Toivomme, että SYLILLINEN herättää ajatuksia ja rakentavaa keskustelua. Syömishäiriöliitto- SYLI ry toivottaa jäsenille, yhteistyökumppaneille

Transkriptio

1 Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsen ja tiedotuslehti 2/2012 Tässä numerossa Toivomme, että SYLILLINEN herättää ajatuksia ja rakentavaa keskustelua. Syömishäiriöliitto- SYLI ry toivottaa jäsenille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille tunnelmallista talvea! Neuvontapuhelin päivystää arkimaanantaisin klo 9-15! Tervehdys puheenjohtajalta -Kutsu eduskunnan kansalaisinfoon Toiminnanjohtajalta -Ehdotus syömishäiriöiden erityispätevyyskoulutusohjelman perustamiseksi -Potilaan lääkärilehti -Syömishäiriöpäivät Kela uusii kuntoutuskurssikäytäntöjään -Kannanotto pro ana ja thinspiration sivustoihin -Uusi ohjausmateriaali valmisteilla -THL:n Kansallisen lihavuusohjelman aloitusseminaarista puuttui Syömishäiriönäkökulma -SALT-hanke ja Ritva Näräkkä -Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen on alueellinen haaste -- Mitä, missä, milloin ja kuinka paljon Tampereella Itä-Suomen-SYLI ry esittäytyy -Olet arvokas koulukiertue Turun Lähikunnissa -Läheisten toiminta kehittämistehtävänä -Missä mennään vapaaehtoistyössä? - SYLILLINEN 2/2012

2 Tervehdys puheenjohtajalta Askelia eteenpäin Viime lehdessä toivoin, että voisimme nostaa järjestömme profiilia käymällä yhä enemmän julkista keskustelua syömishäiriöistä. Olen vakuuttunut siitä, että julkisen keskustelun avulla voimme tuoda syömishäiriöihin liittyviä asioita ja ongelmia yleiseen tietoisuuteen ja sitä kautta asioita myös voidaan muuttaa parempaan suuntaan. Julkisuus auttaa meitä myös tärkeässä jäsenmäärämme kasvattamisen tavoitteessa. Keskustelua syömishäiriöistä onkin sen jälkeen ollut kosolti iltapäivälehdissä, radiossa ja jopa MOT-ohjelmassa sekä Ajankohtaisessa kakkosessa. Ainakin itse olen huomannut tällä julkisuudella olleen vaikutusta, sillä etenkin monet syömishäiriöön sairastuneiden läheiset ovat olleet minuun yhteydessä eri puolilta Suomea. Minua jopa pyydettiin yllättäen erään poliittisen puolueyhdistyksen kokoukseen pitämään alustus syömishäiriöistä. Keväällä päätimme lähteä mukaan yhteistyöhön Milana Misicin videoon Linnun kokoinen, joka on Milanan uutta musiikkia, jonka monet syömishäiriötä sairastaneet ovat kokeneet omakseen. Vaikka joidenkin mielestä videon kuvakieli on ehkäpä stereotyyppistä, on tärkeä nähdä tässäkin yhteistyössä se ydin eli keskustelun aikaansaaminen. Näissä keskusteluissa meillä sitten on mahdollisuus tuoda oikeaa tietoa esiin ja rikkoa niitä stereotypioitakin. Tämän yhteistyön tiimoilta pääsimme mm. Huomenta Suomen aamulähetykseen kertomaan tärkeitä asioita syömishäiriöistä. Tämän yhteistyön kimmokkeena muuten olemme hakeneet ja saaneet liitollemme myös oman rahankeräysluvan, jota toivottavasti tulemme hyödyntämään tulevaisuudessa. Tuossa keväisessä Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa oltiin erityisen kiinnostuneita paljon keskustelua herättävästä pro ana ilmiöstä ja Syömishäiriöliiton kannasta asiaan. Voidaksemme kunnolla osallistua tähänkin syömishäiriöitä koskevaan keskusteluun laadimme liiton hallituksessa kannanoton tähän ilmiöön. Tuosta kannanotosta voit lukea lisää tästä lehdestä. Keväällä täällä eduskunnassa tekemäni kirjallinen kysymys käypä hoito suositusten laatimisesta myös aikuisten syömishäiriöiden hoitoon on iloksemme johtanut hyvään tulokseen. Käypä hoito johtoryhmä päätti syyskuussa ryhtyä laatimaan tuota ohjeistusta, jonka laatimiseen menee parisen vuotta. Olemme myös olleet yhteydessä kansallisen lihavuusohjelman järjestäjätahoihin ja toivoneet heidän ottavan huomioon myös syömishäiriöt, jotka usein ovat lihavuuden taustalla. Syömishäiriöliiton hallituksessa päätimme myös alkaa laatia liittomme verkkosivuille terapeuttilistaa niistä terapeuteista, joilla on asiantunte- musta syömishäiriöiden hoidossa. Yksi ongelmahan syömishäiriötä sairastavilla on ollut juuri tuon asiantuntevan terapeutin löytäminen sitten, kun vaikkapa päätös Kelan terapian saamisesta on saatu. Nyt yritämme helpottaa tätä ongelmaa. Välitäthän sinäkin tietoa tästä eteenpäin, jotta saamme listan karttumaan. Yhteiskunnallinen keskustelu syömishäiriöistä jatkuu seuraavan kerran täällä eduskunnassa. Joulukuun 11. päivänä pidämme eduskunnan kansalaisinfossa seminaarin aiheella Jääkö syömishäiriöön sairastunut läheisineen Suomessa yksin? Seminaari syömishäiriöiden syistä, esiintyvyydestä sekä hoidon saatavuudesta ja ongelmakohdista. Sinäkin olet sydämellisesti tervetullut ottamaan osaa tähän keskusteluun, jotta voimme taas ottaa askelia eteenpäin. Hyvää loppusyksyä ja talven odotusta Sinulle! Eeva-Johanna Eloranta Kansanedustaja, Puheenjohtaja Kutsu Jääkö syömishäiriöön sairastunut läheisineen Suomessa yksin? Seminaari syömishäiriöiden syistä, esiintyvyydestä sekä hoidon saatavuudesta ja ongelmakohdista Tiistaina klo Eduskunnan Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, HELSINKI Seminaarin järjestää Syömishäiriöliitto-SYLI ry yhdessä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan kanssa. 2 SYLILLINEN 2/2012

