HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON KANTA-PALVELUJEN KÄYTTÖÖOTTOJEN JA TOIMINNALLISTEN MUUTOKSIEN TOIMEENPANON ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ Terke Esityslistan asia TJA/5 TJA Terveyslautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen (KanTa-hanke) alueellisen käyttöönottohankkeen perustamiseen liittyvän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä 22:n HUSkuntayhtymän omistajakunnan tai niiden julkisen terveydenhuollon palveluja antavan kuntayhtymän välisen alueellisen yhteistyösopimuksen vuosiksi ja oikeuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Pöytäkirjanote toimitusjohtajalle, hallintopäällikölle, tietohallintopäällikölle sekä HUS-kuntayhtymän tietohallintojohtajalle. Esittelijä Terveydenhuollossa on sähköisten potilastietojärjestelmien käyttöönoton aloittamisesta lähtien etsitty tapoja käyttää ja siirtää potilaiden hoidossa tarpeellisia terveystietoja rekisterinpidosta vastaavien yksiköiden erillisistä tietojärjestelmistä ja lakisääteisistä tietosuojamääräyksistä aiheutuvien organisaatiorajojen yli. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti vuonna 2001 Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilua koskevan lain (811/2000) soveltamisesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimintayksiköissä sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Hyvinkään ja Keravan kaupungeissa. Kokeilun soveltamiseksi osapuolet muodostivat vuonna 2001 yhteenliittymän nimeltään Uudenmaan aluehanke (UUMA) ja sopivat yhteisen kokeilun organisoinnista ja sisällöstä sekä hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä asioista. Kaikki HUS-piirin 31 omistajakuntaa liittyivät yhteistyöhön allekirjoittamalla UUMA-yhteistyösopimuksen. UUMA-yhteistyön merkittävin tulos oli alueellisen viitetietokannan perustaminen sekä aluetietojärjestelmäpalvelun (Navitas) hankkiminen HUS-kuntayhtymän ja kaikkien HUS-piirin kuntien terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjille. Helsingin terveyskeskus käyttää Navitasjärjestelmää kaikkien HUS-RTG:ltä tilattujen ja alueellisessa HUS-Pacs röntgenarkistossa säilytettävien kuvien katseluun sekä lisäksi

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ merkittävässä määrin potilaille muissa organisaatioissa annetun hoidon sairauskertomustietojen katseluun. Aluetietojärjestelmäpalvelu on myös välttämätön ratkaisu aloittavassa pääkaupunkiseudun yhteispäivystyksessä hoidettavien potilaiden tietojen katselemiseksi yli kuntarajojen. UUMA -yhteistyösopimus on voimassa asti, jolloin Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) sekä Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisten valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen pitäisi korvata aluetietojärjestelmäpalvelut. Terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmähankkeen (KanTa-hanke) kohteet ovat sähköisen lääkemääräyksen ja kansallisen lääkemääräystietokannan (eresepti) sähköisen potilasasiakirjojen kansallisen tietokannan (earkisto) sekä kansalaisen käyttöön toteutettavan eresepti- ja earkistokannan katseluvälineen (ekatselu) toteutus ja käyttöönotto. Terveydenhuollon toimijat vastaavat itse käyttämiensä potilastietojärjestelmien saattamisesta KanTa-palvelujen toteuttamisen edellyttämään kuntoon. Varsinaisen tietoteknisen kehitystyön tekevät järjestelmätoimittajat STM:n lainsäädäntötyössä ja THL:n tietosisältö- ja luokittelutyössä tehtyjen määrittelyjen ja kansallisten standardien pohjalta. Helsingin terveyskeskus on varautunut KanTa-palvelujen käyttöönottoon osallistumalla Pegasos-potilastietojärjestelmän kehitystyöhön järjestelmätoimittajan ja 16 kunnan muodostamassa Klusterihankkeessa, jota Kuopion kaupungin terveystoimi on vetänyt ja hallinnoinut. Kehittämistyöhön on saatu merkittävä STM:n hankerahoitus. Helsingin terveyskeskus on myös perustanut oman projektin KanTa-hankkeen ja aluksi ensimmäisessä vaiheessa sähköisen lääkemääräyksen (eresepti) käyttöönottamiseksi. Myös Effica-potilastietojärjestelmää (jota hammashuolto käyttää Helsingissä) kehitetään KanTa-palveluihin liittymisen edellyttämään kuntoon. Palvelujen käyttöönottojen kansallista organisointia varten Kuntaliittoon on perustettu hanketoimisto (KunTo), joka ohjaa julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien integroimista KanTa-palveluun sekä alueellisesti (sairaanhoitopiireittäin) toteutettavia käyttöönottohankkeita. KunTon kustannuksista vastaa STM 50 %:sta ja sairaanhoitopiirit yhdessä 50 %:sta alueensa väestömäärien suhteessa.

