Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön

Transkriptio

1 Lehti on toteutettu Yhteistyössä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa arjesta selviytymisen tueksi 2013 Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista on huolehdittava Työpaja esitteli maatalousalan työhyvinvoinnin osaajia Ei työelämää vain elämää. Maalaislääkäri Tapani Kiiminkinen Yhdistystoiminnasta voimia yrittäjän arkeen sivu 4 sivu 6 sivu 10 sivu 12

2 Hyvää työelämää myös maaseudulle pääkirjoitus Suomen taloutta ja hyvinvointia uhkaavat monet haasteet. Väestön ikääntyminen on yksi. Terveitä, hyviä työvuosia tarvitaan lisää. Tuleva eläkeiän nosto on vain osaratkaisu. Työssä on myös jaksettava. Työelämän laadulliset kysymykset puhututtavat ja niiden parissa työskentelee lukuisia työryhmiä. Työtä tehdään yleensä palkansaajien ja varsinkin suurten yritysten lähtökohdista. Pienyrittäjät uhkaavat jäädä väliinputoajiksi. Maatalousyrittäjien osalta asioita vielä mutkistavat alan monet erityispiirteet. Maatalousyrittäjän ammatti on todellista riskien kanssa elämistä. Siinä suhteessa ala täyttää piinkovan yrittäjyyden kaikki tuntomerkit. Sääolosuhteet, teknologia, eläimet ja tuotantoprosessien muut osat tuottavat aina yllätyksiä. Maatalousmarkkinat ovat entistä epävakaammat. Harjoitettuun politiikkaan liittyvät riskit ovat kasvaneet. Jokaiseen riskitekijään ei voi varautua kattavin vakuutuksin. Epävarmuus kasvattaa yrittämisen kuormittavuutta. Monin paikoin kohtuuden raja on ylitetty, joten julkisella vallalla on kiire tehdä se, mikä tehtävissä on. Pitkäjänteisyys politiikkaan ja vakautta luovia tekoja markkinoille on minimi, jota maatalouselinkeino vaatii. Yrittäjä itse on maatilayrityksen tärkein resurssi. Valitettavasti riskien hallinta pettää usein pahiten yrittäjän kohdalla. Työkyvyn ylläpito ja tapaturmien ehkäisy eivät ole riittävällä tasolla. Ongelmatilanteiden varajärjestelmät puuttuvat. Poikkeustilanteiden työvoiman saatavuudessa tai tiedonkulussa on ongelmia. Nykypäivän maatalousyrittäjistä yhä useampi on myös työnantaja. Palkattu työvoima tuo mukanaan lukuisia velvoitteita. Ne on hoidettava kunnialla, mutta omaan työssä jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ei saa sysätä sivuun. Maataloudessa yrittäjän työkyvyn heikkeneminen voi johtaa monenkirjaviin vaikeuksiin. Äkillisissä tilanteissa katastrofi vaanii tuntien päässä. Yllättävienkin tilanteiden taustalla on kuitenkin usein pitempiaikainen kehitys, jossa yrittäjän kuormitus kasvaa asteittain. Maatalousalan toimijoilla sekä julkisella sektorilla on yhteinen haaste parantaa ongelmiin varautumisen sekä niiden ennaltaehkäisyn työkaluja. Maatalousyrittäjien työterveyshuollossa on kehittämisen paikkoja sekä laadun että kattavuuden suhteen. Asiantuntevan työterveyshuollon tulisi olla kiinteä yhteistyökumppani, joka aktiivisesti purkaa riskikohteita ja edistää työhyvinvointia. Monen sivutoimisen tilan yrittäjät ovat toisen ammattinsa puitteissa työterveyshuollon piirissä. Tässäkin tapauksessa maatilayrittämiseen erikoistuneiden terveyspalveluiden käyttö ei taatusti mene hukkaan. Lomitusjärjestelmä on suomalaisen maatalouden vahvuus, josta on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Maatalouden muuttuva rakenne on luonut paineita lomituspalveluiden järjestämiseen. Valtion tiukka budjettipolitiikka luo omat haasteensa. Maatalousyrittäjien eläkelaitos, kunnat sekä tietysti asiakkaat eli maatalousyrittäjät omine etujärjestöineen ovat avaintekijöitä, kun lomituksen toimintamalleja kehitetään elinkeinon tarpeita varten. Järjestelmä on rakennettu yhteistyön voimalla. Siihen on edellytykset myös jatkossa. Juha Marttila Puheenjohtaja, MTK kuva Jaana Kankaanpää Sisältö 16 Jokaiselle on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi 2 Hyvää työelämää myös maaseudulle 3 Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön 4 Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista on huolehdittava 5 Ajoissa apuun 6 Työpaja esitteli maatalousalan työhyvinvoinnin osaajia 9 Liiallinen työ uuvuttaa EU-viljelijää 10 Ei työelämää vain elämää 12 Yhdistystoiminnata voimia yrittäjän arkeen 13 Rengit ja rehupoolit keventämään työtaakkaa 14 Maitotilan hyvä vointi -tutkimus selvitti maidontuottajien työhyvinvointia 17 Hyvinvointia johtamisvalmennuksesta 18 Yhteistyöllä laatua lomitukseen 20 Kun tuntuu, etteivät linnut laula eikä aurinko paista 22 Lomitusjärjestelmä on maatalousyrittäjän työhyvinvoinnin kulmakiviä 23 Viljelijät toivovat työterveyshuollon palvelut lähelle arkea 24 Palvelupartiosta apua rästitöihin 25 Mela-asiamies hyvinvoinnin edistäjänä 25 Työhyvinvointikymppi 26 Asiakas vaistoaa aina asenteen 27 Ajankohtaista Melan työturvallisuustyöstä 28 Hyvinvointihankkeita Hyvinvointisanomat kertajulkaisu ilmestyy Julkaisija: Mela, MTK, Työhyvinvointifoorumi Työryhmä: Sirpa Havu Mela pj./päätoimittaja maire Lumiaho, MTK, lakimies marja Tallavaara, MTK, asiantuntija markus Pyykkönen, STM, kehityspäällikkö taitto: Virve Laine, Mela Paino: PunaMusta Oy Toimittajat: Pirkko Lahti, psykologi, FL anna Lassila, toimittaja, perheterapeutti, FM juha Marttila, MTK-puheenjohtaja, MMT kaija Seppinen, Melan asiakaspalvelun tiiminvetäjä (eläkkeellä) anna-riikka Pukari, työturvallisuusasioiden asiantuntija, MMM Päivi Wallin, vakuutus- ja hyvinvointiyksikön päällikkö, MMM sirpa Havu, työhyvinvointiasioiden asiantuntija, VTM jaana-lerssi- Uskelin, kehittämispäällikkö, TtM eija Lehto, erityisasiantuntija, TtM 2

3 teksti Sirpa Havu kuva STT-lehtikuva/Valtioneuvoston kanslia Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko: Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Odotan työryhmältä konkreettisia uusia avauksia ja selkeitä ehdotuksia, Risikko kiteyttää. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko asetti viime syksynä työryhmän etsimään keinoja maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisällön ja laadun sekä lomitusjärjestelmän, kuntoutustoiminnan ja koulutuksen kehittämiseksi. Odotan työryhmältä konkreettisia uusia avauksia ja selkeitä ehdotuksia, Risikko kiteyttää. Maatalous on edelleen riskialtis ala, vaikka maatalousyrittäjien työtapaturmat ovat viime vuosina vähentyneet. Työn fyysinen kuormitus on pienentynyt, mutta tilakoon suureneminen ja yrittäjyyden monialaistuminen on lisännyt henkistä kuormittavuutta. Työn hallintaa vaikeuttaa myös toimialan ennakoimattomuus aina EU:n maatalouspolitiikasta sääolojen vaihteluun. Ministeri Paula Risikko on seurannut pitkään maatalousalan kehitystä. Hän on ollut asiantuntijajäsenenä muun muassa MTK:n sosiaalivaliokunnassa. Selvitysten mukaan maatalousyrittäjiä kuormittavat ensi sijassa taloudelliset huolet, epävarmuus tulevaisuudesta sekä työn sitovuus. Yksin ei huolten kanssa saa jäädä, vaan erilaisia hyvinvoinnin tukipalveluja kannattaa käyttää. Työterveyshuollon pitää toimia ja olla saatavilla. Lomitusjärjestelmää on kehitettävä niin, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus välillä irtautua työstä, pitää lomaa tai hankkia lisäkoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi. Risikon mukaan toimivan työterveyshuollon ja lomitusjärjestelmän lisäksi maatalousyrittäjien hyvinvointi voidaan taata vain tiiviillä yhteistyöllä. Työterveyshuollon, lomitusjärjestelmän, hoito- ja kuntoutusjärjestelmien sekä eläkelaitosten saumaton yhteistyö varmistaa sen, että asiantuntija-apua ja tukea on aina saatavilla eikä väliinputoamisia synny. Hyvää työtä maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin lisäämisessä tekevät muun muassa MTK, ProAgria ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Viljelijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 64,5-vuotiaina eli he jatkavat työssä vielä pitkään alimman mahdollisen eläkkeelle jäämisiän jälkeen. Selvitysten mukaan maatalousyrittäjät pitävät työtään mielekkäänä. Sillä on hyvin suuri merkitys työssä jatkamiseen. Työtapaturmat ja ammattitaudit katkaisevat silti liian monen työuran kesken kaiken, Risikko toteaa. Ministeri Risikko odottaa asettamaltaan työryhmältä ehdotuksia tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt on toiminnan paikka, hän vakuuttaa. Työryhmässä ovat mukana muun muassa MTK:n, Melan, Työterveyslaitoksen, Kelan, valtiovarainministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat. 3

4 teksti Sirpa Havu kuva Ilpo Vainionpää Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari: Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista on huolehdittava Mela haluaa turvata asiakkaidensa hyvinvointia kaikin keinoin. Melalle on uskottu viljelijän sosiaaliturvan hoito kokonaisuudessaan. Meidän on oltava luottamuksen arvoinen. Mela-turva on koko maatalousyrittäjän sosiaaliturvan perusta. MYEL -työtulon oikea taso turvaa koko perheen hyvinvointia. Siksi siitä kannattaa huolehtia yrittäjyyden alusta lähtien. Myös Kelan maksamat päivärahat perustuvat maatalousyrittäjällä MYEL-työtuloon. Mela panostaa alkavien yrittäjien palveluun, jotta myös nuoret yrittäjät tiedostaisivat oman sosiaaliturvansa merkityksen heidän hyvinvoinnilleen. Esimerkiksi MYELtyötuloon perustuva äitiys- isyys- tai vanhempainrahan määrä on varmasti nuorille perheille tärkeä. Melan tehtävänä on tiedottaa luotettavasti etuuksista ja palveluista. Lomitusjärjestelmä on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin turvaajista. Säännöllinen mahdollisuus irrottautua päivittäisestä työstä on jaksamisen kannalta välttämätöntä. Tehtyjen säästöpäätösten jälkeenkin lomituksen keskeiset etuudet säilyvät ennallaan. Maksuton 26 päivän vuosiloma ja oikeus sijaisapuun esimerkiksi sairastumisen, kuntoutuksen tai aikuiskoulutuksen vuoksi ovat karjatalousyrittäjille ensiarvoisen tärkeitä. Melan tavoitteena on yhtenäistää ja tehostaa lomituksen toimeenpanoa, jotta yrittäjien lomitusetuudet säilyisivät mahdollisimman kattavina. Pidän erittäin tärkeänä lomitusjärjestelmän kehittämistä maatalouden muuttuneissa oloissa. Kotieläintuotannossa käytetään aiempaa enemmän teknologiaa ja tilakoko kasvaa entisestään. Lomitusjärjestelmän on kyettävä ottamaan huomioon tilojen erilaiset tarpeet. Myös maatalousyrittäjät arvostavat turvallista pääsyä lomalle. Kannustan viljelijöitä osallistumaan aktiivisesti lomituksen yhteistoimintaryhmien kokouksiin. Tapaamisissa on mahdollista käsitellä oman alueen lomitusta ja antaa palautetta toiminnasta. Vuoropuhelu lomittajien, lomahallinnon ja yrittäjien kesken on keskeinen keino turvata onnistunut lomitus. Työterveyshuollon palvelujen tulisi vastata tämän päivän yrittäjien tarpeisiin Työryhmältä potkua hyvinvoinnin edistämiseen Sosiaali- ja terveysministeriö on ministeri Paula Risikon johdolla asettanut laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä on esittää konkreettisia toimenpiteitä maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Esillä ovat työterveyshuoltoon, lomitukseen, kuntoutukseen ja ammatillisen osaamiseen liittyvät kysymykset. Ryhmän tärkeimpiä tehtäviä on miettiä, miten maatalousyrittäjien työterveyshuolto saataisiin kaikissa osissa maassa hoidettua siten, että se tukisi entistä paremmin maatalousyrittäjien työssä jaksamista ja työturvallisuutta. Työterveyshuollon palvelujen tulisi vastata tämän päivän yrittäjien tarpeisiin. Samaan aikaan kun yrittäjien psyykkiset haasteet kasvavat, työterveyshuollon tilakäyntejä on jäänyt rästiin lähes Työterveyshuollon toimivuudessa on alueellisesti merkittäviä eroja. Jos työterveyshuollon asiakkaana on vain muutama viljelijä, ammattitaitoa heidän ongelmiensa ratkomiseen ei helposti löydy. Tärkeää on löytää vastuullinen taho huolehtimaan työterveyshuollon palvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta. Kuntoutus on tärkeä välinen työssä jaksamisen tukemisessa. Mela on aktiivisesti ollut esittämässä mahdollisuutta varhaiskuntoutukseen. Tavoitteena on saada lisää terveitä työvuosia, mikä on sekä yhteiskunnallisesti että yksilön kannalta merkittävää. Mela haluaa tukea yrittäjän hyvinvointia myös suuntaamalla työturvallisuuden tutkimusvaroja tähän työhön. Haluamme etsiä keinoja, joilla voisimme ehkäistä yrittäjän kuormittumista tai sairastumista. Tavoitteena on selvittää, pystymmekö etukäteen pureutumaan vaaran paikkoihin, jotka aiheuttavat psyykkistä tai sosiaalista rasitusta. Jos voisimme auttaa ajoissa, yrittäjä säästyisi inhimillisiltä kärsimyksiltä. Melan tehtävänä on huolehtia asiakkaidensa hyvinvoinnista hoitamalla sosiaaliturvaa ja palveluja asiantuntevasti ja ihmisläheisesti. Tehtävänämme on tehdä ehdotuksia asiakaskuntamme sosiaaliturvan edelleen kehittämiseksi. Odotan, että sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän työ etenee suotuisasti asiakaskuntamme hyväksi. Mela on olemassa asiakkaitaan varten. 4

