Lämpöpumppujen kustannukset, kannattavuus ja päästöt. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
|
|
- Aarno Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lämpöpumppujen kustannukset, kannattavuus ja päästöt Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1
2 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Euroopassa energiatoimistoja 350, Suomessa 8 Vuodesta 2008 alkaen toiminut Benet Oy:n hallinnoimana Tehtävänä lisätä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan avulla Keskittynyt toiminnassaan erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lämmitysjärjestelmiin 2
3 Keski-Suomen Energiatoimiston palveluita Uudisrakennusten energiaselvitykset ja olemassa olevien rakennusten energiatodistukset Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Konsultointi ja neuvonta Kuntien energiatehokkuussopimuksissa ja uusiutuvan energian ratkaisuissa Rakennusten energiatehokkuudessa ja lämmityksessä Alueen energiantuotantoa ja kulutusta kuvaavat energiataseet sekä näihin liittyvät päästöt ja talous 3
4 Sisältö Lämmitysjärjestelmän valinta Lämpöpumppujen vaihtoehdot Saatavilla olevat tuet Investointi- ja käyttökustannukset eri vaihtoehdoissa Esimerkki: ilmalämpöpumput Esimerkki: maa- ja ilma-vesi lämpöpumput matalaenergiataloissa Arvioita eri vaihtoehtojen päästöistä 4
5 Lämmitysjärjestelmän valinta 1/2 Olennainen kysymys lämmitysjärjestelmän valinnassa on se onko kyseessä olemassa oleva vai uudisrakennus Uudisrakennuksessa pystyy vaikuttamaan moniin lämmitysjärjestelmään liittyviin asioihin, mm. Lämmönjakotapa (vesikiertoinen vai kuiva ) Tekniset tilat Rakennuksen energiatehokkuus Lisäksi tukea saadaan vain kun vaihdetaan olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää Uudisrakennuksille ei tukea (paitsi kun rakennetaan uusi aluelämpökeskus) 5
6 Lämmitysjärjestelmän valinta 2/2 Oikean lämmitysjärjestelmän valinta muodostuu kustannusten, käytettävyyden/mukavuuden sekä ympäristönäkökohtien perusteella Joskus pelkästään taloudellisesti kannattavimman järjestelmän valinta ei ole ympäristön tai kotimaisen energiajärjestelmän kannalta paras vaihtoehto Lisäksi yleensä laitteiden markkinoinnissa annettavat tiedot (esim. COP) saattavat johtaa harhaan, sillä ne on mitattu optimiolosuhteissa - ei vuosihyötysuhteena 6
7 Lämpöpumppujen vaihtoehdot 1/5 Uudisrakennus voidaan alusta lähtien suunnitella tukemaan tiettyä lämmitysjärjestelmää Jos kyseessä olemassa oleva rakennus, vaikuttaa lämmönjakojärjestelmä ratkaisevasti valintaan Kuiva sähkölämmitys tavallisin ratkaisu ilmalämpöpumppu (ilman lisäinvestointia lämmönjakoon) Vesikiertoinen lämmitys maalämpö tai ilmavesilämpöpumppu mahdollisia Kuitenkin muistettava että lämpöpumpuille lattialämmitys (n. 35 C) on hyötysuhteen kannalta parempi kuin patterilämmitys (n. 70 C) 7