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ KunTon tehtävänä on koordinoida noin 300 julkisen terveydenhuollon organisaation ja 800 apteekin liittyminen KanTa-palveluihin. Helsingillä, Espoolla ja HUS:lla on edustajat KunTo-hankkeen ohjausryhmässä. HUS:n omistajakuntien kesken sovittiin joulukuussa 2008 Vantaalla pidetyssä kokouksessa, että alueellisen liittymisen organisoinnin perustaksi laaditaan yhteistyösopimus, jota laatimaan nimettiin Espoon, Helsingin, Lohjan ja Vantaan terveyskeskusten sekä HUS:n edustajista koostuva valmisteluryhmä. Samassa kokouksessa sovittiin, että yhteistyön toteuttamiseen nimetään ohjausryhmä, johon Espoon, Helsingin ja Vantaan terveyskeskukset sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen, Lohjan sairaanhoitoalueen, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskukset sekä HUS nimeävät edustajansa. Laaditun yhteistyösopimuksen tavoitteena on turvata alueen toimijoiden KanTa-palveluihin liittyminen sähköisestä lääkemääräyksestä ja sähköisistä potilasasiakirjoista annettujen lakien edellyttämään ajankohtaan mennessä. Yhteistyösopimuksen valmistelussa on noudatettu soveltuvin osin UUMA -yhteistyösopimuksessa käytettyä mallia. Päämääränä on, että kaikki kunnat hyväksyvät sopimuksen päätöksentekoelimissään helmikuun 2010 loppuun mennessä. Sopimuksella on vaikutuksia kuntatalouteen, sillä sopimukseen sisältyvä perustettava alueellinen hanketoimisto sekä KanTapalveluihin liittymisen toiminnalliset muutokset, tietotekniset toteutukset ja aikanaan myös KanTa-palvelujen käyttö tulevat merkitsemään kunnille investointi- ja käyttökustannuksia. Viimeksi mainitut kustannusvaikutukset tullaan selvittämään alueellisen KanTa-hankkeen varsinaisessa suunnitteluvaiheessa. Alueellisen yhteistyösopimuksen tausta Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä terveydenhuollon potilastietojen säilyttämistä ja luovuttamista varten määrätään perustettavaksi keskitettyjä valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja (159/2007). Julkisen terveydenhuollon palvelujen antajat velvoitetaan liittymään em:n lain 14 :ssä tarkoitettujen valtakunnallisten palvelujen (KanTa-palvelut)

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ käyttäjiksi mennessä. Laissa sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) edellytetään vastaavasti, että terveydenhuollon palvelujen antajien tekemät sähköiset lääkemääräykset siirretään kansalliseen reseptikeskukseen myös mennessä. KanTa-palveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisia tietojärjestelmäpalveluja, joiden toimeenpanosta ja vastuista on määrätty edellä mainituissa laeissa; kansallinen lääkemääräystietokanta (Kela vastaa), kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon potilasasiakirja-arkisto (Kela vastaa) ja niiden toteuttamisessa tarvittavat varmennepalvelut (Valvira vastaa) sekä kansalliset koodistopalvelut (Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa sisällöstä). Sopimuksen laatimiseen vaikuttavat myös Kelan ja Kuntaliiton kansallisen hanketoimiston - KunTo-toimiston - asettama tavoite ja käynnissä oleva kansallinen suunnittelutyö, jotka perustuvat alueellisesti organisoituihin KanTa-palvelujen käyttöönottohankkeisiin sairaanhoitopiirin johdolla. Edellä mainittujen lakien asettamien velvoitteiden toimeenpanossa on otettava huomioon myös valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki, jonka v lausunnolla olleessa luonnoksessa