5 teksti Pirkko Lahti kuva Shutterstock Ajoissa apuun Maatilan tukihakupaperit ovat vaarassa myöhästyä. Voiko yrittäjää patistaa vai vain katsoa mitä tapahtuu? Emäntä näyttää väsyneeltä eikä halua enää lähteä tilan ulkopuolelle. Onko häntä houkuteltava mukaan vai uskottava, että hän tietää tilanteensa ja osaa hakea apua masennukseensa tai uupumiseensa? Isäntä on usein humalassa. Onko alkoholin käyttö aina yksityisasia? Meijeri huomauttaa maidon laadusta. Miten voidaan puuttua karjan hoitoon ja mahdollisiin laiminlyönteihin? Nelisen vuotta sitten Mela järjesti yhteistyössä MTK -Kymenlaakson kanssa henkistä hyvinvointia ja jaksamista koskevan seminaarin. Tilaisuus poiki lisää tapahtumia. Kasvua Hämeessä -hankkeen toimesta kerättiin asiantuntija- ja yrittäjäryhmä, joka työsti mallin varhaisen välittämiseen sekä kriisitilanteiden hallintaan. Mela julkaisi aiheista esitteet. Niitä on jaettu yrittäjille ja tilalla käyville valvonta-, auttaja- sekä tukihenkilöille. Monissa koulutustilaisuuksissa on pohdittu auttajatahojen yhteistyökeinoja. Lähtökohtaisesti auttajatahot lomittajat, eläinlääkärit, meijerin väki, maaseutusihteerit, työterveyshuolto, Pro Agrian työntekijät, MTK:n toimihenkilöt ja Mela-asiamiehet, pankin edustajat kaikki haluavat ja yrittävät toimia parhaan taitonsa mukaisesti, ja kaikilla on halua auttaa yrittäjää eri tilanteissa. Usein yrittäjä on kuitenkin arka kysymään apua tai kertomaan tilanteestaan. Siksi pikemmin onkin kysymys huomioiden tekemisestä ja niiden puheeksi ottamisesta. Kun ongelmatilanteista on keskusteltu, pyritään myös sopimaan toimenpiteistä asioiden korjaamiseksi. Tärkeää on myös asioiden seuranta eli tarkistaminen, että sovitut asiat etenevät. Tämä kaikki tapahtuu yrittäjän parhaaksi. Auttamistilanteessa on tärkeä selvittää, onko pääpaino yrityksen jatkon takaamisessa ja taloudellisessa selviytymisessä vai onko painotus ihmissuhteiden puolella. Joskus on ensin saatava arki toimimaan ennen kuin voidaan selvittää vaikkapa masennuksen hoitoa tai alkoholiongelmaa. Yrittäjä voi joskus myös torjua avun, kun kokee että hänen asioihinsa puututaan. Varhaisen välittämisen tarkoituksena on päästä ajoissa tekemään korjaustoimenpiteitä yhteistyössä yrittäjän kanssa ja hänen luvallaan. Koulutustilaisuuksissa olen havainnut, että eri tahoilla ja myös itse yrittäjillä on monia keinoja toimia vaikeissa tilanteissa. Yrittäjä saattaa kuitenkin tarvita kanssakulkijaa jonkin aikaa eli ihmistä, joka rytmittää tehtäviä asioita ja joka tuntee erilaiset maatalousmaailman ulkopuolisetkin auttajakontaktit. Vaikeaksi on kuitenkin koettu se, miten asiat otetaan puheeksi yrittäjien kanssa. Korjaustilanteissa on viisasta toteuttaa pienten askelten mallia: sovitaan yksi- kaksi toimenpidettä, todetaan ne tehdyksi ja sovitaan taas uudet korjaukset ja näin jatketaan. Tällöin yrittäjän voimat riit- tävät eikä ajeta häntä tekemättömien asioiden paniikkiin. Varhaisen välittämisen toimintatapoja on kehitelty monilla yhteiskunnan alueilla. Näin on nyt maatalousyrittäjien kohdalla. Kukaan ei voi toimia riskitilanteita koko ajan ajatellen, mutta riskeihin kannattaa silti varautua. Toimintavälineitä on. Varhaisen välittämisen toiminta on yrittäjää tukevaa ja pahimpien riskien välttämiseen tähtäävää. Vaikeissa tilanteissa on hyvä muistaa, että jokainen yrittäjä ja auttajatahokin on toiminut niin hyvin kuin osaa. Jälkikäteen on helppo löytää muita tapoja, mutta ennakoiden ja ajoissa asioihin puuttuen voi estää yrityksen tilanteen kriisiytymistä. Välittäminen on auttamista ja toisesta huolehtimista. Varhaisen välittämisen malli -esite perustuu asennemuutokseen. Jokaisen on hyvä pohtia, miten toivoo itseään kohdeltavan, jos sairaus tai taloudelliset vaikeudet vievät voimat eikä itse jaksa hakea apua. Jos taivas putoaa toimintaohje kriisitilanteessa on tuotettu Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluvan Osaamisverkostohankkeen ja Melan toimesta. Toimintaohje sisältää ohjeita kriisitilanteista selviämiseen. Jos taivas putoaa toimintaohje kriisitilanteessa Toimintaohje kriisitilanteessa on tuotettu Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluvan Osaamisverkostohankkeen toimesta. Työryhmään on osallistunut laaja joukko maatalousyrittäjien yhteistyökumppaneita mm. MTK Häme ja Mela, sekä Hämeen alueen meijerit, kuntien maatalous- ja lomahallinto, työterveyshuolto, eläinlääkärit, ProAgria Häme, evl-kirkko ja maaseudun tukihenkilöverkko. Erityisasiantuntijana on toiminut psykologi Pirkko Lahti. Varhaisen välittämisen malli maatalousyrittäjille Esitteitä voi tilata Melan nettisivujen kautta tai puhelimitse numerosta Välittäminen on auttamista ja toisesta huolehtimista. Varhaisen välittämisen malli perustuu asenne- muutokseen. Jokaisen on hyvä pohtia, miten toivoo itseään kohdeltavan, jos sairaus tai taloudelliset vaikeudet vievät voimat eikä itse jaksa hakea apua. 5

6 Maatilan työtapaturmat ovat vakavampia kuin monilla muilla aloilla Maatilojen keskimääräinen peltoala on kasvanut, ja tiloja on tällä hetkellä noin , kertoi Liisa Hakala. Maataloustyössä sattuu noin työtapaturmaa vuodessa. 25 % tapaturmista on vakavia, yli kuukauden työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia, kun muilla aloilla vakavien työtapaturmien osuus on keskimäärin 8 %. Tapaturmariskiä aliarvioidaan helposti, sillä tapaturmatilastojen perusteella voidaan ennustaa, että 90 % maatalousyrittäjistä selviää tulevan vuoden ilman tapaturmia. Tilastojen perusteella voidaan kuitenkin myös ennustaa, että lähes jokaiselle maatalousyrittäjälle sattuu uran aiteksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Työpaja esitteli maatalous- alan työhyvinvoinnin osaajia Lähes sata maatalousalan asiantuntijaa ko- koontui helmikuussa Tampere-talolle poh- timaan maatalousalan työterveyskulttuuria. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston toimintapolitiikan yksikön johtaja Liisa Hakala esitteli kiinnostavasti alan työhyvinvoinnin keskeisiä lukuja ja kokonaisnäkymiä. Työpajan tarkoituksena oli esitellä maatalousalan työterveyteen liittyviä onnistuneita käytäntöjä muidenkin hyödynnettäviksi. Pajan puhujavieraina olivat Hakalan lisäksi Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen, Pirkanmaan MTK:n toiminnanjohtaja Visa Merikoski, Susanna Kähkönen Kuntosavotta-hankkeesta, työhyvinvointipäällikkö Sirkka Rajala, työterveyshoitaja Tiina Vaaja sekä tukihenkilöt Marita Miettinen ja Terttu Kyllönen. kana tapaturma. Mielenkiintoista on myös saada lisää tietoa myös siitä, missä määrin tapaturmat kasaantuvat samoille yrittäjille. Hakala pitää tärkeänä myös pohtia tapaturmien syitä. Kyösti Louhelainen, Rauno Hanhela ja Markus Pyykkönen. Työkyky koetaan huonommaksi pienillä tiloilla Maatalousyrittäjillä todetaan vuosittain noin 300 uutta ammattitautitapausta. Sairauden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin 600 maatalousyrittäjää vuodessa. 40 % työkyvyttömyystapauksista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairaudesta. 16 %:ssa syynä ovat mielenterveysongelmat. Valtaosa eli 57 % maatalousyrittäjistä kokee työkykynsä vähintään melko hyväksi. 16 % Melan vuonna 2012 tekemän tutkimuksen vastaajista koki työkykynsä välttävänä tai sitä heikompana. Tilakoko vaikuttaa hieman koettuun työkykyyn. Alle 20 hehtaarin tiloilla, joilla automatisaation aste on ehkä hieman alhaisempi, koettu työkyky oli hieman alhaisempi kuin suuremmilla tiloilla, luonnehtii Hakala. Nuoret kokevat työkykynsä hyväksi, vanhemmat epäilevät jaksamistaan Alle 40-vuotiaista maatalousyrittäjistä 82 % kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain 4 % kokee työkykynsä välttäväksi tai sitä huonommaksi. Yli 60-vuotiaista maatalousyrittäjistä vain 33 % kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Iän myötä näkemys siitä, miten työt jaksetaan hoitaa nykyjärjestelyin, muuttuu pessimistiseksi. Alle 40-vuotiaat ajattelevat, että he jaksavat tehdä työt nykyisin käytettävissä olevin järjestelyin myös tulevaisuudessa, sanoo Hakala. Tuotantosuunta vaikuttaa koettuun työkykyyn Tuotantosuunta vaikuttaa jonkin verran koettuun työkykyyn. Lypsykarjatiloilla koetaan työkyky yleensä heikommaksi kuin vil- Työhyvinvointifoorumi on hallitusohjelmaan liittyvä toimintaverkosto, joka tukee työpaikkoja työhyvinvointikäytäntöjen edistämisessä ja nostaa esille onnistuneita työhyvinvoinnin toimintatapoja. Työhyvinvointifoorumi toimii sosiaali- ja terveysministeriön ja työsuojeluneuvottelukunnan ohjauksessa ja sitä koordinoi Työterveyslaitos. Kaikki työhyvinvointia edistävät henkilöt ja organisaatiot ovat tervetulleita mukaan foorumin toimintaan. Työhyvinvointifoorumin projektipäällikkönä toimii johtaja Rauno Hanhela Työterveyslaitokselta. Työpajan koordinoinnista vastasi kehityspäällikkö Markus Pyykkönen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Porinaryhmän puheenjohtajana toimi Kyösti Louhelainen Työterveyslaitokselta. jatiloilla. Kyselyssä 16 % vastaajista ilmoitti kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä, 19 % ei kokenut lainkaan stressiä. Lypsykarjatiloilla 9 % vastaajista oli vakavia työuupumuksen oireita. 45 % koki lieviä työuupumuksen oireita, ja täysin oireettomia oli 46 % vastaajista. Nuoret yrittäjät kotieläintiloilta haluavat kuulua työterveyshuoltoon Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluu noin 40 % MYEL-vakuutetuista. Jos tilaa viljellään osa-aikaisesti ja käydään muualla töissä, viljelijä ei ehkä katso tarpeelliseksi kuulua maatalouden työterveyshuoltoon, arvelee Hakala. Noin 20 % maatalousyrittäjistä kuuluu työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Päätoimisten kotieläintilojen joukossa työterveyshuoltoon liittymisaste oli korkein, 75 %. Tilat, joissa työympäristöstä johtuva kuormitus on korkein ja joissa työuran pitäisi jatkua vielä pitkään, ovat yleisimmin liittyneet työterveyshuoltoon. Eli karkeasti yleistäen, maatalouden työterveyshuollon asiakas on nuori yrittäjä suurehkolta kotieläintilalta. Vertailun vuoksi todettakoon, että pakollisen palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on 88 %. 6

7 Johtamisen tarpeellisuus ei riipu yrityksen koosta eikä toimialasta. Myös yhden ja kahden hengen yrityksiä on johdettava. sillä asioiden hoitaminen kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuo parhaat tulokset, Liisa Hakala kiteyttää. Kyselyn mukaan maatalousyrittäjän työkyvyn suurimpina uhkina pidetään henkisiä uhkia, stressiä ja masennusta. Myös sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat koetaan työkyvyn uhkiksi. Olisi tärkeää oivaltaa, että noita tekijöitä voidaan ennaltaehkäistä, mutta miksi ennaltaehkäisy niin usein unohtuu? Hakala arvelee, että liiallinen työmäärä, kiire ja työn sitovuus ovat usein syynä siihen, ettei uhkien ennaltaehkäisyyn panosteta riittävästi. Aluepäällikkö Hanna Vuola ja Mela-asiamies Heikki Mäkirintala. Yksikön johtaja Liisa Hakala Työterveyshuollon painopiste korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään Viljelijät odottavat työterveyshuollolta yleensä ennen kaikkea sairaanhoitoa eli sitä, että lääkärille pääsee nopeasti tarvittaessa. Ennaltaehkäisevän toiminnan, jonka pitäisi olla työterveyshuollon tärkein anti, ilmoitti liittymisen syyksi vain 14 % vastaajista. 26 % oli liittynyt työterveyshuoltoon kuntoutusmahdollisuusien vuoksi. Yhteiskunnallisena tavoitteena on se, että työterveyshuollon painopiste siirtyisi korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään. Tämä on myös yksilön kannalta tavoiteltavaa, Työolojen parantamiseen sitoutuminen vähentää tapaturmia Melan tekemässä tutkimuksessa vastaajat ilmoittivat jaksamista edistäviksi keinoiksi säännölliset lomat, riittävän levon ja laadukkaan vapaa-ajan. Myös ihmissuhteet, perhe ja ystävät olivat tärkeitä voimavaroja lisääviä tekijöitä. Hakalan mukaan yksityiselämä limittyy maatilalla yrittämiseen hyvin tiiviisti. Maatila on paitsi yritys, myös perheen koti, mahdollisesti jopa useamman sukupolven koti. Siksi maatilayrittäjän työssä korostuvat perhesuhteet ja sosiaaliset siteet. Ei ole välttämättä helppoa tehdä yrityksestä omanlaistaan, jos tilalla on monen sukupolven perinteet ja odotukset. Hakala korostaa johtaminen tärkeyttä. Työtapaturmat vähenevät ja työhyvinvointi paranee, kun yrityksen johto sitoutuu työolojen kehittämiseen. Tämä tuli selvästi esille, kun Työterveyslaitos selvitti työtapaturmien ehkäisemiseksi perustetun Nolla tapaturmaa -foorumin vaikuttavuutta. Foorumiin osallistuneiden työpaikkojen tapaturmat vähenivät 15 %, kun vertailukohteena olleessa valtakunnallisessa tilastossa työtapaturmien määrä kasvoi 4,3 %. Tutkimuksen tulos on looginen. Hyvä tulos ei synny itsestään, tarvitaan tekijöitä, ja tekemistä on johdettava. Johtamisen tarpeellisuus ei riipu yrityksen koosta eikä toimialasta. Myös yhden ja kahden hengen yrityksiä on johdettava. Työterveyspalvelujen hyödyntäminen on hyvää johtamista ja olennainen osa riskienhallintaa. 7

8 Lähes jokaiselle maatalousyrittäjälle sattuu uran aikana tapaturma. Työhyvinvoinnin parantaminen ei välttämättä edellytä investointeja Työolosuhteet ja työhön liittyvät terveysja turvallisuusriskit ovat työterveyshuoltotoiminnnan lähtökohta. Ne selvitetään tilakäynnillä, joka puolestaan toimii työterveyspalvelujen suunnittelun pohjana. Siksi tilakäynnillä on tärkeää keskittyä maatalousyrittäjän kannalta olennaisiin asioihin ja niihin realistisiin mahdollisuuksiin, jotka yrittäjällä on tilansa työolosuhteiden kehittämiseen paremmiksi. Tulevaisuuden haasteena on kehittää työterveyspalveluja niin, että asiakas kokee saavansa yksilöllistä palvelua, vaikka palvelun tuottajan rutiinit ovat tehokkaita. Tärkeä oivallus on sekin, ettei työympäristön ja työturvallisuuden parantaminen välttämättä edellytä yritykseltä uusia investointeja. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet arjen kiireessä helposti unohtuvat asiat, kuten säännölliset lomat, riittävä lepo ja laadukas vapaa-aika. Myös ihmissuhteet, ystävät ja perhe ovat tärkeitä voimavaroja lisääviä tekijöitä. Työterveyshuollon palveluista on huolehdittava myös maaseudulla Sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenteen uudistuksessa on huolehdittava työterveyshuollon palveluiden saatavuudesta ja laadusta myös maaseudulla, linjaa Hakala. Kuntien heikko taloustilanne on johtanut siihen, että kunnat ulkoistavat palvelujaan ja kilpailuttavat palveluntuottajiaan säännöllisesti. Kilpailuttaminen ei sinänsä ole pahasta, mutta jos kilpailuttaminen tehdään joka toinen tai kolmas vuosi, maatalousyrittäjien hallinnollinen taakka lisääntyy, jos työterveyshuoltosopimukset pitää tehdä uudestaan. Aina ei ehditä päästä hyvään työterveyshuoltokäytäntöön ennen kuin palveluntuottaja taas vaihtuu. Maatalousyrittäjät ovat pieniä maaseutukuntia lukuun ottamatta yleensä vain pieni vähemmistö työterveyshuollon kokonaisasiakasmäärästä. Suurissa työterveyshuoltopalveluja tarjoavissa yksiköissä ongelmana on se, että maatalousyrittäjien suhteellinen osuus asiakkaista on pieni ja siten painoarvoltaan ehkä vähäisempi, mikä ei kannusta kehittämään tämän erityisryhmän tarvitsemia palveluja. Pienissä, yhden kunnan ylläpitämissä työterveyshuoltoyksikössä, joita maatalousyrittäjien työterveyspalvelujen järjestäjistä on noin puolet, henkilöstön resursointi voi olla hankalaa. Työhyvinvointifoorumi etsii selkeitä ratkaisuja ja uusia näköaloja Työpaja liittyi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon johtamaan, hallitusohjelmaan perustuvaan Työhyvinvointifoorumiin, jonka tarkoituksena on etsiä työhyvinvointia parantavia tekijöitä. Mukaan on kutsuttu laaja vaikuttajajoukko työhyvinvointia edistäviä asiantuntijoita ja organisaatioita. Tavoitteena on edistää työhyvinvoinnin alalla tehtävää yhteistyötä ja levittää hyvät käytännöt laajempaan käyttöön. Tampereen työpaja oli esimerkki foorumin tavoitteesta eli hyvästä yhteistyöstä alan eri toimijoiden kesken. Alustajien esityksiä pohdittiin vahvuuksien ja heikkouksien kannalta porinaryhmissä. Pajan järjestäjiä olivat Työhyvinvointifoorumi, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Mela, MTK ja Työtehoseura. Lisätietoja foorumista Työpajasta vietiin ideoita kotimaakuntaan Tampere-talon helmikuinen työpaja oli sekä sisältöjensä että työtapojensa puolesta me- nestys. Esitelmien jälkeen kuuntelijat jakaantuivat ryhmiin pohtimaan alustajien ideoita ja koostivat ajatuksensa mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmasta. Aluepäällikkö Hanna Vuola Varsinais-Suomen MTK:sta löysi uutta tietoa ja monipuolisia näkökulmia kotimaa- kuntaan vietäväksi. Oli mukavaa kuulla konkreettisia esimerkkejä erilaisista työhyvin- vointia lisäävistä toimenpiteistä ympäri Suomen. Melan asiamies Heikki Mäkirintala on Vuolan kanssa samoilla linjoilla. Iltapäivän aikana tuotiin oivallisesti esiin jo olemassa olevia ja kehitteillä olevia toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa viljelijöiden työhyvinvointiin. Yrittäjäksi valmentautuminen saattaisi edistää työhyvinvointia? Hanna Vuola piti Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Perttu Pyykkösen esittelemää tutkimusta laajentuvien tilojen työmäärästä ajatuksia herättävänä. Vaihtoehtoisten toimintatapojen miettiminen investointeja suunniteltaessa on tärkeää. Erilaisia tuotantomuotoja on hyvä aktiivisesti miettiä laajentaessa. Työpajassa vahvistui ajatus siitä että ajattelutavan muutos perinteisestä tuottajasta yrittäjäksi valmentautuminen saattaisi edistää myös työhyvinvointia. Vaihtoehtoisten toimintatapojen miettiminen, itsensä johtaminen ja arvostaminen maatilan keskeisenä resurssina on tärkeää, Vuola korostaa. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon korostaminen jäi myös Vuolalle mieleen. Hän löysi työpajasta paljon hyviä käytäntöjä, joista kertoa eteenpäin omaan työhönsä liittyvissä tilaisuuksissa. Osallistun maakunnallisena toimijana Varsinais-Suomessa maatalouslomituksen paikallisyksiköiden ja myös maatalouden työterveyshuoltojen yhteistoimintaryhmiin. Siellä voin kertoa kokemuksia paikallisesti hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi työterveyshoitaja Tiina Vaajan toimintatapa oli esimerkillinen. Hän kertoi markkinoivansa työterveyspalveluja soittamalla suoraan vielä liittymättömille viljelijöille. MTK Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoskikin totesi, että asiakkaan luokse on mentävä ja oltava aloitteellinen, jotta työterveyshuoltoon liitytään. Moni ajattelee, että ei tarvitse työterveyshuoltoa. Henkisen ensiavun koulutuksia myös viljelijöille? Heikki Mäkirintalan työssä työhyvinvointiin liittyvät ongelmat näkyvät tarpeena puhua asioista. Viljelijät odottavat kuuntelijaa, jolle voi purkaa hyvinkin erilaisia asioita. Työskentely maatiloilla on kuitenkin hyvin yksinäistä puurtamista. Halutaan puhua sellaisten ulkopuolisten kanssa, jotka eivät varmasti puhu asioita eteenpäin. Mäkirintala pitää positiivisena sitä, että viljelijöiden työhyvinvoinnin ongelmiin on havahduttu ja ratkaisuihin panostetaan. Päivän aikana kuullut toimintatavat vakuuttivat siitä, että jo olemassa olevilla ja kehitteillä olevilla ratkaisuilla voidaan todella vaikuttaa viljelijöiden hyvinvointiin. Erityisesti mieleen jäivät Terttu Kyllösen emäntien keskustelupiiri, työterveyshoitaja Tiina Vaajan puheenvuoro ja Sirkka Rajalan Laatua lomitukseen hanke, jossa yhteistyötä oli kyetty viemään positiivisessa hengessä eteenpäin viljelijöille aralla alueella. Marita Miettisen esittelemä, tukihenkilöille tarkoitettu henkisen hyvinvoinnin ensiapukoulutus toi Mäkirintalalle mieleen varhaisen välittämisen koulutukset, joita Melan asiantuntija Sirpa Havu on kierrättänyt maakunnissa yhdessä psykologi Pirkko Lahden kanssa: voisiko varhaisen välittämisen koulutuksia syventää jatkossa myös henkisen hyvinvoinnin ensiapukoulutuksen suuntaan? Tästä tulisi luonteva jatkumo hyvälle koulutukselle, kokoontumiset jatkuisivat ja toivottua verkostoa voitaisiin rakentaa viljelijöiden avuksi, ehdottaa Mäkirintala. 8

