1 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkoitus.. 2 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tulkinta... 3 Äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen...

Transkriptio

1 SUOMEN POLIISIJÄRJESTÖJEN LIITTO RY Äänestys- ja vaalijärjestys Hyväksytty liittokokouksessa SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ 1 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkoitus.. 2 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tulkinta... 3 Äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen... sivu II ÄÄNESTYSJÄRJESTYS Yleistä 4 Aloite, pääesitys ja kokouksessa tehdyn esityksen kannattaminen.. 5 Koeäänestys... 6 Päätöksen toteaminen ilman äänestystä ja äänestyksen toimittaminen.. 7 Päätökseen vaadittava enemmistö, äänestysjärjestys ja äänestystapa... 8 Tasatulos. 9 Äänestyksen tuloksen ilmoittaminen ja päätöksen toteaminen.. 10 Äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet ja äänestyslipun hylkääminen... Toimielimet 11 Päätöksenteko liittokokouksessa 12 Päätöksenteko valtuustossa 13 Päätöksenteko hallituksessa III VAALIJÄRJESTYS Yleistä 14 Vaaliorganisaatio ja ehdokkaan kannattaminen Päätöksen toteaminen ilman vaalitoimitusta ja vaalin toimittaminen Vaalitapa, vaalin toimittamistapa ja äänimäärät 18 Tasatulos.. 19 Vaalin tuloksen ilmoittaminen ja päätöksen toteaminen.. 20, sen keskeytyminen ja täydennysvaalit Vaalissa annetut hyväksytyt äänet ja vaalilipun hylkääminen Vaalit 22 Liittokokouksen puheenjohtajat Liittokokousedustajat Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.. 25 Valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Liiton puheenjohtaja. 27 Hallituksen ensimmäinen(1.) ja toinen (2.) varapuheenjohtaja Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Hallituksen työvaliokunnan jäsenet.. 30 Aluetoimikuntien puheenjohtajat Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies (SM) Liiton ehdokas poliisihallinnon valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi 33 Poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsenet

2 1 (18) I YLEISTÄ 1 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkoitus Äänestys- ja vaalijärjestykseen on kootusti kirjattu asiakysymysten ratkaisusta ja vaalien toimittamisesta liiton sääntömääräykset ja niitä tarkentavat määräykset. Äänestysjärjestyksen tarkoitus Äänestysjärjestyksellä määritellään menettelytavat koskien liiton toimielinten päätöksentekoa asiakysymyksissä. Vaalijärjestyksen tarkoitus Vaalijärjestyksellä määritellään menettelytavat koskien liiton toimielinten päätöksentekoa henkilövalintaa koskevassa asiassa eli vaalissa. 2 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tulkinta Pykälässä 15 määritelty keskusvaalilautakunta tulkitsee äänestys- ja vaalijärjestystä sekä antaa sen soveltamista koskevia ohjeita. 3 Äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen - liiton säännöt 15, 20 ja 25 Äänestys- ja vaalijärjestyksen muutoksista päättää valtuusto. Muutospäätökseen vaaditaan yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaaliohjeen muutoksesta on mainittava kokouskutsussa. II ÄÄNESTYSJÄRJESTYS YLEISTÄ 4 Aloite, pääesitys ja kokouksessa tehdyn esityksen kannattaminen - liiton säännöt 14, 19 ja 24 Toimielimen käsiteltäväksi voi tulla vain etukäteen tehty esitys, jota kutsutaan aloitteeksi. Aloitteen-/esityksenteko-oikeus ja niitä koskevat määräajat määritellään jäljempänä kunkin toimielimen kohdalla erikseen. Toimielimen on käsiteltävä aloite. Liiton hallituksen tulee tuoda aloite toimielimen kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnolla varustettuna. Etukäteen valmisteltu hallituksen esitys on aina pääesitys. Aloitetta ja pääesitystä ei tarvitse kannattaa. Asiaa käsiteltäessä kokouksessa esityksenteko-oikeutetut voivat tehdä asiaan liittyviä esityksiä. Esityksen tulee olla kannatettu, jotta sitä voidaan käsitellä toimielimessä. Äänestykseen ei saa ottaa kokouksessa esitettyä kannattamatonta esitystä esitystä, jossa on esitetty useita vaihtoehtoja esitystä, joka ei liity käsiteltävänä olevaan asiaan esitystä, joka ei kuulu toimielimen päätösvaltaan esitystä, joka on vastoin lakia, liiton sääntöjä tai hyviä tapoja

