NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS POISTOTEKSTIILIN LAJITTELUUN

Transkriptio

1 NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS POISTOTEKSTIILIN LAJITTELUUN Case: Lounais-Suomen Jätehuollon kokeilualue Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Forssa, Kestävä kehitys syksy, 2019 Emmi Laine

2 TIIVISTELMÄ Kestävä kehitys Forssa Tekijä Emmi Laine Vuosi 2019 Työn nimi Työn ohjaaja Neuvonnan vaikuttavuus poistotekstiilien lajitteluun Ulla-Maija Knuutti TIIVISTELMÄ Opinnäytetyö toteutettiin Telaketju yhteistyöverkoston alkukartoituksen jatkokyselynä ja sen tavoitteena on selvittää jäteneuvonnan vaikutusta poistotekstiilien synnyinpaikka lajitteluun. Telaketju on valtakunnallinen tekstiilien kierrätystä edistävä yhteistyöverkosto. Telaketjua koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja VTT. Tavoitteena on perustaa koko maan laajuinen poistotekstiilien hyödynnysverkosto. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten neuvonnalla on ollut vaikutusta koealueen asukkaiden lajitteluun. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa koeasetelmana toinen ryhmä sai jäteneuvontaa postilaatikkojakeluna. Asukkaat jaettiin koe- ja vertailuryhmiin ja heidän vastauksiaan vertailtiin keskenään selvittäen neuvonnan vaikutuksia. Tuloksia vertailtiin alkukartoitus-kyselyn tuloksiin. Kokeilun aikana asukkaiden tieto poistotekstiilien lajittelusta oli lisääntynyt, samoin myös poistotekstiilien lajittelun aktiivisuus. Tärkeimmäksi tiedonsaanti kanavaksi nousi jäteastioiden kyljessä olevat lajitteluopasteet. Kohdennetulla neuvonnalla ei ollut selvästi havaittavaa vaikutusta lajitteluun. Asukkaiden lajittelumotivaatio kehittyi koko ryhmällä kokeilun aikana. Neuvonta toimii kannustimena lajittelulle, kun se on ihmisten arvojen mukaista. Monikanavaisella viestinnällä ja myönteisellä palautteella on vaikutusta ihmisten lajittelutottumuksiin. Avainsanat kierrätys, jäteneuvonta, poistotekstiili Sivut 56 sivua, joista liitteitä 6 sivua

3 ABSTRACT Degree Programme in Sustainable Development Forssa Author Emmi Laine Year 2019 Subject Supervisor The Effect of Waste Counselling on Textile Waste Recycling Habits Ulla-Maija Knuutti ABSTRACT This thesis was carried out as part of Telaketju project, i.e. cooperation networks system coordinated for recycling textile waste. The aim of the thesis is to study, whether waste counselling has any effects on how textile waste is separated at source, for instance within recycling at home. Telaketju is a nationwide cooperation network which purpose is to create an effective and a practical recycling format for textile wastes. It is coordinated by Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (Southwest Finlands waste management co.) and VTT (Technical Research Centre of Finland Ltd.). The purpose of this thesis was to study whether waste counselling has any impact on separating and recycling textile waste in research area or not. The study was conducted as a questionnaire survey. In the study people living in certain area received counselling during experiment and others did not get any counselling. After that their answers to the survey were compared to each other. As a result of the study, every person involved in the research gained better knowledge about recycling textile waste. In addition, the amount of textile waste recycling rates increased. The most important information source for recycling appeared to be the instructions given on the waste bins whereas the targeted waste counselling did not seem to have a significant effect on the recycling habits. Nevertheless, the motivation towards recycling increased among the whole target group. Based on the collected information, counselling does work as an incentive when it is based on human values. When trying to influence on people s recycling habits, positive results within counselling can be achieved by using different kinds of information channels. Keywords Pages recycling, waste counselling, textile waste 56 pages including appendices 6 pages

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUSKYSYMYKSET TEKSTIILIJÄTE Tekstiilijätteen kierrätys ja käsittely Tekstiilien lajittelu ja käsittely Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella NEUVONTA Ympäristökasvatus Jäteneuvonta Jäteneuvonta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä OPINNÄYTETYÖ PROJEKTINA TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen toteutus Tekstiilien lajittelua koskeva kohdennettu neuvonta Riskit ja ennakointi Vastaajat TULOKSET Kyselyn tulokset kyselykohdittain verraten alkukartoituskyselyn tuloksiin Tulosten vertailu kyselykohdittain rivitaloasukkaiden kesken Tulosten vertailu kyselykohdittain omakotitalo- ja paritaloasukkaiden kesken Tulosten vertailu kyselykohdittain kerrostaloasukkaiden kesken JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET Liitteet Liite 1 Kyselylomake

6

7 1 1 JOHDANTO Telaketju on Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) ja VTT:n koordinoima yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on edistää tekstiilien kiertotaloutta maanlaajuisesti. VTT on Suomen teknologian tutkimuskeskus. Telaketjun alaisuudessa toimii useita hankkeita, joiden yhtenä tarkoituksena on edistää tekstiilin kierrätystä. Hankkeet tähtäävät muun muassa tekstiilien kierrätyksen parantamiseen sekä lajittelun helpottamiseen. Telaketjun alaisuudessa on toteutettu poistotekstiilien keräykseen liittyviä tutkimuksia ja lajittelukokeiluja. Telaketju nimi tulee tekstiilin keräys-, lajittelu- ja hyödyntämisketjusta, mikä kertoo hyvin yhteistyöverkoston päämääristä. Telaketjun toiminta pyrkii lisäämään jätehierarkian etusijajärjestyksen toimimista tekstiilien hyödyntämisessä, sekä lisäämään työllisyyttä ja tekstiilinlajittelun osaamista Suomessa. Telaketjun VTT:n koordinoima hanke pyrkii yritysyhteistyön ja tutkimusten kautta luomaan kattavan tekstiilin hyödyntämis- ja kierrätysverkoston. Telaketju-hankkeen ympäristöministeriön rahoittamia kokeiluja on kolme. Näiden tarkoitus on tukea ja lisätä informaatiota tekstiilin lajittelusta VTT:n koordinoiman hankkeen tueksi. Ympäristöministeriön rahoittaman eli YM kokeilu ykkösen tavoitteena oli luoda koko maanlaajuinen tekstiilinkeräysverkosto. Kokeilu kakkosen tavoitteena on tekstiilien syntypaikkalajittelun aloittaminen sekä kuluttajaviestinnän kohdentaminen. Kokeilu kolmosessa pyritään lisäämään tekstiilinlajittelun tietoutta. Tämä opinnäytetyö on osa ympäristöministeriön kokeilu kakkosta, jossa tavoitteena on syntypaikkalajittelun mahdollisuuksien kartoitus. YM kokeilu kakkosen tavoitteena oli selvittää, miten erilaisissa asuinalueissa lajitellaan. Olisiko kohdennetulla neuvonnalla mahdollista saada ihmiset lajittelemaan paremmin ja voitaisiinko samalla lisätä tietoutta tekstiilien lajittelusta? Samassa selvitetään jätteiden kuljetuksen ja keräyksen vaikutusta lajittelun onnistuneisuuteen. Kokeilussa olivat mukana Lounais- Suomen Jätehuolto Oy, Ekopartnerit Turku Oy, U-Landshjälp Från Folk Till Folk i Finland rf, EkoKaarina Oy, Turun seudun TST ry, Turun ammattikorkeakoulu Oy sekä Akselin Kiinteistöpalvelut Oy.