9 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Liiallinen työ uuvuttaa EU-viljelijää Tukihenkilö Marita Miettinen kohtaa työssään arkiset, isot murheet Joskus tilasokeus, kiire tai jokin muu syy estää viljelijää näkemästä avun tarvettaan. Tukihenkilö, lypsykarjatilan emäntä Marita Miettinen Pohjois-Karjalasta näkee yhtenä nykyviljelijän suurimpana ongelmana liiallisen työn. Ei ole varaa palkata työvoimaa, lomitusjärjestelmä ei toimi tai ammattitaitoista tekijää ei löydy. Uupumuksen lisäksi yhteydenoton aiheita ovat olleet yksinäisyys, parisuhdeongelmat, sukupolvenvaihdoksiin liittyvät pulmat, taloushuolet, juridiset ongelmat, byrokratia ja mielenterveysongelmat. Lörppä ei saa olla Miettinen on ollut tukihenkilönä jo vuodesta Hän kiinnostui työstä, koska oli saanut keskustelusta itse apua ja halusi kehittää omia vuorovaikutustaitojaan. Meillä on hyvä koulutus ja jatkokurssi vuosittain. Miettinen tietää tarkasti työn periaatteet ja rajat, jotka vapaaehtoisauttajan täytyy ymmärtää, ettei työ väsyttäisi liikaa. Emme ole ammattiauttajia, vaan toimimme kuuntelijoina ja rinnalla kulkijoina. Samaa työtä tekevä pystyy kaikkein parhaiten ymmärtämään maatilayrittäjän ongelmia. Kuuntelu- ja keskustelukykyä vaaditaan, mutta lörppä ei saa olla. Vaitiolovelvollisuus on tärkeää. Nimettömänä voi soittaa vaikka toiselta puolen Suomea. Jos en ole pystynyt puhumaan, on sovittu toinen soittoaika. Välillä olen mennyt traktorin koppiin pu- humaan, etteivät ulkopuoliset kuule. Vapaaehtoisena tukihenkilönä toimiminen antaa myös itselle paljon. Olen saanut ystäviä muista tukihenkilöistä. Toiminta on avannut ymmärrystä elämään voi kuulua kaikenlaista. Raskaimmat puhelut liittyvät lähisuhdeväkivaltaan Ongelmalliset tilanteet tuettavan elämässä voivat kestää pitkään, jopa vuosia. Minulla on ollut monia tuettavia. Jotkut tukisuhteet ovat kestäneet vuosia, jotkut soittavat vain kerran. Joitakin tuettavia olen myös tavannut. Puheluja on tullut erityisesti parisuhdekriisissä olevilta. Avioeroja maatiloilla hankaloittavat tilan omistussuhteet sekä ammatin ja toimeentulon menetys tilalta lähtijälle. Eroprosessit ovat usein hyvin pitkiä, joidenkin soittajien kanssa on käyty eri vaiheita läpi vuosienkin ajan. Puhelut voi jaotella kriisi- ja pohdintapuheluihin, joissa omaa elämäntilannetta halutaan jäsentää ja selventää keskustelemalla. Akuutit tilanteet ovat raskaita kuuntelijallekin. Kaikkein surullisin asia on lähisuhdeväkivaltatilanteet. Sellaiset puhelut saattavat pyöriä mielessä yölläkin. Aina on toivoa Tukihenkilön työhön ei kuulu neuvojen antaminen. Keskustelu toimii pohjana, jonka kautta soittaja voi selkiyttää ajatuksiaan elämäntilanteessaan. Ulkopuolinen voi löytää kriisitilanteesta uusia näkökulmia. Aina on toivoa. Sitä olen yrittänyt välittää soittajalle. Marita Miettisellä on 15. vuosi viljelijänä menossa, joten kokemusperäistä tietoa maatalousyrittäjän arjesta löytyy runsain mitoin. 37 lypsylehmää ja kolmen lapsen perhe antavat perspektiiviä tukihenkilötyössä välttämättömälle empatialle ja maalaisjärjelle eli pyrkimykselle nähdä jokainen tuettava hänen omasta, realistisesta elämäntilanteestaan käsin. Joskus tilasokeus, kiire tai jokin muu syy estää viljelijää näkemästä avun tarvettaan. Olisi saatava kehitettyä jokin keino, jolla hän huomaisi olevansa avun tarpeessa. Yksi keino voisi kenties olla se, että tukihenkilötoiminnasta tiedotettaisiin määrätietoisemmin. Myös tukihenkilötoiminnassa olisi kehittämisen varaa tiedottamisessa ja kouluttamisessa. Paikallista tiedotusta verkon sisällä voisi lisätä, kaipaisin myös valtakunnallista koulutusta. Yhteydenottoja pitäisi saada tasattua jotenkin, ettei toisilla ole liikaa tuettavia ja toisilla ei yhtään. Positiivista ilmapiiriä maalla elämiseen Kysyttäessä viljelijän työhyvinvoinnin kehittämisestä laajemmin, Miettinen listaa konkreettisia keinoja. Lomitusten toimimisessa on vielä parannettavaa. Lomatoimiston pitää palvella viljelijää eikä järjestelmää, ja lomittajilla pitäisi olla nykyajan vaatimuksia vastaava ammatillinen pätevyys. Työterveyshuolto pitäisi saada korkeatasoiseksi maanlaajuisesti eli työterveyshoitajien koulutukseen pitää kiinnittää huomiota. Miettinen painottaa hyvinvointihankkeiden jatkuvuutta ja maatalouspolitiikan pitkäjänteisyyttä, koska sillä turvataan alan kannattavuus. Maatalouden monipuolisuus on sallittava, ja tutkijoiden on kehitettävä uusia mahdollisuuksia, lyhyesti sanottuna positiivinen ilmapiiri maalla elämiseen. Arjen rutiinit voi katkaista harrastuksilla Omaa jaksamistaan Miettinen hoitaa monipuolisesti. Talvisin kuntoilen, syksyisin marjastan ja sienestän. Pidän lehtien ja kirjallisuuden lukemisesta, päivitän myös maatalouden tuntemustani sitä kautta. Sosiaalisen median seuraaminen on hauskaa, myös marttailu kuuluu arjen rutiinien katkaisuun. Perhe on voimavara, samoin hiljentyminen. Eikä ystäviäkään sovi unohtaa. 9

10 teksti Anna Lassila kuvat Aulis Lassila, Shutterstock Ei työelämää vain elämää Maalaislääkäri Kiminkinen kannustaa vastuullisuuteen ja elämisen rohkeuteen Mitä on työhyvinvointi? Ei sellaista olekaan! Ei ole erillistä työelämää, on vain elä- mää, sanoo Tapani Kiminkinen, jolla on 30 vuoden kokemus terveyskeskuslääkärin työstä ja ihmisen kokoisista murheista. Yksi asia ei ratkaise työssä viihtymistä, mutta oman työn ja ammatin arvostaminen on tärkeää. Läheiset ihmissuhteet ja muiden pariin hakeutuminen luovat hyvinvointia maaseudulla ja viljelijän työssä. Mejjän on pidettävä yhtä. Muuten työllä ei ole siunausta. Kiminkisen viesti on selkeä eikä vanhene koskaan. Olemme täällä toisiamme varten. Hyvinvointi syntyy hyväksyvästä katseesta, kannustamisesta ja yhteydestä ihmisten kesken. Pienempien, heikompien ja erilaisten puolesta on uskallettava puhua. Avioliiton PPP eli pitää pystyä puhumaan ajoissa Maalaislääkärin näkökulmasta näyttää siltä, ettei viljelijän jaksamisesta voi puhua ilman EU:ta. Maahan liittyy tunteita. Olenko minä se, joka lopettaa tilalla, jonka peltoja on viljelty satoja vuosia? On epävarmuutta ja tunne siitä, ettei meitä maalla asuvia ja työskenteleviä arvosteta. EU:n ohella yksi yksi maatilan suurimmista uhkatekijöistä on avioero. Ei eletä enää kuin Niskavuorella. Tilan työyhteisö on isäntä, emäntä ja lomittaja. Kun tulee ero, tila puolittuu siinä äkkiä. Kiminkinen korostaa PPP:tä eli pitää pystyä puhumaan myös vaikeista asioista ajoissa ja selvin päin peloista, tuskasta, mustasukkaisuudesta, toiveista, tarpeista ja pettymyksistä. Hoitakaa parisuhdetta, niin ei mene lusikat jakoon. Se on viljelijöille vielä tärkeämpää kuin muille pariskunnille. Parisuhde vaatii vankkaa sitoutumista ja arkielämän sietokykyä eikä aina voi olla kivaa ja helppoa. Parisuhde on kompromissia. Perheväkivaltaa ja narsistista puolisoa kannattaa lähteä kuitenkin kiireesti karkuun, ja jokainen voi miettiä, tarvitaanko naapurissa apua? Maaseudulla, yhdistystoiminnassa, koulumaailmassa ja muutenkin kylän kesken voidaan huolehtia pa remmin yhteisön heikoimmista ja pienimmistä, jos niin halutaan. Jatkanko tilloo vai ruppeenko rumpaliksi? Terveys tai mielenterveys ei ole kiinni yksittäisistä asioista, vaan elämäntapojen ja arvojen kokonaisuudesta, tähdentää Kiminkinen. Vuorovaikutus vaatii taitoja, joita ei opi koulussa, vaan olemalla toisten ihmisten kanssa tekemisissä. Temperamentti peritään, mutta vielä suurempi merkitys on lapsuudenperheen ja -ympäristön tunneilmastolla, asenne- ja arvomaailmalla. Lapsen itsetunto kehkeytyy palautteesta, jota hän toiminnastaan ja persoonastaan saa. Jäljet autoritäärisestä kasvatuksesta jäävät. Syntyy tunnelukko, esimerkiksi käsitys en ossoo lauloo, ei oo lukupiätä. Pahinta on tietysti en kelpaa kenellekkään. Lapsuudesta pitäisi jäädä realistinen käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista. Jatkanko tilloo vai ruppeenko rumpaliksi? Vanhemmilla on vastuullinen tehtävä, samoin lapsia työkseen opettavilla ja kasvattavilla ammatti-ihmisillä. Kapealla, kovaksi tallatulla navettapolulla? Jos lapsi saa hyvät elämisen eväät, hän uskaltaa helpommin yrittää ja epäonnistua. Mutta aikuisenkin kannattaa pyrkiä pois omalta mukavuusalueelta venymisalueelle, vaikka joskus joutuisi vahingossa paniikkialueelle asti. Jos aina tallataan samaa navettapolkua, ollaan kapeampia. Voisi ajatella toisinkin, elää luovasti tai toisella tavalla. Pitää olla tavoitteita ja unelmia. Kannattaa hakeutua innostavien ihmisten ja asioiden pariin, haastaa itsensä epäonnistumisenkin uhalla. Liikunta, sapuska ja kulttuuri ei vielä riitä, vaan on mentävä perusteisiin asti. Asenne ratkaisee. Sitten kun -elämää ei ole olemassa. Elämä on tässä ja nyt. Muilta ihmisiltä saatu palaute on tärkeää, koska se rakentaa itsetuntemusta. Tunteiden jakamista ja ymmärtämistä palvelee myös kulttuuri, taide. Kiminkinen kertoo kirjailija, psykiatri Claes Anderssonin ajatuksia mukaillen, että tunteille saadaan puhumalla muoto. Ystäviä tarvitaan ihan reaalimaailmassa, netti ei riitä. Mulla on sata kaveria Facebookissa, mutta kenelle minä soitan? Elämää ennen monttukarnevaaleja Pois pelkojen polulta elämisen rohkeuteen, opastaa Kiminkinen ja taitaa itse noudattaa oppejaan. Vaalea niskakiehkura, eloisa olemus ja reippaat puheet eivät jätä yleisöä kylmäksi ja siksi saarijärveläisestä terveyskeskuslääkäristä onkin tullut koko kansan tuntema julkkis. Ei kuitenkaan mikään turha julkkis, vaan myös kirjailija, joka kirjoittaa kansantajuisesti ja helppolukuisesti vaikeistakin aiheista. Työpaikkakiusaamisesta, narsismista ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista puhuminen ei miellytä kaikkia, mutta vihaposti- 10