3 2 (18) 5 Koeäänestys Ennen varsinaista äänestystä puheenjohtaja voi järjestää koeäänestyksen asiassa, joka ei vaadi määräenemmistön kannatusta. Koeäänestyksessä järjestetään yksi äänestyskierros, jolla kaikkien esityksien kannatus arvioidaan. Koeäänestys toimitetaan avoimena. Koeäänestyksessä annettuja ääniä ei lasketa, vaan puheenjohtaja arvioi äänestyksen tuloksen. Koeäänestyksen tulos tulee hyväksyä yksimielisesti kokouksen päätökseksi. Varsinainen äänestys tulee aina toimittaa jos mikään esitys ei ole selvästi muita suositumpi jos yksikin kokousedustaja sitä koeäänestyksen jälkeen vaatii. Koeäänestystä voidaan käyttää vain kokouksissa, joissa jokaisella osanottajalla on sama äänimäärä. 6 Päätöksen toteaminen ilman äänestystä ja äänestyksen toimittaminen Äänestystä ei tarvitse toimittaa, jos asiassa esitetään vain yksi äänestykseen otettava esitys (hallituksen pääesitys). Tällöin puheenjohtajan on julistettava ko. esitys toimielimen päätökseksi. Päätös on tällöin tehty myös määräenemmistöllä. Jos päätös on syntynyt ilman äänestystä, puheenjohtaja voi tiedustella kokoukselta, onko päätös yksimielinen. Jos kukaan ei vastusta, päätös voidaan merkitä pöytäkirjaan yksimielisenä. Jos vastustavia puheenvuoroja on yksikin vaikka siinä ei esitettäisi nimenomaista hylkäämisehdotusta - päätös asiassa ei ole enää yksimielinen. Äänestys on aina toimitettava, jos hallituksen pääesityksen lisäksi on tehty kannatettuja esityksiä. 7 Päätökseen vaadittava enemmistö, äänestysjärjestys ja äänestystapa - liiton säännöt 15, 20 ja 25 Suhteellinen enemmistö Toimielimen päätökseksi tulee äänestyksessä eniten ääniä saanut esitys äänimäärästä riippumatta. Äänestämisessä noudatetaan kollegiaalista äänestysjärjestystä, jossa kaikista esityksistä äänestetään yhdellä kertaa. Määräenemmistöpäätökset Asiassa, joka edellyttää määräenemmistön kannatusta, noudatetaan parlamentaarista äänestysjärjestystä, jossa äänestetään erikseen eri esitysten välillä asettamalla kulloinkin vastakkain kaksi esitystä. Puheenjohtaja tekee esityksen, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Esitystä laadittaessa on otettava huomioon seuraavaa: lykkäysehdotuksesta äänestetään aina ensin kaksi pääesityksestä eniten poikkeavaa vastaesitystä asetetaan ensin vastakkain voittanut esitys asetetaan seuraavaksi eniten pääesityksestä poikkeavaa esitystä vastaan näin jatketaan, kunnes jäljellä on yksi vastaesitys, joka asetetaan pääesitystä vastaan jos on tehty asian ratkaisun hylkäävä ehdotus, äänestetään siitä viimeisenä lopuksi on erillisessä äänestyksessä todettava, onko viimeisessä äänestyksessä voittaneella ehdotuksella vaadittavan määräenemmistön kannatus.

4 3 (18) Määräenemmistöä edellyttävässä päätöksessä vaaditaan esityksen hyväksymiseksi lähinnä suurempi kokonaisluku ääniä. Äänestystapa Äänestys voidaan toimittaa joko avoimena tai suljettuna. Esityksen äänestystavaksi tekee puheenjohtaja. Päätösvalta asiassa on kokouksella. Äänestys on toimitettava suljettuna, jos yksikin kokousedustajaa sitä vaatii. 8 Tasatulos - liiton säännöt 15, 20 ja 25 Äänten mennessä tasan avoimessa äänestyksessä ratkaisee puheenjohtajan kanta suljetussa äänestyksessä ratkaisee arpa Määräenemmistöä vaativassa äänestyksessä äänet eivät koskaan voi mennä tasan siten, että puheenjohtaja tai arpa ratkaisisi äänestyksen tuloksen. 9 Äänestyksen tuloksen ilmoittaminen ja päätöksen toteaminen - liiton säännöt 14, 19 ja 24 Puheenjohtajan on ilmoitettava äänestyksen tulos ja todettava tehty päätös jokaisen äänestyksen jälkeen. Toimielimen on ilmoitettava kirjallisesti päätöksestään aloitteen tekijälle. 10 Äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet ja äänestyslipun hylkääminen Äänestyksen tulos määräytyy äänestyksessä annetuista äänistä. Annettuja ääniä ovat eri ehdotuksen puolesta kantaa ottaneet äänet. Ääniä laskettaessa ei siten oteta huomioon tyhjiä ääniä, hylättyjä ääniä eikä äänioikeutettuja, jotka ovat esteellisiä, pidättäytyneet äänestyksestä tai olleet poissa äänestystoimituksesta. Äänestyslipun hylkäämisessä noudatetaan seuraavaa: vain kokouksessa jaettu liiton äänestyslippu hyväksytään äänestyslippu on hylättävä, jos siitä ei selvästi ilmene, mitä esitystä se tarkoittaa äänestyslippu hylätään, jos siinä on enemmän kuin yksi esitys äänestyslippu on hylättävä, jos suljetussa äänestyksessä lippuun on merkitty nimikirjoituksella, nimikirjaimin, piirroksin tai muulla tavoin kuka sen on antanut, taikka siihen on tehty muunlainen asiaankuulumaton merkintä. Äänestyslippu ei ole mitätön kun liittokokouksessa ääntenlaskija merkitsee lippuun sen äänimäärän, jonka jäsenyhdistys on valtakirjalla kokousedustajalle antanut. jos puheenjohtaja ja ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä lipun hylkäämisestä, asian päättää kokous.