8 2 2 TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kohdennetun neuvonnan vaikutusta tutkimuskohteen asukkaiden tekstiilinlajittelu tottumuksiin sekä yleisiin asenteisiin, jotka koskevat lajittelutottumuksia. Tietoa hyödynnetään tekstiilinlajittelun kehittämisessä koko Suomen laajuisesti sekä yleisesti neuvontamenetelmien ja neuvonnan vaikuttavuuden arvioimisessa. Opinnäytetyö on osa ympäristöministeriön rahoittamaan toista kokeilua, joka toteutetaan Telaketjun alaisuudessa. Opinnäytetyössä pohditaan, miten olisi mahdollista parantaa poistotekstiilien lajittelua koskevaa jäteneuvontaa, jota Lounais-Suomen Jätehuolto tarjoaa. Alueeksi on valittu yksi Turun yhdeksästä suuralueesta eli Varissuo-Vaalan alue, joka sijaitsee Turun itäisessä keskustassa. Alueelle on perustettu kokeilun ajaksi keräyspisteitä, joihin asukkaat voivat toimittaa kodin poistotekstiilejä. Mari Paloniemen vuoden 2018 opinnäytetyössä Alkukartoitus lajittelutavoista jäteneuvonnan vaikuttavuuden tutkimiselle Turussa on kartoitus lähtötilanteesta, jossa asukkaat eivät olleet saaneet kohdennettua neuvontaa tekstiilien lajittelusta, kokeilun alkaessa Asukkaat ovat 2018 vuoden aikana saaneet kohdennettua tietoa tekstiilien lajittelusta sekä poistotekstiilipisteiden sijainnista. Tarkoituksena on selvittää, miten tämä kohdennettu neuvonta on vaikuttanut tekstiilijätteen määrään sekä laatuun kokeilualueella. Tässä työssä vertaillaan alkukartoituksen kyselytutkimuksen tuloksia uuden syystalvella 2018 toteutetun kyselyn tuloksiin. Opinnäytetyössä pyritään selvittämään, onko neuvonnalla ollut vaikutusta ihmisten lajitteluasenteisiin. Turun ammattikorkeakoulusta Milja Kokko työsti samaan aikaan opinnäytetyötä aiheesta logistiikan vaikutus poistotekstiilien laatuun sekä mahdollisimman toimivan keräyksen luomiseen. Tutkimuskysymykset, joihin opinnäytetyöllä haetaan vastausta ovat seuraavat: Millaista vaikutusta neuvonnalla on ollut kohdennetun neuvonnan alueen valittujen kiinteistöjen asukkaiden poistotekstiilien lajittelutottumuksiin? Miten neuvonnalla voi vaikuttaa yleisesti asukkaiden lajitteluasenteisiin? Millä tavoin neuvonta ja tiedotus toimivat kannustimena asukkaiden tarkemmalle poistotekstiilien lajittelulle?

9 3 3 TEKSTIILIJÄTE Suomessa syntyy arviolta 17 kg tekstiilijätettä asukasta kohden vuodessa (Hiilamo 2019). Saman verran hankitaan tilalle uutta tekstiiliä kuten vaatteita ja kodintekstiilejä. Vaateteollisuudessa keskitytään niin sanottuun pikamuotiin eli vaateliikkeiden valikoimat vaihtuvat tiuhaan, jotta kuluttajilla olisi aina uutta ostettavaa. Vaatteet eivät ole pitkäikäisiä, mikä mahdollistaa nopean kulutustahdin. Vaatteiden käyttöaika on laskenut 36 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Puuvillan kasvattaminen vie paljon pinta-alaa sekä resursseja ruokakasvien kasvatukselta. Tekstiilien käsittely ja värjääminen kuluttaa runsaasti vettä ja veden joukossa pääsee haitallisia kemikaaleja vesistöihin. Vaatteiden pesun yhteydessä irtoaa mikromuoveja, joita päätyy vesistöihin 0,5 miljoonaa tonnia vuosittain. Tekstiilien tuotanto aiheuttaa ympäristöongelmia, minkä takia pyritään kehittämään toimivaa tekstiilien kierrätysmenetelmää, jotta raaka-aine saataisiin takaisin materiaalikiertoon. (Ellen MacArthur Foundation 2017.) Tämän hetken tekstiilien tuotanto on lähes lineaarinen, eikä materiaalia pääse takaisin kiertoon prosessien kautta. Tekstiilien alkuperäisestä materiaalista maailman vaateteollisuudessa lähes 73 prosenttia päätyy hyödynnettäväksi energiana tai kaatopaikalle sen sijaan, että niitä hyödynnettäisiin uusiomateriaalina tuotannossa korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. (Ellen MacArthur Foundation 2017.) Suomessa tekstiilijäte hyödynnetään pääsääntöisesti yhdyskuntajätteen mukana kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, eikä se päädy kaatopaikoille (Hakola 2017). Kehitysmaissa tekstiilijäte päätyy usein kaatopaikoille, sillä järjestettyä jätehuoltoa ei ole kaikkialla. Euroopan maista toimitetaan paljon poistotekstiilejä kehitysmaihin. Vaatteiden tuotanto kuluttaa 93 miljardia kuutiota vettä maailmalaajuisesti vuosittain. Vaateteollisuus käyttää raaka-aineina uusiutumattomia materiaaleja 98 miljoonaa tonnia vuosittain. Kulutettujen tekstiilien määrän on arvioitu kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. (Ellen MacArthur Foundation 2017.) Jätteen käsittelyssä pyritään noudattamaan jätehierarkiaa, josta puhutaan myös jätepyramidina, joka on kuvassa 1 sivulla 4. Sen avulla pystytään määrittämään, mikä on järkevin tapa uusiokäyttää jäte ja ehkäistä jätteen syntyä. Jätehierarkia on määritelty EU:n direktiivissä 2008/98/EY, joka on osa Euroopan unionin jätehuoltolakia. Jätehierarkian pääkohdat ovat: jätteen synnyn ehkäiseminen, tuotteen uudelleenkäyttö, kierrätys, muu hyödynnys (esim. energiana) ja viimeisenä loppukäsittely. Loppukäsittelyllä tarkoitetaan yleensä jätepenkkaan sijoittamista. (Direktiivi 2008/98/EY.) Euroopan Unioni on asettanut jäsenmailleen vuoteen 2025 mennessä aikarajan, jonka aikana on alettava keräämään erillisenä jakeena asukkaiden tekstiilijäte.

10 4 Kuva 1. Jätehierarkian mukainen etusijajärjestys. (Telaketju n.d.) Tekstiilijätteen käsittelyssä siis pyritään noudattamaan jätehierarkian mukaista etusijajärjestystä (kuva 1). Uudelleen käyttö sekä kestävien kulutusvalintojen tekeminen vähentäisivät jätteen syntyä sekä tuotannosta koituvia haittoja. Koska tekstiilijätettä kuitenkin syntyy, sillä tekstiilejä rikkoutuu tai tahriintuu käyttökelvottomiksi, on tärkeää kehittää tekstiileille toimiva kierrätysjärjestelmä ja ohjata ihmiset lajittelemaan tekstiilit oikein, jotta niitä pystytään hyödyntämään pidempään materiaalina ennen jätteeksi päätymistä. Poistotekstiiliä pystytään hyödyntämään uusiomateriaalina uutta tekstiiliä valmistettaessa, sekä muihin käyttötarkoituksiin korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Poistotekstiilillä tarkoitetaan tekstiilejä, jotka ovat omistajalleen tarpeettomia, tähän lukeutuu edelleen käyttökelpoiset tekstiilit sekä tekstiilijäte. Poistotekstiileistä voidaan tällä hetkellä valmistaa esimerkiksi öljynimeytysmattoa sekä akustiikkalevyjä (Ristola 2018). 3.1 Tekstiilijätteen kierrätys ja käsittely Suomessa kotitalouksien tekstiilijäte eli käyttöön suoraan kelpaamaton tekstiili, joka on tahriintunutta tai rikkinäistä, on kunnallisen jätehuollon vastuun piirissä. Ehjiä uudelleen käyttöön kelpaavia vaatteita keräävät Suomessa monet hyväntekeväisyysjärjestöt kuten UFF, Fida ja Pelastusarmeija. Ehjät erilliskerätyt tekstiilit päätyvät myyntiin Suomessa, tai niitä tukkumyydään ulkomaille. Vaatteita myös toimitetaan kehitysapuna kehitysmaihin. Käyttökelpoisten vaatteiden myyminen kirpputoreilla on nostanut suosiotaan viime vuosina. (Dahlbo, Aalto, Salmenperä, Eskelinen, Pennanen, Sippola & Huopalainen 2015, ) Tekstiilijätteen keräyksen kannalta olisi olennaista saada toimiva syntypaikkalajittelu. Tekstiilijätteen

