Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Iisalmen kaupunki Kaupunginhallitus Ote pöytäkirjasta 3 Asianro: fis/78/0021/ Aloite vaikeavammaisen työnantajan henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisen helpottamiseksi Kaupunginhallitus Valmistelija: hallintosihteeri Sanna Rönkkö, puh Iisalmen vammaisneuvostolta on saapunut seuraavansisältöinen aloite/ esitys Iisalmen kaupunginhallitukselle: Iisalmen vammaisneuvosto kääntyy Iisalmen kaupunginhallituksen puoleen seuraavan asian edistämiseksi: Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun (avustajan) järjestämisessä on voimassa käytäntö, että vaikeavammaisen toimii itse työnantajina. Samalla hänelle kuuluu velvollisuus mm. hankkia avustajalleen lakisääteisen työterveyshuolto. Siinä on menettely tapana, että 1. työnantaja tekee sopimuksen Soten työterveyshuollon ka nssa, 2. avustajan käytyä työterveyshuollossa Sote lähettää laskun työnantajalle, 3. työnantaja maksaa lakisääteiset kulut kokonaisuudessaan Soten työterve ysh uollolle, 4. työnantaja lähettää maksusta Kelalle korvaushakemuksen, 5. Kelan korvaus tulee noin vuoden kuluttua, ja sen jälkeen työnantaja hakee Sote-kuntayhtymältä loppuosan korvaamista (mikä lakisääteisesti kuuluu Sotelle). Monellakaan henkilökohtaiseen apuun oikeutetulla vaikeavammaisella ei ole ensinnäkään ylimääräisiä varoja sidottavaksi näin pitkään prosessiin. Toisekseen erityisesti vajaakykyisille aiheutuu paljon turhaa ja monelle ylivoimaista työtä. Asia olisi yksinkertaisesti hoidettavissa niin, että vaikeavammaisen työnantaja tekisi lain vaatiman sopimuksen Soten työterveyshuollon kanssa, ja sen jälkeen Sote hakisi virkatyönä Kelalta korvaukset työterveyshuollostaan sekä hoitaisi suoraan sisäisellä laskutuksella loppumaksun. Julkisuudessa on puhuttu paljon turhan byrokratian purkutalkoista. Vammaisneuvostossa käydyn keskustelun mukaan tässä asiassa ei tarvita lainmuutosta eikä valtakunnallista ratkaisua. Asia voidaan hoitaa paikallisilla päätöksillä erityisesti kun työterveyshuollon antajana on Sote itse. Kyse on yksinkertaisesti turhan työn vähentämisestä. Iisalmen vammaisneuvosto vetoaa kaupunginhallitukseen, että se arvovallallaan hoitaisi yllä mainitun asian mielekkääseen ja asiakkaita palvelevaan järjestykseen Sote -kuntayhtymässä. Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Rönkkö etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

2 Iisalmen kaupunki Ote pöytäkirjasta 2 Kaupunginhallitus Liite: Ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / 78 Lisätietona jaetaan: - Aloite ja sen liitteenä ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / saapunut liite: Apulaisoikeusasiamiehen sijaisen ratkaisu henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemiseen Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen tietoonsa saatetuksi. Kaupunginhallitus toteaa, että aloite koskee kaikilta osin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimialaa ja pyytää kuntayhtymää käsittelemään aloitteen mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Toimenpiteet: Ote tiedoksi aloitteen tekijälle Ote Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kirjaamoon Ote Jaana Peksujeffille/ aloiteyhteenvetoon Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähkäposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna RÖnkkö etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