5 4 (18) TOIMIELIMET 11 Päätöksenteko liittokokouksessa - liiton säännöt 13, 14 ja 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liittokokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle. Liittokokouksen kutsuu koolle liiton hallitus. Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenyhdistyksille vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Liittokokouksen esityslista liiteasiakirjoineen on toimitettava jäsenyhdistyksille vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Asiakirjoihin on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuina liiton hallituksen lausunnolla. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava kirjallisesi jäsenyhdistyksille vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Esityksenteko-oikeus Esityksiä varsinaiselle liittokokoukselle ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Jäsenyhdistyksen etukäteen tehty esitys eli aloite liittokokoukselle on toimitettava liiton hallitukselle kirjallisesti viimeistään liittokokousvuoden kesäkuussa. Äänioikeus ja äänimäärä Liittokokouksessa jokainen kokousedustaja on äänioikeutettu. Edustajalla on se äänimäärä, jonka jäsenyhdistys on antamassaan valtakirjassa ilmoittanut. Yhdellä edustajalla voi olla enintään 250 ääntä. Tästä poiketen kokouksen esityslistaa koskevat päätökset voidaan tehdä avointa äänestystapaa käyttäen, jolloin jokaisella edustajalla on yksi ääni. Päätökseen vaadittava enemmistö Liittokokouksen päätökseksi tulee äänestyksessä eniten ääniä saanut mielipide äänimäärästä riippumatta, paitsi kun päätettävä asia koskee liiton purkamista, jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. valtakunnalliseen työtaisteluun ryhtymistä, jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä. keskusjärjestön julistamaan työtaisteluun liittymistä, jolloin päätökseen vaaditaan yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. 12 Päätöksenteko valtuustossa - liiton säännöt 16, 18, 19 ja 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valtuuston kevätkokous pidetään huhti-kesäkuussa ja liittokokouksen välivuosina valtuuston syyskokous pidetään loka-joulukuussa. Valtuuston kutsuu koolle liiton hallitus. Kutsu varsinaiseen valtuuston kokoukseen on toimitettava kirjallisesti valtuuston jäsenille vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta.

6 5 (18) Valtuuston kokouksen esityslista liiteasiakirjoineen on toimitettava valtuuston jäsenille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Asiakirjoihin on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuina liiton hallituksen lausunnolla. Kutsu ylimääräiseen valtuuston kokoukseen on toimitettava valtuuston jäsenille vähintään yksi (1) päivä ennen kokousta kirjallisesti, sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sen osoitteekseen tai faksilla. Valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet (½) jäsenistä on kokouksessa läsnä. Esityksenteko-oikeus Esityksiä varsinaiselle valtuuston kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Jäsenyhdistyksen etukäteen tehty esitys eli aloite valtuuston kokoukselle on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. Äänioikeus ja äänimäärä Valtuustossa jokainen valtuuston jäsen on äänioikeutettu. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Koeäänestys Puheenjohtaja voi ehdotusten toteamisen ja tarkastuksen jälkeen ehdottaa koeäänestyksen suorittamista. Päätökseen vaadittava enemmistö: Valtuuston päätökseksi tulee äänestyksessä eniten ääniä saanut mielipide äänimäärästä riippumatta, paitsi kun päätettävä asia koskee liiton sääntöjen muuttamista, jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. liiton äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttamista, jolloin päätökseen vaaditaan yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. valtakunnalliseen työtaisteluun ryhtymistä, jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä. keskusjärjestön julistamaan työtaisteluun liittymistä, jolloin päätökseen vaaditaan yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. 13 Päätöksenteko hallituksessa - liiton säännöt 23, 24 ja 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt ensimmäisen (1.) tai toisen (2.) varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai ensimmäisen (1.) tai toisen (2.) varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet (½) jäsenistä on kokouksessa läsnä.

7 6 (18) Esityksenteko-oikeus Esityksiä liiton hallitukselle ovat oikeutettuja tekemään liiton jäsenyhdistykset ja aluetoimikunnat Äänioikeus ja äänimäärä Hallituksessa liiton puheenjohtaja ja jokainen hallituksen jäsen on äänioikeutettu. Puheenjohtajalla ja jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Koeäänestys Puheenjohtaja voi ehdotusten toteamisen ja tarkastuksen jälkeen ehdottaa koeäänestyksen suorittamista. Päätökseen vaadittava enemmistö: Hallituksen päätökseksi tulee äänestyksessä eniten ääniä saanut mielipide äänimäärästä riippumatta, paitsi kun päätettävä asia koskee sopimustavoitteiden hyväksymisen osalta o liiton kantaa keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun o liiton kantaa valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä. sopimusten hyväksymisen osalta o tarkentavan virkaehtosopimuksen hyväksymistä jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä Näissä tapauksissa asia käsitellään valtuustossa, ellei vaadittavaa määräenemmistöä saavuteta. aluetoimikunnan ohjesäännön muuttamista jolloin vaadittava määräenemmistö päätökseen on kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä III VAALIJÄRJESTYS YLEISTÄ 14 Vaaliorganisaatio Keskusvaalilautakunta Liiton hallitus nimittää keskuudestaan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet järjestäytymiskokouksessaan. Keskusvaalilautakunta on vähintään kolmejäseninen ja enintään kuusijäseninen. Keskusvaalilautakunnan sihteeri valitaan toimiston henkilökunnasta. Puheenjohtajia ja sihteeriä lukuun ottamatta kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakunnan toimikausi on hallituksen valinnan tekevien varsinaisten liittokokousten välinen aika. Keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

