Information på meänkieli. Näin vaalit toimivat Ruottissa!

Transkriptio

1 Information på meänkieli Näin vaalit toimivat Ruottissa!

2 1. Vaalisysteemi 1 2. Kuka saapi äänestää? 2 3. Puoluheet ja vaaliliput 3 4. Vaalilukalissa äänestäminen vaalipäivänä 4 5. Etukätheen äänestäminen sinun omassa eli muussa kunnassa 6 6. Ulkomailta äänestäminen 8 7. Eustajan (bud) kautta äänestäminen 8 8. Vaalitulos 9 9. Mantaattijako ja kynnykset Laki ja järjestys Tavalisia kysymyksiä vaalista Vaaliviranomhaisesta 13

3 1 1. Vaalisysteemi Vaalit valtiopäivile, maakäräjä- ja kunnanvaltuusthoon oon septämperin toisena pyhänä joka neljäs vuosi. Vaalit Euruuppaparlamänthiin oon kesäkuussa joka viies vuosi. Vaalisysteemi perustuu ylheisheen ja tasa-arvosheen äänioikeutheen. Se tarkottaa ette äänioikeus perustuu vain semmoshiin vaatimukshiin joita ihmisillä ylheensä oon, eli ikä, kansalisuus ja asumapaikkakunta ja siiheen ette kaikila äänestäjillä oon sama oikeus vaikuttaa vaalituloksheen, eli yks ääni henkeä kohi. Vaalitten pittää kans olla vapaaehtoset ja salhaiset. Se tarkottaa ette kukhaan muu ei saa määrätä mitä äänestäjä äänestää ja ette äänestäjällä ei ole pakko näyttää eli sanoa miten hään oon äänestänny. Vaalit Saamekäräjille oon kolmantenna pyhänä mai-/toukokuuta joka neljäs vuosi. Saamekäräjävaahliin jällaavat erityiset säänöt ko oon kyse esim. äänioikeuesta ja äänestämisestä. Lue enämpi saamekäräjävaalista osotheessa Mittasuhe Ruottin vaalisysteemi pittää niin oikeuenmukhaisesti ko maholista näyttää kansan poliittisen tahon. Sen takia mantaatit (paikat) esim. kunnanvaltuustossa jaethaan suhtheessa niihiin äähniin mitä puolue oon vaalissa saanu. Jos puolue saapi 20 prosenttia äänistä, sen pittää kans saa nuin 20 prosenttia mantaatista. Semmosta vaalisysteemiä kuttuthaan suhtheeliseksi (proportionellt). Vaalijeukrafii Vaalialuheet (-kretsar) oon jeukraaffisia aluheita jolle kansa valittee kantitaatit. Ajatus vaalialuheiten takana ette koko maa eli kaikki osat maasta eli osa jostaki läänistä eli kunnasta tullee eustetuksi, niin ette esim. ei vain suuritten kaupunkitten ihmiset tule valituksi. Valtiopäivävaalissa maa oon jaettu 29:hään vaalialuheesheen. Kunka monta valtiopäivitten 349 mantaatista (paikasta) tulevat eri vaalialuheista riippuu siittä kunka monta jolla oon äänioikeus joka vaalialuheela assuu. Kaikki maakäräjät oon kans jaettu vaalialuheishiin, mutta kunnista vain isot oon jaettu vaalialuheishiin. Valissa Euruuppaparlamänthiin koko Ruotti oon yks vaalialue. Ruotti oon jaettu 6000 vaalipiihriin (-distrikt). Vaalipiiri oon alue jossa oon ihmisiä joila oon änioikeus ja niissä pruukaa olla henkeä. Joka vaalipiirissä oon äänestyslukali. Äänestyslukali oon vain auki vaalipäivänä ja niissä saavat vain äänestää net äänestäjät jokka asuvat siinä vaalipiirissä.

