SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ. Elokuva-ala on elinvoimainen. Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ Suomen elokuvasäätiö on perustettu Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Säätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä, edistää suomalaisten elokuvien ja elokuvantekijöiden kansainvälistymistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Suomen elokuvasäätiö saa tuki- ja toimintavaransa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät valtionavustuslaki, laki ja asetus elokuvataiteen edistämisestä, EU:n komission antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta sekä elokuvasäätiön oma tukiohjeisto. Tukea jaetaan hakemusten perusteella. Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön, sen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien vuoropuhelulle sekä tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan työyhteisön sisällä: Olemme palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perustuu myönteiseen vuorovaikutukseen. Ennakoitava ja reilu työskentelytapamme rakentaa luottamusta. Kehitämme toimintaamme rohkeasti, uteliaasti ja avoimesti. Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat toiminnalle pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin painopistealueet. Tavoitteet määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota: Elokuva-ala on elinvoimainen Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti 2

3 SISÄLLYSLUETTELO: 1. TOIMINTAVUOSI VUODEN 2015 TOIMINNAN TAVOITTEET Elokuva-ala on elinvoimainen 2.2. Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Elokuvasäätiö toimii mahdollisimman tehokkaasti TUKITOIMINTA Tuotannon tuet Esityksen ja levityksen tuet Kulttuuriviennin tuet KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VIESTINTÄ ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS Hallinto Talous SÄÄTIÖLAISSA SÄÄDETYT TOIMINTEKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT 33 LIITE 1: SES AUDITORIO OY toimintakertomus LIITE 2: LUOVA EUROOPPA / MEDIA ohjelman toimintavuosi

4 1. TOIMINTAVUOSI oli jälleen uusi ennätysten vuosi kotimaiselle elokuvalle. Elokuvateattereissa kotimaiset tuotannot vetivät vuoden aikana yhteensä katsojaa, mikä on televisioaikakauden uusi ennätys. Yli kahteen miljoonaan teatterikatsojaan yllettiin nyt jo neljännen kerran 2010-luvulla, edellinen kotimainen katsojaennätys on vuodelta 2012, jolloin elokuvat keräsivät yhteensä katsojaa. Kotimaisten elokuvien osuus kaikista elokuvissakäynneistä oli noin 29 prosenttia vuonna 2015 eli Euroopan kirkkainta kärkipäätä. EU-maissa kotimaista tuotantoa katsottiin enemmän vain Ranskassa (35 %) ja Tanskassa (30 %). Vuoden katsotuin kotimainen elokuva oli Taneli Mustosen ohjaama komedia Luokkakokous katsojallaan. Kotimaisten elokuvien monipuolistunut tarjonta näkyy myös elokuvateatterien lippuluukuilla; vuonna 2015 kaikkiaan kahdeksan elokuvaa keräsi yli katsojaa, niistä viisi ylitti kävijän rajan. Koko perheen elokuvat kokosivat 25 prosenttia kotimaisten elokuvien katsojista. Perhe-elokuvista suosituin oli Timo Koivusalon ohjaama Risto Räppääjä ja Sevillan saituri katsojalla. Kaiken kaikkiaan Suomen elokuvateattereissa kävi vuoden 2015 aikana noin 8,7 miljoonaa katsojaa eli noin 19 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Digitaaliseen esitys- ja levitystekniikkaan siirtyminen on elvyttänyt maan elokuvateatteriverkoston ja seitsemän miljoonan katsojan raja ylittyi nyt jo kuudennen kerran peräkkäin. Myös elokuvateatterisalien määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun ja ylitti 300 salin määrän vuoden 2015 aikana. Koko alan kannattavuus ei ole kuitenkaan kehittynyt samassa suhteessa kuin teatteriverkoston menestys tallennejakelun suosion yhä laskiessa, nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin. Elokuvien verkkojakelu ei ole vielä toistaiseksi kehittynyt korvaavaksi tulonlähteeksi. Suomalaisten elokuvien kansainvälisesti merkittävin saavutus vuonna 2015 oli Klaus Härön Miekkailija - elokuvan eteneminen Hollywood Foreign Press Associationin jakaman Golden Globe -palkinnon ehdokkaaksi vieraskielisten elokuvien sarjassa ensimmäisenä suomalaisena elokuvana yli 50 vuoteen. Miekkailija pääsi myös Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscar-palkintojen ehdokkaiden valintalistalle. Elokuvasäätiön ja tuotantoyhtiö Making Movies Oy:n yhteistyössä toteuttama palkintokampanja tuotti näin ansaitun tuloksen. Vuoden 2015 kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla menestynein suomalainen pitkä elokuva oli Mikko Kuparisen 2 yötä aamuun. Elokuva sai kansainvälisen ensi-iltansa syyskuussa Montrealin festivaaleilla Kanadassa ja voitti siellä parhaan ohjaajan palkinnon. Myös Valladolidin elokuvafestivaalit Espanjassa palkitsivat elokuvan esikoisohjaajien sarjassa. Montrealin festivaaleilla avasi myös Mika Kaurismäen Tyttökuningas, jonka pääosanesittäjä Malin Buska palkittiin festivaalin parhaana naisnäyttelijänä. Lyhytelokuvista eniten kansainvälistä huomiota vuoden aikana keräsi Hamy Ramezanin ja sambialaisbrittiläisen Rungano Nyonin ohjaama Kuuntele. Elokuva esitettiin vuoden 2015 aikana peräti 175 elokuvafestivaalilla, joissa se keräsi yli 40 erilaista palkintoa ja kunniamainintaa. Elokuva nostettiin myös vuoden viiden parhaan eurooppalaisen lyhytelokuvan joukkoon usean lyhytelokuvan ammattilaisen listalla Cineuropan -kyselyssä. Dokumenttielokuvista kiinnostusta herätti mm. Iiris Härmän Hyvästi Afrikka, joka kiersi vuoden aikana 25 kansainvälisellä festivaalilla ja voitti useita palkintoja, kuten arvostetun Margaret Mead Filmmaker Awardin New Yorkissa. Dokumenttielokuvista ulkomailla palkittiin myös mm. Kirsi Mattilan Marzia, ystäväni, joka voitti parhaan dokumenttielokuvan palkinnon Montrealissa sekä Mika Taanilan ja Jussi Eerolan Atomin paluu, joka palkittiin Kööpenhaminan CPH:DOXissa parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelillä. Suomen elokuvasäätiö jakoi vuoden 2015 aikana yhteensä 25,5 miljoonan euron edestä tukea kotimaiselle elokuva-alalle. Tukihakemuksia käsiteltiin vuoden aikana yhteensä kappaletta, joista 67 prosenttia sai myönteisen tukipäätökset. Säätiöön saapuvien tukihakemusten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden 4

