Lapin suhdanteet

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet

2

3 LAPIN SUHDANTEET VUOSI 2010 LIIKEVAIHTOTIEDOT TAMMIKUU 2000 JOULUKUU 2010* HENKILÖSTÖTIEDOT TAMMIKUU 2000 JOULUKUU 2010* *Tilastokeskuksen ennakkotiedot

4 SISÄLTÖ 1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Yhteenveto ja talousnäkymät Lapin koko talouden ja teollisuuden rakennetarkastelu Liikevaihto- ja henkilöstökehityksen yhteenveto Matkailukeskusten henkilöstö- ja liikevaihtotiedot Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys seutukunnissa Talousnäkymät Suhdannekehitys Lapin maakunnassa Koko talous ja vienti Klusterit ja yritysryhmät Metsäklusteri Kasvuyritysten ryhmä Luovien alojen yritysryhmä Kylmä- ja talviteknologian yritysryhmä Logistiikkaklusteri - Kuljetus ja varastointi Teollisuus ja rakentaminen Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Kaivostoiminta ja louhinta Rakentaminen Palvelut ja kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Tietojenkäsittelypalvelut Muu liike-elämää palveleva toiminta Terveydenhuoltopalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Lapin liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys Rovaniemen seudulla Koko talous Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Matkailu Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Klusterit ja yritysryhmät Kasvuyritysten ryhmä Luovien alojen yritysryhmä Kylmä- ja talviteknologian yritysryhmä Kunnat Rovaniemi koko talous... 64

5 4.7.2 Ranua koko talous Rovaniemen seudun liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys Kemi-Tornion seudulla Koko talous Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Logistiikkaklusteri - Kuljetus ja varastointi Klusterit ja yritysryhmät Kasvuyritysten ryhmä Teollisuuden alihankinta ja palvelut Kunnat Kemi koko talous Tornio koko talous Keminmaa koko talous Simo koko talous Tervola koko talous Kemi-Tornion seudun liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys muissa seutukunnissa Tunturi-Lappi koko talous Pohjois-Lappi koko talous Tornionlaakso koko talous Itä-Lappi koko talous Seutukuntien liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys matkailukeskuksissa Levi Ylläs Saariselkä Pyhä-Luosto Meri-Lappi Rovaniemi Matkailukeskusten liikevaihdon vuosimuutosprosentit Matkailukeskusten liikevaihdon ja kausivaihtelun vertailu alueittain Lapin maakunnan toteutuneen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko LIITE 1: Keskeinen termistö selityksineen LIITE 2: Lapin yritysten toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö kunnittain

6

7 1 ESIPUHE JA MENETELMÄKUVAUS Lapin suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Finnveran, Rovaniemen Kehitys Oy:n, Kemi-Tornio kehittämiskeskuksen sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä. Raportin kokoamisesta on vastannut Lapin liiton ohjelmapäällikkö Mervi Nikander. Julkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla ( Liitteinä on termistö selitteineen (Liite 1) sekä kuvaajat yritysten toimipaikoista, liikevaihdosta ja henkilöstöstä kunnittain (Liite 2). Listaukset toimialojen ja yritysryhmien sisältämistä yrityksistä ovat saatavilla Lapin liitosta. Aineistona on verohallinnon maksuvalvonta-aineisto, jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen suuryritystiedustelua sekä yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Laskenta tehdään toimipaikkatasolla, eli mukana ovat kaikkien niiden yritysten toimipaikat, jotka toimivat toimeksiannossa määritellyillä alueilla, toimialoilla tai yritysryhmissä. Laskennassa on huomioitu toimialalla ja alueella aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Katsauksen uusimmat liikevaihto- ja vientitiedot ovat joulukuulta 2009 ja henkilöstömäärätiedot tammikuulta Graafiset esitykset perustuvat tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuodelta Perusvuotena toimii vuosi 2005, jolloin indeksin arvo on. Henkilöstö kattaa vain yritysten oman henkilöstön, ei vuokratyövoimaa. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja tasoittuu, sillä aineisto päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt prosenttia. Maksuvalvonta-aineiston kuuden kuukauden päivitysaikana yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkarakenteen muutokset, toimialojen muutokset sekä yritysten aloittamiset ja lopettamiset voivat aiheuttaa tietojen tarkentumista. Yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikkatasoiset tiedot kertyvät vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä. 1

8 2 YHTEENVETO JA TALOUSNÄKYMÄT 2.1 LAPIN KOKO TALOUDEN JA TEOLLISUUDEN RAKENNETARKASTELU 2

9 Lapin teollisuuden liikevaihto alatoimialoittain vuonna Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 10 Elintarvikkeiden valmistus 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 11 Juomien valmistus 32 Muu valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 14 Vaatteiden valmistus 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 31 Huonekalujen valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 13 Tekstiilien valmistus 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri liikevaihto miljoonaa euroa ( ) Lapin teollisuuden henkilöstö alatoimialoittain vuonna Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 10 Elintarvikkeiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 32 Muu valmistus 14 Vaatteiden valmistus 11 Juomien valmistus 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 31 Huonekalujen valmistus 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 13 Tekstiilien valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri henkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina (htv) 3