11 Työkyky ei ole pelkästään yksittäisen työntekijän ominaisuus, vaan kuvaa myös koko työyhteisön tilaa. kaan ei ole pysäyttänyt suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhujaa. Lopultakaan se, mitä sanotaan, ei aina merkitse kaikkea. Enemmän olen opetellut kiinnittämään huomiota siihen, mitä ei sanota, ja varsinkin siihen, kuka ja ketkä eivät sano. Epäoikeudenmukaisuuteen pitää puuttua. Kiminkinen pohtii yhteiskunnan arvomaailman rapautumista, ikärasismia, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Voidaanko puhua hyvinvointiyhteiskunnasta, kun köyhempi mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin varakkaampi, ja mielenterveysongelmainen kuolee 20 vuotta aiemmin kuin terveet kansalaiset? Mielestäni ei. Miksi toisen ihmisen arvokkuutta ei osata kunnioittaa? Meistä jokainen voi joutua elämässään vaikeuksiin ja tarvita toisen ihmisen apua. Kaikki tulevat vanhoiksi aikanaan, kuka tahansa voi sairastua tai joutua onnettomuuteen milloin tahansa, ja meidän kaikkien täytyy kuolla. Kuolleisuus on sata prosenttia. Myöskään vääriä valintoja ei aina voi välttää, tasan eivät käy onnen lahjat eikä elämä aina ole reilua. Kaikki tekevät virheitä. Elämässä oppii yrityksen ja erehdyksen Tapani Kiminkinen, Maalaislääkärin viimeiset kiusaukset (2008) Tammi kautta, ja virheistä oppii kaikkein eniten, määrittelee Kiminkinen. Mutta miksi sitten joskus tartutaan muiden virheisiin, vääriin valintoihin ja tekemisiin, joita halutaan arvostella? Kiminkinen esittelee arvoriiston käsitteen eli vahingonilon, kateuden ja katkeruuden syntymekanismin. Ihmiset, jotka eivät tunne itseään tunnustetuiksi, eivät itsekään tunnusta muiden arvokkuutta, lahjakkuutta ja taitoja. He haluavat riistää kaipaamansa arvon toisiltakin, jolloin syntyy arvonriiston kierre. Itseään arvostavan ihmisen on helppo antaa tunnustusta myös muille ja panna hyvä kiertoon arvostamalla muiden tekemisiä. Sama pätee kotona, työssä ja vapaaajalla meillähän on vain tämä yksi elämä. Virkisty tuetulla lomalla Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen tukemia lomia maatalousyrittäjille. Lomia myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Loman saajalle jää maksettavaksi pieni omavastuuosuus. Tuettuja lomia järjestetään eri puolilla Suomea yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa. Tuettua lomaa on haettava kolme kuukautta ennen loman alkamista. Lisätiedot: Maaseudun Terveysja Lomahuollosta. Kuntoutusta Kelasta maatalousyrittäjille Kela järjestää työikäisille monipuolista kuntoutusta, jolla parannetaan ja tuetaan työkykyä ja edistetään työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Tällaista kuntoutustoimintaa ovat esimerkiksi ASLAK-kurssit sairausryhmille ja työkykyä ylläpitävä TYK-toiminta. ASLAK-kurssi on ryhmämuotoista kuntoutusta. Se toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. TYK-kuntoutus on tarkoitettu yrittäjille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Kelan kuntoutuksen tarpeesta tarvitaan aina lääkärinlausunto. Lisätiedot: Kelan kuntoutuskurssihaku netissä Kelan kuntoutuskurssihaku löytyy Kelan verkkosivuilta ajanjakson tai sairauden mukaan lajiteltuna. Ammattialaksi valitaan maanviljelijä. Kurssihausta löytyvät myös tarkemmat tiedot kurssin tarkoituksesta, sisällöstä ja hakeutumisesta. Lisätiedot: kuntoutuskurssit 11

12 teksti Sirpa Havu kuva Mikko Käkelä Yhdistystoiminnasta voimia yrittäjän arkeen Tuottajayhdistyksen tärkein tehtävä on murtaa yksinäisyyden kehä, johon yrittäjä työssään voi ajautua. Yksin työskentelevällä riski on suuri, ellei oma ammattijärjestö, naapurit tai ystävät pidä yhteyttä. Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju puhui MTK-yhdistysten vuoden avajaistilaisuudessa Heinolassa. MTK-yhdistysten vuoden yhtenä tavoitteena on kohdata tuottajajärjestön jokainen jäsen. Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju piti jäsenistön kohtaamistavoitetta kanna- tettavana ja tärkeänä. Hänen mielestään yhteisöllisyyden tunne rakentuu siitä, että yrittäjä kokee olevansa osa omaa ammat- tiryhmäänsä. Tämä mahdollistaa luotta- muksellisen yhteisöllisyyden rakentamisen. Maatalousyrittäjän työ on yksinäistä puuhaa. Ammatissa on helppo syrjäytyä ja jäädä yksin, ellei jalkaudu toisten pariin. Yhteisöllisyyden kokemus auttaa arjessa ja kasvattaa osallistumista yhdistystoimin- taan. Aito vuorovaikutus ja ihmisen koh- taamisen taito ovat yhdistystoiminnan me- nestystekijöitä. Harjun mielestä onnistunut yhdistystoiminta perustuu osaamiseen ja toiminnan sisältöön. Pakolliset kokoukset olisi kyettävä viemään läpi rivakasti, ja viestinnässä kannattaa hyödyntää tietotekniikkaa. Jos kokoukset muodostuvat pitkäveteisiksi jaaritteluiksi, väki kaikkoaa paikalta varmasti. Turha byrokratia kannattaa karsia pois. Harju innosti yhdistysväkeä toiminnan sisällön kehittämiseen. Hänen mielestään tu- loksellinen tekeminen syntyy siitä, että tekee vähemmän, mutta tosissaan olennaisiin asioihin paneutuen. Tulosta kannattaa punnita sillä, miten yksittäinen jäsen hyötyy tapahtuman järjestämisestä tai asian hoitamisesta. Turhaa työtä kannattaa välttää, koska kukaan ei halua käyttää aikaansa sellaiseen. Turhautuminen on karistanut monta aktiivia mielenkiintoisestakin yhdistystoiminnasta. Potkua tehtävien kierrättämisestä Aaro Harju muistutti, että esimerkiksi johtokunnan tehtäviä kannattaa kierrättää säännöllisesti. Näin toimintaan saadaan vaihtelua ja tilaa tuoreille voimille ja myös uusille ideoille. Monissa järjestöissä kierrättämisestä on sovittu jo säännöissä. Kierrättäminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että entinen luottamushenkilö ei kelpaa enää luottamustehtäviin, vaan sama henkilö voi tulla uudelleen valituksi vaikkapa puheenjohtajan tehtävään muutaman taukovuoden jälkeen. Järjestötoiminnassa ei pidä syrjiä ketään, vaan tarjota mahdollisimman monelle mielenkiintoisia tehtäviä. Jatkuvuuden turvaamiseksi tilaa on an- nettava myös nuorille, niin naisille kuin mie- lisyys. Yhdistystoiminta parhaimmillaan lihillekin. Tehtäviä kierrättämällä toiminnas- sää siis merkittävästi hyvinvointia. sa pysyvät mukana sekä nuoret että vanhat. Suomi on perinteisesti yhdistysten luvat- Tällöin kaikki antavat oman panoksensa tu maa. Kansakuntana haluamme olla vaiyhteiseksi hyväksi. kuttamassa omiin asioihimme kotimaassa Eri sukupolvien välinen vuoropuhelu ja kansainvälisesti. Myös yksilötasolla vaiauttaa ymmärtämään erilaisia toimintata- kuttaminen kiinnostaa, jos toiminta koetaan poja. Kanssakäyminen muiden kanssa tuot- mielekkääksi. Jos tuottajayhdistyksen jätaa mielihyvää monella tapaa. sen kokee voimaantuneensa yhdistystoi- Tutkimusten mukaan ihminen kokee minnassa, hän varmasti osallistuu aktiivisesti toimintaan pääsihteeri Harju muis- itsensä sitä terveemmäksi, mitä enemmän hänellä on sosiaalista pääomaa. Sosiaalista tuttaa. pääomaa kasvattavat sosiaaliset suhteet, yhdistystoiminta, luottamustoimet ja yhteisöl- Yhdistysten vuosi Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. MTK:n yhdistyksiä ovat 363 maataloustuottajien yhdistystä, ja 95 metsänomistajien metsänhoitoyhdistystä. Yhdistysten vuoden teemoja ovat: kuntavaikuttaminen kotimainen ruoka jäsenten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukeminen jäsenten kohtaaminen Tapahtumista päättää kukin yhdistys itse. Niihin kannattaa osallistua. Yrittäjyyteen ja elämään liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita voi jakaa yhteisissä tapaamisissa toisten yrittäjien kanssa. Yhdessä tekeminen samanhenkisten maatalousyrittäjien kanssa luo luonnollisella tavalla sosiaalisia verkostoja ja parantaa henkistä hyvinvointia. Kokemusten jakaminen lisää myös ammatillista osaamista. 12

13 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Renkiringit ja rehupoolit keventämään työtaakkaa Yhteistyö ja ulkoistaminen parantavat eläintilojen työhyvinvointia Suomen maataloudessa on meneillään nopea rakennekehitys. Tilojen määrä vähenee, koko kasvaa ja tuotanto keskittyy. Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja MMT Perttu Pyykkönen osoittaa, että muutoksella on negatiivinen vaikutus työhyvinvointiin, ellei samalla muuteta tapoja tehdä kasvavan tilan työt. Perättäiset suuret investoinnit testaavat johtamista ja työn organisointia Pyykkösen mukaan ne tilat, jotka 2000-luvulla ovat laajentaneet toimintaansa, kasvavat nopeasti. Erityisesti kotieläintiloilla investoinnit seuraavat toistaan. Esimerkiksi merkittävä osa lypsykarjatiloista, joilla on ollut yli 50 lehmää vuonna 2005, ovat lisänneet lehmäpaikkojen lukumäärää sen jälkeen. Lehmien määrän kolminkertaistaminen peräkkäisillä suurilla investoinneilla ei ole lainkaan tavatonta. Peltoala kasvaa usein samassa suhteessa. Nopeasti kasvavil- la tiloilla on Pyykkösen mukaan kiinnitettävä huomiota erityisesti liikkeenjohtoon ja työn organisointiin. Iso haaste on se, miten työtä jaetaan, hän toteaa. Pyykkönen patistaa kasvavia tiloja yhteistyöhön ja urakointipalveluiden käyttäjiksi. Nämä tutut teesit ovat maatalouden murroksessa tulleet yhä tärkeämmiksi. Tila, joka on ennen investointia vaatinut viljelijäpariskunnan työpanoksen, saattaa vaatia nyt reilusti yli kaksi henkilötyövuotta. Lisäys ei kuitenkaan välttämättä ole niin suuri, että tilan kannattaisi palkata lisätyövoimaa. Ollaan tilanteessa, jossa viljelijät joutuvat venymään. Pyykkönen heittää työhyvinvoinnin ytimeen osuvan kysymyksen: Varmaan sitä jaksaa, mutta kuinka kauan? Minkä seinien sisällä voittaa, voi hävitä maantiellä Ollaan tilanteessa, jossa toimintatapojen on muututtava, sanoo Pyykkönen. Työn organisointia ja sitä mitä kukakin tekee on mietittävä entistä tarkemmin koko tuotantoketjussa, hän painottaa. Erityisesti kotieläintuotannon ja peltoviljelyn yhteensovittaminen on iso haaste. Kasvava eläinmäärä tarkoittaa myös lisääntynyttä rehualaa. Lisäpeltoja joudutaan usein hankkimaan pitkienkin etäisyyksien päästä. Minkä seinien sisällä voittaa, voi hävitä maantiellä, kiteyttää Pyykkönen. Tapoja työn ja pääoman jakamiseen on runsaasti: koneyhteistyö, koneasemat, renkiringit ja hiehohotellit. Pyykkönen mainitsee rehupoolin esimerkkinä kehittyneestä tavasta ulkoistaa säilörehun teko. Rehua tarvitsevat tilat muodostavat poolin, jolla on hallussaan peltoa vaikkapa 750 hehtaaria. Vuotuisista korjuukerroista riippuen urakoitavaa alaa on siten hehtaaria. Pooli tekee sopimuksen urakoitsijan kanssa ja sopii keskenään pelisäännöistä: käytetäänkö omilta pelloilta korjattu re- hu vain omille eläimille vai tasataanko sitä tarvittaessa muiden osakkaiden kesken. Pooliin voi kuulua myös kasvinviljelytiloja. Pihattoinvestointi yhteistyönä? Pyykkönen on ideoinut myös kiinnostavan tavan toteuttaa pihattoinvestointi yhteistyönä. Toisin kuin perinteisissä yhteisnavetoissa, yhteistyökumppanit rakentavat ja omistavat omat pihattonsa. Uutta on se, että ne sijaitsevat samalla tontilla. Kun lämpökeskus, lietelantala ja muut varastotilat ovat yhteisiä, syntyy huomattavia synergiaetuja. Lomituksen ja muun lisätyövoiman käytön voi tällöin myös toteuttaa kustannustehokkaasti. Jos laajentava tila ulkoistaa lannanlevityksen ja sadonkorjuun, vähenevät lisätyövoiman ja lisävelan tarve oleellisesti. Samaan tulokseen päästään yhteistyötä syventämällä. Työhyvinvointi kohenee kun työpaine ja rahahuolet vähenevät. Erityisesti kotieläintuotannon ja peltoviljelyn yhteensovittaminen on iso haaste. 13

14 teksti Anna Lassila kuva Shutterstock Tilatiimeistä apua työuupumukseen? Maitotilan hyvä vointi -tutkimushan maidontuottajien työhyvinvointia Lapset, perhe, eläinten terveys sekä oma puoliso nousivat listan kärkeen, kun kartoitettiin maidontuottajien työssä jaksamiseen vaikuttavia voimavaroja. Kuormittavimmiksi tekijöiksi nimettiin EU:n maatalouspolitiikka, viljelijöiden kohtelu yhteiskunnassa ja mediassa sekä maatalousalan tulevaisuus. Yli puolella maidontuottajilla (54%) oli jonkinasteista työuupumusta. Lypsykarjatilalliset kokivat myös enemmän työhön uppoutumista eli työn imua kuin palkansaajista koostuva vertailuaineisto. Sidosryhmäkysely nosti esille idean moniammatillisista tilatiimeistä, jotka auttaisivat lypsykarjatiloja sekä ennaltaehkäisevästi että ongelmatilanteissa. Myös voimavarakeskeiset valmennukset ja täydennyskoulutus nähtiin hyvinä keinoina parantaa työhyvinvointia. Perhesuhteet ja talous ratkaisevat apua ongelmiin vaikea hakea Läheiset ihmissuhteet ovat elämän tärkeimpiä asioita myös lypsykarjatilallisille. Tutkimustuloksia lukiessa havaitsee, että virtaa ja voimaa arkeen tuovat pääasiassa ne asiat, joihin ihminen itse voi toiminnallaan vaikuttaa. Ne asiat, joihin viljelijä ei voi kovin paljon vaikuttaa, esimerkiksi EU-politiikka, tuovat puolestaan elämään stressiä ja epävarmuutta. Sosiaalisen tuen avulla työympäristön korkeaa vaatimustasoa voi lieventää, sanoo tutkija Marja Kallioniemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Kallioniemi kertoo useista tutkimustuloksista, joista ilmenee, etteivät viljelijät kuitenkaan helposti hae apua henkisen hyvinvoinnin ongelmiin. Kulttuuri tukee ajattelua, jossa ongelmat osataan itse ratkaista. Pitkät välimatkat, pelko leimautumisesta tai avun löytämisen vaikeudet voivat käytännössä hankaloittaa tuen etsimistä. Mikä stressaa eurooppalaista viljelijää? Viljelijöiden työhyvinvointia on selvitetty muissakin eurooppalaisissa tutkimuksissa. Tutkimustulokset viljelijöiden kokemasta korkeasta vaatimustasosta ja psyykkisistä ongelmista ovat huomattavasti yleisempiä kuin positiiviset työhyvinvointitulokset. Listan kärjessä ovat tilan talous, maatilayrittämiseen liittyvät säädökset, paperityö ja poliittiset päätökset. Myös luonnonolosuhteet, työtapaturmat ja työturvallisuusasiat mainittiin usein stressitekijöinä, kertoo Kallioniemi. Monissa tutkimuksissa on todettu, että psyykkinen kuormittuneisuus voi ajan myötä johtaa psyykkisten oireiden lisäksi myös fyysisiin sairauksiin. Maitotilan hyvä vointi tutkimuksen tilakäyntiaineistossa 79%:lla naisista ja 33%:lla miehistä oli lääkärin toteama sairaus tai vamma. Kallioniemi kertoo, että myös Työterveyslaitoksen laajassa haastattelututkimuksessa vuodelta 2004 suomalaisilla maatalousyrittäjänaisilla oli enemmän pitkäaikaissairauksia kuin työikäisillä naisilla keskimäärin. Yrittäjän vointi ja taloustilanne vaikuttavat eläinten hyvinvointiin Maatalousalan toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu erittäin nopeasti. Työmäärä on lisääntynyt 20 vuodessa, toisaalta koneellistuminen on helpottanut työn fyysistä suorittamista. Tutkimuksessa todetaan, että automatisaatio on tasa-arvoistanut tilojen työnjakoa. Ulkopuolinen työvoima ja eläinten hyvinvointiin kohdistunut kiinnostus asettavat myös uudenlaisia vaatimuksia maidontuottajien arkeen. Tilakoon ja eläinmäärän kasvattamisen nähtiin parantavan työhyvinvointia, jos muutos on hyvin suunniteltu. Huonosti suunniteltu muutos vaikuttaa sekä yrittäjän Suomalainen perheyrittäjä arvostaa vapaa-aikaa perheen kanssa Maitotilan hyvä vointi -tutkimuksen tuloksia perheen tärkeydestä tukevat muut tutkimustulokset suomalaisten perheyrittäjien arvoista. Marja Kallioniemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo Anne Laakkosen väitöskirjasta (2012), jossa verrattiin suomalaisen ja yhdysvaltalaisen perheyrittäjän identiteettiä. Molemmissa maissa arvostettiin rehellisyyttä, kovaa työtä ja perhettä. Suomalainen perheyrittäjä osoittautui vaatimattomaksi ja nöyräksi, kun taas Yhdysvalloissa perheyrittäjät olivat itsevarmoja. Yhdysvalloissa perheyrittäjä haluaa ansaita lisää rahaa, mutta suomalaiselle perheyrittäjälle palkinto työstä on perheen kanssa vietetty vapaa-aika. Suomessa vaatimattomuus on hyve, kun taas Yhdysvalloissa kerrottiin sankaritarinoita. 14