8 Lämpöpumppujen vaihtoehdot 2/5 Maalämpö: ominaista korkeammat investointikustannukset mutta muita lämpöpumppuja parempi hyötysuhde Käyttää maaperään sitoutunutta auringon energiaa Pystyputkisto Kallioiseen maahaan Kalliimpi Vie vähän pinta-alaa Erittäin tehokas Vaakaputkisto Vie eniten pinta-alaa Halvempi Pieniin rakennuksiin Lämpötila vaihtelee Pohjavesi Pohjavettä johtava maakerros +läpivirtaus Halvin Pohjavesimääräykset Ongelmana likaantuminen Maan keskimääräinen vuotuinen lämpötila korkeampi kuin ilman (esim. Keski-Suomessa ulkoilman keskim. lämpötila n. 2 C) 8
9 maa vaimentaa lämpötilojen vaihtelua Lämpötilaerot tasaantuvat syvemmällä, erot vähäpätöisiä alle 15 m Lähde: RETScreen International-projekti 9
10 Lämpöpumppujen vaihtoehdot 3/5 Ilma-vesi lämpöpumppu: alemmat investointikustannukset, mutta huonompi hyötysuhde Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla 1,5-2,0 Joutuu toimimaan suurilla lämpötilaeroilla (etenkin käyttöveden lämmityksessä) Käyttö pakkasasteeseen saakka Vaatii rinnalleen täysimittaisen lämmönlähteen (yleensä sähkövastuslämmitys varaajassa) 10
11 Lämpöpumppujen vaihtoehdot 4/5 11 Ilmalämpöpumppu: investointikustannukset edulliset, mutta hyötysuhde maalämpöä huonompi ja kykenee vain tilojen lämmitykseen Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla 1,8-2,2 Käyttö pakkasasteeseen saakka Vaatii rinnalleen aina täysimittaisen lämmitysjärjestelmän Mikäli teho ei riitä kattamaan koko lämmitystarvetta, pumput joutuvat lähes koko talven käymään täydellä teholla Mittaukset osoittavat, että pumppujen saavuttamat COP-arvot ovat parempia niiden käydessä osateholla. Niinpä suuritehoisempi pumppu joka käy osateholla säästää enemmän kuin liian pieni (Lähde: TTY/TM Rakennusmaailma)
12 Ilmalämpöpumppu, esim. COP (Lähde: TTY/TM Rakennusmaailma) 12
13 Lämpöpumppujen vaihtoehdot 5/5 Poistoilmalämpöpumppu on osa rakennuksen IV-konetta ja se ottaa poistoilman lämpöä talteen Voi lämmittää tuloilmaa, vesikiertoisesti tai käyttövettä Lämpökerroin 1,5-2,2 Kattaa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energian kulutuksesta mutta ei vaadi täysimittaista lämmitysjärjestelmää Poistoilman lämpötila pysyy vakiona ulkolämpötilasta riippumatta Korvaa poistoilman LTO-laitteen ja IV-jälkilämmityspatterin 13
14 Ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuista 1/2 Ilmalämpöpumppu saavuttaa pääosan energian säästöistään keleillä C Toki keleillä C on merkitystä, mutta esim. +7 C:n kelillä ei juurikaan. Pääosan vuotta (95 98 % ajasta) invertteri-säätöinen lämpöpumppu toimii %:n osateholla, koska taloon ei mahdu sen täydellä teholla tuottamaa energiamäärää Valmistajat ilmoittavat yleensä korkean COP -arvon (jopa yli 5) osakuormalla lämpötilassa +7 C ja lämmitystehon 100 %:n teholla COP- ja tehoarvoilla +7 C:n lämpötilassa, ei ole yhteyttä lämpöpumpun hyvyyteen talon lämmityslaitteena 14
15 Ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuista 2/2 Vain Pohjoismaisissa olosuhteissa mitatut arvot osa- sekä 100%:n teholla lämpötiloissa 0-20 C kuvaavat pumpun hyvyyttä lämmityslaitteena Suoritusarvot pitää lisäksi mallintaa osaksi talon lämmitysjärjestelmää Ruotsin Statens Provningsanstalt SP tekee näitä testejä riittävän luotettavasti. TM:n Rakennusmaailma -lehti on myös aloittanut oikeansuuntaisen testauksen ja tulosten raportoinnin kehittämisen (Lähde: IVT:n toimitusjohtaja Jussi Hirvonen) 15