8 7 (18) Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi muuta jäsentä on kokouksessa läsnä. Mikäli keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on hänen tilalleen nimitettävä uusi jäsen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on tulkita äänestys- ja vaalijärjestystä sekä antaa sen soveltamista koskevia ohjeita. valmistella ja ohjeistaa liittokokoukseen liittyvät asiat, mm: o vahvistaa jäsenyhdistysten jäsenmäärät ja niiden liittokokousedustajien lukumäärät o tarkistaa ja todeta liittokokousedustajien valtakirjat valmistella ja ohjeistaa liittokokouksessa toimitettaviin henkilövalintoihin liittyvät asiat; mm: o päättää ehdokasasetteluun ja vaalin toimittamiseen liittyvistä yksityiskohdista sääntöjen ja tämän vaalijärjestyksen puitteissa o vahvistaa vaalipiirien jäsenyhdistysten jäsenmäärät sekä vaalipiirien valtuuston jäsenten lukumäärät o tarkistaa ja todeta valtuuston jäsenehdokkaiden suostumukset valmistella ja ohjeistaa valtuustossa toimitettaviin täydennysvaaleihin liittyvät asiat toimittaa päätöspöytäkirja vaalipiirien vaalitoimikunnille, jäsenyhdistyksille ja ehdokkaita asettaneille valitsijaryhmille. Vaalipiirin vaalitoimikunta a varten valtuuston varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi maa on jaettu 20 vaalipiiriin seuraavasti: Alueelliset vaalipiirit: 1. Helsingin vaalipiiri 2. Länsi-Uudenmaan vaalipiiri 3. Itä-Uudenmaan vaalipiiri Itä-Uusimaa ja Keski-Uusimaa 4. Lounais-Suomen vaalipiiri Varsinais-Suomi ja Satakunta 5. Hämeen vaalipiiri Päijät-Häme ja Kanta-Häme 6. Kaakkois-Suomen vaalipiiri Kymenlaakso ja Etelä-Karjala 7. Pohjanmaan vaalipiiri Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 8. Sisä-Suomen vaalipiiri Pirkanmaa ja Keski-Suomi 9. Itä-Suomen vaalipiiri Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala 10. Oulun vaalipiiri - Koillismaa, Oulu, Kainuu ja Jokilaaksot 11. Lapin vaalipiiri - Lappi ja Peräpohjola 12. Ahvenanmaan vaalipiiri

9 8 (18) Valtakunnalliset vaalipiirit: 13. Keskusrikospoliisin Henkilökunta ry 14. Suojelupoliisin Henkilökunta ry 15. LP:n Poliisiyhdistys ry 16. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry 17. Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry 18. Suomen Poliisipäällystöyhdistys ry 19. Poliisiammattikorkeakoulun henkilökuntayhdistys ry 20. Suomen Hätäkeskusvirkailijat SHV ry Vaalipiirien tulee muodostaa vaalitoimikunta. Vaalitoimikunta on vähintään kolmejäseninen ja enintään kuusijäseninen. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Puheenjohtajia ja sihteeriä lukuun ottamatta kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Alueellisissa vaalipiireissä vaalitoimikunnan nimeää aluetoimikunta. Mikäli aluetoimikuntaan on valittu työvaliokunta, muodostaa työvaliokunta vaalipiirin vaalitoimikunnan. Valtakunnallisissa vaalipiireissä vaalitoimikunnan nimeävät jäsenyhdistykset. Vaalitoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet (½) jäsenistä on kokouksessa läsnä. Vaalitoimikunnan toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika. Vaalitoimikunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Vaalitoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi muuta jäsentä on kokouksessa läsnä. Mikäli vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on hänen tilalleen nimitettävä uusi jäsen. Vaalipiirin vaalitoimikunnan tehtävänä on valmistaa ja ohjeistaa keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti liittokokoukseen sekä liittokokouksessa ja valtuustossa toimitettaviin henkilövalintoihin liittyvät asiat vaalipiirin alueella o ohjeet tulee toimittaa vaalipiirin jäsenyhdistyksille kirjallisesti tai sähköpostitse niille jäsenyhdistyksille, jotka ovat ilmoittaneet sen osoitteekseen ottaa vastaan ja tarkastaa jäsenyhdistysten ehdokasluettelot sekä valitsijaryhmien perustamisasiakirjat o ehdokkaiden vaalikelpoisuus o valitsijaryhmien allekirjoittajien oikeus toimia niiden perustajana toimittaa keskusvaalilautakunnalle liittokokoukseen sekä liittokokouksessa ja valtuustossa toimitettaviin henkilövalintoihin liittyvät asiakirjat liitteineen keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. 15 ja ehdokkaan kannattaminen Oikeus asettaa ehdokkaita ja oikeus asettua ehdokkaaksi määritellään tarkemmin erikseen jokaisen vaalin yhteydessä. tulee tehdä keskusvaalilautakunnan erikseen asettamassa määräajassa tai siinä kokouksessa, jossa kyseessä olevat vaalit toimitetaan.