3 ;; ' 2 n n / ( / Iisalmen kaupunki SaApu 1 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO Esitys lisaimen kaupunginhallitukselle Iisalmen vammaisneuvosto kääntyy Iisalmen kaupunginhallituksen puoleen seuraavan asian edistämiseksi: Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun (avustajan) järjestämisessä on voimassa käytäntö, että vaikeavammainen toimii itse työnantajana. Samalla hänelle kuuluu velvollisuus mm. hankkia avustajalleen lakisääteinen työterveyshuolto. Siinä on menettelytapana, että 1. työnantaja tekee sopimuksen Soten työterveyshuollon kanssa, 2. avustajan käytyä työterveyshuollossa Sote lähettää laskun työnantajalle, 3. työnantaja maksaa lakisääteiset kulut kokonaisuudessaan Soten työterveyshuollolle, 4. työnantaja lähettää maksusta Kelalle korvaushakemuksen, 5. Kelan korvaus tulee noin vuoden kuluttua, ja sen jälkeen työnantaja hakee Sote-kuntayhtymältä loppuosan korvaamista (mikä lakisääteisesti kuuluu Sotelle). Monellakaan henkilökohtaiseen apuun oikeutetulla vaikeavammaisella ei ole ensinnäkään ylimääräisiä varoja sidottavaksi näin pitkään prosessiin. Toisekseen erityisesti vajaakykyisille aiheutuu paljon turhaa ja monelle ylivoimaista työtä. Asia olisi yksinkertaisesti hoidettavissa niin, että vaikeavammainen työnantaja tekisi lain vaatiman sopimuksen Soten työterveyshuollon kanssa, ja sen jälkeen Sote hakisi virkatyönä Kelalta korvaukset työterveyshuollostaan sekä hoitaisi suoraan sisäisellä laskutuksella 1oppumaksun. Julkisuudessa on puhuttu paljon turhan byrokratian purkutalkoista. Vammaisneuvostossa käydyn keskustelun mukaan tässä asiassa ei tarvita lainmuutosta eikä valtakunnallista ratkaisua. Asia voidaan hoitaa paikallisilla päätöksillä erityisesti kun työterveyshuollon antajana on Sote itse. Kyse on yksinkertaisesti turhan työn vähentämisestä. lisaimen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti : kijfaamoccåiisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.

4 Iisalmen kaupunki 2 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO Iisalmen vammaisneuvosto vetoaa kaupunginhallitukseen, että se arvovallallaan hoitaisi yllä mainitun asian mielekkääseen ja asiakkaita palvelevaan järjestykseen Sote -kuntayhtymässä. Iisalmen vammaisneuvoston puolesta Osmo Turkki puheenjohtaja Tuija Sariola varapuheenjohtaja Liite Ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / 78 Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti : kiriaamoccriisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimit iisalmi.fi

5 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 1 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 5 / 2015 Paikka: Ravintola Raatihuone, Kauppakatu 22, Iisalmi Aika: Ma klo Läsnä: Osmo Turkki, puheenjohtaja Päivi Luostarinen, sihteeri Tuija Sariola, varapuheenjohtaja Marketta Heilio, varajäsen Senja Jäderholm, jäsen Eila Huusko, jäsen Kaarina Räisänen, jäsen Jani Kukkonen, varajäsen Riitta Korpihalla, Iisalmen kaupunginhallitus Eero Väisänen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallitus Jyrki Könttä, Iisalmen kaupunki, tekninen keskus Anna -Mari Kurtelius, Iisalmen kaupunki, sivistyspalvelukeskus Ritva Pääkkönen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 73 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 78 Henkilökohtaisen avun työterveyshuolto Asia on ollut aiemmin vammaisneuvoston listalla , , ja Työterveyshuoltoa koskevassa asiassa on aiemmin kirjattu mm: "Asian 2 osalta puheenjohtaja on ollut yhteydessä vammaispalvelujen esimieheen Henriikka Strengelliin, joka on ilmoittanut Soten odottavan em. asiassa uuden vammaispalvelulain saamista. Koska kyseessä on voimassa oleva lakisääteinen työnantajatehtävä ja työntekijän terveyteen liittyvä seikka, saatu vastaus kuvastaa hieman leväperäistä suhteutumista lain velvoitteisiin. Odotettavissa ei ole tässä asiassa lainsäädännöllisiä muutoksia, eivätkä työterveyshuollon määräykset ole mitenkään riippuvaisia vammaispalvelulaista Puheenjohtaja on ollut asiasta yhteydessä sekä työterveyshuoltoon, sosiaali-ja terveysministeriöön, valtakunnalliseen vammaisneuvostoon ja Ylä-Savon Soten vammaispalveluun. Selkeämpi malli olisi se, että näissä tapauksissa Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu : Postiosoite PL 10 Sahköposti: kjaamo(c>liisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimk iisalmi.fi