ehdotettiin, että sairaanhoitopiiri vastaisi alueensa julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Vastaava velvoite on kirjattu myös nykyiseen erikoissairaanhoitolakiin. Terveydenhuoltolain lausuntokierroksella olleessa ehdotuksessa ehdotettiin myös, että sairaanhoitopiiri vastaa rekisterinpidon ja potilasrekisterin käytön valvonnan koordinointitehtävistä alueellaan. Terveydenhuoltolain säätämisaikataulusta kuten myöskään sen tarkemmasta sisällöstä ei tällä hetkellä ole mitään varmaa tietoa. Yhteistyösopimus ja sen valmistelu Sopimuksen tarkoituksena on solmia puitesopimus, jossa sovitaan niistä yhteisistä periaatteista ja käytännöistä, joilla varmistetaan alueellisella yhteistyöllä sopijapuolten potilastietojärjestelmien KanTapalveluihin liittymisen suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto. Puitesopimuksen perusteella toteutetaan yhdessä ne yhteiset osat ja palvelut, joita tarvitaan KanTa palveluun liittymiseksi erillisen ohjausryhmässä hyväksyttävän hankesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on toteuttaa KanTa-palvelujen käyttöönotot ja niihin liittyvät

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Yhteistyön organisointi toiminnalliset muutokset mahdollisimman taloudellisesti sekä turvata sopijapuolille suunnittelussa ja käyttöönotoissa tarvittavan asiantuntemuksen käyttö. Jokaisen yhteistyösopimuksen sopijapuolen on tehtävä asiassa itse oma päätöksensä. Yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon ehtona on, että kaikki sopijapuolet hyväksyvät yhteistyösopimuksen ja tekevät asiasta samansisältöisen päätöksen. Tällä tavalla sopijapuolet voivat turvata sen, että yhteistyö toteutuu tavoitteeksi asetetulla tavalla. Sopijapuolet sopivat joulukuussa 2008 pidetyssä laajassa yhteistyötapaamisessa, että tarvittavan yhteistyösopimuksen valmistelee työryhmä, johon ovat kuuluneet; kehittämispäällikkö Kyösti Kopra HUS -kuntayhtymästä, hallintopäällikkö Helena Calonius Helsingin kaupungin terveyskeskuksesta, johtava ylihammaslääkäri Jouko Kallio Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, tietohallintopäällikkö Anne Lindblad-Ahonen Vantaan kaupungista ja johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen Lohjan terveyskeskuksesta. Valmistelun tuloksena syntynyttä sopimusluonnosta on käsitelty hankkeen alustavassa ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet; tietohallintojohtaja Jari Renko HUS-kuntayhtymästä, hallintopäällikkö Helena Calonius Helsingin kaupungin terveyskeskuksesta, johtava ylihammaslääkäri Jouko Kallio Espoon sosiaali- ja terveystoimesta, terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö Vantaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta, apulaisylilääkäri Leena Raulisto Järvenpään terveyskeskuksesta (Hyvinkään sh-alueen kuntaedustaja), johtava ylilääkäri Lars Rosenberg Porvoon terveyskeskuksesta (Porvoon shalueen kuntaedustaja), perusturvajohtaja Riitta-Liisa Reiterä Karviaisten perusturvakuntayhtymästä (Lohjan sh-alueen kuntaedustaja) ja hallintoylilääkäri Åsa Westerlund Raaseporin terveyskeskuksesta (Länsi-Uudenmaan sh-alueen kuntaedustaja). Ohjausryhmä hyväksyi osaltaan po. sopimuksen pitämässään kokouksessa. Hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi ja toimintamahdollisuuksien luomiseksi perustetaan alueellista hanketta (AlueKanTa) ohjaava alueellinen ohjausryhmä, jonka alaisuuteen on tarkoitus perustaa alueellinen hanketoimisto. Näiden lisäksi ohjausryhmä voi perustaa tarpeen mukaan projektiryhmiä. Alueellisen hankkeen (AlueKanTa-

