Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 MERIARKEOLOGIA Kronan-laivan uppoaminen ITÄMERI/1676 Ruotsin laivasto oli suurempi kuin Tanska-Norjan ja IT Ä M E R I hallitsi Itämerta, mutta Tanska- ÖÖLANTI Norjan päällystö ja merimiehet olivat paremmin koulutettuja. Yksi taistelu saattoi muuttaa kaiken. BORIS KOLL Skoonen sota riehui Tanska-Norjan ja Ruotsin välillä. Oli 1. kesäkuuta 1676, ja kello oli kahdeksan aamulla. Päivästä oli tuleva synkin Ruotsin laivaston historiassa. Öölannin luona Ruotsin vahva 57 aluksen ja lähes kanuunan laivasto kohtasi Tanskan ja Hollannin liittoutuneen laivaston, jolla oli 42 alusta ja yli kanuunaa. Ruotsalaisia oli enemmän, mutta liittoutuneiden laivasto onnistui kiertämään ruotsalaisalusten selustaan niin, että sen etuna oli myötätuuli. Asetelma oli liittoutuneiden kannalta paras mahdollinen, ja ruotsalaiset tiesivät sen. He pyrkivät epätoivoisesti pakoon. Alkoi vimmattu takaa-ajo. Ruotsalaiset nostivat niin paljon purjeita kuin suinkin pystyivät. Pian kävi selväksi, että purjeita oli liikaa. Ruotsalaisaluksilta alkoi kantautua pirstoutuvan puun paukahduksia, kun mastot katkeilivat kovassa tuulessa kuin tulitikut. Ruotsalaiset eivät kyenneet pitämään laivastoaan koossa, ja pako näytti toivottomalta. Silloin laivojen kapteenit yksi toisensa jälkeen päättivät kääntää alus- 24 Historia

3 Kronan oli Ruotsin laivaston ylpeys, kunnes oman miehistön virheellinen toiminta upotti sen meritaistelussa Öölannin edustalla 1. kesäkuuta Meriarkeologiset tutkimukset ovat antaneet lisävalaistusta Kronanin viimeisiin hetkiin ennen uppoamista. Jäljet löydetyissä luurangoissa paljastavat, että epätoivoinen miehistö kamppaili verisesti keskenään päästäkseen pois uppoavasta laivasta. Häviö Kun Kronan räjähti, laivalla vallitsi suuri sekasorto. Edessä oli murskatappio. FREDERIKSBORGMUSEET Löytö Kronanin hylky on oikea kultakaivos niin rahallisesti kuin historiallisestikin. taan 180 astetta ja kohdata takaa-ajajansa. Ruotsin laivaston amiraali Lorentz Creutz seurasi tilannetta tyrmistyneenä Lippulaiva Kronanilla. Hän ei ollut määrännyt laivoja kääntymään. Amiraali kirosi ääneen. Jos hän käskisi kaikkien alusten kääntyä, taistelu käynnistyisi epäjärjestyksen vallitessa. Ratkaisu ei houkutellut. Jos taas käännöstä ei tehtäisi, moni laiva matkaisi kohti tuhoa suunnatessaan alivoimalla tanskalaisia päin, mikä olisi vielä huonompi ratkaisu. Amiraali kirosi taas ja määräsi aluksensa kääntymään. Kronan kääntyi kovassa vauhdissa ja kallistui uhkaavasti. Voimakas tuuli tarttui laivan purjeisiin ja painoi sen kallelleen. Tavarat sinkoilivat ympäriinsä kannella, jossa ruuti ja palavat luntut odottivat valmiina kanuunoiden vieressä. Sitten kova tuulenpuuska heitti Kronanin kokonaan kyljelleen niin, että sen mastot ja purjeet iskeytyivät veteen. Tykkikannelta kuului kauhunhuutoja. Vesi virtasi laivaan, joka alkoi upota. Vain tyyrpuurin puoli oli veden yläpuolella. Äkkiä laivan runkoa vavisutti valtava räjähdys, joka repi rikki koko aluksen oikean kyljen. Ihmisiä ja rungon osia sinkoutui satojen metrien päähän, ja Kronan vajosi mereen. Hetkessä hukkui yli 800 ihmistä. Ruotsi oli menettänyt lippulaivansa, Pohjolan suurimman sotalaivan, joka oli neljänneksi suurin koko maailmassa. Läheisten laivojen miehistö tuijotti näkyä lamaantuneena. Miten näin saattoi käydä? Pohdinnoille ei kuitenkaan ollut aikaa, sillä helvetti oli irti. Historia

