4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT

Transkriptio

1 4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT Metsäteollisuuden vuonna 2005 yksityismetsistä ostama puumäärä laski 17 prosentilla 29,3 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli vähemmän kuin vuosikymmeneen. Kesällä metsäteollisuuden työselkkaus hiljensi hakkuiden lisäksi myös puukaupan, eivätkä ostomäärät syksylläkään yltäneet edellisvuoden tasolle. Viimeisenä kahden rinnakkaisen metsäverojärjestelmän vuotena 2005 pinta-alaverotilojen osuus puunmyynneistä laski 52 prosenttiin. Keskikantohinnat nousivat vuoden aikana 1 3 prosenttia lukuun ottamatta mäntytukkia, jonka hinta jatkoi laskuaan kolmella prosentilla. Vuonna 2005 markkinahakkuut laskivat viidellä prosentilla 52,6 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuumääriä laski metsäteollisuuden tuotannon supistuminen 9 prosentilla työtaistelujen seurauksena. Puuta tuotiin enemmän kuin koskaan aiemmin, 21,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden tienvarsi- ja tehdasvarastot kasvoivat ja olivat vuoden 2005 lopussa yli 60 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kuitupuun varastot kaksinkertaistuivat. Vuoden 2006 alussa puukauppa oli hiljaista metsäverotuksen siirtymäkauden päätyttyä. Kaikkien puutavaralajien hintojen nousu sai kesällä vauhtia puukauppaan ja syyskuussa kauppa kävi jo edellisvuotta vilkkaammin. Tammi elokuun hakkuumäärä oli viimevuotisella tasolla. Puukauppa Kotimaan puukaupassa vuosi 2005 oli hiljaisin vuosikymmeneen. Metsäteollisuus osti yksityismetsistä 29,3 miljoonaa kuutiometriä puuta, kun vuosina määrä ylsi keskimäärin 35,4 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Vähennystä edellisvuodesta oli 17 prosenttia (6,1 milj. m³). Alkuvuonna 2005 puukauppaa käytiin vielä tavanomaiseen tahtiin ja tammi huhtikuun ostomäärä oli 5 prosenttia edellä edellisvuodesta. Paperiteollisuuden työselkkaukset alkukesästä heijastuivat puumarkkinoille yleisenä epävarmuutena, ja kesäkuukausien puukauppa laski kolmanneksen edelliskesästä. Heinäkuussa puukauppa oli lähes pysähdyksissä. Syksylläkään puukauppa ei missään vaiheessa saavuttanut edellisvuoden tasoa. Myyntituloverotuksessa olevat metsänomistajat odottelivat siirtymäkauden päättymistä ja pinta-alaverotuksessa vielä olleet olivat veroleimikkonsa jo myyneet (taulukko 4.2, kuva 4.5). Metsien pinta-alaverotus päättyi vuoden 2005 lopussa. Viimeisenä kahden rinnakkaisen metsäverojärjestelmän vuotena 52 prosenttia puun ostoista kertyi pinta-alaverotuksessa olevilta tiloilta (taulukko 4.4). Osuus laski kahteen edellisvuoteen verrattuna lähes 10 prosenttiyksikköä. Puunmyyntitulojen verotukseen jo siirtyneillä tiloilla myyntimäärät pysyivät lähes ennallaan, mutta pinta-alaverotettujen tilojen puukauppa väheni kolmanneksen. Pinta-alaverotilojen osuus puunmyynneistä oli silti edelleen selvästi suurempi kuin niiden osuus yksityismetsien pinta-alasta (38 %) siirtymäkauden alussa. Siirtymäkaudeksi ( ) pintaalaverotukseen jääneet metsänomistajat ennättivät realisoida tilojensa hakkuumahdollisuuksia hyvin ennen myyntituloveroon siirtymistä. Metlan laskelmien mukaan Etelä-Suomen pinta-alaverotukseen jääneiden metsissä on keskimäärin selvästi vähemmän puuta hehtaarilla kuin myyntituloverotuksen valinneiden metsissä. Siirtymäkauden alussa tilanne oli päinvastainen (ks. tietotaulu s ). Vuonna 2005 kantohinnat nousivat keskimäärin 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Kuusi- ja koivutukista maksettiin 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Metsätilastollinen vuosikirja

2 4 Roundwood markets Yksityismetsien puunmyynnit metsäverotuksen siirtymäkautena Metsäverotuksessa siirryttiin vuonna 1993 pääomatulojen verouudistuksen yhteydessä pinta-alaverotuksesta puunmyyntitulojen verotukseen. Siirtymäkaudeksi säädettiin 13 vuotta ( ), jona aikana sovellettiin metsänomistajan valinnan mukaan joko pinta-ala- tai myyntituloverotusta. Ilman siirtymäkautta hakkuukypsät puustot olisivat tulleet kahteen kertaan verotetuksi. Suoraan myyntitulojen verotukseen siirtyi 67 prosenttia ja pinta-alaverotukseen jäi siirtymäkauden ajaksi 33 prosenttia yksityismetsänomistajista. Yksityismetsien alasta pinta-alaverotukseen jäi 38 prosenttia. Pinta-alaverotuksen valinneiden metsälöt olivat keskimääräistä runsaspuustoisempia, minkä vuoksi niiden osuus kokonaispuustosta siirtymäkauden alussa oli 43 prosenttia. Pinta-alaverotukseen jääneet tilat omisti usein maanviljelijä tai perikunta, ja tilojen hakkuumahdollisuudet olivat tyypillisesti suuremmat kuin myyntituloveroon siirtyneillä. Myyntituloverotuksen valinneissa omistajissa taas oli enemmän verotusyhtymiä ja tilan ulkopuolella asuvia. Pinta-alaverotus valittiin useammin Pohjois-Suomessa (39 % metsänomistajista) kuin Etelä-Suomessa (31 %). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten alueella hieman yli 50 prosenttia metsäalasta jäi pinta-alaverotuksen. Siirtymäkauden alussa pinta-alaverotilojen puunmyynnit odotetusti lisääntyivät voimakkaasti niiden omistajien realisoidessa hakkuukypsiä puustojaan. Myyntituloverotukseen jääneet taas myivät puuta entiseen tapaan. Vuonna 1997 pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus metsäteollisuuden kokonaisostoista oli 56 prosenttia. Seuraavina vuosina pinta-alaverotukseen jääneiden puunmyyntimäärät vähenivät hieman ja osuus puukaupasta vaihteli prosentin välillä. Osuus puukaupasta oli kuitenkin koko siirtymäkauden keskivaiheen ajan huomattavasti suurempi kuin näiden tilojen osuus yksityismetsien pinta-alasta. Vuonna 2002 pinta-alaverotilojen myyntimäärät kääntyivät puukaupan yleisen piristymisen myötä nousuun. Vuosina 2003 ja 2004 niiden osuus yksityismetsien puukaupasta nousi yli kuudenkymmenen prosentin, kun myyntitulojen verotuksessa olevat samaan aikaan vähensivät puunmyyntejään. Viimeisenä kahden verojärjestelmän vuotena 2005 pinta-alaverotilojen myynnit laskivat myyntituloverotuksen tiloja enemmän ja päätyivät 52 prosenttiin puukaupasta. 25 milj. m³ - mill. m³ 100 % Myyntituloverotus Pinta-alaverotus Myyntituloverotus Pinta-alaverotus Pinta-alaverotilojen osuus yksityismetsien pinta-alasta (38 %) Kuva 1. Puukauppa veromuodoittain Kuva 2. Veromuotojen osuus puukaupasta Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan pinta-alaverotukseen jääneissä Etelä-Suomen metsissä oli jo vuonna 2002 keskimäärin vähemmän puuta hehtaarilla kuin myyntitulojen verotukseen aikaisemmin siirtyneissä metsissä toisin kuin siirtymäkauden alussa. Pinta-alaverotiloiltakin kuitenkin löytyi vielä runsaasti puuta ja hakkuumahdollisuuksia. Kun pinta-alaverotilojen osuus puukaupasta oli huipussaan tämän jälkeen vuosina , voidaan myyntimäärien perusteella katsoa, että siirtymäkaudeksi pinta-alaverotukseen jääneet metsänomistajat ennättivät hyvin purkaa tilojensa hakkuumahdollisuuksia. 160 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

3 4 Puukauppa ja hakkuut Siirtymäkauden päättyessä vuosien vaihteessa koitti puumarkkinoilla uusi tilanne, kun "veroleimikoiden" myyntiin kannustimena toiminut pinta-alaverotus päättyi lopullisesti. Samaan aikaan puun myyntitulojen verotuksessa jo olleet metsänomistajat seurasivat puun hintojen kehitystä ja lykkäsivät puunmyyntejään. Ostajapuoli oli valmistautunut odotettavissa oleviin tarjonnan muutoksiin lisäämällä puun tuontia ja kasvattamalla hakatun puun varastojaan yli 60 prosentilla vuonna Tunnelma puumarkkinoilla olikin odotteleva alkuvuonna 2006, ja tammi huhtikuun kauppamäärät jäivät kolmanneksen jälkeen edellisvuodesta. Kesällä hintojen nousu sai kaupan käyntiin ja syksyllä 2006 puukauppa kävi jo edellisvuotta vilkkaammin. Teksti: Mika Mustonen Kuvien lähteet: Metsäteollisuus ry, Metsäntutkimuslaitos Kirjallisuus: Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Ovaskainen, V. & Ripatti, P Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1998: Pesonen, M. & Räsänen, P Yksityismetsänomistajien verovalinnat ja arvioita metsäverokertymistä Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Puukauppa veromuodoittain Metsätilastotiedote 810. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 8 s Mäntytukin kantohinta taas laski vuositasolla 3 prosenttia. Kuitupuutavaralajien koko vuoden keskihinnat nousivat edellisvuoden notkahduksesta 1 2 prosenttia (taulukko 4.8, kuva 4.4). Kantohintojen alueellinen vaihtelu on esitetty kuvassa 4.1 ja taulukossa 4.6. Hankintahinnat nousivat vuonna 2005 kantohintoja enemmän. Myös hankintakaupoissa mäntytukin hinta laski ( 1 %), mutta muiden puutavaralajien hinnat nousivat 2 4 prosenttia (taulukot 4.7 ja 4.9). Alkuvuonna 2006 puukauppa oli hiljaista, mikä oli odotettavissa metsäverotuksen siirtymäkauden päätyttyä vuodenvaihteessa. Myyntituloverotuksessa jo olleet metsänomistajat seurasivat hintojen kehitystä samaan aikaan kun metsäteollisuuden valmiin puutavaran varastoissa oli runsaasti etenkin kuitupuuta, ja myös puun tuonti jatkui vilkkaana. Tammi huhtikuussa teollisuuden ostomäärä yksityismetsistä oli kolmanneksen alempi kuin vuotta aiemmin. Toukokuusta alkaen hintojen nousu sai vauhtia puukauppaan ja syyskuussa teollisuuden ostomäärä oli yli 40 prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden syyskuussa. Tammi syyskuun ostokertymä (20,3 milj.m³) ylitti kuitenkin vuodentakaisen määrän vain prosentilla alkuvuonna laimeasti sujuneen puukaupan takia (taulukko 4.2, kuva 4.5). Puun kantohinnat jatkoivat nousuaan vuoden 2006 tammi syyskuussa. Tukkipuun hinnat lähtivät nousuun vuodenvaihteessa, ja kuitupuu seurasi pienellä viiveellä perässä. Eniten nousi mäntytukin hinta, jota mäntysahatavaran ylitarjonta ja alhainen vientihinta olivat aiemmin painaneet alaspäin jo kolmatta vuotta. Mäntytukista maksettiin syyskuussa 13 prosenttia korkeampaa hintaa kuin vuotta aiemmin. Kuusitukin hinta nousi vuoden aikana lähes yhtä paljon, 10 prosenttia, ja koivutukin vastaavasti 5 prosenttia. Kuitupuutavaralajien hinnat olivat syyskuussa 7 10 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Kuusitukki rikkoi vuoden 2006 aikana kuukausittain entisiä hintahuippujaan ja sen koko maan keskikantohinta syyskuussa (51,1 /m³) oli niin nimellisesti kuin reaalisesti mitattuna historiallisen korkealla (taulukko 4.5, kuvat 4.2 ja 4.4). Hakkuut Vuoden 2005 markkinapuun hakkuut, 52,6 miljoonaa kuutiometriä, vähenivät edellisvuodesta viisi prosenttia (2,5 milj.m³). Lasku oli pienempi kuin metsäteollisuuden työtaisteluseisokeista johtunut tuotannon pudotus (9 %). Eniten vähenivät tukkipuun hakkuut, 8 prosenttia. Kuitupuussa lasku jäi yhteen prosenttiin (taulukko 4.17). Yksityismetsien osuus hakkuista oli 44,2 miljoonaa kuutiometriä (84 %). Yksityismetsien hakkuut pienenivät edellisvuodesta 2,4 miljoonaa kuutiometriä (5 %). Pystykauppojen puukertymä väheni 35,8 Metsätilastollinen vuosikirja

4 4 Roundwood markets Puukauppatilastossa siirryttiin hinta-alueisiin Puun hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin alkaen kuuteen hinta-alueeseen aiemmin käytetyn metsäkeskusjaon (13) asemasta. Uudet hinta-alueet (Etelä-Suomi, Keski-Suomi, Kymi-Savo, Savo-Karjala, Pohjanmaa ja Lappi) koostuvat metsäkeskusten yhdistelmistä. Aluejaon muutos johtuu yksittäisten puun ostajien tietosuojaan liittyvistä tekijöistä, joiden vuoksi hintatiedot metsäkeskusalueiden jaolla eivät enää ole saatavilla. Puun hintojen vuosittainen seuranta jatkuu vanhan käytännön mukaisesti metsäkeskuksittain. Vuositason tiedot mm. Metsätilastollisessa vuosikirjassa tilastoidaan edelleen metsäkeskusten aluejaolla. Myös puukaupan volyymien tilastointi jatkuu ennallaan ja ostomäärät viikoittain ja kuukausittain ovat jatkossakin saatavissa metsäkeskusten aluejaolla. Kuukausittaisissa kantohintaindekseissä siirrytään hinta-alueisiin. KESKI- SUOMI LAPPI POHJANMAA SAVO-KARJALA KYMI- SAVO Metlan julkaisema puun hintatilasto perustuu Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiltään keräämiin tietoihin. Tilasto kattaa noin 86 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupoista. Puun hintatiedot ovat Metlan yksittäisistä tilastoaiheista käytetyin osio. Puumarkkinoiden seurannan lisäksi hintatietoja hyödynnetään muun muassa Kansallisen metsäohjelman 2010 ja alueellisten tavoiteohjelmien seurannassa. Joustavimmin hintatilastot löytyvät verkosta Metinfo Tilastopalvelusta ( Viikoittaiset puun ostomääräja hintatiedot julkaistaan ainoastaan Tilastopalvelussa. Kuukausittaiset ja vuosittaiset tiedot ovat saatavilla myös Metsätilastotiedotteina ja Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Teksti: Mika Mustonen ja Martti Aarne ETELÄ-SUOMI Puukauppatilaston hinta-alueet alkaen miljoonaan kuutiometriin ( 8 %). Hankintahakkuista kertyi puuta enemmän kuin edellisvuonna, 8,4 miljoonaa kuutiometriä (+4 %). Hankintapuun osuus yksityismetsien hakkuista nousi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin (taulukko 4.18). Noin kaksi kolmasosaa vuoden 2005 yksityismetsien hakkuumäärästä kertyi uudistushakkuista, yksi kolmasosa kasvatushakkuista. Metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien hakkuut vuonna 2005 olivat 3,8 miljoonaa kuutiometriä, prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Metsähallituksen metsien hakkuut laskivat neljällä prosentilla 4,6 miljoonaa kuutiometriin (taulukko 4.18). Vuoden 2006 alussa puukauppa oli hiljaista, ja samaan aikaan puun tuonti jatkui vilkkaana. Tämä heijastui myös hakkuisiin, jotka tammi helmikuussa olivat alemmat kuin kymmeneen vuoteen. Tämän jälkeen hakkuumäärät kohosivat ja tammi elokuun hakkuumäärä oli edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasolla (taulukko 4.10). Metsäteollisuusyhtiöt olivat kaksinkertaistaneet hakkuunsa edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden hakatun puutavaran varastot, massateollisuuden puru ja hake mukaan lukien, kasvoivat vuoden 2005 aikana yli 60 prosenttia ja olivat vuoden lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. Tästä kuitupuuta oli 7,3 miljoonaa kuutiometriä, 162 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

5 4 Puukauppa ja hakkuut kaksinkertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna (taulukko 4.24, kuva 4.8). Varastoja täyttivät vähentynyt metsäteollisuuden tuotanto ja puunkäyttö sekä ennätyssuuri puuntuonti (21,5 milj. m³, ks. luku 10), jolla teollisuus osaltaan varautui kotimaisen puun tarjonnan vähenemiseen pinta-alaverotuksen siirtymäkauden päättyessä. Kesällä 2006 hakatun puun varastot olivat vähentyneet 9,9 miljoonaan kuutiometriin, mutta olivat silti edelleen keskimääräistä korkeammalla tasolla (taulukko 4.23, kuva 4.8). Kun hakkuut pysyivät alkuvuoden 2006 edellisvuoden tasolla mutta puukauppa väheni viidenneksellä, siirtyi teollisuuden pystyvarastoista puuta tienvarsi- ja tehdasvarastoihin. Puumarkkinoiden tilastointi Puumarkkinoiden tilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puun ostoista ja hakkuista. Myös metsäteollisuuden hakatun puutavaran varastot tilastoidaan. Puukauppatilastossa esitetään metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun määrä- ja hintatietoja. Puumäärät ja hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Tilasto laaditaan puutavaralajeittain ja kauppamuodoittain (pysty- ja hankintakauppa). Puun hinnat ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Puukauppatilaston aluejako on esitetty tietotaulussa s Hintatiedot koskevat kuutta pääpuutavaralajia: mänty-, kuusi- ja koivutukki, sekä mänty-, kuusi- ja koivukuitupuu. Ostomäärätilastossa on niiden lisäksi mukana (tammikuusta 1999 alkaen) erikoispuutavaralajien ostomäärät. Erikoispuiksi luetaan mänty- ja kuusipikkutukki, koivun erikoistyvet, haapatukki ja haapakuitupuu. Kauppamuodoittain esitetyissä ostomäärissä erikoispuutavaralajit eivät ole mukana. Erikoispuutavaralajien hintoja ei myöskään tilastoida. Hakkuutilastossa erikoispuita ei tilastoida erikseen vaan pikkutukit luetaan kuitupuuhun, koivun erikoistyvet ja haapatukki lehtitukkiin ja haapakuitu lehtikuitupuuhun. Pystykauppa tarkoittaa ostajan metsänhakkuuoikeutta sovittujen puiden korjaamiseksi. Hinta määritetään kantohintana. Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja kuljetuksesta puutavara-autolla liikennöitävän tien varteen. Hinta määritetään hankintahintana ja siihen sisältyvät myös puun hakkuuja kuljetuskustannukset tien varteen. Hakkuuvuosi ( ) on aikaisemmin puumarkkinoilla ja tilastoissa käytetty ajanjakso. Puun hintojen vanhimmat aikasarjat ovat saatavilla vain hakkuuvuosittain. Puukauppatilasto sisältää Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukaupat ja se kattaa noin 86 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupoista. Yksityismetsien puukauppatilastoa on laadittu kuukausittain vuoden 1985 lokakuusta lähtien. Yksityismetsien puukaupan jakautuminen puun myyntituloverotuksessa ja pinta-alaverotuksessa olevien tilojen kesken perustuu kolmen suurimman puunostajan (Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene) ilmoittamiin puukauppatietoihin. Metlan keräämä aineisto kattaa noin 80 prosenttia yksityismetsien hakkuumääristä (taulukko 4.4). Markkinahakkuut sisältävät kotimaisen raakapuun, joka on hankittu teollisuuden käyttöön ja vientiin sekä puunostajien muihin käyttötarkoituksiin (lähinnä polttoon). Markkinahakkuutilasto perustuu puun ostajille ja Metsähallitukselle tehtyihin kyselyihin. Hakkuumääristä julkaistaan kuukausittain koko maan ennakkotiedot. Lopulliset vuosittaiset hakkuumäärät saadaan tarkemmasta metsäkeskuksittaisesta vuositilastosta. Hakkuut esitetään tilastossa puutavaralajeittain, metsäkeskuksittain ja omistajaryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyvät sekä hakkuu- että puukauppatilastoissa varsinaisten yksityismetsien lisäksi kuntien ja seurakuntien metsät sekä mm. Metlan hallinnassa olevat metsät. Niiden osuus yksityismetsien hakkuista on hyvin pieni. Metlan markkinahakkuut ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet keskimäärin noin kuutiometriä ja seurakuntien hakkuut noin kuutiometriä vuodessa. Kuntien omistamien metsien hakkuista ei ole kattavaa tilastoa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan myös Finsilva Oyj ja Tornator Oy. Metsäntutkimuslaitos on julkaissut markkinahakkuutilastoa vuoden 1981 loppupuoliskosta lähtien. Verrattaessa osto- ja hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Ostomäärätilasto kattaa noin 86 prosenttia puukaupoista, hakkuutilasto kaikki markkinahakkuut. Lisäksi puukauppasopimukset yleensä aliarvioivat hakattavan puun määrän noin 10 prosentilla. Jos ostomääriä halutaan muuntaa hakatuksi puuksi on käytettävä kerrointa 1,25 1,30. Näin saadut hakatun puumäärän arviot eivät kuitenkaan ole suoraan Metsätilastollinen vuosikirja

6 4 Roundwood markets vertailukelpoisia markkinahakkuumäärien kanssa, koska kaupan kohteena oleva leimikko saatetaan korjata vasta myöhemmin. Tilasto metsäteollisuuden puuvarastoista julkaistaan puolivuosittain. Tilasto sisältää valmiin puutavaran varastot tehtailla ja kaukokuljetusreittien varrella (uitto-, rautatieasema- ja tienvarsivarastot). Varastoissa on mukana myös tuontipuu. Lukuihin eivät sisälly metsäteollisuuden pystyvarastot eivätkä keskeneräiset hankinta- ja toimitussopimuskaupat. Tiedot esitetään puutavaralajeittain koko maan tasolla. Aineisto sisältää Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puuvarastot. Hakkuukertymällä (taulukot ) tarkoitetaan kaikkea metsästä hakattua puuta. Markkinahakkuiden lisäksi siihen sisältyy kotitarpeeksi sahattu puu ja pientalokiinteistöjen käyttämä polttopuu, joiden määrät Metla on selvittänyt määrävälein tehdyin otantatutkimuksin. Viimeisimmän piensahojen puunkäyttötutkimuksen mukaan vuonna 1998 kotitarpeiksi sahattiin puuta omasta metsästä noin miljoona kuutiometriä (vuokra- eli rahtisahaus). Viimeisin selvitys polttopuun käytöstä pientaloissa kohdistuu lämmityskauteen 2000/01 ja sen mukaan pientalokiinteistöissä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) poltettiin raakapuuta runsaat viisi miljoonaa kuutiometriä. Puuston poistumaan (luku 1, taulukot 1.26 ja 1.27) päästään lisäämällä hakkuukertymään arviot metsään hakkuutähteenä jäävästä runkopuusta (metsähukkapuu) ja luontaisesti kuolleesta metsään jäävästä runkopuusta (luonnonpoistuma). Markkinahakkuut + pientalokiinteistöjen polttoraakapuu + kotitarvepuu = Hakkuukertymä + metsähukkapuu + luonnonpoistuma = Puuston poistuma Puukauppa-, hakkuu-, poistuma- ja metsäteollisuuden puuvarastotilastot julkaistaan Metsätilastotiedotteina ja Metinfo Tilastopalvelussa. Taulukossa 4.22 esitetään valtakunnan metsien 9. inventoinnin aineistojen perusteella metsäkeskusten alueille laskettuja hakkuumahdollisuusarvioita. Taulukko sisältää kaksi arviota: suurin kestävä hakkuukertymä ja nettotulojen nykyarvon maksimoiva hakkuukertymä. Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio määrittää suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan ainespuun hakkuumäärän. Hakkuukertymät ja metsästä saatavat nettotulot ovat jatkuvasti vähintään edellisten kymmenvuotiskausien tasolla samaan aikaan, kun metsästä saatavien nettotulojen nykyarvoa maksimoidaan. Jälkimmäisessä arviossa maksimoidaan vain metsästä saatavien nettotulojen nykyarvoa ottamatta huomioon edellisen arvion kestävyysnäkökulmaa. Molemmat arviot noudattavat kuitenkin inventointivuonna voimassa olleita metsänhoitosuosituksia. Nettotulojen nykyarvoa maksimoivan hakkuukertymäarvion voidaan tulkita olevan lyhyen aikavälin puuntarjonnan potentiaalinen maksimi. Taulukossa esitetään molempien vaihtoehtojen mukaiset hakkuumahdollisuusarviot metsäkeskuksen inventointiajankohtaa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Laskelmat kohdistuvat metsä- ja kitumaan puustoon, ja niissä on otettu huomioon puuntuotannon rajoitukset. Tilasto puupolttoaineiden käytöstä energiantuotannossa laaditaan vuosittain. Tilasto kattaa energialaitoksissa (lämpö- ja voimalaitokset) sekä metsäteollisuudessa energiantuotantoon käytetyn kotija ulkomaisen metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotepuun ja kierrätyspuun. Myös puupolttoaineiden ostohinnat selvitetään. Tässä luvussa julkaistaan kiinteiden puupolttoaineiden keskihinnat tilavuusja energiayksikköä kohden (taulukko 4.25). Hinnat ovat hintoja käyttöpaikalla eivätkä sisällä arvonlisäveroa. Puupolttoaineiden käyttötiedot esitetään taulukoissa 8.13 ja Metla on laatinut puupolttoainetilastoja vuodesta 2000 alkaen. Kirjallisuus Literature Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain vuonna Metsätilastotiedote 814. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Metsänhoito- ja perusparannustyöt Metsätilastotiedote 838. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu. 35 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäteollisuuden puuvarastot Metsätilastotiedote 805. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Metsäteollisuuden puuvarastot Metsätilastotiedote 835. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Puukauppa veromuodoittain Metsätilastotiedote 810. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 8 s. Puun hinnat metsäkeskuksittain. Vuosi Metsätilastotiedote 807. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Puukauppa, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 164 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 4 Puukauppa ja hakkuut Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa vuonna Metsätilastotiedote 820. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Suomen piensahat Metsätilastotiedote 523. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Tapion taskukirja Puukauppa. Metsälehti Kustannus. Tervo, M Metsänomistajaryhmittäiset hakkuut ja niiden suhdanneherkkyys Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosina Folia Forestalia s. Tervo, M Suomen raakapuumarkkinoiden rakenne ja vaihtelu. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae s. 9. inventoinnin hakkuumahdollisuusarviot Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Kymen metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/1999: Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Rannikon metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2000: , Härkönen, K Uppskattningar av avverkningsmöjligheterna inom landskapet Åland åren Metsätieteen aikakauskirja 4B/1999: , Nuutinen, T. & Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja Folia Forestalia 2B/1998: , Nuutinen, T. & Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Keski-Suomen ja Pohjois-Savon metsäkeskusten alueilla. Metsätieteen aikakauskirja 2B/1999: Hänninen, H. (toim.) Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos & Metsälehti Kustannus. 199 s. Nuutinen, T. & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2000: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2000: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 4B/2000: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Etelä- Savon metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2001: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2001: & Hirvelä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Kainuun metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/ 2003: , Hirvelä H., Härkönen, K. & Hökkä, H Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2004: , Hirvelä, H. & Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Lapin metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2005: Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, Metsätilastollinen vuosikirja

8 4 Roundwood markets Mäntytukki Pine logs Koko maa = 100 Whole country = 100 (44,30 /m 3 /m 3 ) > <80 Kuusitukki Spruce logs Koko maa = Whole country = 100 (46,50 /m 3 /m 3 ) Mäntykuitu Pine pulpwood Koko maa = 100 Whole country = 100 (12,60 /m 3 /m 3 ) Kuusikuitu Spruce pulpwood Koko maa = Whole country = 100 (20,80 /m 3 /m 3 ) Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.1 Kantohintojen vaihtelu metsäkeskuksittain 2005 Figure 4.1 Variation in stumpage prices by forestry centre, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

9 90 80 /m³ hakkuuvuoden 2005/06 rahana - /m³ in cutting season 2005/06 monetary value Koivutukki - Birch logs Metsätilastollinen vuosikirja Havutukki - Softwood logs Kuusikuitupuu - Spruce pulpwood Mäntykuitupuu Pine pulpwood Mäntytukki - Pine logs Kuusitukki - Spruce logs Koivukuitupuu - Birch pulpwood 1 50/51 55/56 60/61 65/66 70/71 75/76 80/81 85/86 90/91 95/96 00/01 05/06 1 Hakkuuvuoteen 1968/69 koivuhalko Until felling season 1968/69 birch fuelwood Rahanarvot muutettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat) Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry Sources: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.2 Raakapuun kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa hakkuuvuosittain 1949/ /06 Figure 4.2 Average stumpage prices in non-industrial, private forests by felling season, 1949/ /06 4 Puukauppa ja hakkuut

10 4 Roundwood markets indeksi (1994/95 = 100) - index (1994/95 = 100) Hintaindeksi - Price index Kausitasoitettu indeksi (9 v.) Seasonally adjusted index (9 years) Trendi - Linear trend /51 52/53 54/55 56/57 58/59 60/61 62/63 64/65 66/67 68/69 70/71 72/73 74/75 76/77 78/79 80/81 82/83 84/85 86/87 88/89 90/91 92/93 94/95 96/97 98/99 00/01 02/03 04/05 Hinnat deflatoitu tukkuhintaindeksillä. Kiinteinä painokertoimina puutavaralajien arvo-osuudet, jotka perustuvat kunkin puutavaralajin keskimääräiseen osuuteen kantorahatuloista yksityismetsien pystykaupoissa vuosina Prices deflated with wholesale price index. The proportional values of the roundwood assortments as the share of the stumpage earnings between are used as fixed weight coefficients. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.3 Reaalinen kantohintaindeksi hakkuuvuosittain 1949/ /06 Figure 4.3 Real stumpage price index by felling season, 1949/ / /m³ elokuun 2006 rahana - /m³ in August 2006 monetary value Mäntytukki Pine logs Koivutukki Birch logs Kuusitukki Spruce logs Kuusikuitupuu Spruce pulpwood 10 0 Koivukuitupuu Birch pulpwood Mäntykuitupuu Pine pulpwood Hinnat muutettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Prices deflated using wholesale price index (domestic goods). Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 4.4 Raakapuun kantohinnat kuukausittain Figure 4.4 Monthly stumpage prices of roundwood during Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

11 4 Puukauppa ja hakkuut 2,0 milj. m³ mill. m³ ,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.5 Yksityismetsien viikoittaiset puukauppamäärät, Figure 4.5 Weekly roundwood trade in non-industrial, private forests, , milj. m³ mill. m³ Markkinahakkuut Commercial roundwood removals Maksimi - Maximum, Keskiarvo - Average, Minimi - Minimum, Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.6 Figure 4.6 Markkinahakkuut kuukausittain Commercial roundwood removals by month Metsätilastollinen vuosikirja

12 4 Roundwood markets milj. m³ - mill. m³ Markkinahakkuut yhteensä - Total Yksityismetsät - Non-industrial, private forests Metsähallitus Metsäteollisuus - Forest industries Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.7 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin Figure 4.7 Commercial roundwood removals by forest ownership category, milj. m³ - mill. m³ Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.8 Metsäteollisuuden hakatun puun kesä- ja talvivarastot Figure 4.8 Roundwood inventories of the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

13 4 Puukauppa ja hakkuut 4.0 Keskeisiä lukuja puumarkkinoilta 2005 Key figures for the roundwood markets, 2005 Yksikkö Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Yhteensä Unit Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Total Pine Spruce Hardwood Pine Spruce Hardwood Yksityismetsien puukaupat Roundwood trade in non-industrial, private forests Kantohinta /m³ 44,34 46,52 41,77 12,56 20,83 12,05 Stumpage price Hankintahinta 46,69 47,69 43,77 24,45 30,09 23,81 Delivery price Yhteensä m³ Total Pystykaupat Standing sales Hankintakaupat Delivery sales Markkinahakkuut Commercial roundwood removals Yhteensä m³ Total Yksityismetsät Non-industrial, private forests Pystykaupat Standing sales Hankintakaupat Delivery sales Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Hakkuukertymä Total removals Yhteensä m³ Total Yksityismetsät Non-industrial, private forests Puuston poistuma Total drain Yhteensä m³ Total Yksityismetsät Non-industrial, private forests 1 Sisältää myös erikoispuutavaralajit. Specific roundwood assortments are also included. Puun kauppamäärät ja hakkuumäärät poikkeavat seuraavista syistä: Puukauppatilasto kattaa noin 86 % ostomääristä, hakkuutilasto kaikki markkinahakkuut. Ostomäärät perustuvat puukauppasopimuksiin, jotka yleensä aliarvioivat hakattavan puun määrän. The coverage of the roundwood trade statistics and the felling statistics differ from each other, which explains the difference between sold and felled volumes. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry Sources: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

14 4 Roundwood markets 4.1 Yksityismetsien puukauppamäärät metsäkeskuksittain 2005 Roundwood trade in non-industrial, private forests by forestry centre, m 3 Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Erikoispuu- Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä tavaralajit Grand total Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Specific roundwood assortments Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Erikoispuutavaralajit sisältävät mänty- ja kuusipikkutukin, koivun erikoistyvet sekä haapatukin ja -kuitupuun. Specific roundwood assortments include small-sized logs of pine and spruce, specific birch logs, and aspen logs and pulpwood. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 172 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

15 4 Puukauppa ja hakkuut 4.2 Yksityismetsien puukauppamäärät kuukausittain Monthly roundwood trade in non-industrial, private forests, m 3 Vuosi ja Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Erikoispuu- Kaikkiaan kuukausi Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä tavaralajit Grand total Year and Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Specific roundwood month assortments Erikoispuutavaralajit sisältävät mänty- ja kuusipikkutukin, koivun erikoistyvet sekä haapatukin ja -kuitupuun. Specific roundwood assortments include small-sized logs of pine and spruce, specific birch logs, and aspen logs and pulpwood. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 4 Roundwood markets 4.3 Yksityismetsien puukauppamäärät kauppamuodoittain Roundwood trade in non-industrial, private forests by type of sale, m 3 Vuosi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Kaikkiaan Year Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Grand total Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Yhteensä Total Pystykaupat Standing sales Hankintakaupat Delivery sales Pysty- ja hankintakaupat kaikkiaan: sisältää vuodesta 1999 alkaen myös erikoispuutavaralajit. Standing and delivery sales, Grand total: Includes also specific roundwood assortments, starting from Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 174 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

17 4.4 Pinta-alaverotilojen osuus puukaupasta The proportion of roundwood originating from farms subject to area-based forest taxation system, % ostomääristä per cent of total roundwood purchases Metsätilastollinen vuosikirja Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Kaikkiaan Total Forestry centre Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Tiedot perustuvat kolmen suurimman puunostajan ilmoittamiin puukauppatietoihin ja kattavat noin 80 prosenttia yksityismetsien hakkuista. The data are based on information from the three biggest roundwood buyers, covering approx. 80 per cent of roundwood fellings in non-industrial, private forests. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 4 Puukauppa ja hakkuut

18 4 Roundwood markets 4.5 Raakapuun kanto- ja hankintahinnat kuukausittain Average monthly stumpage and delivery prices in non-industrial, private forests, /m 3 Vuosi ja kuukausi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Year and month Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Kantohinnat Stumpage prices ,34 46,52 41,77 12,56 20,83 12, ,72 46,20 41,88 12,82 20,99 12, ,08 46,34 42,00 12,72 21,00 12, ,01 46,31 41,86 12,69 20,80 12, ,01 46,56 42,01 12,72 21,14 12, ,48 46,81 42,09 12,57 21,05 11, ,89 46,58 40,92 12,47 21,03 11, ,77 46,42 42,20 12,54 20,82 11, ,65 46,24 41,47 12,35 20,41 11, ,85 46,56 41,77 12,31 20,66 11, ,93 46,76 42,03 12,53 20,78 12, ,67 46,73 41,71 12,45 20,70 12, ,25 46,61 41,27 12,53 20,69 12, ,74 46,92 41,57 11,84 20,51 11, ,15 47,20 41,39 12,07 20,79 11, ,70 47,47 41,70 12,46 21,01 11, ,97 47,71 42,31 12,80 21,35 12, ,92 48,30 42,65 12,62 21,45 12, ,96 48,97 42,77 12,80 21,72 12, ,30 49,28 43,05 12,84 21,79 12, ,92 49,73 43,30 13,24 21,78 12, ,62 51,12 43,93 13,49 22,02 13,00 Hankintahinnat Delivery prices ,69 47,69 43,77 24,45 30,09 23, ,43 47,16 44,11 24,39 30,13 23, ,43 48,17 43,36 24,51 30,36 23, ,26 47,75 43,62 24,42 30,30 23, ,88 47,29 43,47 24,46 29,90 23, ,15 47,15 43,92 24,58 29,45 23, ,23 46,71 42,39 24,60 29,80 23, ,09 48,20 43,99 24,61 30,90 23, ,48 49,14 44,22 24,44 30,08 23, ,43 47,97 43,89 24,35 30,08 23, ,10 47,64 43,92 24,45 30,03 23, ,13 47,16 43,92 24,28 29,80 24, ,09 48,14 44,01 24,51 30,16 24, ,38 47,96 43,78 23,98 30,46 24, ,15 48,47 43,93 24,34 30,61 24, ,14 48,14 43,73 24,33 30,25 24, ,25 47,65 43,02 24,32 30,02 24, ,27 47,41 42,90 24,55 29,59 24, ,20 48,14 43,25 24,49 29,96 24, ,22 48,97 44,07 24,62 30,92 24, ,12 49,13 45,75 24,90 31,10 24, ,01 50,64 45,27 25,20 31,27 25,33 Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 176 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

19 4.6 Raakapuun kantohinnat metsäkeskuksittain 2004 ja 2005 Average stumpage prices in non-industrial, private forests by forestry centre, 2004 and 2005 /m 3 Metsätilastollinen vuosikirja Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Forestry centre Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Koko maa 45,87 44,34 45,12 46,52 40,46 41,77 12,49 12,56 20,50 20,83 11,96 12,05 Whole country 0 Ahvenanmaa 28,55 29,35 28,20 28,29 24,00 25,55 9,30 9,71 11,30 9,92 8,21 7,64 1 Rannikko 43,46 42,84 41,81 43,53 35,21 36,47 12,35 12,41 19,99 20,25 11,61 11,74 Etelärannikko 44,27 43,95 44,96 46,23 37,04 38,73 12,08 11,91 20,90 21,06 10,63 10,50 Pohjanmaa 42,92 42,19 40,47 42,56 30,93 31,68 12,54 12,73 19,66 19,99 11,85 12,06 2 Lounais-Suomi 45,74 44,64 45,42 47,23 34,27 35,08 13,00 12,73 21,91 22,15 11,78 11,48 3 Häme-Uusimaa 46,14 45,27 46,10 47,75 39,91 41,18 11,31 11,26 21,40 21,86 11,02 11,08 4 Kaakkois-Suomi 47,48 46,42 46,28 47,39 41,91 43,22 12,67 12,51 21,14 21,36 12,16 11,99 5 Pirkanmaa 46,24 44,98 45,65 47,17 38,22 39,61 12,11 12,21 21,59 22,02 11,23 11,32 6 Etelä-Savo 47,56 46,28 46,00 47,35 41,91 44,31 12,82 12,97 20,56 20,93 12,25 12,56 7 Etelä-Pohjanmaa 44,76 43,40 42,02 43,93 35,58 36,29 12,82 13,07 19,37 20,22 12,38 12,38 8 Keski-Suomi 47,01 45,22 46,15 47,38 41,03 41,73 12,16 12,08 20,95 21,39 12,06 11,99 9 Pohjois-Savo 46,16 44,16 45,93 47,36 40,53 41,05 11,81 11,73 20,38 20,60 11,75 11,79 10 Pohjois-Karjala 45,99 44,87 45,15 46,43 41,23 42,55 12,05 12,61 19,52 20,14 11,63 12,21 11 Kainuu 44,10 41,69 39,23 41,49 38,54 40,08 12,43 12,53 20,58 20,90 11,89 12,02 12 Pohjois-Pohjanmaa 44,47 41,41 39,32 39,94 35,45 34,68 13,25 13,15 18,19 17,91 12,61 12,64 13 Lappi 41,92 39,21 32,60 32, ,85 12,94 15,92 16,15 12,07 11,90 Ahvenanmaan hinnat eivät ole mukana koko maan keskiarvoissa. Ahvenanmaa s prices are excluded from the averages for the whole country. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 4 Puukauppa ja hakkuut

20 178 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Raakapuun hankintahinnat metsäkeskuksittain 2004 ja 2005 Average delivery prices in non-industrial, private forests by forestry centre, 2004 and 2005 Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Forestry centre Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Koko maa 47,18 46,69 45,85 47,69 41,91 43,77 23,63 24,45 29,08 30,09 23,26 23,81 Whole country 0 Ahvenanmaa 37,79 38,72 37,21 34,71 33,31 34,45 20,05 20,89 20,26 20,96 17,95 18,47 1 Rannikko 45,22 45,86 46,49 49,15 38,96 41,03 23,19 23,39 29,91 31,84 22,92 22,90 Etelärannikko 45,72 46,43 47,74 50,36 40,80 43,32 22,93 23,08 30,80 33,06 22,06 22,14 Pohjanmaa 44,11 44,63 41,15 43,77 35,07 34,73 23,50 23,84 25,22 26,37 23,44 23,42 2 Lounais-Suomi 47,63 47,96 45,29 47,81 36,74 37,85 23,72 24,45 28,95 30,00 22,98 23,35 3 Häme-Uusimaa 48,48 48,00 47,91 49,28 43,07 44,29 22,77 23,26 30,22 31,02 22,60 22,85 4 Kaakkois-Suomi 48,16 47,56 46,30 47,45 43,04 45,28 23,82 24,81 29,92 30,83 22,90 23,90 5 Pirkanmaa 47,05 46,50 45,91 47,92 40,36 42,57 23,55 24,33 28,27 29,80 23,25 23,99 6 Etelä-Savo 49,12 47,97 46,46 47,89 43,10 45,74 24,27 25,23 29,34 30,24 23,45 24,27 7 Etelä-Pohjanmaa 46,29 45,55 42,11 44,15 38,40 39,38 23,64 24,34 25,09 26,25 23,48 23,90 8 Keski-Suomi 47,89 46,59 45,65 47,24 41,74 44,07 24,27 24,79 29,17 30,29 23,63 24,13 9 Pohjois-Savo 46,29 44,83 46,06 47,40 42,16 43,05 23,31 23,74 28,03 28,31 23,19 23,61 10 Pohjois-Karjala 47,54 46,15 45,39 46,46 43,21 44,32 23,84 24,87 28,28 29,14 23,04 23,74 11 Kainuu 46,36 45,72 40,63 41, ,34 24,44 26,36 26,82 22,68 23,43 12 Pohjois-Pohjanmaa 47,04 46,48 40,62 42, ,13 23,75 24,87 26,35 27,17 23,62 24,36 13 Lappi 46,16 44,92 34,79 38, ,28 24,24 25,40 25,57 23,46 23,52 Ahvenanmaan hinnat eivät ole mukana koko maan keskiarvoissa. Ahvenanmaa s prices are excluded from the averages for the whole country. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute /m 3 4 Roundwood markets