5 aikana yli 37 prosenttia. Elokuvasäätiön saama rahoitus pysyi vuonna 2015 edellisvuosien tasolla. Toimialan kannalta oli kuitenkin tärkeää, että jälleen kerran saatiin torjuttua valtiovarainministeriön esitys tuotantotukien saattamisesta veronalaisiksi. Elokuvasäätiö ja toimiala olivat aktiivisesti yhteydessä eduskuntaan; eduskunta näin ollen muutti hallituksen esityksen nykytilan säilyttäväksi. Edellä mainittu hakemusten määrän merkittävä kasvu ei ole ainoa säätiön työkuormaa lisäävä tekijä. Viime vuosina ovat sekä tukiprosessien hallinnolliset vaatimukset kasvaneet että kansainvälistyvät hankkeet monimutkaistuneet. Siinä missä vielä aiemmin tuotannoissa oli muutama yhteistyötaho, haetaan nykyään rahoitusta moninkertaiselta määrältä yhteiskumppaneita. Tällöin myös esimerkiksi käsiteltävien sopimusten määrä vastaavasti moninkertaistuu. Säätiö on jo useamman vuoden ajan kiinnittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että mahdollisuus tehdä työtä virkavastuun edellyttämällä huolellisuudella on edelleen lisääntyvän kuormituksen myötä vaikeutunut. Myös selvitysmies Jari Muikku kirjoitti raportissaan vuonna 2014: Säätiön tehtäviä, tukiprosessia ja resursseja tulee arvioida yksityiskohtaisesti ja puolueettomasti ennen kaikkea siltä kannalta, vaarantuuko asiakkaiden tasavertaisuus ja oikeudet suhteessa säätiön viranomaistehtäviin, jos hakemusmäärät kasvavat jatkossakin. Kun säätiö ei voi rajoittaa tulevien hakemusten määrää, on tukiprosesseja yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu. Lainsäädännön asettamia huolellisuusvaatimuksia ei harkinnanvaraisissa tuissa voi kuitenkaan ohittaa. Tarkoituksena on ollut etsiä ratkaisua osana uudistettavaa elokuvalakia. Valitettavaa on ollut käänne, että elokuvalain uudistaminen alkuperäisessä muodossa ja aikataulussa ei ole edistynyt. Tosiasiallisesti uudistustyön painopiste on muuttui, kun valtionhallinnon kehittämisstrategia, ns. Virsu-hanke, alkoi säätiön näkökulmasta ohjata elokuva-alan uudistamislakia. Säätiön dialogissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ei ole löytynyt yhteistä käsitystä siitä, mitkä ovat ne audiovisuaalisen alan rakenteet, jotka kuuluvat uudistuksen piiriin. Selvitysmies Leif Jakobssonin kesäkuussa 2015 julkaistussa puheenvuorossa nostettiin esiin laajempi näkökulma siitä, että julkisen vallan rakenne on paljon muutakin kuin vain kysymys KAVIn, SES:n tai TAIKEn välisestä työnjaosta. Säätiön näkökanta on ollut, että hallinnollisena rakenteena ns. virastomalli ei palvele parhaiten alan tarpeita. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista ottaa kantaa mikä olisi tarkoituksenmukaisin toimintojen rakenne. Fakta kuitenkin on, että säätiön keskeisen perustajajäsenen ja nykyisen päärahoittajan sitoutuminen säätiöön sekä julkisuudessa että käytännön tasolla näyttäytyy epäselvänä. Elokuvasäätiön toiminnan tarkoitus voidaan määritellä elokuvien laadun, yleisösuhteen ja toiminnan vaikuttavuuden kautta. Tässä mielessä vuosi 2015 on ollut menestys. Samoin henkilöstön sitoutuminen työhönsä sekä toiminnan laatu ovat pysyneet vakaana, vaikka vuoden 2015 aikana säätiön asema on ollut epävarma. On hienoa, että taloudellisista huonoista ajoista sekä pirstaloituvasta sosiaalisesta pääomasta huolimatta Suomen elokuvasäätiö osana elokuvatoimialaa ja julkista valtaa on saanut osaltaan olla mukana rakentamassa suomalaisille ilon aiheita sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Irina Krohn toimitusjohtaja 5

6 Suomalaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2015 Elokuva* Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta salit Katsojat 2015 Katsojat yhteensä Mielensäpahoittaja Solar Films Oy Nordisk Film Nightmare 2 FremantleMedia Finland Oy SF Film Eila, Rampe ja Likka Kinosto Nordisk Film Päin seinää Helsinki -filmi Oy SF Film Vares - Sheriffi Solar Films Oy Nordisk Film Viikossa aikuiseksi Dionysos Films Oy Nordisk Film Oy Lovemilla It s Alive Films It s Alive Films Theon talo Bad Taste LtD. & Butterworks Oy PEK Risto Räppääjä ja Sevillan saituri Artista Filmi Oy Walt Disney Nordic Talvivaaran miehet (D) Zone2 Pictures Oy B-Plan Luokkakokous Solar Films Oy Nordisk Film Toiset tytöt Fisher King Production Oy VL Media Miekkailija Making Movies Oy Nordisk Film Big Game Subzero Film Entertainment Oy Nordisk Film Armi elää Bufo Oy B-Plan Me Rosvolat Kinoproduction Oy Nordisk Film Hyvästi Afrikka (D) Guerillafilms Ltd. Elokuvakontakti Marzia, ystäväni (D) Pohjola-filmi Oy PEK Henkesi edestä Vertigo Production Oy Nordisk Film Tsamo Making Movies Oy PEK Hymyjen maa (I)(D) Höyry Films Oy PEK Matka minuksi (D) Avanton Productions Oy PEK Olipa kerran seminaari (I)(D) Black Lion Pictures Oy PEK Ollaan vapaita Pohjola-filmi Oy Nordisk Film Elämältä kaiken sain Marianna Films Oy SF Film Kätilö Solar Films Oy Nordisk Film Eisenstein in Guanajuato (KV) Edith film Oy B-Plan Häiriötekijä Elokuvatuotantoyhtiö MJÖLK SF Film (KV) MRP Matila Röhr Productions Atlantic Film Ompelijatar (D) Illume Ltd. Oy PEK Napapiirin sankarit 2 Yellow Film & TV Nordisk Film Onnelin ja Annelin talvi Zodiak Finland Oy Nordisk Film Vierailu (KV) Mouka Filmi Oy B-Plan Äidin toive (D) Oktober Oy Nordisk Film Hukkakaurat (I) Islandlake Films Islandlake Films Bunny The Killer Thing (I) Black Lion Black Lion Atomin paluu (D) Kinotar Oy B-Plan Onnelliset (D) Pohjola-filmi Oy PEK Hevisaurus Solar Films Oy Nordisk Film Teräsvaari (I)(D) Mättömedia Oy Mättömedia Oy Valkoinen raivo (D) Art Films production AFP Oy VL Media Tunteiden temppelit (D) Illume Ltd. Oy PEK Tyttökuningas Marianna Films Oy SF Film YHTEENSÄ *Valtakunnallisessa teatterilevityksessä olleet elokuvat ja vähintään 2K-tason digiprojektorilta esitetyt näytökset EAO:n kriteerien mukaisesti (I) elokuva tuotettu ja levitetty ilman julkista tukea (D) dokumenttielokuva (KV) kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto 6