10 9 (18) Ehdokkaan suostumus tehtävään tulee varmistaa etukäteen. Vaalissa ehdokasasettelua ei tarvitse kannattaa. Vaaliin ei saa ottaa ehdokasta joka ei ole vaalikelpoinen joka ei ole suostunut ehdokkaaksi jota on ehdottanut taho, jolla ei ole oikeutta asettaa ehdokkaita 16 Päätöksen toteaminen ilman vaalitoimitusta ja vaalin toimittaminen Päätöksenteko vaalissa tapahtuu ilman vaalitoimitusta vain silloin, kun ehdokkaita on yhtä monta kuin valittavia. Vaalit on aina toimitettava, jos vaalia varten hyväksyttyjä ehdokkaita on enemmän kuin valittavia. Yhden henkilön vaali Jos vaalia varten hyväksyttyjä ehdokkaita on vain yksi, tulee tämä ehdokas valituksi ilman vaalitoimitusta. Toimielimen vaali Jos vaalia varten hyväksyttyjä ehdokkaita on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, tulevat nämä ehdokkaat valituiksi ilman vaalitoimitusta. 17 Vaalitapa, vaalin toimittamistapa ja äänimäärät - liiton säännöt 15, 20 ja 25 Vaalitapa ja vaalin toimittamistapa Vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jossa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet äänimäärästä riippumatta (suhteellinen enemmistö). Vaalit toimitetaan yksivaiheisena siten, että kaikista ehdokkaista äänestetään yhdellä kertaa. Liittokokous voi menettelytavoista päätettäessä poikkeuksellisesti edellyttää, että joissain sen suorittamassa vaalissa valituksi tulevat yli puolet äänistä saaneet (ehdoton enemmistö). Tällöin vaalit toimitetaan kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaalissa mukana ovat kaikki ehdokkaat. Jos joku ehdokkaista saa hyväkseen yli puolet annetuista äänistä, vaali päättyy ja eniten ääniä saanut on tullut valituksi. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen vaali, jossa mukana ovat kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saanut ehdokas voittaa. Vaali toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Kukin kokousedustaja / toimielimen jäsen saa äänestää enintään niin montaa ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja. Jos valtuuston vaalissa vaalipiirissä on vaalia varten hyväksyttyjä ehdokkaita enemmän kuin kyseisessä vaalipiirissä on täytettäviä paikkoja, toimitetaan vaalit vain tämän vaalipiirin osalta. Valtuuston varsinaisesta jäsenestä ja hänen henkilökohtaisista varajäsenistään äänestetään yhtenä kokonaisuutena. Muutoin varajäsenistä / varamiehistä äänestetään erikseen. Mikäli äänestetään yleisvarajäsenistä, tulee valintaa suorittavan toimielimin määrittää, missä järjestyksessä yleisvarajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten sijaan.

11 10 (18) Äänioikeus ja äänimäärä Liittokokouksessa jokainen kokousedustaja on äänioikeutettu. Edustajalla on se äänimäärä, jonka jäsenyhdistys on antamassaan valtakirjassa ilmoittanut. Yhdellä edustajalla voi olla enintään 250 ääntä. Valtuustossa jokainen valtuuston jäsen on äänioikeutettu. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Hallituksessa liiton puheenjohtaja ja jokainen hallituksen jäsen on äänioikeutettu. Puheenjohtajalla ja jokaisella jäsenellä on yksi ääni. 18 Tasatulos - liiton säännöt 15, 20 ja 25 Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. 19 Vaalin tuloksen ilmoittaminen ja päätöksen toteaminen Puheenjohtajan on ilmoitettava vaalin tulos ja todettava valituksi tulleet jokaisen vaalin jälkeen. 20, sen keskeytyminen ja täydennysvaalit - liiton säännöt 11 ja 16 Vaaleilla valitun henkilön toimikausi määritellään tarkemmin erikseen jokaisen vaalin yhteydessä. Henkilön toimikausi voi keskeytyä ennenaikaisesti, mikäli henkilö on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä henkilö ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta henkilö menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti Mikäli liiton puheenjohtaja hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valtuuston varsinainen jäsen sekä hänen 1. ja 2. varajäsenensä aluetoimikunnan puheenjohtaja valtakunnallinen pääluottamusmies tai tämän varamies (sisäasiainministeriö) tilintarkastusyhteisö on /ovat pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, tulee toimittaa täydennysvaalit. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa. Mikäli liiton puheenjohtaja, hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen, aluetoimikunnan puheenjohtaja, valtakunnallinen pääluottamusmies tai tämän varamies (sisäasiainministeriö) tilintarkastusyhteisö ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen erottamista tehtävästään vaatia esityksellä muulloin kuin liittokokousvuonna. Esityksiä ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Valtuusto päättää edellä mainitun henkilön erottamisesta muulloin kuin liittokokousvuonna. Mikäli edellä mainittu henkilö erotetaan, tulee vaalit toimittaa valtuuston kokouksessa.

