2.2. Valmennustoiminta Huoltorakennus ja Takon Soutajien toimisto Kirkkovenejoukkueet Kilpailusaavutukset...

Transkriptio

1 internet: 1(14) Sisällysluettelo Sisältö 1. YLEISTÄ SEURATOIMINTA Hallitus Valmennustoiminta Kilpailutoiminta olympialuokat Kansainvälinen soutu Kotimaan kisat Sisäsoutu kisat Kilpailujen järjestäminen Nuorisotoiminta Kalustotoiminta Huoltorakennus ja Takon Soutajien toimisto Tiedotustoiminta Taloustoiminta Puuveneet Pienpuuveneet Kirkkoveneet KILPAILUTOIMINTA Pienpuuveneet Kirkkovenejoukkueet Kilpailusaavutukset Pirkan Soutu Viking-Soutu Tampereen Kansainvälinen Regatta...13

2 internet: 2(14) 3.7. Muu kilpailutoiminta KOULUTUS JA VALMENNUS Valmennus Leirit Soutukoulu Tuomari- ja valmentajatoiminta EDUSTUKSET Suomen Soutuliitto ja muut edustukset JUHLAT JA HUOMIONOSOITUKSET Soutukauden päättäjäiset Merkkipäivät Seuran Palkinnot Suomen Mestarit vuonna Takon Soutajat ry:n kokoukset SOUTUSPINNING TALOUS...16

3 internet: 3(14) 1. YLEISTÄ Toimintavuonna 2011 Takon Soutajat ry:n toimintaa on pidetty samalla korkealla tasolla kuin edellisinä vuosina. Puitteet Hatanpäällä on pidetty hyvässä kunnossa. Käyttöaste on edelleen pysynyt hyvänä ja arki-iltojen seuran harjoitusvuorot ovat olleet koko vuoden ahkerammin käytössä. Soutuspinningin vetäminen sekä eri soututapahtumien järjestelyt hoidettiin perinteiseen tapaan pääosin talkootöinä, johon seuran toimintojen järjestäminen perustuu. Muutama vuosi sitten alkanut seuran juniori/nuorisotyön määrätietoinen kehittäminen on näkynyt sekä kilpailutuloksissa että harjoittelun laadun parantumisena. Takon Soutajat otti seitsemännen kerran peräkkäin parhaan olympialuokan veneiden soutuseuran tittelin, Schultenin kannun. Juniori/nuorisotyössä erityisesti valmennuksen ja valmentajien panos on ollut merkittävä. Joukkoon on saatu muutama todella lahjakas nuori ja olosuhteet pyritään jatkossakin pitämään suopeina kehitykselle. Huipputasolla Ulla Varvio jatkoi A-soutumaajoukkueessa olympiamitalistin Minna Niemisen kaksikkoparina. Parhaana saavutuksena oli MM-kisojen 10. sija naisten pariairokaksikossa. Tavoitteena heillä on Lontoon Olympialaiset Tampereen kaupungin myötämielinen suhtautuminen lajiamme ja harrastustamme kohtaan on jatkunut kiitettävästi. Järjestämiämme soudun massatapahtumia ajatellen ensiarvoisen tärkeistä rantaolosuhteista on huolehdittu sekä Hatanpäällä että Kaukajärvellä. Kaukajärven kalustosuojaa käytettiin kesäaikaan päivittäin ja sen tila on osoittautunut jo nopeasti ahtaaksi kaikkien vesiurheiluharrastajien käyttöön. Neuvottelut on aloitettu parannusten suhteen. Vuoden 2011 aikana Takon Soutajat liikutti kaikkiaan yli kansalaista. 2. SEURATOIMINTA Seura toimii hallituksen alaisena. Varsinaisia nimettyjä toimikuntia olivat Kaukajärvitoimikunta, tiedotustoimikunta ja valmennusvaliokunta, muut toiminnot hoidettiin vastuuhenkilöiden toimesta Hallitus Timo Pitkänen puheenjohtaja, Seppo Koiranen varapuheenjohtaja, juniorit Perttu Kivimäki sihteeri, kirkkovenetoiminta Kirsi-Maria Pänttönen Lasse Mäki seuralehti/ tiedotus