3 Toiminnanjohtajalta Vihdoinkin lukuja SYLILLINEN Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsen ja tiedotuslehti Päätoimittaja Marja-Leena Laiho-Lehto Toimitus ja ulkoasu Tea Viljanen Marita Haarala Kuvat Syömishäiriöliitto-SYLI ry Picasa verkkoalbumit Osoitteenmuutokset, peruutukset puh Ilmoitukset ja ilmoitushinnat SYLILLINEN lehti on Syömishäiriöliitto- SYLI ry:n julkaiseman tiedotus ja jäsenlehti. SYLILLINEN toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksiin kuuluville henkilö ja yhteisöjäsenille. SYLILLINEN toimii tiedotuskanavana myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. SYLILLINEN 2/2012 on sähköinen julkaisu. Tässä SYLILLISESSÄ korostuvat edunvalvonta ja viestintä: keskustelutilaisuudet eri puolilla Suomea, neuvottelut, kannanotot, aloitteet ja ehdotukset. Työtä on tehty paitsi liiton hallituksessa myös yhdistyksissä syömishäiriöiden tunnettuuden ja hoidon parantamiseksi. Olemme vihdoin pystyneet vastaamaan kysymykseen: Kuinka paljon Suomessa on syömishäiriötä sairastavia? koska erikoislääkäri, LT, Suomen Akatemian tutkijatohtori Anu Raevuori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja HYKS:n nuorisopsykiatrian klinikalta on pyynnöstämme muuttanut esiintyvyystutkimusten prosentit Suomea koskeviksi luvuiksi. Lähteenä hän on käyttänyt tutkimuksia: Isomaa ym. 2009, Raevuori ym. 2009, Keski- Rahkonen ym. 2009, Keski-Rahkonen ym Ikävuosiin mennessä n tyttöä/nuorta naista ja 3000 poikaa/nuorta miestä on sairastanut tai sairastaa syömishäiriötä. Vielä useampi tulee sen sairastamaan jossain elämänsä vaiheessa. Läheiset (yksi läheinen/sairastava) mukaan laskettuina syömishäiriöt koskettavat tässä ikäluokassa (11-26 v.) yhteensä henkeä. Suomalaisista vuotiaista henkeä on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut psykiatrisen häiriön kriteerit täyttävän syömishäiriön. (1960-luvulla syntyneiden kohdalla kyse on arvioista. Lisäksi BED:n esiintyvyyttä ei ole tutkittu, vaikka se todennäköisesti on yleisin syömishäiriö.) Läheiset mukaan laskettuina (yksi läheinen/sairastava), on syömishäiriösairaus koskettanut aikuisista vähintään henkeä. Joten kaikkiaan Suomessa on vähintään henkeä joita syömishäiriösairaus koskettaa joko omakohtaisesti tai sairastavan läheisenä. Liiton ja sen jäsenyhdistysten haasteena on edelleen tehdä toimintaansa tunnetuksi, jotta henkilöt, joita syömishäiriösairaus on koskettanut löytävät itselleen tukea. Syömishäiriöpäivillä tammikuussa kysytään Onko vanhemmilla sijaa hoitopolussa? ja Onko kokemustiedolla sijaa hoitopolussa? Keskustelua aiheista odotan mielenkiinnolla. Lopuksi lämmin kiitos Kuopion ja Kouvolan seuduille upeita aluetyön tukilausuntoja laatineille! Lausunnot liitettiin Raha-automaattiyhdistykselle lähteneeseen avustusanomukseen aluetyön vahvistamiseksi Itä- ja Kaakkois-Suomen alueilla. Haluan myös kiittää kotisivumme kautta rahankeräykseemme jo osallistuneita lahjoittajia! Seuraavien kahden vuoden aikana tulevat lippaat ja listat olemaan ahkerassa käytössä myös tilaisuuksissamme, keräyksen varat käytetään syömishäiriöiden neuvonta- ja vertaistukityön tukemiseen. Tapaamisiin syksyn tilaisuuksissa ja tammikuussa Syömishäiriöpäivillä, Marja-Leena Laiho-Lehto toiminnanjohtaja 3 SYLILLINEN 2/2012

4 Ehdotus Suomen Psykiatriyhdistykselle syömishäiriöiden erityispätevyyskoulutusohjelman perustamiseksi Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n hallitus päätti kokouksessaan Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n aloitteesta ehdottaa Suomen Psykiatriyhdistykselle syömishäiriöiden erityispätevyyskoulutusohjelman perustamista. Lisäksi hallitus toivoo, että Suomen Psykiatriyhdistys olisi asiassa aloitteellinen Lääkäriliittoon nähden. Erityispätevyysohjelma tarvitaan sillä syömishäiriötä sairastavien ja heidän läheistensä kokemusten mukaan Suomessa on erittäin vaikea löytää asiantuntevaa hoitoa syömishäiriöön. Erityispätevyysohjelman tarve on tullut esiin myös tilaisuuksissa, joissa sairauden kokeneet ovat kohdanneet syömishäiriötä hoitavia tai lääkärikoulutuksessa olevia ammattilaisia ja opiskelijoita. Useat hoitavan tahon edustajat ovat kokeneet syömishäiriötä sairastavat vaikeiksi ja haastaviksi hoidettaviksi. Sairastavien läheisten huomioiminen on riittämätöntä vaikka juuri läheiset useasti joutuvat reagoimaan sairauden oireiluun kotioloissa. Liiton hallitus ehdottaa Suomen Psykiatriyhdistykselle syömishäiriöiden erityispätevyyskoulutusohjelman perustamista ja toivoo myönteistä suhtautumista ehdotukseen. Potilaan Lääkärilehti uusi julkaisu verkossa Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkärilehden uusi julkaisukanava kaikille suomalaisille. Lukijoille tarjotaan lääketieteeseen ja terveydenhoitoon liittyvää uutisvirtaa, tiedeartikkeleita, kirja-arvosteluja ja kommenttikirjoituksia. Lääkärin äänelle ja potilaan äänelle annetaan tilaa omilla palstoillaan. Potilaan Lääkärilehden julkaisija on Suomen Lääkäriliitto. Potilaan lääkärilehden etusivun vasemmassa alalaidassa on oma palsta potilasjärjestöille. Koska Syömishäiriöliitto- SYLI ry on päättänyt lähteä yhteistyöhön Potilaan lääkärilehden kanssa tulevat tiedotteemme näkymään heidän sivullaan ja kotisivultamme Tiedotteet sivulta: sta/tiedotteet/index.html löytyy vastaavasti linkki Potilaan lääkärilehden uutisiin. TUE TOIMINTAAMME OSALLISTUMALLA KERÄYKSEEMME, JONKA VARAT KÄY- TETÄÄN SYÖMISHÄIRIÖIDEN NEUVONTA- JA VERTAISTUKITYÖN TUKEMISEEN. Kerätyt varat käytetään liiton kotisivuilla olevien syömishäiriö- ja vapaaehtoistoimintasivujen ylläpitämiseen, neuvontapuhelinpäivystyksen ja sähköpostineuvonnan ylläpitoon sekä päivystäjien koulutukseen ja työnohjaukseen. Varoja käytetään myös liiton alueellisten jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnan vapaaehtoisten koulutukseen, materiaalin tuottamiseen ja julkaisemiseen sekä toiminnasta tiedottamiseen. Lisäksi varoja voidaan käyttää yleisöluentotilaisuuksien järjestämiseen. Keräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Keräysluvan numero: 2020/2012/3143, Keräysaika: Keräysalue: Koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Keräystili: NDEAFIHH, FI Kotisivumme Tue toimintaamme sivun kautta voit tehdä lahjoituksen suoraan tilillemme. Keräyslippaita ja -listoja on saatavana liiton toimistoista Oulusta, Tampereelta ja Turusta. 4 SYLILLINEN 2/2012