15 ke selvitti voimavara- ja kuormitustekijät yrittäjyydessä. Valmennusryhmään osallistuneet pitivät erityisen arvokkaana sitä, että valmentajat tulivat maatalousalan ulkopuolelta. Näin osallistujat saivat työhönsä uusia näkökulmia muilta toimialoilta. jaksamiseen että eläinten hyvinvointiin kielteisesti. Uusi, ensimmäistä kertaa tutkimuksen kohteena oleva asia oli maidontuottajan ja tuotantoeläimen hyvinvoinnin välinen suhde. Maitotilan hyvä vointi -tutkimuksen mukaan eläinten hyvinvointi on sidoksissa yrittäjän hyvinvointiin ja tilan taloustilanteeseen. Yrittäjyys ja toimivat lomittajapalvelut menestystekijöinä Lomituspalvelujen toimivuus ja kannattavuuden parantaminen olivat listan kärjessä, kun kysyttiin keinoja maitotilan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen. Luottamustehtävät olivat voimavaroja kartoittaneen listan häntäpäässä, mikä kertonee kiireisten lypsykarjatilojen työpaineista. Helppo ja nopea internet tarjoaa kuitenkin uusia väyliä verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen. Työpajaan liittyvässä tutkimusaineistossa korostui maidontuottajan yrittäjyys. Suhde kuluttajiin nähtiin tärkeänä. Esimerkiksi avoimien ovien päivät ja Facebook-sivut ovat keinoja välittää realistista kuvaa maatalousalasta. Vaikka yksittäinen tila tai viljelijä ei voi vaikuttaa EU-politiikkaan, voi tila kuitenkin olla mukana kotimarkkinoiden kehittymisessä ja imagon rakentamisessa osana koko elintarvikeketjua. Valmennusryhmissä tutkittiin työhyvinvointitaitoja Valmennusryhmään osallistui seitsemän pariskuntaa. Työtapoina käytettiin luennoinnin sijasta yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Tavoitteena oli luottamuksellisen ilmapiirin syntyminen ja kokemuksellinen oppiminen. Kolmen päivän teemoihin kuuluivat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, tulevaisuuden visiointi yksilönä ja pariskuntana sekä Maidontuottajan kriisitilanteisiin ei ole toimivaa hoitopolkua Monitieteisen tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää maatalousalan nopean muutoksen ja vaatimusten vaikutusta tilallisten ja lypsykarjan hyvinvointiin. Postikyselyssä saatiin vastaus 265 maidontuottajalta, lisää tutkimusaineistoa saatiin tilakäynneillä, valmennusryhmän ja työpajan avulla. Sidosryhmäselvitys koski Pro Agrian neuvojia, eläinlääkäreitä, Maaseudun tukihenkilöverkoston vapaaehtoisia ja Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) eläinsuojeluvalvojia. Noin puolet sidosryhmäkyselyyn osallistuneista oli kohdannut maidontuottajien jaksamiseen liittyviä ongelmia usein. 52% oli melko tyytymättömiä ihmisen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvän luotettavan tiedon saatavuuteen. Sidostyhmähaastatellut toivat esille, ettei tuottajan ongelmallisen elämäntilanteen pohtimiseksi ole samanlaista hoitopolkua kuin eläinten hyvinvointiin liittyvien asioiden ratkaisemisessa. Työhyvinvointi rakentuu verkostomaisesti Sidosryhmäselvityksen osallistujat katsoivat, että tilan yksittäiset ongelmat ovat usein helposti ratkaistavissa. Sen sijaan pitkittyneet, ketjuuntuneet ongelmavyyhdet eivät ratkea kertakäynnein, yksittäisin neuvoin ja ohjein. Työhyvinvointi rakentuu laajaalaisesti monen eri tekijän summana, joten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin kokonaisvaltaista, moniammatillista tukea. Ratkaisuksi esitettiin tilatiimejä, joiden tarkoitus olisi koota saman pöydän ääreen tilan kanssa asioivia ammattilaisia. Yhteinen kokoontuminen mahdollistaisi avoimen keskustelun vaitiolovelvollisuuden rikkoontumatta. Erityisesti työterveyshuollon asiantuntijoita toivottiin mukaan. Lomituksen parantaminen nähtiin olennaisena osana maitotilojen työterveystilanteen parantamista. Lisäksi toivottiin kohtuuhintaisten voimavaravalmennusten ja työhyvinvointihankkeiden lisäämistä maatalousalalla. Maidontuottajien voimavaratekijöitä Läheiset perhesuhteet Eläinten terveys Hyvä taloustilanne Pitkäjänteisempi maatalouspolitiikka Lomien pitäminen, toimiva lomitus Täydennyskoulutus, työhyvinvointivalmennus, johtamisen taidot Työn ilon kokeminen, vertaistuki Kontaktit sidosryhmiin, järjestöihin, muuhun yhteiskuntaan Maitotilan arjen ymmärtäminen yhteiskunnassa Koneellistuminen, toimintojen ulkoistaminen Ratkaisukeskeinen, kokonaisvaltainen ja tuottajaa tukeva asenne ongelmatilanteissa Eri ammattilaisten yhteistyö ennaltaehkäisevästi Henkiset ongelmat saatetaan kokea sosiaalisessa ympäristössä leimaavina, jolloin niitä ei haluta tunnustaa. Tällainen ajattelutapa saattaa pahimmillaan johtaa itsemurhaan. Viime vuosina on julkaistu tuloksia viljelijöiden lisääntyneistä itsemurhista väestön keskimääräisiin itsemurhalukemiin verrattuna ainakin Australiassa, Iso-Britanniassa, Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa. Tutkija Marja Kallioniemi, MTT Lähde: Hanna-Riitta Kymäläinen (toim.) 2011 Maidontuottajien työhyvinvointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa. Maataloustieteen laitoksen julkaisu nro 9. Helsinki. Verkossa: Maitotilan hyvä vointi tutkimushankkeen toteuttivat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Novetos Oy. 15

16 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Vaitiolosopimus on ehdoton perusasia. Jokainen ottaa siitä vastuun, ja myös siitä, mitä haluaa kertoa. Sali hiljenee, kun Maaseudun tukihenkilö- verkoston tukihenkilö, diakonissasairaan- hoitaja Terttu Kyllönen lukee otteita emäntäpiirin asiakaspalautteesta. Realisti- nen, elämänmakuinen kirje kertoo ennal- taehkäisevän mielenterveystyön hedel- mistä. Kun saa ääneen sanottua, helpottaa, vaikkei kaikkiin ongelmiin voikaan saa- da ratkaisua. Vahvistava kohtaaminen syntyy ryhmän jäsenten arjen tuntemuksesta ja turvallisesta kokemusten jakamisesta. On tärkeää puhua asioistaan muille. Keskeisiä ryhmän periaatteita ovat arvostus, kuunteleminen ja luottamuksellisuus, joita ryhmänohjaaja tukee omalla toiminnallaan. Tasapuolisuus on tärkeää. Ollaan samalla alalla, ei tartte selittää Kaikki alkoi Kyllösen vielä ollessa työelämässä. Viisi vuotta sitten pari emäntää otti yhteyttä, kun kaipasivat keskustelupiiriä. Sivutoiminen maanviljelijä on tehnyt 30 vuoden uran diakonissana, joten valmiudet ihmisten kohtaamiseen ja kuuntelemiseen sekä ryhmän ohjaamiseen ovat kunnossa. Kutsuin naiset seurakuntakodille kahville. Luottamus syntyi nopeasti, ja jatkoin toimintaa, kun jäin eläkkeelle kaksi ja puoli vuotta sitten. Vuonna 2011 Kyllönen kävi Maaseudun tukihenkilökurssin. Noin kerran kuussa kokoontuva ryhmä ei tapaa kenenkään kotona, vaan neutraalimmassa paikassa kylätalolla, ProAgrian tiloissa, joskus kodallakin luonnon helmassa. Nykyisin tapaamiset ovat kirjaston kokoushuoneessa. Emäntäpiirin tiedotuslistalla on 20 naista. Ryhmään on osallistunut yleensä neljästä yhdeksään jäsentä, ja aiheet ovat vaihdelleet kevyemmistä lomakuulumisista isompien murheiden käsittelyyn. Jokainen tapaamiskerta alkaa kuulumiskierroksella, joskus ei ole muuta ehdittykään. Keskustelun pohjana on voinut olla esimerkiksi lempikappale tai kirja. Tanssi- ja liiketerapiaakin on kokeiltu, siinä ilmaistaan erilaisia asioita liikkeiden avulla. Ryhmässä on itketty, naurettu ja ennen Jokaiselle on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi Terttu Kyllönen ohjaa kainuulaista emäntäpiiriä kaikkea irrottauduttu omista kuvioista hetkeksi huilaamaan. Kun tapaa muita, ajatus lähtee helpommin uusille raiteille eikä junnaa samoissa ongelmissa. Erityisen tärkeäksi on koettu se, että ollaan samalla alalla eikä tartte selittää. Tärkeää on unelmien, tarpeiden ja tunteiden hahmottaminen keskustelemalla, jolloin itsetuntemus syvenee. Voisiko emäntäpiirejä monistaa muuallekin? Vertaisryhmät ovat tutkitusti tehokasta mielenterveystyötä. Ryhmistä voi saada uusia näkökulmia omiin ongelmiin ja kokemuksiin. Samantapaisesta elämäntilanteesta tai olosuhteista tulevat ryhmäläiset kannattelevat myös kriisin hetkellä. Jos ryhmä antaa tunteen huolenpidosta, ymmärtämyksestä ja kelpaavuudesta, ryhmästä muodostuu korjaava kokemus sen jäsenelle. Siksi vertaisryhmät ovat laajassa käytössä mielenterveysalalla. Kyllönen pitää mahdollisena, että emäntäpiirejä voisi monistaa muuallekin Suomeen. Ilman muuta voi, kun vain löytyy sopiva ja osaava vetäjä ja osallistujia. Ryhmän toimintaan liittyvää vaitiolovelvollisuutta Kyllönen pitää olennaisena. Luottamus syntyy ryhmässä, ja ryhmäläiset vaistoavat sen. Vaitiolosopimus on ehdoton perusasia. Jokainen ottaa siitä vastuun ja myös siitä, mitä haluaa kertoa. Ryhmänohjaajan eettiset periaatteet ovat Kyllösellä selkeinä mielessä. Tärkeää hyväksyä ihminen sellaisena kuin hän on eli suuri yksilön kunnioitus. Lisäksi tarvitaan hyvä kuuntelutaito ja tasapuolisuus. Työnohjaustakin olisi hyvä olla tarvittaessa saatavana. Myös perhe-elämä koulii ihmisen kohtaamisen taitoja Terttu Kyllönen on kotoisin viiden lehmän pientilalta Kainuusta, jossa elettiin pitkälti omavaraistaloudessa. Opin kunnioittamaan ruokaa, arvostamaan ja kunnioittamaan maataloudessa tehtävää raskasta ja vaativaa työtä. Opin myös kunnioittamaan luontoa, tekemään työtä ja arvostamaan edellisten sukupolvien työtä. Kotoa saadut opit kulkeutuvat mukana aikuisuuteen ja työelämään asti. Hoitotyössä on tärkeintä ihmisen kohtaamisen taito, jota oppii paitsi ammattipätevyyden, myös työ- ja elämänkokemuksen myötä. Meillä naisilla on jo perheenäitinä tosi suuri tehtävä ja merkitys kuuntelijana ja hoivaajana. Perheessä äiti yrittää olla tasapuolinen kaikkia sen jäseniä kohtaan. Uskoisin sen antaneen paljon eväitä myös ryhmän vetämiseen. 16

17 teksti Kaija Seppinen kuva Shutterstock Hyvinvointia johtamisvalmennuksesta Vesa Harjunmaa osallistui ensimmäiseen ProAgrian suunnittelemaan maatila yrittäjän johtamisvalmennukseen. Valmennus oli suunnattu sikatilayrittäjille, ja se päättyi viime vuoden lopussa. Vesa Harjunmaa kasvattaa yhdessä puolisonsa kanssa lihotussikoja Kaistin tilalla Huittisissa. Tila siirtyi nykyisille omistajille sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2005, ja uudet yrittäjät jatkoivat tilalla jo 1970-luvulla aloitettua lihasikojen kasvatusta. Tämän lisäksi Harjunmaa on osakkaana ja toimitusjohtajana sikataloutta harjoittavassa Satapossu Oy:ssä sekä osakkaana Koskinasula Oy:n emakkosikalassa. Vesa on koulutukseltaan agrologi. Hän on voimakkaasti laajentanut yrittäjätoimintaansa, joka vaatii jatkuvaa lisäopin hakemista ja kouluttautumista. Hän on muun muassa investoinut maatilatalouden energiansäästöihin, ja tilalla on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön uutta tekniikkaa. Oman tilan kehittämissuunnitelma Vesa tutki Kaistin tilan kehittämisstrategiassa siirtymistä luomulihan tuotantoon. Hän teki asiantuntijoiden kanssa laajan selvityksen asiasta. Lopputulos varmistui viime keväänä: luomutuotantoon ei ainakaan tässä vaiheessa kannata siirtyä. Teurastamoilla ei ole ainakaan vielä luomuporsaiden välitystä. Nyt luomuporsaiden hinta on niin korkea, ettei luomulihasikojen kasvatus kannata. Luomulihan tuotantoon siirtyminen olisi edellyttänyt investointia emakkosikalaan sekä omaan tilateurastamoon. Myös suoramarkkinointi vaatisi pal- jon lisätyötä. Sain kuitenkin hyvää oppia taloudellisen selvitysprosessin tekemi- seen, josta varmasti on jatkossa hyötyä muissakin hankkeissa. Osaaminen kas- vattaa oman yritystoiminnan hallintaa ja myös sitä kautta hyvinvointia. Verkostoituminen on tärkeää Vesa kertoi, että heidän kurssillaan oli loistava porukka ja hyvä yhteishenki. Oli hie- noa tutustua tuottajiin ympäri maata. Olimme samanhenkisiä ja positiivista tulevaisuuden uskoa löytyi. Mielestäni tällainen verkosto on mitä parhain yrittäjän jaksamisen tukena. Lähettelemme sähköposteja ja soittelemme. Säännölliset tapaamisetkin on jo sovittu. Vesa Harjunmaa toivoo, että johtamisvalmennuskursseja pidetään jatkossakin. Eniten hyötyä on siitä, että kurssilaiset ovat saman tuotantosuunnan harjoittajia. Miksi johtamisvalmennukseen? Vesa Harjunmaa kertoi, että hän lähti val- mennukseen ilmoituksessa luvatun käytännönläheisyyden takia. Omalle tilalle asiantuntijan opastuksella tehtävä kehittämisstrategia kiinnosti ja tuntui tärkeältä. Taloudellisten asioiden lisäopiskelu ja kus- tannustehokkuuden lisääminen on ensiarvoista varsinkin nyt, kun sikatalouden kannattavuus on heikko. Kurssin anti Vesa sanoo, että toimiva lomitusjärjestelmä oli avainasemassa niin tässä kuin muussakin maatilayrittäjän koulutuksessa. Koska valmennuksessa oli yrittäjiä ympäri maata, lähiopetuspäivät pidettiin eri paikoissa osanottajien kotipaikkojen suunnalla. Vesa haki myös maatalousyrittäjän opintorahaa. Lähiopetuspäivien välillä oli välitehtäviä. Ne perustuivat nimenomaan oman tilan kehittämiseen. Vesa kokee antoisaksi ennen kaikkea taloudellisen tiedon. Kustannusten seuranta, tieto yksityisen viljelijän ja yhtiöiden verotuksesta sekä muistakin säännöksistä on tärkeää. Ulkopuolisen työvoiman palkkaamista käsittelimme myös paljon. Oman haasteensa tähän tuo vielä se, että nykyisin maatalousalan työntekijöistä valtaosa on ulkomaalaisia, Harjunmaa toteaa. Sain kuitenkin hyvää oppia taloudellisen selvitysprosessin tekemiseen, josta varmasti on jatkossa hyötyä muissakin hankkeissa. 17

