PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVOSANAT, TOISEN ASTEEN VALINTA & LUOKKIEN VÄLISET EROT
|
|
- Pekka Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVOSANAT, TOISEN ASTEEN VALINTA & LUOKKIEN VÄLISET EROT METROP-SEMINAARI Viimeisenä peruskoulukeväänä tehtävä toisen asteen valinta on merkittävin yksilön omaa tulevaisuutta koskeva päätös, jonka alaikäinen Suomessa tekee. Lukiovalintaa ohjaava ja hyväksytyksi tulemista säätävä keskiarvokynnys määrittää vahvasti sen, hakeeko nuori lukioon vai ammatilliseen koulutukseen. PÄÄTTÖTODISTUKSEN ARVOSANAT Tyttöjen arvosanat ovat kaikissa oppiaineissa poikien arvosanoja paremmat. Arvosanoissa on huomattavia oppiaineiden välisiä eroja, joiden vaikutus oppilaiden (sukupuolittuneisiin) valintoihin on ilmeinen (Ouakrim- Soivio, Kupiainen & Marjanen, painossa). Kaikki Tytöt Pojat Ero Äidinkieli ja kirjallisuus 7,9 8,6 7, 0,8 Matematiikka 7,7 7,87 7,60 0,7 A-kieli 8,08 8, 7,9 0,8 B-kieli 7,7 7,90 7,0 0,8 Biologia 7,9 8, 7,60 0,6 Maantieto 7,9 8,8 7,6 0, Fysiikka 7,80 7,9 7,68 0, Kemia 7,8 8,0 7,60 0, Historia 7,9 8,0 7,77 0,8 Yhteiskuntaoppi 7,96 8, 7,7 0, Uskonto / ET 8, 8,0 7,80 0,70 Terveystieto 8, 8,8 7,8 0,7 Ka 8,0 8,8 7,6 0,
2 KUNTIEN VÄLISIÄ EROJA Myös kuntien välillä Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta 6 7 on selviä eroja sekä Äidinkieli 8, 8,0 8,0 7,97 7,8 7,89 7,7 arvosanojen Matematiikka kokonaistasossa 8,0 7,90 7,90 7,6 7,6 7,7 7, että eri oppiaineiden A-kieli 8, 8,06 8,7 7,9 8,0 7,8 7,70 arvosanojen välillä. B-kieli 7,6 7,6 7,60 7,8 7, 7, 7,7 Erot eivät kaikin Biologia 8,0 7,90 8,0 8,0 7,88 7,8 7,7 osin vastaa Maantiede 8, 7,87 8,07 7,9 7,86 7,8 7,7 oppilaiden välisiä Fysiikka 8,08 7,9 7,96 7,6 7,6 7,8 7, MetrOPtutkimuksessa Kemia 8,06 7,9 7,99 7,6 7,76 7,7 7, Historia 8,7 8,0 8,07 8, 7,7 7,6 7,6 ilmenneitä eroja tai koulumenestystä Yhteiskuntaoppi 8, 8,9 8,07 8, 7,90 7,6 7, pitkälti selittäviä Uskonto/ET 8, 8, 8,7 8, 8, 8, 7,79 eroja oppilaiden Terveystieto 8, 8, 8, 8,0 8,6 8, 8,08 kotitaustassa. Ka 8, 7,98 8,07 7,90 7,8 7,80 7,6 PÄÄTTÖARVOSANAT, OPPIAINEKOHTAINEN OSAAMINEN, AJATTELUTAITO, OPPIMIS- ASENTEET JA VANHEMPIEN KOULUTUS Luk Ka ÄI & Mat Ajattelutaito Oppimisasenteet -0.0 Vanh. Koul Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta TYTTÖJEN JA POIKIEN OSUUS LUKUAINEIDEN KESKIARVON MUKAISISSA RYHMISSÄ 00% 90% 80% 70% 60% 0% 0% Pojat Tytöt 0% 0% 0% 0% -6,0 6,0-6, 6,-7,0 7,0-7, 7,-8,0 8,0-8, 8,-9,0 9,0-9, 9,-0 N=97 N=0 N=7 N=8 N=07 N=09 N=97 N=88 N=97 Kuvion palkit esittävät tyttöjen ja poikien suhteellista osuutta kuhunkin arvosanaryhmään kuuluvien joukossa, eivätkä siis ilmaise ao. ryhmään kuuluvien tyttöjen ja poikien osuutta koko hakijajoukossa
