JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SIITÄ TOIPUVALLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys
|
|
- Armas Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SIITÄ TOIPUVALLE Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta puutarhan. - Johann Wolfgang von Goethe
2
3 SINULLE SINULLE Me tiedämme, Me mistä olemme on kuin kysymys. sinä. Lähes Vertaistukiohjaajamme kaikki meillä toimivat ovat ihmiset eläneet ovat elämää, kokeneet sanelee itse syömis-häiriön. arjen, kontrolloi, Tiedämme pakottaa, millaista tuhoaa ilon elää ja elämänhalun. silloin, kun jossa syömishäiriö Tiedämme myös, syömishäiriö että syömishäiriöistä sanelee arjen, voi kont-rolloi, ja saa toipua pakottaa, ihan kokonaan. tuhoaa ilon. Ja tiedämme, että syömishäiriöistä voi ja saa toipua ihan kokonaan. Olemme yhdistys, joka tarjoaa monipuolista vertaistukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville Luotamme ja heidän ihmisen läheisilleen. omaan Tarjoamme sisäiseen tukipalveluita tietoon sairastaville ja voimaan. ja läheisille sekä Lähtökohtamme yhdessä että erikseen. on kokemustiedon arvostaminen ja myös kerääminen. Olemme yhteisö, joka tarjoaa tukea, neuvontaa, aikaa ja tilaa Syömishäiriöstä syömishäiriötä toipuminen sairastaville on usein todella ja heidän pelottavaa. läheisilleen. Se on Tukea opettelemista on tarjolla ja sitoutumista sekä kasvuprosessiin, yhdessä että omien erikseen. rajojen tutkimiseen ja avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa tehdä toisin, uudella ja pelottavalla tavalla. Itsetuntemuksen Sairastavana vahvistuminen toipuminen on auttaa usein todella elämään pelottavaa. omannäköistä, Se on luovaa opettelemista elämää. ja sitoutumista kasvuprosessiin, omien rajojen tutkimiseen ja ja täysipainoista avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa Iso osa toipumista tehdä toisin, on omien uudella tarpeiden ja pelottavalla tunnistamiseen tavalla. Kunnioittava ja arvostamiseen ja tasa-arvoinen tarkoittaa kohtaaminen usein vastuun on hyvän ottamista tukitoiminnan omista perusta valinnoista. ja sydän. Kyky Itsetun- kantaa kasvamista, mikä vastuuta kasvaa temuksen pikkuhiljaa vahvistuminen luottamuksen auttaa ja turvallisuuden elämään oman kokemuksen näköistä, luovaa vahvistuessa. Oman täysipainoista arvokkuuden elämää. näkeminen ja lempeyden löytäminen itseä kohtaan ja vaatii aikaa ja paljon tukea. Toivon ja myönteisyyden kasvu alkaa pienistä onnistumisista. Iso osa toipumista on omien tarpeiden tunnistamiseen ja arvostamiseen kasvamista, mikä tarkoittaa usein vastuun ottamista omista Läheisenä kysymykset valinnoista. Kyky omasta kantaa jaksamisesta vastuuta kasvaa ja toisaalta pikkuhiljaa hyvinkin luottamuksen ristiriitaiset ja tunteet sairastavan turvallisuuden rinnalla kokemuksen tulevat lähelle. vahvistuessa. Läheisenä Oman tarvitsee arvokkuuden tukea sairauden näkeminen sekä ja omaan lempeyden voimaantumiseen löytäminen itseä ja omien kohtaan haavojen vaatii ja pitkän pelkojen ajan kä- ja kohtaamiseen sittelyyn. Kysy paljon rohkeasti tukea. läheisten Toivon ja toiminnasta, myönteisyyden jos koet, kasvu että alkaa siitä voisi pienistä olla omille