YLEISOHJEITA LUE OHJEET ERITTÄIN HUOLELLISESTI!

Transkriptio

1 ITÄ SUOMEN YLIOPISTO VALINTAKOE Oikeustieteiden laitos Nimi: Henkilötunnus: YLEISOHJEITA LUE OHJEET ERITTÄIN HUOLELLISESTI! Lue tarkasti annetut ohjeet ja noudata niitä. Tämän yleisohjeen (2 sivua) lisäksi yksittäisissä tehtävissä saattaa olla lisäohjeita, jotka on otettava huomioon. Jos kokeen aikana ilmenee kysyttävää (esimerkiksi haluat lisää paperia), nouse seisomaan paikallasi pysyen kokeen valvoja saapuu luoksesi. Jokaisella kokeeseen osallistujalla on seuraava materiaali: 1. tämä ohje, joka sisältää tehtävän erillisellä paperilla tehtävä 2 (kohdat 1 14), 3. erillisellä paperilla tehtävä 3 (kohdat a ja b), 4. erillisellä paperilla tehtävä 4 (sisältää liitteen Ote tuloverolaista 1535/1992) 5. ruutupaperia tehtäviin 1 ja 4 vastaamista varten Tarkista, että sinulla on em. materiaali. Vastaa jokaiseen tehtävään. LUE HUOLELLISESTI KYSYMYS ENNEN KUIN RYHDYT VASTAAMAAN. Tehtävään 1 vastataan erilliselle ruutupaperille. Kirjoita vastauksesi jokaiselle riville. Jätä vasempaan sivuun kahden ruudun marginaali. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla. Tehtävään 2 vastataan kysymyspaperiin ja tehtävään 3 vastataan kysymyspaperissa oleville viivoille. Tehtävän 3 vastauksen enimmäispituus on vastaukselle varattu tila. Jokaiseen vastauspaperiin (myös kysymyspaperille vastattaviin) on kirjoitettava oma nimi ja henkilötunnus. Sinun tulee palauttaa jokaisen tehtävän osalta vastauspaperi, johon olet merkinnyt edellä mainitut tiedot (vaikka et olisi vastannut johonkin tehtävään). Täysin virheelliset ja keskenään ristiriitaiset väittämät voivat tietyn tehtävän tai itsenäisen kysymyksen osan kokonaisarvostelussa vähentää tuohon tehtävään tai kysymyksen osaan annettujen oikeiden väittämien tuottamaa pistemäärää. Tehtäviä 1 3 arvosteltaessa otetaan huomioon vain valintakoekirjassa esitetyt tiedot. Tehtävää 4 arvosteltaessa otetaan huomioon vain jaetussa aineistossa esitetyt tiedot. Kustakin tehtävästä (1 4) voi saada enintään 14 pistettä, jolloin valintakokeen pistemäärän yhteenlaskettu maksimipistemäärä on 56 pistettä. Kokeen päättyessä vastaukset jätetään niille osoitetuille paikoille siten, että kukin vastaus tehtäviin 1 4 jätetään omaan kohtaansa. Myös koetta varten jaetut tehtävät, aineisto ja suttupaperit on palautettava niille osoitetuille paikoille.