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ hanke) ohjausryhmän kokoonpano on kuvattu ylläolevassa tekstissä. Alueellinen hanketoimisto sijoitetaan HUS-kuntayhtymään. Alueelliseen hanketoimistoon rekrytoidaan tarvittavat tietohallinnon asiantuntijat, jotka huolehtivat toteutettavakseen määrätyistä tehtävistä yhteistyössä sopijapuolten nimeämien asiantuntijoiden kanssa. Alueellisen hanketoimiston toimintaa ohjaa ohjausryhmän vuosittainen hankesuunnitelma, joka sisältää paitsi kuvaukset toteutettavista projekteista myös yhteisen resurssoinnin ja hanketoimiston budjetin. Ohjausryhmä hyväksyy hankesuunnitelmat sekä sen puitteissa toteutettavien projektien suunnitelmat. Kustannukset ja niiden jaon perusteet Sopimustekstiin on sisällytetty yhteistyöstä aiheutuvia kolmen tyyppisiä kustannuseriä, joiden kohdistamisperiaatteet ovat seuraavat: 1) Yhteisten asiantuntijoiden työstä (Alueellisen hanketoimiston henkilöstö ja ulkopuoliset asiantuntijat). Näiden kustannusten suuruusluokka riippuu vuosittaisiin hankesuunnitelmiin määritellyistä tehtävistä. Selvää on, että ensimmäisessä vaiheessa (ereseptin käyttöönotto) v , työmäärät ja kustannukset ovat pienemmät kuin toisessa vaiheessa (earkiston käyttöönotto). Toisen vaiheen aikataulut ja osittain myös tehtävät ovat vielä kansallisestikin epäselviä. Ensimmäisen vaiheen kustannuksia on arvioitu sopijapuolten asiantuntijoilta saatujen tietojen ja heidän kanssaan pidettyjen kokousten perusteella kertyvän v enint ja v enint HUS vastaa ko. kustannuksista. 2) Yhteisesti hankittavien KanTa-palveluihin liittymisissä tarvittavien tietoliikennepalvelujen toteutus- ja palvelukustannuksista. Niiden toteutumisesta päättää kukin sopijapuoli itsenäisesti. Tämä sopimus antaa mahdollisuuden hankkia ja ottaa käyttöön yhteisesti päätettyjä tietojenvälityspalveluja. Yhteisesti hankittavien ja käyttöönotettavien tietoteknisten palvelujen käyttökustannukset jaetaan ko. palvelutuottajien kanssa laadittavien sopimusten perusteella. Tällöin lähtökohtana pidetään jakomallia, joka huomioi väestö- ja käyttäjämäärät. HUS ei tule tarjoamaan osapuolille kyseisiä yhteisiä tietoteknisiä palveluja, vaan ne hankitaan kilpailutuksella tietotekniikkapalvelujen toimittajilta.

7 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Muiden lisäpalveluiden käyttökustannukset maksaa näiden palveluiden tilaaja ja tarvittaessa sovelletaan yleistä kustannusten jakomallia. 3) Kukin sopijapuoli vastaa omaan toimintaansa, tietojärjestelmiin ja tekniseen ympäristöönsä kohdistuvien muutosten kustannuksista. Helsingin terveyskeskus on varautunut KanTa-palveluihin liittymiseen ja siitä aiheutuvien tietojärjestelmähankintojen kustannuksiin tietohallinnon vuoden 2010 toimeenpanosuunnitelmassa ja tulosbudjetissa sekä kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosan irtaimen omaisuuden tietotekniikkahankintojen suunnitelmassa. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen (KanTa-hanke) alueellisen käyttöönottohankkeen perustamiseen liittyvän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä 22:n HUSkuntayhtymän omistajakunnan tai niiden julkisen terveydenhuollon palveluja antavan kuntayhtymän välisen alueellisen yhteistyösopimuksen vuosiksi ja oikeuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Lisätiedot: Calonius Helena, hallintopäällikkö, puhelin