onnistumisista. läheisillesi apua. Ajankohtaiset Läheisenä ryhmät, kurssit kysymykset ja muut omasta palvelut jaksamisesta löydät kotisivuiltamme ja toisaalta hyvinkin ristiriitaiset tunteet sairastavan rinnalla tulevat lähelle. Läheisenä tarvitsee tukea sairauden kohtaamiseen sekä omaan voimaantumiseen ja omien haavojen ja pelkojen käsittelyyn. Kysy rohkeasti läheisten toiminnasta, jos koet, että siitä voisi olla omille läheisillesi apua. Ajankohtaiset ryhmät, kurssit ja muut palvelut löydät kotisivuiltamme
4 MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖISSÄ ON KYSYMYS? Aina syntymästä vanhuuteen ruoalla ja syömisellä on suuri sija elämässämme. Keskitymme ruokaan elämämme alusta alkaen. Vauvana ruoan ja rakkauden välillä on hyvin vähän eroa. Vaikka myöhemmin ravinnon, rakkauden ja turvan tarpeemme eriytyvät toisistaan koemme usein, että ruoka ja emotionaalinen ravinto liittyvät läheisesti toisiinsa. Syömishäiriöitä voikin lähestyä yrityksenä hallita tai ratkaista elämään jostain syystä syntynyttä epätasapainoa. Oireilu toimii ahdistuksenhallintakeinona, hetken helpotuksena tai pakopaikkana, mutta lopulta syömishäiriö vie ihmisen hyvin vaaralliseen, elämää uhkaavaan tilaan. Syömishäiriö nousee usein esiin hallinnan menettämisen pelkona, joka voi ilmentyä joko syömisen ja ruuan pakonomaisena kontrollina, pakonomaisena syömisenä, liikkumisena, oksenteluna tai erilaisten oireiden sekoittumisena. Syömishäiriöt voidaan jakaa neljään eri päätyyppiin. Yleisin syömishäiriön muoto on epätyypillinen syömishäiriö, jolloin sairastuneella useat erilaiset oireet sekoittuvat. Toiseksi yleisin syömishäiriön muoto on bulimia nervosa, jonka oireisiin kuuluu säännöllinen pakonomainen ahmiminen, jonka jälkeen sairastava pyrkii helpottamaan oloaan oksentamalla, liiallisella liikunnalla tai muilla erilaisilla tyhjennyskeinoilla. Tunnetuin syömishäiriöiden muoto on laihuushäiriö eli anoreksia nervosa. Neljäntenä syömishäiriöiden tyyppinä on BED (Binge Eating Disorder) eli ahminta- ja ylensyöntihäiriö. Ortoreksia eli pakonomainen terveellinen syöminen ei kuulu viralliseen diagnoosiluokitukseen Suomessa ja usein ortoreksialle tyypillisillä tavoilla oireilevat sairastavatkin esimerkiksi epätyypillistä syömishäiriötä tai anoreksiaa. Yhteistä erilaisille oireille on pyrkimys kontrolloida pelottavia tunteita. Syömishäiriö supistaa elämää ja se voi tuntua aluksi turvalliselta. Syömishäiriöt tarjoavat hetken pakopaikan tuskalta ja pelolta. Lopulta syömishäiriö tuo kuitenkin taukoamattoman psyykkisen pahan olon. Se luo hermostuneisuutta, vetäytymisen tarvetta, kiukkuisuutta, toivottomuutta ja epäluuloisuutta. Syömishäiriö vaikeuttaa suhteita muihin ihmisiin. Se etäännyttää ystävistä, rakkaista ja perheestä. Se tuo mukanaan fyysisiä kipuja, epämukavuutta ja voimien vähenemistä. Syömishäiriö voi kehittyä silloin, kun oma elämä ja minuus tuntuvat kaoottisilta, pelottavilta ja turvattomilta. Toisaalta se voi alkaa harmittomasta laihdutuskuurista. Kuitenkin lähes kaikissa tilanteissa syömishäiriön juuret ovat ihmisille yhteisissä perustavanlaatuisissa kysymyksissä: Tulenko rakastetuksi? Kelpaanko ja riitänkö sellaisena kuin olen? Olenko arvokas itsenäni?