10 2.2 LIIKEVAIHTO- JA HENKILÖSTÖKEHITYKSEN YHTEENVETO Vuoden 2010 loppuun ulottuvat liikevaihtotiedot osoittavat, että alkuvuodesta ripeästi alkaneen kasvun tasaantumisesta huolimatta kasvu oli Lapissa huomattavaa etenkin metallituotteiden valmistuksessa sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Lapissa suhdannekehitys noudatti perinteistä kehityskulkua, jossa taantumatilanteesta ensiksi kärsivät teollisuus ja rakentaminen, myöhemmässä vaiheessa palvelujen ja kaupan alat. Laskusuhdanteesta toipuminen käynnistyi jo vuoden 2009 aikana teollisuudessa, vaikkakin usealla alalla taantumaa edeltäneisiin lukuihin on pitkä matka. Kaikilla aloilla ei myöskään ole vielä merkkejä oleellisesti paremmista näkymistä. Lapin pitkän aikavälin kehitysnäkymät ovat edelleen myönteiset. Lappi panostaa tulevina vuosina strategiansa mukaisesti omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen. Erityisesti tullaan panostamaan korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuuteen eli metsä- ja metalliteollisuuteen sekä kaivostoimintaan ja energiatuotantoon. Edelleen panostetaan matkailuvetoiseen elämysklusteriin, jonka arvoketjuun liittyvät luovat osaamisintensiiviset alat, kuten elokuvatuotanto, design, ICT-sisältötuotanto ja käsityöalat. Aloitettu yhteistyö Ruka-Kuusamon kanssa tuo kaivattua lisävolyymiä markkinointipanostuksiin ja panoksiin sähköisen liiketoimialan edelleen kehittämisessä. Lapin maakunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto kääntyi reippaaseen kasvuun vuoden 2010 puolelle tultaessa; koko vuonna liikevaihto kasvoi peräti 23,0 prosenttia vuodentakaisesta tasostaan. Neljännesvuositasolla tarkasteltuna liikevaihto lisääntyi seuraavasti: tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 16,9 prosenttia, huhti-kesäkuussa 32,7 prosenttia, heinä-syyskuussa 27,9 prosenttia ja loka-joulukuussa vielä 15,7 prosenttia vuodentakaisista vastaavista neljänneksistä. Koko maan tasolla kasvu oli selvästi hitaampaa, kun kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 9,3 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärän kehitys jäi huomattavasti jälkeen liikevaihdon kehityksestä. Tässä on tosin huomioitava se, että vuonna 2009 liikevaihto romahti huomattavasti rankemmin kuin henkilöstömäärä. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä 4,0 prosenttia ja toisella neljänneksellä 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden puolen välin jälkeen henkilöstömääräkin kääntyi varovaiseen kasvuun lisäyksen ollessa kolmannella neljänneksellä 0,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 2,4 prosenttia vuoden 2009 vastaavista neljänneksistä. Koko vuonna 2010 henkilöstömäärä jäi 0,6 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi. 4

11 KAIVOSTOIMINNAN JA LOUHINNAN (TOL B) toimialalla liikevaihto on ollut hyvässä kasvussa viime vuosien aikana. Vuonna 2008 liikevaihto nousi 21,0 prosenttia vuodentakaisesta ja viime vuonna päästiin 94,7 prosentin kasvuun. Viime vuonna toimialan liikevaihto lisääntyi peräti 108,0 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkaimmillaan kasvu oli vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto lisääntyi 333,1 prosenttia, ja toisellakin neljänneksellä yllettiin 124,3 prosentin kasvuun vuotta aiemmasta. Viime vuoden puolen välin jälkeen liikevaihdon kasvu tasaantui, mutta heinä-syyskuussa sitä kertyi vielä 88,0 prosenttia ja loka-joulukuussa 18,7 prosenttia vuoden 2009 vastaaviin ajanjaksoihin verraten. Toimialan henkilöstömäärä on ollut vahvassa kasvussa vuoden 2005 jälkeen kasvun vaihdellessa vuositasolla noin prosentin välillä. Kehitys parani entisestään vuoden 2010 aikana; koko vuonna tehtyjen henkilötyövuosien määrä lisääntyi peräti 35,4 prosenttia edellisvuodesta. TEOLLISUUDEN (TOL C) toimialan liikevaihdon trendi kääntyi Lapissa nousuun vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto supistui peräti 37,3 prosenttia vuoden 2008 tasosta, kun koko maan tasolla pudotusta kertyi 25,4 prosenttia. Liikevaihdon lasku taittui vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä ja kehitys jatkui suotuisana koko vuoden Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 39,3 prosenttia, toisella neljänneksellä 64,3 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 54,9 prosenttia verrattuna vuoden 2009 vastaaviin, negatiivisesti kehittyneisiin neljänneksiin. Viimeiselläkin neljänneksellä liikevaihto kasvoi 21,6 prosenttia edellisvuoden loka-joulukuusta. Koko vuonna 2010 Lapin maakunnan teollisuuden liikevaihto lisääntyi 43,0 prosenttia, kun vastaava kasvu koko maan tasolla oli 11,2 prosenttia. Toimialan viennin arvo romahti vuonna 2009 yli 40 prosenttia. Vuoden 2010 puolelle tultaessa viennin kehitys elpyi nopeasti; ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo kasvoi jo 52,2 prosenttia vuoden 2009 tammi-maaliskuusta. Toisella neljänneksellä kasvua kertyi 69,4 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 63,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 31,2 prosenttia vuotta aiemmista vastaavista neljänneksistä. Vuositasolla viennin arvo lisääntyi Lapin maakunnassa 52 prosenttia ja koko maan tasolla 11,1 prosenttia vuodesta Toimialan henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Vuoden 2009 alussa laskusuuntaus syveni, ja koko vuonna tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 12,6 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui vielä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin laskua vuoden takaisesta kertyi 5,4 prosenttia. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi noin prosentin, kolmannella neljänneksellä 6,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä noin 6 prosenttia vuoden 2009 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUKSEN (TOL 10-11) liikevaihdon kehitys elpyi viime vuoden aikana. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto lisääntyi yli lähes 8 prosenttia vuoden 2008 tasoon verrattuna, kun koko maan tasolla vastaava nousu oli 1,3 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli tammi-maaliskuussa, jolloin kasvua kertyi 17,0 prosenttia edellisvuoden tammi-maaliskuusta. Kaksi seuraavaa neljännestä olivat tasaisemman kasvun aikaa: toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi prosentin verran ja kolmannella neljänneksellä 3,9 prosenttia vuoden takaisesta. Loka-joulukuussa toimialan kasvu nopeutui ja liikevaihto lisääntyi 11,0 prosenttia vuoden 2008 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Toimialan henkilöstömäärä ei seurannut liikevaihdon kehitystä, vaan kääntyi päinvastoin laskuun viime vuoden alussa. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni ensimmäisellä neljänneksellä 4,9 prosenttia, toisella neljänneksellä 5,6 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 1,3 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia vuoden takaisista vastaavista ajanjaksoista. Vuositasolla toimialan henkilöstömäärä väheni 3,3 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. 5