3 SAMA OPPILAIDEN MÄÄRÄÄN SUHTEUTETTUNA Lukioon hakeutuvien osuus metropoliseudulla (66 %) Olisiko suhtautuminen ongelmaan toinen, jos kuvion siniset pylväät edustaisivat poikia? Tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ovat siis ilmeiset, ja niiden valossa tyttöjen ja poikien epäsuhtainen hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen ja lukioon on ymmärrettävää ja jopa väistämätöntä. Koulutuspoliittisesti keskeinen kysymys on, miksi pojat selvästi alisuoriutuvat koulussa? Ero syntyy jo alaluokilla, mutta kasvaa oppilaiden koulupolun edetessä. Tutkimuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole eroista oppimisen edellytyksissä, joskin valinta-ajankohta saattaa lievästi suosia varhemmin kypsyviä tyttöjä. (Shayer & Wylam 978). PÄÄTTÖARVOSANAT TOISEN ASTEEN VALINTA LUOKKIEN VÄLISET EROT
4 Toiselle asteelle hakeneista 66 % haki ensimmäisenä valintakohteenaan lukioon ja % ammatilliseen koulutukseen. 89 ( %) haki vain ammatilliseen koulutukseen, 7 (6 %) vain lukioon ja 68 (9 %) sekä ammatilliseen koulutukseen että lukioon. Ero ammatilliseen koulutukseen ja lukioon hakevien nuorten peruskoulumenestyksessä on ilmeinen (Helsingissä ka 6,8 vs. 8,0, koko metropolialueella 7,00 vs. 8,). Eri lukioihin hakevien arvosanoissa on huomattava ero (ensisijainen haku ka 6,99 vs. 9,), mutta lukioiden yleis- ja erikoislinjoille hakevien välinen ero on pieni (ensisijaisilla hakijoilla ka 8, vs. 8,9). Ammatillisessa koulutuksessa ero eri aloille hakevien välillä on selvästi suurempi (ka,0 8,9), mutta korkeimmat keskiarvot ovat vain pienen hakijamäärän aloja. Lukioon hakeutuminen on Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä selvästi muita metropolialueen kuntia yleisempää (7 % 89 %). Helsingin muita laajempi erikoislukiotarjonta vetää puoleensa myös naapurikuntien parhaita oppilaita. Ensisijaisesti lukioon hakeneista 7 % valitsi kohteekseen oman kunnan lukion ja 6 % muun metropolialueen lukion. Ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneista % haki oman kunnan, 6 % muun metropolialueen kunnan, % lähikunnan ja % muun kunnan alueella sijaitsevaan oppilaitokseen. VALINNAN SUKUPUOLITTUNEISUUS Tytöt Pojat Yht. Tytöistä Pojista Vain ammatillinen 9 % 6 % 00 % 0 % % Molemmat % % 00 % 7 % % Vain lukio 7 % % 00 % 6 % 8 % Yht. 00 % 00 % Vaikka moni nuori hakee sekä ammatilliseen koulutukseen että lukioon, sukupuoliero valinnoissa on selvä. Poikien osuus vain ammatilliseen koulutukseen hakeneista on puolta suurempi kuin tyttöjen, kun taas pelkästään lukioon hakee neljännes enemmän tyttöjä kuin poikia. Joka kolmas poika haki vain ammatilliseen koulutukseen (tytöistä joka viides). Lähes kaksi tyttöä kolmesta haki vain lukioon, pojista alle puolet.