11 lajittelu todennäköisesti parantaisi hyväntekeväisyysjärjestöjen vaatekeräyksiin päätyvän materiaalin laatua. Jotkut vaateliikkeet kuten H&M ovat alkaneet keräämään poistotekstiiliä kauppoihin laitettaviin keräysastioihin (H&M Group n.d.). Suomessa toimii yrityksiä, jotka ovat keskittyneet kierrätetyistä materiaaleista valmistettujen vaatteiden tekemiseen. Esimerkiksi Pure Waste Textiles Oy valmistaa yritysten sivuvirtoina syntyvistä ylijäämämateriaaleista uusia kankaita, joista voidaan valmistaa muun muassa vaatteita (Pure Waste Textiles n.d.). Tekstiilijätteen käsittelylle on olemassa muutamia erilaisia keinoja, joilla raaka-aine saadaan jalostettua uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Yleisimmin käytetään mekaanista käsittelyä, jossa tekstiili revitään pieniksi kuiduiksi. Kuiduista voidaan valmistaa uusia tuotteita, kuten huonekalujen täytteitä tai imeytyshuopaa. Parhaiten mekaanisen käsittelyyn sopivat puuvilla, tai villatekstiilit, mutta myös muita voidaan hyödyntää käsittelyssä. Kierrättäminen heikentää materiaalia, eivätkä kuidut ole yhtä vahvoja kuin alkuperäisessä tuotteessa. Mekaaninen käsittely on Suomessa käytössä jo joillain teollisuuden aloilla. (Dahlbo ym. 2015, 34.) Kemiallinen käsittely on tekstiilien kuitujen erottamista kemiallisin keinoin. Kemiallista käsittelyä käytetään erityisesti synteettisten materiaalien kierrätysprosesseissa irrottamaan materiaalit toisistaan. Kemiallisen erottelun etu mekaaniseen kierrätykseen verrattuna on se, että kuidut säilyttävät hyvin alkuperäiset ominaisuutensa, ja niitä voidaan uudelleen käyttää suljettuna kiertona luomaan vastaavia uusia tuotteita. Mekaanisen ja kemiallisen käsittelyn lisäksi tekokuitutekstiilejä voidaan käsitellä termisesti, jossa materiaali sulatetaan ja voidaan hyödyntää uudelleen muovituotteiden raaka-aineena. (Dahlbo ym. 2015, 36.) Tekstiilien lajittelu materiaalin perusteella tuottaa haasteita tekstiilien kierrätykseen. Tekstiilituotteessa saattaa olla käytetty useita eri materiaaleja, jotka täytyy erotella uudelleen hyödyntämistä varten, tämä on usein käytännössä mahdotonta. Lajittelu tapahtuu usein manuaalisesti niin, että ihmiset lajittelevat tekstiilit, siten että sellaisenaan käyttökelpoiset tekstiilit eivät päädy raaka-aineeksi, vaan ne hyödynnetään sellaisinaan. On myös kehitteillä automatisoituja järjestelmiä, joilla koneet voisivat lajitella tekstiilit. Tässä on kuitenkin syntynyt ongelmaksi se, että kone ei pysty tunnistamaa uudelleen käyttöön kelpaavia puhtaita ja ehjiä tekstiilejä tekstiilijätteestä. Koneella pystytään kuitenkin tunnistamaan materiaalit toisistaan infrapunantekniikan avulla. (Dahlbo ym. 2015, 38.) Tekstiilien lajittelu ja käsittely Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilin lajitteluohje on, että keräykseen kuuluvat käyttökelvottomat kuivat ja puhtaat vaatteet. Lisäksi tekstiilit pyydetään pakkamaan muovipussiin tai jätesäkkiin. Käyttökuntoiset vaatteet kannustetaan viemään myyntiin tai lahjoittamaan

12 vaatekeräyksiin. Likaisia, homeisia tai kosteita tekstiilejä ei saa laittaa keräysastiaan, sillä ne voivat saastuttaa koko kierrätyserän käyttökelvottomaksi. Tekstiilin keräykseen ei vastaanoteta kenkiä, vöitä, laukkuja, tyynyjä, sukkia, alusvaatteita tai peittoja. Lounais-Suomen Jätehuolto vastaanottaa poistotekstiilejä jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla sekä Turun seudun TST ry:n toimipisteellä. Poistotekstiilien tuominen jäteasemille ja - keskuksiin on ilmaista. (Lounais-Suomen Jätehuolto n.d.a.) Tekstiilit kuljetetaan Lounais-Suomen Jätehuollon alueella Turkuun tai Kaarinaan poistotekstiilihallille käsiteltäviksi. Poistotekstiilihallilla kaikki saapuvat tekstiilit käydään manuaalisesti läpi. Tekstiileistä poistetaan käsittelyssä napit ja vetoketjut, sekä muut keräykseen kuulumattomat tekstiilit. (Telaketju 2018.) Tällä hetkellä poistotekstiileille löytyy vain vähän hyödyntäjiä, sillä sopivaa poistotekstiilin jalostuslaitosta ei ole Suomessa. (Ristola 2018.) 6 4 NEUVONTA Neuvonnalla pyritään siirtämään tietoa ihmisille. Neuvontaa hyödynnetään jatkuvasti arkielämässä ja sillä on suuri vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. Neuvonnan hyväksymiseen vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten onko neuvonta oman arvomaailman mukaista vai vastaista. Omaa arvomaailmaa vahvistava neuvonta hyväksytään helpommin kuin sitä rikkova informaatio. Informaation vastaanottavaisuuteen vaikuttaa myös neuvojan auktoriteetti asema yhteisössä. (Helkama, Myllyniemi & Liebkind 2013, 197) Asenne on ihmisen myönteinen tai kielteinen suhtautuminen johonkin asiaan. Asenteita voidaan muokata ja ne perustuvat yleensä ihmisen arvoihin. (TYT avoin yliopisto n.d.) Arvot syntyvät usein kasvatuksen ja sosiaalisenympäristön välityksellä eli ovat usein myös kulttuurisidonnaisia. Arvoja voidaan välittää opetuksen ja opastuksen kautta, ja kouluissa opettajat voivat siirtää tietynlaisia arvoja oppilailleen. (YVI 2012.) Normit ovat käyttäytymistä ohjaavia hiljaisia sääntöjä. Sosiaaliset normit ohjaavat toimintaa sosiaalisissa tilanteissa. Normit ovat usein kulttuurisidonnaisia. Ympäristönsuojelu määritetään Schwartsin yleismaailmallisessa arvoteoriassa osaksi universalismia. Universalismi on sekoitus sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä arvoja. Teorian pohjana on ajatus siitä, että kaikilla ihmisillä on lähtökohtaisesti sama biologinen perusta ja sosiaaliset tarpeet. Ympäristöarvojen voidaan siis ajatella olevan sekoitus omia arvoja, mutta myös yhteisön vaikutus näkyy ihmisen ympäristösuhteessa. (Helkama ym. 2013, 184.) Asenteilla tarkoitetaan ihmisen kokonaisvaltaista suhtautumista asioihin. Asenne on ihmisen myönteinen tai kielteinen tunne jotakin asiaa kohtaan,