12 SAHATAVARAN SEKÄ PUU- JA KORKKITUOTTEIDEN VALMISTUKSESSA (TOL 16) liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun vuonna 2008 ja seuraavakin vuosi oli vielä heikon kehityksen aikaa. Vuonna 2009 toimialan liikevaihto väheni runsaat 28 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon syöksy hidastui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, kun lasku edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna oli 0,6 prosenttia. Toisella neljänneksellä kehityksen suunta muuttui, ja liikevaihto kasvoi 25,8 prosenttia edellisvuoden negatiivisesti kehittyneeseen neljännekseen verrattuna. Heinä-syyskuussa liikevaihto kasvoi 15,8 prosenttia ja loka-joulukuussa 2,9 prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin ajanjaksoihin verraten. Viime vuonna toimialan liikevaihto lisääntyi Lapissa 12,1 prosenttia, kun vastaava kasvu koko maan tasolla oli 21,0 prosenttia. Toimialan henkilöstömäärä supistui voimakkaasti koko vuoden Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä laskusuuntaus loiveni, mutta tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni kuitenkin vielä 8,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 2,5 prosenttia vuoden 2009 huhti-kesäkuuhun verrattuna. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärän taso oli kutakuinkin sama kuin vuotta aiemmin, ja viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 4,9 prosenttia vuotta aiemmasta vastaavasta neljänneksestä. METALLITUOTTEIDEN VALMISTUKSEN (TOL 25) liikevaihdon kehitys kääntyi Lapissa alavireiseksi vuoden 2009 toisella neljänneksellä, ja vuositasolla toimialan liikevaihto putosi 27,9 prosenttia vuodesta Alamäki jatkui vielä viime vuoden tammi-maaliskuussa, jolloin liikevaihto supistui 30,0 prosenttia vuodentakaisesta huhti-kesäkuussa tapahtui jyrkkä käännös positiiviseen suuntaan liikevaihdon lisääntyessä peräti 79,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Liikevaihdon kasvu kiihtyi vielä heinä-joulukuussa, kun kasvua kertyi kolmannella neljänneksellä 109,0 ja viimeisellä neljänneksellä 122,2 prosenttia vuotta aiemmista vastaavista ajanjaksoista. Toimialan henkilöstömäärä noudatteli liikevaihdon kehityksen suuntia; vuosi 2009 kehittyi kokonaisuudessaan erittäin negatiivisesti ja vuoden 2010 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui vielä 7,1 prosenttia. Toisella neljänneksellä laskusuuntaus taittui ja henkilöstömäärä kasvoi 8,1 prosenttia vuoden 2009 huhti-kesäkuuhun verrattuna. Myönteinen kehitys vahvistui vuoden loppua kohti tultaessa: tehtyjen henkilötyövuosien määrä kasvoi kolmannella neljänneksellä 15,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 23,3 prosenttia vuoden takaisista vastaavista ajanjaksoista. RAKENTAMISEN (TOL F) TOIMIALALLA heikko taloustilanne näkyi myös Lapissa. Liikevaihto lähti jyrkkään laskuun vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ja negatiivinen kehitys jatkui koko vuoden. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä rakentamisen liikevaihto supistui vielä 3,7 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä lisäystä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen nähden kertyi jo 13,9 prosenttia. Heinäsyyskuussa liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia ja loka-joulukuussa 12,7 prosenttia vuoden 2009 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuonna 2010 rakentamisen liikevaihto lisääntyi Lapin maakunnassa 7,9 prosenttia ja koko maan tasolla 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Toimialan henkilöstömäärän kehitys oli liikevaihdon tavoin synkkää vuoden 2009 aikana, kun koko vuonna tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni yli 12 prosenttia. Henkilöstömäärän laskusuuntaus loiveni vuonna 2010, mutta alavireinen kehitys jatkui kolmannelle neljännekselle saakka. Lokajoulukuussa henkilöstömäärä lisääntyi 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Viime vuonna tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 1,8 prosenttia edellisvuodesta. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPAN (TOL G) liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, ja laskusuuntaus jatkui koko vuoden. Liikevaihdon heikko kehitys helpotti vuoden 2010 puolelle tultaessa: tammi-maaliskuussa liikevaihtoa kertyi 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Vuoden edetessä kasvu reipastui: toisella neljänneksellä lisäystä kertyi 6,3 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 6,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 10,6 prosenttia vuoden 6

13 2009 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Koko vuonna 2010 toimialan liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia edellisvuodesta, kun koko maan tasolla vastaava kasvu oli 8,7 prosenttia. Kaupan alan henkilöstömäärän kannalta synkintä aikaa oli vuodenvaihde Laskusuuntaus alkoi vuoden 2009 toisella neljänneksellä, mutta loka-joulukuussa henkilöstömäärä väheni jo 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto väheni 5,2 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 2,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Loka-joulukuussa tilanne parani hieman ja henkilöstömäärä kasvoi 2,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Koko vuonna kaupan alan henkilöstömäärä supistui Lapin maakunnassa 2,1 prosenttia vuodesta MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINNAN (TOL I) toimialalla liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2009, kun laskua kertyi vajaa prosentti edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan negatiivinen suuntaus voimistui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, kun liikevaihto supistui 11,4 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä liikevaihto väheni vielä 4,4 prosenttia, mutta heinä-syyskuussa kehityksen suunta muuttui ja kasvua kertyi 3,0 prosenttia vuoden 2009 kolmannesta neljänneksestä. Loka-joulukuussa majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto lisääntyi 5,4 prosenttia vuoden 2009 lokajoulukuusta. Koko vuoden 2010 liikevaihto jäi Lapin maakunnassa 2,8 prosenttia pakkasen puolelle, ja vastaava lasku koko maan tasolla oli 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Kasvukatsauksen perusteella liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus toimialalla on lisääntynyt vuoden 2010 aikana; viimeisellä neljänneksellä voimakkaasti (yli 15 prosenttia) liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus oli 32 prosenttia kaikista toimialan yrityksistä. Aiemmin vuonna 2010 voimakkaasti liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus kaikista toimialan yrityksistä vaihteli neljänneksittäin 25 ja 31prosentin välillä. Viime vuoden loka-joulukuussa liikevaihtoaan kasvatti 350 yritystä ja näiden yritysten kasvuvaikutus oli 15,3 prosenttia. Supistuneiden yritysten lukumäärä oli puolestaan 342 ja näiden yritysten supistumisvaikutus oli 9,9 prosenttia. Voimakkaimmin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä kasvoivat pienet ja keskisuuret yritykset (5-20 henkilöä), joiden kasvuvaikutus oli 4,6 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärän kasvu hidastui vuoden 2009 alkupuolella ja kääntyi toisella vuosipuoliskolla laskuun. Heikko kehitys jatkui koko vuoden Jyrkintä henkilötyövuosien väheneminen oli ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin laskua edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä kertyi peräti 10,9 prosenttia. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä supistui 8,2 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 4,4 prosenttia vuotta aiemmista vastaavista ajanjaksoista. Loka-joulukuussa henkilöstömäärä väheni vielä 0,5 prosenttia edellisvuoden loka-joulukuusta. Viime vuosi oli kaikista tarkasteltavista vuosista synkin Lapin maakunnan majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstömäärän kannalta sillä laskua edellisvuoteen verrattuna kertyi 6,3 prosenttia. HOTELLITOIMIALAN (TOL 551) liikevaihto kääntyi majoitus- ja ravitsemistoiminnan tavoin laskuun vuoden 2009 aikana, mutta toimialan liikevaihto väheni koko vuonna vain vajaan prosentin edellisvuodesta. Jyrkintä lasku oli vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto väheni peräti 18,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Negatiivinen kehitys jatkui vuoden puoleen väliin saakka, kun toisella neljännekselläkin liikevaihto supistui 7,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kolmannella neljänneksellä hotellitoimialan liikevaihto kääntyi 3,7 prosentin nousuun. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia vuoden 2009 loka-joulukuusta. Hotellitoimialan liikevaihto supistui vuonna ,0 prosenttia edellisvuodesta. Hotellitoimialan henkilöstömäärän supistui vuonna ,8 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkainta supistuminen oli loka-joulukuussa henkilöstömäärän sukeltaessa yli 14,3 prosenttia. Kehitys jatkui negatiivisena suurimman osan vuotta 2010; ensimmäisellä neljänneksellä henkilötyövuosien määrä väheni 15,2 prosenttia, toisella neljänneksellä 11,0 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 5,7 7

14 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärän supistuminen pysähtyi, mutta koko vuonna henkilöstömäärä väheni 8,5 prosenttia edellisvuodesta. MUUTA MATKAILUA PALVELEVAN TOIMINNAN JA VIRKISTYKSEN (TOL ) toimialoilla pitkään jatkunut myönteinen kehitys katkesi vuoteen 2009, kun liikevaihto supistui 9,6 prosenttia edellisvuodesta. liikevaihdon supistuessa 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Negatiivinen kehitys jatkui viime vuonna, synkin oli toinen neljännes, jolloin toimialan liikevaihto putosi 16,7 prosenttia edellisvuoden huhtikesäkuusta. Vuoden 2010 aikana liikevaihto kasvoi vain kolmannella neljänneksellä, jolloin lisäystä kertyi 6,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto painui taas pakkasen puolelle ja koko vuonna 2010 liikevaihto väheni 6,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toimialan henkilöstömäärän myönteinen kehitys katkesi vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä. Lasku jatkui vuonna 2009 ja oli heikkoa koko viime vuoden Tammi-maaliskuussa tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 13,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 5,4 prosenttia, heinä-syyskuussa 8,9 prosenttia ja loka-joulukuussa 3,6 prosenttia vuoden 2009 vastaavista ajanjaksoista. KULJETUKSEN JA VARASTOINNIN (TOL H) toimialoilla pitkään jatkunut liikevaihdon kasvu taittui ja kehitys muuttui negatiiviseksi vuonna 2009, jolloin liikevaihto supistui 12,2 prosenttia Lapin maakunnassa. Koko maan tasolla kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto supistui 15,6 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2010 puolelle tultaessa toimialan kehitys elpyi nopeasti. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 6,1 prosenttia, toisella neljänneksellä 16,1 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 11,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 12,8 prosenttia edellisvuoden vastaavista ajanjaksoista. Vuositasolla liikevaihtoa kertyi 12,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, ja vuoden lopulla kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto oli jo kutakuinkin samoissa huippulukemissa kuin vuoden 2008 toisella neljänneksellä. KASVUKATSAUKSESTA nähdään, että liikevaihtoaan kasvatti 61 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin yrityksistä vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä. Voimakkaasti (yli 15 prosenttia) liikevaihtoaan kasvatti 41 prosenttia toimialan yrityksistä. Tuoreimmalla tarkasteltavalla vuosineljänneksellä kasvaneiden yritysten lukumäärä oli 623 ja kyseisten yritysten kasvuvaikutus lähes 21 prosenttia. Liikevaihto supistui puolestaan 397 yrityksessä, joiden supistumisvaikutus oli noin 8 prosenttia. Vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus oli 6,2 prosenttia positiivinen kuluvan vuoden lokajoulukuussa. Pienten, alle 5 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus oli 4,5 prosenttia ja keskisuurten, 5-20 henkilöä työllistävien yritysten 2,1 prosenttia. Vuoden 2008 lopulla alkanut henkilöstömäärän laskusuuntaus jatkui vuoden 2010 puoleen väliin saakka. Vuonna 2009 vähennystä kertyi 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2010 tammi-maaliskuussa kuljetuksen ja varastoinnin henkilöstömäärä supistui 5,5 prosenttia ja toisellakin neljänneksellä vielä 2,2 prosenttia vuodentakaisesta. Viime vuoden puolessa välissä tehtyjen henkilötyövuosien määrä kääntyi maltilliseen nousuun, kun kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 1,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Viimeisellä neljänneksellä toimialan henkilöstömäärä kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuoden lokajoulukuuhun verrattuna. Vuositasolla henkilöstömäärä väheni 1,2 prosenttia vuodesta TIETOJENKÄSITTELYPALVELUN (TOL 62-63) toimialoilla kolmisen vuotta jatkunut myönteinen kehitys päättyi vuoden 2009 aikana. Toimialan liikevaihto sukelsi rajusti vielä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla; tammi-maaliskuussa laskua kertyi peräti 32,4 prosenttia ja huhti-kesäkuussa vielä 21,7 prosenttia vuodentakaisiin vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Kolmannella neljänneksellä liikevaihdon lasku hidastu 0,7 prosenttiin, ja viimeisellä neljänneksellä kertyi jo kasvua 2,7 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta neljänneksestä. Vuositasolla liikevaihto supistui 14,9 prosenttia vuonna Toimialan henkilöstömäärä kasvoi liikevaihdon tavoin ripeästi vuosina 2006 ja Kaksi seuraavaa vuotta olivatkin jo heikomman kehityksen aikaa: henkilöstömäärä supistui vuonna ,9 prosenttia ja 8