4 MERIARKEOLOGIA Liittoutuneet onnistuivat hyödyntämään ruotsalaisten sekaannuksen ja murskasivat heidät täydellisesti. Ruotsi menetti 12 alusta, mukana kaksi suurinta laivaansa, sekä parituhatta miestä. Liittoutuneet eivät menettäneet yhtään sotalaivaa, ja niiden miestappiotkin jäivät vain muutamaan sataan. Maakrapu amiraalina Kun tilannetta jälkeepäin arvioitiin, amiraali Creutz sai syyn niskoilleen. Creutz ei ollut sotilas, vaan virkamies. Ruotsin laivasto oli annettu hänen komentoonsa, vaikka hänellä ei ollut lainkaan merenkäyntikokemusta. Creutz ei kyennyt puolustautumaan, koska menehtyi itsekin Kronanin tuhossa. Kronanin 40 eloonjääneen joukossa oli vain kaksi päällystön jäsentä. Toinen oli Simon Rosenberg, joka oli armeijan kapteeni ja kuului laivalla mukana olleeseen jalkaväkeen. Toinen oli laivaston tykistöupseeri Anders Gyllenspak. Nämä kaksi miestä olivat täysin eri mieltä tapahtumien kulusta. Rosenberg väitti, että Kronan kaatui kyljelleen siitä huolimatta, että tykinluukut oli suljettu ja kanuunat kiinnitetty paikoilleen. Gyllenspakin kertomuksen mukaan taas raskaat kanuunat olivat käännöksen yhteydessä sinkoutuneet mereen. Gyllenspak kertoi huomauttaneensa vastuullisille upseereille, että osa purjeista pitäisi laskea ja kanuunat vetää sisään, jotta luukut voitaisiin sulkea, ennen kuin käännös aloitettaisiin, mutta häntä ei ollut kuunneltu. Hän oli rynnännyt itse kannen alle kiskomaan kanuunoita sisään, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Totuus haaksirikosta paljastuu Miesten kertomuksia ei pystytty tarkistamaan satoihin vuosiin, kunnes Kronanin hylky löydettiin ja meriarkeologiset Koska Itämeren suolapitoisuus on vähäinen, Kronan-laivan kanuunat ovat säilyneet hyvin vietettyään 300 vuotta merenpohjassa. tutkimukset vahvistivat Gyllenspakin lausunnon todeksi. Kronanin paapuurin puoleinen kylki löydettiin melko hyvin säilyneenä 27 metrin syvyydestä kuusi kilometriä Öölannin itäpuolella, ja sen kaikki tykinluukut ovat olleet löydettäessä avoinna. Näyttääkin siltä, että liiat purjeet, avoimet tykinluukut ja epäonnistunut käännös yhdessä johtivat onnettomuuteen. Kronan oli tuhoon tuomittu jo ennen kuin laivan ruutivarastot räjähtivät. Räjähdyksen laukaisi ilmeisesti pienempi räjähdys yhdellä tykkikannella, kun ruuti ja sytytetyt luntut sinkoilivat ympäriinsä aluksen kallistuessa. Kronan on oikea aarrekammio. Sukeltajat ovat löytäneet hopeakolikkoa, satoja kultakolikoita ja 100 gramman kultalusikan. Kalleudet päätyivät merenpohjaan Kronanin hylky löydettiin 8. elokuuta Löytäjä oli tutkija Anders Franzén, joka oli aiemminkin paikallistanut ja tutkinut ruotsalaisten sotalaivojen hylkyjä. Kun sukeltajat pääsivät hylylle, heitä oli vastassa uskomaton näky. Vaalealla hiekala kirkkaassa vedessä lojui lähes kokonainen laivan paapuurinpuoleinen kylki, jonka ympärillä oli kanuunoita ja ihmisenluita. Oli heti ilmeistä, että hylky sisälsi ainutkertaisia meriarkeologisia löytöjä. Päivänselvää oli myös, että tutkimus vaatisi merkittäviä teknisiä ja taloudellisia resursseja. Koska hylky sijaitsi 27 metrin syvyydessä, tehokas työaika meren pohjassa oli vain 50 minuuttia sukeltajaa kohti päivässä. Työ ei kestäisi vain joitakin vuosia, vaan vuosikymmeniä. Yli 800 merimiestä menehtyi Kronanin upotessa. Hylyn ympäristöstä löytyikin paljon luurankoja.

