MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Aika Torstai klo 9: Paikka Helsinki,, Läkkisepäntie 21 Paikalla Mikko Lepistö Rautaruukki Oyj Mika Laakkonen Kymppivoima Hankinta Oy Raimo Peltola Fortum Power and Heat Oy Sami Oksanen Nord Pool Finland Oy Ari Sormunen Kuopion Energia Anne Särkilahti UPM-Kymmene Oyj (kohdat 1-3) Harri Tiittanen Power-Deriva Oy Jouni Väisänen RAO Nordic Oy Juha Kekkonen, pj Katja Lipponen, siht. Ritva Hirvonen Minna Arffman Jani Piipponen Poissa Harri Mattila Helsingin Energia Janne Laine Energiakolmio Oy 1 Kokouksen avaus Juha Kekkonen avasi kokouksen ja totesi paikallaolijat. Uutena jäsenenä toimikunnassa aloittaa Janne Laine Energiakolmiolta, mutta hän oli tällä kertaa estynyt. 2 Markkinakehityksen ajankohtaiskatsaus Markkinoiden ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin onnistuneesti toteutettua testiä, jossa sähköä siirrettiin Suomesta Venäjälle. Sopimuksellisesti sähkön vienti Venäjälle on mahdollista vuoden 2014 alkupuolella. Teknisesti yhteys on kehittymätön, joten suunnan vaihto ei tapahdu nopeasti. Pörssihintojen eron tulee olla noin kymmenen euroa ennen kuin vienti kannattaa. Seuraavaksi Juha Kekkonen esitteli säätösähkömarkkinoiden tilannetta syyskuussa Olkiluodon toisen yksikön pudotessa verkosta. Tuolloin säätösähkön hinnat kävivät 2000 eurossa, ja säätösähkön riittävyys oli markkinoilla tiukoilla. Tämän vuoksi ylössäätöä ostettiin myös Venäjän yhteydeltä, josta sitä saatiin noin 300 MW:n teholla. Venäjän ja Viron yhteyksien osallistuminen säätösähkömarkkinoille on keskustelun asteella. Toimikunnassa toivottiin, että mikäli säätöä ostetaan ulkomailta, ehdot olisivat yhtäläiset kotimaisille toimijoille asetettujen ehtojen kanssa. Elokuiset hintalaskennan ongelmat sähköpörssissä eivät aiheuttaneet suuria ongelmia markkinoille tilanteen ja lämpötilojen vakaudesta johtuen. Muussa tilanteessa seuraukset

2 Muistio 2 (5) olisivat saattaneet olla merkittävämmät. Toimikunnassa toivottiin, että Nord Pool Spot ottaa asian vakavasti huomioon. Laskentaongelman aiheuttaneet joustavat tuntitarjoukset on poistettu käytöstä, ja Sami Oksasen mukaan ne voidaan ottaa takaisin käyttöön viimeistään Luoteis-Euroopan markkinaintegraation myötä, sillä uusi algoritmi selviää myös kyseisen kaltaisista tilanteista. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat keväällä käynnistäneet työryhmän tarkastelemaan no-price-tilanteiden hallintaa valvomonäkökulmasta. Energiamarkkinaviraston tehoreservien tarjouskyselyyn ei tullut syksyllä kulutukseen perustuvia tarjouksia. Toimikunnassa pidettiin merkittävänä syynä tehoreserveille asetettuja, kulutuksen kannalta hankalia sääntöjä. Nähtiin tarpeellisena osallistuttaa kuluttajat hankintaprosessiin varhaisemmassa vaiheessa, jotta ehdoista muodostuisi kuluttajille toteutuskelpoisia. Tasepalvelussa toteutetut tariffikorotukset johtuvat reservien hintojen voimakkaasta noususta. Suuri haaste on reservimarkkinoiden kehittymättömyys ja pohjoismaisten yhteismarkkinoiden puute. Tarjonta on vähäistä ja markkinaehtoiset hinnat ovat korkeat. Reservejä voidaan hankkia Venäjältä tilanteessa, jossa sieltä tulee sähköä muutoinkin. Fingridin tekemät hinnankorotukset eivät täysin kata kustannusten nousua. Nopeasta kustannusten nousutahdista johtuen Fingrid aikoo tarkistaa hintojaan jatkossa useammin ja kannustaa toimijoita osallistumaan reservimarkkinoille kustannuspaineiden helpottamiseksi. Toimikunnassa esitettiin, että hinnankorotusilmoituksen ja sen voimaantulon välillä olisi riittävän pitkä jakso, jotta toimijat ehtivät viedä korotukset eteenpäin omille asiakkailleen. Minimiaikana pidettiin kolmea kuukautta. Käyttötoimikunnassa toivottiin ulkomailta hankittujen taajuusohjattujen reservien hintojen julkaisua, jotta tiedetään kilpailevan reservin hinnoista. Fingrid suhtautuu julkaisuun periaatteessa positiivisesti mutta selvittää, miten se voidaan tehdä osapuolikohtaisia tietoja paljastamatta. 