7 2. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteet 2.1 Tavoite: Elokuva-ala on elinvoimainen Tuotantoyhtiöiden aseman vahvistaminen ja kansainvälistymisen tukeminen Vuoden 2014 aikana elokuvasäätiössä valmisteltiin tukiohjeiston kokonaisuudistus, jonka säätiön hallitus hyväksyi pidetyssä kokouksessaan ja uudistunut tukiohjeisto otettiin käyttöön Uudistuksen myötä tuotantotuen 50 prosentin/ euron tukimaksimi poistettiin. Samalla miljoonan euron ylittävä tukiosuus määriteltiin takaisinmaksettavaksi. Takaisinmaksettavan tuen käyttöönotto vaatii kuitenkin vielä kirjauksen valmisteilla olevaan elokuvalakiin tai nykyisen valtionavustuslain korjausta ministerin asetuksella. Kehittämistuen projektikohtaista tukimaksimia nostettiin eurosta euroon ja yksittäisten hankkeiden kehittämistuen rinnalle tuli kehittämistuki useammalle hankkeelle kerrallaan (slate-tuki), joka vahvistaa tuotantoyhtiöiden kehittämisvastuuta ja keventää tuotantoyhtiöiden hankkeisiin liittyvää hakemusprosessia. Elokuvasäätiö järjesti marraskuussa suomalaisille tuotantoyhtiöille jälleen myös Linda Beathin vetämän workshopin yhtiöiden toiminnan ja talouden suunnittelusta. Koulutukseen valittiin viisi yhtiötä. Myös edellisvuonna koulutukseen osallistuneille järjestettiin seurantatilaisuus. Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2015 Keskibudjetti 1,6 miljoonaa euroa Elokuvasäätiö 33 % Kansainvälinen rahoitus 28 % Televisiokanava 9 % Levitysyhtiö 9 % Tuotantoyhtiö 7 % Muu kotimainen rahoitus 9 % NFTF, Media, Eurimages 5 % Pitkien dokumenttielokuvaensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2015 Keskibudjetti euroa Elokuvasäätiö 42 % YLE 16 % NFTF, Media, Eurimages 13 % AVEK 9 % Muu ulkomainen rahoitus 8 % Tuotantoyhtiö 7 % Muu kotimainen rahoitus 5 % 7

8 Elokuvantekijöiden aseman vahvistaminen Tukiohjeiston uudistuksen yhteydessä käsikirjoitustuen projektikohtaista tukimaksimia nostettiin eurosta euroon, jonka seurauksena käsikirjoitusapurahoja myönnettiin korkeampina mutta harvemmille. Käsikirjoitustuista siirryttiin kuukausiperusteisiin käsikirjoitusapurahoihin, siten että säätiön myöntämä apuraha on euroa kuukaudessa. Monimuotoisuuden tukeminen Vuonna 2015 myönnetyt, elokuvateatterilevitykseen tähtäävien elokuvien tuotantotuet vaihtelivat eurosta aina euroon. Tuettavia hankkeita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että kotimaisen elokuvan tarjonta elokuvateattereissa olisi monimuotoista ja erilaiset katsojaryhmät huomioivaa: vuonna 2015 tukea saaneita pitkiä näytelmäelokuvia oli kauhuelokuvasta historialliseen draamaan ja tutuista perhe-elokuvabrändeistä art house -elokuviin. Pitkien fiktioelokuvien tuotantobudjettien jakautuminen suuruusluokittain 2015 yli 10 miljoonaa 2,1-2,5 miljoonaa 1,6-2 miljoonaa 1,1-1,5 miljoonaa 0,5-1 miljoonaa alle 0,5 miljoonaa Vuonna 2013 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin neljättä vuotta. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Tuotantoneuvojakautensa päättänyt Joona Louhivuori teki elokuvasäätiölle syksyllä 2015 kattavan selvityksen mikrobudjetin elokuvien tukimuodon tarpeellisuudesta ja muiden Pohjoismaiden vastaavista malleista. Johtopäätöksenä on, että ainakin tällä hetkellä suomalaisten elokuvien monimuotoisuuden takaaminen ja uusien tekijöiden pääsy alalle toteutuu olemassa olevien tukimuotojen puitteissa eikä vaadi erillistä tuki-instrumenttia. Helmikuussa elokuvasäätiö lanseerasi yhdessä Yleisradion ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin kanssa Dox@net -hankkeen puitteissa tuotetut, verkkolevitykseen suunnitellut lyhytdokumenttien sarjat Yle Areenassa. Eri aihekokonaisuuksien ympärille koostetut dokumenttisarjat keräsivät runsaasti katsojia ja huomiota varsinkin sosiaalisessa mediassa. Parhaimmillaan yksi sarja keräsi yli katsojaa verkossa Tavoite: Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla Kotimaisen pitkän elokuvan tavoitettavuus kaikissa levityskanavissa Kahdesta kotimaisesta ensi-iltaelokuvasta oli teatterijakelussa ensimmäistä kertaa myös kuvailutulkatut versiot näkövammaisia varten. Klaus Härön Miekkailijan ja Saara Cantellin Onnelin ja Annelin talven 8

9 kuvailutulkkaus toteutettiin elokuvasäätiön tuella MovieReading -älypuhelinapplikaatiolla yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa. Elokuvasäätiön aluepoliittiset tavoitteet elokuvan saatavuuden edistämiseksi ovat viime vuosina näkyneet erityisesti Lappiin ja Pohjois-Suomeen suunnatuissa laitehankinta- ja kunnostustukipäätöksissä. Vuonna 2015 Rovaniemellä avattiin säätiön tuella kolme uutta salia kahden entisen lisäksi. Myös saamelaisten kulttuurikeskus Sajoksen auditorio Inarissa digitoitiin säätiön avustuksella. Sajos palvelee sekä kansainvälistä Sabmagovat -alkuperäiskansojen festivaalia että paikallisia asukkaita. Vuoden 2015 elokuvateatterien toimintatuen rahoituspäätöksistä tukea sai myös kaksi arthouse -tyyppistä hanketta Helsingissä ydinkeskustan ulkopuolella. Teatterit pyrkivät erikoistumaan ohjelmiston lisäksi uudenlaisella palvelukonseptilla, joka sisältää ruoka- ja juomatarjoilua lain sallimissa puitteissa. Elokuvasäätiö järjesti joulukuussa 2015 alueellisen koulutustilaisuuden Savon ja Karjalan elokuvateattereille Varkaudessa aiheina dokumenttielokuva teatterilevityksessä ja yhdenvertaisuuslain vaatimukset elokuvateattereille. Cinema tapahtumassa Joensuussa elokuvasäätiön seminaari keskittyi puolestaan nuorten ja varhaisnuorten elokuvakäynteihin alustusten ja elokuva-esimerkkien avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämiskeskuksessa valmistui kevään 2015 aikana Festivaalit valtion kulttuuripolitiikassa -niminen tutkimus. Tutkimuksessa oli mukana kaikki ministeriöstä tukea saaneet kulttuuritapahtumat (179 kpl) sekä elokuvasäätiön tuen piiriin kuuluvat elokuvafestivaalit. Tuotantokontrolleri Pirjo Koskelo on kuulunut tutkimuksen ohjausryhmään. Edellä mainitun tutkimuksen jatkotoimenpiteenä ministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kansallinen taide- ja kulttuuritapahtumaohjelma vuoden 2016 loppuun mennessä Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa Suomalaisen elokuvan ja elokuvantekijöiden kansainvälistymisen edistäminen Suomen elokuvasäätiö toteutti vuoden 2015 aikana yhteistyössä TEKESin, Ulkoministeriön ja Favexin kanssa Getting it Made for US Market -hankkeen. Tämä Team Finland -hanke rahoitettiin pääosin säätiön ja TEKESin toimesta ja hankkeen vetovastuussa oli Säätiön kansainvälinen tiedottaja. Mukaan valittiin erillishaulla 15 yritystä. Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityksille pysyviä liikekumppanuuksia Yhdysvaltojen markkinoilla ja edistää konkreettisesti yrityksien kehitteillä olevien projektien toteutumista. Getting It Made for the US Market toteutti yhdessä Finnish Film Affairin kanssa Yhdysvaltojen markkinoita avaavan teemapäivän Helsingissä. Hanke itsessään huipentui American Film Marketin yhteydessä järjestettyyn kaksipäiväiseen seminaariin ja konsultin etukäteen järjestämiin yrityskohtaisiin tapaamisiin. 9