13 esimerkiksi kierrätystä (Helkama ym. 2013, 188.) Asian tutuksi tuleminen helpottaa ihmistä hyväksymään sen osaksi arkea. Tässäkin tutkimuksessa jäteneuvonnasta ja lajittelusta tiedottamalla sekä ympäristöasioista keskustelemalla voidaan tuoda lajittelua lähemmäs ihmisten arkea, jolloin se pelkän tuttuuden teorian mukaan alkaa tuntua miellyttävämmältä. Kalger ja Wood (1986) ovat tutkineet ympäristöasenteita. Tutkimuksessa ilmeni, että vaikka ihmisillä olisi yhtä myönteiset ympäristöasenteet, tiedon määrä ympäristöasioista lisää ympäristömyönteisten asenteiden toteuttamista. (Helkama ym. 2013, 196.) Ympäristökasvatus Yhteisön normeilla on vahva vaikutus siihen, miten ihminen kasvaa huomioimaan asioita. Jos vanhemmat eivät ole kiinnostuneita ympäristöstä, tuskin lapsikaan on. Normit saattavat muuttua, kun yksilö muuttaa asumaan yksin tai päätyy uudenlaiseen yhteisöön. Ihminen pyrkii hakeutumaan omia arvoja vastaavaan sosiaaliseen ympäristöön. Toisin sanoen yhteisön normeilla on vahvistava vaikutus yksilön asenteisiin ja arvoihin, mutta arvojen ja asenteiden muuntaminen on mahdollista, jos yksilö irtautuu yhteisöstä ja siirtyy erilaisten sosiaalisten normien pariin. (Helkama ym. 2013, 194.) Neuvonnalla ja informaatiolla pyritään vaikuttamaan ihmisten arvoihin ja asenteisiin sekä vetoamaan tietoperusteisiin. Suomessa luonnonsuojelu sekä ympäristö asiat on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa, mikä mahdollistaa jo nuorten ympäristöarvojen muovaamisen, vaikka perheen sisässä vallitsisikin kielteinen asenne ympäristöä kohtaan. (FEE Suomi 2017.) Jäteneuvonta on osa ympäristökasvatusta ja luonnonsuojelua, koska sen avulla pyritään minimoimaan ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja riskejä vähentämällä jätteen syntyä sekä pitämällä jätteet poissa luonnosta, jossa niistä saattaa olla haittaa eliöstölle. (Lettenmeier 1994, 189.) 4.2 Jäteneuvonta Ympäristöneuvonnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten arvoihin ja asenteisiin ja muovaamaan niitä ympäristömyönteisemmiksi. Ympäristöpolitiikan avulla voidaan poliittisin keinoin vaikuttaa ihmisten asenteisiin ympäristöä kohtaan. Ympäristöpolitiikalla pystytään luomaan lakeja ja säännöksiä, joiden noudattaminen on pakollista eikä vain omasta halusta kiinni. Ympäristölaki sisältää mm. jätelain. Ympäristöpolitiikkaan kuuluvat myös erilaiset yhdistykset ja virastot, joiden kautta on mahdollista saada ympäristöneuvontaa. Jätelaissa on myös määritetty, että jätehuoltoyhtiöiden on annettava jäteneuvontaa kuluttajille. (Blinikka 2002, 8 9.)

14 Ympäristötietoisuus on iso osa jäteneuvontaa. Mitä enemmän ihminen tietää kierrätyksen prosesseista sitä todennäköisemmin hän haluaa kierrättää. Informaation jakaminen on jäteneuvonnan ydin. Tietoisuuden lisääminen on hyvä motivaattori taloudellisten ja laillisten kannustimien lisäksi. (Blinikka 2002, 8 9.) Jäteneuvontaa toteuttavat jätelaitokset käyttävät usein asiakaspalvelua neuvomaan asukkaita jäteasioissa. Palvelunumerot sekä sähköpostiin vastaaminen ovat helppoja ja nopeita keinoja toteuttaa lainmukaista jäteneuvontaa. Jäteyhtiöiden neuvonta painottuu erityisesti jätteen synnyn ehkäisyyn sekä jätteiden oikeaan lajitteluun yhtiön toiminta-alueella. (Blinikka 2002, 16) Neuvontaa olisi hyvä Blinikan mielestä tarjota toistuvasti, jotta ihmisten asenteita saataisiin muovattua pysyvästi. Toisaalta myös neuvonnan kohteen ennakkoasenteet aihetta kohtaa vaikuttavat neuvonnan vastaanottavaisuuteen huomattavasti. Negatiivinen asenne lisää ihmisen haluttomuutta kuulla aiheesta uutta tietoa, kun taas positiivinen voimistaa uuden tiedon oppimista. (Blinikka 2002, 21.) Kohderyhmien asenteisiin vaikuttaminen on tärkeä osa muutosta. Asenteisiin vaikuttamalla pyritään muuttamaan ihmisen käyttäytymismallia. Jäteneuvonnassa pyritään saamaan ihminen käsittämään jätteen synnyn ennaltaehkäisyn tärkeys sekä tuomaan ymmärrys siitä, että jokaisen panos on tärkeä ja kaikki pystyvät vaikuttamaan jätteiden määrään ja kierrättämiseen omalla toiminnallaan. (Lettenmeier 1994, 183.) Lettenmeierin mukaan jäteneuvonnassa on olemassa viisi peruskysymystä, jotka jokaisen jäteneuvojan tulisi huomioida neuvontaa suunnitellessa: 1. Mitkä ovat tavoitteeni? 2. Kenet haluan tavoittaa? 3. Mikä on viestini sisältö? 4. Miten aion välittää viestin? 5. Mitä välineitä aion käyttää, missä ja milloin? Näiden kysymysten avulla pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan toimivaa jäteneuvontaa, jossa neuvottava saa irti parhaan mahdollisen hyödyn. Lettenmeierin mukaan hyvin suunniteltu jäteneuvonta on toimivinta. (Lettenmeier 1994, 191.) Jäteneuvonta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä Jätelain mukaan jäteneuvonta on kuntien vastuulla. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on kuntien omistaman jätehuoltoyhtiö, joka huolehtii jäteneuvonnasta kuntien puolesta. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella jäteneuvonta rahoitetaan perusmaksulla, jota kerätään omistajakuntien alueella olevilta kiinteistönomistajilta. (Lounais-Suomen Jätehuolto n.d.b.) Lounais-Suomen Jätehuolto toteuttaa jäteneuvontaa monilla tavoilla. Asiakaspalvelu vastaa asiakkaiden kysymyksiin jäteastioiden

15 tyhjennyksistä, lajitteluohjeista sekä muista jätepulmista. Lounais-Suomen Jätehuollolla työskentelee myös ympäristöneuvojia, jotka huolehtivat jätteen synnyn ehkäisyn neuvonnasta, ympäristökasvatuksesta sekä lajitteluneuvonnasta. Lounais-Suomen Jätehuolto toteuttaa neuvontaa kenttätyönä jalkautumalla markkinoille, esitteinä, sosiaalisessa mediassa sekä kouluissa ja muissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaikki 17 kunnan 8-luokkalaiset pääsevät tutustumaan jätekeskukseen ja jätehuoltoon. Lisäksi erilaiset mediatiedotteet ovat tärkeä osa jäteneuvonnan toteutusta ja toteutumista. (Lounais-Suomen Jätehuolto 2017.) Erilaisia jäteneuvontatilaisuuksia voi tilata ilmaiseksi ryhmille, esimerkiksi isännöitsijät voivat järjestää taloyhtiöille jäteneuvontatilaisuuden, jossa käydään läpi yleisimmin askarruttavia asioita kierrätyksestä ja lajittelusta. LSJH tekee Huomiselle-lehteä, joka jaetaan kaikkiin yhtiön alueen kotitalouksiin. Lehdestä löytyy ajankohtaista tietoa jätehuollosta. Lounais-Suomen Jätehuollon työntekijät käyvät kouluilla pitämässä ympäristökasvatusta, sekä lainaavat ympäristökasvatusopetusmateriaaleja, joihin kuuluu erilaisia lajitteluleikkejä tai rastikierroksia. Lisäksi tarjotaan jäteasemakierroksia, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan käytännössä jäteaseman toimintaan. (Lounais-Suomen Jätehuolto 2017.) 9 5 OPINNÄYTETYÖ PROJEKTINA Opinnäytetyöprosessi aloitettiin saamalla aihe tilaajalta ja tutustumalla aiheesta tehtyyn alkukartoitukseen. Kesän aikana suoritettu harjoittelu Lounais-Suomen Jätehuollolla antoi sisäpiirin tietoa, miten jäteneuvontaa ja asioita toteutettiin jätehuoltoyhtiössä. Opinnäytetyön tekeminen alkoi kesän aikana perehtymällä muutamiin Lounais-Suomen Jätehuollolle tehtyihin opinnäytetöihin. Mari Paloniemen (2018) tekemä Alkukartoitus kierrätystavoista jäteneuvonnan vaikuttavuuden tutkimiselle Turussa oli hyvä pohjustus, jonka kautta aiheeseen pääsi sisälle. Teoriataustaa varten perehdyttiin ihmisten lajitteluasenteisiin vaikuttamiseen sekä tekstiilien kierrätykseen. Opinnäytetyön pohjustukseksi käytettiin Telaketju projektisuunnitelmaa sekä muita materiaaleja kokeilusta. Alun perin kyselyiden piti lähettää kohderyhmille syyskuussa, mutta aikataulut viivästyivät ja kyselyt saatiin lähetettyä marraskuun lopulla. Haasteena opinnäytetyössä oli kyselyiden siirtäminen Hämeen ammattikorkeakoulun tunnusten käyttöön webropolissa. Kyselyiden pakkaaminen ja jakaminen oli oma prosessinsa, joka vei noin kolme päivää. Kyselyitä pakattiin 3 082, joista Akselin kiinteistöpalveluille toimitettiin 1 900, ja loput jaettiin yhdessä Lounais-Suomen Jätehuollon harjoittelijan kanssa. Kyselyiden jakamisessa oli haasteena ihmisten