5 VALINNAN YHTEYS KOTITAUSTAAN Vanhemman koulutus Valinta / äidin koulutus Valinta / isän koulutus Koulutuksen periytyvyys on peruskoulusta huolimatta ilmeistä, ja korostuu osin kouluvalinnasta johtuen koulutasolla, missä se näkyy koulujen ja luokkien välisinä eroina. On kuitenkin kysyttävä, missä määrin erojen täydellinen tasaaminen on mahdollista tai edes toivottavaa emmekö me odota myös kansallisella tasolla, että koulutuksella on tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia? (vrt. Ontarion Raise the bar and close the gaps ) Lukio Erityis-lukio Lukio Peruskoulu tai alempi keskitason tutkinto % 7 % % 0 % 8 % % Yo-tutkinto tai ylempi keskitason tutkinto % 0 % 6 % % % 6 % Alempi korkeakoulututkinto 0 % 60 % % % 7 % % Ylempi korkeakoulututkinto % 6 % 7 % % 6 % 6 % Ka 0 % % 9 % 9 % % 9 % Ammatillinen Ammatillinen Erikoislukio VALITUKSI TULEMINEN Nuorten koulutussuunnitelmat ja heidän näkemyksensä omista valituksi tulemisen mahdollisuuksistaan näyttävät olevan varsin realistisia, sillä lähes kolme hakijaa neljästä tuli valituksi ensisijaiseen hakukohteeseensa ja vielä useampi haluamalleen opintoalalle tai - linjalle. Ensisijaiseen hakukohteeseen hyväksymisessä ei ollut merkittävää eroa ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä (77,6 % vs. 7,0 %). Lukio-opintoja havittelevien ensisijainen toive jäi useimmin toteutumatta haettaessa erikoislukioon tai lukion erikoislinjalle (hyväksyttyjä 6, %). AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PYSYMINEN Hyväksytty Läsnä syksy 0 Läsnä kevät 0 Alan vaihtajia Alalla keväällä % Liiketalous , % Sosiaali- ja terveysala ,8 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 9 89, % Autoala ,0 % Hotelli-, ravintola- ja catering-ala , % Tieto- ja viestintätekniikka , % Rakennusala ,7 % Talotekniikka ,9 % Logistiikka , % Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,6 %
6 PÄÄTTÖARVOSANAT TOISEN ASTEEN VALINTA LUOKKIEN VÄLISET EROT Oppilaiden jakaminen tai jakautuminen kouluihin ja luokkiin osaamisen tason mukaan on kansainvälisesti laajasti sovellettu käytäntö (OECD 0). Siinä, miten jako tapahtuu, on kuitenkin selviä maiden välisiä eroja niin sen suhteen, miten oppilaat eri kouluihin tai luokkiin valitaan tai valikoituvat, kuin sen, missä vaiheessa oppilaan koulupolkua valinta tai jakaminen tapahtuu. Joissain OECD-maissa oppilaat jaetaan suhteellisen varhaisessa vaiheessa eri opetussuunnitelmia noudattaviin kouluihin tai linjoihin, kun taas toisissa kaikki oppilaat seuraavat ainakin pääosin samaa opetussuunnitelmaa läpi oppivelvollisuuden tai jopa pidempään (Eurydice 0, OECD 0). Siinä, missä ensin mainittu vaihtoehto edustaa avointa osaamistason mukaista oppilasallokointia, myös jälkimmäiseen voi sisältyä osaamisen tasoon tai johonkin muuhun oppilaskohtaiseen tekijään perustuvaa valikointia. Tällöin erittely tapahtuu allokoimalla oppilaita eri kouluihin tai eri linjoihin ja luokkiin koulujen sisällä joko kaikissa oppiaineissa tai vain osassa niistä. Ryhmittely voidaan nähdä koulutuspoliittisena valintana (koulutuksen järjestäjä / vanhemmat), joka vaikuttaa siihen, miten oppilaiden väliset osaamis-, oppimisasenne- ym. erot jakautuvat yksilö, luokka- ja koulutason vaihteluun. Koulutuspoliittisena ongelmana tämä nähdään erityisesti silloin, jos ryhmien väliset erot kasvavat ajan myötä eli on aihetta olettaa luokanmuodostuksen vaikuttavan eriyttävästi oppimisen kehitykseen. Asuinalueeseen perustuvat erot eivät näy erityisenä koulutuspolitiikkana, mikä saattaa vaikuttaa siihen, ketkä haluavat käyttää mahdollisuuttaan kouluvalintaan (ks. Seppänen, Kalalahti, Rinne & Simola 0). Ryhmittelyn muodosta (koulu / luokka) riippumatta sen puolesta ja sitä vastaan esitetyt argumentit ovat pääosin samoja. 6