2 Jos haluat luopua kokeesta, jätä henkilötiedoillasi varustettu vastauspaperi, johon olet selvästi merkinnyt LUOVUN, sille erikseen osoitetulle paikalle. Koesalista saa poistua aikaisintaan 30 minuutin kuluttua kokeen alkamisesta. Jokaisen henkilöllisyys tarkastetaan kokeesta poistuttaessa, myös silloin, kun kokelas luovuttaa. Jos poistuttaessa ei ole esitettävänä selvitystä henkilöllisyydestä, se on esitettävä viimeistään ma klo 14 mennessä oikeustieteiden toimistossa (Yliopistonkatu 2, Aurora II, B rappu). Kaikenlainen vilppi kokeessa on kielletty. suoritus hylätään. Jos vilppiä havaitaan, vilppiä tehneen koe keskeytetään ja Kokeen aikana matkapuhelinten tulee olla suljettuna ja ne on jätettävä laukkuun. Koe kestää neljä (4) tuntia. WC:ssä käynti järjestetään valvottuna kokeen puolessa välissä. TEHTÄVÄ 1 Maksimipistemäärä 14 p. Rikosoikeudelliset oikeuttamisperusteet? Vastaus löytyy pääsykoekirjan sivuilta Alla mallivastaus, joka on pisteytetty 14 pisteeseen. Oikeuttamisperusteen merkitys on siinä, että se poistaa teon oikeudenvastaisuuden (1½p.). Oikeuttamisperusteita ovat hätävarjelu (2 p.) ja pakkotila (2 p.). Hätävarjelu voidaan määritellä puolustusteoksi (½ p.), joka on välttämätön (½ p.) välittömästi uhkaavan (½ p.) tai jo aloitetun (½ p.) hyökkäyksen (½ p.) torjumiseksi. Laissa ei aseta rajoituksia niille oikeushyville, joita voidaan puolustaa voimakeinoilla (½ p.). Käytännössä hätävarjeluoikeuden käyttö liittyy yksilön perusoikeuksien suojaamiseen (½ p.). Hätävarjelusäännöksen perusteella voidaan torjua myös yhteisöllisiin oikeushyviin kuten ympäristöön kohdistuvia hyökkäyksiä (½ p.). Hätävarjelulla torjutaan toisen ihmisen (½ p.) taholta tulevaa hyökkäystä. Pakkotila on tilanne, jossa oikeudellisesti suojattu etu joudutaan uhraamaan (½ p.), jotta jokin toinen oikeudellisesti suojattu etu voidaan pelastaa (½ p.) pakottavasta ja välittömästi uhkaavasta (½ p.) vaarasta (½ p.). Tällainen vaara voi johtua toisen ihmisen norminmukaisesta tai norminvastaisesta käyttäytymisestä, luonnonilmiöstä, onnettomuudesta tai eläimen hyökkäyksestä (½ p). Pakkotilan erottaa hätävarjelusta ensinnäkin se, että muun kuin ihmisen aiheuttama vaara käsitellään pakkotilaoikeuden mukaan (½ p.). Toiseksi merkitystä on sillä, kehen vaaran torjumisteko kohdistetaan. Hätävarjelussa puolustusteko kohdistetaan hyökkääjään (½ p.). Jos puolustusteko kohdistetaan muuhun henkilöön kuin hyökkääjään, tilannetta arvostellaan pakkotilatekona.(½ p.).

3 TEHTÄVÄ 2 Maksimipistemäärä 14 p. Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa kysymysosiossa on 14 väittämää, joiden osalta sinun tulee ratkaista, ovatko väittämät oikein vai väärin. Merkitse mielestäsi oikea vastaus kunkin väittämän kohdalla merkitsemällä rasti valitsemaasi ruutuun. Oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen ja väärästä vastauksesta saat yhden miinuspisteen. Jos molemmat ruudut on jätetty tyhjiksi tai jos rasti on molemmissa ruuduissa, saat vastauksestasi nolla pistettä. Väittämä Oikein Väärin 1 Oikeusvarmuus on osa perustuslakiin kirjattua oikeusturvaa ja sen yksinomaisena tarkoituksena on antaa yksilölle suojaa viranomaisen päätösten ja toiminnan menettelyllisen lainmukaisuuden osalta. X 2 Riita asioissa sovellettavan määräämisperiaatteen mukaan tuomioistuin ei saa koskaan tuomita enempää kuin asiaosainen on vaatinut eikä tuomioistuin saa perustaa tuomiotaan seikkaan johon asianosaiset eivät ole vedonneet. X 3 Hallintolakiin on sisällytetty asiakkaaseen kohdistuvia hyvän hallinnon periaatteita, joita ovat palveluperiaate, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus sekä huolellisuusvaatimus. 