18 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Yhteistyöllä laatua Lomittajat ovat koulutettuja ja heillä on paljon osaamista lomitukseen Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen työhyvinvointipäällikko Sirkka Rajalan johtama hanke Laatua lomitukseen on innostava esimerkki siitä, miten lomituspalvelujen toimivuutta, työturvallisuutta ja -hyvinvointia voidaan parantaa nopeasti ja käytännönläheisesti. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeen aikana lomittajien sairauksista johtuvat poissaolot vähenivät vuoden 2008 tasosta 67 %. Tapaturmat vähenivät vastaavana ajanjaksona 62 %. Miten tämä oli mahdollista? Kolmikantamalli kannatteli käytännön toteutusta Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue on Alajärven kaupungin sekä Soinin ja Vimpelin kunnan muodostama alue Etelä-Pohjanmaalla. Itsenäisten kuntien muodostama tilaaja-tuottaja toimintamalli aloitettiin tammikuussa 2009, lomituspalveluiden tuottamista koskeva yhteistyö käynnistyi jo Paikallisyksiköiden toimintaa hallinnoi Alajärven kaupunki. Rajala tuli työsuojelupäälliköksi vuonna Silloin lomittajilla oli vuosittain enemmän sairaslomia ja työtapaturmia kuin muilla kuntien toimialoilla, ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useammin kuin vanhuuseläkkeelle. Suhtautuminen työtapaturmiin oli mallia: kuuluu työhön, ei voi vaikuttaa, koska eläinten kanssa sattuu ja tapahtuu, kertoo Rajala. Lomittajat eivät tätä ennen olleet koskaan itse arvioineet oman työnsä riskejä, nyt kentälle lähdettiin yhdessä hallin- Laatua lomitukseen -hankkeen satoa Sairauslomat ja tapaturmat vähenivät non työntekijän kanssa. Mukana riskikartoitusta tekemässä oli myös tilan väki. Hanketta kannatteli kolmikantaisuuden periaate: työntekijä, yrittäjä ja työntekijä toimivat yhdessä. Lomittajat perehdytettiin riskien kartoitukseen Alajärven paikallisyksikön alueella on 180 tilaa ja 290 lomansaajaa. Lisäksi alueella on 17 turkistilaa ja 21 lomansaajaa. Lomituspäivien lukumäärä on , lomittajina toimii 60 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa ja 40 tuntipalkkaista lomittajaa. Hankkeen aluksi lomittajat perehdytettiin aluksi riskikartoitusten ja vaarojen arvioinnin tekemiseen. Lomakkeena käytettiin Melan tilakäyntikartoituslomaketta. Muiden koulutusten yhteyteen lisättiin työsuojeluosio, jossa käsiteltiin riskikartoituksista esille tulleita asioita ja mietittiin ratkaisumalleja. Tiloille tiedotettiin riskien kartoituksesta etukäteen. Tilakäynnin tavoitteena oli työtapojen kehittäminen mahdollisimman turvallisiksi, tapaturmien ennaltaehkäisy ja sairaslomien vähentäminen. Kaikki toimenpiteet räätälöitiin tila- ja lomittajakohtaisesti yksilöllisiksi. Tila näkee lomittajan työn ja oman tilansa työolosuhteet uusin silmin Hallinto saa faktatietoa tilan olosuhteista ja lomittajan työstä Lomittajan arvostus lisääntyy, yrittäjän luottamus lomittajan osaamiseen lisääntyy Sekä lomittajan että yrittäjän työturvallisuus paranee, win-win -tilanne Lomittaja ja yrittäjä oppivat toinen toisiltaan, mahdollisuus peilata omia työtapoja Yksilöllinen lähestymistapa on rutiinia Työtapa tuottaa konkreettista näyttöä hyödyistä Työturvallisuudesta muotoutui yhteinen näkemys Yrittäjät suhtautuivat riskien kartoitukseen erittäin myönteisesti, kukaan ei kieltäytynyt, Rajala sanoo. Tilat kokivat itsekin hyötyvänsä kartoituksesta, kun selvitys tehtiin kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Riskien kartoitus on myös työhön perehdyttämisen perusta, kun asiat käytiin läpi tilakohtaisesti kohdentaen sekä lomatoimen että lomittajan näkökulmista. Yhteinen työskentely toi myös esille lomittajan osaamisen. Huomattiin myös se, että vaikka kaikkien tilojen olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, työtapoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa perehdyttämällä lomittaja tilan olosuhteisiin etukäteen. Kun lomittajat itse arvioivat riskejä ja vaaroja tiloilla, huomio kiinnittyi samalla luontevasti omiin työtapoihin. Työnantajan näkökulmasta hyödynnettiin lomittajien osaamista entistä paremmin. Lomittajat ovat koulutettuja, ja heillä on paljon osaamista. Kaikki esille tulleet asiat käsiteltiin eikä niitä jätetty ilmaan roikkumaan. Kun asiat otetaan yhdessä esille tilalla, se paransi myös yrittäjän työturvallisuutta. Tilaolosuhdekartoituksen yhteenvedoista keskusteltiin myös sisäisten koulutusten yhteydessä. Yhteenvedoista tuli osa työhön perehdyttämismenetelmiä ja kehityskeskusteluja. Lomittajien monipuolinen osaaminen tuli esille Hanke toi esille, miten haastavaa työtä lomittajat tekevät. Työhyvinvoinnin parantamisen ja työkuormituksen vähentämisen (tyky-toimet) lisäksi huomattiin myös henkisen kuormittumisen riskit. Avioeron, päihdeongelmien, äkillisten kuolemantapausten ja eläinsuojelutapausten kaltaisten poikkeustilanteiden sattuessa tilalla useimmiten vieraileva ulkopuolinen henkilö on juuri lomittaja. Täytyy välillä olla psykologinakin ja kuunnella yrittäjän huolet. Säännöllinen täydennyskoulutus on olennaisen tärkeää. Se mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi tautiepidemioihin tai uuden tekniikan käytön omaksumisen. Järvi-Pohjanmaan alueen etuna on se, että paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Rajala korostaa myös sitä, että lomatoimenohjaajat tarvitsevat esimieskoulutusta ja täydennyskoulutusta siinä missä lomittajatkin. Hankkeen kolmikantainen yhteistyömalli toi esille yrittäjän luottamuksen ja arvostuksen lomittajan osaamiseen. Lomalla ei tartte murehtia, miten navetassa pär- jätään. Lomittajan opastus, esimerkiksi kirjallisten ohjeiden päivitys, tuli uudella tavalla esille. Lomittajan ammatti ei enää pitkään aikaan ole ollut sitä, että omat lehmät lähtivät, siirryn työskentelemään lomittajana, vaan se on koulutuksen kautta saatua ammattitaitoa vaativa ammatti muiden joukossa. Kehittämisessä tarvitaan pitkäjänteistä seurantaa Hanke osoitti, että terveyttä ja työkykyä kannattaa edistää yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken. Tuloksena löytyi keinoja 18

19 Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla on kaikkien asia Tampereen työpaja havainnollisti, että työhyvinvoinnin kehittämisessä ratkaisevat monesti paitsi resurssit, myös yksittäiset, idearikkaat henkilöt. Jos johtamistaitoa, selkeää ajattelua ja käytännössä koeteltua ammattitaitoa löytyy, projektit purjehtivat läpi karikoiden vieläpä tulevaisuuden kehittämiskohteiden pohtimiseen asti. Ajatustenvaihto Laatua lomitukseen hanketta johtaneen Sirkka Rajalan kanssa vahvisti näitä mietteitä. Olen vetänyt projektipäällikkönä kaksi työkykyyn ja työn kehittämiseen liittyvää hanketta aiemmin julkisella sektorilla sekä samantyyppisen hankkeen yhdessä metalliyrityksessä. Näissä hankkeissa tulokset olivat samankaltaisia, hän kertoo. Johtajan ja lomatoimen ohjaajien rooli lomituspalveluissa merkittävä Rajala on koulutukseltaan työfysioterapeutti, terveystieteen ylioppilas (ergonomia), työsuojelupäällikkö ja työnohjaaja, hän on suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon. Hänellä oli kokemusta myös maatalousyrittäjien ja lomittajien kanssa työskentelystä työterveyshuollon puolelta. Mistä idea hankkeeseen lähti? Paikallisyksikössä oli jo aiemmin pitkäjänteisesti kehitetty lomittajien työtä koulutusten avulla sekä panostettu työkykyä ylläpitävään toimintaan. Vaikuttavuutta sairauslomiin, tapaturmiin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen ei näillä toimenpiteillä kuitenkaan saavutettu. Työnantajan puolella oli hyväksytty, että lomittajan työskentelyyn vaikuttaminen on rajallista. Rajala lähti hakemaan mitattavia tuloksia ja oppi hankkeen aikana lisää lomituspalveluista. Arvostus lomittajien työtä ja osaamista kohtaan lisääntyi. Myös arvostus lomatoimen johtajan ammattitaitoista työskentelyä kohtaan lisääntyi. Johtajan ja lomatoimen ohjaajien rooli lomituspalveluissa on merkittävä. Ongelmana lomatoimen ohjaajille tarkoitetun esimieskouluksen puute Ammattitaitoinen lomittaja ja yhteistyön kehittäminen lomatoimen kanssa on Rajalan mukaan yksi konkreettinen, viljelijöiden työhyvinvointia parantava keino. Osaava, koulutettu lomittaja jakaa työn kuormitusta eläintiloilla ja antaa yrittäjälle hetken tauottaa omaa työtään. Viljelijät myös osaavat arvostaa lomittajan työpanosta. Tiloilla esitetään yhtenä kysymyksenä: Onko tilalla varahenkilöä, joka tarvittaessa osaa tilan työt ja voi tulla hätätilanteessa auttamaan? Vastaukseksi usein ehdotetaan tilalla työskentelevän lomittajan nimeä! Lomittajasta puhutaan kuin perheenjäsenestä. Toimiva lomitus tarkoittaa käytännössä hyvin johdettua, osaavaa lomituspalvelua ja ammattitaitoisten lomittajien joukkoa. Lähtökohtana on siis koulutetut lomittajat. Lomatoimen ohjaajilta vaaditaan myös esimiestaitoja ja henkilöstöjohtamisen osaamista. Siihen liittyvää alan täydennyskoulutusta ei ole kuitenkaan saatavilla. Voiko hankkeen kopioida muualle? sairauslomien hallintaan, mutta tapaturmien vähentämiseen ei vielä riittävästi, luonnehtii Rajala. Jatkossa työolosuhdekartoituksissa käytettäviä kaavakkeita voisi uudistaa. Tilakäyntien vaikuttavuutta pitäisi arvioida pitemmällä tähtäimellä eli seurata, menevätkö asiat tilan työolosuhteissa eteenpäin. Kokonaisvaltaisessa tilan kehittämisessä voitaisiin käyttää apuna yhteistyötä muiden yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa sekä ohjata yrittäjiä erilaisten palvelujen käyttämiseen. Työterveyshuolto on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista, mutta kaik- ki lomitettavat tilat eivät vielä kuulu työterveyshuoltoon. Lomittajien kohdalla tarvittaisiin työn ja osaamisen tunnettavuuden lisäämistä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Lomittajille voitaisiin tehdä työhöntulotarkastukset ennen määräaikaisuuden vakinaistamista. Lomatoimenohjaajille pitäisi saada myös lisää esimieskoulutusta. Tampereen työpajan porinaryhmissä Laatua lomitukseen -hanke nähtiin merkittävänä onnistumisena. Rahoituksen, resurssien ja osaavan henkilökunnan puute voisivat kuitenkin vaikeuttaa hankkeen levittämistä muualle: entä, jos vuorovaikutus tilalla epäonnistuu tai täydennyskoulutusta on vaikea toteuttaa? Osataanko riskejä kartoittaa? Riskien kartoitukseen maatiloilla löytyy Rajalan mukaan koulutusta Kuopion aluetyöterveyslaitokselta, mutta muiden mainittujen ongelmakohtien realisoituminen on hänen kokemustensa valossa mahdollista. Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista, jos löytyy tahtoa ja asennetta. Hän lupaa antaa hankkeesta lisätietoa kiinnostuneille. 19

20 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Kun tuntuu, etteivät linnut laula eikä aurinko paista Työnohjauksesta apua maatilojen työhyvinvointiin Työnohjaaja STOry, tukihenkilö, terveydenhoitaja Marita Peltola tuntee viljelijän arjen haasteet. Muutokset ovat arkipäivää, yhteiskunnalla on erilaisia odotuksia maatalouden suhteen, ohjeistukset ja direktiivit hallitsevat maatalousyrittäjän arkea. Työaika on yleensä jotakin muuta kuin kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa, ja lomaa voi viettää vain, mikäli saa lomittajan. Lisäksi työyhteisö on samalla myös oma perhe. Miten tehdä työtä niin, ettei se vie kaikkia voimia? Yksi keino parantaa työhyvinvointia on työnohjaus, jossa voidaan paneutua asiakkaan ongelmiin yksilö- ja tilatasolla. Työnohjaus on luottamuksellista ja asiakaslähtöistä puhutaan juuri sinusta ja sinulle tärkeistä asioista henkilökohtaiset tarpeesi huomioiden. Työnohjaus rohkaisee tarttumaan mahdollisuuksiin rohkeasti ja luottamaan omiin kykyihin. Kannattaa katsoa mieli avoimena eteenpäin. Mitä työnohjaus on? Työnohjaus maatiloilla on uusi juttu, vain harva tietää, mitä se tarkoittaa. Kyse ei ole työn tekemisen neuvomisesta, vaan oman työminän ja työyhteisön kehittämistä ohjatun keskustelun avulla. Työnohjaus on vanhin, tutkitusti tehokas tapa vaikuttaa työhyvinvointiin. Kaikki työnohjaajat ovat saaneet vähintään kahden vuoden koulutuksen, ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Monet työnohjaajat ovat peruskoulutukseltaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia niin kuin Peltolakin. Hänellä on työkokemusta neuvolasta, kouluterveydenhoidosta, työterveyshuollosta sekä päihde- ja mielenterveystyöstä. Esimiehenä toimiminen on antanut näkökulmaa johtamisen erityiskysymyksiin. Peltolan mukaan työnohjausta ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi työyhteisöissä, vaan sitä käytetään vasta sitten, kun kriisi tai konflikti on jo kehittynyt. Työnohjaus ennaltaehkäisevänä työmuotona keskittyy oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen, vuorovaikutustaitojen ja omien voimavarojen kehittämiseen, taakkojen keventämiseen, muutoksiin valmistautumiseen ja työssä jaksamisen parantamiseen. Tärkeä osa työnohjausta on myös tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta osana ammattitaidon kokonaisvaltaista parantamista. Työnohjaus perustuu sopimukseen Työnohjausprosessi alkaa yhteydenotosta, jossa kartoitetaan tilanne. Työskentelyn pohjana on sopimus, jossa sovitaan tapaamisten määrästä, kestosta, tapaamistiheydestä sekä maksuista. Työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmätyönohjausta sopimuksen mukaan. Tapaaminen voi olla työnohjaajan työtiloissa tai asiakkaan työpaikalla. Työnohjaustapaaminen kestää yhdestä kahteen tuntia kerrallaan. Työnohjauksessa on erilaisia suuntauksia niin kuin psykoterapioissakin. Työmenetelmänä on pääasiassa keskustelu, mutta työnohjauksessa voidaan käyttää myös toiminnallisia, vuorovaikutteisia menetelmiä kuten tunnekortteja tai symboliesineitä, joilla saadaan työskentelyyn lisää syvyyttä ja erilaisia näkökulmia. Tapaamiset eroavat psykoterapiasta siten, että käsitellään työstä aiheutuvia tunteita, kokemuksia ja tavoitteita. Työnohjauksessa tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään omaa työtä sekä vuorovaikutusta työkavereiden kesken. Maatalousyrittämisessä yksityiselämän ja työelämän välinen ero on joskus veteen piirretty, mutta ammattitaitoinen työnoh- Pieniä tarinoita hyvinvoinnista hyvinvointivideo yhdistysten käyttöön Mitä tarvitsemme voidaksemme hyvin? Tarvitsemme toisia ihmisiä, asioiden ja kokemusten jakamista, yhteistä tekemistä, hyvää ja terveellistä ruokaa, riittävää lepoa, sopivasti liikuntaa. Ja Unelmia. Osana Yhdistysten teemavuoden materiaalia MTK:n sosiaali- ja veropoliittinen ryhmä on tuottanut hyvinvointivideon yhdistysten käyttöön. Maarit Poussan käsikirjoittamalla ja kuvaamalla videolla kuullaan ja nähdään pieniä tarinoita maatalousyrittäjien hyvinvoinnista. Videota voidaan käyttää hyvinvoinnin näkökulman esiin nostajana yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa. 20