3 Pohjoismainen säätösähkömarkkinaselvitys Jani Piipponen kertoi pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden säätösähkömarkkinaselvityksestä. Selvitysryhmä on pyrkinyt katsomaan asiaa laajasti ja perinteisten säätösähkömarkkinoiden ulkopuolelta eurooppalaisen konsultin avustuksella. Lisäksi pohjoismaista mallia vertailtiin eurooppalaiseen malliin. Uuden automaattisen taajuudensäätöreservin yhdistämistä perinteisiin säätösähkömarkkinoihin selvitettiin myös, samoin kun säätösähkömarkkinoiden yhdenmukaista hyödyntämistä keskeytysten ja siirtojen hallinnassa eri Pohjoismaissa. Selvityksen lopputuloksena on valittu neljä tärkeintä kehityskohdetta säätösähkömarkkinoilla. Yksi niistä on tarjouskoon pienentäminen alle 10 MW:n, joka on jo joillain alueilla käytössä. Etenkin pienempien tarjouksien tehokkaaseen käyttöön tarvitaan sähköinen aktivointi puhelimen sijaan. Suomessa ja Ruotsissa säätö otetaan huomioon säätöhinnan laskennassa aina yhdestä minuutista lähtien kun taas Norjassa ja Tanskassa rajana on 10 minuuttia. Jatkossa 1 minuutin säätö vaikuttaa kaikkialla.

3 Muistio 3 (5) Toimikunnassa toivottiin läpinäkyvyyden lisäämistä ja reaaliaikaista hintatietoa. Fingridin puolelta todettiin että hintatieto lisäisi mahdollisesti itsesäätöä, joka ei olisi välttämättä ongelma vahvassa verkossa. Heikon verkon tapauksessa (esim. Norja) taas on tärkeää, että kantaverkkoyhtiö pystyy ennakoimaan ja ylläpitämään tilanteita. Reaaliaikaisen hintalaskennan haasteena on se, että siirtojen hallintaan liittyvät säädöt on poistettava aineistosta koska eivät saa vaikuttaa säätösähkön hintaan. Myös säätösähkömarkkinoiden osalta pyritään eurooppalaisiin yhteismarkkinoihin. Tarkoituksena onkin kehitellä standardituotteita, joita voidaan siirtää myös alueiden välillä. Tästä aiheesta on käynnistymässä ENTSO-E:n vetämä pilottihankekokonaisuus. Toimikunnassa toivottiin säätömarkkinoiden kehittämistä, jotta säätösähkön hinnat ja sitä kautta myös tasesähkön hinnat olisivat tasaisempia. 4 Tiedonvaihdon kehittäminen Fingridin tuore palvelupäällikkö Minna Arffman kertoi uuden sähkömarkkinalain Fingridille asettamasta kehittämisvastuusta markkinoiden tiedonvaihdon (EDI) osalta. Olemassa olevia tiedonvaihtopalvelun osa-alueita siirtyy muilta osapuolilta Fingridille, ja sen lisäksi Fingrid käynnistää uusia palveluita. Fingrid solmii tiedonvaihdon palvelusopimukset kaikkien sähkömarkkinoilla toimivien sähkömarkkinaosapuolten kanssa. Osana kehittämisvastuutaan Fingrid käynnistää vuoden 2014 alussa selvityksen nykyisen tiedonvaihdon toimivuudesta ja mahdollisen datahubin tarpeesta sekä ominaisuuksista. Selvityksen projektipäälliköksi on nimetty Pasi Aho. Tiedonvaihtoon liittyen Fingrid perustaa referenssiryhmän markkinatoimijoista ja palvelutoimittajista. 5 Transparenssiasetus Katja Lipponen esitteli kesällä voimaan astunutta transparenssiasetusta, joka velvoittaa eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt rakentamaan markkinatiedon julkaisua varten yhteisen alustan. Asetus vaikuttaa merkittävimmin läpinäkyvyyteen eteläisemmässä Euroopassa, eikä tuo pohjoismaiseen julkaisuun merkittävästi lisävaatimuksia. Suurin muutos Pohjoismaissa on yli 100 MW:n tuotantoyksiköiden tuntikohtaisen tuotantotiedon julkaisu (viiden päivän viiveellä). Lisäksi UMM:t perustuvat jatkossa pörssin sääntöjen lisäksi myös lainsäädäntöön, jolloin niiden painoarvo kasvaa entisestään. ENTSO-E pyrkii rajoittamaan alustalle tietoa lähettävien osapuolten määrän kahteensataan, joten toimijoiden omien lähetysten sijaan pyritään keskitettyihin ratkaisuihin. Pohjoismaiset TSOt pyrkivät tekemään julkaisusta mahdollisimman yksinkertaista toimijoiden kannalta, joten esimerkiksi UMMien lähetystä pörssin tietojen pohjalta selvitellään. Yli 100 MW:n tuotantoyksiköiden tuntikohtaisten tuotantotietojen lähetys voidaan tehdä suoraan Fingridin järjestelmistä.