4 Lain systemaattinen tulkinta voi joissakin tapauksissa merkitä sitä, että joudutaan poikkeamaan tulkittavan säännöksen sanamuodosta. 5 Rikossäännös sisältää aina kolme osaa: ensin on rikoksen nimi (esim. RL 21:1, tappo) sitten käyttäytymisnormi (älä tapa) ja kolmanneksi reaktionormi (jos tapat, sinua rangaistaan). 6 Vallan kolmijako opin mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Näiden tuomioistuinten tuomarien riippumattomuus taataan sillä, että perustuslain 102 :n mukaan tasavallan presidentti nimittää ja erottaa vakinaiset tuomarit laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. 7 Säädöshierarkian periaatteen mukaan tuomioistuimissa ei saada soveltaa perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa alemman asteista säännöstä. 8 Varallisuusoikeuden haltijan luovutuskompetenssin rajoitteet voivat olla lakisääteisiä tai tahdonvaltaisia. Luovutuskompetenssia voivat rajoittaa muun muassa haltijan oikeustoimikelvottomuus tai tahdonvaltainen luovutuskielto. 9 Rikoslainopille on ominaista, että niin kutsuttu teoreettinen lainoppi voi systematisointi ja tulkintasuositusten antamisen sijaan myös saada vaikutteita käytännön ratkaisutoiminnasta. 10 Opintotuen muutoksenhakulautakunta on yksi esimerkki lautakuntatyyppisistä muutoksenhakuelimistä, jonne hallinto oikeuden päätöksistä voi valittaa. 11 Retroaktiivisuuskiellolla tarkoitetaan sitä, ettei tuomari saa jälkeenpäin asettaa rangaistusta sellaisesta teosta, jota ei sen tekohetkellä ollut vielä säädetty rangaistavaksi. 12 Lain vaikutusarvioinnin avulla pyritään jälkikäteen selvittämään sitä, kuinka hyvin lainsäädännölle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. 13 Sopimuksen sitovuuden ja sopimusvapauden periaatteista huolimatta tuomioistuin voi kohtuullistamisperiaatteen nojalla puuttua sopimuksen sisältöön ja muuttaa sitä osapuolten alkuperäisestä tahdosta poikkeavasti. 14 Rikosprosessissa asianomistaja ei saa esittää syyttäjän esittämää rangaistusvaatimusta ankarampaa rangaistusvaatimusta.

4 TEHTÄVÄ 3 Maksimipistemäärä 14 p. Nimi: Henkilötunnus: Vastaukset löytyvät pääsykoekirjan sivuilta 56 ja 60. A) Sopimus ja muun varallisuusoikeuden kannalta keskeinen oikeuskäsite on oikeustoimi. Mikä oikeustoimi on (= määrittele se)? (8 p.) Oikeustoimi on: tahdonilmaisu (2p 1 p. sanan molemmista puolikkaista) jolla oikeuksia (1p.) ja velvollisuuksia (1p.), perustetaan (1p), kumotaan (1p) muutetaan (1p.) tai siirretään (1 p.) a kohta yhteensä 8 pistettä B) Sopimusvapaus voidaan jakaa erilaisiin elementteihin. Luettele sopimusvapauden elementit. (6 p.) Sopimusvapauden elementit ovat: sopimuksen päätäntävapaus (1 p.) sopimuskumppanin valitsemisvapaus (1 p.) tyyppivapaus (1 p.) muu sisältövapaus kuin tyyppivapaus (1 p.) muotovapaus (1 p.) sopimuksen purkuvapaus (1 p.) b kohta yhteensä 6 pistettä

5 TEHTÄVÄ 4 Maksimipistemäärä 14 p. Herra X on ostanut metsää vuonna 2010 Joensuusta, Kuopiosta ja Savonlinnasta kuultuaan ystävältään, että metsävarallisuuden arvo tulee nousemaan tulevaisuudessa. X maksoi kustakin metsätilasta euroa, joka on kunkin tilan osalta myös puuston arvo. X:n suunnitelma on, että hän tulee myymään Joensuussa olevalta tilalta (tila J) puuta 300 kuutiometriä hankintakaupalla siten, että X ja kaksi hänen täysi ikäistä poikaansa A ja B, joista A asuu vielä kotona, tekevät korjuutyön ilman erilliskorvausta. Puun korjuu tullaan tekemään loppuvuodesta 2012, joten X olettaa saavansa maksun puun ostajalta vasta vuonna X on jo tammikuussa 2012 aloittanut valmistelut tulevan hakkuun varalle tilaamalla suunnitelman tilan J osalta. Kuopiossa olevalta tilalta (tila K) X tulee ottamaan vuonna 2012 puuta ainoastaan asuintalonsa lämmitykseen. Savonlinnan tilalta (tila S) X on harkinnut antavansa