12 11 (18) Täydennysvaali tulee toimittaa myös, mikäli hallituksen ensimmäinen (1.) tai toinen (2.) varapuheenjohtaja hallituksen työvaliokunnan jäsen poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsen on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Täydennysvaali toimitetaan hallituksen kokouksessa. Mikäli edellä mainittu henkilö ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen vapauttamista tehtävästään vaatia ja vaalit toimittaa hallituksen kokouksessa. Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu määräytyvät kuten varsinaisessa vaalissa. Vaali toimitetaan samalla tavalla kuin varsinainen vaali. Ylimääräisen liittokokouksen, valtuuston tai hallituksen valitseman henkilön toimikausi kestää joko seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen tai seuraavan varsinaisen liittokokousvuoden loppuun, jossa / jonka aikana valinnat tehdään seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Henkilön, joka on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, tulee viipymättä ilmoittaa asiasta liiton hallitukselle. 21 Vaalissa annetut hyväksytyt äänet ja vaalilipun hylkääminen Vaalin tulos määräytyy vaalissa annetuista äänistä. Annettuja ääniä ovat eri ehdotuksen puolesta kantaa ottaneet äänet. Ääniä laskettaessa ei siten oteta huomioon tyhjiä ääniä, hylättyjä ääniä eikä äänioikeutettuja, jotka ovat esteellisiä, pidättäytyneet äänestyksestä tai olleet poissa vaalitoimituksesta. Vaalilipun hylkäämisessä noudatetaan seuraavaa: vain kokouksessa jaettu liiton vaalilippu hyväksytään vaalilippu hylätään, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa vaalilippu hylätään, jos siinä on vaalikelvottoman nimi vaalilippu hylätään, jos siinä on enemmän nimiä kuin on valittavia vaalilippu hyväksytään, jos nimiä on enimmäismäärää vähemmän vaalilippu hylätään, jos lippuun on merkitty nimikirjoituksella, nimikirjaimin, piirroksin tai muulla tavoin kuka sen on antanut, taikka siihen on tehty muunlainen asiaankuulumaton merkintä. Vaalilippu ei ole mitätön kun liittokokouksessa ääntenlaskija merkitsee lippuun sen äänimäärän, jonka jäsenyhdistys on valtakirjalla kokousedustajalle antanut. jos puheenjohtaja ja ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä lipun hylkäämisestä, asian päättää kokous.

13 12 (18) VAALIT 22 Liittokokouksen puheenjohtajat - liiton säännöt 15 Jäsenyhdistysten nimeämät liittokokousedustajat valitsevat keskuudestaan liittokokoukselle yhden tai useamman puheenjohtajan. 23 Liittokokousedustajat - liiton säännöt 12 Vaalipiirit Liittokokouksen edustajavaalissa vaalipiirinä toimivat jäsenyhdistykset. Jäsenyhdistyksen liittokokousedustajien lukumäärä määräytyy liittokokousta edeltävän kalenterivuoden lopun varsinaisten jäsenten määrän perusteella siten, että yksi edustaja nimetään kutakin alkavaa 250 jäsenlukua kohden. Ehdokkaat asetetaan jäsenyhdistysten sääntöjen mukaisesti. Oikeus asettua ehdokkaaksi Edustajan tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Vaalitapa ja vaalien toimittaminen Vaalit toimitetaan jäsenyhdistysten sääntöjen ja valintaa koskevien päätösten mukaisesti. Vaalien tuloksen vahvistaminen ja tarkastaminen Jäsenyhdistys vahvistaa liittokokousedustajavalintansa valtakirjalla, jossa jäsenyhdistys valtuuttaa edustajan käyttämään yhdistyksen puhe- ja äänivaltaa liiton liittokokouksessa. Valtakirjaan tulee merkitä myös edustajan kokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä. Yhdellä edustajalla voi olla enintään 250 ääntä. Valtakirja tulee toimittaa liittoon viimeistään kaksi viikkoa ennen liittokokousta. Keskusvaalilautakunta tarkistaa liittokokousedustajien valtakirjat. 24 Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - liiton säännöt 11 ja 16 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalit toimitetaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vaalit tulee toimittaa valtuuston jäsenten vaalien jälkeen. Valtuuston puheenjohtajalla ja tämän ollessa estynyt valtuuston varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan kokouksessa. Valinta suoritetaan valtuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta. Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokouksien välinen aika.

14 13 (18) Täydennysvaali Mikäli valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa. 25 Valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet - liiton säännöt 16 ja 17 Valtuustossa jäsenyhdistyksiä edustavat vaalipiireistä valitut jäsenet. Valtuuston jäsenten vaalit toimitetaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vaalit tulee toimittaa ennen valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalia. Vaalipiirit a varten maa on jaettu tämän vaalijärjestyksen 14 :n mukaisesti 20:een vaalipiiriin. Vaalipiirin valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy vaalia edeltävän kalenterivuoden lopun vaalipiirin jäsenyhdistysten varsinaisten jäsenten yhteenlasketun määrän perusteella siten, että yksi varsinainen jäsen sekä hänen henkilökohtainen 1. ja 2. varajäsen nimetään kutakin alkavaa 250 jäsenlukua kohden. Oikeus asettaa ehdokkaita valtuuston jäseneksi on vaalipiirin jäsenyhdistyksellä o ehdokasasettelu tapahtuu jäsenyhdistysten sääntöjen tai päätösten mukaisesti. jäsenyhdistyksiin kuuluvalla kymmenen (10) varsinaisen jäsenen muodostamalla ryhmällä (valitsijaryhmä). Valitsijaryhmällä on oikeus asettaa yksi ehdokas valtuustoon. o valitsijaryhmän tulee täyttää valitsijaryhmän perustamiskirja, jonka saa vaalipiirin vaalitoimikunnalta. Perustamiskirja toimii samalla valitsijaryhmän ehdokasasetteluesityksenä. Oikeus asettua ehdokkaaksi Valtuuston jäsenen tulee olla edustamansa vaalipiirin jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Hallituksen jäsenen tai varajäsenen tullessa valituksi valtuuston jäseneksi tai varajäseneksi, hän ei enää voi toimia hallituksen jäsenenä. Valtuuston jäsenten toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokousten välinen aika. Täydennysvaali Mikäli valtuuston varsinainen jäsen sekä hänen 1. ja 2. varajäsenensä on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa

15 14 (18) 26 Liiton puheenjohtaja - liiton säännöt 16 ja 22 Liiton puheenjohtajan vaali toimitetaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vaali tulee toimittaa ennen hallituksen muiden jäsenten vaalia. Oikeus asettaa ehdokkaita liiton puheenjohtajaksi on liiton jäsenyhdistyksillä. Oikeus asettua ehdokkaaksi Liiton puheenjohtajan ei tarvitse olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton puheenjohtajan toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokouksien välinen aika. Täydennysvaali Mikäli liiton puheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa. Erottaminen Mikäli liiton puheenjohtaja ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen erottamista tehtävästään vaatia esityksellä muulloin kuin liittokokousvuonna. Esityksiä ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Valtuusto päättää edellä mainitun henkilön erottamisesta muulloin kuin liittokokousvuonna. Mikäli edellä mainittu henkilö erotetaan, tulee vaalit toimittaa valtuuston kokouksessa. 27 Hallituksen ensimmäinen (1.) ja toinen (2.) varapuheenjohtaja - liiton säännöt 22 Hallituksen ensimmäisen (1.) ja toisen (2.) puheenjohtajan valinta toimitetaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valinta suoritetaan hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta. Hallituksen ensimmäisen (1.) ja toisen (2.) varapuheenjohtajan toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokouksien välinen aika. Täydennysvaali Mikäli hallituksen ensimmäinen (1.) tai toinen (2.) varapuheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan hallituksen kokouksessa. Tehtävästä vapauttaminen Mikäli hallituksen ensimmäinen (1.) tai toinen (2.) varapuheenjohtaja ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen vapauttamista tehtävästään vaatia ja vaalit toimittaa hallituksen kokouksessa.

16 15 (18) 28 Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet - liiton säännöt 16 ja 22 Hallituksen jäsenten vaalit toimitetaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vaalit tulee toimittaa liiton puheenjohtajan vaalin jälkeen. Hallitusta valittaessa noudatetaan hallituksen jäsenten lukumäärään suhteuttaen linjausta, että sen kokoonpano huomioi jäsenkunnan toiminnalliset sektorit sekä valtakunnallisen kattavuuden. Hallitusta valittaessa liittokokous päättää ensin valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärästä sääntöjen rajoissa. Oikeus asettaa ehdokkaita liiton hallituksen jäseneksi on liiton jäsenyhdistyksillä. Oikeus asettua ehdokkaaksi Hallituksen jäsenen tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Valtuuston jäsenen tai varajäsenen tullessa valituksi hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, hän ei enää voi toimia valtuuston jäsenenä. Hallituksen jäsenen toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokouksien välinen aika. Täydennysvaali Mikäli hallituksen jäsen tai varajäsen on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa. Erottaminen Mikäli hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen erottamista tehtävästään vaatia esityksellä muulloin kuin liittokokousvuonna. Esityksiä ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Valtuusto päättää edellä mainitun henkilön erottamisesta muulloin kuin liittokokousvuonna. Mikäli edellä mainittu henkilö erotetaan, tulee vaalit toimittaa valtuuston kokouksessa. 29 Hallituksen työvaliokunnan jäsenet Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan työvaliokunnan jäsenet. Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtajat ja kahdesta neljään (2-4) muuta jäsentä. Työvaliokuntaa valittaessa noudatetaan jäsenten lukumäärään suhteuttaen linjausta siten, että sen kokoonpano huomioi jäsenkunnan toiminnalliset sektorit. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai hallituksen ensimmäisen (1.) / toisen (2.) varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet (½) jäsenistä on kokouksessa läsnä.

17 16 (18) Hallituksen työvaliokunnan toimikausi on hallituksen jäsenten valinnan tekevien varsinaisten liittokokouksien välinen aika. Täydennysvaali Mikäli hallituksen työvaliokunnan jäsen on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan hallituksen kokouksessa. Tehtävästä vapauttaminen Mikäli hallituksen työvaliokunnan jäsen ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen vapauttamista tehtävästään vaatia ja vaalit toimittaa hallituksen kokouksessa. 30 Aluetoimikuntien puheenjohtajat - liiton säännöt 11 ja 16 Aluetoimikuntien puheenjohtajien vaalit toimitetaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vaalipiirit Aluetoimikuntien puheenjohtajien vaalissa vaalipiirinä toimivat aluetoimikunnat. Oikeus asettaa ehdokkaita aluetoimikunnan puheenjohtajaksi on kyseisen aluetoimikunnan alueella toimivalla jäsenyhdistyksellä. Oikeus asettua ehdokkaaksi Aluetoimikunnan puheenjohtajan tulee olla edustamansa aluetoimikunnan alueella toimivan jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Aluetoimikunnan puheenjohtajan toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokousten välinen aika. Täydennysvaali Mikäli aluetoimikunnan puheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa. Erottaminen Mikäli aluetoimikunnan puheenjohtaja ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen erottamista tehtävästään vaatia esityksellä muulloin kuin liittokokousvuonna. Esityksiä ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Valtuusto päättää edellä mainitun henkilön erottamisesta muulloin kuin liittokokousvuonna. Mikäli edellä mainittu henkilö erotetaan, tulee vaalit toimittaa valtuuston kokouksessa.