16 Saatavilla olevat tuet 1/2 Pääasiallinen jaottelu: Pientaloille tuet kotitalousvähennyksen kautta 60 % työkustannuksista, max /hlö 2 hlö taloudessa yhteensä max Muille asuinrakennuksille (vähintään 3 asuntoa) energia-avustuksina Asumisen rahoittamis- ja kehityskeskukselta (ARA) Haetaan kunnasta Muille rakennuksille ja hankkeille energiatukina työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) Haetaan alueen TE-Keskuksesta 16
17 Saatavilla olevat tuet 2/2 Energia-avustukset, ARA Tukea päälämmitysjärjestelmän muuttamiseen maalämmölle tai puulle 15 %, kaukolämmölle 10 % Aurinkolämpöjärjestelmän lisäämiseen 15 % Ilmalämpöpumppuun 10 % Ei muita lisälämmitysjärjestelmiä mainittu (esim. ilmakiertoinen pellettitakka) 17
18 Esimerkki: Ilmalämpöpumppu 140 m2 sähkölämmitteiseen pientaloon 1/2 Kuluttajaviraston tutkimuksen 4/2009 mukaan paikalleen asennettuna A-energialuokan ilp maksaa 140 m2 pientaloon keskimäärin Kokonaiskustannusten hintahaitari Laitteen hinta voi teknisistä ominaisuuksista riippuen vaihdella jopa 700 ja välillä, keskimäärin 1300 Kylmätekninen asennus ja sähkötyöt , asennus keskimäärin 600 Tähän saadaan työn osuudesta kotitalousvähennys 60 % Keskihintaisen pumpun hankintakustannus miinus kotitalousvähennys =
19 Esimerkki: Ilmalämpöpumppu 140 m2 sähkölämmitteiseen pientaloon 2/2 Oletetaan, että lämmitys kattaa 90 % sähkölämmitteisen omakotitalon lämmityksestä ja ilp:n vuosihyötysuhde 2,2 Säästö 2003 normitalossa (tilojen lämmitysenergia 100 kwh/m2 vuodessa) 6900 kwh vuodessa (690 kun sähkön hinta 10 snt/kwh) Matalaenergiatalossa (tilojen lämmitysenergia 50 kwh/m2 vuodessa) kykenee kattamaan 95 % lämmityksestä, jolloin säästö 3600 kwh (360 kun sähkön hinta 10 snt/kwh) Suora takaisinmaksuaika, kun investointi maksetaan kerralla eikä rahan aika-arvoa huomioida, on normitalossa 2,5 vuotta ja matalaenergiatalossa 4,4 vuotta 19
20 Ilmalämpöpumpun päästöt ja muita kysymyksiä Suoralla sähkölämmityksellä päästöt normitalossa noin 5600 kg/co 2 ja ilmalämpöpumpulla n kg/co 2 Ilp:n ja sähkölämmityksen päästökerroin 400 kgco 2 /MWh ja ilptalon huippusähkön kerroin 700 kgco 2 /MWh Ilmalämpöpumppu aiheuttaa kovilla pakkasilla huomattavia lämmitystehontarpeen nousuja vaikeaa sähkön tuotannolle! Pumpun käyttöikä ja hyötysuhde käytännössä? Halvinta vaihtoehtoa ei kannata valita, vaan tutustua ensin esim. TM Rakennusmaailman testeihin Luotettava ja osaava asentajat, jolla pätevyys kylmäasennustöihin (Henkilö joka asentaa tai asennuttaa ilmalämpöpumpun ilman TUKESin toteamaa pätevyyttä, rikkoo ympäristönsuojelulakia) 20
21 Esimerkki: maa- ja ilma-vesi lämpöpumput matalaenergiataloissa Matalaenergiatalojen korttelialue - energiantarve pienempi kuin 2010 normirakennuksissa Lämmitysenergian kulutus (tilat + käyttövesi) 85 kwh/m2 6 korttelia, joissa kussakin 3-4 rakennusta Kerrosala yhteensä n m2, asukkaita noin 220 Tilojen lämmityksen tehontarve keskimäärin 30 W/m2, lämmönjakojärjestelmä lattialämmitys (35 C) Kaikki esitetyt hinnat alv. 0 % Arvioita tehty eri kokoisille rakennuksille: 110 m 2, 330 m 2 ja 750 m 2 21