16 erilaiset postilaatikot, sekä niiden sijaintien löytäminen. Lauste, Varissuo, Vaala ja Pääskyvuori olivat postilaatikkojakeluiden alueena. Jakamisessa olisi ollut hyvä olla mukana useampi tekijä, jolloin työ olisi käynyt nopeammin. Kyselyiden vastaukset palautuivat Lounais-Suomen Jätehuollon toimistolle. Kyselyitä tuli paperisina takaisin 640 ja webropoliin 53. Kirjaaminen webropoliin, jotta analysointi voitaisiin aloittaa, oli paikoin hidasta. Kaikki kyselyt saatiin kuitenkin lopulta kirjattua webropoliin, jotta pystyttiin aloittamaan analysointi TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus. Postilaatikkojakeluna toteutettava kyselytutkimus valittiin sen tavoittavuuden takia. Jaettavaa kyselytutkimusta varten ei tarvitse selvittää yhteystietoja, vaan sen saa jaettua suoraan ihmisten koteihin. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata paperimuodossa suomeksi sekä webropolilla netissä suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Lounais-Suomen Jätehuolto oli tehnyt valmiiksi tutkimussuunnitelman Telaketjulle. Tutkimuksessa tehtiin aluksi alkukartoituskysely, jonka tuloksia Mari Paloniemi (2018) analysoi opinnäytetyössään Alkukartoitus kierrätystavoista jäteneuvonnan vaikuttavuuden tutkimiselle Turussa. Sama kysely toistetaan uudelleen asukkaille, jotta nykyisiä tuloksia voidaan verrata vanhoihin tuloksiin ja selvittää, onko asenteissa ja tottumuksissa tapahtunut muutoksia. Tutkimusta aloitettaessa kohdealueen asukkaat jaettiin vertailuryhmään ja sekä kohdennetun neuvonnanryhmään, joista vertailuryhmä toimi tutkimuksessa vertailtavana nollaryhmänä, joka ei saanut neuvontaa. Näiden erojen avulla pyritään selvittämään, miten neuvonta on tehonnut kohdennetun neuvonnan alueella, vai muovaako pelkästään tekstiilinlajittelun mahdollisuus ihmisten asenteita kierrätystä kohtaan sekä lisääntyykö tekstiililajitteluun liittyvät tiedot. Kyselytutkimus toteutettiin ensin alkukartoituksena, jolloin asukkaat eivät olleet saaneet ollenkaan neuvontaa, eikä keräysastioita ollut vielä toimitettu kokeilualueelle. Vertailemalla koe- ja vertailuryhmien vastauksia toisessa kyselyssä ja alkukartoituksessa pystytään selvittämään, että muuttiko kohdennettu neuvonta heidän lajittelutottumuksiansa, vai tapahtuiko muutosta ilman neuvontaa. Tuloksia vertailemalla selviää, miten neuvonta ja tiedotus toimivat kannustimina asukkaiden tarkemmalle poistotekstiilien lajittelulle. Pohtimalla kyselyiden tuloksia saadaan selville, että miten neuvonnalla voisi vaikuttaa asukkaiden lajitteluasenteisiin.

17 Tutkimuksen toteutus Tutkimukseen valittiin suurkaupunkialue Turusta. Alue sijaitsee Lounais- Suomen Jätehuollon piirissä. Alueeseen kuuluvat Pääskyvuori, Vaala, Lauste ja Varissuo. Alueelta valittiin sekä vertailuryhmä että tutkimusryhmä. Tutkimusryhmä sai tutkimuksen aikana kohdennettua neuvontaa, kun taas vertailuryhmän kohteissa ei neuvontaa tai tiedotusta lisätty normaalista poikkeavasti. Kummaltakin alueelta valittiin omakotitalo, rivitalo sekä kerrostaloalueet, eli kolme pistettä. Kuvassa 2 on merkitty karttaan tutkimukseen osallistuneiden kiinteistöjen sijainnit. (AP = pientaloalue, AK= kerrostaloalue ja AR = rivitaloalue.) Lisäksi kartasta käy ilmi UFF:n keräyspisteen sijainti sekä muu piste eli Akselin kiinteistöpalveluiden sijainti. Kullekin alueelle toimitettiin poistotekstiilinkeräysastia, jossa oli lajitteluohjetarra kiinnitettynä. Tarrassa ohjeistettiin, mitä astiaan saa laittaa. Kuva 2. Punaisilla ympyröillä merkitty tutkimuksessa käytetyt poistotekstiilien keräyspisteet, sinisellä ympyröitynä kohdennetun neuvonnan kiinteistöt. Kumpikin ryhmä sai tutkimuksen alussa kesällä 2017 kyselylomakkeen, jolla pyrittiin kartoittamaan lähtötilannetta. Lomakkeita jaettiin noin taloyhtiöiden asukkaille, vastauksia saatiin 451 kappaletta. Tarkkaa määrää jaetuista kyselylomakkeista ei ole saatavissa. Kyselylomakkeessa kysyttiin ihmisten kierrätystottumuksia sekä jo mahdollista tietoutta tekstiilien lajittelusta. Lisäksi selvitettiin millaisista lähteistä he saavat tietoa lajittelusta. Ensimmäisen kyselyn tulokset eivät välttämättä edusta täysin alueen väestöjakaumaa, tai tilastollisesti keskivertoa väestöä Lounais-Suomen Jätehuollon toiminta-alueella. Alkuperäiseen kyselyyn vastasi useita

18 henkilöitä, joiden äidinkieli ei ollut suomi ja lisäksi ikäjakauma oli painottunut yli 60-vuotiaisiin. Kyselylomakkeiden jälkeen kohdennetun neuvonnan ryhmälle jaettiin joulukuussa 2017 tietoiskuja postitse, missä kerrottiin, missä lähin tekstiilinlajittelupiste sijaitsee sekä mitä sinne saa viedä. Kohdekiinteistöjen asukkaille järjestettiin keväällä 2018 asukastapahtumat, joissa he saivat vielä lisää tietoa tekstiilien lajittelusta. Isännöitsijät olivat mukana järjestämässä taloyhtiöiden asukkaille suunnattuja tapahtumia, jotta asukkaat saataisiin osallistuumaan niihin paremmin. Elokuussa 2018 toteutettiin vielä postilaatikkojakeluna esitteet, joissa oli kiitoksia lajittelun onnistumisesta alueella, sekä tietoa tekstiilien lajittelun hyödyistä. Lopuksi marraskuun aikana toteutettiin uudelleen sama kyselytutkimus, jota käytettiin alkukartoituksessa. Tässä opinnäytetyössä vertaillaan, onko ihmisten asenteissa tapahtunut muutoksia neuvonnan vaikutuksessa verrattuna vertailuryhmään, joka ei saanut neuvontaa, sekä onko tapahtunut muutoksia verrattuna alkukartoitukseen. Lisäksi on seurattu tekstiilijätteen laatua sekä määrää tutkimuspisteillä. Verrataan neuvontaa saaneita ja ilman neuvontaa lajitelleiden tekstiilijätteitä toisiinsa, ja selvitetään, onko neuvonnalla ollut vaikutusta poistotekstiilien laatuun keräyspisteillä Tekstiilien lajittelua koskeva kohdennettu neuvonta Tekstiilien lajittelusta on annettu kohdennettua neuvontaa tämän kokeilun kiinteistöille. Kohdennetun neuvonnan kiinteistöille jaettiin aluksi infokortit, joissa kerrottiin lajittelun aloittamisesta alueella, sekä pisteiden sijainnit (kuva 3). Paloniemen (2018) mukaan Annalan (2006) opinnäytetyössä, jossa tutkittiin jäteneuvonnan vaikuttavuutta Turun seudulla, ihmiset kokivat halutuimmaksi neuvonnan keinoksi kotiin jaettavat materiaalit. Näiden lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että neuvontatilaisuudet eivät tavoita suuria ihmismääriä, vaan toimisivat paremmin toisen tilaisuuden osana. Kohdennetun neuvonnan kiinteistöille järjestettiin kesällä lajittelutapahtuma, jossa heidän oli mahdollista saada tietoa tekstiilien lajittelusta sekä hyödynnyksestä. Tapahtumassa oli paikalla ympäristöneuvoja Lounais- Suomen Jätehuollosta. Postilaatikkoihin jaetuissa esitteissä (kuva 3, s. 13) kannustettiin lajitteluun, sekä neuvottiin oikeaa lajittelutapaa. Myöhemmissä neuvontamateriaaleissa kerrottiin, kuinka paljon alueelta oli tullut tekstiiliä, sekä paljonko siitä oli ollut kierrätykseen kelpaavaa. Kaikissa