5 KAIKKI ASIAT OVAT VAIKEITA, ENNEN KUIN NE OVAT HELPPOJA. - Thomas Fuller SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN VERTAISTUKI MITÄ ON VERTAISTUKI? Syömishäiriöön sairastuneiden vertaistuki on omaan aktiivisuuteen perustuvaa avointa ryhmätoimintaa. Vertaistuki on läsnäoloa ja yhteisen ongelman ymmärrystä. Tarkoituksena on luoda helpottavia hetkiä syömishäiriöön sairastuneiden elämään. Tapaamisissa jutellaan kahden ohjaajan tuella. Tarkoituksena on pohtia ja ratkoa elämän pieniä ja suuria ongelmia yhdessä. OLET TERVETULLUT kun tunnet, että syöminen ja ruoka sekä niihin liittyvät ajatukset rajoittavat elämääsi kun haluat selviytyä syömishäiriöstä kun tarvitset tukea voimavarojesi löytymiseen JOKAISESSA ITSESSÄÄN PIILEVÄT SELVIYTYMISEN AVAIMET Vertaistuen voima syntyy vertaisten välisestä vuorovaikutuksesta jokainen antaa ja jokainen saa! Tapaamiskerrat ovat aina erilaisia, koska ryhmän kokoonpano ja puheenaiheet vaihtelevat. Ryhmässä saa olla oma itsensä tässä hetkessä: surullinen tai iloinen, puhelias tai hiljainen. Arvostamme ennen kaikkea rehellisyyttä, erilaisuutta ja jokaisen oman elämän asiantuntijuutta. Avoimuus ryhmän kesken onkin yksi vertaistukitoiminnan kantavista voimista. Luottamus perustuu vaitioloon osallistujien henkilöllisyydestä ja yksilöiden kertomista ajatuksista, tunteista ja asioista ryhmän ulkopuolella.
6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO AIKUISET Oman alueesi terveyskeskus on usein ensimmäinen paikka, josta aloittaa hoidon hakeminen. Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin. Eri kunnilla on erilaisia käytäntöjä ja palveluita (esimerkiksi mielenterveystoimistoja, psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita jne.). Tarkasta oman alueesi palvelut esimerkiksi kunnan internet-sivustolta. Useilla kunnilla on oma sosiaali- ja kriisipäivystys. Kunnalta voi löytyä myös neuvontanumero, josta saat ohjeita oikean palvelun löytämiseksi. YKSITYISET LÄÄKÄRIASEMAT JA TYÖTERVEYS Yksityiset lääkäriasemat ovat usein hyvä vaihtoehto, jos palvelujen käyttäminen on taloudellisesti mahdollista. Yksityisille lääkäreille saa ajan yleensä nopeasti ja tällöin on myös mahdollista valita lääkärinsä. Syömishäiriökeskus on yksityinen syömishäiriöihin erikoistunut klinikka, jolla on sekä terapiakeskus että kokovuorokausiosasto Helsingissä. Tarkempia tietoja: Työnantajan tarjoamaa työterveyshuoltoa kannattaa käyttää hyväksi, mikäli sellaiseen on mahdollisuus. Terveydenhuollon ammattilaisia sitoo vaitiolovelvollisuus, joten potilastiedot eivät kulkeudu työnantajan tietoon. OPISKELIJAT YTHS on yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien terveydenhoitokeskus, jossa on myös oma mielenterveyspuolensa. YTHS:llä on toimipisteissä oma syömishäiriöihin erikoistunut tiiminsä. Lisätietoa: Kunnat ja kaupungit tarjoavat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut muille opiskelijoille (esimerkiksi ammatillinen koulutus). Löydät lisätietoja oman kuntasi internet-sivustolta. PSYKIATRIAN POLIKLINIKAT Hätätapauksia lukuun ottamatta psykiatrian poliklinikoille tarvitaan lähete. Lähetteen kirjoittaa yleensä terveysasema tai kotikunnan päivystys. Pääkaupunkiseudulla saat tarkempia ohjeita terveyspalvelujen neuvontanumerosta
7 NUORET Alle 18-vuotiaiden hoito lähtee käyntiin useimmiten kouluterveydenhoitajan vastaanotolta, josta nuori ohjataan lääkärille. Lääkäri arvioi nuoren voinnin ja tekee tarpeen vaatiessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lähetteen voi saada myös yksityisen lääkärin kautta. PÄIVITETTY HOITOINFO Tarkemmat, päivitetyt tiedot pääkaupunkiseudun hoitopaikoista löydät kotisivuiltamme osoitteesta: Kysy meiltä myös päivitettyä yhteystietolistaa. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY Syömishäiriöliitto SYLI ry:n kotisivuilta ja keskustelupalstalta löydät tietoa valtakunnallisista hoitomahdollisuuksista. Paikallisia hoitomahdollisuuksia voi tiedustella myös eri alueyhdistysten vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Useat yhdistykset tarjoavat tukea ja neuvoja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Pyydä meiltä erillinen päivitetty lista yhdistysten tarjoamista palveluista. Löydät tietoa myös internet-sivustoltamme.