21 jaaja osaa kyllä ohjata viljelijäparin perhetai pariterapiaan, kun sitä tarvitaan. Tarve tai toive löytää uusia näkökulmia työntekoon tai yrittämiseen voi olla syy hakeutua työnohjaukseen. Työnohjaus on hyvä apukeino, kun navettaan meno tuntuu tervan juonnilta tai liiallinen kiire uhkaa syöstä viljelijän työuupumukseen. Samoin työnohjaus maatiloille olisi tarpeellista tilanteessa, jossa tehdään sukupolvenvaihdos, tuotantosuunta vaihtuu tai maatilan koko kasvaa ja yrittäjä palkkaa lisää työvoimaa. Yrittäjän on hallittava myös henkilöstöpolitiikka ja kiinnitettävä enemmän huomiota työn organisointiin ja johtamiseen, Peltola sanoo. Ratkaisukeskeinen työtapa on tavoitteellinen, ratkaisua etsivä, asiakasta arvostava ja kannustava sekä asiakkaan voimavaroja vahvistava ja hyödyntävä. Kokemus kuulluksi tulemisesta on jo itsessään voimaannuttavaa. Ratkaisukeskeinen työnohjaus on käytännönläheistä Oma työnohjaus yksityisellä sektorilla päihde- ja mielenterveystyössä ja esimiehenä toimiessa oli Peltolalle ratkaiseva sysäys hankkiutua työnohjaajakoulutukseen. Työnohjaus antoi mahdollisuuden purkaa tunnekuormaa ja tarkastella työtä ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa. Peltolan hankkiman ratkaisukeskeisen työnohjaajakoulutuksen periaatteet ovat asiakaskeskeiset ja käytännönläheiset. Tee lisää sitä mikä toimii, ja jos jokin ei toimi, tee se toisin. Ratkaisukeskeinen työtapa on tavoitteellinen, ratkaisua etsivä, asiakasta arvostava ja kannustava sekä asiakkaan voimavaroja vahvistava ja hyödyntävä. Kokemus kuulluksi tulemisesta on jo itsessään voimaannuttavaa. Mahdollisuus pysähtyä arjen kiireen keskellä pohtimaan asioita ulkopuolisen ihmisen kanssa selkiyttää ja auttaa löytämään uusia näkökulmia. Työnohjauksessa voi myös harjoitella palautteen antamista ja vastaanottamista. Itsetuntemus vahvistuu ja käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista selkiytyy. Työhyvinvoinnissa on kysymys myös siitä, miten hyväksyä asiat, joihin ei voi vaikuttaa. Millainen sitten on hyvä työnohjaaja? Hyvä työnohjaaja on aito ihminen, joka osaa kuunnella ja olla tilanteessa aidosti läsnä. Hän kunnioittaa asiakkaan kokemuksia, tietämystä ja mielipiteitä sekä ylläpitää toivon näköalaa. Työpaineet, talous ja parisuhde ongelmien kärkikolmikko Peltola on tehnyt työtä myös vapaaehtoisena tukihenkilönä jo vuodesta Yleisimpiä ongelmia tukihenkilötyössä ovat työpaineisiin, talouteen ja parisuhteisiin liittyvät ongelmat. Tukihenkilöt joutuvat kohtaamaan monenlaisia voimakkaita tunteita, jotka voivat siirtyä tukihenkilöön ja aiheuttaa ahdistusta, neuvottomuutta ja epävarmuutta. Maatalousyrittäjän ongelmat voivat myös aktivoida tukihenkilöiden omia ongelmia tai aikaisempia traumoja. Tukihenkilötyön haasteita ovat myös tukityön rajaaminen ja työssä syntyneiden tunteiden käsitteleminen. Miten kohdata vaikeita asioita, joille ei voi tehdä mitään, ja miten estää ongelmia tulemasta iholle? Tukihenkilötyö on vaativaa asiakastyötä, jonka avuksi työnohjaus sopisi erinomaisesti. Työnohjauksella voitaisiin parantaa maatalousyrittäjien työhyvinvointia, mutta viljelijän tueksi tarvitaan monen muunkin alan ammattilaisia. Peltola vertaa maatalousyrittäjän haasteita ja muutospaineita viidakkoon. Miten yrittäjä säilyttää voimansa, pystyy uudistumaan ajan vaatimusten mukaan ja elämään täysipainoista elämää? Työhyvinvoinnin mahdollistaa Peltolan mukaan monipuolinen, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä arjen työntekijöiden tarkka kuuleminen. He ovat oman ammattikuntansa parhaita asiantuntijoita ja tietävät arjen haasteet ja mahdollisuudet. Käsittelemättömät pettymykset voivat aiheuttaa vaikeuksia työyhteisöissä Elämä on ihmeellinen, aina on toivoa, kirjoittaa Marita Peltola työnohjausyrityksensä kotisivuilla. Yrityksen nimi ArkiUnelma viittaa siihen, että työnohjauksessa ollaan tukevasti jalat maassa arjessa, mutta huomioidaan arkea koskevat unelmat ja toiveet. Toteutumattomat toiveet aiheuttavat pettymyksiä, muutosvastarintaa ja yhteistyövaikeuksia työyhteisöissä. Työnohjauksessa tarkastellaan realistisesti asioita, mutta unelmia voidaan käyttää hyväksi. Arjessa voi kokea onnen hetkiä, jos herkistyy huomaamaan ne. Luonnosta nauttiminen ja maatalousyrittäjän arki on olennainen osa Peltolan elämää. Hän on pitänyt yhtä maatalon pojan kanssa vuodesta 1978 eikä enää osaisi kuvitella elävänsä muualla. Vuodenaikojen vaihtelu, mustarastaan laulu kesäillassa, jäniksen jäljet lumella, haavanlehtien havina syksyn tuulessa tai sinivuokot kevään ensi pälvissä antavat minulle voimaa. Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten teemavuosi Osallistu ja innostu Yhteisöllisyys luo hyvinvointia! Toimiminen yhdistyksissä antaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Kokemusten jakaminen tuo hyvinvointia Yhdessä tekeminen luo verkostoja Sosiaalisten verkostojen vahvistaminen sataa hyvinvointia kaikkien laariin 21

22 teksti Päivi Wallin kuva Mikko Käkelä Riittävä ja ammattitaitoinen lomittajahenkilöstö on toimivien lomituspalveluiden tärkein edellytys Lomitusjärjestelmä on maatalous- yrittäjän työhyvinvoinnin kulmakiviä Säännölliset lomat ja vapaa-aika ovat elintärkeitä maatalousyrittäjän työssä jaksamisen kannalta. Lomitusjärjestelmä tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden työstä irrottautumiseen ja lepoon. Onnistunut lomitus syntyy maatalousyrittäjän ja lomituspalvelujen tuottajien yhteistyöllä. Maatalousyrittäjän työ on kuormittavaa sikköä. Niiden palveluksessa on yhteensä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kotieläintuotanto sitoo yrittäjän työhönsä milmisensataa hallintohenkilöä. Lomitustyötä noin vakinaista lomittajaa sekä koltei kellon ympäri. Maatilan työhuippuina tekevät lisäksi tuhannet tilapäiset lomittajat sekä lomituspalveluyrittäjät. työpäivät voivat venyä pitkiksikin. Vaativa työ vaatii vastapainoksi säännöllistä lepoa ja palautumista työn aiheuttamasta lomituksen kaikki osapuolet varmistavat Onnistunut lomitus edellyttää, että rasituksesta. lomituksen sujumisen yhteistyössä. Lomituspalveluiden tarkoituksena on Riittävä ja ammattitaitoinen lomittajahenkilöstö on toimivien lomituspalvelujen antaa maatalousyrittäjälle mahdollisuus työstä irrottautumiseen. Lomitus huolehtii tärkein edellytys. Lomitushallinnon tehtävänä on huolehtia työvoiman riittävyydes- eläinten hyvinvoinnista ja tilan tuotannon jatkumisesta yrittäjän loman aikana. tä. Lomitushallinto sopii yrittäjän kanssa 26 vuosilomapäivän lisäksi lomitusjärjestelmä tarjoaa maatalousyrittäjälle mah- kuuluvista lomittajan tehtävistä ja muista lomituksen ajankohdasta, lomitusjaksoon dollisuuden sairaudesta ja tapaturmista lomitukseen liittyvistä käytännön asioista. toipumiseen, perhevapaiden pitämiseen Maatalousyrittäjien hyvissä ajoin tekemät lomitusvaraukset edistävät lomi- sekä maatalousyritystoiminnan edellyttämään kouluttautumiseen sijaisapulomituksen avulla. Sijaisapua voivat saada myös maatalousyrittäjä huolehtii rehujen ja tuksen onnistumista. Ennen lomitusta kasvinviljelijät. muiden lomituksen aikana tarvittavien Maatalousyrittäjät kokevat lomituksen kulutustarvikkeiden saatavuudesta ja tärkeäksi osaksi työhyvinvointia. Lomituspalveluja osataan myös hyödyntää: viime on lyhytkestoinen tilannekartoitus tilan opastaa lomittajaa tarvittaessa. Opastus vuonna vuosilomaa järjestettiin keskimäärin 25,5 päivää ja sijaisapua keskimäärin huolehtii myös lomittajan työympäristön ajankohtaisiin asioihin. Maatalousyrittäjä 45 päivää lomituspalvelua käyttänyttä turvallisuudesta ja laatii lomittajan käyttöön kirjalliset työohjeet. maatalousyrittäjää kohti. Lomittaja puolestaan varmistaa lomituksen onnistumisen ylläpitämällä am- Onnistunut lomitus on yhteispeliä Lomituksen käytännön toteutuksesta huolehtivat 45 lomituspalvelujen paikallisyk- antamien ohjeiden mattitaitoaan ja työskentelemällä yrittäjän mukaan. Palvelusuunnitelma kartoittaa tilan lomitustarpeet Lomituksen järjestämiseen lomitushallinto tarvitsee ajantasaiset tiedot lomitettavasta tilasta. Palvelusuunnitelmat ovat tärkeässä roolissa tiedonkulun varmistajana. Palvelusuunnitelmien laatiminen vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien tiloille käynnistyi kaksi vuotta sitten. Suunnitelmassa selvitetään yrittäjän tarpeet ja toiveet lomituspalveluille ja kartoitetaan muun muassa, millaista ammattitaitoa ja osaamista tilalle suunnitelluilla lomittajilla tulisi olla. Tarvittaessa sovitaan uusien lomittajien perehdyttämisestä tilan tehtäviin ja työmenetelmiin. Palvelusuunnitelman avulla saatetaan myös ajan tasalle paikallisyksikön tiedot tilan kotieläinten määrästä sekä niiden päivittäisistä hoitotöistä. Yhteistoimintaryhmät kehittävät lomituksen toteutusta Jokaisessa paikallisyksikössä toimii lomituksen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävänä on seurata lomituspalvelujen toteutusta ja laatia yhteisiä pelisääntöjä paikallisyksikön käyttöön. Ryhmällä on keskeinen rooli esimerkiksi tiedottamisen suunnittelussa. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki lomituspalvelujen osapuolet - niin maatalousyrittäjien, lomahallinnon kuin lomittajienkin edustajat. Lisäksi ryhmään kuuluu Mela-asiamies. Onnistunut lomituspalvelu syntyy noudattamalla yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Tänä vuonna Mela on antanut yhteistoimintaryhmille tehtäväksi miettiä esityksiä hyviksi lomituspalvelukäytännöiksi. Noin viisi vuotta sitten yhteisesti laadittu suositus kaipaa ajantasaistamista. Yhteistoimintaryhmien kautta halutaan kartoittaa laajasti lomituspalvelujen osapuolten tarpeita ja kehittämisajatuksia. Yhteen hiileen puhaltamalla voidaan saada aikaan entistäkin toimivampia lomituspalveluja. Sarjakuva: Työhyvinvointifoorumi/STM 22

23 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Viljelijät toivovat työterveyshuollon palvelut lähelle arkea Vuori ei tule Muhammedin luo, on mentävä sinne missä asiakkaat ovat ja tavattava kasvotusten. Toiminnanjohtaja Visa Merikoski Pirkanmaan MTK:sta näkee viljelijöiden työterveyden isona kokonaisuutena työhyvinvointityönä, jonka eteen tekee töitä parhaimmillaan isompi joukko ammattilaisia. Hyvinvointi ei ole vain fyysisen terveyden ja kunnon hoitamista. Se on myös huolien ja murheiden häivyttämistä ja parannusta pahoihin asioihin. Työterveyshuollon haasteina Merikoski näkee ennaltaehkäisevän työn myymisen asiakkaille, tilojen erilaistumisen sekä viljelijäväestön vähenemisen. Pirkanmaan sikatilalliset mahtuvat kahteen bussiin. Meidän kannattaa koota vähäiset voimat vielä paremmin yhteen ja panostaa yhteisöllisyyteen. Työterveyshuollon helppo saatavuus ja maatalouden arjen tuntemus ovat avaimia onnistuneeseen työterveyshuoltoon. Kun itse maksaa, myös käyttää Kun Merikoski pohdiskelee viljelijöiden toiveita työterveyshuollolta, hän nostaa kärkeen arvostavan asenteen. Palvelun pi- täisi olla myös helposti saatavilla ja mahdollisimman lähellä. Tutut työntekijät las- kevat kynnystä ottaa yhteyttä. Vuori ei tule Muhammedin luo, on mentävä sin- ne missä asiakkaat ovat ja tavattava kasvotusten. Usein tulee esille myös toive palveluiden edullisuudesta ja jopa maksuttomuudesta, mutta se Merikosken mukaan tuskin toimisi. Kun itse maksaa, myös käyttää. Suomalainen mies on usein sellainen, että herää jaksamis- ja terveysasioihin liian myöhään. Moni havahtuu vasta sitten, kun lääkäri sanoo, että syökää ja juokaa, teillä on vuosi aikaa. Pitkä kenttäkokemus viljelijöiden kanssa toimimisesta on opettanut, että viljelijät ja tilat voivat poiketa paljonkin toisistaan, yksilöllinen palvelu on tärkeää. Myös tilojen erilaistuminen on pitkällä. Sivutoimisten, muualla työssä käyvien tai liitännäiselinkeinoa harjoittavien tilojen tarpeet poikkeavat suurten, palkattua työvoimaakin käyttävien tilojen tarpeista. Yksilöllinen palvelu tarkoittaa myös uskottavuutta. Jos sanoo lehmää sonniksi, sitä ei välttämättä voi enää paikata. Perusmaatalous pitäisi olla tuttua. Toisaalta ei voida olettaa, että työterveyshuolto olisi asiantuntija maatalouden teknisissä ratkaisuissa. Perhekeskeisyys ja lasten turvallisuus voisivat olla vetonauloja Haasteena työterveyshuollon liittymisasteen nostamiselle Merikoski näkee ne tilat, joita on vaikea tavoittaa. Kolmasosa tiloista osallistuu kaikkiin koulutuksiin, se on koulutettua ja aktiivista porukkaa. Seuraava kolmannes osallistuu silloin tällöin, mutta viimeinen kolmannes, joka ei osallistu mihinkään, olisi eniten koulutuksen ja työterveyshuollon palvelujen tarpeessa. Miten tavoittaa heidät? Työterveyshuollon ideaalina on painottuminen ennaltaehkäisevään työhön, ja siinä on vielä tekemistä. Ongelmaa voisi Merikosken mukaan miettiä tilan ja viljelijöiden saamien konkreettisten hyötyjen avulla eli jos viljelijä kokee hyötyvänsä palvelusta, hän käyttää sitä. Sairauden hoitamista laajempi ajattelutapa sisältää myös henkisen hyvinvoinnin asiat. Työtapojen muutos on johtanut siihen, että nykyisin kuluu polvien lisäksi korvien väli. Mutta miten myydä ennaltaehkäisevä työ tiloille? Yhtenä ratkaisuna Merikoski näkee perheviljelmäkeskeisen lähestymistavan. Kun tila kohdataan perheenä, voi avautua uudenlaisia tapoja tuoda esille esimerkiksi työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä uhkia. Emäntä voi motivoida isäntää, ja lasten turvallisuus motivoi jokaista vanhempaa panemaan pihan ja tuotantorakennusten turvallisuuspuutteet kuntoon. Tuotantosuunnille omat palvelupolut? Merikoski kannattaa keskusteluun osallistuvan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiantuntijan Sirpa Havun esittelemää ehdotusta, jossa eri tuotantosuunnille voisi olla omat työterveyshuollon väylät tai palvelupolut. Tilojen erilaistumisen voisi huomioida työterveyshuollon palvelukonseptissa alusta alkaen. Viljelijäväestön työterveyspalvelujen kokonaisuudessa on ongelmana maanlaajuinen vaihtelu palveluiden hinnoissa, tasossa ja saatavuudessa. Tilannetta kuvaa se, että tilakäyntiä on maanlaajuisesti rästissä. Merikoskella on kuitenkin erittäin hyvät kokemukset Pirkanmaan alueella toimivasta viljelijöiden työterveyspalvelu Viisarista, joka toimii kuntien liikelaitosmallin pohjalta. Palveluiden järjestämismalli ei ole ratkaiseva, pääasia, että homma toimii, Merikoski kommentoi kysymystä alalla toimivista yksityisistä palveluntuottajista. Jonkinlaista kulukattoa perusmaksulle kannattavat sekä Havu että Merikoski. 23

24 teksti Sirpa Havu kuva Aulis Lassila PalveluPartiosta apua rästitöihin PalveluPartion ideana on tarjota tilalle työvoimaa, joka voi hoitaa rästiin jäänee tilan työt. Palvelua tarjoaa yksityinen yritys, jolta löytyy ammattitaitoa maatalousalan töihin. Idea PalveluPartiosta syntyi Kuntosavotta -hankkeessa, joka toimi Pohjois-Savon alueella vuosina Hankkeessa oli yli sata yhteistyötahoa, joiden kanssa toteutettiin monipuolista maatalous- ja maaseutuyrittäjien hyvinvointia edistävää toimintaa. Hankkeen aikana oli havaittu, että yrittäjiä kuormittivat eniten tekemättömät työt. Ammattitaitoista työvoimaa oli vaikea saada ja työvoiman palkkaamiseen liittyvä byrokratia ei innostanut muutenkin pitkän työpäivän rasittamia yrittäjiä. Pakolliset karjanhoito- ja peltotyöt hoituivat, mutta muut tarpeelliset, ei-tuottamattomat työt, tahtoivat jäädä rästiin. Niinpä hankkeessa päätettiin kokeilla PalveluPartiota, joka toi helpotusta hoitaen rästityöt. Palvelun tarjosi yritys, jolta löytyi ammattitaitoista väkeä erilaisiin työtehtäviin. Palvelu toimi joustavasti eikä tilaajan tarvinnut huolehtia työnantajavelvoitteista. Yrittäjä pystyi keskittymään ydinosaamiseen eivätkä tekemättömät työt enää vaivanneet mieltä. Palaute oli hyvin positiivista, kertoo hanketta vetänyt Susanna Kähkönen. Palvelua kokeiltiin ensin niin, että yrittäjät saivat sen maksuttomana. Yrittäjät kokivat kuitenkin hyötyvänsä palvelusta niin paljon, että he tilasivat sitä myös maksullisena. Yrittäjä jopa hyötyi taloudellisesti ulkopuolisesta yrityksestä. Se pystyi myymään viljelijälle tarpeettomaksi käynyttä tavaraa eteenpäin, Susanna Kähkönen kertoo. Kuntosavotta -hankkeen jälkeen perustettiin Kuntosavotta osuuskunta, jonka toi- mitusjohtaja Susanna Kähkönen esitteli PalveluPartio -ideaa Työhyvinvointifoorumissa. Tarkoituksena on tarjota palvelua valtakunnallisena. Jos palvelu kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä Kuntosavottaan. PalveluPartiota on mahdollista kehittää myös kriisitilanteisiin sopivaksi. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittymiseen maaseudulla. Lisätiedot: 24