5 Syömishäiriöpäivät 2013 Tiistai Puheenjohtaja Tampereen Tyttöjen Talon johtaja Taina Karman-Mäkiniemi Onko vanhemmilla sijaa hoitopolussa? 8:30 9:00 Rekisteröinti ja aamukahvit 9:00-9:15 Kaupungin tervehdys 9:15-9:30 Tervetuloa! 9:30-10:00 Päivien teema, ENSISYLI -projektista projektivastaava Tea Viljanen, Syömishäiriöliitto-SYLI ry 10:00 11:00 Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa ylilääkäri Juha Katajamäki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 11:00-11:15 tauko :00 Kun perheeseen tulee kutsumaton vieras - vanhemman puheenvuoro tiedon ja tuen tarpeesta lounas :30 Lapsellamme on syömishäiriö - ajatuksia perhetyöstä ja vanhempien roolista nuoren ihmisen hoidossa. ylilääkäri Anna-Lisa Isomaa, Pietarsaaren Sosiaali- ja terveysviraston syömishäiriöpoliklinikka 14:30-15:00 kahvitauko 15:00-15:45 Hoitopolun haasteet apulaisylilääkäri Jaana Ruuska, TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikka 15:45 16:00 Kysymyksiä ja yhteenveto Keskiviikko Puheenjohtajana erityisasiantuntija Anne Astikainen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Onko kokemustiedolla sijaa hoitopolussa? 8:45-9:00 Huomenta! 9:00 10:15 Voiko ammattilainen ymmärtää sairasta mieltä? psykologi, psykoterapeutti Pauliina Juntunen 10:15 11:00 Syömishäiriöiden yleisyys ja painon hahmottaminen syömishäiriön taustatekijänä. kehityspsykologian tohtori Rasmus Isomaa :15 tauko 11:15-12:15 Motivoiva vuorovaikutus MATKAmenetelmä terapeutti, valmistuva ratkaisukeskeinen terapeutti Henriika Maikku lounas 13:00-14:00 Uusia syömishäiriöiden hoitomuotoja HYKS Syömishäiriöklinikassa (mm jalkautuva työ, parityöskentely ja jatkohoitoryhmä psykodraamamenetelmällä.) perheterapeutti TtM Anita Ryöppönen, HYKS Syömishäiriöyksikkö 14:00-14:30 iltapäiväkahvit :15 Syömishäiriöpotilaiden elämänlaatu ja hoidon tuloksellisuus LL Veera Pohjolainen, HUS Psykiatrian klinikka :00 Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta osana uuden minän löytymistä Suomenkielenopiskelija Paula Rekilä 16:00-16:15 Hyvää kotimatkaa Ilmoittaudu mennessä Netissä tai puhelimitse Päivien hinta 235 euroa/2 päivää * (sis. koulutuksen, materiaalin, lounaat ja kahvit ohjelman mukaan) *Jäsen ja näytteilleasettajahinnat netistä. Paikka Jyväskylä, Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori. Majoitustiedustelut (014) ja laajavuori.rantasipi@restel.fi. Mainitse Syömishäiriöpäivät. 5 SYLILLINEN 2/2012

6 Kela uusii kuntoutuskurssikäytäntöjään Kela järjesti tiedotustilaisuuden Helsingissä uusista kuntoutuskurssin järjestämistä koskevista käytännöistään. Uudet käytännöt on katsottu tarpeellisiksi, koska kursseja on jouduttu vähäisestä osanottajamäärästä johtuen perumaan, mikä on tuottanut runsaasti turhaa työtä niin Kelalle kuin kuntoutusta järjestäville tahoille. Kela kokosi asiantuntijaryhmän kehittämään kuntoutuskäytäntöjä toimivammiksi. Asiantuntijaryhmä kehitti ongelmaan ratkaisuksi ns. poolimallin, jossa aiemmin sairauskohtaisesti järjestetyt kurssit on niputettu väljempiin pooleihin. Poolimalli tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Siinä missä aiemmin erilaisia kurssisisältöjä oli n. 700, ja ne olivat suunnattu n. 200 eri sairausnimikkeelle, vähentyy erilaisten kurssien nimikemäärä poolimallin myötä. Poolien myötä kuntoutusta järjestäville tahoille jää mahdollisuus koota kursseille osallistuvat pooliin kuuluvien sairauksien mukaisesti, mikä vaikuttaa kurssin toteutumisen todennäköisyyteen. Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko kommentoi tilaisuudessa kuntoutujien keskinäisen vertaistuen toteutumista kuntoutuskurssien aikana tärkeäksi. Niinpä samankaltaista sairautta sairastavien kokoaminen samoille kursseille on myös Kelan toive kuntoutuksen järjestäjille. Kuntoutuspalveluja tasalaatuistamaan asiantuntijaryhmä laati standardit, jotka määrittelevät kurssien rakenteen, henkilöstön ja toteutuksen. Palvelut toteutetaan aina ryhmän ja kuntoutujien tarpeita painottaen. Kela on myös laatinut sopimuksen Duodecimin kanssa, jonka mukaan Käypä hoito suosituksiin lisätään suositusten uudistamisen myötä myös Käypä kuntoutus osio. Lisäksi kurssien pituudet ja jaksotukset yhdenmukaistuvat poolien myötä. Mielenterveydenhäiriöitä sairastavien kuntoutuskurssien sisältö tulee painottumaan kuntoutujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Esim. perhekursseilla keskitytään teemoihin, joiden avulla omaiset voivat saada voimavaroja omaan jaksamiseen, kuntoutujan sekä kuntoutumisen jatkumisen tukemiseen arjessa. Nuorten kursseilla käytettäviin työmenetelmiin on sisällytetty ryhmäprosesseja tukevia, aktivoivia ja toiminnallisia menetelmiä. Pitkäaikaisesti sairastaneiden kursseilla taas