18 17 (18) 31 Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varaluottamusmies (SM) - liiton säännöt 11 ja 16 Poliisihallinnon valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja varaluottamusmiehen vaalit toimitetaan varsinaisessa liittokokouksessa. Poliisihallinnon valtakunnallinen pääluottamusmies ja tämän varamies edustavat myös hätäkeskuslaitoksessa palvelevia liiton jäsenyhdistyksen jäseniä hätäkeskuslaitoksen pääluottamusmiehen ohella. Poliisihallinnon valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valintaan ovat oikeutettuja osallistumaan liiton jäsenyhdistykset, joiden jäseniä luottamusmies edustaa. Oikeus asettaa ehdokkaita poliisihallinnon valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi ja tämän varamieheksi on poliisihallintoa edustavilla liiton jäsenyhdistyksillä. Oikeus asettua ehdokkaaksi Poliisihallinnon valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen tulee olla poliisihallinnon palveluksessa oleva liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Poliisihallinnon valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen toimikausi on valinnan tekevien varsinaisten liittokokousten välinen aika. Täydennysvaali Mikäli poliisihallinnon valtakunnallinen pääluottamusmies tai tämän varamies on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan valtuuston kokouksessa. Erottaminen Mikäli valtakunnallinen pääluottamusmies tai tämän varamies (sisäasiainministeriö) ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen erottamista tehtävästään vaatia esityksellä muulloin kuin liittokokousvuonna. Esityksiä ovat oikeutettuja tekemään liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Valtuusto päättää edellä mainitun henkilön erottamisesta muulloin kuin liittokokousvuonna. Mikäli edellä mainittu henkilö erotetaan, tulee vaalit toimittaa valtuuston kokouksessa. 32 Liiton ehdokas poliisihallinnon valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi / varavaltuutetuksi Poliisihallintoa varten valitaan työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko henkilöstöä edustava valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu ja tarvittaessa hänelle kaksi varavaltuutettua. Liitto voi asettaa yhden ehdokkaan valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi / varavaltuutetuksi. Valinnan liiton ehdokkaaksi tekee hallitus liittokokousvuonna. Varsinaisen valinnan suorittaa poliisihallintoa koskevan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen allekirjoittajajärjestöjen muodostama vaalitoimikunta. Tältä osin ehdokasasettelu toimitetaan syyskuuta uuden toimikauden alkamista edeltävänä vuonna.

19 18 (18) Oikeus asettaa ehdokkaita liiton ehdokkaaksi poliisihallinnon valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi / varavaltuutetuksi on poliisihallintoa edustavilla liiton jäsenyhdistyksillä. toimitetaan uuden toimikauden alkamista edeltävänä vuonna. Oikeus asettua ehdokkaaksi Liiton ehdokas poliisihallinnon valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi / varavaltuutetuksi tulee olla poliisihallinnon palveluksessa oleva liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Poliisihallinnon työsuojelun valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun / varavaltuutetun toimikausi on neljä kalenterivuotta alkaen liittokokousta seuraavan vuoden alusta, ellei hän itse vaadi tehtävistään vapautusta tai jokin poliisihallintoa koskevan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen osapuoli tee vapauttamisesta sellaista esitystä, jonka valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun tehtäväänsä valinnut vaalitoimikunta hyväksyy. 33 Poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsenet Sisäasianministeriön poliisihallituksen yhteydessä toimii työsuojelun keskustoimikunta, jonka toimialueena on koko maa ja sijaintipaikkana Helsinki. Keskustoimikunnassa on 13 jäsentä. Liitolla on oikeus nimetä toimikuntaan seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varamiehet. Liiton edustajia valittaessa noudatetaan linjausta, että jäsenistön kokoonpano huomioi liiton jäsenkunnan toiminnalliset sektorit sekä valtakunnallisen kattavuuden. Liiton edustajat valitsee hallitus liittokokousvuonna. Oikeus asettaa ehdokkaita poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäseneksi on liiton jäsenyhdistyksillä. Oikeus asettua ehdokkaaksi Poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsenen tulee olla poliisihallinnon palveluksessa oleva liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton palveluksessa oleva jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen ei ole vaalikelpoinen. Poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta alkaen liittokokousta seuraavan vuoden alusta. Täydennysvaali Mikäli poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsen on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, on toimitettava täydennysvaali. Täydennysvaali toimitetaan hallituksen kokouksessa. Tehtävästä vapauttaminen Mikäli poliisihallinnon työsuojelun keskustoimikunnan jäsen ei nauti liiton jäsenistön / edustamansa tahon luottamusta tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, tulee hänen vapauttamista tehtävästään vaatia ja vaalit toimittaa hallituksen kokouksessa.