6 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 2 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 5 t 2015 työterveyshuolto laskuttaisi suoraan vammaispalvelua, joka viranomaistyönä hakisi Kelan korvaukset. Sotessa on asiaan alustavasti suhtauduttu ymmärtäväisesti, mutta mitään päätöstä ei ole saatu aikaan. Vammaisneuvosto : Ritva Pääkkösen mukaan asia on edelleen selvityksen alla. Mikäli henkilökohtaiseen apuun otetaan käyttöön paiveluseteli, työterveyshuoltoon liittyvä ongelma ratkeaa. Palvelusetelin käyttöönottoa aletaan valmistella syksyllä 2015, talousarvion 2016 valmistelun yhteydessä." Julkisuudessa on puhuttu paljon turhan byrokratian purkutalkoista. Esittelijän näkemyksen mukaan tässä asiassa ei tarvita lainmuutosta eikä valtakunnallista ratkaisua. Asia voidaan hoitaa paikallisilla päätöksillä erityisesti kun työterveyshuollon antajana on Sote itse. Kyse on yksinkertaisesti turhan työn vähentämisestä. Edellisessä kokouksessa ei ollut Soten edustajia paikalla. Esitys: 1. Vammaisneuvosto kuulee Soten tämänhetkisen tilanteen henkilökohtaisen avun työterveysasian suhteen. 2. Vammaisneuvosto ottaa asiaan kantaa em. selvityksen valossa. Päätös: Vammaisneuvosto katsoi, että hyvä ratkaisu olisi, että työnantajan asemassa oleva vaikeavammainen tekee sopimuksen ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä hoitaa laskutusasiat. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Vammaisneuvosto saanee lisätietoa Sote:n mahdollisuuksista hoitaa asia edellisessä kokouksessa esillä olleella tavalla. Päätös: Vammaisneuvosto tekee aloitteen Iisalmen kaupunginhallitukselle. Päivi Luostarinen sihteeri Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti: kiriaamo(cdiisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimictfliisalmi.fi

7 Tegelberg Liisa Lähettäjä : Luostarinen Päivi Lähetetty : 19. helmikuuta :16 Vastaanottaja : IISAKirjaamo Aihe: Liite asianumeroon IISf78 Liitteet : eoak pdf Liite aiemmin tässä kuussa lähetettyyn esitykseen liittyen henkilökohtaisen avun työterveyshuollon maksuihin. Liite: Apulaisoikeusasiamiehen sijaisen ratkaisu henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemiseen Ystävällisin terveisin Päivi Luostarinen palkkasihteeri puh paivi.luostarinen@ llasavonsote.fi Hallinto - ja tukipalvelut / Palkkahallinto Kankaankatu 1 C, Iisalmi Ylä-Savon SC1TE., Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4, Iisalmi 1

8 Dnro 5122/4/14 Ratkaisija : Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä : Oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUJEN HAKEMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjoituksessa Jyväskylän kaupungin vammaispalvelun menettelyä henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemista ja korvaamista koskevassa asiassa. Kantelukirjoituksessa arvosteltiin kaupungin ohjeistusta, jonka mukaan henkilökohtaisen avustajan työnantaja joutuu ensin maksamaan itse avustajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kulut ja hakemaan Kela-korvauksen. Kantelijan mukaan ongelmana on se, että Kela-korvausta voi hakea vasta tilikauden loputtua. Tämän jälkeen kaupunki korvaa Kelan päätöstä vastaan loppuosan työterveyshuollon kustannuksista henkilökohtaisen avustajan työnantajalle. Kirjoituksen mukaan tilanne voi muodostua kohtuuttomaksi avustajan työnantajalle, koska korvauksen saaminen voi kestää kuukausia, vaikka kysymyksessä pitäisi olla vaikeavammaiselle henkilölle maksuton palvelu. 3 RATKAISU 3.1 Henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen korvaaminen Oikeusohjeet Perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua muun muassa korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Saman pykälän 3 momentin mukaan vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.

9 Vammaispalvelulain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 166/2008) mukaan työnantajan maksettavaksi kuuluvia lakisääteisiä maksuja ja korvauksia ovat vakiintuneen käytännön mukaisesti muun muassa työterveyshuollon maksut. Sosiaali - ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 4 :n 5 kohdan mukaan vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on maksuton sosiaalipalvelu. Henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla. Työterveyshuoltolain 4 :n mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Sairausvakuutuslain 13 luvun perusteella Kela maksaa korvausta työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista. Oikeus korvaukseen on työnantajalla ja yrittäjällä sekä kunnalla, kun se järjestää yrittäjien työterveyshuoltopalveluita Kansaneläkelaitoksen (Kela) korvauslinjaus henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakemisessa Kela on antanut päivätyn muistion (Dno 3/310/2014) vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakemisesta ja maksamisesta. Muistion kohdassa 4 esitetyn korvauslinjauksen mukaan kun kunta järjestää vaikeavammaiselle henkilölle vammaispalvelulain mukaisia henkilökohtaisen avustajan palveluita ja kun vaikeavammainen henkilö toimii työnantajana henkilökohtaiselle avustajalleen, vammainen henkilö hakee itse sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen Kelasta ja omavastuuosuudestaan korvauksen kunnalta. Jos vammainen henkilö ei pysty tai halua hoitaa avustajalleen järjestämänsä työterveyshuollon korvausten hakemista, voidaan työterveyshuollon korvaamisessa toimia seuraavasti: Kun kunta maksaa työterveyshuollon ja vaikeavammainen henkilö antaa valtakirjan kunnalle, kunta hakee korvauksen työnantajan puolesta noudattaen vuonna 2009 tehtyä korvauslinjausta; Kun kunta on ulkoistanut työnantajana toimivan vaikeavammaisen tukipalvelut ulkopuoliselle taholle, vastaa kunta kuitenkin edelleen avustajan palkkaamisesta aiheutuvista kohtuullisista ja välttämättömistä kustannuksista kokonaisuudessaan. Vaikeavammainen voi antaa valtakirjan kunnan osoittamalle tai muulle taholle, jolle työnantajavelvoitteita on delegoitu. Tämä voi hakea Kelasta työterveyshuollon korvausta vastaavalla menettelyllä kuin kunta. Kunta ja työnantajavelvoitteita hoitava taho järjestävät keskenään työterveyshuollon kustannusten maksamisen ja korvausten tilityksen. Puheena olevassa Kelan muistiossa ja Kelan työterveyshuoltoa koskevassa etuusohjeessa on lisäksi yksityiskohtaiset menettelyohjeet korvauksen hakemiseksi ja maksamiseksi Saatu selvitys Kaupungin selvityksen mukaan se ei ole kilpailuttanut henkilökohtaisten avustajien työnantajien puolesta lakisääteistä työterveyshuoltoa, vaan vaikeavammainen työnantaja voi

10 valita itse mitä työterveyshuollon palveluntuottajaa käyttää. Tällöin työnantaja maksaa kustannukset palveluntuottajan hinnoittelun mukaan ja hakee ohjeistuksen mukaisesti korvausta Kelalta. Työnantaja saa kustannuksista 50 % takaisin Kelalta. Kaupunki korvaa loppuosan lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista avustajan työnantajalle Kelan päätöskopiota vastaan. Syntyneet lakisääteisen työterveyshuollon kustannukset korvataan työnantajalle täysimääräisesti Kelan ja kaupungin kautta. Kelalta saadun selvityksen mukaan työnantaja voi hakea työntekijänsä työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Henkilökohtaisen avustajan työnantajan näkökulmasta kaupunki pitää kuitenkin erittäin valitettavana sitä, jos korvauksen saaminen Kelalta pitkittyy. Kaupunki toteaa selvityksessään, että kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa Kelan korvauskäytäntöihin. Asiaan ei voida vaikuttaa muutoin kuin viemällä asiakkailta saatua palautetta eteenpäin. Kaupungissa on vahvistettu henkilökohtaisten avustajien työnantajien ohjausta ja neuvontaa siten, että sosiaalityön ja toimistotyön kautta saatavan ohjauksen lisäksi on järjestetty erillinen henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta. Tämän kautta työnantajien on mahdollista saada tarvittaessa erittäin konkreettista ohjausta ja apua työnantajavelvoitteiden hoidossa. Kelan muistion mukaan työterveyshuollon korvausten hakemiseen liittyvästä tilanteesta on kuultu Kelan vammaisetuuksia koskevaa asiakasraatia, jossa on edustettuna 14 vammaisjärjestöä. Raadin jäsenten mukaan osalla vaikeavammaisista on halu ja kyky toimia työnantajina. Kuitenkin osalle työnantajavelvoitteet, muun muassa työterveyshuollon järjestämisvelvoite, ovat vieraita, ja velvoitteiden hoitaminen on erittäin vaikeaa. Vähimmäisvaatimus kunnille olisi hyvän ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen, jossa voisi hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta. Raadin mukaan vaikeavammaisille tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus järjestää työterveyshuolto ja sen korvausten hakeminen myös niin, että he voivat valtuuttaa toisen tahon toimimaan puolestaan Arviointi Laillisuusvalvojana arvioitavanani on kysymys siitä, onko kaupungin menettely avustajan työterveyshuollon maksujen korvaamisessa lainvastainen ja voiko kaupungin korvauskäytäntö estää vaikeavammaiselle henkilölle myönnetyn palvelun käyttämisen ja perusoikeuksien toteutumisen. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on palvelun saajalle maksuton sosiaalipalvelu, jolla turvataan vaikeavammaiselle henkilölle perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa kunta korvaa vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen. Näitä lakisääteisiä maksuja ovat muun muassa avustajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat maksut. Lainsäädännössä ei ole mainittu, missä vaiheessa kunnan tulee korvata syntyneet kustannukset vaikeavammaiselle työnantajalle. Saamani selvityksen perusteella korvattaviksi kuuluvat työterveyshuollon maksut korvataan jälkikäteen täysimääräisesti kantelijalle Kelan ja kaupungin toimesta. Kantelijan mukaan on kuitenkin kohtuutonta, että asian käsittelyssä ja korvausten maksamisessa voi kulua kuitenkin yhteensä jopa puoli vuotta. Totean, että joissain tilanteissa lopullisen korvauksen saaminen voinee käytännössä kestää yli vuoden työterveyshuollon kustannusten syntymisestä. Tämä johtuu siitä, että työnantaja voi hakea kela-korvausta vain kerran vuodessa tilikauden päätyttyä ja vasta tämän jälkeen kunta korvaa loppuosan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista.

11 Kantelukirjoituksen ja saamani selvityksen valossa en ole havainnut, että kaupunki olisi menetellyt työterveyshuollon maksujen korvaamista koskevassa asiassa lainvastaisesti tai laiminlyönyt sille kuuluvia velvollisuuksia. Mielestäni kaupungin työterveyshuollon maksujen korvaamiskäytäntö saattaa kuitenkin joissain tilanteissa vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevan vaikeavammaisen henkilön oikeuksien toteutumisen. Henkilökohtainen apu on palvelu, jolla turvataan vaikeavammaisen henkilön perustuslain mukaista oikeutta välttämättämään huolenpitoon. Tilanne vol muodostua ongelmalliseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa vaikeavammainen henkilö on varaton tai vähävarainen, eikä hänellä tämän vuoksi ole mahdollisuutta järjestää ja maksaa lakisääteistä työterveyshuoltoa henkilökohtaiselle avustajalleen. Lisäksi työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat maksut voivat muodostua suuriksi tilanteessa, jossa vaikeavammaisella henkilöllä on useita henkilökohtaisia avustajia. Nämä seikat voivat joissain tilanteissa rajoittaa tai estää palvelun käyttöä. Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Vaikeavammaisella henkilöllä ei ole oikeutta vaatia kunnan velvoittamista erityiseen järjestämis - tai maksatustapaan. Kunnan on kuitenkin huolehdittava, ettei valittu järjestämis - tai maksatustapa tosiasiallisesti rajoita henkilölle kuuluvaa subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen apuun. Työterveyshuollon maksujen korvaamistapa ei johtaa siihen, että henkilökohtaisen avun palvelun käyttö estyy. Korostan, että vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää hänelle subjektiivisena oikeutena myönnettyä henkilökohtaisen avun palvelua. Mikäli kaupunki korvaa työterveyshuollon maksut jälkikäteen, on sen varmistettava palvelun käyttämismahdollisuus esimerkiksi käsittelemällä laskut nopeasti. Kaupunki voi myös korvata ennakolta vaikeavammaiselle työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Korkein hallinto-oikeus totesi vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun maksukäytäntöä koskevissa päätöksissä (KHO T 5041 ja KHO T 3904), että kunnan on huolehdittava siitä, että henkilön oikeus kuljetuspalveluihin tosiasiallisesti toteutuu. Mikäli kunta maksaa kuljetuspalvelun jälkikäteen, on varmistettava palvelun käyttämismahdollisuus esimerkiksi matkaennakkoa myöntämällä tai käsittelemällä kuljetuspalvelulaskut nopeasti. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumisen kannalta pidän hyvänä ratkaisuna Kelan korvauslinjauksen mahdollistamaa käytäntöä, jonka mukaan kunta voi maksaa kokonaisuudessaan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, jos vammainen henkilö ei pysty tai halua hoitaa avustajalleen järjestämänsä työterveyshuollon korvausten hakemista. Tässä tilanteessa vaikeavammainen henkilö antaa valtakirjan kunnalle, joka voi hakea korvauksen Kelalta vaikeavammaisen työnantajan puolesta. Vaikeavammainen voi antaa korvauksen hakemista varten valtakirjan myös kunnan osoittamalle tai muulle taholle, jolle työnantajavelvoitteiden hoitamista on delegoitu. Kelan korvauslinjauksen mukaan kunta ja työnantajavelvoitteita hoitava taho järjestävät keskenään työterveyshuollon kustannusten maksamisen ja korvausten tilityksen. Totean vielä, että vaikeavammaisilla työnantajilla tulee kuitenkin halutessaan olla mahdollisuus hoitaa itse kaikki työnantajavelvoitteet. Vammaispalvelulain mukaan kunnalla on velvollisuus tarvittaessa ohjata ja auttaa vaikeavammaista henkilöä palkkaukseen liittyvissä asioissa.

12 4 TOIMENPITEET Kiinnitän Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimen huomiota edellä esittämääni käsitykseen henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemisessa ja korvaamisessa noudatettavasta menettelystä. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni Jyväskylän kaupungin perusturvapalveluille.