4 internet: 4(14) Varajäsenet: Paavo Salonen puuvenesoutu Eija Petäjäniemi valittiin hallitukseen, mutta hän jätti hallituspaikan, kun aloitti seuran toimistossa seurasihteerin ominaisuudessa. Hallitus kokoontui joka kuukauden toinen keskiviikko yhteensä 11 kertaa. Hallituksen ulkopuolisina Timo Juojärvi, tiliöinti sekä Juuso Kekkonen ja Jari Kekkonen kirjanpito/talous. Toiminnantarkastajina toimivat Marko Kalela ja Tarmo Lindström Valmennustoiminta Vuonna 2006 toimintansa aloittanut valmennustoimikunta laajennettiin sisältämään sekä olympialuokan että puuvenevalmennuksen linjauksia. Kokoonpano v oli Tomas Cervinka, Perttu Kivimäki, Pekka Petäjäniemi ja Paavo Salonen. Tomas Cervinka on toiminut myös seuran päävalmentajana. Päättyneen toimintavuoden aikana seuran joukkueiden valmennuksesta ovat vastanneet Tomas Cervinka (aikuiset ja juniorit), Carlos Salinas (LW2x), Timo Juojärvi (muut naiset), Pekka Petäjäniemi (juniorit). Tampereen Soutukeskuksessa järjestettiin talviaikaan soutukoulu kahdesti viikossa. Sen vetämisestä vastasivat Tomas Cervinka ja Pekka Petäjäniemi sekä syksystä 2011 lähtien nuorten voimaharjoittelun osalta Juho-Pekka Petäjäniemi ja Topias Haavisto Kilpailutoiminta olympialuokat Kansainvälinen soutu Kansainvälisellä tasolla takolaisista oli mukana enimmäkseen Ulla Varvio. Hän osallistui kahteen maailmancupin kilpailuun W2x luokassa yhdessä Minna Niemisen kanssa. Heidän sijoituksensa olivat Münchenissä 9.,ja Hampurissa11. MM kisoissa Ulla ja Minna olivat 10. jääden suorasta olympiapaikasta niukasti 2 sijaa ja 6 sekuntia. Hampurin MC -kisaan osallistui lisäksi Takon LM2x -luokassa venekunta J-P ja Joonas Petäjäniemi, sijoittuen tiukassa C-finaalissa 5. eli kokonaissijoitus oli 17. J-P ja Joonas Petäjäniemi osallistuvat ensimmäisenä suomalaisvenekuntana yhteen Euroopan suurimmista souturegatoista Villachissa Itävallassa. Takolaiset voittivat lauantain alkueränsä, minkä perusteella määriteltiin sunnuntain finaalit. Finaaliin osallistui 6 venekuntaa 5 eri maasta ja Takon venekunta toi komean voittopokaaliin Tampereelle. Avoimissa Baltian mestaruussouduissa Pärnussa 2000m ja 500 m matkalla.lm2x (J-P ja Joonas) oli molempina päivinä 3. ja Nea Toivanen molempina päivänä 4.

5 internet: 5(14) Takon Soutajien Masters edustuksesta vastasivat Timo Pitkänen ja Lasse Mäki, jotka soutivat lähdöt kaksikko ilman perämiestä 50-vuotiaiden sekä 43-vuotiaiden sarjassa. 50- vuotiaiden sarjassa sijoitus oli 15. kaikkiaan 20 joukkueesta ja 43-vuotiaiden sarjassa sijoitus oli 24. kaikkiaan 29 joukkueesta. Lisäksi he olivat mukana suomalaisten kootussa joukkueessa 36-vuotiaiden kahdeksikossa Kotimaan kisat Tako voitti peräti seitsemännen (7) kerran peräkkäin olympialuokan tavoitelluimman pystin, eli Schultenin kannun, joka annetaan kesän SM -kisojen perusteella menestyneimmälle soutuseuralle. Kesän SM -mitalisaldomme nousi peräti 20 kultaan - 17 hopeaan ja - 12 pronssiin, eli yhteensä 49 mitaliin. Kun jaossa oli kesän aikana 50 Suomen mestaruutta, voi nopeasti ynnätä, mikä seura oli kirkkaasti Suomen paras. Lopputilanne seurapisteiden kolmen parhaan osalta on takolaisittain aivan uskomaton: - Tako 242 p - Neste 106 p - SMARK 99 p Piste-ero, 136 pistettä, on Schultenin kannun monikymmenvuotisen historian suurin. Toivottavasti tämä kertoo enemmänkin meidän hyvyydestämme kuin muiden seurojen huonoudesta no, ehkä totuus koostuu vähän molemmista. Ja ei tässä kaikki, sillä samalla Tako on Suomen paras miesseura (Tako 87p, Neste 43p, Valkeakoski 39p), paras naisseura (Tako 52p, Smark36p, Lappeenranta ja Neste 24p), paras junioriseura (Tako 122p, Jämsänkoski 64p, Smark 54p) ja paras alle 16 -vuotiaiden seura (Tako 96p, Smark 35p, Neste 23p). Ainoastaan parhaan seniori B ( vuotiaiden) titteli jää puuttumaan täydellisestä herttareetistä. Takon Soutajat kuittasi myös soutuliigan voiton, joten kesä oli näiltä osin täysi kymppi. Vaikka kesä näytti Takon Soutajien suuruuden nimenomaan joukkueena, on yhden soutajan suoritus seuransa eteen vertaansa vailla: Juho-Pekka Petäjäniemi urakoi Takon nimissä tänä kesänä 11 miesten SM -lähdössä ja voitti niissä 8 kultaa ja 3 niukkaa hopeaa eri veneluokissa. Tähän saavutukseen ei suomalaisen soudun historiassa kovin moni soutaja Suomessa ole ennen pystynyt Sisäsoutu kisat Sisäsoutukilpailuista osallistuttiin 2000m Suomen Mestaruuskilpailuihin Helsingissä, 10000m Suomen Mestaruuskilpailuihin Kotkan Huuma liikuntakeskuksessa sekä SportExpo 500m tapahtumaan Helsingissä. Seppo Peltola ja Marika Kivistö osallistuivat Ison-Britannian avoimiin mestaruuskilpailuihin Sepon ollessa 1. M65 sarjassa ja Marikan voittaessa kultaa N40 sarjassa.