4 2 2. Kuka saapi äänestää? Tiot väkirekisterissä (folkbokförings-) 30 päivää ennen vaalipäivää päättävät oonko sulla äänioikeus ja kans mihin vaalipiihriin sie kuulut. Sulla oon äänioikeus valtiopäivävaalissa jos sie: viimisthään vaalipäivänä täytät 18 vuotta, olet Ruottin kansalainen ja olet eli olet joskus ollu kirjoila (folkbokförd) Ruottissa. Vaalissa kunnanja maakäräjävaltuusthoon sulla oon äänioikeus jos sie: viimisthään vaalipäivänä täytät 18 vuotta, olet kirjoila kunnassa/läänissä, olet Ruottin kansalainen, jonku muun EY-maan, Iislantin eli Norjan kansalainen. Jos olet jonku muun maan kansalainen ko nämät mainitut, sinun oon häätyny olla kirjoila Ruottissa kolme vuotta ennen vaalipäivää. Sulla oon äänioikeus Euruuppaparlamänthiin jos sie: olet Ruottin kansalainen ja olet eli olet ollu kirjoila Ruottissa olet jonku muun EY-jäsenmaan kansalainen mutta olet kirjoila Ruottissa ja olet ilmottannu ittesti äänestyslistale (röstlängden). Sillon sie et saa äänestää mishään muussa jäsenmaassa. Äänestyskortti lähätethään kaikile joila oon äänioikeus nuin kolme viikkoa ennen vaalia. Jos sie meinaat äänestää etukätheen, sulla häätyy olla äänestyskortti matkassa. RÖSTKORT Den xx september har du rösträtt vid val till: Riksdagen Valkrets: Stockholms län Stockholms läns landsting Berggren, Sven Valkrets: 5 Västra Söderort STORA MOSSENS STORA VÄG 18 C Stockholm STOCKHOLM Valkrets: 5 Västra Söderort Jos sie olet sitä mieltä ette tiot sinusta äänestyskortissa ei piä paikkansa, sie hääyt kirjalisesti hakea niitten oikasun. Sen sie tehet lääninhallituksele viimisthään 12 päivää ennen vaalia. Kommunal folkomröstning Stockholm Du tillhör valdistrikt: Hägersten 14 Midsommarkransen S Din vallokal är: Falkbergsskolan Konferensrum Östanvägen 3 Öppet på valdagen den 19 september kl Ditt nummer i röstlängden: Hägersten 14 Midsommarkransen S Valnämnden i Stockholms kommun SE STOCKHOLM

5 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE vänd 3 3. Puoluheet ja vaaliliput Ensi käessä sie äänestät jotaki puoluetta. Jos halvat, sie saatat kans henkilöäänestää sitä kantitaattia jonka halvat ette tullee valituksi. Henkilöäänestämisen sie tehet niin ette panet kryssän ruuthuun kantitaatin nimen eessä vaalilipussa. Vaalilippu-tyyppiä Vaaliliput oon keltaset valtiopäivävaalile, valkeat kunnanvaltuustovaalile ja Euruuppaparlamänthiin ja siniset maakäräjävaltuusthoon. Vaalissa oon kolmen tyyppisiä vaalilippuja: Nimivaalilippuja vaaliliput joissa oon niin puoluheen nimi ko kantitaattia. Puoluevaalilippuja vaaliliput joissa oon puoluheen nimi mutta ei kantitaattia. Tyhjät vaaliliput vaaliliput joissa ei ole puoluenimeä eikä kantitaattia. Partinamn VAL TILL RIKSDAGEN Partinamn Partinamn VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Partinamn Partinamn VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Partinamn Jos sie et löyä sen puoluheen vaalilippua jota halvat äänestää, sie saatat kirjottaa puoluheen nimen tyhjään vaaliliphuun. Se oon tärkeää ette puoluheen nimi kirjotethaan niin selvästi ette siittä hyvin näkkee mitä sie meinaat. Mitä saat tehä vaalilipule? Sie saat vain henkilöäänestää (kryssata) yhtä kantitaattia. Jos vaalilipussa oon kryssattu useampi nimi, ääni räknäthään vain puoluheen ääneksi. Kantitaatitten järjestyksheen ei saata vaikuttaa vetämällä yli jonku kantitaatin nimi.