10 Myös suomalaisen Genre-elokuvan kansainväliseen levitykseen panostamista jatkettiin. Yhteistyötä tehtiin Night Visions -festivaalin ja Nordic Genre Invasionin kanssa. Scandinavian Terracella Cannesissa järjestettiin festivaalin viimeisenä tiistaina verkostoitumistapahtuma, joka keräsi yhteen noin sata Genre-elokuvan kansainvälistä avainkontaktia. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat 2015 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Muumit Rivieralla Xavier Picard, Hanna Hemilä Handle Productions Oy 29 Mielensäpahoittaja Dome Karukoski Solar Films Oy 25 He ovat paenneet J-P Valkeapää Helsinki -filmi Oy 24 Miekkailija Klaus Härö Making Movies Oy 19 Oppipoika Ulrika Bengts Långfilm Productions 12 Aikuisten poika Juha Lehtola Edith film Oy, First Floor Productions 10 Lomasankarit Taavi Vartia Yellow Film & TV 10 Armi elää Jörn Donner Bufo Oy 9 Tyttökuningas Mika Kaurismäki Marianna Films Oy 9 Betoniyö Pirjo Honkasalo Bufo Oy 8 Elokuvasäätiö teki vuoden 2015 aikana tiivistä yhteistyötä mm. Venäjän kanssa suomalaisten tuottajien yhteistuotantomahdollisuuksien parantamiseksi. Pietarin suomalaisen elokuvaviikon yhteydessä järjestettiin venäläisten tuottajien hankkeiden esittelytilaisuus suomalaisille tuottajille eli jatkoa tuottajatapaamisille. Myös Moskovan elokuvajuhlien yhteydessä järjestetyssä Business Street -tuotantofoorumissa esiteltiin Suomea yhteistuotantokumppanina ja -maana. Tapahtumaan osallistui viiden keskeisen yhteistuotantoja harjoittavan tuotantoyhtiön edustajia. Elokuvasäätiö edusti suomalaista elokuva-alaa myös Viipurissa järjestetyssä venäläis-suomalaisessa yhteistuotantotapahtumassa. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2015 Lyhytelokuvat Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Kuuntele Hamy Ramezan & Rungano Nyoni Pebble & DoDream, Nordic Factory 175 Tuolla puolen Iddo Soskolne & Janne Reinikainen Bufo 22 BabyBox Katariina Lillqvist Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro 13 Pipopingviini Leevi Lemmetty Muste ja valo Oy 12 Äiti Otto Kylmälä napafilms 10 Dokumenttielokuvat (yli 30 min) Tuulensieppaajat Amir Escandari Helsinki-filmi 27 Hyvästi Afrikka Iiris Härmä Guerilla Films 25 Matka minuksi Mina Laamo Avanton Productions 9 Äidin toive Joonas Berghäll Oktober 9 Monsterimies Antti Haase Illume 8 Marzia, ystäväni Kirsi Mattila Pohjola-filmi 7 Elokuvasäätiö rahoitti vuonna 2015 jo neljännen kerran järjestettyä Finnish Film Affair ammattilaistapahtumaa Helsingin Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalin yhteydessä syyskuussa. Tapahtumassa ulkomaiset levitys- ja myyntiyhtiöt sekä toimittajat tutustuvat valmisteilla oleviin suomalaisiin elokuviin ja niiden tekijöihin. 10

11 European Film Promotion järjestön organisoimaan, eurooppalaisia nuoria näyttelijöitä esittelevään Shooting Stars -projektiin valittiin jälleen myös suomalainen näyttelijä, tällä kertaa Emmi Parviainen Tavoite: Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Elokuva-alan yhteiskuntavaikuttavuusmittaristo Elokuvataiteilijoiden yleisötyön edellytysten parantamiseksi marraskuussa 2015 käynnistettiin ensimmäinen dokumentaariselle elokuvalle suunnattu yleisötyötukikokeilu. Tuki suunnattiin elokuvatuotantoyhtiöille globaalisti merkittävien elokuvien elinkaaren ja vaikuttavuuden lisäämiseen yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa. Tukikokeilun vaikutuksista tehdään selvitys vuonna Elokuvasäätiön tukiohjeistoon kirjattiin vuonna 2015 velvoite tuotantotukea saaneille tuotantoyhtiöille toimittaa säätiön tiedot elokuvan kansainvälisistä myynneistä vähintään viiden vuoden ajalta. Vuonna 2015 otettiin käyttöön myös Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion uusi LumierePro -järjestelmä, jota kautta observatorion jäsenvaltiot pääsevät seuraamaan eurooppalaisten elokuvien kansainvälisiä elokuvateatterikatsojalukuja. Euroopan maiden lisäksi järjestelmään saadaan tiedot 12 muulta levitysalueelta. Elokuvasäätiö osallistuu järjestelmän ylläpito- ja tietojen hankinta kustannuksiin yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomalaisen elokuvan kansainvälisen profiilin nostaminen Yhdysvaltain markkinoilla jatkettiin vuonna 2015 suomalaisten elokuvien palkintokampanjoihin panostamista. Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi valittiin Klaus Härön Miekkailija. Elokuvasäätiö markkinoi Miekkailijaa yhdessä tuotantoyhtiön ja paikallisen PR-agentin kanssa. Elokuvasäätiö järjesti elokuvasta Hollywood Foreign Press Associationin toimittajille virallisen, Golden Globe-kilpailuun osallistumisoikeuden takaavan näytöksen Los Angelesissa. Näytöksessä nähtiin Miekkailijan lisäksi Antti J Jokisen Kätilö. Miekkailija sai Golden Globe -ehdokkuuden vieraskielisten elokuvien kategoriassa Toimittaja- ja vaikuttajavierailuja toteutettiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Suomen ulkoasiainministeriön ja suomalaisten elokuvafestivaalien kanssa. Syyskuussa Finnish Film Affair tapahtumaan saapui kahdeksan toimittajavierasta ulkoministeriön kustantamina. Valladolidin elokuvafestivaalilla Espanjassa järjestettiin kaikkien aikojen laajamittaisin Suomalaisen elokuvan fokus lokakuussa, johon osallistui suuri delegaatio suomalaisia elokuva-alan ammattilaisia elokuvasäätiön tuella. Tapahtumaa varten toimitettiin espanjankielinen kirja suomalaisesta elokuvasta. Lisäksi elokuvasäätiö kutsui kaksi espanjankielistä toimittajaa Suomeen tekemään jo ennakkoon juttuja elokuvafestivaalin suomalaisen elokuvan esittelyä varten. 11