korostuvat terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä verkostoyhteistyö. Käytännössä mielenterveydenhäiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit jakaantuvat kuuteen (6) erilliseen palvelulinjan standardiin: Aikuisten kuntoutuskurssi, avo- ja laitosmuotoinen Aikuisten kuntoutuskurssi, perhekurssi Aikuisten kuntoutuskurssi, avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen ja yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmä Nuorten kuntoutuskurssi, avo- ja laitosmuotoinen Nuorten kuntoutuskurssi, ryhmämuotoisten ja yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmä Pitkään sairastaneiden kuntoutuskurssi Kuntoutujan yksilölliset tavoitteet laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa erilliselle lomakkeelle, vaikka joka kurssistandardilla onkin omat, yleiset tavoitteet. Työmenetelmissä painotetaan kullekin kuntoutujaryhmille soveltuvia toiminnallisia menetelmiä, ryhmäkeskusteluja ohjatusti sekä harkiten myös luentoja. Järjestötoimijoille suunnatussa tilaisuudessa uudistus herätti paljon keskustelua. Moni järjestötoimija olisi toivonut että kentällä toimivien työntekijöiden näkökulmia olisi kuultu jo uudistuksen valmisteluvaiheessa. Kuitenkin ensimmäistä kertaa järjestötoimijoille suunnatun tilaisuuden järjestämistä voitaneen pitää jo jonkinlaisena päänavauksena Kelan taholta. Nähtäväksi jää, mitä jatkossa seuraa. Ritva Näräkkä Toiminnanohjaaja Lähteet: Kela 2012: Kela uudistaa kuntoutuskurssipalvelujaan mikä muuttuu? (Luettu ). <URL: HL?OpenDocument> 6 SYLILLINEN 2/2012

7 Kannanotto pro ana -ilmiöön Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n hallitus otti kokouksessaan kriittisen kannan pro ana- ja thinspi-ration sivustoihin eikä hyväksy niitä. Lähinnä internetin sosiaalisessa mediassa elävät pro-ana/thinspiration yhteisöt kokoavat yhteen syömishäiriötä sairastavia ihmisiä. Useinkaan nämä ihmiset eivät itse koe itseään sairaiksi, eivätkä halua kenenkään puuttuvan heidän elämäntapavalintaansa. Pro anan kannattajat jakavat toisilleen neuvoja ja ohjeita, joilla voi pyrkiä yhä laihemmaksi ja paremmaksi pro ana-elämäntavan kannatta-jaksi, toisin sanoen sairaammaksi. Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n hallitus pitää pro ana- ja thinspiration -sivustoja erittäin haitallisina, valitettavina ja vakavina psyykkisen sairauden tuotoksina, jotka voivat edistää syömishäiriöön sairastumista tai niiden pahenemista syömishäiriöön sairastuneilla. Syömishäiriöliitto-SYLI ry vetoaakin pro ana sivustojen ylläpitäjiin ja toivoo heidän ymmärtävän vastuunsa haitallisen materiaalin jakamisessa. Sivustojen kieltäminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu asiaan puuttumisessa, vaan voi tuottaa päinvastaisen lopputuloksen kuin mihin kiellolla pyritään. Sivustojen poistaminen saattaa johtaa niiden siirtymiseen muualle ja paradoksaalisesti kieltäminen voi johtaa myös siihen, että sivustojen määrä lisääntyy. Kielto voi lisätä pro ana -yhteisöjen salaperäisyyttä ja samalla houkuttelevuutta. Salailu ja peittely ovat muutoinkin jatkuvasti läsnä syömishäiriöön sairastuneen elämässä: yhteisöllisyys muiden samankaltaisesti ajattelevien kanssa voi olla koukuttavaa, pitkittää avun hakemista ja toipumista. Syömishäiriöliitto-SYLI ry haluaa tehdä eron liiton ja sen jäsenyhdistysten tarjoaman vertaistuen ja pro anan välillä. Pro ana ei ole vertaistukea. Pro ana - sivustot tarjoavat alustan sairastaa yhdessä. Vertaistuen tarkoituksena puolestaan on tukea toipumista ja syömishäiriöstä vapaata elämää. *** Vuonna 2004 perustettu Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta ja -osaamista. Liiton tarkoituksena on edistää syömishäiriöön sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta, toimia jäsenistönsä oikeuksien valvojana, tehdä tunnetuksi edustamiensa ryhmien erityispiirteitä sekä tukea alueellisten jäsenyhdistystensä toimintaa. Lisätietoja: Eeva-Johanna Eloranta puheenjohtaja Niko Heikka varapuheenjohtaja Uusi ohjausmateriaali valmisteilla Syömishäiriöliitolta on tammikuussa 2013 tulossa vuotiaille suunnattu ohjausmateriaali. Materiaalia tullaan markkinoimaan kouluille ja oppilaitoksille, jotka voivat lainata sen käyttöönsä sovituksi ajaksi. Se on hyvä lisä esimerkiksi terveystiedon tunnille, sillä se toimii ns. kylmäasematyyppisesti. Erillistä ohjaajaa ei siis tarvita. Materiaali on kulkenut RAY:n rahoittamassa Olet arvokas hankkeessa työnimellä Syömishäiriöhuone ja se sisältää n. 15 minuutin pituisen videon. Video käsittelee syömishäiriön eri vaiheita sairastuneiden kokemusten avulla, sairauden puhkeamisesta aina toipumiseen asti. Itse sairastuneiden lisäksi kuullaan läheisen tuntemuksia siitä, miltä tuntuu seurata vierestä oman lapsen kamppailua. Videon sanomaa täydentää neljä julistetta, joissa kuvataan mm. sairastuneen mielessä pyöriviä ajatuksia ja toipumiseen liittyviä, usein ristiriitaisia tunteita. Ohjausmateriaalia työstää Pohjois-Suomen aluetoimistossa Suvi Markus 7 SYLILLINEN 2/2012

8 THL:n Kansallisen lihavuusohjelman aloitusseminaarista puuttui syömishäiriönäkökulma - liiton kirjelmä ohjelmaa koordinoiville Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaarin ohjelmassa ei mainittu syömishäiriöitä ja niiden problematiikkaan liittyvää lihavuutta. Syömishäiriöliitto lähetti ohjelmaa koordinoiville henkiöille kirjelmän, jossa tuotiin esiin tämä tärkeä, mutta lihavuuskeskustelussa liian vähälle huomiolle jäänyt näkökulma. Liitto toivoo syömishäiriöiden huomioimista nyt luonnosvaiheessa olevan ohjelman laadinnassa. Kirjelmän sisältö on tässä muokattu artikkelimuotoon. Syömishäiriöliitto ei kiellä ylipainoa ja lihavuutta kansanterveydellisenä ongelmina, mutta toivomme erityispiirteiden huomioimista silloin, kun lihavuus liittyy syömishäiriöön (BED = Binge eating disorder, myös ahmintahäiriö tai lihavan ahmimishäiriö¹). Erityispiirteiden huomioiminen edellyttää keinojen lisäämistä tämän ongelman tunnistamiseen ja hoitamiseen. Asiantuntevaa puuttumista Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n ja sen jäsenyhdistysten kokemusten mukaan on varsin tavallista, että syömishäiriöön sairastunut liukuu syömishäiriötyypistä toiseen. Tiedetään, että syömishäiriöt alkavat tyypillisesti laihduttamisella ja anorektisella oireilulla noin vuoden iässä. Sairauden pitkittyessä oireilun muuttuminen bulimiseksi on varsin tavallista (15 24 vuoden iässä). Edelleen jatkuessaan sairaus voi muuttua ahmintahäiriöksi (yli 20 v.) kompensaatiokeinojen jäädessä pois. Tämän prosessin ymmärtäminen on tärkeää. Painoon puuttumisen tulisi olla hienovaraista ja asiantuntevaa vaikka ahmintahäiriöön sairastunut on fyysisesti usein ylipainoinen, ajattelumallit ovat hämmästyttävän samankaltaisia kuin anoreksiassa. Tätä ei useinkaan osata lihavuuden hoidossa ottaa huomioon. Diagnostisesti syömishäiriötyypit ovat toki erilaisia, mutta sairastavien kokemusmaailmat ovat samankaltaisia oireilun erilaisuudesta huolimatta. BED:n häiriön taustalla on samantyyppistä psyykkistä pahoinvointia ja ahdistusta kuin esim. anoreksiassa tai bulimiassa. Syömishäiriö ei ole marginaali-ilmiö LT Anu Raevuoren mukaan ahminta, ylensyönti ja muu häiriintynyt syöminen ovat ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla niin yleisiä, että niiden esiintymistä olisi tärkeää arvioida jokaisen ylipainoisen nuoren kohdalla. Syömishäiriön mahdollisuus lihavuuden taustalla tiedostetaan kuitenkin toistaiseksi vielä huonosti. Jopa kolmasosa lihavista (painoindeksi 30 tai yli) nuorista kärsii ahmintahäiriöstä (BED). Tästä syömishäiriön muodosta kärsiviä on poikia noin kolmasosa. Tutkimusten mukaan ahmintahäiriön laajasti määriteltyä muotoa esiintyy länsimaisissa väestöissä joka 20. teini-ikäisellä tytöllä.² Ahmintahäiriön diagnosoiminen on vaikeaa Lihavuustutkija, professori Aila Rissanen arvioi, että jopa 1/3 aikuisista sairaalloisesti ylipainoisista sairastaa BED:ia. Syömishäiriö alkaa usein laihduttamisella ja syömisen pidättelyllä. Joillakin se jatkuu ja laukaisee tilanteen, jossa syömisen kanssa tulee ongelmia ja ahminta tulee mukaan. Ahmimishäiriö on nuorten aikuisten tyypillinen syömishäiriö. Myöhemmin se esiintyy erityisesti ahmintahäiriönä (BED). Ahmintahäiriön diagnosoiminen on vaikeaa, sillä potilaat jättävät useimmiten kertomatta ahmimiskohtauksistaan. Vaarana on, että ahmintahäiriö sekoitetaan tavalliseen ylipainoon. Niiden hoidossa on kuitenkin eroja. Esimerkiksi lihavuusleikkausten tekeminen BEDpotilaille on häiriön hallinnassa ollessakin kyseenalaistettu. (Aila Rissasen haastattelu Keskisuomalaisessa ja YLE ) On arvioitu, että kaikista syömishäiriöpotilaista noin puolet jää tunnistamatta. Psykiatrian erikoislääkäri Jaana Suokas arvioi, että ahmintahäiriön kohdalla osuus voi olla vielä suurempi. Ahmintahäiriö johtaa usein vaikeaan lihavuuteen. Potilaat ovat tavallisesti yrittäneet useita kertoja laihduttaa, ja suuret painonvaihtelut ovat heille tyypillisiä. (STT:n uutisointi ). Tea Viljanen, projektivastaava ¹Nykyinen Suomessa (ja muualla Euroopassa) käytössä oleva diagnoosiluokitusjärjestelmä ICD-10 ei tunne BED:iä. BED on tärkeää pitää erillään ahmimishäiriöstä eli bulimiasta. BED:ssä ei esiinny bulimiaan kuuluvaa kompensaatiota esim. oksentelua, laksatiiveja, paastoa tai liikuntaa merkittävissä määrin). Aiemmin käytetty myös nimeä lihavan ahmimishäiriö (ei suositella käytettäväksi). Suomessa BED-tapauksissa käytetään yleensä ICD-10-luokittelun diagnoosikoodia F50.8 muu määritetty syömishäiriö ja kirjoitetaan koodin perään ahmintahäiriö, siis F50.8 ahmintahäiriö BED). (Syömishäiriösairauksien kliininen luokittelu) ² Allen KL, Byrne SM, La Puma M, McLean N, Davis EA. The onset and course of binge eating in 8- to 13-year-old healthy weight, overweight and obese children. Eat Behav. 2008; 9: Schneider M. Bulimia nervosa and binge-eating disorder in adolescents. Adolesc Med. 2003; 14: Stice E, Marti CN, Shaw H, Jaconis M. An 8-year longitudinal study of the natural history of threshold, subthreshold, and partial eating disorders from a community sample of adolescents. J Abnorm Psychol. 2009; 118: SYLILLINEN 2/2012

9 Vihdoinkin toimintakeskus Tampereella SALT-hanke = Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen ja tukitoiminnan vakiinnuttaminen Syömishäiriöliiton SALT-hanke aloitti toimintansa kesäkuussa Vuosina RAY:n rahoituksella toimivan hankkeen tarkoitus on perustaa TAYS:in toimialueelle neuvonta- ja toimintakeskus tukemaan syömishäiriöistä kärsiviä tai syömisellä oireilevia sekä heidän läheisiään. Hankkeen periaatteiden mukaisesti neuvonta- ja toimintakeskus on tarkoitus myöhemmin siirtää toimimaan Väli-Suomen alueyhdistyksen alaisuudessa. SALT-hankkeen tavoitteena on toteuttaa ja järjestää Väli-Suomen ja Pohjanmaan alueyhdistysten neuvonta- ja vertaistukitoimintaa ja tehdä kehittämistyötä, vahvistaa tiedotusta syömishäiriöitä hoitaviin tahoihin, oppilaitoksiin ja eri järjestöihin sekä rakentaa yhteistyötä yllä mainittuihin toimijoihin, tähdäten syömishäiriötietouden lisääntymiseen. Hankkeessa työskentelee yksi työntekijä, toiminnanohjaaja. Marraskuun alussa mukaan remmeihin astuu myös harjoittelija sosiaalipsykologian alalta. SALT-hankkeen toimintakeskus on syksyn mittaan aloittanut toimintansa avoimilla vertaistukiryhmillä sekä joka tiistaisilla kahvihetkillä. Lokakuussa saimme kuulla Henriika Maikun luennon liittyen tunteisiin ja niiden kokemiseen. Myös Pohjanmaan alueyhdistyksen kanssa on aloitettu yhteistyö mm. Avoimet ovet tilaisuudella Seinäjoen Järjestötalolla. Yhteistyön rakentaminen alueen eri toimijoihin on aloitettu esimerkiksi esittelemällä SALT-hankkeen toimintaa TAYS:in alueen ravitsemusterapeuteille Pirkanmaan ravitsemusterapeuttien neuvottelupäivillä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Tampereen Tyttöjen talon kanssa, ja suunnitteilla onkin yhdessä toteutettu ryhmä kevääksi SALT-hankkeen toimintakeskus sijaitsee Tampereen keskustassa, kivenheiton päässä rautatieasemalta. Toimintakeskuksen osoite on Aleksanterinkatu 22 C 35., 5. kerros. Tervetuloa tutustumaan! Toiminnanohjaajana Ritva Näräkkä Olen 31-vuotias toimintaterapeutti, uusperheen äiti, avopuoliso, kahden koiran omistaja ja kesäkuusta 2012 alkaen myös Syömishäiriöliiton SALT-hankkeen toiminnanohjaaja. Hankkeen ja toimintakeskuksen työntekijäksi minut houkutti paitsi käytännönläheinen työ, myös kiinnostava mahdollisuus päästä rakentamaan hankkeen toimintakeskusta alusta alkaen. Olen aiemmin toiminut Etelän-SYLI ry:n hallituksen jäsenenä sekä ryhmänohjaajana, ja tein Etelän- SYLI:lle myös opinnäytetyöni, niinpä olen jokseenkin tuttu tämän alan yhdistystoiminnan kanssa. Kuitenkin valtakunnallisen tason järjestötyö on minulle uutta. Työnkuvani on varsin moninainen, ja maantieteellisesti lähin Syömishäiriöliiton työntekijä, Ensisyli-projektin Tea, löytyy tällä hetkellä Porista, joten omatoimisuus on todellakin ollut valttia. Koen olevani onnekas päästessäni läheiseen yhteistyöhön Väli-Suomen ja Pohjanmaan yhdistysten kanssa. Hallitusten jäsenet ja muut vapaaehtoiset ovat auttaneet ja tukeneet minua, aloittelevaa työntekijää, kovasti, ja toivon että pystyn yhteistyökumppaneiden kanssa luomaan molemmille yhdistyksille lämminhenkisiä tilaisuuksia, joissa jäsenet ja muut kävijät tuntevat olonsa kotoisiksi, rennoiksi ja turvalliseksi ja joissa kävijät ennen kaikkea kokevat tulleensa kuulluiksi sekä saaneensa tukea, olivat he sitten itse syömiskäyttäytymisellä oireilevia tai tämän läheisiä. Jotta toiminnastamme tulisi mahdollisimman paljon kävijöidensä näköinen, otan mielelläni vastaan toiveita, ideoita sekä palautetta. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostilla, mutta jos liikut Tampereella, tulethan käymään ja tutustumaan! Lämpimin terveisin Ritva ritva.narakka@syomishairioliitto.fi puh SYLILLINEN 2/2012

10 Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen on alueellinen haaste Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry on keväästä 2012 saakka tehnyt tiivistä yhteistyötä Syömishäiriötalo Futuurin kanssa. Yhdistys on ollut ihmeissään siitä, että sekä hoitavat tahot että sairastavat ja läheiset sanovat, että hoitoa ei ole tarjolla, mutta toisaalta Syömishäiriötalo Futuuriin ei ohjattu asiakkaita hoitoon. Lukuisien yhteydenottojen ja ahkeran sähköpostinvaihdon tuloksena yhdistys ja Futuuri kutsuttiin kesäkuussa palaveriin, jossa olivat Turun kaupungin keskeiset syömishäiriötä hoitavat tahot paikalla. Palaverissa kävi ilmi, että hyvää tahtoa kaikilla tahoilla on, mutta käytännön toimista ei oikein tiedetty mitä ne voisivat olla. Kesäkuun kokoontumisen jälkeen Turun kaupungin lasten ja nuorten syömishäiriöpoliklinikka kutsui lokakuussa koolle vielä isomman palaverin, jossa oli edustus myös YTHS:sta sekä sairaanhoitopiiristä. Iltapäivän aikana käytiin läpi miten syömishäiriöiden hoito on alueellisesti hoidettu sekä käytiin läpi miten vastuut eri hoitotahojen kanssa toimii. Palaverin oli hyvä ja selkeytti paljon hoidon saatavuutta Turun alueella. Esiin nousi myös ongelmia ja haasteita, jotka sinällään eivät tulleet minään yllätyksenä. Aikuisten hoidon saatavuus on selkeä ongelma. Myös kommunikaatio eri hoitotahojen välillä on puuttellista. Lisäksi päiväsairaalatyyppinen toiminta, kuten Syömishäiriötalo Futuurin toiminta, tulisi ottaa osaksi hoitoketjua. Ja tietenkin eri tahoilla on jatkuva huoli omien taloudellisten resurssien riittävyydestä ja jatkuvasta karsimisesta. Paljon löytyi myös hyviä ja toimivia asioita. Ihan yksinkertaisilla ja pienillä toiminpiteillä on pystytty karsimaan tiedonkulun ongelmia eri hoitajien kesken, hoitavaa henkilökuntaa on koulutettu ja hoidolle on määritelty selkeitä tavoitteita. Yhdistys toivoo, että alueellista syömishäiriöiden hoidon kehittämistä jatketaan edelleen ja haluaa olla mukana tässä prosessissa. Mitä, missä, milloin - ja kuinka paljon? AVOIN keskustelutilaisuus syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta Tampereella torstaina klo Syömishäiriöliitto-SYLI ry järjestää avoimen keskustelutilaisuuden syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta Tampereella Ohjelma ja ilmoittautuminen liiton nettisivuilla Tietoa myös facebookissa. Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 Tampere Sydämellisesti tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Sami Heimo projektikoordinaattori Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry 10 SYLILLINEN 2/2012

11 Vertaistukea eri puolilla itäistä Suomea Liiton uusin jäsenyhdistys esittäytyy: Itä-Suomen -SYLI ry irtaantui Väli-Suomen Syömishäiriöperheet ry:stä omaksi yhdistyksekseen helmikuussa Itä-Suomen yhdistys toimii Pohjois-, Itä- ja Etelä-Savon sekä Pohjois- Karjalan alueella. - Onneksemme meitä löytyi tarpeeksi monta hallitustyöskentelystä kiinnostunutta ja saimme perustettua oman yhdistyksen. Jo tämän lyhyen kokemuksen perustella ajattelen, että oma alueyhdistys on ollut merkittävä juttu, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Henna Julkunen. - Kun toimialueen kaupungit ovat päiväseltään hallittavissa, on voinut käydä paikan päällä tapaamassa esimerkiksi ryhmän ohjaamisesta kiinnostuneita, jatkaa Henna. - Tämä on ollut myös itselle hieno mahdollisuus tavata mahtavia tyyppejä. On tullut tunne, että Itä-Suomessa on tosi paljon potentiaalia kehittää vapaaehtoistoimintaa syömishäiriöön sairastuneiden ja perheiden tukemiseksi. Yhdistyksellä on tällä hetkellä toimintaa Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Savonlinnassa selvitetään mahdollisuuksia sairastuneiden ryhmän perustamiselle. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta - Toiminta on jäsentynyt paljon jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta. Niin toivon ja uskon, sanoo Henna. - Joensuu on ihana malliesimerkki. Vaikka kaupunki on pienehkö, siellä on kuitenkin aktiivinen porukka, joka pyörittää hommaa ja uusia ideoita syntyy. Se on ihan Itä- Suomen helmi ja toimii hyvänä tsemppinä muille! On ollut mukava nähdä, että Mikkelissä, Savonlinnassa ja tietysti myös Kuopiossa on hurjasti potentiaalia vapaaehtoistoiminnan pyörittämiseen. Puheenjohtajuus tuntuu hyvältä - Syömishäiriöön sairastuneiden tukena toimiminen ja verkostojen tietoisuuden parantaminen on sydäntäni lähellä ja siksi myös puheenjohtajan luottamustoimi tuntui erityisen hyvältä, kertoo Henna. - Puheenjohtajana yritän kuulostella hallituksen jäsenten ja vapaaehtoisten mielipiteitä sekä kannustaa keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Toivoisin, että olisin helposti lähestyttävä ihminen, jolle voi soittaa tai lähettää postia. Ajattelen, että tämä asia on tärkeä: kun jonkun ihmisen tilanteessa pystyy olemaan tukena, se on itselle suuri palkinto. -Huonona puolena tässä pestissä on liiallinen velvollisuudentuntoni. Kasaan herkästi itselleni to do - listaa, joka on usein piiiiiiiiiiiitkä. Onnekseni, saan yleensä listan aika nopeasti myös lyhenemään, Henna pohtii. - Yllätyin siitä, miten paljon yhdistyksen perustamiseen kuluu kuitenkin aikaa. Sähköpostiin vastaamista ja verkostoitumisesta voisi tehdä vaikka kokopäiväisesti. Toisaalta, positiivisesti on yllättänyt se, miten nopeasti asiat yleensä etenevät, sitten kun ne saadaan alkuun. On ihanaa nähdä kun ihmiset innostuvat vertaistoiminnasta! - Olen jotenkin yllättänyt itseni oman uuden työni* ja pj:n pestin kautta: olen huomannut tykkääväni puhumisesta ja esiintymisestä. On ollut kiva päästä esittelemään Itä-Suomen-SYLI ry:n toimintaa ja kertomaan syömishäiriöistä. Esimerkiksi lokakuussa osallistuimme Itä-Savon sairaanhoitopiirin järjestämään ensitietopäivään. Tärkeitä teemoja laajempaan keskusteluun Kun syömishäiriöt nousevat esille mediassa, ovat pääroolissa usein nuoret ja sairausryhmistä anoreksia ja bulimia. Kuitenkin on iso joukko myös niitä, joiden oireilu ei sovi täysin kumpaankaan. Ja entä, jos sairastunut on aikuinen? - Onneksi epätyypillisiin syömishäiriöihin on alettu jo kiinnittää enemmän huomiota, toteaa Henna. - On tärkeää nostaa valtakunnalliseen keskusteluun se, ettei hoitoon pääsyyn tai avun hakemiseen tarvitse olla tietyn kokoinen tai näköinen. Jos syöminen tai liikunta ahdistaa, se on riittävä syy avun hakemiselle, Henna jatkaa. - Syömishäiriöliitto on onnistuneesti ajanut asiaa mm. syömishäiriöön sairastuneiden aikuisten käypä hoito - suositusten laatimiseksi, Henna kiittelee. - Aikuisten syömishäiriöiden esiin nostamisella, voidaan ehkä jonkun kohdalla vähentää sitä tunnetta, että on ainut ihminen maailmassa, joka aikuisiällä taistelee syömishäiriötä vastaan. Tea Viljanen Itä-Suomen-SYLI ry:n pj Henna Julkunen. Kuva: Henna *Henna Julkusen perustama Syömishäiriötyö Saaga tarjoaa apua ja tukea syömiseen ja kehonkuvaan liittyvissä ongelmissa. Lue lisää 11 SYLILLINEN 2/2012

12 Olet arvokas -koulukiertue Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry on kuluneen syksyn aikana järjestänyt Olet arvokas-koulukiertueen Turun lähikunnissa. Työ on aivan uudenlaista ennaltaehkäisevää toimintaa, joka sai innoituksensa Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Oulussa järjestämästä vastaavasta kiertueesta. Kiertueen mahdollisti LC Mietoinen Ulricoiden 3000 euron lahjoitus, jolla hankittiin tarvittava materiaali sekä maksettiin matkakustannukset ja ohjaajien palkkiot. Kiertueeseen ei käytetty Ray:n rahoitusta. Kiertueen aikana kohtasimme niin yläasteikäisiä oppilaita, opettajia kuin vanhempia. Koeajoimme työpajat kolmen illan aikana TPS TC-14 joukkueen tyttöjen kanssa. Kiertueella tapasimme 454 nuorta itsetuntotyöpajoissa, noin 200 nuorta luennolla, 18 vanhempaa