15 vuonna ,3 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstömäärä väheni myös vuoden 2010 kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä; tammi-maaliskuussa laskua kertyi 1,4 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,6 prosenttia vuodentakaisista vastaavista neljänneksistä. Kolmannella neljänneksellä kehitys kääntyi suotuisammaksi ja henkilöstömäärä kasvoi 3,5 prosenttia. Kasvua kertyi myös viimeisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia vuoden 2009 loka-joulukuuhun verrattuna. HALLINTO- JA TUKITOIMINNAN SEKÄ TIETEELLISEN JA TEKNISEN TOIMINNAN (TOL M+N) toimialoilla kasvu tyrehtyi vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja koko vuonna 2009 liikevaihto sukelsi 8,7 prosenttia edellisvuoden tasoon nähden. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oltiin vielä laskusuunnassa liikevaihdon vähetessä 5,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisella neljänneksellä tapahtui jyrkkä käänne parempaan, kun toimialan liikevaihto lisääntyi peräti 17,9 prosenttia edellisvuoden huhtikesäkuusta. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 14,6 prosenttia vuoden takaisista vastaavista neljänneksistä. Vuositasolla liikevaihtoa kertyi 8,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Toimialan henkilöstömäärän pitkään jatkunut kasvu hiipui vuoden 2009 alkupuolella ja alamäki jatkui vuoden 2010 puoleen väliin saakka. Vuonna 2009 henkilöstömäärä väheni 5,0 prosenttia edellisvuodesta. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni vielä viime vuoden tammi-maaliskuussa 5,0 prosenttia ja huhtikesäkuussa 0,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Kolmannella neljänneksellä päästiin ja 3,9 prosentin kasvuun ja viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi jo 9,0 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta neljänneksestä. Vuositasolla henkilöstömäärä kasvoi 1,9 prosenttia vuodesta TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIPALVELUIDEN YKSITYISEN SEKTORIN (TOL Q) toimialalla koettiin reipas, yli 29 prosentin kasvu vuosina 2007 ja Toimiala on yksi harvoista aloista Lapin maakunnassa, joilla liikevaihto kasvoi vuonna 2009, kun lisäystä kertyi 14,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu tasaantui vuonna 2010, mutta pakkasella käytiin ainoastaan kolmannella neljänneksellä, ja silloinkin vain vajaan prosentin verran. Vuositasolla liikevaihto lisääntyi 3,4 prosenttia vuodesta Kasvukatsauksen mukaan terveydenhuollon yrityksistä 44 prosenttia kasvoi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Voimakasta, yli 15 prosenttia, kasvu oli 36 prosentissa toimialan yrityksiä. Tuoreimmalla neljänneksellä liikevaihtoaan kasvatti yritystä ja näiden yritysten kasvuvaikutus oli runsaat 24 prosenttia. Vastaavasti liikevaihto supistui 77 yrityksessä ja kyseisten yritysten supistumisvaikutus oli noin 19 prosenttia. Suurin osa toimialan yrityksistä on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Kyseisen ryhmän kasvuvaikutus on ollut positiivinen viime vuoden kaikilla neljänneksillä. Vuoden 2010 loka-joulukuussa edellä mainitun ryhmän kasvuvaikutus oli vajaan prosentin verran ja yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus oli puolestaan 3,8 prosenttia. Toimialan henkilöstömäärän kehitys oli myönteistä tarkasteltavien vuosien aikana. Vielä vuonna 2009 vuositason kasvua kertyi 5,7 prosenttia. Vuoden 2010 alussa positiivinen kehitys pysähtyi, kun henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tammi-maaliskuun tasolla. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä jo väheni 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Loppuvuonna kehitys oli alkuvuoden kaltaista: kolmannella neljänneksellä tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 1,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1,8 prosenttia vuoden 2009 vastaavista ajanjaksoista. Vuositasolla henkilöstömäärä väheni 1,3 prosenttia edellisvuodesta. TEOLLISUUS PL. YRITYSRYHMÄN liikevaihto hidastui selvästi vuonna 2008 liikevaihdon supistuessa vajaan prosentin. Laskusuuntaus syveni vuonna 2009, jolloin liikevaihto laski 17,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto oli vielä 6,7 prosenttia pakkasella vuoden takaiseen verrattuna, mutta tämän jälkeen kehitys kääntyi jyrkästi myönteisempään suuntaan. Toisella neljänneksellä liikevaihtoon kertyi lisäystä 16,1 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 15,9 prosenttia jaa 9

16 viimeisellä neljänneksellä peräti 31,0 prosenttia vuoden takaisista vastaavista ajanjaksoista. Koko vuonna 2010 teollisuus pl. yritysryhmän liikevaihto kasvoi 15,2 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuus pl. yritysryhmän henkilöstömäärän kasvu tyrehtyi vuonna 2008 ja lasku kiihtyi edelleen seuraavan vuoden aikana; koko vuonna vähennystä kertyi 13,5 prosenttia. Henkilöstömäärän laskusuuntaus jatkui vuoden 2010 puoleen väliin saakka: ensimmäisellä neljänneksellä vähennystä kertyi 12,0 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 3,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Negatiivinen kehitys kääntyi kolmannella neljänneksellä maltilliseksi kasvuksi, kun henkilöstömäärä kasvoi 0,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä lisäystä kertyi jo 5,7 prosenttia vuodentakaisesta. Vuositasolla henkilöstömäärä kuitenkin väheni 2,3 prosenttia vuodesta Kasvuyritysten yritysryhmässä liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 2008 aikana ja alavireinen kehitys jatkui vuonna Viime vuoden ensimmäisellä tammi-kesäkuussa liikevaihto vajosi vielä 9,9 prosenttia vuodentakaisesta. Huhti-kesäkuussa tapahtui jyrkkä käänne positiiviseen suuntaan, kun liikevaihto lisääntyi 20,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 18,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä peräti 30,6 prosenttia vuoden 2009 vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Koko vuonna 2010 liikevaihto kasvoi 14,3 prosenttia edellisvuodesta. Kasvuyritysten viennin kehitys on ollut vaihtelevaa viime vuosina. Vuonna 2009 viennin arvo laski edelleen 5,8 prosenttia, johon vaikutti etenkin toisella vuosineljänneksellä koettu yli 35 prosentin syöksy. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo romahti 36,2 prosenttia vuoden takaisesta. Laskusuuntaus loiveni hieman toisella neljänneksellä, kun liikevaihtoa kertyi 4,4, prosenttia vuodentakaista vähemmän. Kolmannellakin neljänneksellä oltiin vielä laskussa, kun viennin arvo jäi 6,2 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Loka-joulukuussa kasvuyritysten vienti elpyi ja lisäystä kertyi 39,4 prosenttia vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu hidastui vuoden 2008 aikana lisäyksen jäädessä vain 2,3 prosenttiin. Vuoden lopulla alkanut negatiivinen kehitys jatkui vielä vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä. Rajuinta pudotus oli vuoden 2009 aikana, ja koko vuonna tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 12,4 prosenttia. Kasvuyritysten henkilöstömäärä supistui vielä vuoden 2010 tammimaaliskuussa 12,9 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,4 prosenttia ja heinä-syyskuussa 2,1 prosenttia vuotta aiemmista vastaavista neljänneksistä. Viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi jälleen kasvuun lisäyksen ollessa 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuositasolla henkilöstömäärä väheni 4,1 prosenttia vuodesta Kylmäalan liikevaihto on kehittynyt alavireisesti parin viime vuoden aikana. Vuonna 2008 liikevaihto laski ja vuonna 2009 pudotusta kertyi 4,0 prosenttia. Vuoden 2010 alkupuolella yritysryhmän kehitys takkusi edelleen, kun liikevaihto supistui tammi-maaliskuussa peräti 23,9 prosenttia. Toisella neljänneksellä kehitys muuttui myönteiseksi ja liikevaihto lisääntyi 3,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi edelleen 8,3 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä huikeat 64,4 prosenttia vuotta aiemmista vastaavista ajanjaksoista. Kylmäalan liikevaihto kasvoi vuositasolla 23,8 prosenttia vuodesta Kylmäalan henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuonna 2009 ensimmäisen kerran koko tarkasteltavalla ajanjaksolla. Kehitys jatkui erittäin negatiivisen kaikilla neljänneksillä, ja koko vuonna henkilöstömäärä supistui 18,4 prosenttia vuodesta Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä väheni vielä 23,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisella neljänneksellä pudotus hidastui, ja jäi 3,2 prosenttiin vuoden takaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Heinä-syyskuussa kylmäalan henkilöstömäärä kasvoi 5,0 prosenttia ja loka-joulukuussa lisäystä kertyi 11,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuositasolla henkilöstömäärä väheni 3,8 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Luovien alojen yritysryhmän liikevaihto supistui vuonna ,5 prosenttia edellisvuodesta. Heikko kehitys jatkui vuonna 2010, jolloin liikevaihto kehittyi negatiivisesti kolmatta neljännestä lukuun ottamatta. 10

17 Indeksi 2005= Tammi-maaliskuussa liikevaihto laski 8,8 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 7,8 prosenttia. Heinäsyyskuussa liikevaihto lisääntyi 4,3 prosenttia, mutta putosi taas viimeisellä neljänneksellä 11,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuositasolla vähennystä kertyi 6,5 prosenttia. Luovien alojen henkilöstömäärä on Lapin maakunnassa ollut laskussa vuoden 2008 alusta lähtien. Vuositasolla henkilöstömäärä väheni 5,2 prosenttia vuonna 2008 ja 6,2 prosenttia vuonna Alavireinen kehitys jatkui koko vuoden 2010: ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä supistui 11,3 prosenttia, toisella neljänneksellä 4,7 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 6,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä prosentin vuoden 2009 vastaavista ajanjaksoista. Koko vuonna henkilöstömäärän pudotus li 6,1 prosenttia edellisvuodesta Metsäklusterin liikevaihto lähti laskuun vuoden 2008 neljänneksellä. Syöksy oli rajuinta vuoden 2009 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Koko vuonna 2009 liikevaihto supistui 26,1 prosenttia edellisvuoden tasoon nähden. Vuoden 2010 alussa klusterin liikevaihto lähti kasvuun liikevaihdon noustessa tammi-maaliskuussa 11,4 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi peräti 41,1 prosenttia, ja kolmannellakin neljänneksellä 32,6 prosenttia vuoden 2009 vastaavista neljänneksistä. Loka- joulukuussa kasvu tasaantui 13,4 prosenttiin ja koko vuonna 2010 metsäklusterin liikevaihto lisääntyi 24,4 prosenttia. Metsäklusterin henkilöstömäärän kehitys oli synkkää vuonna 2009: vuositasolla tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 12,4 prosenttia. Viime vuonna henkilöstömäärän vähenemistahti hidastui, ja välillä käytiin jo plussan puolella. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä väheni 5,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa se puolestaan kasvoi 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä supistui 0,4 prosenttia ja loka-joulukuussa se taas nousi 2,5 prosenttia. Vuositasolla metsäklusterin henkilöstömäärä väheni 0,6 prosenttia vuodesta Lapin koko talouden (tol A-X) liikevaihdon vertailu alueittain / / / / / /2010 Lappi Rovaniemi Kemi-Tornio Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Itä-Lappi Torniolaakso Koko maa

