Kuljetuspalveluasiakas voi pyytää Joensuun kaupungin vammaispalvelusta tai Pohjois-Karjalan OHJEET OHITIL.AUSOIKEUTTA HAKEMISTA SUU NNIT[ELEVALLE ASIAKKAALLE OHITILAUSOIKEUS KUUETUSPALVELUSSA Joensuun kaupunki faksi (013) puh (013) )01) JOCJISU LI VAMMAISPALVELUT O lorikatu 18 Ohitilausoikeuden saanut asiakas tilaa kuljetuspalvelumatkansa suoraan valitsemaltaan (3 kpl) kilpailutuksessa hyväksytyltä autoilijalta. Kun ohitilausoikeus on myönnetty erillisellä Itä-Suomen kautta, ns. tolppakyytinä ja maksaa kuljetuspalvelumatkasta aiheutuvat kustannukset viranhaltijan päätöksessä hyväksytyiftä autoilijalta (3kpl), tulee asiakkaan tilata kuljetuspalvelumatka Taksi alkuperäisiä tositteita vastaan. kokonaisuudessaan itse autoilijalle, ellei asiakasta hakemaan tullut autoilija ole Joensuun kaupungin kanssa sopimuksen tehnyt autoilija. Jos kyseessä on sopimuksen tehnyt autoilija, maksetaan hänelle vain kustannuskorvaukset omavastuun ylittävältä osuudelta Joensuun kaupungin vammaispalvelusta jälkikäteen viranhaltijapäätöksellä kutjetuspalveluasiakkaalle, asiakas poistuu Pohjois-Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) palvelujen piiristä, eikä hän voi enää tilata kuljetuspalvelumatkaa omavastuuosuus matkasta. Asiakkaalla on oikeus hakea kuljetuspalvelumatkasta aiheutuneet MYK:n kautta. Mikäli kuljetuspalveluasiakas ei saa tilattua kuljetuspalvelumatkaansa valitsemiltaan ja MITÄ OHITILAUSOIKEUDEN SAANNEELTA ASIAKKAALTA VELVOITETAAN? Hakemukseen tehdään viranhaltijapäätös. vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemus osoitetaan oman asuinalueen sosiaalityöntekijälle. Mikäli kuljetuspalveluasiakas haluaa palata takaisin MYK:n palvelujen piiriin, tulee palvelua hakea erillisellä kehitysvammaisuuteen liittyvät erityistarpeet. Terveydentilaan liittyviä erityissyitä ovat esimerkiksi vaikeat neuropsykologiset oireet tai vaikeat etenevät sairaudet. Kommunikaatioon liittyvät erityissyyt ilmenevät puheentuottamiseen tai ymmärtämiseen liittyvinä vaikeuksina. tarpeet, vaikeasti näkövammaisen avustamiseen liittyvät erityistarpeet, vaikeaan epilepsiaan tai Yksilöllisen avustaminen syitä voivat olla esimerkiksi hankalaan reumaan tai ataksiaan liittyvät yksilölliset avustamisen käyttää kuljetuspalvelua. erityistä osaamista tai jos kuljettajien vaihtuminen oleellisesti hankaloittaa asiakkaan mahdollisuutta Viranhaltija voi myöntää ohitilausoikeuden harkintaa käyttäen. Ohitilausoikeus voidaan myöntää asiakkaalle, joka tarvitsee yksilölliseen avustamiseensa, terveyteensä tai kommunikaatioonsa liittyen ohitilausoikeudesta, jossa hän ilmaisee ne autoilijat, jotka ovat antaneet suostumuksensa toimia halutaan hakea. Hakemus osoitetaan oman asuinalueen sosiaalityöntekijälle. Hakemuksesta tehdään ohitilausautoilijoinaan. Hakemuksessa tulee ilmaista myös kattavat perustelut, miksi kyseistä palvelua Asiakas toimittaa Joensuun kaupungin vammaispalveluun vapaamuotoisen hakemuksen kirjallinen viranhaltijapäätös. / I u- u tllc

7 Iso yksikkö ei takaa kustannustehokkuutta KESKVIIKK0NA MeUpde PLus Vuonna 1988 astui voimaan vammaispalvelulaki, jossa kunnat velvoitetaan järjestä mään kuljetuspalvelu sitä tar vitsevalle vaikeavammaisel - le henkilölle. Palvelun järjestä minen on osoittautunut odo tettua hankalammaksi. Niin on käynyt myös Pohjois-Kar jalassa. Suomessa on vastaavanlal sun palvelutaijonnan ongel miin haettu ratkaisua sote-uu distuksesta. Sen lähtöajatuk sena on suuruuden ekonomia, jonka mukaan iso yksikkö pys - tyy tarjoamaan palvelut kus tannustehokkaimmin. Helsingin kaupunki on jo luontojaan maan suurin sote alue, joten suuruuden ekono mian mukaisesti sen pitäisi ol la hyvä esimerkki kustannus tehokkaasta ja asiakkaan tar peet täyttävästä palvelutaijon nasta. Vammaiskuljetuspalve luissa nämä odotukset eivät täyty Väitöskirjassani yritin selvittää, mistä se johtuu. Tut kimusaineistona käytin Hel singin Sanomien kirjoituksia Ongelma kiteytyy Helsin gin kaupungin toteuttamaan kuljetuspalvelukokeiluun, jon ka tarkoituksena oli pysäyttää kustannusten jatkuva nousu. Vuoteen 2002 asti helsinkiläi set vammaiskuljetuspalvelun käyttäjät olivat tyytyväisiä pal veluun. Kokeilun myötä pal velun taso kuitenkin romah ti. Kuljetuskalusto oli joskus puutteellista, kyydin tulo usein viivästyi ja joskus luvattu au to saattoi jäädä kokonaan tu lematta. Kokeiluun ladatut säästötoi :r eivät täyttyneet ja tehok