6 internet: 6(14) Kilpailujen järjestäminen Tampereen 50. Kaukajärven Kansainväliset soudut oli juhlaregatta puolivuosisataiselle soudulle ja samalla soutuliigan osakilpailu. Juhlaregatan kunniaksi Soutupaviljongilla järjestettiin erityinen muistelutilaisuus takavuosien tapahtumille. Pirkan Soutu järjestettiin heinäkuun viimeinen viikonloppu yli 30 takolaisen talkooihmisen panoksella. Samalla kilvoiteltiin keskimatkan pienpuuveneiden SM titteleistä. Kaukajärvellä järjestettiin myös toiset olympialuokan soudut eli pienveneiden SM kilpailut elokuussa. Hyvissä olosuhteissa nähtiin maan parhaiden yksikkö ja kaksikkosoutajien vauhtia Nuorisotoiminta Nuorisotoiminta liittyi paitsi soutukouluun myöskin jo mukana olevien nuorten harjoitteluun ja muuhun yhteistoimintaan. Vuoden 2011 aikana panostettiin uusien junioreiden hankintaan. Takon Soutajien junioritoimintaa esiteltiin huhtikuussa Koillisen Kevätkarkeloilla Atalan koululla sekä lokakuussa Eloa Elämään -tapahtumassa Ylöjärvellä. Lisäksi soutukoulusta tehtiin juttu paikalliseen lehteen. Junioritoimintaan liittyi mukaan 3 uutta soutuharrastajaa ja 2 taukoa pitänyttä soutajaa palasi mukaan toimintaan. Takon Soutajat haki seuratukea Nuorten harjoittelukulttuurin kehittämiseen ja sitä myönnettiin 1500 Euroa. Seuramme junioreilla onkin kaudella 2011 ollut mahdollisuus harjoitella ohjatusti useammin kuin aikaisemmin. Harjoittelumäärän kasvu näkyy jo tulostason kehittymisenä. Seuratuen myötä soutukoulua oli mahdollista jatkaa elokuun loppuun asti. Osaa nuorista koulutettiin apuohjaajiksi harjoituksiin seuratuen avustuksella. Kilpailukauden päätyttyä maanantaisten ja perjantaisten voimaharjoitusten lisäksi lauantaisin harrastettiin yhteislenkkejä harjoittelun monipuolistamiseksi. Lämmin loppuvuosi mahdollisti patikointi-, sauvakävelylenkit lauantaisin pitkälle syksyyn. Sunnuntaisin jatkeettiin soutuharjoituksia Kaukajärvellä marraskuun puoliväliin asti. Loppuvuodesta oli nuorille lauantaisin tarjolla ohjattua uintitekniikan harjoittelua sekä hengenpelastus-harjoittelua. Nuorisoleiriä ei vuonna 2011 järjestetty Tampereella. Soutuliiton ensimmäinen leiri oli toukokuun lopussa Helsingissä Your Move tapahtuman yhteydessä ja kaksi seuraavaa heinäkuussa ja syyskuussa Kisakalliolla Lohjalla. Takon Soutajilta oli 4 osallistujaa syyskuun leirillä. Koululaisten soutuspinning tapahtumaa kotiratasoutua pyöritettiin keväällä ja syksyllä Takon Soutajien toimesta. Tapahtumaan osallistui molemmilla kerroilla yli 30 nuorta Tampereelta ja lähialueelta. Hämeen Sportti leirillä kesäkuussa Takon Soutajat järjesti ohjausta kirkkovene ja olympialuokkien veneillä sekä ergometreillä.