18 2.2.1 MATKAILUKESKUSTEN HENKILÖSTÖ- JA LIIKEVAIHTOTIEDOT Matkailukeskusten liikevaihto lisääntyi vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla Meri-Lapin +9,7 %, Rovaniemen +6,4 % ja Pyhä-Luoston matkailukeskuksissa +2,9 %. Levillä liikevaihto pysyi vuoden takaisella tasollaan +0,1 % ja Ylläksellä -4,1 % sekä Saariselällä -0,8 % se oli vielä laskusuunnassa. Matkailukeskusten henkilöstömäärän kehitys kääntyi selkeästi myönteiseksi Meri-Lapissa +3,2 % vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Pyhä-Luoston +0,2 % ja Rovaniemen +0,4 % matkailukeskusten henkilöstömäärä pysyi kutakuinkin vuoden takaisella tasollaan. Henkilöstömäärän väheneminen hidastui kyllä kaikissa Lapin matkailukeskuksissa vuoden 2010 alkupuoliskoon verrattuna, sen ollessa Levillä -6,1 %, Ylläksellä -5,7 % ja Saariselällä -3,9 %. Matkailukeskusten yhteenveto Levin matkailukeskuksen liikevaihdon kehitys heikkeni vuoden 2009 alussa. Heikko kehitys jatkui vuoden 2010 loppupuolelle asti. Vuosi 2010 oli kuitenkin tarkasteltavista vuosista heikoin: liikevaihtoa kertyi 7,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Levin matkailukeskuksen henkilöstömäärän kehitys on ollut alavireistä vuoden 2009 toisesta neljänneksestä lähtien. Koko vuonna 2010 henkilöstömäärä väheni 8,3 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Meri-Lapin matkailukeskuksen liikevaihto lähti jyrkkään laskuun vuoden 2009 tammi-maaliskuussa. Heikko kehitys jatkui vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, laskusuuntaus taittui kolmannella neljänneksellä ja vuositasolla liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia vuodesta Meri-Lapin matkailukeskuksen henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Laskusuuntaus syveni seuraavana vuonna ja tarkastelujakson synkin neljännes koettiin viime vuoden alussa. Synkän alkuvuoden jälkeen tilanne alkoi kohentua mutta koko vuonna 2010 henkilöstömäärä kuitenkin supistui 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Pyhä-Luoston liikevaihto on ollut laskusuuntainen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Koko vuonna 2010 Pyhä-Luoston liikevaihto oli 3,0 prosenttia pienempi kuin vuonna Pyhä-Luoston henkilöstömäärä oli laskusuunnassa vuosina Tilanne heikkeni entisestään alkuvuodesta 2010 ja vuositasolla vähennystä kertyi 4,9 prosenttia vuodesta Rovaniemen matkailukeskuksen liikevaihto laski tarkasteltavien vuosien aikana ainoastaan vuonna Tilanne koheni edelleen vuoden 2010 puolelle tultaessa. Vuositasolla liikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna Rovaniemen matkailukeskuksen henkilöstömäärä kehittyi vielä hyvin vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Viime vuoden alkupuolisko näytti vielä varsin synkältä mutta loppuvuodesta lasku pysähtyi ja kasvuakin kertyi noin prosentin verran vuodentakaisesta henkilöstömäärä pysyi lähes vuodentakaisella tasollaan, laskua oli vain 0,1 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Saariselän matkailukeskuksen liikevaihto sukelsi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ja kehitys pysyi alavireisenä vuoden 2010 loppuun saakka. Koko vuonna 2010 Saariselän liikevaihto supistui 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Saariselän henkilöstömäärän vuoden 2008 lopulla alkanut heikko kehitys jatkui vuoden 2010 loppuun saakka. Koko vuonna 2010 Saariselän matkailukeskuksen henkilöstömäärä supistui 6,2 prosenttia vuodesta Ylläksen matkailukeskuksen henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2009 alussa. Synkin jakso ulottui vuoden 2009 loka-joulukuulta vuoden 2010 heinä-syyskuulle. Vuonna 2010 Ylläksen henkilöstömäärä oli 11,2 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Ylläksen liikevaihto kehittyi erittäin myönteisesti ennen vuotta Vuoden 2010 synkin aika oli huhti-kesäkuu ja vuositasolla liikevaihto väheni edellisvuoden tapaan - 4,1 prosenttia. 12