12 Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset % 5% 2% 11% 14% 20% 1% 46% Pitkät fiktioelokuvat Eurooppa 147 kpl Etelä-Amerikka 64 kpl Pohjois-Amerikka 45 kpl Aasia 35 kpl Venäjä 16 kpl Australia 5 kpl Afrikka 5 kpl Muut 4 kpl 1% 1% 1% 1% Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 7% 9% 16% 63% Eurooppa 235 kpl Pohjois-Amerikka 60 kpl Etelä-Amerikka 34 kpl Aasia 27 kpl Venäjä 5 kpl Australia 5 kpl Afrikka 4 kpl Muut 2 kpl 2.4. Tavoite: Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti Elokuvasäätiön tukijärjestelmäpäivityksen toimeenpano ja taloussäännön laatiminen Tukijärjestelmän päivitys ja siihen liittyvät uudet tukiohjeistot astuivat voimaan Uudistuksella pyrittiin selkiyttämään ja saattamaan läpinäkyvämmäksi prosesseja ja käytäntöjä, ja sitä myötä myös säätiön sisäistä byrokratiaa. Elokuvasäätiön tukien jakautuminen 2015 Tuotanto 88 % Esitystoiminta 5 % Kulttuurivienti 3 % Levitystoiminta 2 % Festivaalituki 2 % Selvitys- ja tutkimustuki 0,1 % Suunnitelma riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen laatimisesta esiteltiin säätiön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tavoitekeskustelussa Ohjeistus elokuvasäätiön keskeisistä toiminnoista potentiaalisten riskitilanteiden osalta valmistui syksyn 2015 aikana. Ohjeistus sekä säätiön työjärjestys kattavat enimmiltään säätiön vuonna 2004 päivitetyn taloussäännön. Työjärjestystä päivitetään keväällä 2016 ja samassa yhteydessä tarkistetaan onko siihen jotain täydennettävää entisen taloussäännön sisällön osalta. Organisaation tehtävien ja työnjaon tarkastelu Keväällä 2015 pidettiin henkilökunnan vetäytymispäivä, jossa käytiin läpi säätiön toiminnan arvoja ja miten ne toteutuvat säätiön toiminnassa suhteessa asiakkaisiin sekä työyhteisön sisällä. Syksyllä päättyneen prosessin tuloksena saatiin yhteisesti muotoillut säätiön toimintaa kuvaavat arvolauseet sekä pelisäännöt, joilla arvoja toteutetaan käytännössä. Organisaation yhtenäistämiseksi päätettiin kulttuuriviennin osastot yhdistää kansainväliseksi osastoksi, jota johtamaan nimitettiin pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala. Nimitystä edelsi avoin haku säätiössä vakinaisessa työsuhteessa oleville henkilöille. Toimella haluttiin vahvistaa ja kehittää säätiön 12

13 kansainvälisen osaston toimintaa sekä johtoryhmän asiantuntemusta. Työtehtävien ja työnjaon järjestelyä jatketaan edelleen kansainvälisen osaston sisällä. Pyrkimyksenä on kehittää säätiön toimintaa myös muilta osin vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksia ja säätiön nykytavoitteita. Markkinointi- ja levitystuen esittely siirrettiin vuoden 2016 alusta tuotanto-osastolle. Toimenpiteellä toivotaan kevennystä markkinointi- ja levitystuen tukiprosessiin liittämällä se luonnollisena päätepisteenä elokuvan tuotantotukiprosessia, jonka viimeinen vaihe on elokuvan saattaminen yleisön eteen. Tuotantoosastoa vahvistettiin samalla toisella tuotantokoordinaattorilla. Tuotantokoordinaattorien tehtävät jaetaan selkeiksi kokonaisuuksiksi tukityyppien mukaan. Yhteistyö alan kanssa Säätiön vuoropuhelu alan toimijoiden ja järjestöjen kanssa vahvistui tukiuudistuksen yhteydessä. Yhteistyö helpotti säätiön työtä ja auttoi asiakaskuntaa ymmärtämään säätiön prosesseja. AVAIN-ryhmän kanssa yhteistyö on jo vakiintunut, samoin vuosittaiset tapaamiset keskeisten alan järjestöjen kanssa. Alan yhteinen lobbaus tuotantokannustimen saamiseksi Suomeen näyttää tuottavan tulosta. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen säätiön elokuvavuoden avajaisissa pitämässään puheessa totesi aikovansa tuoda hallituksen käsittelyyn esityksen audiovisuaalisen alan kannustimesta. Elokuvasäätiö järjesti tuottajille huhtikuussa koulutuspäivän, jossa käytiin läpi elokuvatuotannon taloushallintaan ja sopimushallintaan liittyviä kysymyksiä. Säätiö osallistui myös Suomen elokuvatuottajien keskusliiton toukokuussa järjestämään Elokuvatuotannon talous -seminaaripäivään pitämällään puheenvuorolla: Elokuvasäätiön rooli elokuvien tuotannollis-taloudellisessa tarkastelussa. Tuotanto-osasto järjesti tiedotusiltapäivän käsikirjoittajille. Tilaisuuteen osallistui lähes 200 käsikirjoittajaa ja siinä käytiin monipuolisesti läpi säätiön käsikirjoitusapurahan nykykäytänteitä hakuvaiheesta tuen loppuselvittämiseen. Hakemusten sisältöä ja laatua pohdittiin eri teosmuotojen (lyhytelokuva, dokumenttielokuva, pitkä elokuva ja draamasarja) näkökulmasta. Laadukas sisäympäristö Hyvä sisäympäristö tukee työn sujumista ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Sisäympäristö koostuu monesta osatekijästä, kuten ilman laadusta, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä. Säätiössä tehtyjen työpistetarkastusten yhteydessä on todettu säätiön kiinnittävän kiitettävästi huomiota työpisteiden ergonomiaan, mutta sisäilmaongelmat nousevat aika ajoin keskusteluun. Keväällä 2015 tehtiin ilmastointikanavien nuohous, minkä jälkeen teetettiin Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. Lausunnon perusteella rakennetusta ympäristöstä aiheutuva sisäilmasto-ongelma ei ollut todennäköinen. 13