7 Argumenttien taustalla on useimmiten kysymys todellisesta tai kuvitellusta tasapainoilusta tehokkuuden ja tasa-arvon välillä (Hanushek & Woessman006, Duru-Bellat & Mingat 998; Seppänenym. 0). Keskeinen argumentti ryhmittelyn puolesta on, että homogeeninen opetusryhmä sallii opetuksen kognitiivisen tason, menetelmien ja etenemisnopeuden valinnan siten, että se mahdollistaa kunkin ryhmän kaikkien oppilaiden maksimaalisen oppimisen (Slavin & Madden 00, Zimmer00, Lefgren00, Duflo, Dupas & Kremer0). Argumentit ryhmittelyä vastaan viittaavat usein oppilaiden kotitaustan mukaisiin eroihin koulun alkaessa ja huoleen varhaisen ryhmittelyn johtamisesta näiden erojen voimistumiseen oppilaiden koulupolun edetessä (Duru-Bellat & Mingat 998, Entwistle & Alexander 99; vrt. Hayes & Gershenson0). KOULUJEN JA LUOKKIEN VÄLISET EROT SUOMESSA Suomalainen peruskoulu on noussut PISA-tutkimuksen myötä maailmanmaineeseen onnistuessaan yhdistämään oppilaiden korkea suoritustaso pieniin koulujen välisiin eroihin ja kotitaustan suhteelliseen vähäiseen selitysosuuteen osaamisen vaihtelusta. TIMSS 0 -tutkimuksessa Suomi erottuu kuitenkin pohjoismaisista naapureistaan huomattavan suurilla luokkien välisillä eroillaan, jotka eivät tue näkemystä perusopetuksemme tasa-arvoisuudesta: (Yang Hansen, Gustafsson, & Rosén, 0) AINEISTO JA MUUTTUJAT Tämän luokkien välisiä eroja koskevan tarkastelun kohteena ovat ne 60 yli oppilaan luokkaa, joissa vähintään kaksi kolmasosaa oppilaista osallistui sekä syksyn 0 (7. lk) että kevään 0 (9. lk) tutkimukseen (87 % ao. luokista, N = 6 0). Päättelytaito Sanallinen päättely Matemaattinen ajattelu Muuttujan vaikutuksen arviointi Oppiainekohteinen osaaminen (6. lk) Äidinkieli Matematiikka Oppimista tukevat asenteet Koulun koettu tärkeys Saavutusorientaatio Oma yrittäminen Oppimista haittaavat asenteet Välttämisorientaatio Luovutusherkkyys Usko sattumaan menestyksen tai sen puutteen selittäjänä Lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa 7
8 00 OSAAMISEN KEHITYS LUOKKATASOLLA Molempina vuosina tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden ajattelutaidon kehitys 7. lk 9. lk. Useimmissa luokissa osaaminen on parantunut yläluokkien aikana, mutta joukossa on niin muita enemmän osaamistaan parantaneita luokkia kuin sellaisia, joissa osaaminen näyttää yläkoulun aikana heikentyneen. Jälkimmäisessä kyse lienee luokista, joissa oppilaat eivät syystä tai toisesta ole suhtautuneet tehtäviin yhdeksännellä luokalla samalla paneutumisella kuin seitsemännellä luokalla. KOULU- JA LUOKKATASON VAIHTELU Koulu selitti oppilaiden päättelytaidossa esiintyvästä vaihtelusta tässä normaaliopetuksen luokkiin rajatussa aineistossa seitsemännellä luokalla 9, % ja yhdeksännellä luokalla 9, %. Ero oli molempina vuosina hieman suurempi matematiikan (9, % ja 0,6 % ja yhdeksännellä luokalla myös äidinkielen tehtävissä (9,6 %). Luokan itsenäinen selitysosuus (siis huomioimatta koulun selitysosuutta) oli seitsemännellä luokalla,7 % ja yhdeksännellä luokalla,8 %. Koulun selitysosuus vaihtelusta pysyy siis yläluokkien aikana samana, mutta luokan selitysosuus kasvaa, joskin maltillisesti. Muutosta tarkastellaan jakamalla luokat oppilaiden päättelytaidon perusteella viiteen ryhmään (kvintiilit) luokkatason keskiarvon mukaan. LUOKKAKVINTIILIT 7. JA 9. LUOKAN AJATTELUTAIDON MUKAAN Jos tilannetta tarkastellaan seitsemännen luokan alun tilanteesta käsin, ryhmien väliset pienenevät yläkoulun aikana. Jos ryhmät kuitenkin muodostetaan toisen asteen valinnan kannalta keskeisen yhdeksännen luokan osaamisen mukaan, ryhmien väliset erot kasvavat yläluokkien aikana. 8
9 ÄIDINKIELI JA MATEMATIIKKA Osaamiserot kasvavat myös oppiainekohtaisessa osaamisessa. Ero ryhmien välillä on molempina vuosina jonkin verran pienempi äidinkielen kuin matematiikan tehtävissä. Seitsemännellä luokalla ero on sama kuin ajattelutaidossa, yhdeksännellä luokalla vähän ajattelutaidossa ilmennyttä eroa pienempi. On kuitenkin perusteltua olettaa, että luokkatasoa vastaavissa tehtävissä ero olisi ollut ajattelutaitoeroa suurempi EROT OPPIMISASENTEISSA KOULUN KOETTU TÄRKEYS SAAVUTUSORIENTAATIO OMA YRITTÄMINEN VÄLTTÄMISORIENTAATIO USKO SATTUMAAN MENESTYKSEN SELITTÄJÄNÄ LUOVUTUSHERKKYYS Oppimista tukevat asenteet Oppimista haittaavat asenteet Luokka selittää vain muutaman prosentin oppimisasenteiden vaihtelusta ja myös ryhmien väliset erot ovat selvästi pienemmät kuin erot