19 2.2.2 LIIKEVAIHDON JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS SEUTUKUNNISSA Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto supistui vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana aiempaa hitaammin, noin puolitoista prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2010 loppua kohden liikevaihdon kasvu kiihtyi. Vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi jo noin seitsemän prosenttia ja loka-joulukuussa 2010 jo peräti 15,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä jatkoi vähenemistään vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Käänne parempaan tapahtui vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, jolloin henkilöstömäärä kasvoi 2,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Itä-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihdon alavireinen kehitys tasaantui hieman vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla runsaan vuoden kestäneen voimakkaan laskusuhdanteen jälkeen. Vuonna 2010 liikevaihto kääntyi kasvuun ja kohosi 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Itä-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärä väheni vuonna 2009 vajaat 2 prosenttia edellisvuodesta. Seutukunnan henkilöstömäärän kehitys jatkui alavireisenä myös kuluvana vuonna mutta loppuvuodesta 2010 tapahtui käänne parempaan ja viimeisellä vuosineljänneksellä päästiin jo reilun prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto laski vuonna 2009 ensimmäistä kertaa koko tarkasteltavalla ajanjaksolla. Vuoden 2010 aikana saavutettiin kuitenkin jälleen reipasta kasvua liikevaihdon kohotessa 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Pohjois-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärä kääntyi vuonna 2009 vajaan prosentin laskuun. Heikko kehitys jatkui edelleen vuoden 2010 tammi-kesäkuussa henkilöstömäärän supistuessa 4,0 prosenttia vuotta aiemmasta, mutta lasku tasaantui ja henkilöstömäärän kehitys kääntyi kasvuun vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, ollen jo noin puoli prosenttia plussalla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tunturi-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihdon kehitys tasaantui hieman vuonna 2009 muutaman reippaamman kasvun vuoden jälkeen. Vuonna 2010 liikevaihdon kasvu kiihtyi 13,1 prosenttiin edellisestä vuodesta. Erityisen voimakasta kasvu oli toukokuussa. Vuoden ainoa negatiivinen liikevaihdon kehitys oli helmikuussa. Tunturi-Lapin seutukunnassa kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärä kasvoi vielä vuonna 2009 maltilliset 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Kehitys kääntyi kuitenkin alavireiseksi ja supistuminen voimistui kuluvan vuoden tammikuusta. Syyskuussa 2010 henkilöstömäärä kasvoi jo 3,1 prosentilla ja vuoden viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärän positiivinen kehitys jatkoi nousua samalla noin kolmen prosentin vauhdilla. Torniolaakson seutukunnassa kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto painui vuonna 2009 voimakkaimmin koko 2000-luvulla. Liikevaihdon lasku pysähtyi alkuvuodesta Kun vuoden 2010 tammi-maaliskuussa oltiin lähes samalla tasolla kuin vertailuvuonna, kääntyi liikevaihdon kehitys nopeaan kasvuun jo toisella vuosineljänneksellä, ollen peräti 11,8 prosenttia plussalla edellisvuodesta. Torniolaakson seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärä supistui vahvimmin koko tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna Vuoden 2010 alkupuolella henkilöstömäärä laski edelleen mutta käänne parempaan tapahtui 2010 kolmannella neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi jo miltei prosentti ja loka-joulukuussa henkilöstömäärän kasvu jatkui 2,9 prosentin vauhdilla edellisvuoteen verrattuna. Kemi-Tornion seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto on ollut voimakkaassa kasvussa vuoden 2010 ensimmäisestä vuosineljänneksestä lähtien. Kasvua edelsi, vuoden 2008 loppupuolella alkanut, negatiivinen kehitys joka jatkui voimakkaana aina vuoden 2009 loppupuolelle saakka. Vuonna 2010 liikevaihdon kehitys on ollut voimakkaasti ja koko vuoden 2010 aikana liikevaihto kasvoi Kemi- Tornion kaikilla toimialoilla 35,3 prosenttia. Kemi-Tornion seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärän kehitys on ollut tasaisempaa kuin liikevaihdon. Henkilöstömäärä väheni kyseisellä 13

20 toimialalla tasaisesti koko vuoden 2009 ajan. Negatiivinen kehitys jatkui vielä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, mutta vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kemi-Tornion seutukunnan kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kääntyi kasvuun. Vuositasolla 2010 henkilöstömäärä kasvoi 0,3 prosenttia, jääden näin ollen samalle tasolle kuin vuonna

21 Lapin indikaattorit alueittain LAPPI Itä-Lappi Kemi- Tornio Pohjois- Lappi Rovaniemen seutu Tornionlaakso Tunturi- Lappi Väestö (ennakko) muutos abs muutos % -0,2-1,2 0,0-0,5 0,2-1,4 0,1 Vanhuushuoltosuhde ,1 43,2 27,3 28,9 22,5 44,6 28,7 Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde ,8,8 52,8 49,5 47,9 64,3 50,5 Työttömien osuus työvoimasta Työttömyysaste keskim./kk (tammi-marraskuu 2010) 13,7 17,9 13,5 12,5 13,3 13,8 14,3 Työllisyysaste Työllisyysaste 2009, ennakko (TK) 57, ,1 58,8 59,3 51,2 62,0 Työllisyysaste Lappi 2009 (työvoimatutkimus), Naisten työllisyysaste 2009, ennakko (TK) 59,4 56,9 55,6 62,5 61,7 54,6 66,0 Miesten työllisyysaste 2009, ennakko (TK) 55,4 47,8 56,6 55,7 56,8 48,3 58,4 Pendelöinti Työpaikkaomavaraisuus ,0 93,7 101,1 96,6 99,3 93,3,8 Työpaikat 2008 (Toimialaluokitus 2008) (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Työpaikkojen abs. muutos (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Toimipaikkatilastot 2008 (TK, ToimialaOnline) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (0 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (0 euroa) Liikevaihto / henkilö (0) euroa Muutos (abs) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (0 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (0 euroa) Liikevaihto / henkilö (0) euroa Muutos-% Toimipaikat 3,2 0,8 2,0 3,7 4,8 1,5 5,0 Henkilöstö 1,6-6,8 0,6 2,5 3,8-2,0 5,7 Liikevaihto (0 euroa) -2,7-34,8-6,6 9,1 11,2 16,1 18,7 Liikevaihto / toimipaikka (0 euroa) -5,7-35,2-8,4 5,3 6,1 14,4 13,0 Liikevaihto / henkilö (0) euroa -4,1-30,1-7,3 6,6 6,8 18,1 12,6 LÄHDE: Tilastokeskus ja Lapin ELY-keskus Työllisyysaste kuvaa alueella asuvien työllisten osuutta vuotiaasta väestöstä Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa alle 15 -vuotiaden ja yli vuotiaiden määrää sataa () vuotiasta kohden Vanhuushuoltosuhde kuvaa yli 65 -vuotiaden määrää sataa () vuotiasta kohden. Työpaikkaomavaraisuus = alueella työssäkäyvien (päiväväestö) ja alueella asuvien työllisen (yöväestö) työvoiman suhde. Se ilmoitetaan %-osuutena suhteesta: alueella työssäkäyvät / alueella asuva työllinen työvoima. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos luku on alle %, on tilanne päinvastainen 15 Pendelöinti (sukkulointi) on työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Pendelöinnillä tarkoitetaan alueella asuvien työllisten ja alueella työssäkäyvien työllisten erotusta Positiivinen luku kertoo siitä, kuinka monta työllistä työskentelee oman asuinalueensa ulkopuolella ja päinvastoin.