19 neuvontamateriaaleissa käytettiin kannustavia ilmauksia, kuten hienosti menee ja hyvin sujuu. 13 Kuva 3. Hännikönkadun asuinalueelle jaettu ensimmäinen infokortti tekstiilinlajittelusta. (Jylhä 2018) 6.3 Riskit ja ennakointi Kokeilualueena oli Vaala-Varissuon suuralue, joka ei edusta tyypillistä turkulaista lähiötä väestöltään. Alkukartoituksessa kävi ilmi, että valitulla kokeilu alueella kyselyyn vastanneiden ikä- ja kielijakaumat eivät vastanneet alueen keskiarvoja. Ensimmäisessä kyselyssä vastaajina painottuivat eläkeikäiset sekä suomenkieliset, vaikka alueen väestöstä noin 30 prosenttia on muunkielisiä kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Kyselyyn kuitenkin vastasi ensimmäisellä kerralla enimmäkseen suomenkielisiä, mutta myös iso osa vastaajista ilmoitti äidinkielekseen muun kuin suomen. Tämänkaltaisia tuloksia voidaan odottaa tätä opinnäytetyötä varten toteutetulta kyselyltä. Kyselyn vastaajat eivät välttämättä vastaa alueen väestöä. On huomioitava, että lajittelusta jo ennalta kiinnostuneet ihmiset vastaava todennäköisemmin lajittelutottumuksia koskevaan kyselyyn kuin ne, joita aihe ei kiinnosta lainkaan. Kyselyn tuloksissa on huomioitava, että ihmisillä on taipumus esittää itsensä todellisuutta paremmassa valossa. Alkuperäisten alkukartoituksessa lähetettyjen kirjeiden määrää ei tiedetä tarkkaan johtuen inhimillisestä erehdyksestä. Tutkimuksen toteutusaika on ollut suhteellisen lyhyt. Runsas vuosi ei ole ajallisesti pitkä aika muovata ihmisten asenteita. Postissa tulleet ilmoitukset ovat voineet jäädä lukematta, jos aihe ei ole ollut kiinnostava, tai vastaajat eivät ymmärrä suomea. Tekstiilien määrään on vaikuttanut astioiden sijoittelu. Ne on pyritty sijoittamaan niin, että vain kohderyhmien alueen asukkaat näkisivät lajitteluastiat. Kuitenkin tutkimuksen edetessä huomattiin yhden astian sijaitsevan vilkkaa pyörätien varrella, mikä voi vääristää lajittelu tuloksia. Kyselytutkimuksiin liittyy yleisesti riski siitä, että tutkimuksen laatija sekä vastaaja käsittävät eri tavalla kysymykset. Tällöin vastaus saattaa muuttua

20 tarkoittamaan, jotain muuta kuin mitä kysymyksellä oli haettu. Ihmisillä on taipumus esittää itsensä paremmassa valossa kuin mitä todellisuudessa ovat. Tällöin harvoin lajitteleva saattaakin korjata vastaustaan niin, että vastaakin lajittelevansa useammin kuin todellisuudessa lajittelisi. (Hiltunen n.d.) Vastaajat Kyselyyn vastanneilta kysyttiin taustatiedoissa ikää, sukupuolta, asunnon tyyppiä, asuinaluetta, koulutustaustaa sekä työllisyystilannetta. Näiden tietojen avulla voidaan vertailla erilaisten ryhmien lajittelutottumuksia sekä selvittää millaisia vastaajaryhmät ovat alkukartoituksessa ja toistetussa kyselyssä, että tiedetään, ovatko heidän vastauksensa vertailukelpoisia. Taulukosta 1. näkyy alueen väestö ikä- ja kieliryhmiin jaettuna. Alue ei vastaa jakaumaltaan yleisesti Suomen väestöä. Muunkielisten osuus tutkimusalueella on huomattavasti keskivertoa korkeampi. Vaala-Varissuo alueen asukkaat ikä- ja kieliryhmittäin. (Turun tilastollinen vuosikirja 2017) Asukasmäärä 0-14 v v 65- v suomenk. ruotsink. muunk. Pääskyvuori % 61 % 21 % 87 % 3 % 10 % Lauste % 64 % 21 % 63 % 2 % 35 % Vaala % 62 % 13 % 71 % 3 % 26 % Varissuo % 62 % 20 % 52 % 12 % 38 % Sukupuolijakaumat kummassakin kyselyssä ovat melko lailla vastaavat toisiinsa (kuva 4). Kummassakin vastaajista enemmistö on ollut naisia eli noin 70 prosenttia. Muu/ en halua ilmoittaa 1% 1% Mies 30% 29% Nainen 69% 70% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% alkukartoitus 2. kysely Kuva 4. Sukupuolijakauma kummankin kyselyn kesken (n1 =442 ja n2= 677).

21 Vastanneiden ikäjakauma on kummassakin kyselyssä myös samansuuntainen (kuva 5). Toisessa kyselyssä on vastaajien joukossa 3 prosenttia enemmän yli 65-vuotiaita. Kummassakin kyselyssä yli 65-vuotiaat korostuvat vastaaja ryhmänä enemmistönä, vaikka alueella väestöllisesti yli 65-vuotiaita on noin 20 prosenttia % 50% 40% 34% 38% 49% 45% 30% 20% 15% 15% 10% % 2% 2% Alle tai vanhempi 2. kysely alkukartoitus Kuva 5. Kyselyiden vastaajien ikäjakauma (n1=440 n2=678). Kyselyihin vastanneista 93 prosenttia puhui äidinkielenään suomea kuten kuvasta kuusi ilmenee. Tutkimusalueen väestöstä kuitenkin yli 25 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea. Suomenkielisten vastaajien iso osuus saattaa selittyä sillä, että paperinen kysely oli saatavilla vain suomen kielellä ja muut kieliversiot (ruotsi ja englanti) netin välityksellä. Muu, mikä: 4% 4% Ruotsi 3% 3% Suomi 93% 93% % 20% 40% 60% 80% 100% alkukartoitus 2. kysely Kuva 6. Kielijakauma kyselyiden vastaajien mukaan (n1=438 ja n2=675). Lähes puolet toiseen kyselyyn vastanneista asui pariskuntana. Toiseksi suurin asumisryhmä olivat yksin asuvat, joita oli kolmasosa vastaajista (kuva 7, s. 16). Lapsiperheitä oli kummankin kyselyn vastaajista viidesosa. Alkukartoituksen vastaajista 35 prosenttia oli yksin asuvia ja 42 prosenttia pariskuntia, kun taas 2. kyselyn vastaajista 30 prosenttia asui yksin ja 48 prosenttia ilmoitti asuvansa pariskuntana. Muuten tulokset olivat samansuuntaisia.