pojalleen B oikeuden hakea puuta pojan tulevaa asuintaloa varten. Savonlinnan tilan puusto kärsi tuntuvia vahinkoja kesällä 2011 hirmumyrskyn johdosta, ja X odottaa saavansa vakuutusyhtiöltä tuntuvat korvaukset metsätuhojen takia. Selvitä jaetun aineiston (Liite) perusteella verotukseen vaikuttavat kysymykset. Mainitse sovellettavat lainkohdat sekä lainkohtien keskeinen sisältö tapaukseen sovellettuna. Mallivastaus: Tila J Tuloverolain 43.1 :n mukaan veronalaista pääomatuloa on hankintakaupalla myydystä runkopuusta valmistettavasta tai valmistetusta puutavarasta, kuten tukeista, pylväistä, kuitupuusta tai haloista sekä hakkeesta saadun tulon pääomatulo osuus. Hankintakaupalla saadun tulon pääomatulo osuutena pidetään puun myyntituloa vähennettynä hankintatyön arvolla. (1 p.) Tuloverolain 61.1 :n mukaan muu kuin pääomatulo on ansiotuloa. Tuloverolain 63.1 :n mukaan veronalaista ansiotuloa on se työn arvo, jonka verovelvollinen tai hänen puolisonsa, verovelvollisen kotona oleva lapsi, joka ennen verovuotta on täyttänyt 14 vuotta, ja kuolinpesän tai verotusyhtymän osakas taikka hänen perheenjäsenensä ovat verovuonna tehneet valmistaessaan tai kuljettaessaan puutavaraa maatilan metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä (hankintatyö). Tapauksessa X:ää ja A:ta, joka asuu kotona ja on täyttänyt 14 vuotta, verotetaan hankintatyöstä. (0,5 p. + 0,5 p. = 1 p.) Tuloverolain 63.2 :n mukaan hankintatyö arvioidaan rahana siihen määrään, joka siitä työstä olisi palkatulle henkilölle suoritettava. X:n ja A:n ansiotulona verotettava hankintatyön arvo arvioidaan metsäalan palkkatason perusteella. (1 p.) Tuloverolain 63.3 :n mukaan hankintatyön arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi kuitenkin vain siltä osin kuin edellä tarkoitettujen henkilöiden valmistaman tai kuljettaman puun määrä yhteensä ylittää 125 kuutiometriä. X:n ja A:n ansiotuloa on vain se yhteenlaskettu osuus, joka ylittää 125 kuutiometriä (maksimi on 300 kuutiometriä 125 kuutiometriä). (1 p.) Tuloverolain 63.4 :n mukaan hankintatyön veronalainen määrä jaetaan X:n ja A:n ansiotuloksi näiden työpanosten suhteessa. (1 p.)

6 Tuloverolain 55.1 :n mukaan luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella on oikeus tehdä metsävähennys maatilana pidettävältä kiinteistöltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta ennen 56 :ssä tarkoitettujen vähennysten tekemistä. X on siis oikeutettu tekemään metsävähennyksen (1p.) TVL 55.2 :n metsävähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Maksimimäärä metsävähennykselle on X:n saamien pääomatulojen osalta 60 % tuloista. (1 p.) TVL 55.2 :n mukaan metsävähennysten yhteismäärä ei saa ylittää 60 prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä. X:n tekemien metsävähennysten maksimimäärä on 60 % tilojen J, K ja S hankintamenojen määrästä eli euroa. (1 p.) TVL 55.4 : Metsävähennys tehdään verovelvollisen vaatimuksesta, ja hänen tulee sitä vaatiessaan esittää selvitys sen edellytyksistä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on oltava vähintään euroa. X:n on siis itse vaadittava metsävähennyksen tekemistä, mikäli hän haluaa saada vähennyksen hyväkseen. (1 p.) TVL 56 kohta 5: Metsätalouden pääomatuloon kohdistuvia menoja ovat muun ohessa: metsätaloussuunnittelusta ja neuvonnasta sekä metsätalouteen kohdistuvasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä aiheutuneet menot. TVL 54.1 :n mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.(0,5 p. + 0,5 p. = 1 p.) TVL 110 ja 113 : Tulot ja menot huomioidaan niinä vuosina, kun maksut suoritetaan. (1 p.) Tila S TVL 43.2 :n mukaan hakkuuoikeuden vastikkeetonta luovutusta ilman maapohjaa pidetään veronalaisena omaan käyttöön ottona kantoraha arvon mukaan. Pojan ottaessa puutavaraa tilalta S vastikkeetta, verotetaan po. tilannetta omana käyttönä. Myös mahdolliset vakuutuskorvaukset ovat 43.2 :n mukaan verotettavaa pääomatuloa (0,5 p. + 0,5 p. = 1 p.) TVL : Jos verovelvollinen on metsätuhon perusteella saanut vakuutus tai vahingonkorvausta, korvauksesta saadaan jättää lukematta tuloksi edellä mainituksi ajaksi se määrä, joka tarvitaan tuhoutuneen metsän uudistamiseen. X voi siirtää vakuutuskorvauksen perusteella suoritettavan veron maksamista neljällä vuodella. TVL :n perusteella X voi tehdä ns. menovarauksen, joka täytyy tulouttaa neljän vuoden sisällä (0,5 p. + 0,5 p. = 1 p.) Tila K TVL 43.3 : Veronalaista tuloa ei myöskään ole lämmitykseen tai muuhun verovelvollisen omaan kulutuskäyttöön otetun puutavaran arvo. X:n ei siis tarvitse maksaa tuloveroa ottaessaan tilalta K oman asunnon lämmitykseen puutavaraa. (1 p.)

7 Liite Ote tuloverolaista ( /1535) Tuloverolaki Metsätaloudesta ja porotaloudesta saatu tulo 43 Metsätalouden pääomatulo Veronalaista pääomatuloa on verovelvollisen omassa metsässä kasvavan runkopuun hakkuuoikeuden ensimmäisestä vastikkeellisesta luovutuksesta (pystykauppa) saatu tulo ja hankintakaupalla myydystä runkopuusta valmistettavasta tai valmistetusta puutavarasta, kuten tukeista, pylväistä, kuitupuusta tai haloista sekä hakkeesta saadun tulon pääomatulo osuus. Hankintakaupalla saadun tulon pääomatuloosuutena pidetään puun myyntituloa vähennettynä hankintatyön arvolla. Metsätalouden pääomatuloa on myös muusta kuin runkopuusta saatu metsätalouden tulo, kuten tulo hakkuutähteiden, kantojen, muun metsäenergiapuun, koristehavujen, tienvarsikeppien, joulupuiden tai vastaavien luovutuksesta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös puun myyntituloon, joka on saatu kiinteistön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden nojalla. Metsätalouden pääomatulona pidetään myös metsästä saatua vakuutuskorvausta tai muuta korvausta samoin kuin yksityistalouden käyttöön otetun tai toiseen tulolähteeseen siirretyn puutavaran kantorahaarvoa tai käypää arvoa. Metsätalouden pääomatuloksi luetaan myös metsätalouteen saadut tuet ja avustukset. Hakkuuoikeuden vastikkeetonta luovutusta ilman maapohjaa pidetään veronalaisena omaan käyttöön ottona kantoraha arvon mukaan. Muiden kuin omana asuntona tai muutoin henkilökohtaisessa käytössä olevien rakennusten tai rakennelmien rakentamiseen tai korjaamiseen otetun puutavaran arvoa ei pidetä veronalaisena tulona. Veronalaista tuloa ei myöskään ole lämmitykseen tai muuhun verovelvollisen omaan kulutuskäyttöön otetun puutavaran arvo. 44 Porotaloudesta saatu tulo ja sen laskeminen Porotaloudesta saatu tulo on veronalaista pääomatuloa lukuun ottamatta porotalouden hyväksi tehdyn työn arvoa. Porotaloudesta saatuna tulona pidetään sitä puhdasta tuottoa, jonka porotalouden arvioidaan edellisenä poronhoitovuotena keskimäärin tuottaneen paliskunnan toimesta luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti, ottaen huomioon paikkakunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet kustannukset. Tämä tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta varten vahvistettujen tuottoperusteiden nojalla. Jos porotaloudesta saatu tulo jotakin porokarjaa kohdanneen vahingon johdosta on vähentynyt huomattavasti enemmän kuin paikkakunnalla yleensä, on tämä kohtuullisessa määrässä otettava huomioon tuloa arvioitaessa. Valtioneuvosto vahvistaa Verohallintoa kuultuaan 2 momentissa tarkoitetut tuottoperusteet ennen kunkin vuoden joulukuun 10 päivää. Paliskuntain yhdistyksen on ennen lokakuun 31 päivää tehtävä valtioneuvostolle ehdotus porotalouden tuottoperusteista.

8 3 LUKU Pääomatulosta tehtävät vähennykset 54 Tulonhankkimismenot Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Verovelvollinen voi vähentää myös arvopapereiden, arvo osuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin, kuin ne verovuonna ylittävät 50 euron suuruisen omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden katsotaan kattavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot myös siltä osin, kuin omaisuus tai sen tuottama tulo ei ole veronalaista. 55 Metsävähennys Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella on oikeus tehdä metsävähennys maatilana pidettävältä kiinteistöltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta ennen 56 :ssä tarkoitettujen vähennysten tekemistä. Metsävähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Verovelvollisen verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien metsävähennysten yhteismäärä vähennettynä määrällä, joka 46 :n 8 momentin nojalla on lisätty metsän veronalaiseen luovutusvoittoon, ei saa ylittää 60 prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä. Metsän hankintamenona pidetään metsän osuutta kiinteistön hankintamenosta. Jos kiinteistön omistusoikeus siirtyy edelleen vastikkeettomalla saannolla, verovelvollisella on sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut. Jos vastikkeettomalla saannolla siirtyy osa luovuttajan omistamista kiinteistöistä, siirtyvän metsävähennysoikeuden määrä vastaa saannon kohteena olevan metsän hankintamenon suhteellista osuutta luovuttajan metsävähennyksen perusteena olevien hankintamenojen kokonaismäärästä. Metsävähennys tehdään verovelvollisen vaatimuksesta, ja hänen tulee sitä vaatiessaan esittää selvitys sen edellytyksistä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on oltava vähintään euroa. 56 Metsätalouden pääomatulosta tehtävät muut vähennykset Metsätalouden pääomatuloon kohdistuvia menoja ovat muun ohessa: 1) metsätaloudessa työskennelleille henkilöille rahana maksetut palkat, heidän ja heidän omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän omaistensa eläke, sairauskorvaus, työkyvyttömyyskorvaus ja muiden niiden kaltaisten oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä pakollisesta eläkevakuutuksesta suoritetut maksut, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella suoritetut maksut ja maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetut ryhmähenkivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 31 :ssä mainituin rajoituksin;

9 2) kulotuksesta, uudistusalojen valmistamisesta, metsänviljelystä, taimikonhoidosta, pystypuiden karsinnasta ja lannoittamisesta johtuneet menot; 3) metsäteiden rakentamis ja kunnossapitomenot, metsän ojitusmenot sekä metsätalouteen liittyvien koneiden ja kaluston hankinta ja käyttömenot, kone ja taukosuojien ja muiden rakennusten samoin kuin muiden hyödykkeiden hankintamenot; 4) metsänhoitomaksut, metsävakuutusmaksut, metsänsuojelumenot sekä metsänhoitoyhdistysten ja metsälautakuntien toimitusmaksut; sekä 5) metsätaloussuunnittelusta ja neuvonnasta sekä metsätalouteen kohdistuvasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä aiheutuneet menot. Verovelvollinen ei saa vähentää menoja siltä osin kuin hän on saanut niihin verovapaata avustusta tai muuta korvausta. Jos vähennys on verotuksessa hyväksytty, luetaan avustus tai korvaus tuloksi. 57 Lahjoitusvähennys Yhteisö saa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla vähentää tulostaan: 1) vähintään 850 euron ja enintään euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueeseen kuuluvalle valtiolle tai Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle; 2) vähintään 850 euron ja enintään euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen sellaiselle Verohallinnon nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai jonkin edellä mainitun yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen taikka suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun Verohallinnon nimeämän tahon on toimitettava vuosittain Verohallinnolle tiedot saamistaan vähennyskelpoisista lahjoituksista, niiden antajista ja siitä, mihin tarkoitukseen lahjoitus on käytetty. Verohallinnolle on lisäksi toimitettava viimeksi päättyneen toimintavuoden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset tietojen antamistavasta ja ajankohdasta. 