8 VERTAISTUKIRYHMÄN HUONEENTAULU OSALLISTUMINEN Osallistuminen ryhmään ja keskusteluun on aina vapaaehtoista. Voit itse päättää, kuinka paljon osallistut. Itsestäsi ja omista kokemuksistasi voit kertoa juuri sen verran kuin haluat. Ryhmässä on lupa olla juuri sellainen kuin on. VASTUU Ryhmässä jokainen on vastuussa vain omasta itsestään ja omista tarpeistaan. Ryhmässä ei tarvitse hoitaa muita se on tarkoitettu omaksi hyödyksi ja toipumisen tueksi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö saisi tai voisi huomioida toista ja välittää heistä. Ei ole kuitenkaan tarpeellista neuvoa toisia tai antaa heille ohjeita. Oman toipumisen kannalta on tärkeämpää opetella kuuntelemaan ja jakamaan omia kokemuksia. Ryhmän ohjaajat ovat käytettävissä ryhmän aikana. Koska kyseessä on ryhmä, ei yksilökeskusteluja ole erikseen. Jos ja kun tarvetta henkilökohtaiseen keskusteluun ilmenee, asia kannattaa ottaa puheeksi ryhmänvetäjän kanssa. Yritämme ohjata avun tarvitsijan aina eteenpäin. Vertaistuki voi ryhmäläisten kesken ulottua myös vapaa-aikaan ja arkeen. Sähköpostitelkaa, soitelkaa, kyläilkää, käykää yhdessä kahvilla ja kävelemässä toistenne yksityisyyttä ja toiveita kunnioittaen! Motivoikaa ja tukekaa toinen toistanne toipumisessa. TASA ARVOISUUS JA KUNNIOITUS Kaikki ryhmään osallistuvat ovat samanarvoisia. Emme kiinnitä huomiota koulutukseen, yhteiskunnalliseen statukseen, ulkonäköön tms. Omien ja toisten ajatusten kunnioittaminen on tärkeää. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia voit oppia. Omia kokemuksia ei tarvitse verrata muiden kertomaan. OMAA ELÄMÄÄ KOSKEVA ASIANTUNTIJUUS Tietoa siitä, mitä sinun pitäisi elämällesi tehdä, ei ole kenelläkään toisella. Ei muilla ryhmäläisillä, ei läheisillä eikä ryhmän ohjaajilla. Omaa elämää koskeva asiantuntemus perustuu siihen, että kukaan muu ei ole elänyt elämääsi eikä siten voi tietää, millaista se on ollut ja miltä se on tuntunut. Jokainen meistä on oman itsensä paras asiantuntija. Tämä ei tarkoita, etteikö sinulla olisi oikeutta pyytää ja saada tarvitsemaasi apua ja tukea esim. ryhmäläisiltä tai muilta ihmisiltä.