22 16 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 30% 35% 48% 42% 20% 21% Asun yksin Pariskunta Lapsiperhe Muu, esim. kimppakämppä 2% 2% 2. kysely alkukartoitus Kuva 7. Kyselyyn vastanneiden kotitaloudet (n1=435 ja n2=660). Alkukartoituksen vastaajista 14 prosenttia vähemmän on ollut rivitaloasukkaita (kuva 8). Kerrostaloasukkaita taas alkukartoitus kyselyssä oli 10 % enemmän kuin 2. kyselyssä. Asumismuodot eivät siis täysin vastaa toisiaan kyselyssä. Toisaalta tämä tuskin haittaa analysointia, sillä analyysissä vertaillaan asumismuodoittain vastaajia, eivätkä esimerkiksi kerrostalo- ja omakotitaloasukkaiden poikkeavat lajittelumahdollisuudet vääristä tuloksia. 60% 50% 40% 30% 20% 20% 24% 49% 35% 31% 41% 10% % Omakotitalossa tai paritalossa Rivitalossa Kerrostalossa 2. kysely alkukartoitus Kuva 8. Vastaajien asumismuodot (n1=434 ja n2=675). Alkukartoituksen ja 2. kyselyn vastaajien työtilanteet jakautuvat lähestulkoon samalla tavalla (kuva 9, s. 17). Kummassakin kyselyssä reilu kolmasosa vastaajista on työssäkäyviä ja yli puolet eläkeläisiä. Eläkeläisten suuri osuus tulee huomioida vastauksia tulkittaessa, sillä se ei edusta normaalia ikä- tai työjakaumaa Turun seudulla.

23 17 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 3% 3% 4% 7% 35% 33% 55% 53% Opiskelija Työtön Työssäkäyvä Eläkeläinen Hoidan lasta/lapsia kotona 2% 2% 1% 2% Muu tilanne 2. kysely alkukartoitus Kuva 9. Vastanneiden työtilanne (n1=437 ja n2=674). Koealueiden asukkaiden jakautumista asuinalueille kuvaavat kuvat 10 ja 11. Asuinalueet haluttiin selvittää, jotta saataisiin tieto siitä, mitä jätepisteitä asukkaat todennäköisimmin käyttivät. Vastaajien asuinalueita piti muuntaa 2. kyselyä tehtäessä. Alkukartoituksessa yhtenä asuinalueena on Vaala, jossa 13 prosenttia asukkaista mainitsee asuvansa. 23 prosenttia sanoi asuvansa muualla LSJH:n palvelualueella. Nämä vastaajat asuvat oletettavasti Pääskyvuoressa, joka ei ollut vastausvaihtoehtona alkukartoituksen kyselyssä. Vastaavasti 2. kyselyssä muualla LSJH:n palvelualueella asuvat ovat todennäköisesti Vaalassa asuvia henkilöitä. Voidaan todeta, että ihmiset eivät aina tiedä varmaksi omaa asuinaluettaan tai sen rajoja. Varissuo 57% Lauste 8% Pääskyvuori 29% Muualla LSJH:n palvelualueella* 6% Muualla Suomessa tai ulkomailla 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 10. Vastaajien asuinalueet 2. kyselyssä (n=693). Varissuo Lauste Vaala Muualla LSJH:n palvelualueella* Muualla Suomessa tai ulkomailla 13% 23% 64% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuva 11. Vastaajien asuinalueet alkukartoituksessa (n=402).

24 18 7 TULOKSET Kyselyyn vastasi 693 henkilöä. Kyselyitä jaettiin kaikkiaan kappaletta. Vastausprosentti oli 22,5 prosenttia. Alkukartoituksessa vastaajamäärä oli vähäisempi. Vastaajia oli 452 henkilöä. Tuloksia läpikäydessä on nostettu esiin muutamia selkeitä muutoksia, joita on tapahtunut tutkimusjakson aikana. Tulosten tarkastelu on jaoteltu niin, että ensin käydään läpi koko toinen kysely ja sen vastauksia peilataan alkukartoituksen tuloksiin. Tämän jälkeen asukkaat jaotellaan asuintalojensa mukaan ryhmiin: rivitalo, omakoti- ja paritalo sekä kerrostalo. Asuintaloryhmät jaotellaan vielä asuinalueen perusteella kohdennetun neuvonnan ryhmään ja vertailuryhmään. Jokaisesta asuinmuodosta käydään läpi neljän ryhmän vastaukset, joissa vertaillaan keskenään kohdennetun neuvonnan ryhmiä sekä vertailuryhmiä kummastakin kyselystä. Näin saadaan selville, jos muutoksia on tapahtunut ja ovatko ne olleet kohdennetun neuvonnan vaikutusta vai yleistä kehitystä alueella. Kysely, jota tutkimuksessa käytettiin, löytyy liitteestä Kyselyn tulokset kyselykohdittain verraten alkukartoituskyselyn tuloksiin Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin asukkaiden lajittelutottumuksia (taulukko 2, sivu 19). Jätejakeita oli lueteltu yksitoista ja vastausvaihtoehtoja oli neljä akselilla: lajittelen aina en lajittele koskaan. Taulukossa 2 on lueteltu sekä alkukartoituksen, että toistetun kyselyn lajittelutottumukset prosentteina. Taulukossa on huomioitu vain kohdat: lajittelen aina ja lajittelen yleensä. Alkukartoituksen vastusten määrää kuvastaa n1 ja toistetun kyselyn n2. Tuloksista ilmenee, että keräyskokeilun jälkeen toistetussa kyselyssä vastaajat ovat innokkaampia lajittelijoita. Huomattavimpia eroja on muovipakkausten, biojätteen ja käyttökelvottomien tekstiilien lajittelussa. 14,4 prosenttia vastasi alkukartoituksessa lajittelevansa aina käyttökelvottomat tekstiilit, kun toistetussa kyselyssä prosentti oli 21,8. Kummankin kyselyn vastaajat ovat ahkeria lajittelemaan paperin, metallin, lasin sekä vaaralliset jätteet, sillä näissä kaikissa kohdan lajittelen aina on vastannut yli 80 prosenttia vastaajista.

25 19 Alkukartoituksen ja toistetun kyselyn lajittelutottumukset (n1=452 n2=693). Alkukartoituksen tulokset Toistetun kyselyn tulokset Aina Yleensä Aina Yleensä Paperi 92,7 % 5,8 % 93,8 % 5,1 % Metalli 83,8 % 11,9 % 87,0 % 10,4 % Lasipakkaukset 89,8 % 7,7 % 90,4 % 7,1 % Kartonkipakkaukset 76,1 % 16,2 % 79,4 % 14,2 % Muovipakkaukset 31,0 % 13,2 % 57,1 % 22,9 % Biojäte 45,7 % 15,7 % 57,2 % 9,9 % Vaaralliset jätteet 84,7 % 11,6 % 88,4 % 8,6 % Sähkölaitteet 78,8 % 15,2 % 81,1 % 15,3 % Käyttökelvottomat tekstiilit 14,4 % 15,0 % 21,8 % 26,9 % Tekstiilit uusiokäyttöön 66,7 % 19,1 % 65,3 % 21,0 % Käyttökelpoiset kodin tavarat uusiokäyttöön 52,1 % 24,8 % 52,1 % 26,7 % Toisessa kysymyksessä pyrittiin selvittämään lajitteluhalukkuutta vähentäviä tekijöitä (kuva 12, sivu 20). Vastausvaihtoehtoina oli yleisiä ennalta tiedettyjä syitä, jotka vähentävät lajitteluhalukkuutta asukkaiden keskuudessa. Kysymyksessä pystyi valitsemaan useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon. Suurimmiksi lajitteluhalukkuutta vähentäviksi tekijöiksi nousi lajittelupaikan etäisyys kodista, epätietoisuus lajitteluohjeista, keräysastian puuttuminen lajittelukatoksesta sekä lajittelutilojen vähäisyys kodeissa. Kummassakin kyselyssä vain 1 prosentti vastaajista oli sitä mieltä, että lajittelu ei ole tärkeää eikä siksi lajittele jätteitään. Toistetussa kyselyssä 35 prosenttia koki, että mikään ei vähennä lajitteluintoa, kun alkukartoituksessa vain 23 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä. 2. kyselyyn vastanneet eivät kokeneet enää yhtä usein kuin alkukartoituksessa, että lajitteluhalukkuutta vähentäisi puuttuvat lajittelumahdollisuudet taloyhtiöissä, epätietoisuus siitä minne jätteet tulee lajitella, tai vastaanottopaikan etäisyys. He kuitenkin kokivat useammin, että kodin lajittelu- ja säilytystilat eivät ole riittävät. Jokin muu syy -kohtaan annettiin värikkäitäkin vastauksia. Suurin osa oli samoja kuin kyselyssä jo luetellut syyt. Lisäksi mainittiin naapurien vahtivan lajittelupisteitä taloyhtiöissä, sekä ulkomaalaistaustaisten vaikeus ymmärtää suomenkielisiä lajitteluohjeita.