4 Muistio 4 (5) Toimikunnassa esitettiin toiveita, että pohjoismaista ja kansallista tietoa olisi jatkossakin saatavilla Nord Pool Spotin ja Fingridin sivuilla, jotta tieto olisi suomalaisille toimijoille mahdollisimman helposti saatavilla. 6 Forward Capacity Allocation -verkkosääntö Ritva Hirvonen esitteli pitemmän aikavälin siirtotuotteisiin liittyvän verkkosäännön sisällön. Nyt ENTSO-E on tehnyt ehdotuksensa, josta ACER antaa lausuntonsa Euroopan komissiolle. Tärkeitä kysymyksiä ovat, tarvitaanko Pohjoismaissa pitkän aikavälin siirtotuotteita ja mikäli, niin minkälaisia. Miten niitä tulee myydä ja minkälaisten sääntöjen puitteissa. Verkkosääntö lähtee liikkeelle perusolettamuksesta, että kyseisiä tuotteita tulee ottaa käyttöön tarjousalueiden välillä. Mikäli regulaattorit kuitenkin toteavat, ettei tarjousalueiden välillä ole tarvetta pitkän aikavälin siirtotuotteille, niitä ei oteta käyttöön. Regulaattoreiden tulee arvioida tilannetta kolmen vuoden välein. 1,5 vuotta sitten pohjoismaiset regulaattorit selvittivät asiaa ja totesivat, ettei näitä tuotteita tarvita Pohjoismaiden sisällä, mutta he eivät ottaneet kantaa ulkorajojen osalta. Tällä hetkellä Tanskassa keskustellaan maan sisäisistä siirtotuotteista ja Baltiassa on myös keskusteltu näiden tuotteiden käyttöönotosta. Tanskan ja Saksan välillä on jo käytössä fyysiset pitkän aikavälin siirtotuotteet (PTR, physical transmission rights). Verkkosääntö kattaa vain fyysiset ja finanssisiirtotuotteet (PTR, FTR), mutta mahdollistaa nykyversion mukaan pohjoismaiset hintaerotuotteet (Contract for Difference). Fyysisten siirtotuotteiden tapauksessa kaikki PTR:inä tarjottu ja siirtotuotteen omistajan käyttämä kapasiteetti poistuu spot-markkinoilta, jolloin se vaikuttaa osaltaan hinnanmuodostukseen. Omistajan käyttämättä jäänyt PTR siirtotuote palautuu spotmarkkinoille. Pitkän aikavälin siirtotuotteita voi ostaa kantaverkkoyhtiöiden ylläpitämästä huutokaupasta ja ostetuilla siirtotuotteilla voi käydä jälkikauppaa. Vastineena olevan oikeuden pullonkaulatuloihin saa se toimija, joka omistaa kyseisen tuotteen vuorokausimarkkinoiden sulkeutuessa. Toimikunnassa kysyttiin pidemmän aikavälin siirtotuotteiden etuja ja haittoja nykyisiin hintaerotuotteisiin verrattuna. Ritva kertoi, että lähinnä kyseessä on toisenlainen näkökulma asioihin. Tuotteet ovat suoraan verrannollisia käytettävissä olevaan rajasiirtokapasiteettiin kahden tarjousalueen välillä siinä missä nykyiset hintaerotuotteet käyttävät referenssinä systeemihintaa. Tosin myös nykyisillä tuotteilla saa muodostettua vastaavan suojauksen kahden tarjousalueen välille. Tuotteet myös siirtävät hintaeroriskiä vahvemmin kantaverkkoyhtiöiden suuntaan. Toimikunnassa nähtiin uusien tuotteiden aiheuttavan riskin likviditeetin heikkenemisestä nykyisillä CfD -markkinoilla.

5 Muistio 5 (5) 7 Fingridin asiakastoimintamallin kehittäminen 8 Muut asiat Fingrid kehittää asiakastoimintamalliaan. Jatkossa markkinapalveluiden kehittämisessä otetaan huomioon entistä vahvemmin myös sellaiset toimijat, joiden kanssa ei ole olemassa sopimussuhdetta. Fingrid näkee tarjoavansa palvelua kaikille markkinatoimijoille. Toimijoiden näkökulmasta tärkeimpinä asioina nähtiin toimikunnassa markkinoiden kehittyminen ja kaupankäynnin helppous. Sami Oksanen kertoi, että Elspotin hintarajat ovat muuttumassa siten, että uudet rajat ovat Kyseessä on Luoteis-Euroopan alueella tapahtuva harmonisointi, joka saatetaan toteuttaa jo ennen hintakytkentää. 9 Seuraava kokous Vuoden 2014 kokoukset päätettiin järjestettävän klo 9, klo 9 ja klo 9.