osaamisessa. Päinvastaisista viesteistä huolimatta oppilaiden oppimista tukevat asenteet asettuvat lievästä laskusuunnastaan huolimatta käytetyn mittarin keskiarvon yläpuolelle ja oppimista haittaavat sen alapuolelle. KOULUMENESTYS (LUKUAINEIDEN KESKIARVO) Äidinkieli Matematiikka A-kieli Historia Kemia lk 9. lk 7.0 Eri oppiaineiden arvosanojen laskussa saattaa olla kyse eroista ala- ja yläluokkien oppilasarvioinnissa, mutta myös todellisesta erosta oppilaiden osaamisessa suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Päinvastoin kuin edellä esitetyssä osaamisessa, ryhmien väliset erot arvosanoissa pienenenivät yläluokkien aikana. Tulos tukee aiempia oppiainekohtaisten arviointien tuloksia, joissa on toistuvasti havaittu koulukohtaisia eroja oppilaiden arvosanojen ja heidän arvioinnissa osoittamansa osaamisen välillä. 9
10 SUKUPUOLI JA KOTITAUSTA 00% 80%. 60% 0% Tytöt Pojat. Äidin koulutus Isän koulutus 0%. 0% Sukupuoli ( = tyttö, = poika, ka,0 Kotitausta (vanhempien koulutus) Luokkaryhmät eroavat toisistaan niin tyttöjen ja poikien osuuden kuin oppilaiden kotitaustan suhteen tavalla, joka seuraa aiempaa tutkimusta. Sukupuolella on kuitenkin ilmeinen roolinsa myös siinä, miten oppilaiden osaaminen tai halu sen näyttämiseen testitilanteessa kehittyy yläluokkien aikana. Yhdeksännellä luokalla entistä useampi poikavaltainen luokka on pudonnut heikoimmin osaavien luokkien ryhmään, kun taas osaaminen on kehittynyt jonkin verran muita vahvemmin tyttövaltaisissa luokissa. KIITOS! LÄHTEET Duflo, E., Dupas, P. & Kremer, M. 0. Peer effects, teacher incentives, and the impact of tracking: Evidence from a randomized evaluation in Kenya. American Economic Review 0, doi=0.7/aer Duru-Bellat, M. & Mingat, A Importance of Ability Grouping in French Collèges and its Impact upon Pupils Academic Achievement. Entwistle, D. R. & Alexander, K. L. 99. Summer setback: `Race, poverty, school composition, and mathematics achievement in the first two years of school. AmericalSociological Review, 7, 7-8. Hanushek, E.A. & Woessman, L Does Educational tracking affect performance and inequality? Differences-in-differences evidence across countries. The Economic Journal, 6 (March), C6 C76. Hayes, M. S., & Gershenson, S. (0). What Differences a Day Can Make: Quantile Regression Estimates of the Distribution of Daily Learning Gains (No. 90). Institute for the Study of Labor (IZA). Lefgren, L. Educational peer effects and the Chicago public schools. Journal of urban Economics, 6(), Kupiainen, S. & Hienonen, N. (tulossa). Luokkakoko. Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Kasvatusalan tutkimuksia XXX. Oukarim-Soivio, N., Kupiainen, S. & Marjanen, J. (tulossa). Vaarantaako selkeiden arviointikriteerien puuttuminen arvosanojen vertailtavuutta? Perusopetuksen päättöarvosanoissa ja lukion kurssiarvosanoissa esiintyvä oppiainekohtainen sekä sukupuolen mukainen vaihtelu. Teoksessa XXXX (Forum Criteriorum -seminaarin esityksiin perustuva toimitettu julkaisu). Kasvatusalan tutkimuksia XXX. 0
11 Rimpelä, M. & Bernelius, V. (toim.) 00. Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Helsingin yliopisto: Geotieteiden ja maantieteen laitoksen julkaisuja B. Helsinki: Yliopistopaino. Seppänen, P., Kalalahti, M., Riine, R. & Simola, H. (toim.) 0. Lohkoutuva peruskoulu. Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 68. Slavin, R. E. & Madden, N. A. 00. One million children: Success for All. Thousand Oaks, CA: Corwin. Vainikainen, M.-P. & Rimpelä, A. (toim.) 0. Nuorten kehitysympäristö muutoksessa Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen tutkimuksia 6. Yang Hansen, K., Gustafsson, J.-E., & Rosén, M. 0. School performance difference and policy variations in Finland, Norway and Sweden. In K. Yang Hansen, J.-E. Gustafsson, M. Rosén, S. Sulkunen, K. Nissinen, P. Kupari, R.F. Ólafsson, J.K. Björnsson, L.S. Grønmo, L. Rønberg, J. Mejding, I.C. Borge, & A. Hole. Northern Lights on TIMMS and PIRLS 0. TemaNord 0:8, 8. Zimmer, R. (00). A new twist in the educational tracking debate.economics of Education Review, (), 07-.