14 3. TUKITOIMINTA 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle myöntämät määrärahat Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen Elokuva- ja tv-tuotantoon % % % % * Jakeluun % % % % * Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen % Yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 12 % 3 % -2 % 0 % 0 % Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon Lastenelokuvien esitys- ja levitystoiminta Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 6 % 4 % -2 % -5 % 0 % Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille SÄÄTIÖN KAIKKI JAETTAVAT TUKIVARAT Suomen elokuvasäätiön toimintaan *) OKM myönsi elokuvan ja jakelun edistämiseen sekä tukemiseen ja esitystekniikan kehittämiseen myönnetyt varat yhdessä 3.1. Tuotannon tuet Tuotannon tukien jakautuminen lajityypeittäin Käsikirjoitusapuraha Kehittämistuki Tuotantotuki Animaatiosarjat Dokumenttielokuvat Draamasarjat Lasten ja nuortenelokuvat Lyhyet animaatioelokuvat Lyhyet näytelmäelokuvat Pitkät animaatioelokuvat Pitkät fiktioelokuvat KÄSIKIRJOITUSAPURAHA Käsikirjoitusapurahan tukimaksimi nousi tukiohjeiston uudistuksen myötä euroon. Noston ja lisääntyvien hakemusmäärien myötä kilpailu tuesta kiristyi myös tässä tukimuodossa. Vuonna 2010 pitkien elokuvien käsikirjoitustukihakemuksia käsiteltiin yhteensä 166 kappaletta, vuonna 2015 vastaava luku oli jo 14

15 243 kappaletta eikä viitteitä hakemusmäärien laskusta ole tullut esiin. Tukihakemuskäsittelijöiden määrä, samoin kuin käytettävissä olevat tukivarat eivät tänä aikana ole kasvaneet. Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista kirjoittajista % 40% 30% 20% 10% 0% 42% 40% 43% 45% 42% 33% 36% 39% 34% 31% Hakijoista Tukea saaneista KEHITTÄMISTUET Yksittäisten hankkeiden kehittämistuen rinnalle perustettiin uudessa tukiohjeistossa usean elokuvan kehittämistuki (slate), jossa yhtiö voi saada tukea enintään viiden fiktioprojektin kehittämiseen kerralla. Vuonna 2015 tukea myönnettiin kolmelle yhtiölle kullekin euroa. Kehittämistuen osuus tukivaroista ei kuitenkaan noussut, joten yksittäisten projektien kehittämistukeen oli käytössä huomattavasti aiempia vuosia vähemmän tukivaroja. Näissä olosuhteissa kehittämistuen projektikohtaisen tukimaksimin nosto ei toteutunut kokonaisuudessaan päätöksissä. TUOTANTOTUET Pitkät fiktioelokuvat Vuonna 2015 Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotannon ennakkotukea 19 pitkälle näytelmäelokuvalle, joista neljä oli lasten ja nuorten elokuvia. Kaikkiaan lasten- ja nuortenelokuvien tukeen käytettiin tuotantotukena 2,88 miljoonaa euroa. Tuotantoneuvojien harkinnanvaraista tukea myönnettiin 17 elokuvalle, minkä lisäksi 50/50 - rahoitusmuodon kautta tuettiin kahta elokuvaa. Pitkän elokuvan tuotantotuen tukimaksimi nousi tukiohjeiston uudistuksessa eurosta euroon. Toistaiseksi yksi hanke (Iron Sky The Coming Race) on saanut täyden tuen. Elokuvan kokonaisbudjetti on noin euroa, joten elokuvasäätiön tuen osuus on alle kuusi prosenttia elokuvan kokonaiskuluista. Elokuvan kokoluokka tulee antamaan osviittaa hankkeista, joille on mielekästä myöntää tukimaksimi. Pitkien elokuvien kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa suomalainen tuottaja on mukana vähemmistöosuudella, tuettiin vuonna 2015 poikkeuksellisen vähän; vain kahdelle hankkeelle myönnettiin tuotantotuki. Lupaavia hankkeita oli huomattavasti enemmän mutta kansainvälisten rahoitusmekanismien ja markkinoiden vaikeudet lykkäsivät monien kansainvälisestä rahoituksesta riippuvaisten elokuvien tuotantoa. Dokumenttielokuvat Vuonna 2015 tuetuista dokumenttielokuvista seitsemän tavoitteli elokuvateatterilevitystä. Yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista kertovien dokumenttielokuvien yleisötyöhön tarkoitetun tukikokeilun puitteissa myönnettiin syksyllä euroa viidelle hankkeelle 15

16 kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kanssa toteutettavaan tavoittavuustyöhön. Lyhyet fiktioelokuvat Vuonna 2015 tuettiin jälleen viittä 5 8 -minuuttista komediallista näytelmäelokuvaa Hetki hauskaa 4 -hankkeen pohjalta yhteistyössä Yleisradion ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin kanssa. Draamasarjat Suomen elokuvasäätiön draamasarjoille suunnatulla kehittämistuella pyritään parantamaan tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden resursseja hankkeen konseptointi- ja kehittelyvaiheessa. Lisäksi säätiö tukee vuosittain 2 4 draamasarjan tuotantoa, jolloin tuki on pääosin top financing -tyyppistä ja kohdistuu tuotannollisiin lisäresursseihin. Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä % 40% 30% 20% 10% 0% Käsikirjoittajat 43% 35% 35% 31% 27% 41% 31% 34% 28% 25% Hakijoista Tukea saaneista 40% 30% 20% 10% Ohjaajat 36% 30% 29% 29% 36% 29% 24% 26% 32% 29% 0% Hakijoista Tukea saaneista 16