vanhempainillassa sekä 3 henkilöä yleisöluennolla. Pajojen ohjaajia oli yhteensä viisi, ja Mirkka Mäkelä vastasi kiertueen suunnittelusta ja toteutuksesta osana ammatillista kuntoutustaan. Kirsi Broström luennoi sekä vanhempainillassa että yleisöluennolla. Kiertue vieraili Maskun Hemmingin koulussa, Nousiaisten Henrikin koulussa, Mynämäen Laurin koulussa, Vehmaan Vinkkilän koulussa ja Taivassalon Trappulan koulussa. Nousiaisissa luennoimme koko koululle, muualla järjestimme itsetuntotyöpajoja. Pajoja oli kolme erilaista: Itsetunto: Pajassa pohdittiin itsetuntoa ja minäkuvaa, kartoitettiin vahvuuksia, keskusteltiin kehonkuvasta sekä mietittiin median vaikutusta kauneuskäsityksiin. (40 % mielestä itselleen tärkein paja) Mielipide: Pajassa pohdittiin syömiseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti mikä on normaalia tai epänormaalia syömistä. Pajaa veti aina syömishäiriöstä toipunut kokemusasiantuntija, joka oman kokemuksensa kautta konkretisoi näitä pulmia. (37 % mielestä itselleen tärkein paja) Aarrepuu: Pajassa käsiteltiin nuorille tärkeitä asioita toiminnallisella tavalla. Nuoret saivat pohtia myös, missä ovat hyviä, ja mitä arvostavat itsessään. Pajassa kirjoitettiin lisäksi henkilökohtainen lupauskortti, joka lähetetään nuorille parin kuukauden kuluttua. (23 % mielestä itselleen tärkein paja) Kerätyn palautteen perusteella kiertue oli onnistunut. Paitsi että yleisarvosana oli hyvä, pajojen vetäjistä järjestään pidettiin paljon tai hyvin paljon. Kysymykseen pajojen sisällöstä, eli käsiteltiinkö pajoissa juuri itselleen tärkeitä asioita, 11% vastasi hyvin paljon ja 50% aika paljon. Sama 11% oli sitä mieltä, että he oppivat itsestään hyvin paljon, ja melko paljon itsestään oppi 43%. Eli yli puolet nuorista oli sitä mieltä, että pajat olivat hyvinkin ajankohtaisia heille. Palautteista nousi muutama kommentti: Tämä pisti miettimään, onko läheisilläni jotain tällaista. Hyviä tyyppejä. Jos he ovat selvinneet bulimiasta niin minäkin!! Mielestäni mielipidepajan tyylisiin toimintoihin pitää panostaa. Kiertueen aikana opimme paljon pajojen toteutuksesta. Pajat tässä muodossa eivät toimi sekaryhmissä. Ryhmien ideaalikoko on 20 henkeä. Emme mielellään salli opettajien osallistua pajoihin, mutta erityisoppilaiden avustajien on oltava läsnä. Olisi toivottavaa, että koulujen puolelta olisi nimetty vastuuhenkilö, joka vastaisi käytännön järjestelyistä. Ohjaajatiimi on erittäin motivoitunut jatkamaan tätä työtä. Toivommekin, että se olisi taloudellisesti mahdollista ensi vuoden puolella. Mirkka Mäkelä Läheisten toiminta kehittämistehtävänä Aloitin työt lokakuun lopussa Oulun kumppanuuskeskuksessa Syömishäiriöliiton Pohjois-Suomen aluetoimistossa. Laitan lyhyen esittelyn itsestäni ja toivon, että jossain vaiheessa pääsen tutustumaan teihin! Osallistun mm. Tampereella järjestettäviin Have päiviin, joten saatetaan nähdä jo siellä! Olen Riitta Palovuori kempeleläinen, pitkänlinjan tutkija (FT) ja opettaja, joka on toiminnanohjaajakoulutuksen myötä lähtenyt hakemaan uusia ulottuvuuksia kolmannen sektorin puolelta. Ilokseni löysin Syömishäiriöliiton Pohjois- Suomen aluetoimiston Oulun kumppanuuskeskuksesta, jossa aloitin työt lokakuun lopussa järjestösuunnittelijan tehtävissä! Toivon, että kokemukseni projektiluontoisista tehtävistä, ohjaus- ja opetustyöstä, erilaisista vastuutehtävistä ja esimiestehtävistä edesauttaisivat suunnittelijan työtehtävissäni. Työni ohessa työstän opiskelun kehittämistehtävää, joka liittyy läheisten vertaistukitoimintaan SYLIssä. Tähän liittyviä vinkkejä otetaan vastaan! Olen myös perehtynyt logoterapiaan, jossa pohdiskellaan ihmisenä olemista elämän tarkoituksien ja arvojen pohjalta. Uskoisin, että näistä opeista on puolestaan hyötyä kohdatessani syömishäiriöön sairastuneita ja heidän lähimmäisiään. Harrastan body mindia (jooga/pilates), sauvakävelyä/lenkkeilyä luonnon helmassa ja kuorolaulua. Myös puutarhanhoito, antiikki, ristikot ja ajatuksia herättävä kirjallisuus vetävät puoleensa. Innostun helposti uusista asioista ja sosiaalisuuskin rönsyilee. t. Riitta 12 SYLILLINEN 2/2012

13 YHTEYSTIEDOT Syömishäiriöliitto-SYLI ry Keskustoimisto Yliopistonkatu 16 B 6 krs Turku info@syomishairioliitto.fi p Toiminnanjohtaja: Marja-Leena Laiho-Lehto Jäsensihteeri: Liisa Lindström Toimisto- ja talouspäällikkö: Raili Willberg Verkkoassistentti: Marita Haarala Pohjois-Suomen aluetoimisto, Oulu Isokatu Oulu p Aluepäällikkö: Tanja Tiainen Missä mennään vapaaehtoistyössä? Hyvä vapaaehtoistyöntekijä, Auta meitä hahmottamaan vapaaehtoistyön tämänhetkistä tilannetta kertomalla, mikä auttaa tai auttaisi sinua tekemään vapaaehtoistyötä lähitulevaisuudessa. Pääset myös näkemään muiden osallistujien vastauksia ja arvioimaan niiden tärkeyttä itsellesi. Näkemyksiäsi tullaan hyödyntämään OK-opintokeskuksen ja järjestöjen toiminnan kehittämisessä. Tavoitteenamme on myös saada tuloksista esiin nousevia teemoja mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Osallistuminen vie aikaasi vartin verran, teethän sen viimeistään Linkki verkkoaivoriiheen: tyo Mietteitäsi odotellen, OK-opintokeskus ENSISYLI-projekti Projektivastaava: Tea Viljanen p SALT-hanke, Tampere Aleksanterinkatu 22 C Tampere p Toiminnanohjaaja: Ritva Näräkkä S-postiosoitteet: etunimi.sukunimi@syomishairioliitto.fi Syömishäiriöliitto-SYLI ry on myös Facebookissa, Käyhän tykkäämässä! 13 SYLILLINEN 2/2012