4/13/2015. Perusopeteuksen päättöarvosanat ja toisen asteen valinta. Tutkimusaineisto
Perusopeteuksen päättöarvosanat ja toisen asteen valinta Sirkku Kupiainen 13.4.2015 Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational Assessment / http://www.helsinki.fi/cea/ Kupiainen 2015 13.4.2015
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
Lisätiedot4 Luokkien väliset erot
Luokkien väliset erot Sirkku Kupiainen Tässä luvussa tarkastellaan oppilaiden osaamisessa, oppimisasenteissa ja koulumenestyksessä yläkoulun aikana tapahtuvia muutoksia luokkatasolla. Koska MetrOPtutkimuksessa
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
Lisätiedot3 Koulumenestyksen ennustaminen peruskoulun päättyessä
3 Koulumenestyksen ennustaminen peruskoulun päättyessä Sirkku Kupiainen Tässä luvussa tarkastellaan sitä, mikä ennustaa peruskoulumenestystä ja siihen kiinteästi yhteydessä olevaa nuorten onnistunutta
Lisätiedot2 Perusopetuksen päättöarvosanat
2 Perusopetuksen päättöarvosanat Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle Sirkku Kupiainen Peruskoulunsa päättävä nuori on toisen asteen koulutusvalintaa tehdessään ehkä tärkeimmän omaa tulevaisuuttaan
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
Lisätiedot6 Osaamistulosten kehitystä selittävät tekijät
6 Osaamistulosten kehitystä selittävät tekijät Mari-Pauliina Vainikainen ja Jarkko Hautamäki Tässä luvussa tarkastellaan, miten oppilaiden tausta, tehostetun tai erityisen tuen saaminen sekä terveydentila
LisätiedotYhteishakuilta päättöluokkalaisten huoltajille. Aikataulut ja järjestelyt. Nuorten valinnat ja aikuisten tuki.
Yhteishakuilta päättöluokkalaisten huoltajille Aikataulut ja järjestelyt. Nuorten valinnat ja aikuisten tuki. Oppilaanohjaajat Iiris Kurkela ja Suvi Koskinen KEVÄÄN 2018 HAKUAJAT www.opintopolku.fi Ammatillisen
Lisätiedot9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00
9. lk vanhempainilta Ti 8.9.2015 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 7.-18.9.2015 Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h Työaika mielellään klo 8-14 tai 9-15
LisätiedotValinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu
Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotYhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen
Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotValinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu
Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi
LisätiedotSÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu
SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRROLLA JA HUOLTAJAN KUULEMISELLA Huoltajaa tiedotetaan ja kuullaan
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotJatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh.
Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. 0400 663346 Suomen koulutusjärjestelmä Koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Ammatillinen
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
Lisätiedot9. LK VANHEMPAINILTA. Ti klo 18.00
9. LK VANHEMPAINILTA Ti 30.8.2016 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 12.-23.9.2016. Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h. Työaika mielellään klo 8-14 tai
LisätiedotLukioarvosanat ja ylioppilastutkinto
Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto Sirkku Kupiainen 1..01 Centre for Educational 1..01 1 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon
LisätiedotPERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVOSANOISTA YLIOPPILASTUTKINTOON: ARVOSANAT OPISKELIJOIDEN VALINTOJEN OHJAAJANA
PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVOSANOISTA YLIOPPILASTUTKINTOON: ARVOSANAT OPISKELIJOIDEN VALINTOJEN OHJAAJANA HYOL:n kesäkurssi Helsinki 6.6.2017 Sirkku Kupiainen ARVIOINTI YLÄKOULUSTA LUKIOON LUKIOSSA YLIOPPILASTUTKINTO
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotNUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI
NUORTEN 2017 TULEVAISUUS- RAPORTTI 19.5.2017 2017 NUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI Arat tytöt, laiskat pojat? Havaintoja tuoreista tutkimustuloksista TUKEEKO KOULU tulevaisuuden suunnitelmissa? KETÄ KUUNNELLAAN
Lisätiedot11 Toisen asteen valinta
11 Toisen asteen valinta Sirkku Kupiainen Päättötodistuksen käteensä saava nuori on toisen asteen koulutusvalintaa tehdessään ehkä tärkeimmän tulevaisuuttaan koskevan päätöksen edessä 1. Valtaosa nuorista
LisätiedotTOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015
TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015 Hakuaika 24.2. 17.3.2015 www.opintopolku.fi HUOM! Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa on mahdollista hakea yhdellä hakulomakkeella
LisätiedotOppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä
Oppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus
LisätiedotOppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos
Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus ja
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotKasvatustieteet
Kasvatustieteet 2013-15 KASVATUSTIETEET 2013-15, N =5284 MATEMATIIKKA JA REAALIAINEET Kasvatustieteisiin valituilla opiskelijoilla lyhyen matematiikan paino (49 %) on suuri, jopa suurin kaikista tutkintonimikkeistä.