17 Tuottajat 50% 40% 30% 20% 28% 23% 30% 31% 29% 27% 41% 39% 35% 30% 10% 0% Hakijoista Tukea saaneista MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Elokuvien markkinointi- ja levitystuen tukimaksimi nostettiin euroon tukiohjeiston uudistuksen yhteydessä ja tuki laajennettiin kattamaan myös digitaalisen levityksen tarpeet. Loppuvuodesta 2015 markkinointi- ja levitystuen esittely siirrettiin elokuvalle tuotantotukea esitelleen tuotantoneuvojan tehtäväksi 2016 alkaen. Tukiohjeistoa kehitettiin myös kannustamaan hakijoita aikaistamaan tuen hakemista sekä markkinointiin ja levitykseen kohdistuvia toimia. 13 pitkälle elokuvalle myönnettiin uuden tukimaksimin mahdollistama yli euron tuki ja kolme elokuvaa sai euron maksimituen. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin vuonna Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kolmelle hankkeelle: kansainvälisen lyhytelokuvapäivän markkinointiin ja toteuttamiseen, lyhytelokuvien markkinointi- ja levityskokeiluun sekä lyhytelokuvaverkkokauppaan. Kokeilua päätettiin jatkaa myös vuonna Esityksen ja levityksen tuet ELOKUVATEATTERIEN TOIMINTATUKI Elokuvateatterien toimintatukea myönnettiin vuoden aikana 96 elokuvateatterille ohjelmiston monipuolistamiseen ja paikallisen yleisötyön kehittämiseen ja elokuvatapahtumien järjestämiseen. Tukimuodon uudistamisen ja päivittämisen tarve nousi toimintavuoden aikana esille. Tukimuoto luotiin aikanaan varmistamaan pienten paikkakuntien teattereiden toiminta niiden digitointiin saakka. ELOKUVATEATTERIEN LAITEHANKINTA- JA KUNNOSTUSTUKI Teatteriverkoston digitoinnin jälkeen elokuvateatterien laitehankinta- ja kunnostustuen hakemusten painopiste on siirtynyt teattereiden kunnostukseen, laitehankintojen täydentämiseen tai uusien salien rakentamiseen. TALLENTEIDEN MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Tallenteiden markkinointi- ja levitystukea haettiin vuonna 2015 enimmäkseen vanhempaan kotimaiseen tuotantoon. Elokuvien tallennemarkkinat ovat edelleen jyrkässä laskusuunnassa ja niiden liikevaihto on pudonnut jo selvästi alle teattereiden liikevaihdon. Tuen tarve on myös vähentynyt, koska jälkeen kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukeen on voitu sisällyttää myös digitaalisen jakelun kustannukset. OHJELMISTOTUKI Ohjelmistotuki (aiemmin maahantuontituki) on tukiohjeissa määritelty jaettavaksi laadullisin ja ohjelmistoa monipuolistavien perustein. Tukiohjeiden mukaisia hakemuksia oli vuonna 2015 hieman vähemmän kuin aikaisemmin. Elokuvafestivaalit eivät käyttäneet hyväkseen tukimahdollisuutta. 17

18 SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Erityisesti elokuvan vastaanottoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä edistävä tukimuoto astui voimaan elokuussa Vuonna 2015 tuettiin kahta hanketta, joista toinen oli valtakunnallinen Kotimaisen elokuvan yleisöt -tutkimus ja toinen 13 teatterin paikallinen yleisötutkimus. KOULUTUSTUKI Elokuvajakelun ammattilaisille suunnattu koulutustuki on uusi tukimuoto vuodelta Hakemuksia saapui vain yksi ja tukeen käytettiin euroa CICAE Art Cinema -koulutukseen osallistumiseksi. TUKI ESITYSTEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN, ART-HOUSE JA PIENTEN PAIKKAKUNTIEN ELOKUVATEATTEREIDEN ELVYTTÄMISEEN Tukea jaettiin arthouse- ja pienten paikkakuntien teattereiden laitehankintoihin, esitysolojen parannuksiin sekä uusien esitysmuotojen kokeiluihin euroa ja euroa vuoden 1980 jälkeen tuotettujen kotimaisten elokuvien digitaalisten kopioiden valmistamiseen. Teattereille suunnatut tukipäätökset koskivat mm. kolmea arthouse -teatteri hanketta, drive in -kiertuetta ja mykkäelokuvien säestettyjä esityksiä. ELOKUVAFESTIVAALITUKI Elokuvafestivaalituki pysyi samansuuruisena kuin edellisenä vuonna. Lisäksi lasten- ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista allokoitiin parin edellisvuoden tapaan festivaalitukeen euroa. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana ja jaetut summa vaihtelivat euron ja euron välillä. Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2015 Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit Tampereen Kansainväliset elokuvajuhlat Sodankylän elokuvajuhlat Espoo Ciné International Film Festival Night Visions International Film Festival Oulun kansainvälisen lasten ja nuorten elokuvien festivaali Kaikki yhteensä Kulttuuriviennin tuet Kulttuuriviennin tukipäätökset PITKÄT ELOKUVAT kpl kpl kpl kpl Kopio- ja materiaalituki Matkatuki Hanketuki Muu tuki Yhteensä LYHYT- JA DOKUMENTTIELOKUVAT Matkatuki

19 Kopio- ja materiaalituki Hanketuki Muu tuki Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ KULTTUURIVIENNIN HANKETUKI Kulttuuriviennin hanketukien hakemusmäärät kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Hanketuet kattavat nyt noin 40 prosenttia kaikista kulttuuriviennin myönnetyistä tukivaroista. Suurimmat hanketuet pitkien elokuvien kansainvälistymisprojekteihin olivat euroa ja lyhyt- ja dokumenttielokuvien puolelle reilut euroa. KULTTUURIVIENNIN MATERIAALITUKI Kansainvälisiin esityskopioihin ja promootiomateriaaleihin jaettavan materiaalituen osuus kaikista kulttuuriviennin tuista on laskenut viime vuosina tasaisesti elokuvajakelun digitalisoinnista johtuen. Kulttuuriviennin tukitoiminnan painopiste on siirtynyt hanketukiin, joilla mahdollistetaan mm. laajaan kansainväliseen jakeluun tarkoitettujen elokuvien ennakkomarkkinointia. KULTTUURIVIENNIN MATKATUKI Elokuvantekijöiden festivaalimatkat ovat lisääntyneet selvästi suomalaisen elokuvan kansainvälistyessä, jonka seurauksena kulttuuriviennin matkatukihakemusten määrä on myös lisääntynyt peräti 36 prosenttia edellisvuodesta. Tuen hakijoiden joukossa on edustettuina myös monipuolisesti elokuvantekemisen eri osaalueiden edustajia, kuten kuvaajia, käsikirjoittajia, näyttelijöitä sekä äänisuunnittelija. 19

20 Elokuvasäätiön tukihakemukset ja päätökset Hakemuksia Myönteiset Kielteiset Päätökset H M K Päätökset H M K Päätökset kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Käsikirjoitusapuraha Kehittämistuki Tuotantotuki Markkinointi- ja levitystuki Jälkituki Yleisötyö tukikokeilu Tuotannon tuki yhteensä Kv-tuki/ Pitkät Kv-tuki/ Lyhyt ja dokumenttielokuvat Kulttuuriviennin tuki yhteensä Elokuvateattereiden digitalisointi Kunnostus- ja laitehankintatuki AH-teatt. Kunnostustuki Toimintatuki Esitystoiminnan tuki yhteensä DVD markkinointi- ja levitystuki (2014 Digitaalisen tallenteen markk.- ja levitystuki) Koulutustuki Kotimaisten elokuvien digitointi Maahantuontituki (2014 Ohjelmistotuki) Levitystoiminnan tuki yhteensä Festivaalituki Selvitys- ja tutkimustuki Yhteensä ERILLISPROJEKTIT Tv-tuotantojen käännöstuki - pilottihanke KAIKKI YHTEENSÄ Kasvu-% edellisestä vuodesta 3 % -5 % 4 % 7 % 14 % -8 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 67 % 33 % 77 % 23 % 74 % 26 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. 20