kuus, jota muutoksilla tavoitel tim, oli usein näennäistä. Juuri tässä piilee suuruuden ekono - mian kipermn pulma. Kun toiminnan lähtökohta - na ovat abstraktit kululeikka okset ja säästötoimet, huonos - ti toimiva palvelu voi palve km järjestäjän kannalta toimia juuri halutulla tavalla. Kokei lussä säästöjä s3mtyi, kun osa palvelun tarvitsijoista siirtyi käyttämäan julkisia liikennevälineitä tai pidättäytyi koko naan palvelun käyttämisestä. Kun käyttäjät väkenivät, kun nalle aiheutuvat kulut piene nivät. Esimerkkitapauksen pohjal ta voikin todeta, että vastaa van laisten kokeilujen onnistumistä ei koskaan pitäisi arvioi da vain saavutettujen säästöjen perusteella. Ainakin Helsingis sä säästö aiheutui lähinnä sii tä, että toimimatonta palvelua oli vaikea käyttää ja palveluoi keuksia rajoitettiin. Kun tiedetään Helsingin kaupunginvaltuuston paikka jakauma, tuntuu uskomatto maita, että vuosikausia kes tänvt kuljetuspalvelun kroo ninen kangertelu yhä jatkuu. Luottamushenkilöiden hyvä tahtokaan ei ole kyennyt tilan netta korjaamaan. Vrssä voivat ii olla kaikki muut mutta ei koskaan viranomaistaho eika ylin poluttinen johto. Kirjoitusten perusteella näyttää, että ison yksikön vaa tima iso hallintokoneisto elää omaa elämäänsa. Aikaa myö ten muodostuu ohjeiden, mää räysten, käytänteiden ja toimi - elinten verkosto, joka kykenee toimimaan lähestulkoon irral laan kuntalaisista ja poliittises ta päätöksentekokoneistosta. Suuren yksikön toimintalo giikkaa kuvastaa muun muas sa se, että kuljetuskulujen Ieik kaamiselle asetettu säästöta voite oli euromääräisesti suu rempi kuin se todellinen ku luerä, joka vammaispalvelu lain kirjainta noudattaen oli si kuntalaisten maksettavaksi koitunut. Kaupunkitalouden hyvi nä vuosina oikeus vammais kuljetuspalvelun käyttöön oli myönnetty myös vanhuksil le. Aikaa myöten se juht ko konaiskulujen voimakkaaseen kasvuun. Itse asiassa vain joka viides Helsingin kuljctuspalve lun käyttäjistä oli vaikeavam - mainen. Kyseessä oli silkka vmin omaiskäytäntö. jolle ei löydy lainsäädännöstä tukea. Van husten liikkumista tulisi en sisijaisesti tukea sosiaalihuol - tolain. ei vammaispalvelulain mukaan. Vanhusten samaistaminen vaikeasti vammaisiin paransi kyllä vanhusten saamaa kulje tuspalvclua mutta kasvatti ko konaiskuluja. joiden leikkaa minen heikensi vai keava rn maisten saamaa palvelua. Lehtikiijoitusten perusteel la näyttää, että palvelun tuot taminen isossa yksikössä on pahimmillaan erittäin kus tannustehotonta ja tehtyjen virheiden korjaaminen lähes mahdotonta. Havaitut epäkoh dat hukkuvat herkästi järjestel män kohitiaan. Väarassä voivat olla kaikki muut mutta ei kos kaan viranomaistaho eikä ylin poliittinen johto. Ison organisaation kyky väistellä vastuuta on lähes ra jaton. Helsinki joutui maksamaan 4,6 miljoonaa euroa palvelun toteuttaneelle yritykselle hy - vityksenä kyytien vähenemi sestä. sillä palvelusopimukses sa hyvityksen määrä oli sidot tu kyytien määrään ennen ko keilua. Hyvitys oli vaikeavammais ten henkilöiden kyydeistä ai heutuneita kokonaiskustan nuksia suurempi. Amatöörimäisesti toteutettu palvelun kilpailutus ja sen ka tastrofaaliset seuraukset pal velun tarvitsijoille ja kaupun gin taloudelle eivät kuitenkaan johtaneet enempää henkilös tön vaihdoksiin kuin syvälli sun pohdintoihinkaan. Aina kaan niistä ei uutisoitu. Ongel mat kuitattiin kaupungin sisäi sellä tarkastuksella. Medialla on tärkeä rooli pal veluien toteutumisessa. Jos kil pallutuksen järkevyyttä ei ky seenalaisteta, jos vältetään vai keiden kysymysten käsitte lyä ja jos tyydvtään toistamaan päättäjien ja virkamiesten aja tuksia, media toimii käytän nössä hallintojärjestelmän kä sikassarana. Helsingin Sanomien uutisis sa ja artikkeleissa tietolähtel nä olivat virkamiehet, palve lun toteuttaja ja kaupungin po liittinen johto. Epäkohtia esiin nostavat saivat tyytyä purka maan tuntojaan mielipidepais talla. Niin päätöksentekijöiden kuin mediankin olisi hyvä pohtia, mitä on laadukas pal velu. Jos ne eivät sitä tee, julki nen keskustelu käydään oma lakisesti toimivan hallintojär jestelmän ehdoilla, jolloin teh tyiä virheitä ei tunnisteta eikä varsinkaan tunnusteta. ESA ASIKAINEN Kasvatustieteen tohtori Kirjoitus perustuu kirjoittajan vaitöskirjaan Me olemme postipaketteja, joka tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa Se on vapaasti luettavissa yliopiston verkkosivuilta.