26 20 Ei mikään vähennä 23% 35% Jokin muu syy, mikä? En pidä lajittelua tärkeänä Lajitellun jätteen vastaanottopaikalla keräysastiat aina täynnä/ tyhjennetään Epäsiisti vastaanottopaikka Taloyhtiössämme eri tyyppisille jätteille varatut säiliöt ovat huonot/ epäselvästi Taloyhtiössämme ei ole keräysastioita lajitelluille jätteille 7% 8% 1% 1% 9% 11% 3% 6% 1% 2% 13% 22% Vastaanottopaikka on liian kaukana 23% 32% Lajittelun vaivalloisuus 10% 9% Puutteelliset lajittelu-/säilytystilat kotona 34% 31% En tiedä minne lajitellut jätteet kuuluisi viedä 17% 22% % 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 2. kysely Alkukartoitus Kuva 12. Lajittelua halukkuutta vähentävät tekijät kyselyn mukaan (n1=402 ja n2= 650). Kolmannen kysymyksen tarkoituksena oli selvittää asukkaiden lajitteluun kohdistuvia asenteita. Kysymyksessä oli sanapareja, joissa oli kielteinen ja myönteinen lataus, esimerkiksi lajittelu on vaivalloista vaivatonta, kuten taulukoista 3 ja 4 (s. 21) näkyy. Vastaajien tuli merkitä viidestä pallurasta kumpaan suuntaan he kallistuivat vastaamaan. Keskimmäisen voidaan arvioida tarkoittavan neutraalia mielipidettä. Sanapareissa suurimmat vastausprosentit painottuvat myönteistä asennetta kuvaaviin sanavalintoihin. Kummassakin kyselyssä yli 80 prosenttia kokee lajittelun olevan tärkeää. Kummastakin vastaajaryhmästä yli puolet ovat kokeneet lajittelun olevan osa kotitöitä, eikä vain ylimääräistä puuhaa. Pakollista vapaaehtoista -akselilla erot eivät ole niin selkeitä kummassakaan päässä kuin kysymyksen muissa kohdissa.

27 Toistetun kyselyn asennejakauma vastaajien kesken esitettynä prosentteina (n2= 611). Alkukartoitus kyselyn asennejakauma vastaajien kesken esitettynä prosentteina (n1= 423). 21 Vaivalloista 3 % 6 % 14 % 38 % 39 % Vaivatonta Epämiellyttävää 2 % 2 % 19 % 40 % 38 % Miellyttävää Tarpeetonta 7 % 2 % 1 % 9 % 81 % Tärkeää Vaivalloista 2 % 4 % 13 % 39 % 42 % Vaivatonta Epämiellyttävää 0 % 4 % 19 % 37 % 40 % Miellyttävää Tarpeetonta 7 % 2 % 1 % 7 % 83 % Tärkeää Vaikeaa 4 % 8 % 17 % 33 % 38 % Helppoa Monimutkaista 3 % 6 % 19 % 34 % Yksinkertaista 38 % Aikaa vievää 4 % 15 % 21 % 30 % 30 % Nopeaa Ylimääräistä puuhaa 3 % 6 % 11 % 21 % 59 % Osa kotitöitä Pakollista 20 % 16 % 18 % 13 % Vapaaehtoista 33 % Vaikeaa 5 % 8 % 18 % 32 % 37 % Helppoa Yksinkertaista Monimutkaista 4 % 9 % 22 % 27 % 39 % Aikaa vievää 5 % 15 % 24 % 29 % 27 % Nopeaa Ylimääräistä puuhaa 4 % 5 % 9 % 27 % 55 % Osa kotitöitä Pakollista 17 % 16 % 22 % 14 % Vapaaehtoista 31 % Neljännessä kysymyksessä tiedusteltiin, että onko vastaaja kuullut Turun alueella toteutettavasta tekstiilien keräyksestä (kuva 13, sivu 22). Vastausvaihtoehtoja annettiin neljä: kyllä, tiedän keräyksestä, kyllä, tiedän lajitteluohjeet ja vastaanottopaikat pääpiirteittäin, kyllä, olen kuullut asiasta, mutta en tiedä tarkemmin ja en ole kuullut keräyksestä. Vastausvaihtoehto: kyllä, tiedän keräyksestä ja olen jo käyttänyt sitä, sisälsi myös mahdollisuuden täyttää, että minne tekstiilijätettä on vienyt. Alkukartoituksessa 11 prosenttia vastasi jo käyttäneensä keräystä, mutta avoimista vastauksista selvisi heidän vieneen tekstiilijätteensä UFF:lle tai H&M:lle. Toistetussa kyselyssä jo neljäsosa oli käyttänyt keräystä. Toistetussa kyselyssä myös muutamat mainitsivat vieneensä tekstiilejä UFF:lle sekä H&M:lle, mutta useat kertoivat vieneensä kokeilualueen keräysastioihin. 35 prosenttia alkukartoituksen vastaajista eivät olleet kuulleet keräyksestä ollenkaan. Tietämättömien vastaajien määrä oli pienentynyt 22 prosenttiin toistetussa kyselyssä.

28 22 Kyllä, tiedän keräyksestä ja olen jo käyttänyt sitä. Olen vienyt tekstiilijätteen: Kyllä, tiedän vastaanottopaikat ja lajitteluohjeet pääpiirteittäin Kyllä, olen kuullut asiasta, mutta en tiedä tarkemmin 26% 11% 16% 11% 36% 43% En ole kuullut keräyksestä 22% 35% % 10% 20% 30% 40% 50% Toistettu kysely Alkukartoitus kysely Kuva 13. Alkukartoituksen (n1= 441) ja toistetun kyselyn (n2= 683) vastaajien tietoisuus poistotekstiilien keräyksestä alueella. Kysymyksessä viisi kysyttiin, mikä lisäisi tekstiilien lajittelua vastaajien kesken (kuva 14, sivu 23). Kysymyksessä sai valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Kummankin kyselyn vastaajista noin puolet kokivat taloyhtiössä olevan tekstiilijäteastian sekä tiedon siitä, että minne tekstiilijäte tulee toimittaa lisäävän tekstiilijätteen lajittelua. Alkukartoituksen vastaajista 62 prosenttia on kokenut tarvitsevansa enemmän tietoa tekstiilijätteen vastaanottopaikoista ja 45 prosenttia siitä miten tekstiilit tulisi lajitella. Toistetun kyselyn vastaajista 47 prosenttia halusi lisätietoa vastaanottopaikoista ja 37 prosenttia lisää tekstiilien lajitteluohjeita. Lisätiedon tarve on vähentynyt kokeilun aikana. Toistetussa kyselyssä 12 prosenttia vastasi lajittelevansa jo kaiken tekstiilin erikseen, tämä oli yli tuplaantunut alkukartoituksen 5 prosentista. Vain 1 prosentti kummastakin otannasta ei ollut kiinnostunut tekstiilien lajittelusta ollenkaan. Suurin osa vastauksista on pysynyt kyselyissä samansuuntaisina. Sakkoja ei toivota motivaattoriksi lajitteluun. Melkein neljäsosaa vastaajista motivoisi yhtiövastikkeen aleneminen lajittelun seurauksena.