4 LUKU Ansiotulon veronalaisuus 61 Ansiotulo Ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo. Veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus. 63 Hankintatyön arvo Veronalaista ansiotuloa on se työn arvo, jonka verovelvollinen tai hänen puolisonsa, verovelvollisen kotona oleva lapsi, joka ennen verovuotta on täyttänyt 14 vuotta, ja kuolinpesän tai verotusyhtymän osakas taikka

10 hänen perheenjäsenensä ovat verovuonna tehneet valmistaessaan tai kuljettaessaan puutavaraa maatilan metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä (hankintatyö). Hankintatyö arvioidaan rahana siihen määrään, joka siitä työstä olisi palkatulle henkilölle suoritettava. Hankintatyön arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi kuitenkin vain siltä osin kuin edellä tarkoitettujen henkilöiden valmistaman tai kuljettaman puun määrä yhteensä ylittää 125 kuutiometriä. Hankintatyön veronalainen määrä jaetaan 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden ansiotuloksi näiden työpanosten suhteessa. IV OSA TULON JA MENON JAKSOTTAMINEN 110 Tulon jaksottamista koskeva yleissäännös Tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut. 111 Metsätalouden pääomatulosta myönnettävä menovaraus Luonnollinen henkilö, kuolinpesä ja näiden muodostama verotusyhtymä sekä yhteisetuus saavat jättää lukematta verovuoden tuloksi osan maatilana pidettävältä kiinteistöltään saamastaan metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta käytettäväksi metsätalouden pääomatulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen kattamiseen (menovaraus). Menovarausta ei kuitenkaan myönnetä, jos metsä kuuluu elinkeinotoimintaan. Menovarauksen enimmäismäärä on 15 prosenttia metsätalouden veronalaisen pääomatulon määrästä, josta on vähennetty metsävähennyksen määrä. Menovaraus on tuloutettava Oulun ja Lapin läänissä kuuden ja muualla maassa neljän seuraavan verovuoden aikana. Poistoina vähennettävistä menoista saadaan kattaa kuitenkin vain vuotuista poistoa vastaava määrä. Jos verovelvollinen on metsätuhon perusteella saanut vakuutus tai vahingonkorvausta, korvauksesta saadaan jättää lukematta tuloksi edellä mainituksi ajaksi se määrä, joka tarvitaan tuhoutuneen metsän uudistamiseen. 112 Eläketulon jaksottaminen Jos verovuonna saatu lakisääteiseen eläketurvaan perustuva vähintään 500 euron suuruinen eläketulo kohdistuu vähintään kolmen kuukauden ajalta verovuotta edeltäneeseen aikaan, eläketulo jaksotetaan verovelvollisen vaatimuksesta sen vuoden ansiotuloksi, johon eläke kohdistuu. Jos edellä tarkoitettu kerralla saatu eläketulo kohdistuu useampaan vuoteen kuin verovuoteen ja kahteen verovuotta edeltäneeseen vuoteen, se jaksotetaan kolmeksi yhtä suureksi eräksi verovuodelle ja kahdelle sitä edeltäneelle vuodelle. Koko eläketulolle tällä tavoin laskettu vero maksuunpannaan sen vuoden verona, jona tulo on saatu.

11 Vaatimus eläketulon jaksottamisesta on tehtävä kahden kuukauden kuluessa eläkkeen maksuvuodelta toimitettavan verotuksen valmistumisen jälkeen. Toimitettujen verotusten osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään veronoikaisusta verovelvollisen vahingoksi. 113 Menon jaksottamista koskeva yleissäännös Verovelvollisen suorittamaan menoon perustuva, tulosta tehtävä vähennys tehdään, jollei erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuonna, jona maksu on suoritettu.