21 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisesti vuoden merkittävin saavutus oli Klaus Härön Miekkailija elokuvan eteneminen Golden Globe palkintoehdokkaaksi ja vieraskielisten elokuvien Oscar-ehdokkaiden valintalistalle Yhdysvalloissa. Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto tuki elokuvan kampanjointia merkittävästi paitsi käytettävissä olevien tukivarojen puitteissa myös monin käytännön toimenpiteiden kautta Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset palkinnot Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Elokuvasäätiö edusti vuoden aikana jälleen suomalaista elokuva-alaa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa Scandinavian Films nimikkeen alla elokuva-alan tärkeimmissä tapahtumissa kuten Berliinin, Cannesin ja Toronton elokuvamarketeissa. Vuonna 2015 Scandinavian Films sopi ensimmäistä kertaa yhteisistä pelisäännöistä ja arvoista sekä pidemmän tähtäimen yhteisistä maastrategioista Suomalaisia elokuvia esittäneet festivaalit ja muut tapahtumat Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Jo perinteeksi muodostuneita suomalaisen elokuvan tapahtumia ja -viikkoja jatkettiin huhtikuussa Pariisissa ja marraskuussa sekä Tokiossa että Pietarissa. Elokuvasäätiö järjesti vuoden aikana myös erilaisia vastaanottoja elokuvatapahtumien vieraille mm. Göteborgissa, Berliinin elokuvajuhlilla, Cannesissa, Montrealissa ja Torontossa. 21

22 Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2015 Pitkät fiktioelokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Elokuvafestivaalit 222 kpl 1% 11% Elokuvafestivaalit 326 kpl 5% 26% 69% Suomalaisen elokuvan viikot 4 kpl 88% Suomalaisen elokuvan viikot 4 kpl Muut elokuvatapahtumat 42 kpl Muut elokuvatapahtumat 42 kpl Göteborgin elokuvafestivaalilla ja Nordic Film Marketissa suomalaisia elokuvia oli esillä Dragon -kilpailussa, elokuvamarketissa sekä works in progress esittelyssä. Haugesundin pohjoismaisilla elokuvafestivaaleilla suomalaisia elokuvia esitettiin niin ikään New Nordic Films tapahtumassa. Suomi oli näkyvästi esillä jälleen myös Tallinnan Black Nights elokuvafestivaalilla ja Baltic Event -yhteistuotantotapahtumassa. Myös Aki Kaurismäen elokuvat ovat edelleen kansainvälisesti erittäin kiinnostavia. Vuoden 2015 aikana hänen elokuvistaan järjestettiin laajat retrospektiivinäytökset Kiinassa Shanghaissa ja Pekingissä, sekä Brasiliassa Rio de Janeirossa ja Sao Paulossa. Suomalaiset pitkät fiktioelokuva kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2015 Festivaali Shanghai International Film Festival Warsaw Film Festival Jeonju Film Festival Molodist International Film Festival (Kyiv) The Norwegian International Film Festival Haugesund Tallinn Black Nights Film Festival Palm Springs International Film Festival Montreal International Film Festival Goa International Film Festival Stitges International Film Festival Elokuva Kätilö Päin Seinää Henkesi edestä He ovat panneet 2 Nights till Morning Armi elää Aikuisten poika Miekkailija Mielensäpahoittaja Ollaan vapaita Armi elää Lovemilla Mielensäpahoittaja Betoniyö 2 yötä aamuun Kätilö Tyttökuningas Miekkailija Lovemilla 22

23 Suomalaisia dokumenttielokuvahankkeita esiteltiin vuoden 2015 aikana elokuvasäätiön tuella rahoitusfoorumeissa mm. Nordisk Panoramassa Malmössä, IDFA:ssa Amsterdamissa ja Visions du Reélissä Nyonissa. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien festivaalilevityksessä merkillepantavin muutos edellisiin vuosiin nähden on elokuvatapahtumien määrän kasvu. Esityksiä oli vuonna 2015 yli 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua selittää paljolti Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin lyhytelokuvan Kuuntele levitys peräti 175 festivaalilla. Määrän kasvu kertoo myös elokuvajakelun digitalisaation tuomista hyödyistä; ilman digitaalisia esityskopioita näin laajan festivaalilevityksen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla 2015 Festivaali Berlin International Film Festival Cairo International Film Festival Cartagena International Film Festival International Short Film Festival Oberhausen Krakow Film Festival Minsk International Film Festival Listapad Montreal World Film Festival Moscow International Film Festival Tampere Film Festival Toronto International Film Festival Elokuva Tuolla puolen Listen/Kuuntele Listen/Kuuntele Tuolla puolen Love & Engineering rakkauden insinöörit Sokurovin ääni Marzia, ystäväni Miss Zahra BabyBox Listen/Kuuntele Atomin paluu *A-luokan festivaalien määrittely perustuu FIAPFin (International Federation of Film Producers) arvioon Suomalaisilla lyhyt- ja dokumenttielokuvilla oli yhteensä 11 esitystä A-luokan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla vuoden aikana. Luku on merkittävä, sillä kansainvälisen elokuvatuottajien liiton FIAPF:n ylläpitämään A-luokituslistaan eivät kuulu esimerkiksi alan keskeiset tapahtumat kuten dokumenttielokuvafestivaali IDFA Amsterdamissa tai Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaali Ranskassa. Elokuvasäätiö toteutti yhdessä Animaation apupyörä ry:n kanssa Huvipuisto-animaationäyttelyn Englannissa Birminghamin Flatpack -elokuvafestivaalin osana maaliskuussa. Huvipuisto on installaatiokokonaisuus, joka pureutuu animaation ja interaktiivisen taiteen väliseen suhteeseen. Esillä oli maineikkaiden suomalaisten nykyanimaatiotaiteilijoiden töitä. Näyttelyn töiden toteuttamista ovat tukeneet Koneen säätiö, Uudenmaan taidetoimikunta ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Elokuvasäätiön ja Flatpack-festivaaliorganisaation ohella Huvipuisto-hankkeen tukijoita ovat olleet Suomen Lontoon instituutti, Birminghamin yliopisto ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. BritDoc:in organisoima, dokumenttielokuvien uusia levitys- ja rahoitusmalleja etsivä tapahtuma Good Pitch Producers Impact lab järjestettiin elokuvasäätiön tuella Hämeenlinnassa tammikuussa. Suomen elokuvasäätiö järjesti yhdessä BritDocin ja Koneen Säätiön kanssa elokuussa myös seminaarin dokumenttielokuvien vaikuttavuudesta. Tuotannon tukivaroista rahoitettiin edellisvuosien tapaan elokuvantekijöille suunnattua kansainvälistä koulutusohjelmaa. Vuonna 2015 säätiö rahoitti linjatuottajille ja apulaisohjaajille suunnatun Production Value -koulutuksen järjestämistä Helsingissä tammikuussa. Elokuvasäätiö jatkoi myös yhteistyötään Rotterdamin kansainvälisen elokuvafestivaalin Cinemart -rahoitusfoorumin yhteydessä järjestettävän Rotterdam Lab -koulutusohjelman kanssa ja kustansi kaksi aloittelevaa suomalaista tuottajaa kansainvälistymiskoulutukseen. 23