22 Investointi- ja käyttökustannusten vertailu Investointikustannukset (pääomakustannukset) muodostuvat lämmitysjärjestelmän hankintaan liittyvistä kustannuksista ja koroista Yleensä vertailuissa käytetään investointikulujen vuosittaista tasaerää, annuiteettia Käyttökustannukset muodostuvat energiakustannuksista (kompressorin ja sähkövastusten sähkö) sekä laitteiden huolto- ja ylläpitokustannuksista (yleensä vähäisiä mikäli laite ei suoranaisesti hajoa) 22
23 Arvioita investointikustannuksista (perustuu kyselyyn laitetoimittajille) Lämmitysjärjestelmä Investointi (alv 0%) Ostoenergian hinta (alv 0 %) Pelletti / Sähkö Pelletti 110 m2(12 kw) /MWh Pelletti 330 m2 (20 kw) Pelletti 750 m2 (50 kw) Maalämpö 110 m2 (6 kw) Maalämpö 330 m2 (9 kw) Maalämpö 750 m2 (21 kw) Ilma-vesi LP 110 m2 Ilma-vesi LP 250 m /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh Ilma-vesi LP 330 m /MWh Sisältävät tarvittavat laitteet ja asennuksen, pelletissä lisäksi varastotilat 23
24 Käytetyt lämpöpumppujen hyötysuhteet Maalämmöllä laitteen vuositason COP myyjän mukaan 2,8-3,5 SULPU:n mukaan hyötysuhde välillä 2,6-3,6 Lisäksi suoraa lämmityssähköä 1-2 % (kun tehon peittoalue %) Ilma-vesi lämpöpumpuille vuositason COP välillä 1,5 (Pohjois-Suomi, myyjän antama) ja 1,8 (Etelä-Suomi) - kun otetaan huomioon lisälämmitykseen tarvittava suora sähkö Markkinoinnissa ilmoitetaan useasti lähes suuri COP kuin maalämmölle SULPU:n mukaan vuosihyötysuhde välillä 1,5-2,0 Lämpöä tuotetaan ulkoilmasta joka keskimäärin maata kylmempää 24
25 Arvioita käyttökustannuksista ( /MWh) Lämmitysjärjestelmä Energiakustannukset alv 0 % Investointikustannuksekustannukset Käyttö- Kokonaiskustannukset Pelletti 110 m2 83,5 45,6 129 /MWh Pelletti 330 m2 43,9 45,6 90 /MWh Pelletti 750 m2 33,3 45,6 79 /MWh Maalämpö 110 m2 118,2 25,5 144 /MWh Maalämpö 330 m2 49,3 26,4 76 /MWh Maalämpö 750 m2 39,6 26,2 66 /MWh Ilma-vesi LP 110 m2 94,0 42,5 136 /MWh Ilma-vesi LP 250 m2 53,4 42,5 96 /MWh Ilma-vesi LP 330 m2 44,7 42,5 87 /MWh * Käyttöikä maalämmöllä ja pelletillä 15 vuotta, ilma-vesi lämpöpumpulla 12 vuotta jolle suurin suositeltu rakennuskoko 330 m2 25
26 Arvioita käyttökustannuksista Matalaenergiarakennuksissa lämmitysenergiamäärät pienempiä ja siten investointikustannukset per energia suuremmat Pienissä rakennuksissa kannattavimmiksi nousevat järjestelmät joissa pienet investointikustannukset Valmiiseen kaukolämpöön liittyminen Suora sähkölämmitys Pellettilämmitys Kun neliömäärä ja energiankulutus kasvavat, korostuvat edulliset käyttökustannukset 26
27 Vaihtoehto: Aluemaalämpölaitos Maalämpölaitoksen lämpöpumppujärjestelmän teho n. 180 kw, 6 kpl 500 litran lämminvesivaraajia, sekä täydentävänä varatehona n. 3 x 42 kw sähkökattilat, arvioitu sähkövastusten lisäteho laitoksella 36 kw Laitos lämmittää veden n. 50 C asteeseen josta se johdetaan aluelämpöverkostoon ja korttelikohtaisiin lämmönvaihtimiin Käyttövesi lämmitetään talokohtaisissa lämminvesivaraajissa sähkövastuksilla edelleen n. 60 C asteeseen Laitoksen vuosihyötysuhde käytössä noin 3,5 Maalämpöpumppujen mitoitus on 83 % laitoksella tehtävän energian huipputehosta, mikä kattaa lähes 100 % laitoksella tuotettavasta energiasta. Tämän lisäksi rakennusten varaajissa joudutaan kuitenkin käyttämään sähköä käyttöveden lisälämmittämiseksi 27
28 Vaihtoehto: Aluemaalämpölaitos Laitoksen investointikustannukset kokonaisuudessaan , johon 20 % energiatuki Verkoston rakentamiskustannukset (huom. tähän ei saa tukea) Energiakustannukset: lämpöpumppujen ja kattiloiden + talokohtaisten varaajien sähkö - huomioitu verkostohäviöt Muut käyttökustannukset: laitoksen ylläpito, huolto, vakuutukset (arvio) Tuotetun energian hinta Investointikustannukset 54 /MWh Käyttökustannukset 43 /MWh Kokonaiskustannukset 97 /MWh 28
29 Arvio eri vaihtoehtojen päästöistä (CO 2 ) Lämmitysjärjestelmä Energiantarve Käytetty energia MWh Rakennukset Pelletti/ ML sähkö Suora sähkö CO2-päästöt/v CO2-päästökerroin kg/mwh Pelletti/ ML sähkö Pelletti 110 m2 9,350 10,6-0,00 tonnia/v 0 Pelletti 330 m2 28,050 31,9-0,00 tonnia/v 0 Pelletti 750 m2 63,750 72,4-0,00 tonnia/v 0 Lämmityssähkö Maalämpö 110 m2 9,350 3,2 0,0 0,64 tonnia/v kg/MWh Maalämpö 330 m2 28,050 9,5 0,6 2,12 tonnia/v kg/MWh Maalämpö 750 m2 63,750 21,7 1,0 4,71 tonnia/v kg/MWh Ilma-vesi LP 110 m2 9,350 3,5 1,9 1,45 tonnia/v kg/MWh Ilma-vesi LP 250 m2 21,250 8,0 4,3 3,29 tonnia/v kg/MWh Ilma-vesi LP 330 m2 28,050 10,5 5,61 4,35 tonnia/v kg/MWh (Päästökertoimet Tilastokeskus ja TTY) 29
30 Arvio eri vaihtoehtojen päästöistä (CO 2 ) Pellettilämmitysjärjestelmät ovat luonnollisesti CO 2 päästöjen kannalta vähäpäästöisimpiä Maalämpövaihtoehdoissa päästöjä syntyy lämpöpumppujen sähkön käytöstä sekä sähkövastusten käyttämästä lämmityssähköstä jonka päästökerroin on suuri Ilma-vesilämpöpumppujen päästöt ovat suurimmat johtuen maalämpöä huonommasta hyötysuhteesta sekä verrattain suuresta varaajien sähkövastusten lämmityssähkön käytöstä 30
31 Hyödyllisiä linkkejä Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen sivut Ilmalämpöpumpputestejä =6557 BioHousing -lämmitysmuotojen energialaskuri 31
32 Kiitos ajastanne! Keski-Suomen Energiatoimisto palvelee teitä kaikissa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvissä kysymyksissä Keski-Suomen Energiatoimiston internet-sivut projektipäällikkö Puh
VINKKEJÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
VINKKEJÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Yleistä valinnasta Lämmitystapojen vertailua Päälämmitysjärjestelmät
LisätiedotTIETOKANSIO Lämmitystavan valinta. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
TIETOKANSIO Lämmitystavan valinta Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Sisältö Yleistä valinnasta Lämmitystapojen vertailua Päälämmitysjärjestelmät Lisälämmitysjärjestelmät
LisätiedotEnergiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia
LisätiedotMaalämpöjärjestelmän hankinta. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Maalämpöjärjestelmän hankinta Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Yleistä Maalämpö sopii useimpiin kohteisiin, missä on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä
LisätiedotSaako sähköllä lämmittää?
Saako sähköllä lämmittää? Pirkko Harsia Yliopettaja, TkL Mitä tarkastellaan? Päästöt? Hinta? Energiatehokkuus? Tarpeet? Kulutus? Energian siirto? Lämmitysjärjestelmä? Mikä on hyväksyttävää sähkön käyttöä?
LisätiedotTERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN.
TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN. Helsingin Energia on energiatehokkuuden edelläkävijä ja yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä energiayhtiöistä. Palvelemme noin 400 000 asiakasta Suomessa ja
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten
LisätiedotJyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotEnergiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011
Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotRakentamisen ja asumisen energianeuvonta Keski-Suomessa. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto
Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Keski-Suomessa Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto Energianeuvonta Keski-Suomessa Rakennusten energiatehokkuus Lämmitystavat Kodin
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotEnergiatehokas asuminen ja maalämpö
Energiatehokas asuminen ja maalämpö Energiaomavaraisuus-iltapäivä 20.9.2014 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mika Luoranen Tutkijaopettaja - Kestävä yhdyskunta LUT Energia etunimi.sukunimi@lut.fi +358
LisätiedotSyötekeskuksen lämpölaitos
Syötekeskuksen lämpölaitos Loppuraportti (julkinen) 9.1.2013 Pekka Pääkkönen Dokumetin nro: 005/13 1. KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Syötekeskuksen tiloissa toimivat Hotelli Pikku-Syöte,
LisätiedotHybridilämpöpumppu rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmänä
Hybridilämpöpumppu rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmänä Antti Hänninen, Koja oy 12.12.2013 1 Vapaajäähdytys Jäähdytystarve Energiavirtojen kierrätys Lämmitystarve 25.3.2014 3 Esityksen sisältö
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 180 DC. % yli 70 60-70 50-60 40-50 E F G H I 30-40 20-30 10-20 1-10 2,5. Ominaissähköteho, 2,0
Vallox 180 DC Vallox 180 DC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 180 DC Sertifikaatti Nro C273/04 1 (2) Vallox 180 DC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotSertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 2 (2) Sertifioitu asunnon ilmanvaihtokone täyttää alla esitetyt vaatimukset.
Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 1 (2) Fair 120 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotLämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla
Terminen energia - lämpöpumput, SULPU - mitä geoenergia on? GTK - S-ryhmän maailman suurin sovellus, Adven Oy - Deep Heat projekti, ST1-Fortum Jussi Hirvonen Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 C 40420 Jyskä. 179-401-0017-0540-3 / Talo C 1997. Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 C 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo C 997 Rivi-
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 95
95 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 95 Sertifikaatti Nro VTT--844-21-06 Myönnetty 22.8.2006 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 95 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja
LisätiedotILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN
LisätiedotAir Wise Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita SunAIR RW EC. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS 2,5 2,0
SunAIR RW EC SunAIR RW EC Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita SunAIR RW EC Sertifikaatti Nro VTT-C-5731-10 1 (2) SunAIR RW EC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Alustava raportti Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotPientuotannon edistyminen. Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Milja Aarni, Motiva oy
Pientuotannon edistyminen Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Milja Aarni, Motiva oy Verkkoon kytketyn sähkön pientuotannon määrä 2015 Energiaviraston kyselyyn vastannut 72 verkkoyhtiötä.
LisätiedotTIETOKANSIO Energiatehokas rakentaminen. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
TIETOKANSIO Energiatehokas rakentaminen Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Sisältö Miksi rakentaa energiatehokkaasti? Termit tutuiksi Mikä on matalaenergiatalo?
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 110 Talonpojantie 5 AB Talonpojantie 5 00790, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 0 Talonpojantie 5 AB Talonpojantie 5 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 975 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotLuku 5 Lämmitys. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 5 Lämmitys Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Kaukolämmitys Sähkölämmitys Lämpöpumppulämmitys Talokohtainen lämmitys Lämmitystavan valinta Lisätietoja
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS Sisarustentie 2, Serkustentie 1 Sisarustentie 2 A 00430, Helsinki. Luhtitalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Sisarustentie, Serkustentie Sisarustentie A 0040, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 987 Luhtitalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 266 Maakaari 6 talo 1 Maakaari 6 00790, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 66 Maakaari 6 talo Maakaari 6 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut asuinkerrostalot
Lisätiedot7,2 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 7,0 kw Täystehoinen
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Lisätiedot19,5 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 20,0 kw Täystehoinen
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
Lisätiedot6,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 7,0 kw Täystehoinen
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
LisätiedotSertifikaatti Nro C324/05 2 (2) Sertifikaatin voimassaolon ehdot:
Parmair Iiwari KxSK(E) Parmair Iiwari KxSK(E) Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari KxSK, KxSOK ja KxSEK Sertifikaatti Nro C324/05 1 (2) Parmair Iiwari KxSK (KxSOK, KxSEK) on tarkoitettu
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmän itserakennuskurssin esityskalvosarja (syksy 2008)
Aurinkolämpöjärjestelmän itserakennuskurssin esityskalvosarja (syksy 2008) lisätiedot: T:mi Timo Jodat YMPÄRISTÖENERGIA Uittosalmentie 210 35990 Kolho gsm 040-77 321 39 puh. 03-531 61 79 fax 03-531 61
LisätiedotUUTUUS IVT 495 TWIN. Lämpöpumppu, joka antaa kaksinkertaisen tehon: lämpöä sekä poistoilmasta että maaperästä
UUTUUS IVT 495 TWIN Lämpöpumppu, joka antaa kaksinkertaisen tehon: lämpöä sekä poistoilmasta että maaperästä Suuremmat säästöt Turvallisuutta tulevaisuutta ajatellen IVT 495 TWIN poistoilma ja maalämpöpumppu
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön
Lisätiedot11,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 11,0 kw Täystehoinen
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotNykykodin lämmitysjärjestelmät
yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen
LisätiedotHybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi
Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja
LisätiedotMiten asua vanhassa talossa energiataloudellisesti?
Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Hämeenlinna Miten asua vanhassa talossa energiataloudellisesti? Kati Lahtinen FM, rakennuskonservaattori (AMK) Lunette rakennusperinnepalvelut Lunette rpp UUSI KIRJA: Viri
Lisätiedot18,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 18,0 kw Täystehoinen
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotPelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä
Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Lähilämpöilta Kämmenniemi, 27.9.2011 Hannes Tuohiniitty Pellettitakalla sähkölasku alas Ilmakiertoinen pellettitakka lämmittää aina 150 m2 pintaalaan asti
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotTalonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset
Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)
LisätiedotENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 225 kwh E /m²vuosi 24.3.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Pihlajavedentie 9 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740---0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten
LisätiedotENERGIATODISTUS. Entinen Lääkäritalo Ukkoherrankuja 12 91200 Yli_Ii, Oulu. 564-422-17-71 tontti 3 1963 Kahden asunnon talot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen Lääkäritalo Ukkoherrankuja 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 96 Kahden
LisätiedotKeinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
LisätiedotEsa Kannisto. Enermix Oy
Teho irti lämpöpumpuista Esa Kannisto Esityksen sisältö Energian hintakehitys Lämpöpumppujen energiatehokas käyttö Eri lämpöpumppuratkaisut ja niiden hankinta- ja käyttökustannukset Lämpöpumppujen etähallinta
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotTEHOKASTA LÄMPÖPUMPPU- TEKNIIKKAA 2015 2016
UUSI AQUAREA-TUOTESARJA TEHOKASTA LÄMPÖPUMPPU- TEKNIIKKAA 2015 2016 2015-2016 V01 A++ 55 C A++ 35 C TESTIN PARAS 2015 UUDET AQUAREA-ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT 2015 2016 ENERGIANSÄÄSTÖÄ ErP-sopiva ErP 2015 -yhteensopiva
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA
ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu
LisätiedotAurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016
Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 21600 Parainen. Asuntojen lukumäärä: 1
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erilliset pientalot (enintään 6 asuntoa) Osoite: Valoniemenkuja 5 21600 Parainen Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Asuntojen lukumäärä: 1 2012 Energiatodistus perustuu
LisätiedotIVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY
IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY www.helavak.fi JYRKI KARVONEN 2 Suomen markkinat Markkinat 1,3 miljoonaa saneerauskohdetta = 90% potentiaalista n. 260 000 öljylämmitteistä taloa N. 1,1 miljoonaa sähkölämmitteistä
LisätiedotENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:
RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotJyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
LisätiedotENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut
LisätiedotKokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?
Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Uuden Jyväskylän kunnalliset vuokratalot Energiatodistuksia
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotJäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili
Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet
LisätiedotYLEISTIETOJA. - Uusien energiamääräysten ja asetusten 2012/2013 mukainen laskentakokonaisuus
YLEISTIETOJA - Uusien energiamääräysten ja asetusten 2012/2013 mukainen laskentakokonaisuus - Energialaskennan lisäksi 24 laskentaohjelmaa (tilanne 1.9.2013), esim. oppaan 122 mukainen LTO-laskenta, sekä
LisätiedotLuku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset
Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Ilmastonmuutos CO2-päästöjen kehitys CO2-pitoisuuden ennusteet Tavoiteohjelma
LisätiedotUutta teknologiaa korkean lämpötilan lämpöpumppuihin
David Steen Daikin Europe Design Engineer steen.d@daikineurope.com Jan Logghe Daikin Europe Product Planning Officer logghe.j@bxl.daikineurope.com Uutta teknologiaa korkean lämpötilan lämpöpumppuihin Yleistä
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Osoite:
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Asuinkerrostalot (yli 6 asuntoa) Osoite: Piilipuuntie 1 C-D 02200 ESPOO Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 2012 Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Osoite:
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Asuinkerrostalot (yli 6 asuntoa) Osoite: Piilipuuntie 1 A-B 02200 ESPOO Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 2012 Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotVillähteen energiaselvitys
Villähteen energiaselvitys Kestävän energian tiedotustilaisuus 27.3.2014 Nastola Mervi Suni Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy LAHDEN SEUDUN KEHITYS LADEC OY LADEC tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän
LisätiedotToimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.
KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä
LisätiedotTulisijojen testaaminen
Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),
LisätiedotSuomen Energiainsinöörit
Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotKotimaiset Oilon-maalämpöpumput
Kotimaiset Oilon-maalämpöpumput Omakotitalot - Kerrostalot - Teollisuus Miksi valita Oilon-maalämpöpumppu? Oilon-maalämpöpumppu on Laadukas, luotettava ja kotimainen Suomalaisen valmistajan tuki lähellä.
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
Lisätiedot