LisätiedotYHTEISHAKUINFO 12.11.2015
YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku
Lisätiedot2/12/2016 OSAAMISTULOSTEN KEHITYSTÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT MARI-PAULIINA VAINIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS OSAAMISEN KEHITTYMINEN KOULUTASOLLA
OSAAMISTULOSTEN KEHITYSTÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT MARI-PAULIINA VAINIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS OSAAMISEN KEHITTYMINEN KOULUTASOLLA Suomessa peruskoulujen väliset erot ovat kansainvälisessä vertailussa
LisätiedotOulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,
LisätiedotVanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotYhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotYHTEISHAKU KEVÄT 2017
YHTEISHAKU KEVÄT 2017 MILLOIN HAETAAN? Hakuaika 21.2. 14.3.2017 (koulussa vkolla 10) Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15. Harkintaan perustuvan valinnan (oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt)
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotKevään 2016 yhteishaku
Kevään 2016 yhteishaku Yh Ammatilliseen koulutuksen hakuprosessi muodostuu kolmesta kokonaisuudesta yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Yhteishaku, opintopolku.fi, 23.2. - 15.3.2016 peruskoulun päättäneet
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotTERVETULOA! 8.luokkien vanhempainiltaan
TERVETULOA! 8.luokkien vanhempainiltaan Ohjelmassa: *Työelämään tutustuminen TET *Suomen koulutusjärjestelmä *Ammattikoulut ja lukiot *Päättöarviointi AMMATTIKORKEAKOULU JA YLIOPISTO LUKIO II-TUTKINTO
Lisätiedot1 INFOA YHTEISHAUSTA
INFOA YHTEISHAUSTA 1 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2017 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 21.2.-14.3.2017 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku 15.3.
LisätiedotPikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA
Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA 26.1.2017 ILLAN OHJELMASSA: Kahvit Yleisiä asioita Tredun rakentamisaikataulusta Valinnaisaineiden valinnan esittelyä Huoltajien kysymyksiä valinnaisaineista
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
LisätiedotYHTEISHAKU AIKATAULU, KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS, VALINTAPERUSTEET JA MUUTA HYÖDYLLISTÄ Riihikallion koulu
YHTEISHAKU 2017 AIKATAULU, KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS, VALINTAPERUSTEET JA MUUTA HYÖDYLLISTÄ Riihikallion koulu 23.11.2016 YLEISIÄ PERUSTEITA Yhteishaussa haetaan toisen asteen opintoihin (lukio ja ammattikoulut)
LisätiedotYHTEISHAKU 2013. Vihdin yhteiskoulu
YHTEISHAKU 2013 Vihdin yhteiskoulu Hakuaika 25.2.-15.3.2013 klo 16.15 Täydennyshaku 5.-12.7.2013 klo 16.15 oppilaitosten vapaiksi jääneille paikoille - tulokset aikaisintaan 2.8.2013 Syksyn yhteishaku
LisätiedotTervetuloa yhteishaun vanhempainiltaan Virve Willstedt Espoonlahden koulun opinto-ohjaaja
Tervetuloa yhteishaun vanhempainiltaan 18.1.2017 Virve Willstedt Espoonlahden koulun opinto-ohjaaja Ohjelma 18.00-18.30 Sähköinen yhteishaku ja toiselle asteelle siirtyminen 18.30-19.00 Omnian ja ammatillisen
LisätiedotVanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotYhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja
Yhteishaku 2018 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen perustutkinnon,
LisätiedotKOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00
Nissnikun koulu Kirkkoharjun koulu KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Tervetuloa peruskoulun päättöluokkien huoltajille sekä oppilaille tarkoitettuun koulutusesittelyyn,
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Lausuntoversio 10.7.2017 Asetusluonnos Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotAinekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla
Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu
LisätiedotViestintätieteet VIESTINTÄTIETEET , N = 193
Viestintätieteet 2013-15 VIESTINTÄTIETEET 2013-15, N = 193 Viestintätieteiden opiskelijoilla pitkä matematiikka (27 %) on pienemmällä osuudella kuin lyhyt (40 %) tai ei matematiikkaa (33 %). Reaaliaineista
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
LisätiedotKahden tutkinnon kotiväenilta ti
Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen
LisätiedotOPISKELIJAVALINTOJEN MENETELMÄT YLIOPISTOSSA. Arviointi ja osaamisen todentaminen -työpaja
OPISKELIJAVALINTOJEN MENETELMÄT YLIOPISTOSSA Arviointi ja osaamisen todentaminen -työpaja 13.10.2017 Katri Kleemola 13.10.2017 1 TAUSTAA Vuonna 2020 pääosa korkeakouluopiskelijoista valitaan todistusvalinnalla
LisätiedotMankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016
Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 oppilaanohjaaja Aija Helander http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ILLAN OHJELMA 18:00 lyhyet alkusanat 18:05 Ammatillisten perustutkintojen esittely, Espoon ammatillinen
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
LisätiedotLukiokokeilu (-21)
Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotYhteishaun 2019 alustavat tulokset
Yhteishaun 2019 alustavat tulokset 18.3.2018 Jatta Herranen Opiskelijapalvelut/Hakutoimisto Toive 1 Kaikki Haun al. paikat Vetovoima Riveria, Joensuu 780 2668 915 0,85 Riveria, Kitee 74 240 123 0,60 Riveria,
LisätiedotTUTKIMUKSEN PÄÄTULOKSET
TUTKIMUKSEN PÄÄTULOKSET Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle Kouluikäisten oppiminen ja hyvinvointi ovat olleet pääosin erillisiä saarekkeita niin tutkimuksessa, lainsäädännössä kuin
LisätiedotSUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ LUKIOKOULUTUKSEN PÄÄSYPERUSTEET -Valinta tehdään päättötodistuksen lukuaineiden (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto,
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
LisätiedotLukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, matematiikka ja reaaliaineet tekniikassa
Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, matematiikka ja reaaliaineet tekniikassa AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä ssa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit (kemia, LUMA-keskus)
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotLÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen
LisätiedotLUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014
LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin
LisätiedotOppimistulokset Metropolialueella: kunta, koulu, luokka ja oppilas
Oppimistulokset Metropolialueella: kunta, koulu, luokka ja oppilas Seminaari: PERUSKOULUJEN OPPIMISTULOKSET, OPPILAIDEN HYVINVOINTI JA TERVEYS METROPOLIALUEELLA jarkko.hautamaki@helsinki.fi Koulutuksen
LisätiedotYhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu
Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen
LisätiedotVANHEMPAINILTA YHTEISHAUSTA. Launeen koulu
VANHEMPAINILTA YHTEISHAUSTA Launeen koulu 23.11.2016 URAVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: YHTEISKUNTA KOTI - koulutusjärjestelmä - tavoitteiden asettelu - työllisyystilanne - asenteet koulutukseen - hakumenettely
LisätiedotYHTEISHAKU Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen
YHTEISHAKU 2018 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 20.2.-13.3.2018 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin ja siellä oleviin VALMA ja TELMA valmentaviin koulutukseen 14.3.-4.4.2018 *Haku perusopetuksen
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto HAKIJATUNNUS (Opisto täyttää) Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotTervetuloa jatko-opintoiltaan! Espoonlahden koulu Virve Willstedt Oppilaanohjaaja
Tervetuloa jatko-opintoiltaan! Espoonlahden koulu Virve Willstedt Oppilaanohjaaja Teemat Suomen koulutusjärjestelmä Lukio vai ammatillinen koulutus? Kaksoistutkinto Muut koulutusvaihtoehdot ja harkintaan
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
LisätiedotLukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, matematiikka ja reaaliaineet
Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, matematiikka ja reaaliaineet AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä ssa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit (kemia, LUMA-keskus) Jarmo
LisätiedotKoulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo
LisätiedotLukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, taidealat lukioaineittain
Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, taidealat lukioaineittain AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä ssa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit Jouni Pursiainen (kemia, LUMA-keskus)
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotKOULUTUSMESSUT Nissnikun koulu torstai klo
Nissnikun koulu Kirkkoharjun koulu KOULUTUSMESSUT Nissnikun koulu torstai 17.11.2016 klo 16.00 19.00 Tervetuloa peruskoulun päättöluokkien huoltajille sekä oppilaille tarkoitetuille koulutusmessuille,
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotYo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta
Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:
Lisätiedot