7 internet: 7(14) 2.5. Kalustotoiminta Olympialuokkien veneiden puolelle saatiin uusi miesten kevyen luokan pariairokaksikko. Yksi vanha puurakenteinen pariairokaksikko vaurioitui käyttökelvottomaksi. Kirkkoveneet huollettiin asianmukaisesti talkootyönä. Uuden keväällä hankitun kirkkoveneen myötä käyttötilanne parani. Yksi vanha kiinteäpenkkinen kirkkovene luovutettiin pois. Seuran puuvene- ja kirkkovenearmadaan kuuluu 5 varsinaista kirkkovenettä, yksi parisoutuvene ja yksi yksinsoutuvene. Concept2-sisäsoutulaitteita seuralla on yhteensä 35 kpl. Talven ja kevään aikana koneet puhdistettiin sisältä. Kaksi Wattbike sisäharjoittelupyörää ovat olleet hyvänä harjoittelun monipuolistajana Huoltorakennus ja Takon Soutajien toimisto Rakennusten huolto- ja kunnostustöistä on vastannut Eino Auvinen ja kiinteistönhoitaja Antti Saarinen. Toimiston aukioloaika oli alkuvuoden klo ja loppu vuodesta siirryttiin osittain etätyökäytäntöön. Toimistonhoitaja on ollut tavattavissa sopimuksen mukaan. Puhelinta päivystettiin kello sekä aikoina, jolloin monia asioita on ollut vireillä yhtä aikaa, jopa koko päivän ajan. Toimistonhoitajana on ollut Tmi Eija Petäjäniemi Tiedotustoiminta Tiedotustoiminnan vastuuhenkilönä menneen kauden aikana toimi Lasse Mäki. Tiedotustoimikunnassa jäsenenä toimivat Timo Pitkänen ja Eija Petäjäniemi. Jäsenistön suuntaan seuratoiminnan informaatiokanavana toimi edelleen jäsenlehti Airojen Loiske, joka vuonna 2011 ilmestyi keväällä ja syksyllä. Seuralehti koetaan edelleen tarpeellisena. Lehden postittamista jäsenistölle netin välityksellä pyrittiin hyödyntämään. Seuralehti julkaistiin myös seuran omalla nettisivustolla, josta se oli ladattavissa halukkaille. Jäsenlehden toimittamisesta vastasi Lasse Mäki. Seuran nettisivujen käyttömäärät olivat edelleen kasvussa ja nettisivuista on muodostunut tiedottamisen kannalta kaikkein tärkein ulkoinen kanava. Nettisivuilta löytyvät tärkeimmät ja tuoreimmat tiedot mm. kilpailuista ja muista tapahtumista sekä soutuspinning asioista. Seuran nettisivustoja on edelleen pyritty kehittämään sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti palvelemaan paremmin seuran jäsenistöä ja muita käyttäjäryhmiä. Sivujen ylläpidosta vuoden aikana on vastannut Timo Pitkänen. Seuralla on myös sosiaalisen median sivusto Facebookissa.

8 internet: 8(14) Seuran ilmoitustaulu soutukeskuksella on toiminut perinteisesti virallisena ajankohtaisten aiheiden tiedotuspaikkana. Ilmoitustaulu on palvellut erityisesti aktiiviharrastajia ja muita soutukeskuksella kävijöitä. Aktiivijäsenistön keskuudessa sähköpostista on muodostunut käytetyin väline yksittäisten ja päivittäisten asioiden tiedonvälitykseen. Käytännössä sähköposti toimi lisäksi vahvana sisäisenä keskustelukanavana myös seuran päätöksenteon valmistelussa. Postituslistoja kehittämällä sähköposti toimi hyvin myös kohdennetussa seuratiedottamisessa. Aamulehden seurat palstaa käytettiin tiedottamiseen erillisistä seuratapahtumista. Soututoiminnan esittelyä ja tiedotusta soutukoulusta oli mm. Tampereen kaupungin liikuntaviraston kesätoimintaesitteissä. Erityisesti paikallislehtien Tori ja Tamperelainen kanssa jo vakiintunut hyvä yhteistyö jatkui sekä Aamulehden Moro-liite saatiin julkaisemaan kiitettävän paljon soutukirjoituksia. TV:ssä seura oli mukana Kaukajärven SM-kilpailuissa, jossa paikalla oli YLE urheiluruutu. FST teki nuorisourheilu sarjaan osan soutuun tutustumisesta Taloustoiminta Vuonna 2011 toimisto hoidettiin toimeksiantosopimuksella 4 tunnin päivittäisellä päivystyksellä Tmi Eija Petäjäniemin toimesta. Tämä aiheutti taloudenpitoon oman haasteensa. Tärkeimmät varainhankintakeinot ovat olleet soutuspinning, jäsenmaksut ja kirkkovenevuokraustoiminta sekä järjestämämme soututapahtumat. Verottajan myöntämä verohuojennus päätös soutuspinning- ja kirkkovenevuokraustoiminnasta jatkuu ja päätös oli voimassa vuoden 2011 loppuun. Edellisten vuosien hyvien taloudellisten tulosten johdosta seuralla on ollut mahdollisuus kehittää toimintaa ammattimaisempaan suuntaan valmennuksen ja hallinnon osalta. Päävalmentajana on jatkanut Tomas Cervinka. Myös kansainväliselle huipulle pyrkivien huippusoutajiemme valmentautuminen leireineen ja kisamatkoinen vaatii jatkossa aina enemmän varoja Puuveneet Pienpuuveneet Puuvene soutajien avovesikausi oli jälleen pitkä; ensimmäisen kerran veneet laskettiin vesille maaliskuun puolen välin jälkeen ja viimeiset vedot vedettiin joulukuun loppupuolella. Seuran yksikkö ja kaksikko olivat ahkerassa käytössä ja niille kertyi soutukilometrejä päivittäin. Kesällä Pyhäjärven rannassa olikin mukavaa vilskettä puuvenesoutajien lähtiessä tai saapuessa lenkeiltään.

9 internet: 9(14) Erityisen ilahduttavaa kesässä oli naissoutajien aktivoituminen myös pienvene puolella. Soutuinnostuksesta kertoo, että he hankkivat myös omia veneitä, jotka saatiin pienellä järjestelyllä mahtumaan nyt aivan täyteen pakattuun venevajaan Kirkkoveneet Tamperelainen kirkkovenekilpailutoiminta jatkui Takon Soutajien joukkueena, kun edelleen entiset Kalmarin Soutajien miessoutajat jatkoivat edustamistaan Takon Soutajissa. Tämä uusi Takon Soutajien miesten kirkkovenejoukkue harjoitteli talvisin kaksi kertaa viikossa soutukeskuksella Perttu Kivimäen ja Paavo Salosen ohjelmien mukaisesti. Tiistaisin oli kuntopiiriharjoitus ja torstaisin ergo-soutua. Talvella tehtiin sunnuntaisin useamman tunnin kestänyt hiihtolenkki. Huhtikuusta alkaen joukkue harjoitteli Pyhäjärvellä tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Kirkkovenespinning jatkui kesän aikana. Sitä voi pitää sisäsoudun kesäisenä versiona. Soutajat varaavat etukäteen paikan veneestä ja perämies soudattaa porukalle noin tunnin mittaisen lenkin, jonka aikana tehdään sisäsoutuspinningistä tuttuja harjoitteita: erilaisia tekniikkaharjoituksia ja soutua vaihtelevilla tahdeilla ja tehoilla. Perämiehenä ja ohjaajana toimivat kesän aikana miesten kisakirkkoveneen soutajat. Veneinä käytettiin vuorotellen Takon Soutajien ja Kalmarin Soutajien kirkkoveneitä. Takon naisten kirkkovenejoukkue jatkoi soutuaan harrasteporukan kanssa.talvikaudella harrasteporukan harjoittelupäivät olivat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin seuran salissa. Järvellä harjoiteltiin edelleen kahdesti viikossa, mutta harjoitusajat pitenivät selvästi sisäsoutukaudesta. 3. KILPAILUTOIMINTA Takon Soutajien järjestämissä kilpailutapahtumissa oli osanottajia kaikkiaan n henkilöä Pienpuuveneet Takon pienpuuvenesoutajat osallistuivat aktiivisesti kesän soutukilpailuihin. Kova panostus kirkkovenetoimintaan vähensi ehkä kuitenkin pienpuuvene puolen mitaleita ja osallistumisia kesän kilpailuihin. Seuraliigassa Takon Soutajat sijoittui viime vuoden tapaan neljänneksi. Pisteitä kertyi kuitenkin enemmän kuin viime vuonna, mikä kertoo kiristyneestä kilpailusta ja puuvenekilpailujen osallistujamäärien kasvusta. Puuveneiden seuraliiga Kouvolan Soutajat 520 pistettä 2. Sulkavan Urheilijat pistettä 3. Mikkelin Soutajat 405 pistettä 4. Takon Soutajat 317 pistettä

10 internet: 10(14) Kaiken kaikkiaan neljäkymmentäkolme seuraa pääsi pisteille. SM-kilpailuista Takon Soutajien edustajat voittivat mitaleja seuraavasti: Pirkan Soutu SM-25km Yksinsoutu miehet yleinen 3. Perttu Kivimäki Yksinsoutu miehet yli 40 vuotta 3. Paavo Salonen Vuorosoutu miehet yli 40 vuotta 1. Jarkko Bamberg - Petri Kalliala Parisoutu miehet yli 40 vuotta 2. Pentti Jokela Jari Jokinen 3. Pentti Mäennenä Pertti Ovaska Parisoutu sekasarja 2. Toni Pennanen Miia Pennanen Sulkava SM 1km Yksinsoutu miehet yleinen 2. Perttu Kivimäki Parisoutu miehet yli 40 vuotta 1. Paavo Salonen - Kimmo Mörö Sekaparisoutu yli 40 vuotta 3. Paavo Salonen Marita Lumiaho Sulkava SM 10km Yksinsoutu miehet yli 40 vuotta 2. Paavo Salonen Parisoutu miehet yli 40 vuotta 3. Jari Jokinen Pentti Jokela Parisoutu miehet yli 50 vuotta 3. Pentti Mäennenä Pertti Ovaska

11 internet: 11(14) Parisoutu sekasarja yleinen 3. Toni Pennanen Miia Pennanen Parisoutu sekasarja yli 40 vuotta 3. Paavo Salonen Marita Lumiaho 3.2. Kirkkovenejoukkueet Miesten kirkkovenejoukkue lähti kesään yhtenä ennakkosuosikkina edellisen vuoden 10km:n voiton myötä. Joukkue oli pysynyt hyvin kasassa ja harjoitellut tiiviisti yhdessä syksyn, talven ja kevään. Keskimatkan SM kilpailtiin Lappajärvellä kovassa helteessä. Takon joukkue piti väliaikalähdöllä kilpailussa johtopaikkaa koko kilpailun ajan ja voitti toiseksi tullutta Sulkava joukkuetta reilut puoli minuuttia. Sulkavan kirkkoveneiden SM- ja MM-kilpailuun Takon Soutajien joukkue lähti hakemaan vielä puuttunutta pitkän matkan mestaruutta. MM-kilpailun 2km:n matkalla Kouvolan joukkue, muutamalla ulkopuolisella soutajalla vahvistettuna, oli ylivoimainen. Takon joukkue taisteli hopeasta tiukasti Sulkavaa vastaan mutta taipui loppumetreillä kolmanneksi. Taktiikka 58km kilpailuun oli yksinkertainen ja raaka; heti paukusta kärkeen ja muilta karkuun. Taktiikka onnistuikin muilta osin mutta Mikkelin joukkue jaksoi roikkua vajaan vene mitan päässä yli puoleen väliin. Sitten eroa alkoi kuitenkin syntyä ja kilpailu vaikutti ratkenneelta. Sulkavan soutu näytti kuitenkin jälleen vaativuutensa, kun kymmenen kilometriä ennen maalia Mikkeli alkoi lähestyä uhkaavasti. Tilanne oli kuitenkin Takon joukkueen hallinnassa ja tuloksena oli kirkkoveneiden maailmanmestaruus ja ensimmäinen Sulkavan soudun voitto pirkanmaalaiselle kirkkovenejoukkueelle. Lyhyiden matkojen, 2km ja 10km, SM kilpailut pidettiin Mikkelissä, Anttolanhovissa. Takon Soutajien miesten joukkue saavutti molemmissa lähdöissä toisen sijan, ylivoimaisen Kouvolan joukkueen jälkeen. Mikkelin kilpailussa mukana oli ensimmäistä kertaa Takon Soutajien historiassa myös kirkkoveneiden sekajoukkue. Joukkue souti aivan erinomaisesti ollen 2km:lla kahdentoista joukkueen joukossa viides ja 10km:lla neljäs. Mitalit jäivät vai muutaman sekunnin päähän ja esimerkiksi 2km:lla joukkue oli lähempänä voittajajoukkuetta kuin Takon miesten joukkue. SM-kilpailuiden lisäksi miesten kirkkovenejoukkue osallistui alkukesästä Iitissä pidettävään Tiltun soutuun, voittaen sen ennen Valkealan Soutajia.

12 internet: 12(14) Takon Soutajien miesten joukkue oli soutuliigassa kesän paras miesten kirkkovenejoukkue. Naisten kirkkovenejoukkue osallistui kahteen soututapahtumaan kesän aikana. Kauden alussa, Vikingsouduissa, sijoitus oli kilpasarjan kolmas. Yhteiset harjoitukset harraste- ja mieskirkkoveneporukan kanssa tuottivat tulosta, koska kauden päätössoudussa sijoitus oli ensimmäinen ja 9km aika parani yli kahdella minuutilla. Voittoon joukkueen navigoi Virtasen Turkka. Sekaporukan ja olympialuokan miehistä koottu joukkue voitti Vikingsoutujen kuntosarjassa kultaa ja kauden päätöstapahtumassa Putkinotkon soudussa sijoittui kolmannelle sijalle. Tiistain ja torstain yhteistreeneissä kävi 7-11 naista säännöllisesti. Siksi yhteistyö olympialuokan naisten sekä miesten harraste- että kisaporukan kanssa oli tarpeellista. Tämän yhteistyön tuloksena seuralle saatiin myös SM- tasolla kisaava sekajoukkue. Yhteiset harjoituspäivät eritasoisissa treeneissä mahdollistivat soutajien vesille pääsyn ja veneet täyttyivät täydellisemmin. Pidempiin retkisoutuihin harrasteporukka osallistui sekajoukkueena säilyttäen hienosti tasonsa. Sulkavan souduissa perämiehenä toimi äkkikomennuksella seuran puheenjohtaja Timo Pitkänen. Sulkavan lauantain yösoutuun osallistuttiin ensimmäistä kertaa virallisella sekajoukkueella sijoittuen kahdenneksitoista 21 veneestä. Pirkan souduissa Turkka joutui taas soutajan paikalta perämieheksi ja sijoitus oli 11/28. Ajan perusteella joukkue olisi voittanut sekasarjan, mutta tässä soudussa sekajoukkueella ei ollut omaa sarjaa Kilpailusaavutukset Katso erillinen liite Pirkan Soutu 33. Pirkan Soutu osana Pirkan Kierroksen kuntotapahtumaa soudettiin lauantaina Soutu oli samalla myös pienveneiden SM -kisa toisen kerran peräkkäin. Reitti Pyhäjärvellä soudettiin historian ensimmäistä kertaa myötäpäivään: pienveneet kiersivät 3 kertaa Viikinsaaren ympäri ja kirkkoveneet kiersivät kaksi kertaa kerran Rajasalmen sillan luona olevan Soukon saaren. Ensimmäistä kertaa käytössä oli myös 50 kpl GPS -seurantalaitteita, joiden avulla etukäteen nopeimmiksi arvioitujen veneiden tilanne nähtiin reaaliaikaisena koko kisan ajan. Retkisoudussa 6.8. kaikki retkeilijät kiersivät perinteisesti Luodon saaren. Pirkan Soutuun osallistui 1069 soutajaa. Pirkan Soudun järjestelyistä vastasi erittäin kokenut järjestelytoimikunta Pirkan Kierroksen toimistonhoitaja Outi Kartanon johdolla ja erittäin hienoa oli nähdä useita junioreita vanhempineen mukana

13 internet: 13(14) talkoilemassa. Toimitsijoiden muonituksesta ja kanttiinista soututapahtumassa sekä soudun päätöstilaisuudesta vastasi Takon Soutajien naistoimikunta Kirsi Lehtisen johdolla Viking-Soutu 28. Viking-Soutu, yksi Pirkanmaan suurimmista soututapahtumista, soudettiin toukokuun viimeisellä viikolla, Soutuun osallistui 26 kirkkovenejoukkuetta eli noin 400 soutajaa. Viking- Soutu oli jälleen myös hyväntekeväisyyssoutu, jolla kerättiin rahaa TAYS:n Lastenklinikan hyväksi 2100 vuonna Hyväntekeväisyyssoutuun osallistui kaikkiaan 7 joukkuetta. Viking-Soudun järjestelyistä vastasi Eija Petäjäniemi / Timo Pitkänen Tampereen Kansainvälinen Regatta Kaukajärven kansainväliset soudut järjestettiin 50. kerran ja ajankohta oli heinäkuuta Osallistujia kansallisten soutajien lisäksi oli Tanskasta ja Latviasta kansainvälistä väriä tuomassa. Kaikkiaan viikonlopun aikana kilpaili noin 120 soutajaa. Tampereen kaupungin liikuntatoimi hoiti jälleen erinomaisesti Kaukajärven soutustadionin puitteet kuntoon mahdollistaen näin kisojen onnistumisen. Kaukajärven kisatapahtuman järjestelyistä vastasi Timo Pitkänen Muu kilpailutoiminta Soutukeskuksella järjestettiin kesän aikana useita eri soututapahtumia yritysten ja oppilaitosten kanssa. Kalustoamme lainattiin myös muihin firmojen, koululaisten ja yhteisöjen järjestämiin tilaisuuksiin. Putkinotkon Soutu järjestelyissä oltiin mukana elokuun lopussa. Souteluun osallistui yli 300 osanottajaa, seka-, mies-, nais-, kunto- ja kilpasarjoissa soudellen. Takon Soutajat avusti tilaisuuden läpiviemisessä tarjoamalla tilat, ajanoton ja kovaäänislaitteet. 4. KOULUTUS JA VALMENNUS 4.1. Valmennus Tomas Cervinka on päävalmentajana hoitanut olympialuokkien kesä- ja talviharjoittelun johtamisen. Valmennuksessa on käytetty seuraavia harjoituspaikkoja: Sisäsoutu- ja soutuallasharjoittelu Soutukeskuksella Kuntosali ja sauna Soutukeskuksella

14 internet: 14(14) Avovesiharjoittelu Pyhä- ja Kaukajärvellä Sauvakävely ja hiihtoharjoittelu Pyynikin, Kaupin, Pirkkalan, Kangasalan sekä Lamminpään maastossa Seuran nuoret soutajat Juho-Pekka Petäjäniemi ja Topias Haavisto aloittivat kesällä juniorisoutajien systemaattisen voimaharjoittelun 2 kertaa viikossa. Tämä on osaltaan selvästi edistänyt tulosten myönteistä kehittymistä Leirit Seuran jäsenet osallistuivat vuoden aikana Soutuliiton järjestämiin leiritapahtumiin. Valmennusleireillä Belgiassa ajalla olivat Ulla Varvio ja Juuso Kekkonen, sekä Juho-Pekka ja Joonas Petäjäniemi sekä Nea Toivanen ja Tomas Cervinka (valm.).. Valtakunnallinen nuorten soutajien leiri syyskuussa sai 4 takolaista liikkeelle Soutukoulu Soutukoulu toimi vuonna 2011 koko kesän koulujen alkuun asti Kaukajärvellä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Juho-Pekka Petäjäniemin vetämänä, muina vetäjinä toimivat Johanna Helenius sekä Topias Haavisto. Kesän aikana soutukoulussa osallistui kävi suotuun tutustumassa kaikkiaan yli 20 nuorta, joista 5 jatkoi harrastusta osallistuen säännöllisiin harjoituksiin syksystä alkaen Tuomari- ja valmentajatoiminta Seuramme kansainvälisen tuomarikortin omaava Olli Aro tuomaroi Tampereen Kansainvälisissä souduissa. Arto Mäkelä jatkoi kansallisissa tuomaritehtävissä. 5. EDUSTUKSET 5.1. Suomen Soutuliitto ja muut edustukset SSoL:n liittohallituksessa seuran edustajana toimi varajäsenenä Jukka Aro. Ssol piti kevätkokouksen Seurastamme oli paikalla Timo Pitkänen.

15 internet: 15(14) Uuden Melonta- ja soutuliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä. Perustamisasiakirjaa oli seurastamme allekirjoittamassa Timo Pitkänen. Hallitukseen valittiin seuramme jäsen Erik Anderson. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenenä Takon Soutajat osallistuu myös HLU:n järjestämään toimintaan. Seuran edustajat ovat mukana vuosikokouksissa. HLU kuuluu valtakunnalliseen SLU:hun. Seura on jäsenenä myös SVUL:n Hämeen piirissä. Turkka Virtanen edustaa seuraa Tampereen Urheilun Edistämissäätiössä. Tampereen Soutukeskuksen Tukisäätiön hallituksessa on kaksi Takon Soutajien edustajaa. Vuonna 2011 he olivat Toni Patrikainen ja Jukka Aro. 6. JUHLAT JA HUOMIONOSOITUKSET 6.1. Soutukauden päättäjäiset Soutukauden päättäjäiset järjestettiin Tampereen Soutukeskuksella Soutupaviljongissa Merkkipäivät Vuoden aikana vietimme seuraavia merkkipäiviä: Timo Öisti 50v, Pekka Petäjäniemi 50v, 6.3. Seuran Palkinnot Saarnin pokaali Ulla Varvio SEN A 1X Paras juniori Iiris Harjuntausta JUN C 1X Paras puuvene Miesten kirkkovenejoukkue 6.4. Suomen Mestarit vuonna 2011 Katso erillinen liite Takon Soutajat ry:n kokoukset Takon Soutajat ry:n vuosikokous pidettiin soutukeskuksella , vaalikokous Epävirallisempia tilaisuuksia eli jäseniltoja järjestettiin keväällä ja syksyllä.

16 internet: 16(14) 7. SOUTUSPINNING Sisäsoutu eli soutuspinning on tehokas kuntoilumuoto sekä niska- hartiaseudun ja selän toimintakykyä ylläpitävä laji. Soutuspinningissä kävi vuoden 2011 aikana noin asiakasta. Asiakaskunta on hyvin heterogeeninen joukko eri kuntoisia ja ikäisiä harrastajia. Spinningtuntien suosio on kasvanut erityisesti vuoden 2011 lopulla, sekä yksityisten, että yritysasiakkaiden osalta. Suurin suosio on ollut edelleen Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden tukemassa 60+ ikäihmisten tunneilla. Kysyntää kattamaan aloitettiin myös tiistaisin 55+ ryhmä, jota on niin ikään vedetty täydelle salille. Kaiken kaikkiaan jokaviikkoisia soutuspinningtunteja on viikossa 17. Työntekijöidensä yleiskuntoa kohottavan ja työkykyä ylläpitävän vaikutuksen ovat huomioineet myös yritykset. Vakituisia ja uskollisia yritys- ja yhteistyökumppaneitamme ovat olleet: Metso Minerals (Tampere) Oy, Tammerneon Oy, Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva, Tampereen Kaupungin Frenckelin Palvelupiste sekä Tilakeskus, Tullinkulman työterveys, Tampereen Työterveys, Koskiklinikka, Pirkkalan kunta, Itella, Lemminkäinen, Comatec, M-Real ja Hämeen Liikunta ja Urheilu. Yrityksille järjestettyjen yksityisten spinnituntien kautta olemme saaneet vakituisia asiakkaita myös mm. Logicalta. Maksuvälineinä spinningtunneille käyvät liikunta- ja kulttuurisetelit sekä uutena tulokkaana myös virikesetelit. Spinningtunnit ohjataan talkoovoimin. Näihin talkoisiin osallistuvat sekä puu- että olympialuokan soutajat. Soutuspinningtuntien säännöllisinä ohjaajina olivat, Timo Pitkänen, Mikko Heikkilä, Eija Petäjäniemi, Kaija Virtanen, Eino Hilden, Toni Patrikainen, Kirsi-Maria Pänttönen, Anne Lahtinen, Perttu Kivimäki, Marianne Soikkeli, Lasse Mäki ja Jukka Aro. Satunnaisesti tunteja ovat vetäneet vuoden 2011 aikana Mika Salonen, Toni Pennanen, Johanna Soini, Marika Kivistö, Turkka Virtanen, Johanna Selin, Ritva Ranta, Kristiina Kaila ja Nina Ijäs. 8. TALOUS Taloutta koskevat asiat selviävät tilinpäätösasiakirjoista.