6 4 Missä vaalilippuja oon? Kaikissa paikoissa jossa saata äänestää, oon vaalilippuja. Kaikila puoluheila oon oikeus jättää omia nimivaalilippuja äänestyslukahliin ja paikhoin jossa saattaa äänestää etukätheen. Äänitten vasthaanottajat näyttävät paikan ja vastaavat kans siittä ette vaaliliput oon oorninkissa. Niitten nimivaalilipuitten lisäksi, jokka puoluheet jättävät, vissiä vaalilippuja häätyy lain mukhaan olla kaikissa paikoissa jossa äänestäjät saattavat äänestää. Valtiopäivävaalile tämä jällaa puoluevaalilippuja niile puoluheile jokka jommassa kummassa kahesta viimisestä valtiopäivävaalista oon saahneet enämpi ko 1 % äänistä. Kunnanja maakäräjävaltuustovaalile tämä jällaa puoluheita jokka oon eustettuja siinä kunnan- eli maakäräjävaltuustossa jossa äänestyslukali oon. Euruuppaparlamänttivaalile tämä jällaa niitten puoluheitten puoluevaalilippuja jokka jommassa kummassa kahesta viimisestä Euruuppaparlamänttivaalista oon saahneet enämpi ko 1 % äänistä. Tyhjiä vaalilippuja häätyy kans olla kaikissa paikoissa jossa sie saatat äänestää. Etukätheen äänestys toisessa kunnassa Jos sie äänestät etukätheen jossaki muuala tässä maassa ko sielä missä sie olet kirjoila, sulla häätyy ittelä olla matkassa vaaliliput jos halvat henkilöäänestää. Mille aluheele joku vaalilippu oon tarkotettu, näkkee tekstistä vaalilipun alaosassa. Jos sen puoluheen vaaliliput jota halvat äänestää, puuttuvat, sie saatat kirjottaa puoluheen nimen tyhjään vaaliliphuun. 4. Vaalilukalissa äänestäminen vaalipäivänä Äänestyskortissa oon tieto siittä mihin vaalipiihriin sie kuulut ja kans vaalilukalin nimi, osote ja aukioloaika vaalipäivänä. Sie saatat vain äänestää siinä vaalilukalissa joka mainithaan äänestyskortissa. Ennenkö saat äänestää, sie hääyt näyttää id-asiapaperin (jos äänitten vasthaanottajat ei tunne sinua). Tämä jällaa kaikissa paikoissa jossa sie saatat äänestää. Jos sulla ei ole id-asiapaperia, saatat ottaa matkhaan jonku joka takkaa sinun itenttiteetin. Henkilöllä, joka takkaa sinun itenttiteetin häätyy olla id-asiapaperi.

7 Mitenkäs se tehhään? 1. Valitte vaaliliput. 2. Ota vaalikuertti. 3. Mene vaali-särmän taka ja valmista sinun äänestys. Pane kryssä yhen kantitaatin etheen jos halvat henkilöäänestää. Pane sitte yks vaalilippu joka vaalikuerthiin ja pane vaalikuertit kiini. 4. Jätä sinun vaalikuertit ja sinun id-asiapaperit äänitten vasthaanottajalle. 5. Äänitten vasthaanottaja kollaa sinun itenttiteetin, merkkaa äänestyslisthaan ette sie olet äänestänny ja pannee lopuksi vaalikuertit vaaliuurhniin (-urnor). Europarlamenttivaaleissa vaalikuoreen asetetaan vain vaalilippu. 5

8 6 5. Etukätheen äänestäminen sinun omassa eli muussa kunnassa Etukätheen äänestäminen alkaa 18 päivää ennen vaalia ja kestää vaalipäihvään saakka. Etukätheen äänestäminen tarkottaa ette sie äänestät jossaki muuala ko omassa vaalilukalissa. Sie saatat äänestää etukätheen omassa kunnassa eli jossaki muussa kunnassa. Paikka etukätheen äänestämiselle saattaa esim. olla kirjasto eli kunnantalo. Ennenkö saatat äänestää etukätheen, sulla häätyy olla äänestyskortti matkassa. Samat säänöt jällaavat id-kontrollille ko vaalilukalissa äänestämisessä. Mitä tapahtuu sinun etukätheen annetulle äänele? Etukätheen annettu ääni ja sinun äänestyskortti lähätethään klasikuertissa (fönster-) sinun vaalilukahliin. Vaalilukalin osote oon äänestyskortissa jonka annat äänitten vasthaanottajalle. Vaalilukalissa äänitten vasthaanottajat aukasevat klasi-kuertin ja merkkaavat äänestyslisthaan ette sie olet äänestänny. Net panevat äänestyskortin laithaan ja vaalikuertit, joita ei auasta, vaaliuurhnaan ko äänestäminen oon valmis.

9 Miten se tehhään? 1. Valitte vaaliliput. 2. Ota vaalikuertti. 3. Mene vaali-särmän taka ja valmista sinun äänestys. Pane kryssä yhen kantitaatin etheen jos halvat henkilöäänestää. Pane sitte yks vaalilippu joka vaalikuerthiin ja pane vaalikuertit kiini. 4. Jätä sinun vaalikuertit, sinun äänestyskortti ja sinun id-asiapaperi äänitten vasthaanottajalle. 5. Äänitten vasthaanottaja kollaa sinun itenttiteetin ja merkkaa ette sie olet äänestänny. 6. Äänitten vasthaanottaja pannee vaalikuertit ja äänestyskortin klasikuerthiin. Klasikuertti kliistrathaan kiini ja panhaan loohvaan johon net koothaan. Euruuppaparlamänttivaalissa panthaan vain yks vaalilippu vaalikuerthiin. 7

10 8 6. Ulkomailta äänestäminen Sie joka olet ulkomaila saatat äänestä preivilä eli jossaki ampasaatissa eli konsylaatissa joka oornaa äänitten vasthaanottamisen. Sillä, joka halva preiviäänestää, häätyy olla erityinen preiviäänestysmateriaali. Materiaalin saattaa tilata Vaaliviranomhaiselta, joltaki kunnalta eli joltaki Ruottin ampasaatilta eli konsylaatilta. Preiviäänen häätyy panna posthiin ulkomaila varhaisinthaan 45 päivää ennen vaalia ja se häätyy tulla perile viimisthään seuraavanna päivänä vaalipäivästä. Äänestys ampasaatissa ja konsylaatissa alkaa varhaisinthaan 24 päivää ennen vaalia ja se tapahtuu päänänsä niinku etukäthen äänestäminen Ruottissa. 7. Eustajan (bud) kautta äänestäminen Eustajan kautta äänestäminen tarkottaa ette joku muu ko äänestäjä itte viepi äänen vaalilukahliin eli paikhaan joka oon etukätheen äänestämistä varten. Sie saatat äänestää eustajan kautta jos olet siukka, sulla oon heikentynny toimintakyky eli olet vanha etkä itte saata mennä vaalilukahliin eli äänestyspaikale. Eustajan kautta äänestämisheen sie tarttet erityistä materiaalia. Sitä saattaa noutaa kaikista niistä paikoista jossa saattaa äänestää eli sitä saattaa tilata Vaaliviranomhaiselta eli kunnasta. Materiaalista näkkee mitä sinun pittää tehä ko äänestät eustajan kautta ja kans mikkä henkilöt saattavat olla eustajia. Jokku kunnat valittevat kunnalisia eustajia jokka saattavat olla sinun eustajia jos sulla ei ole kethään joka sinua auttaa. Ota yhtheys sinun kunnan kans niin saat enämpi tietoa. Postinkantaja (Lantbrevbärare) Kaikki joitten posti tuohaan kotia, saattavat käyttää postinkantajaa eustajanna. Hällä oon matkassa materiaalia eustajan kautta äänestämisheen.

11 9 8. Vaalitulos Preliminääri tulos vaaliyönä Ko vaalilukali pannee kiini kello (kello vaalissa Euruuppaparlamänthiin) äänitten vasthaanottajat aukasevat vaaliuurnat ja äänet räknäthään ensmäisen kerran. Ko kaikki vaalilukalit oon ilmottanheet tulokset, Vaaliviranomhainen tekkee preliminäärin mantaattijaon. Lopulinen tulos Lääninhallitukset räknäävät sitte kaikki äänet toisheen kerthaan. Sillon räknäthään ja ilmotethaan kans kaikitten kantitaatitten henkilöäänet. Ensin räknäthään valtiopäivävaalit, valtiopäivävaalitten lopulinen tulos arvioihaan olla valmis vaalipäivän jälkheisen viikon puolivälissä. Sitte räknäthään äänet kunnanvaltuusthoin ja viimeksi äänet maakäräjävaltuusthoin. Kaikki tulokset arvioihaan olla valhmiiksi julkastettu nuin 10 päivää vaalipäivän jälkhiin. Vaalissa Euruuppaparlamänthiin räknäthään ette tulos oon valmis vaalipäivän jälkheisen viikon puolivälissä. Suora raporteeraus webissä Tulokset vaalilukalista näytethään suohraan. Vaaliviranomhaisen webpaikala ja metioissa. Lopulista äänitten räknäystä saattaa kans seurata suohraan osotheessa

12 10 9. Mantaattijako ja kynnykset Ko kaikki äänet oon räknätty, niin ensin jaethaan mantaatit puoluheitten kesken. Sitte lyöhään lukhuun valtuutetut (ledamöter). Valtuutetut valithaan ensi käessä henkilökryssitten pohjalta. Ko sitte ennää ei pysty henkilökryssitten pohjalta valittemhaan kantitaattia, loput valithaan siinä järjestyksessä ko net oon vaalilipuissa. Valtiopäivät Vain net puoluheet jokka saavat vähhiinthään 4 prosenttia koko maan äänistä saavat olla matkassa ko valtiopäivile jaethaan 4% mantaatit. Poikkeus oon puolue joka saapi vähhiinthään 12 prosenttia jonku vaalialuheen äänistä. Se puolue oon sitte matkassa jakamassa juuri sen vaalialuheen mantaattia. Yhtheensä 349 mantaattia oon jaossa, näistä 310 oon kiinteitä ja 39 oon tasotusmantaattia (utjämnings-). Tasotusmantaatitten tarkotus oon saa niin suhtheelisen mantaattijaon ko maholista. Ennenkö kantitaatti henkilöäänilä tullee valituksi valtiopäivile, kantitaatti oon häätyny saa henkilökryssiä vähhiinthään 5:ssä prosentissa puoluheen vaalilipuista tietylä vaalialuheela. Kunnan- ja maakäräjävaltuustot Vaalissa maakäräjävaltuusthoon mantaatit jaethaan niitten puoluheitten kesken jokka oon saahneet vähhiinthään 3 prosenttia koko maakäräjä-aluheen äänistä. 9/10 mantaatista oon kiinteät ja loput oon tasotusmantaattia. Vaalissa kunnanvaltuusthoon ei ole vastaavaa kynnystä. Kaikki puoluheet jokka saavat ääniä kunnassa, oon matkassa mantaattijaossa. Ennenkö henkilöäänilä tullee valituksi kunnan- eli maakäräjävaltuusthoon, häätyy saa henkilökryssiä 5:ssä prosentissa puoluheen äänistä vaalialuheela, kuitenki vähhiinthään 100 kappaletta vaalissa maakäräjävaltuusthoon ja 50 kappaletta vaalissa kunnanvaltuusthoon. Euruuppaparlamäntti Vain net puoluheet jokka saavat vähhiinthään 4 prosenttia koko maan äänistä saavat olla jakamassa mantaattia Euruuppaparlamänthiin. Ennenkö henkilöäänilä tullee valituksi Euruuppaparlamänthiin, kantitaatti oon häätyny saa henkilökryssiä vähhiinthään 5:ssä prosentissa puoluheen vaalilipuista.

13 Laki ja järjestys Vaaliviranomhaisen tehtävää ja vaalitten läpivientiä varten oon määräykset päänänsä vaalilaissa ja vaaliasetuksessa (-förordning). Järjestys äänitten vasthaanottamisessa Se oon änitten vasthaanottajat joila oon vastuu siittä ette äänestäminen tapahtuu oikealla laila ja ette vaalilukalissa/äänestyslukalissa oon järjestys ja ette vaaliliput oon oorninkissa. Puoluheet ei saa tehä propakantaa sielä jossa äänestäjät valmistavat äänestämistä. Jos joku oon sitä mieltä ette äänestäminen ei ole tehty oikealla laila, siittä pitäs ensinki huomauttaa äänitten vasthaanottajille. Sen jälkhiin saattaa ottaa yhtheyen kunnan vaalilautakunnan kans. Vaalituloksesta valittaminen Se joka oon sitä mieltä ette joku vääryys elli erheys oon tehty joka oon vaikuttannu vaalituloksheen, saattaa valittaa vaalituloksesta. Ko oon kyse valtiopäivävaalista valitus lähätethään Vaaliviranomhaiselle ja ko oon kyse kunnan- eli maakäräjävaltuustovaalista valitus lähätethään sen läänin lääninhallituksele. Valituksen pittää kymmenen päivän sisäle siittä ko vaalitulos oon julistettu, ollu tullu sille viranomhaiselle joka päätöksen oon tehny. Mikä oon laitonta? Rikokset jokka häätyy ilmottaa polisille oon esim. jos joku antaa eli ottaa vasthaan palkkion siittä ette äänestää vissilä laila eli siittä ette ei äänestää ollenkhaan, eli ottaa selvile mitenkä joku oon äänestänny eli freistaa estää vaalia eli vääristää tulosta.

14 Tavalisia kysymyksiä vaalista Miksi mie en itte saa panna vaalikuerttia uurhnaan? Valtiopäivät oon jo rohki aikaa päättenheet ette se oon äänitten vasthaanottaja vaalilukalissa joka pannee vaalikuertin vaaliuurhnaan. Säänöistä päätethiin sen takia ette karanteerata ette uurhnaan ei panna ko yks ääni äänestäjää ja vaalia kohi. Mitä niile tyhjile äänile tapahtuu? Tyhjät äänet räknäthään ja niitten määrä näytethään tuloksessa. Jyriitisesti net oon kelpaamattomat ko net ei vaikuta mantaattijakhoon. Miksi mie en saata äänestää Internetin kautta? Siksi ko sitä ei vielä nähä riittävän varmaksi. Yks prupleemistä oon ette jokhaisen äänestäjän vaalisalhaisuutta oon vaikea suojata. Se oon kans huono karanteerata ette oikea henkilö äänestää Internetin kautta. Jos joitaki muutoksia tullee siihen mitenkä met totheutamma vaalit, siittä häätyy ensin päättää valtiopäivilä.

15 Vaaliviranomhaisesta Vaaliviranomhaisen tehtävät Vaaliviranomhainen oon sentraali hallintoviranomhainen vaalile ja vastaa siittä ette planeerata ja koortineerata koko maata kattavitten ylheisitten vaalitten ja kansanäänestyksitten totheuttamisen. Vaaliviranomhainen määrää vaalituloksen pohjalta kukka oon valtuutettuja (ledamöter) ja varavaltuutettuja valtiopäivilä ja Euruuppaparlamäntissä, kehittää ja pittää yllä taattasysteemiä vaalitten hallintoa varten, informeeraa äänestäjiä siittä koska, missä ja mitenkä äänestethään, ottaa framile ophaita ja koulutusta lääninhallituksile ja vaalilautakunnile, vastaa äänestyslistoitten ja äänestyskortitten, vaalilipuitten, planketitten ja kuertitten tekemisestä vaalia varten. Vaaliviranomhaisen orkanisasuuni Vaaliviranomhaista johtaa lautakunta jossa oon puhheenjohtaja ja neljä jäsentä. Käytänön työn tekkee Vaaliviranomhaisen kanslii. Kansliita johtaa kansliijohtaja ja siinä oon nyt 12 työntekiää. Lait ja säänöt jokka ohjaavat työtä Säänöt siihen miten vaalit viehään läpi löytyvät vaalilaista ja vaaliasetuksesta. Viranomhainen saapi varat omale toiminalle pytjettiehotuksitten kautta joista valtiopäivät päättävät. Viranomhaisen ylheiset tavotheet, paljonko rahhaa viranomhainen saapi tulevan vuen toiminalle ja mitä vaatimuksia oon raporteeraamisesta, niistä maan hallitus tekkee joka vuosi niin sanotun säänöstelypreivin (regleringsbrev). Kontaktia E-posti: Telefooni: Valmyndigheten Box Stockholm

16 VALMYNDIGHETEN Besöksadress: Fleminggatan 14 Postadress: Box 12191, SE Stockholm Tel Fax Valmyndigheten 723b utg 1