9 MITEN OLEN TUKEA ANTAVA JA RAKENTAVA? Ryhmässä pyrimme välttämään kritiikkiä. Rakentava palaute on kuitenkin enemmän kuin suotavaa. Kiinnitämme huomiota keskusteluissa mahdollisiin ratkaisuihin, emme siihen, kuinka huonosti asiat ovat. Muistathan omalta osaltasi, että jokainen ryhmäläinen saa aikaa tasapuolisesti. Yksi ryhmäläinen puhuu aina kerrallaan. VERTAISTUKIRYHMÄSSÄ EMME OLE......asiantuntijoita tai ammattilaisia, arvostelijoita, painostajia, oikean ja väärän tietäjiä, parhaan tiedon omaavia, yksityisyyden loukkaajia, henkilökohtaisuuksiin menijöitä, välinpitämättömiä... VAAN saman kokijoita, läsnä olevia, rohkaisijoita, tilan antajia, tunteiden jakajia, toivon ja uskon valajia, uuden näkökulman tarjoajia, kuuntelijoita, uuden oppijoita... VAITIOLOVELVOLLISUUS Ryhmänvetäjiä ja ryhmäläisiä koskee vaitiolovelvollisuus. Voit kertoa ulkopuolisille siitä, mitä olet itse ryhmässä oppinut ja kokenut mutta et siitä, mitä joku toinen on sanonut tai tehnyt. AJATUKSIA TOIPUMISESTA JA MOTIVAATIOSTA Ryhmän tärkein tehtävä on tukea syömishäiriötä sairastavia toipumisessa, ei ylläpitää sairautta. Toipumisen aikana tapahtuu muutoksia ajatuksissa, tunteissa, asenteissa ja tavassa toimia. On hyödyllistä tehdä havaintoja ja ymmärtää omien ajatusten, tunteiden ja asenteiden vaikutus omaan toipumiseen. Mieti, mitkä asiat edistävät hyvinvointiasi? Mitkä taas estävät sitä? Mitä ajattelet itsestäsi? Mitä ajattelet omista keinoistasi ja mahdollisuuksistasi? Eri ihmisille toipuminen tarkoittaa erilaisia asioita. Toipuminen ei välttämättä ole sama asia kuin parantuminen. Toipumista voi tapahtua, vaikka sairauden oireita olisikin.
10 ETELÄN-SYLI RY Etelän-SYLI ry on vuonna 1998 perustettu Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Tarjoamme tietoa, neuvontaa ja vertaistukea. Tavoitteemme on lisätä myös yleistä tietoisuutta syömishäiriöiden monimuotoisuudesta ja vakavuudesta. Teemme yhteistyötä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Sairastuneille tarjoamme - monipuolista vertaistukea - toivoa paranemisesta - tietoa hoitopaikoista ja -muodoista - avoimen yhteisön, jossa sinut hyväksytään ja sinua arvostetaan sellaisena kuin olet Emme kysele diagnoosia. Jos jokin asia syömiskäyttäytymisessäsi mietityttää, olet tervetullut mukaan toimintaamme. Läheisille tarjoamme - tukea jaksamiseen vertaistukiryhmien ja keskustelujen kautta - asiantuntijaluentoja sekä tietoa sairaudesta ja hoitomahdollisuuksista Vapaaehtoisille ja vertaistukiohjaajille tarjoamme - mielekästä ja antoisaa vapaaehtoistyötä - koulutusta ja kokemusta, josta on hyötyä muillakin elämänalueilla - mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan - virkistävää yhdessäoloa Yhteistyökumppaneillemme kuten hoitotahoille, järjestöille, oppilaitoksille ja yrityksille tarjoamme - tietoa erilaisista syömishäiriöistä ja niiden hoidosta - kokemustietoa sairastumisesta, toipumisesta ja rinnalla kulkemisesta - yhteyksiä alan muihin toimijoihin ja asiantuntijoihin Olemme Syömishäiriöliiton ja Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimintaamme rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
11 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 4. krs, Ruoholahti, Helsinki Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 115, Helsinki Puhelin: Sähköposti: info@etelansyli.fi Lisää tietoa toiminnastamme ja yhteyshenkilöiden tiedot: Löydät meidät myös Facebookista. Valokuvat Copyright Aki Lähteenmäki
12
SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys
SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta
LisätiedotSAIRASTAVILLE JA TOIPUVILLE
SAIRASTAVILLEJA TOIPUVILLE KAIKKEASAATEHDÄ. KAIKKEAPITÄÄTEHDÄ. KAIKKIAOVIAPITÄÄTEMPOA, KAIKKIAKUITAKURKOTELLA. YKSIONEHTO, ELINEHTO: VÄRISEVÄÄSIELUA EISAATALLATA. TOMMYTABERMANN Etelän SYLIry Sairastavillejatoipuville
LisätiedotLÄHEISILLE KAIKKEA SAA TEHDÄ. KAIKKEA PITÄÄ TEHDÄ. KAIKKIA OVIA PITÄÄ TEMPOA, VÄRISEVÄÄ SIELUA KAIKKIA KUITA KURKOTELLA. YKSI ON EHTO, ELINEHTO:
LÄHEISILLE KAIKKEASAATEHDÄ. KAIKKEAPITÄÄTEHDÄ. KAIKKIAOVIAPITÄÄTEMPOA, KAIKKIAKUITAKURKOTELLA. YKSIONEHTO, ELINEHTO: VÄRISEVÄÄSIELUA EISAATALLATA. TOMMYTABERMANN Etelän SYLIry Läheisille 1 11 ETELÄN SYLIRYONVALTAKUNNALLISENSYÖMISHÄIRIÖLIITTO
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
Lisätiedot(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
LisätiedotJäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta!
1/5 Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! Syyskauden toiminta on käynyt vilkkaana jo useamman viikon. Ensimmäiset ryhmätapaamiset, koulutusilta ja pari luentoa ovat takanapäin ja yksi kurssi on lähtenyt menestyksekkäästi
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotVertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle
Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotKoko elämä sirpaleina
Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotLainattuja hetkiä kalenteri 2014
Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotMarja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012
Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotKEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY
1/5 KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotOmaisyhdistys satakuntalaisille
Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotToipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotPidämme puolta pidämme huolta
Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?
LisätiedotLounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotRitva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena
Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotMitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?
Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotAnna-Liisa. Kenen äänellä puhun?
Kenen äänellä puhun? Taas se iski. Tunne siitä, että voileipä oli sittenkin liikaa. Jos tunne sanoo liikaa, on toimittava sen mukaan. Muuten minussa on jotakin vikaa. Muuten olen epäonnistunut, luovuttaja,
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotKEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY
1/5 KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotPuheenjohtajan terveiset
Pohjanmaan Syömishäiriöperheet ry Jäsenkirje 3/2015 1 Puheenjohtajan terveiset Kesä on jäänyt taakse ja syksy on alkanut. Meidän yhdistyksellemme se tarkoittaa tapahtumia ja vapaaehtoistoimintaa. Järjestämme
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY
1/5 KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin
LisätiedotOhjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013
Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotNuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa
Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotRYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM
RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM 03.10.2017 ESITTELY Toimin Porin Perusturvassa sairaanhoitaja-terveydenhoitajana, Itäisellä alueella 4 päivää Ulvilassa ja yhden
LisätiedotHARVINAISENA SUOMESSA
HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotSYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY
1/5 SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotLäheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005
Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotVanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen
Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotYhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa
Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotLämmin tervehdys Sinulle Etelän-SYLIn jäsen!
1/5 Jäsenkirje 4/2017 Lämmin tervehdys Sinulle Etelän-SYLIn jäsen! Villasukat, viltti ja lämmin SYLI, niin vain se talvi tuli ja uusi vuosi uusine ihmeineen lähestyy! Jäsenkirjeessä kooste syksystä ja
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotOLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
Lisätiedot