5 Resursseja saatiin kokoon kuitenkin pian. Jo hylkyä esiin kaivettaessa sukeltajat löysivät suurimman Ruotsissa koskaan löydetyn kulta-aarteen. Syvältä hylyn sisuksista, pirstoutuneen puun ja muun jätteen seasta, löytyi 255 kultakolikkoa sekä runsaasti hopeaja kuparikolikoita. Tutkijat ovat yrittäneet laskea, minkä arvoisia kolikot olivat haaksirikon sattuessa. He ovat päätyneet 550 riikintaaleriin, mikä vastasi tuolloin noin kolmasosaa amiraalin vuosipalkasta. Pidetään todennäköisenä, että aarre on kuulunut amiraali Lorentz Creutzille. Näin arvokkaan tavaran kuljettaminen laivalla, joka on lähdössä taisteluun, kertoo lujasta luottamuksesta suureen alukseen. Ilmeisesti amiraali ei ollut osannut kuvitella, että laiva voisi tuhoutua taistelussa. Käsitys vahvistui muiden arvokkaiden löytöjen myötä. Vuonna 2000 löytyi vielä 46 kultadukaattia. Lisäksi on löydetty kaikkiaan noin hopeakolikkoa ja täyttä kultaa oleva sadan gramman painoinen ruokalusikka. Kuolleiden kauhunhetket Kronanin hylyn synkkiin mutta kiistämättä mielenkiintoisiin löytöihin kuuluivat satojen menehtyneiden luurangot. Satoja kiloja ihmisluita on kaivettu esiin. Luiden avulla tutkijat ovat voineet laatia kuvauksen siitä, millainen oli ruotsalainen perusmerimies vuonna Luurankojen perusteella vanhin merimies lavialla on ollut iältään noin 60-vuotias, kun taas nuorimmat laivapojat olivat ilmeisesti vasta 10-vuotiaita. Useimmat menehtyneet olivat iältään vuotiaita. Miehet ovat olleet pituudeltaan senttiä, ja heidän keskipituutensa on ollut 171 senttiä. Taistelu meriherruudesta Kaksi veristä taistelua ratkaisi kiivaan sodan Itämeren hallinnasta. Öölannin taistelu 1. kesäkuuta 1676 oli merkitykseltään varsin kauaskantoinen. Ensinnäkin Tanskan voitto takasi sen, että kuukausi taistelun jälkeen tanskalaista saattoi nousta maihin Skoonessa. Tärkeämpi seuraus kuitenkin oli, että Öölannissa ruotsalaisten taistelutahto romahti. Tuolloin tykkikansien miehistö lakkasi uskomasta, että Tanska voitaisiin voittaa merellä. Käsitys vahvistui 1. heinäkuuta 1677, kun Ruotsin laivasto kärsi jälleen murskatappion Kögen lahden Yllättäen luurangot paljastivat myös järkyttäviä yksityiskohtia Kronanin viimeisistä hetkistä. Huomattavan suuressa osassa luurankoja oli jonkin terävän esineen aiheuttamia vammoja, jotka näyttivät syntyneen juuri ennen kuolemaa. Vammoja esiintyi enimmäkseen käsissä ja jaloissa, eikä niitä voitu yhdistää laivan räjähdykseen. Tutkijoiden puistattava toteamus oli, että Kronanin epätoivoinen miehistö kamppaillut keskenään epätoivoisesti päästäkseen pois sekaannuksen valtaan joutuneilta tykkikansilta ja uppoavasta laivasta. Useimpien osalta taistelu on ollut turhaa. Aikaa ei ollut kylliksi. Kun löydöstä nyt on kulunut 29 vuotta, Kronanin hylyn alueesta 85 prosent- taistelussa, joka käytiin Etelä-Sjellannin Kögen lahden edustalla. Silloin taistelun jälkeen Ruotsin laivasto amiraali Niels ei enää ollut Juelin johtama uhka Tanskalle. Tanskan laivasto upotti kahdeksan ruotsalaista sotalaivaa ja joukon pienempiä aluksia. Jälleen kerran tanskalaiset päihittivät Ruotsin laivaston ja taas menettämättä itse yhtään sotalaivaa. Tanskan ylivoima merellä kesti aina vuoteen 1807 saakka. tia on kartoitettu sukeltajien tarkan hiekkaimureilla tekemän työn ansiosta. Edelleen siis 15 prosenttia on tutkimatta, joten uusia löytöjä voi olla vielä luvassa. Hankkeen johto arvioi, että jäljellä on yhä 5 10 vuoden sukellusurakka. Kronan-hanke on Pohjoismaiden suurin meriarkeologinen kaivaus. Lukemattomista ilmaisista työtunneista ja laitesponsoreista huolimatta hanke on tähän mennessä maksanut miljoonaa Ruotsin kruunua. LUE LISÄÄ: Lars Einarsson: Kronan, Kalmar Läns Museum, 2001 Björn Axel Johansson (red.): Regalskeppet Kronan, Bra Böcker, 1985 Hans Christian Bjerg & Ole L. Frantzen: Danmark i krig, Politikens Forlag, GLADSAXE GYMNASIUM Kronan lukuina Vesillelasku: heinäkuuta 1668 Kanuunat: kpl, kokonaispaino n. 230 tonnia Miehistö:... merimiehiä 550, jalkaväkeä 300 Pituus: metriä Leveys: metriä Korkeus kölistä mastonhuippuun: metriä Paino tyhjänä: tonnia Painon perusteella Kronan oli maailman neljänneksi suurin sotalaiva. Edellä oli kaksi portugalilaista ja brittiläinen alus. SVARVARE WORDPRESS Käy Kronanilla Kalmarin museo johtaa Kronanhanketta ja esittelee hylystä löytyneitä esineitä. Museovieraat voivat nähdä mm. kanuunoita ja suuren kulta- ja hopea-aarteen. Kahteen huoneeseen on tehty jäljennökset kapteenin hytistä ja tykkikannesta, joten kävijä voi itse kokea, miten ahdasta kannella oli liikkua. Historia suosittelee Aukioloajat osoitteessa: