Ecodesign-direktiivin vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Ecodesign-direktiivin vaikutusten arviointi Raportti Työtehoseura ry 1

2 Sisällysluettelo 1 Tavoite Toteutus Lähtötietojen kokoaminen Kulutuksen kehityksen ja Ecodesign direktiivin vaikutuksen arviointi Tulokset Astianpesukoneet Pyykinpesukoneet Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet Televisiot Perusdigisovittimet Pölynimurit Kotitalouksien valaistustuotteet, sisävalaistus Lepovirtakulutus Yhteenveto Lähteet

3 1 TAVOITE Tavoitteena oli arvioida ns. Ecodesign direktiivin vaikutuksia seuraavien laiteryhmien energiankulutukseen Suomessa vuodesta 2010 vuoteen 2020: 1. Astianpesukoneet 2. Pyykinpesukoneet 3. Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet 4. Televisiot (+guidelines) 5. Perusdigisovittimet 6. Pölynimurit 7. Kotitalouksien valaistustuotteet, sisävalaistus Lisäksi tavoitteena oli arvioida Ecodesign direktiivin vaikutuksia eri laiteryhmien sähkönkulutuksiin valmius- (standby) ja pois päältä -tiloissa Suomessa vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja valmiustilojen asetuksen muutoksen vaikutusta. 3

4 2 TOTEUTUS 2.1 Lähtötietojen kokoaminen Laitteiden yleisyyden ja energiankulutuksen arvioinnissa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tilastoja, Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 ja Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 tutkimuksia sekä TTS:n selvityksiä EuP direktiivin vaikutusten arviointi - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet sekä Kotitalouksien tyyppisäästöt. Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 ja 2011 tutkimuksien tuloksia verrattaessa on otettava huomioon, että vuoden 2006 tutkimuksessa tulokset yleistettiin maan tasolle kotitalouksien lukumäärän mukaan ja vuoden 2011 tulokset vakituisesti asuttujen asuntojen määrän mukaan Kulutuksen kehityksen ja Ecodesign direktiivin vaikutuksen arviointi Eri laiteryhmien laitekantojen ja energiankulutuksen kehitystä arvioitiin vuoteen 2020 mennessä kahdella skenaariolla. Arvioissa hyödynnettiin EuP direktiivin vaikutusten arviointi Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet selvityksessä tehtyjä arviota. Näitä arvioita verrattiin ja toteutumisen suuntaa tarkistettiin olemassa olevien uusien tietojen, kuten Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 tutkimus, kodinkoneiden myyntitilastojen, testitulosten ja markkinakatsausten perusteella. 1) Arvioitiin ns. normaalikehitys eli miten laitekanta ja sen energiankulutus kehittyy vuoteen 2020 mennessä ilman Ecodesign-direktiivin asettamia vaatimuksia. Normaalikehityksen laskelmissa huomioitiin vain laitekannan uusiutumisen tuoma luontainen tehostuminen 2) Ecodesign-skenaariossa arvioitiin miten laitekanta ja niiden sähkönkulutus kehittyisivät direktiivin myötä tapahtuvan energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. 3) Ecodesign-direktiivin energiavaikutukset arvioitiin kahden skenaarion erotuksena. 4

5 3 TULOKSET 3.1 Astianpesukoneet Nykytilanne Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksien mukaan astianpesukoneiden sähkönkulutus oli 261 GWh/a vuonna 2006 ja 367 GWh/a vuonna Vuonna 2006 astianpesukone oli 54 %:ssa suomalaisia kotitalouksia ja sen keskikulutus noin 199. Vastaavasti vuonna 2011 astianpesukoneen yleisyys oli noin 65% ja keskimääräinen kulutus oli 221. Vuoden 2006 kulutusluvuissa oli otettu huomioon astianpesukoneen vesiliitäntä joko kylmään tai lämpimään veteen. Sen sijaan vuoden 2011 kulutusluvut perustuvat oletukseen, että kaikki koneet on liitetty kylmään veteen. Toinen ero laskentatavassa on, että vuoden 2006 kulutusluvut laskettiin kotitalouksien lukumäärän perusteella ja vuoden 2011 laskelmissa lähtökohtana olivat vakinaisesti asutut asunnot (Adato 2008 ja 2013). Tämän raportin laskelmat perustuvat siihen oletukseen, että astianpesukoneet on liitetty kylmään veteen. Energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus on astianpesukoneen kulutus kylmään veteen liitettynä. Noin 30 prosentissa astianpesukoneita on arvioitu olevan ajastin ja näyttö vuonna Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksissa ei ole arvioitu astianpesukoneiden valmiustilan kulutusta. EuP-taustaselvityksessä astianpesukoneen valmiustilan sähkönkulutukseksi arvioitiin 12,4, kun koneessa on ajastin ja näyttö. (ISIS 2007b) Taulukko 1. Astianpesukoneiden yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus. Skenaariot Normaalikehitys Yleisyys 54 % 65 % Lukumäärä, kpl Pois päältä + valmiustila, 12,4 Käyttö 217 Keskikulutus, kwh / a Laiteryhmän kulutus, GWh/a Kotitalouksien lukumäärän mukaan 2 Vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärän mukaan. (Adato 2008 ja 2013) Vuonna 2011 uusien astianpesukoneiden sähkönkulutus oli noin 25 % pienempi kuin yli 10 vuotta vanhojen: Astianpesukoneiden käyttöiäksi on oletettu 12 vuotta. Uusien astianpesukoneiden keskimääräinen sähkönkulutus on laskenut keskimäärin yli 2,5% vuodessa. Tämän kehityksen oletettiin hieman hidastuvan ja uusien astianpesukoneiden 5

6 keskimääräisen sähkönkulutuksen oletettiin laskevan 2 prosenttia vuodessa. Jolloin astianpesukoneiden keskimääräinen sähkönkulutus on 189 vuonna Noin 60 prosentissa koneista arvioidaan olevan ajastin ja näyttö. Normaalikehityksellä astianpesukoneiden sähkönkulutus on noin 433,5 GWh vuonna Valmiustilojen sähkönkulutus on 16,4 GWh/a (Taulukko 2). Ecodesign-skenaario Ekologisten suunnitteluvaatimusten mukaan astianpesukoneiden on täytettävä muun muassa seuraavat vaatimukset: 1) Joulukuun 1 päivästä 2011: a) kaikkien kotitalouksien astianpesukoneiden, lukuun ottamatta kotitalouksien astianpesukoneita, joiden leveys on yli 45 cm, energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 71 eli energiatehokkuusluokkaa A. b) kotitalouksien astianpesukoneiden, joiden leveys on enintään 45 cm, energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 80 eli energiatehokkuusluokkaa B. EuP-taustaselvityksen mukaan astianpesukone, jonka energiatehokkuusindeksi on alhaisempi kuin 71, kuluttaa sähköä pesukertaa kohden 1,17 kwh tai vähemmän. Suomen markkinoilla vuosina olleet uudet astianpesukoneet kuluttivat keskimäärin 1,10 kwh pesukertaa kohden, joten ekosuunnitteluvaatimusten 1. vaiheella ei todennäköisesti ole vaikutusta uusien astianpesukoneiden sähkönkulutukseen Suomessa. 2) Joulukuun 1 päivästä 2013: a) kotitalouksien astianpesukoneiden, joiden leveys on yli 45 cm, energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 63 eli energiatehokkuusluokkaa A+. b) kotitalouksien astianpesukoneiden, joiden leveys on enintään 45 cm, energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 71 eli energiatehokkuusluokkaa A. Energiatehokkuusluokkien välinen ero sähkönkulutuksessa on noin viisi prosenttia. Normaalikehityksessä uusien astianpesukoneiden sähkönkulutuksen arvioitiin laskevan vuosittain keskimäärin 2 prosenttia. Tämä 2. vaihe todennäköisesti nopeuttaisi hieman uusien astianpesukoneiden sähkönkulutuksen alenemista. EuP-skenaariossa oletettiin, että uusien astianpesukoneiden sähkönkulutus alenee 2,5 prosenttia vuodessa vuosina ) Joulukuun 1 päivästä 2016: a) kotitalouksien astianpesukoneiden, joiden leveys on enintään 45 cm, energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 63 eli energiatehokkuusluokkaa A+. 6

7 Ekosuunnitteluvaatimusten 3. vaiheella ei arvioitu olevan vaikutusta uusien astianpesukoneiden sähkönkulutukseen, vaan kulutuksen oletettiin laskevan samalla tavalla kuin normaalikehityksellä eli 2 prosentin vuosivauhdilla. Astianpesukoneiden valmiustilan kulutusta tulee laskemaan ekologista suunnittelua koskeva asetus, jolla vähennetään muun muassa kotitalouslaitteiden valmiustilan (standby) ja pois-päältä tilan (off) tehonkulutusta. Vuodesta 2010 lähtien uusien astianpesukoneiden tehon on oletettu olevan valmistilassa enintään 2 W ja pois päältä - tilassa enintään 0,5 W ja vuodesta 2013 lähtien vastaavat luvut ovat 1 W ja 0,5 W. Vuonna 2020 EuP-skenaariolla astianpesukoneiden sähkönkulutus on noin 421 GWh ja valmiustilojen sähkönkulutus on 8,2 GWh (Taulukko 2). Taulukko 2. Astianpesukoneiden sähkönkulutus eri skenaarioilla Lukumäärä, kpl Laitteet keskimäärin Pois päältä Käyttö + valmiustila, Keskikulutus, Koko laitekanta Pois päältä + valmiustila, GWh/a GWh/a Normaalikehitys , ,4 16,4 433,5 Ecodesignskenaario , ,7 8,2 421 Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna on 12,5 GWh vuonna Pyykinpesukoneet Nykytilanne Vuonna 2006 pyykinpesukoneiden sähkönkulutus oli 277 GWh. Pyykinpesukone oli 88%:lla suomalaisista kotitalouksista ja sen keskikulutus oli noin 130 (Adato 2008). Vuonna 2011 pyykinpesukoneen keskimääräiseksi kulutukseksi arvioitiin 118 ja laitekannan kulutukseksi noin 275 GWh. Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksessa ei arvioitu pyykinpesukoneiden valmiustilan kulutusta. EuP-taustaselvityksessä pyykinpesukoneen valmiustilan sähkönkulutukseksi arvioitiin 11,8. (ISIS 2007b). Noin 20 prosentissa pyykinpesukoneita arvioitiin olevan ajastin ja näyttö. 7

8 Taulukko 3. Pyykinpesukoneiden yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus Yleisyys 88% 91% Lukumäärä, kpl Pois päältä + valmiustila, 11,8 Käyttö 115 Keskikulutus, kwh / a Laiteryhmän kulutus, GWh/a ,5 1 Kotitalouksien lukumäärän mukaan 2 Vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärään mukaan (Adato 2008 ja 2013, ISIS 2007b) Skenaariot Normaalikehitys Vuonna 2011 uusien pyykinpesukoneiden sähkönkulutus pesukertaa kohden oli keskimäärin noin 10 % pienempi kuin yli 10 vuotta vanhojen, joka oletettiin pesukoneiden vaihtoiäksi. Uusien pyykinpesukoneiden keskimääräisen sähkönkulutuksen oletettiin pysyvän vuoden 2011 tasolla, koska pesukoneiden energiatehokkuuden paraneminen johtuu täyttömäärien kasvusta. Kotitaloudet pesevät vajaita koneellisia ja siksi energiatehokkuus ei parane käytännössä. Näin pyykinpesukoneiden keskimääräisen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan 105 vuonna Noin 60 prosentissa koneista arvioidaan olevan ajastin ja näyttö, joiden aiheuttama valmiustilan kulutus on 11,8. Normaalikehityksellä pyykinpesukoneiden sähkönkulutus on noin 295 GWh vuonna Valmiustilojen sähkönkulutus on 18,6 GWh/a (Taulukko 4). Ecodesign-skenaario Ekologisten suunnitteluvaatimusten mukaan pyykinpesukoneiden on täytettävä muun muassa seuraavat vaatimukset: 1) Joulukuun 1 päivästä 2011: - kaikkien kotitalouksien pyykinpesukoneiden energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 68 eli energiatehokkuusluokkaa A. 2) Joulukuun 1 päivästä 2013: - kotitalouksien pyykinpesukoneiden, joiden nimelliskapasiteetti on vähintään 4 kg, energiatehokkuusindeksin (EEI) on oltava pienempi kuin 59 eli energiatehokkuusluokkaa A+. 8

9 EuP-taustaselvityksen mukaan pyykinpesukone, jonka energiatehokkuusindeksi on alhaisempi kuin 68, kuluttaa sähköä 0,19 kwh tai vähemmän pyykkikiloa kohden. Vuonna 2010 Suomen markkinoilla olleet uudet pesukoneet kuluttivat keskimäärin 0,167 kwh/kg Ekosuunnitteluvaatimusten 1. vaiheella ei todennäköisesti ole ollut vaikutusta uusien pyykinpesukoneiden sähkönkulutukseen Suomessa. Pyykinpesukoneen sähkönkulutus on 0,17 kwh tai vähemmän, kun sen energiatehokkuusindeksi on 59 tai vähemmän. Tälläkään ei oleta olevan merkitystä uusien pyykinpesukoneiden sähkönkulutusta, sillä jo vuonna 2011 Suomen markkinoilla olleiden uusien pyykinpesukoneiden sähkönkulutus oli keskimäärin 0,143 kwh pyykkikiloa kohden. Pyykinpesukoneiden valmiustilan kulutusta tulee laskemaan ekologista suunnittelua koskeva asetus, jolla vähennetään mm. kotitalouslaitteiden valmiustilan (standby) ja poispäältä tilan (off) tehonkulutusta. Vuodesta 2010 lähtien uusien pyykinpesukoneiden tehon on oletettu olevan valmiustilassa enintään 2 W ja pois päältä tilassa enintään 0,5 W ja vuodesta 2013 lähtien vastaavat luvut ovat 1 W ja 0,5 W. Vuonna 2020 pyykinpesukoneiden sähkönkulutus EuP-skenaariolla on noin 286 GWh ja valmiustilojen sähkönkulutus on 9,3 GWh/a (Taulukko 4). Taulukko 4. Pyykinpesukoneiden sähkönkulutus eri skenaarioilla Normaalikehitys Ecodesignskenaario Lukumäärä, kpl Laitteet keskimäärin Pois päältä + valmiustila, Käyttö Keskikulutus, Koko laitekanta Pois päältä + valmiustila, GWh/a GWh/a , ,1 18, , ,5 9,3 285,7 Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna on lähes 10 GWh vuonna 2020 (Taulukko 4). 3.3 Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet Nykytilanne Kylmäsäilytyslaitteiden kokonaiskulutus oli GWh vuonna 2006 ja GWh vuonna (Adato 2008 ja 2013). 9

10 Taulukko 5. Kylmäsäilytyslaitteiden yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus Lukumäärä, Yleisyys kpl 1 Keskikulutus, Laiteryhmän kulutus, GWh /a Yleisyys Lukumäärä, kpl 2 Keskikulutus, Laiteryhmän kulutus, GWh /a Jääkaapit, jääviileäkaapit 60 % % ,7 Jääkaappipakastimet 54 % % ,1 Pakastimet 66 % % ,2 Muut kylmäsäilytyslaitteet 1 % Yhteensä Asuntojen lukumäärän mukaan 2 Vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärään mukaan (Adato 2008, ISIS 2007a) Skenaariot Normaalikehitys Uusien jääkaappien keskimääräisen sähkönkulutuksen oletettiin laskevan 1,5 prosenttia vuodessa ja muiden uusien kylmäsäilytyslaitteiden 2 prosenttia vuodessa. Normaalikehityksellä kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus on GWh vuonna (Taulukko 6) Taulukko 6. Kylmäsäilytyslaitteiden yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus vuonna 2020, normaalikehitys. Yleisyys Lukumäärä, kpl Keskikulutus Laiteryhmän kulutus, GWh/a Jääkaapit, jääviileäkaapit 48 % ,5 Jääkaappi-pakastimet 70 % ,9 Pakastimet 60 % ,0 Yhteensä 1 159,3 Ecodesign-skenaario Maaliskuun lopussa 2009 hyväksyttiin (Regulatory Commitee) uudistettu energiamerkintädirektiivi kylmäsäilytyslaitteille. Uudet raja-arvot energiatehokkuusindeksille ovat seuraavat: lähtien energiatehokkuusindeksi alle 55 eli energiatehokkuusluokkaa A lähtien energiatehokkuusindeksi alle 44 eli energiatehokkuusluokkaa A+. 10

11 lähtien energiatehokkuusindeksi alle 42 eli energiatehokkuusluokkaa A+, sillä energiatehokkuusluokan A+ raja-arvo muuttuu silloin. Taulukko 7. Ecodesign-skenaarioarvioissa käytetyt kylmäsäilytyslaitteiden suurimpia sallittuja energiatehokkuusindeksejä vastaavat vuosikulutukset. EEI alle 55 EEI alle 44 EEI alle 42 Jääkaapit, jääviileäkaapit Jääkaappi-pakastimet Pakastimet Ecodesign-skenaariossa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus on 1 084,5 GWh vuonna 2020 (Taulukko 8). Taulukko 8. Kylmäsäilytyslaitteiden yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus vuonna 2020, Ecodesign-skenaario. Yleisyys Lukumäärä, kpl Keskikulutus, Laiteryhmän kulutus, GWh /a Jääkaapit, jääviileäkaapit 48 % ,2 Jääkaappi-pakastimet 70 % Pakastimet 60 % Yhteensä 1 084,5 Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna on kylmäsäilytyslaitteille noin 75 GWh vuonna Televisiot Nykytilanne Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen mukaan televisioiden sähkönkulutus oli 496 GWh/a ja valmiustilan sähkönkulutus oli noin 36,2 GWh/a. Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen mukaan televisioiden ja lisälaitteiden sähkönkäyttö pieneni vuodesta 2006 vuoteen 2011 lähes kolmanneksella ja oli 564 GWh. Pääosa laitekannasta uudistui vuosina , jolloin myytiin yli LCD-televisiota. Televisioiden myynti korvaa pääasiassa vanhaa laitekantaa, koska televisio on jo pitkään ollut lähes jokaisessa taloudessa. Osassa talouksista on useampia laitteita, jolloin laitteiden kokonaisyleisyys on 127 % (Adato 2008 ja 2013). LED-televisio on tätä nykyä yleisin televisiotyyppi. Uusissa televisoissa on sisäänrakennettu digiviritin, joten television osuuden tämän laiteryhmän sähkönkulutuksesta oletettiin kasvaneen vuodesta Televisioiden energiatehokkuus on parantunut nopeasti vuoden 2006 jälkeen, jolloin taulutelevisioiden tehoksi käytön 11

12 aikana arvioitiin keskimäärin 170 W. Vuonna 2010 LCD-televisioiden tehot olivat 50 W:sta noin 100 W:in koosta riippuen. Televisioiden määrä on laskenut, kun tietokoneiden käyttöalue on laajentunut muun muassa television katseluun. Televisioiden sähkönkulutuksen laskentaperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Taulukko 9. Televisioiden yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus Laiteryhmän Keskikulutus, kulutus, GWh/a Yleisyys/ lukumäärä, kpl 132 % / Kuvaputkitelevisio LCD, plasma 20 % / tai projektio , % / Yhteensä (Adato 2008 ja 2013) Skenaariot Yleisyys/ lukumäärä, kpl Keskikulutus, Laiteryhmän kulutus, GWh/a 21% / ,6 62,6 106 % / ,3 456,7 127% / ,3 LCD -televisiot ovat olleet vallitseva teknologia uusissa televisioissa 2000 luvun alkuvuosista lähtien. Vuoteen 2010 saakka valtaosassa Suomen markkinoiden LCDtelevisioista näyttöjen valonlähteenä oli paneelin taakse asennettu loisteputki. LCDtelevision virrankulutusta on pystytty vähentämään LED-taustavaloilla. Suurin osa tarjolla olevista televisioista on LCD-paneelilla varustettuja, mutta LED-tekniikalla valaistuja. Televisioiden käyttöikä on laskenut 8 vuoteen. Vuoteen 2020 mennessä kuvaputkitelevisiot ovat poistuneet laitekannasta ja vallitseva teknologia on LED-televisiot. Siirryttäessä kuvaputkitelevisioista taulutelevisioihin yleisimmät kuvaruutukoot ovat kasvaneet tuumasta tuumaisiin. Teknologisten parannusten ansiosta on televisioiden keskimääräinen sähkönkulutus laskenut huomattavasti vuodesta 2008 lähtien. LCD-televisioiden sähkönkulutus on puolittunut parissa vuodessa ja LED-televisiot kuluttavat sähköä vielä kolmasosan LCD-televisioita vähemmän. (Anon 2012) Televisioihin on tullut uusia ominaisuuksia. Yksi näistä on älytelevisio (smart TV) eli internetyhteys. Tähän ominaisuuteen kuuluu verkkovalmiustila, jonka teho on 2-32 W. Arviot verkkovalmiustilan aiheuttamasta sähkönkulutuksesta eri skenaarioilla esitetään kappaleessa 3.8.Stand by-kulutus. Normaalikehitys Televisioiden energiatehokkuuden parantuminen on ollut nopeaa. Jo vuonna 2008 keskiverto 32 tuumainen LED televisio täytti vuonna 2010 voimaan tulleet ekosuunnitteluvaatimukset ja vuonna 2010 uudet televisiot olivat vuoden 2012 vaatimusten tasolla. Televisioiden ekologista suunnittelua koskeva asetus on nopeuttanut kehitystä ja on vaikea arvioida millainen kehitys olisi ilman ekosuunnitteludirektiiviä. 12

13 Asiantuntijat ovat arvioineet, että nykyisellä kehityksellä uusien LCD-televisioiden käytönaikainen teho on 0,018 W/cm 2 vuonna 2020 (Department for Environment, Food and Rural Affairs. 2010). Tämä on noin 30 prosenttia pienempi kuin uusilla televisioilla vuonna 2010 ja huomattavasti alhaisempi kuin ekosuunnitteluvaatimuksissa asetetut rajaarvot. Ecodesign-skenaario Maaliskuun lopussa 2009 tuli voimaan ekologista suunnittelua koskeva asetus, jolla vähennetään sekä televisioiden käytönaikaista että valmiustilan (standby) ja pois-päältä tilan (off) tehonkulutusta. Elokuun 20. päivästä 2010 lähtien markkinoille tulevien televisioiden ja televisionäyttöjen käytön aikaiselle teholle on ollut raja-arvot. Nämä raja-arvot tiukkinevat edelleen huhtikuussa Korkein sallittu käytönaikainen teho määräytyy television kuvaruudun koon ja resoluution mukaan. Tammikuun 2010 jälkeen markkinoille on saanut toimittaa vain sellaisia televisioita ja televisionäyttöjä, joiden valmiustilan kulutus on enintään 1 W tai 2 W, toiminnosta riippuen ja pois päältä -tilan (off) tehonkulutus saa olla enintään 1 W. Elokuun 20. päivästä 2011 lähtien rajat ovat tiukentuneet niin, että valmiustilan kulutus saa olla toiminnasta riippuen enintään 0,5 W tai 1 W ja pois päältä -tilassa enintään 0,30 W, paitsi, jos televisioissa on helposti nähtävissä oleva virtakytkin, jolloin tehonkulutusraja on 0,5 W. Vuosien 2011 ja 2012 ekosuunnitteluvaatimusten mukaisen 40 tuumaisen television sähkönkulutus on noin 245 kwh vuodessa, mikä on lähes kaksi ja puolikertainen normaalikehityksen mukaiseen television sähkönkulutukseen vuonna Taulukko 10. Televisioiden sähkönkulutus eri skenaarioilla Normaalikehitys Ecodesignskenaario Lukumäärä, kpl Laitteet keskimäärin Pois päältä + valmiustila, Käyttö Keskikulutus, Koko laitekanta Pois päältä + valmiustila, GWh/a GWh/a ,1 108,1 109,2 3,0 293, ,8 234, ,5 637,5 Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Televisioiden energiatehokkuuden paraneminen on ollut niin nopeaa, ettei ekologista suunnittelua koskevan asetuksen vaatimuksilla saavuteta säästöä normaalikehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä. 13

14 3.5 Perusdigisovittimet Nykytilanne Perusdigisovittimiksi (simple set-top box) määritellään perusdigisovittimet ilman lisäominaisuuksia sekä omalle kovalevylle tallentavat perusdigisovittimet. Oletettavasti vuonna 2006 Suomessa käytössä olleet digisovittimet olivat pääosin perusdigisovittimia. Vuonna 2006 digisovitin oli 82 %:lla suomalaisia talouksia ja laitekannan kulutus oli 156 GWh/a. (Adato 2008) Tämän jälkeen digisovittimien yleisyys on vähentynyt, koska uusissa televisioissa on sisäänrakennettu digiviritin. Vuonna 2011 digisovittimien yleisyydeksi arvioitiin 30 %, joista puolet arvioitiin olevan tallentavia digisovittimia. Laitekanta on uusiutunut vuodesta 2006 kokonaan ja digisovittimien keskimääräinen kulutus on laskenut huomattavasti. Laitekannan kulutukseksi arvioitiin 30,6 GWh/a. Digisovittimien sähkönkulutuksen laskentaperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Taulukko 11. Digisovittimien yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus Laiteryhmän Yleisyys Lukumäärä, kpl Keskikulutus, kulutus, GWh/a Yleisyys Lukumäärä, kpl Keskikulutus, Laiteryhmän kulutus, GWh/a 82% , % ,2 30,6 (Adato 2008 ja 2013) Skenaariot Uusissa televisioissa on sisäänrakennettu digiviritin ja ohjelmien tallentamiseen ei aina tarvita erillistä digisovitinta, vaan osa uusista televisioista tallentaa televisiolähetyksen suoraan ubs-muistitikulle tai kovalevylle. Kehityssuunta on siten sellainen, että digisovittimet häviävät vähitellen kokonaan markkinoilta. Niiden myynti on laskenut yli kappaleen vuosimyynnistä (2008) (2012). Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006-tutkimuksessa oletettiin, oletettiin, että digisovittimet korvautuvat vähitellen digitelevisioilla vuoteen 2020 mennessä. Tässä selvitystyössä tehtiin kuitenkin arviot suunnitteluvaatimusten mukaisten digisovittimien sähkönkulutuksesta vuonna Laskelmassa oletettiin, että digisovitin yleisyys on 10 prosenttia ja kaikki digisovittimet vuonna 2012 ovat tallentavia. Normaalikehitys Vuonna 2020 käytössä olevien digisovittimien valmiustilankulutukseksi oletettiin 5 W (40,8 ) ja käytönaikaiseksi tehoksi 12 W (16,3 ). Valtakunnan tasolla digisovittimien sähkönkulutus on 14,2 GWh vuonna Valmiustilan sähkönkulutus on 9,6 GWh/a. (Taulukko 12) 14

15 Ecodesign-skenaario Vuonna 2020 käytössä olevat digisovittimet ovat vuonna 2012 alkaen voimaan tulevien ekologisten suunnitteluvaatimusten mukaiset (Liite 5). Vastaavasti tallentavien digisovittimien valmiustilankulutukseksi oletettiin 0,75 W ja käytönaikaiseksi tehoksi 11,5 W. Digisovittimien sähkönkulutus on 15,6 ja valmiustilan kulutus 5,1 kwa/a. Vuonna 2020 digisovittimien sähkönkulutus on 5,9 GWh ja valmiustiloihin siitä kuluu 1,4 GWh. (Taulukko 12) Taulukko 12. Digisovittimien sähkönkulutus vuonna 2020 eri skenaarioilla. Normaalikehitys Ecodesignskenaario Lukumäärä, kpl Laitteet keskimäärin Pois päältä + valmiustila, Käyttö Keskikulutus, Koko laitekanta Pois päältä + valmiustila, GWh/a GWh/a ,0 16,3 50,3 9,6 14, ,1 15,6 20,7 1,4 5,9 Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna on 8,3 GWh vuonna 2020 (Taulukko 12). 3.6 Pölynimurit Nykytilanne Kuluttajalehden testin mukaan pölynimureiden sähkönkulutus on noin 3,14 Wh/m 2. Näin ollen pölynimurin vuosikulutus on 78 kwh vuodessa ja laitekannan sähkönkulutus vuonna 2010 Suomessa noin 194 GWh. Taulukko 13. Pölynimurin yleisyys, lukumäärä ja sähkönkulutus Yleisyys 98% Lukumäärä, kpl Keskikulutus, 78 Laiteryhmän kulutus, GWh/a 193,9 15

16 Skenaariot EuP-taustaselvityksen mukaan pölynimurin käyttöikä on 8 vuotta, joten koko laitekanta uusiutuu vuoteen 2020 mennessä. Normaalikehitys Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana pölynimureiden sähkönkulutuksen on arvioitu nousseen 1,5 prosentin vuosivauhdilla. Tämän kehityksen oletettiin jatkuvan edelleen ja pölynimureiden keskimääräiseksi vuosikulutukseksi vuonna 2020 arvioitiin 84 kwh ja koko laitekannan sähkönkulutukseksi 233 GWh/a. Ecodesign-skenaario Ekologisten suunnitteluvaatimusten mukaan pölynimureiden on täytettävä muun muassa seuraavat vaatimukset: Syyskuun 1 päivästä 2014 lähtien pölynimureiden vuotuinen energiankulutus on pienempi kuin 62,0 kwh/vuosi ja niiden nimellinen ottoteho on pienempi kuin W. Näitä rajoituksia ei sovelleta hienopölyn vesisuodattimella varustettuihin pölynimureihin. Syyskuun 1 päivästä 2017 lähtien pölynimureiden vuotuinen energiankulutus on pienempi kuin 43,0 kwh/vuosi ja nimellinen ottoteho on pienempi kuin 900 W. Vuonna 2020 pölynimureiden keskimääräinen sähkönkulutus on 55 kwh vuodessa ja laitekannan sähkönkulutus noin 153 GWh/a. Taulukko 14. Pölynimureiden sähkönkulutus vuonna 2020 eri skenaarioilla. Normaalikehitys Ecodesignskenaario Yleisyys, % Lukumäärä, kpl Keskikulutus GWh/a ,5 Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästövaikutus normaalikehitykseen verrattuna vuonna 2020 on noin 80,5 GWh/a. 16

17 3.7 Kotitalouksien valaistustuotteet, sisävalaistus Nykytilanne Kotitalouksien sisävalaistuksen sähkönkulutus oli GWh vuonna 2006 ja GWh vuonna 2011 (Adato 2008 ja 2011). Valaistuksen keskikulutus asuntoa kohden oli vuonna 2011 noin 481. Vuoteen 2006 verrattuna hehkulamppujen määrä on vähentynyt ja suurin osa lampuista on jo pienloistelamppuja. (Liite 6) Skenaariot Lamppujen lukumäärän kotitaloutta kohden oletetaan pysyvän ennallaan. Normaalikehitys Jos kehitys jatkuu ennallaan, hehkulamppuja ei ole enää käytössä Normaalikehityksellä valaistuksen sähkönkulutus on 983,4 GWh vuonna Tämä tarkoittaa 347,5 kwh keskikulutusta. (Liite 6) Ecodesign-skenaario Kotitalouslamppujen energiatehokkuusvaatimusten seurauksena hehkulamput poistuvat markkinoilta vuoden 2012 syyskuuhun mennessä ja siten myös käytöstä vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2020 EuP-skenaariolla valaistuksen sähkönkulutus on 801,5 GWh eli 283,2 kwh asuntoa kohden. Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna on 181,9 GWh vuonna Lepovirtakulutus Taulukossa 15 on esitetty arviot eri laiteryhmien sähkönkulutuksista valmius- (standby) ja pois päältä -tiloissa Suomessa. Tässä selvityksessä käsiteltyjen laiteryhmien osalta laitemäärä- ja kulutusarviot perustuvat edellä esitettyihin arvioihin. Muiden laiteryhmien osalta laitemääräarviot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin ja niiden puuttuessa EuP - taustaselvityksessä esitettyihin laitemääriin EU:n alueella. Kulutusarviot muiden laiteryhmien osalta perustuvat pääosin EuP -taustaselvityksessä esitettyihin kulutuslukuihin (Nissen, N. F. 2007). Nämä luvut on esitetty liitteessä 6. Laitemääräarvioissa esimerkiksi uunien, kuivausrumpujen, astian- ja pyykinpesukoneiden osalta on oletettu, että vain osassa laitekannan laitteista on sellaisia toimintoja ja tekniikkaa, jotka aiheuttavat valmius- ja pois päältä tilojen sähkönkulutusta. Vuonna 2011 valmius- ja pois päältä -tilojen sähkönkulutus oli kotitalouksissa noin 375,5 GWh eli 4,7% kotitalouksien sähkönkulutuksesta. (Taulukko 15) Arvioiden mukaan 17

18 valmiustilan (standby, off- mode) osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta EU-maissa on noin 10 % eli GWh vuodessa (Nissen. 2007). Taulukko 15. Valmius- ja pois päältä tilojen sähkönkulutus eri laiteryhmissä Suomessa vuonna Laite määrä, kpl Kulutus Laiteryhmän kulutus GWh/a Laite Matkapuhelimien laturit ,1 6,4 Valaistus ,5 20,2 Radio ,3 16,1 Sähköhammasharja ,2 5,7 Uuni ,0 12,6 Mikroaaltouuni ,0 18,9 Langaton puhelin ,8 0,6 Kuvaputkitelevisiot ,2 5,4 Taulutelevisiot ,1 16,6 Digiboksit (STB) ,9 9,8 Pyykinpesukoneet ,8 5,5 Kuivausrummut ,7 Astianpesukoneet ,4 6,2 DVD soitin/talletin ,5 41,5 Pienet stereolaitteistot ,7 77,8 Faksit, 5 % ,7 6,4 Pöytäkoneet ,8 38,5 Kannettavat koneet ,6 37,8 PC kaiuttimet ,4 13,0 Tulostin, 58% ,5 34,8 YHTEENSÄ 378,3 Skenaariot Skeenaariolaskelmissa oletukset laitteiden yleisyyksistä ja laitteiden, jotka aiheuttavat valmiustilan kulutusta, osuuksien laitekannasta oletettiin pysyvän pääsääntöisesti vuoden 2011 tasolla %:lla vakinaisista asunnoista 2 20 %:lla vakinaisista asunnoista 3 20 %:ssa uuneista 4 30 %:ssa mikroaaltouuneista 5 5 % lankaliittymien määrästä 6 20%:ssa pyykinpesukoneista 7 40 %:ssa kuivausrumpuja 8 30 %:ssa astianpesukoneita 9 60 %:lla vakinaisista asunnoista %:lla vakinaisista asunnoista 18

19 Normaalikehitys Sellaisten laitteiden osalta, josta ei löytynyt arvioita valmius- ja pois päältä -tilojen kulutuksen kehityksestä kulutuksen arvioitiin laskevan noin kolmasosalla vuoden 2011 kulutuksesta. Normaalikehityksellä kotitalouksien valmius- ja pois päältä tilojen sähkönkulutukseksi arvioitiin noin 292,5 GWh vuonna (Taulukko 16) Ecodesign-skenaario Ecodesign-skenaariossa valmius- ja pois päältä -tilojen kulutusarviot perustuvat ekologista suunnittelua koskevan asetuksen vaatimuksen niiltä osin, kun laiteryhmä kuuluu asetuksen piiriin lähtien Kulutuselektroniikan laitteissa tulee olla pois päältä -toiminto, jossa tilassa tehonkulutus ei saa ylittää 1,00 wattia. Tehonkulutus valmiustilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia. Jos valmiustilassa mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö, ei tehonkulutus saa olla suurempi kuin 2,00 wattia lähtien Pois päältä -tilan tehonkulutus ei saa ylittää 0,50 wattia. Tehonkulutus valmiustilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto, ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia. Jos valmiustilassa mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö, ei tehonkulutus saa olla suurempi kuin 1,00 wattia. Lisäksi laitteessa tulee olla tehonhallintatoiminto, joka siirtää laitteen lyhyimmän mahdollisen ajan kuluttua automaattisesti valmiustilaan. Vuonna 2020 kotitalouksien valmius- ja pois päältä tilojen sähkönkulutukseksi arvioitiin EuP-skenaariolla noin 127,9 GWh (Taulukko 16) Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna on kotitalouksien valmius- ja pois päältä tilojen sähkönkulutuksessa 164,6 GWh vuonna (Taulukko 16) 19

20 Taulukko 16. Valmius- ja pois päältä tilojen sähkönkulutus eri laiteryhmissä Suomessa vuonna Normaalikehitys Ecodesign-skenaario Laite Laiteryhmän Laiteryhmän Laite kanta, 1000 kpl Kulutus kulutus GWh/a Kulutus kulutus GWh/a Matkapuhelimien laturit ,1 6,6 1,1 6,6 Valaistus ,4 16,8 4,2 11,1 Radio ,3 15,0 4,2 11,9 Sähköhammasharja 566 8,0 4,5 4 2,3 Uuni ,0 13,7 8,6 6,9 Mikroaaltouuni ,0 18,3 8,6 9,2 Langaton puhelin 0 Taulutelevisiot ,1 3,0 2,8 7,5 Digiboksit (STB) ,6 5,1 1,4 Pyykinpesukoneet (60%:ssa) ,8 18,4 5,9 9,3 Kuivausrummut ,7 2,4 3,3 1,2 Astianpesukoneet (60 %:ssa) ,4 16,4 6,2 8,2 DVD soitin/talletin ,7 44,6 7,8 17,7 Pieni stereolaitteistot ,8 57,4 8,1 13,8 Faksit 0 Pöytäkoneet ,1 16,2 8,2 3,7 Kannettavat tietokoneet ,5 39,7 3,4 11,7 PC kaiuttimet ,3 9,6 5,8 5,4 YHTEENSÄ 292,5 127,9 Verkkolaitteiden ja verkkoon liitettyjen televisioiden lepovirtakulutus Lepovirtaa koskevat ekosuunnitteluvaatimukset ovat laajenemassa koskemaan verkkolaitteita. Lisäksi asetusmuutoksessa asetetaan uusia ekosuunnitteluvaatimuksia kahvinkeittimille ja televisioille. Tässä selvitystyössä on arvioitu miten verkkolaitteiden ja verkkoon liitettyjen televisioiden lepovirtakulutus kehittyy vuodesta 2011 vuoteen 2020 eri skenaarioilla. Nykytilanteen ja normaalikehityksen arviointi perustuvat EuPtaustaselvityksessä esitettyihin lukuihin. (IZM 2011) Vuonna 2011 verkkolaitteiden lepovirran kulutukseksi arvioitiin lähes 160 GWh (Taulukko 17). Älytelevisioiden käytön oletettiin EuP-taustaselvityksessä olevan vielä erittäin vähäistä %:ssa uuneista 12 40%:ssa mikroaaltouuneja 13 60%:ssa kuivausrummuista 20

21 Taulukko 17. Verkkovalmiustilan sähkönkulutukset vuonna Teho, W Lukumäärä, kpl Verkkovalmiustilassa h/vrk Sähkönkulutus, GWh/a Laite Pöytätietokone ,5 32,9 Tulostin ,9 17,0 5,6 8,3 Langaton puhelin ,5 28,1 0,9 Smart-tv Laajakaista yms ,5 10,0 31,0 59,4 Pelikonsoli ,0 125,0 91,3 58,3 Yhteensä 159,8 Skenaariot EuP-taustaselvityksen mukaan aika, jonka televisioit ja pelikonsolit ovat verkkovalmiustilassa, nousee huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Normaalikehitys Normaalikehityksen arvioinnissa käytettiin EuP-taustaselvityksessä esitettyjä lukuja sähkönkulutuksesta. Normaalikehityksellä verkkolaitteiden lepovirtakulutus on vuonna 2020 yli 510 GWh. (Taulukko 18) Ecodesign-skenaario Ekologisten suunnitteluvaatimusten mukaan verkkolaitteiden ja verkkoon liitettyjen televisioiden on täytettävä muun muassa seuraavat vaatimukset: 1. Tammikuun 1 päivästä 2015: Tehonkulutus verkkovalmiustilassa HiNA-toiminnolla varustettujen televisioiden ja laitteiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, ei saa olla suurempi kuin 12,00 wattia. Televisioiden ja muiden laitteiden, joita ei ole varustettu HiNA-toiminnolla, tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää laitteen, ei saa olla suurempi kuin 6,00 wattia. 2. Tammikuun 1 päivästä 2017: Tehonkulutus verkkovalmiustilassa HiNA-toiminnolla varustettujen televisioiden tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television, ei saa olla suurempi kuin 8,00 wattia. 21

22 Televisioiden, joita ei ole varustettu HiNA-toiminnolla, tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television, ei saa olla suurempi kuin 3,00 wattia. 3. Tammikuun 1 päivästä 2019: Edellä säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä muiden verkkoon liitettyjen televisioiden kuin HiNA-laitteiden tai HiNA-toiminnolla varustettujen televisioiden osalta: Televisioiden, joita ei ole varustettu HiNA-toiminnolla, tehonkulutus verkkovalmiustilassa, johon tehonhallintatoiminto tai vastaava toiminto siirtää television, ei saa olla suurempi kuin 2,00 wattia. Ecodesign-skenaariossa on oletettu, ettähina-toiminnoilla varustettuja laitteita ovat langattomat puhelimet sekä laajakaistat yms. Ecodesign-skenaariolla verkkolaitteiden lepovirtakulutus on vuonna 2020 noin 169 GWh. (Taulukko 18). Ecodesign-direktiivin energiavaikutus Ecodesign-skenaarion säästövaikutus normaalikehitykseen verrattuna vuonna 2020 on noin 344 GWh/a. (Taulukko 18) Taulukko 18. Verkkovalmiustilan sähkönkulutukset vuonna 2020 eri skenaarioilla.. Normaalikehitys Ecodesign-skenaario Lukumäärä, kpl Verkkovalmiustilassa h/vrk Sähkönkulutus, Laitekanta, GWh/a Sähkönkulutus, Teho, Teho, Laite W W GWh/a Pöytätietokone ,0 29,2 26,3 3,7 2,7 2,4 Tulostin 0,9 13,6 4,5 7,4 3,7 1,2 2,0 Langaton puhelin ,8 22,5 0,7 2,8 22,5 0,7 Smart-tv ,6 28,5 10,3 37,6 12,2 Laajakaista yms ,0 8,0 49,6 140,4 8,0 49,6 140,4 Pelikonsoli, 25% ,0 100,0 438,0 309,9 3,7 16,2 11,5 Yhteensä 513,1 169,2 22

23 4 YHTEENVETO Tässä selvityksessä tehtyjen laskelmien ja arvioiden perusteella sekä kotitalous- että toimistolaitteiden sähkönkulutus laskee vuoteen 2020 mennessä laitekannan uusiutumisen myötä molemmilla skenaarioilla. Ecodesign-skenaarion säästö normaalikehitykseen verrattuna tarkastelluilla laiteryhmillä on noin 365 GWh vuonna Kotitalouksien valaistuksen sähkönkulutukseen Ecodesign-direktiivin vaikutus on suurin. Kotitalouskoneista pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden osalta EuP-direktiivin säästövaikutus normaalikehitykseen verrattuna on pieni Suomessa. Näiden laitteiden osalta EuP-direktiivi lähinnä vahvistaa nykyistä kehityssuuntaa. Televisioiden energiatehokkuuden parantuminen on ollut niin nopeaa, ettei ecodesign-direktiivillä ole säästövaikutusta vuoteen 2020 mennessä. (Taulukko 19) Taulukko 19. Yhteenveto kodinkoneiden, kulutuselektroniikan ja toimistolaitteiden sähkönkulutusarvioista eri skenaariolla, GWh. Esodesigndirektiivin Nykytilanne 2011 GWh/a Normaalikehitys 2020 GWh/a Ecodesignskenaario 2020 GWh/a säästövaikutus GWh/a Astianpesukoneet , ,5 Pyykinpesukoneet 274, ,5 7,5 Kylmäsäilytyslaitteet , ,5 74,8 Televisiot 519,3 293,6 637,5 0 Digisovittimet 30,6 14,2 5,9 8,3 Pölynimurit 193, ,5 80,5 Sisävalaistus ,4 801,5 181,9 23

24 LÄHTEET Adato Kotitalouksien sähkönkäyttö s+liitteet. Adato Kotitalouksien sähkönkäyttö s+liitteet. AEA Energy & Environment Work on Preparatory Studies for Eco-Design Requirements of EuPs (II) Lot 17 Vacuum Cleaners. TREN/D3/ Final Report. [verkkodokumentti] Commission of the European communities Commission regulation (EC) implementing Directive 2005/32/EC of the European Parliament and of the Council with regard to ecodesign requirements for household refrigerating appliances. [verkkodokumentti]. Commission of the European communities Draft Commission regulation (EC) implementing Directive 2005/32/EC of the European Parliament and of the Council with regard to ecodesign requirements for household washing machines. [verkkodokumentti]. Commission of the European communities Draft Commission regulation (EC) implementing Directive 2005/32/EC of the European Parliament and of the Council with regard to ecodesign requirements for simple set-top boxes. [verkkodokumentti]. Commission of the European communities Draft Commission regulation (EC) implementing Directive 2005/32/EC of the European Parliament and of the Council with regard to ecodesign requirements for non-directional household lamps. D002953/02. [verkkodokumentti]. Commission of the European communities COMMISSION REGULATION (EU) No 666/2013 of 8 July 2013 implementing Directive 2009/125/EC of the European Parliament and of the Council with regard to ecodesign requirements for vacuum cleaners. Commission of the European communities COMMISSION REGULATION (EU) No../.. of xxx amending Comission Regulation (EC) No 1275/2008 with regard to ecodesign requirements for stanby, off mode electric power consumption of electrical and electronic household and office equipment, and amending Comission Regulation (EC) No 626/2009 with regard to ecodesign requirements for televions. [verkkodokumentti]. Department for Environment, Food and Rural Affairs BNCE TV02: Televisions (TVs). Govermens Standards and Evidence. Base 2009.: Reference Scenario. [verkkodokumentti]. ISIS. 2007a. Lot 13: Domestic Refrigerators & Freezers. Final Report. Draft Version. Preparatory Studies for Eco-design Requirements of EuPs. (Tender TREN/D1/ ). [verkkodokumentti]. ISIS. 2007b. Lot 14: Domestic Washing Machines and Dishwashers. Final Report. Draft Version. Preparatory Studies for Eco-design Requirements of EuPs. (Tender TREN/D1/ ). [verkkodokumentti]. 24

25 Kuluttaja-lehdet 11, , , , , , , , , , , , , , , , ja Nissen, N. F EuP Preparatory Study Lot 6 Standby and Off-mode Losses. Fraunhofer IZM. [verkkodokumentti]. Nissen, N. F EuP Preparatory Study Lot 26 Networkes Standby Losses. Fraunhofer IZM. [verkkodokumentti]. Stobbe, L.2007a. EuP Preparatory Studies Televisions (Lot 5). Fraunhofer IZM. [verkkodokumentti]. Vito Lot 19: Domestic lighting. Part 1 - Non-Directional Light Sources. Draft final task reports. Task 8: Scenario- Policy Impact and Sensitivity Anakysis. Preparatory studies for Eco-design Requirements of EuPs.. [verkkodokumentti]. TTS tutkimus EuP direktiivin vaikutusten arviointi - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet. 44 s. 25

26 LIITE 1 Asuntojen lukumäärien ennustaminen Asuntojen lukumäärän kehitystä ennustettiin Tilastokeskuksen Asuntokanta- ja Rakennustilastojen pohjalta. Lisäksi otettiin huomioon kotitalouksien lukumäärä ennuste. Asuntojen lukumäärän oletettiin kasvavan noin asunnolla vuosittain. Vuonna 2006 asuntokanta oli asuntoa, joista vakituisessa asuinkäytössä olevia asuntoja oli Vastaavasti vuonna 2011 vakituisessa asuinkäytössä oli asuntoa. Vuoteen 2020 mennessä vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärän arvioitiin kasvavan kappaleeseen. Taulukko 20. Kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan yleisyydet kotitalouksissa. 2006* * Jääkaappi 60 % 57 % 48 % Jääkaappi-pakastin 54 % 58 % 70 % (yhdistelmälaitteet) Pakastin 66 % 66 % 60 % Pyykinpesukone 88 % 91 % 93 % Astianpesukone 54 % 65 % 78 % Kuvaputkitelevisio 132 % 21 % 0 % Taulutelevisiot (LCD) 20 % 106 % 95 % Digiboksi 82 % 30 % 10 % *Adato

27 LIITE 2 Taulukko 21. Eri laitteiden kestoikäarviot. vuosi Jääkaappi 12 Jääkaappi-pakastin 12 Pakastin 12 Astianpesukone 10 Pyykinpesukone 10 Televisio 8 Digisovitin 5 Pölynimuri 8 27

28 LIITE 3 Televisioiden sähkönkulutuksen laskentaperusteista - televisioiden käyttöikä noin 8 vuotta - laskelmissa käyttöajaksi (päällä) oletettu 4 h/vrk - lisäksi on oletettu, että televisiot ovat standby tilassa 10 h/vrk Televisioiden sähkönkulutus vuonna 2011: - kuvaputkitelevisioiden keskimääräinen teho käyttötilassa 79 W (4 h / vrk) ja valmiustilan - tehokeskimäärin 3 W (10 h/vrk - taulutelevisioiden teho käyttötilassa 120 W (4 h / vrk) ja valmiustilassa 1,5 W (10 h / vrk), Televisioiden sähkönkulutus vuonna 2020: - vuodesta 2012 lähtien uusien televisioiden teho käyttötilassa 75 W ja valmiustilassa 0,2 W Televisioiden koot ilmaistaan tuumina, mutta televisioiden tehonkulutusta koskevassa asetuksessa raja-arvot on ilmaistu dm 2 kohden tuuman television koko kuvasuhteesta riippuen dm 2 (keskiarvo 47 dm 2 ) - 45 tuuman television pinta-ala kuvasuhteesta riippuen dm 2 (keskiarvo 59,5 dm 2 ) Televisioiden käytön aikaisen tehon raja-arvot Teräväpiirtotelevisio 40 tuumaa, vuonna 2010: 20 W + 47 x 1,12 x 4,3224 W/dm 2 = 247 W Teräväpiirtotelevisio 45 tuumaa, vuonna 2010: 20 W + 59,5 x 1,12 x 4,3224 W/dm 2 = 308 W Muut televisiot 40 tuumaa, vuonna 2010: 20 W + 47 x 4,3224 W/dm 2 = 223 W Muut televisiot 45 tuumaa, vuonna 2010: 20 W + 59,5 x 4,3224 W/dm 2 = 277 W Televisio 40 tuumaa, vuonna 2013: 16 W + 47 x 3,4579 W/dm 2 = 178 W Televisio 45 tuumaa, vuonna 2013: 16 W + 59,5 x 3,4579 W/dm 2 = 222 W 28

29 LIITE 4 Digisovittimien sähkönkulutuksen laskentaperusteista Digisovittimien aktiiviseksi käyttöajaksi oletettiin 4 tuntia. Ilman lisäominaisuuksia olevien perussovittimien käytönaikaiseksi tehoksi oletettiin 6 W ja valmiustilan tehoksi 2 W, jolloin vuosikulutus on noin 22 kwh. Tästä kulutuksesta 13,6 kwh on valmiustilan kulutusta. Tallentavien perusdigisovittimien käytönaikaiseksi tehoksi oletettiin 13 W ja valmiustilan tehoksi 6 W. Niiden vuosikulutus on siten noin 59 kwh ja siitä valmiustilan kulutusta on 40,8 kwh. Helmikuusta 2010 lähtien markkinoilla saa toimittaa seuraavat ehdot täyttäviä perusdigisovittimet. Poikkeuksena ovat ne perusdigisovittimet, joissa integroitu kovalevy ja/ tai toinen viritin. Lisäksi perusdigisovittimissa tulee olla valmiustila ja automaattinen virrankatkaisu. Valmiustila Aktiivinen toimintatila Perusdigisovitin 1,00 W 5,00 W Kiintiö näytölle valmiustilassa Kiintiö HD-dekooderille + 1,00 W +3,00 W Helmikuusta 2012 lähtien markkinoilla saa toimittaa seuraavat ehdot täyttäviä perusdigisovittimet. Aktiivinen Valmiustila toimintatila Perusdigisovitin 0,50 W 5,00 W Kiintiö näytölle valmiustilassa Kiintiö kovalevylle Kiintiö toiselle virittimelle Kiintiö HD-dekooderille +,0,50 W +6,00 W +1,00 W +1,00 W 29

30 Valaistuksen sähkönkulutuksen laskentaperusteista LIITE 5 Taulukko 19. Valaistuksen sähkönkulutus vuonna kpl keskim. teho, W h/vrk h/a kulutus hehkulamput ,2 halogeenilamput 3, ,1 vakioloistelamput 3, ,98 yksikantaloistelamput ,52 Yhteensä ,8. Taulukko 20. Valaistuksen sähkönkulutus vuonna 2020, normaalikehitys. kpl keskim. teho, W h/vrk h/a kulutus hehkulamput halogeenilamput 3, ,1 vakioloistelamput 3, ,98 yksikantaloistelamput ,4 Yhteensä ,48 Taulukko 21. Valaistuksen sähkönkulutus vuonna 2020, Ecodesign-skenaario. kpl keskim. teho, W h/vrk h/a kulutus hehkulamput halogeenilamput led-lamput ,2 vakioloistelamput ,84 yksikantaloistelamput ,4 Yhteensä ,24 30

31 LIITE 6 Taulukko 22. Standby -kulutus eri laiteryhmissä EU 25. (Nissen 2007) Sähkönkulutus "Käyttöajat" Kpl 1000 kpl Laitekanta Laitekanta, standby, off, standby, Laite milj. kpl Wh/h Wh/h h/year off, h/year GWh/year Matkapuhelimien laturit , , Valaistus , ,5 8, Radio 114,4 0 0, , Sähköhammasharja 42,7 0 1, ,5 11, Uuni ,5 0 26, Langaton puhelin 179,6 2, , Televisiot 275,9 5, , Digiboksit (STB) 56,3 10, , TV+digiboksit yhteensä Pyykinpesukoneet 184,6 5,7 1, , DVD soitin/talletin 143,3 4,8 1, , Pieni stereolaitteisto 114,4 8 1,5 6241, , Faksit 20 5, ,5 0 49, Tietotekniikkalaitteet kotikäyttö Tietokoneet 126 3,81 2, ,8 Näytöt 104,5 4,48 1, ,8 Modeemit 73 10,2 2, ,3 PC kaiuttimet 64,3 3,6 2, ,4 Yhteensä Laser-tulostin 16, , , Muistesuihkukirjoitin 90, ,5 6460,5 23, YHTEENSÄ

32 Taulukko 23. Arviot standby -kulutuksesta eri laiteryhmissä eri skenaarioilla. Normaalikehitys Ecodesign-skenaario Laite standby, h/year off, h/year standby, Wh/h off, Wh/h standby, Wh/h off, Wh/h Matkapuhelimien laturit ,3 1,1 0 0,5 Valaistus ,5 0 0,99 8,5 0 0,5 Radio ,75 6,3 0 0,5 Sähköhammasharja ,5 0 1,4 11,2 0 0,5 Uuni 8650, ,0 1 0 Langaton puhelin ,4 0 19,8 1 0,5 DVD soitin/talletin ,8 1,5 29,5 1 0,5 Pieni stereolaitteisto 6241, ,5 50,7 0,5 Reititin ,2 PC kaiuttimet ,6 2,5 15,4 0,5 Laser-tulostin 2153, ,6 Mustesuihkukirjoitin 693,5 6460, ,5 32