25 teksti Sirpa Havu kuva Mikko Käkelä Mela-asiamies hyvinvoinnin edistäjänä Asiamiestyö edistää maatalousyrittäjän hyvinvointia monin tavoin. Luottamuksellinen suhde hakemusten täyttämisessä ja neuvonnassa helpottaa myös vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Juvalla asuva asiamies Marjaana Pajunen toimii myös työturvallisuusasiamiehenä. Marjaana Pajusen mielestä maatalousyrittäjät voivat kohtuullisen hyvin monista uhkakuvista huolimatta. Nuoret ovat nykyään hyvin kouluttautuneita, ja maatalouden omaksi ammatikseen valinneet ovat sopeutuneet lomakeviidakkoon ja tietotekniikan vaatimuksiin. Eläkeikää lähestyviä viljelijöitä sen sijaan koko ajan lisääntyvä byrokratia voi rassata. Oma tahti hidastuu samalla kun ulkopuolelta tulevat vaatimukset kasvavat. Lisäksi fyysiset vaivat kuormittavat ikääntyviä enemmän. Pajunen on työssään törmännyt muutamiin asiakkaisiin, joilla kiire tehokkuusvaatimuksineen on johtanut uupumukseen. Tunne siitä, että oma elämä ei ole enää hallinnassa, on ilmennyt esimerkiksi tapaturmahakemusta täyttäessä tai työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä. Asiamiehen olisi hyvä ottaa rohkeasti puheeksi vaikeatkin asiat ja opastaa avun piiriin. Aina ei osaa eikä rohkeus riitä. Asiamies ei ole tukihenkilö, mutta avun piiriin saattaminen tiukassa tilanteessa on jokaisen lähimmäisen vastuulla. Parhaiten Pajunen kokee auttaneensa silloin, kun hän on helposti tavoitettavissa ja asian hoito sujuu mallikkaasti. Kun asiakkaan kanssa on syntynyt luottamuksellinen suhde ja yhteisymmärrys, kaikista asioista on silloin helppo keskustella. Pidän asiakkaistani paljon ja asiamiestyö on palkitsevaa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on jakaa Mela-turvaan liittyvää tietoutta vastaanotolla ja eri tilaisuuksissa. Lisäksi ratkaisen osan täyttämistäni hakemuksista. Mela-turva on asiakkaille keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Työturvallisuusasiamiehen työhön kuuluu myös paljon viestintää. Marjaana Pajunen käy puhumassa tuottajayhdistysten tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Kuntoutuksiin innostaminen ja työterveyshuoltoon kannustaminen ovat tärkeä osa tehtävää. Työturvallisuusasiamieheltä saa tietoa suojaimista ja niitä voi kokeilla terveyskeskuksessa. Alkavien yrittäjien tapaamiset kuuluvat kaikkien asiamiesten työsarkaan. Jokainen yrittäjä on oman yrityksensä tärkein voimavara. Yrittäjästä kannattaa pitää huolta. Usein myös pelkkä kuuntelu helpottaa yrittäjän elämää, Marjaana Pajunen vahvistaa. Hyvinvointiin liittyvä koulutus on tarpeellista Marjaana kiittää työturvallisuusasiamiesten koulutuspäiviä, joilta hän on saanut paljon hyviä eväitä työhönsä. Työturvallisuusasiamiehenä olen päässyt osallistumaan valtakunnallisen Työhyvinvointifoorumin seminaareihin. Niistä olen saanut paljon hyödyllistä tietoa ajankohtaisista hankkeista ja uusista virtauksista. Hyvinvointi ei ole pelkkää puhetta, vaan apu voi olla myös konkreettista. Tästä esimerkkinä ovat Melan aloitteesta toteutetut hyvinvointipäivät, joissa asiakkaat ovat voineet keskustella omaista asioistaan psykologin kanssa. Tästä maksuttomasta palvelusta on saatu paljon positiivista palautetta. Myös luento-osuudet ovat hyödyttäneet niin yrit- täjien kuin asiamiesten osaamista. Usko omaan osaamiseen on kasvattanut itsetuntoa ja omanarvontuntoa. Asiamies on ollut hyvinvointipäivässä vastaamassa sosiaaliturvaa koskeviin kysymyksiin yhdessä Melan asiantuntijan kanssa. Varhaisen välittämisen koulutus on evästänyt huolen puheeksi ottamiseen. Tärkeää on myös oppia tuntemaan muita maatilan yhteistyökumppaneita. Tutun ihmisen kanssa asiointi sujuu jouhevasti ja luontevasti. Varhaisen välittämisen koulutuksia on järjestetty joka maakunnassa yhteistyössä tuottajaliittojen ja eri hanketoimijoiden kanssa. Tärkeää on välittää jokaisesta niin paljon, ettei ketään jätettäisi ongelmineen yksin. Kaikki maatalousalalla toimivat tarvitsevat toisiaan eikä yksin pärjää kukaan. Marjaana Pajunen on toiminut Mela-asiamiehenä lähes 20 vuotta. Hän on ollut viljelijä, metsätalousyrittäjä ja toiminut myös neuvontajärjestön palveluksessa. Asiakkaat tuntevat Marjaanan ja luottavat hänen ammattitaitoonsa hoitaa asiat mahdollisimman hyvin. Marjaana innostaa asiakkaitaan myös kuntoremontteihin ja lomien pitoon. Pienikin tauko voi olla hyvinvoinnin kannalta merkittävä, Marjaana uskoo. Marjaana Pajusen asiamiesalueeseen kuuluvat Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki ja Puumala. Valtaosa asiakaspalvelusta hoituu puhelimitse, mutta myös vastaanotolle voi varata ajan. Kiinteitä vastaanottoaikoja ei enää ole. Työhyvinvointikymppi Maatalousyrittäjille suunnattu Työhyvinvointikymppi palvelu on oiva tapa arvioida maatalousyrittäjän työhyvinvointia ja mahdollisia remonttitarpeita. Palveluun kuuluu asiantuntijan laatima kuntokartoitus, tulosten analysointi, keskustelu tuloksista ja ohjaus työhyvinvoinnin kehittämiseen (työhyvinvointisuunnitelma) ja arviointiin. Parhaiten palvelu toimii esimerkiksi ryhmälle maatalousyrittäjiä, jolloin voidaan miettiä yhdessä kehittämistoimia, unohtamatta kuitenkaan kunkin maatalousyrittäjän omia kehittämisen alueita. Maatalousyrittäjille suunnattujen hankkeiden yhteydessä Työhyvinvointikymppi- palvelu auttaa löytämään hankkeeseen osallistuvien keskeisimmät työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät, niin vahvuudet kuin kehittämistäkin vaativat. Palvelun avulla voidaan selvittää hankkeelle osallistujien tarpeista lähtevät painopistealueet. Jyväskylän seudulla käynnissä olevassa hankkeessa: Eväitä maatilayrittäjien jaksamiseen (Maja-hanke) on esimerkiksi. hyödynnetty maatalousyrittäjien Työhyvinvointikymppi palvelua toiminnan painopistealueiden löytämiseksi ja viljelijän työhyvinvointisuunnitelman perustaksi. Jyväskylän seudulla nousi yhdeksi merkittäväksi maatalousyrittäjien työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi kiire ja ajanhallintaan liittyvät pulmat. Niinpä näihin asioihin tullaan hankkeessa pureutumaan erilaisin tavoin. Lisätietoa: Eija Lehto ja Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos 25

26 teksti Anna Lassila kuva Aulis Lassila Työterveyshuollon ydinkohdat ovat jatkuvuus, sujuvuus ja vuosittainen yhteydenotto. Asiakas vaistoaa aina asenteen Tiina Vaaja on erikoistunut maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon Työterveys Aallon Hankasalmen toimipisteen työterveyshoitaja Tiina Vaaja voi luvata asiakkaalleen päivystyslääkäriajan usein jopa samana päivänä. Yli 90 % hänen kuukausittain raportoidusta asiakaskontakteistaan on ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa aivan niin kuin työterveyshuollossa pitääkin olla: painopiste ennaltaehkäisyssä. Jokaiseen asiakkaaseen otetaan yhteyttä vähintään kerran vuodessa. Hankasalmella, Konnevedellä, Toivakassa ja Vaajakoskella toimivassa maatalousyrittäjien työterveyshuollossa panostetaan joustavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Työn runkona on säännöllinen seuranta Vuoden 2013 alusta alkaen Vaaja on saanut keskittyä työssään pelkästään maatalousalan asiakkaisiin. Maatalousyrittäjien lisäksi hän hoitaa lomittajia ja metsäkoneyrittäjiä. Keskittymisen etuja Vaaja kuvaa monipuolisiksi. Oppii tuntemaan ammattiryhmää ja sen erityispiirteitä sekä heidän työtään paremmin. Voi keskittää tulevat koulutukset pääasiassa maatalouteen liittyviksi. Hankasalmella liittymisaste työterveyshuoltoon on 61,9 % (153 henkilöä), Konnevedellä 37,9 % (55 henkilöä), Toivakassa 21,8 % (12 henkilöä) ja Vaajakoskella 23 henkilöä. Työn runkona on säännöllinen yhteydenpito asiakkaisiin. Neljän vuoden välein tapahtuvien tilakäyntien lisäksi tilannetta päivitetään esimerkiksi tilan tuotantosuunnan muuttuessa tai uuden tuotantorakennuksen valmistuttua. Minimissään yhteyttä pidetään kerran vuodessa toimintasuuntaa päivitettäessä. Tilakäynnit ja työolohaastattelut tehdään neljän vuoden välein (vuorottelevat keskenään). Toimintasuunnitelmat tehdään neljän vuoden välein ja päivitetään vuoden välein. Terveystarkastukset ovat kahden vuoden välein. Lääkäriin pääsee myös naapurikunnan toimipisteissä Suurin osa maatalousyrittäjien sopimuksista työterveyshuoltoon on sairaanhoitosopimuksia. Lääkäri on Hankasalmen toimipisteessä kahtena päivänä viikossa ja Vaajakosken toimipisteessä kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Viljelijöiden on mahdollista käydä myös toisten toimipisteiden päivystysvastaanotoilla. Erikoislääkäripalveluina on mahdollista saada aika fysiatrille ja keuhkolääkärille. 26

27 Viljelijöille suunnattuja hätäensiapukursseja ja ravitsemusohjausta käytetään merkittävässä määrin. Työfysioterapeutin palvelut kuuluvat myös palveluvalikoimaan. Kuntoremonttikurssilla käy vuosittain maatalousyrittäjää yllä mainitulta toimialueelta. Työterveyshuollon toimesta on perustettu kuntaan maatalousyrittäjille tarkoitettu oma liikuntaryhmä, jota ohjaa lypsykarjatilan emäntä, jolla on lisäksi liikunnanohjaajan koulutus. Työterveys Aallon henkilökuntaan kuuluu useita erityistyöntekijöitä. Päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä hoitaja on käytössä, kun Vaaja huomaa asiakkaan kärsivän esimerkiksi uupumisesta ja stressistä. Työn kuormittavuuden ja siitä palautumisen mittaamista suoritetaan. Samasta tutkimuksesta selviää, miten asiakas nukkuu, onko hänellä stressiä ja miten paljon energiaa hän kuluttaa. Työyhteisöongelmiin löytyy myös hoitajansa. Näitä ongelmia meillä ratkoo kehittämiskonsultti, jolla on työterveyshoitajan, työnohjaajan sekä kriisityöntekijän koulutus. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran Sanotaan, että ensivaikutelman voi antaa vain kerran. Vuorovaikutus on tärkeää ensihetkestä alkaen. Vuorovaikutukseen tarvitaan myös taitoja erityisesti asiakastyötä tekevän ammattilaisen taholta, koska hänen pitäisi päästä hyvään kontaktiin monenlaisten ihmisten kanssa. Epäluottamus tuhoaa kohtaamisen, vaikka ulkoiset resurssit olisivatkin kunnossa. Vaaja sanoo, että hänen työnsä perusta on arvostava asenne. Ensikontakti on henkilökohtainen yhteydenotto. Lähtökohtana on oma kiinnostus, innostus, mielenkiinto ja luottamuksellisuus asiakasta ja hänen työtään kohtaan. Viljelijät vaistoavat herkästi asenteen. Kuunteleminen on todella tärkeää. Olen saanut palautetta; ihanaa, sä oikeesti kuuntelet. Tiina Vaaja korostaa työnantajan henkisen taustatuen ja ymmärryksen merkitystä tekemälleen työlle. Meille työnantaja esimerkiksi tilasi Maaseudun tulevaisuuden, jotta paremmin tiedettäisiin, mitä kentällä tapahtuu. Itsensä kehittäminen ja kouluttaminen on tärkeää, muuten ei pysy ajan tasalla eikä kehity. Tulevaisuudessa Vaaja haluaa edelleen kasvattaa tietämystään maatalousalalta. Tarkoituksenani on tutustua paremmin Melan ja MTK:n toimintaan ja päästä sitä kautta uusille näköalapaikoille ja saada tuoreita vinkkejä käytännön työhön. teksti Anna-Riikka Pukari kuva Elina Bicsàk Ajankohtaista Melan työturvallisuustyöstä Melan työturvallisuustyön tavoite on vähentää MYEL-vakuutettujen tapaturmia ja ammattitauteja sekä edistää heidän työhyvinvointiaan. Työturvallisuustyötä tehdään tiedottamalla, neuvomalla ja kouluttamalla. Apurahoja jaetaan työturvallisuutta ja -hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Palvelut, kuten esitteet, opetusmateriaali ja luennot, ovat asiakkaille maksuttomia. Ergonomia-DVD Uusi ergonomiaelokuva kannustaa maatalousyrittäjiä ottamaan ergonomia-asiat huomioon työssä ja vapaa-ajalla. Lyhytelokuva antaa ajattelun aihetta ja toimii keskustelunavaajana. Tärkeä asia esitetään kevyessä muodossa huumorilla maustettuna. Elokuva on suunnattu ensisijaisesti opiskelijoille ja alkaville yrittäjille, mutta sopii hyvin kaikille. Puuhaa lapsille Supersuosittu puuhakirja uudistuu. Kirjassa on tehtäviä, pelejä ja tietoa maatilan turvallisuudesta lapsille. Kuvitus ja tarinat ovat innostavia ja mielenkiintoa herättäviä. Puuhakirja on tarkoitettu alle 8-vuotiaille. Suojainnäyttelyt Maatalousyrittäjien työterveyshuollossa voi tutustua Melan organisoimaan, uudistettuun suojainnäyttelyyn. Esittelyssä ovat tärkeimmät maataloustyössä tarvittavat suojaimet: kuulonsuojaimet, käsineet, jalkineet ja suojalasit. Näyttelyitä on noin 100 eri puolilla Suomea. Alkavan yrittäjän tilakäynti Mela-asiamiehet tekevät tilakäyntejä alkavien yrittäjien tiloille. Tilakäynnillä laitetaan Mela-turva kuntoon. Menestyvässä yrityksessä huolehditaan työturvallisuudesta. Tämän tueksi tuliaisena viedään työhyvinvointia ja -turvallisuutta monipuolisesti edistävä paketti. Kassiin on pakattu kuulonsuojaimet, jumppakuminauha ohjeineen, ensiapupakkaus ja kansio tärkeitä papereita varten. Apurahat Mela rahoittaa tutkimus-, tiedotus- ja kehittämishankkeita, jotka parantavat MYEL -vakuutetun työoloja ja edistävät heidän työnsä turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työturvallisuusapurahat ovat jaossa syksyisin. Lisää tietoa ja yhteystietoja Työturvallisuusasiamiestoiminta Työturvallisuusasiamiehet ovat paikallisia työturvallisuuden asiantuntijoita. He neuvovat esimerkiksi suojainasioissa, keskustelevat asiakkaiden kanssa erilaisissa tapahtumissa ja luennoivat työturvallisuudesta. 27

28 Hyvinvointia hankkeista. Ota yhteyttä ja tule mukaan! Etelä-Pohjanmaa Hyvinvointiosaamisen kehittäminen maatiloilla Ookko kunnos -hankkeen jatko ja tulosten syventäminen näillä näkymin vuoden 2014 loppuun. Tarkoitettu kaikille maatalousyrittäjille. Tavoite: Hankkeeseen osallistuvat maatilat saavuttavat parempia hyvinvointitaitoja. Tiedostetaan hyvinvoinnin eri osatekijöiden vaikutus tilan kokonaisvaltaiseen menestykseen. Lisätiedot: puh Pohjois-Pohjanmaa 3M-hanke (milkkiä, mjölkkiä, maitoa) Toimintakausi: vuosina , 1. jatkoaika v. 2013, 2. jatkoaikaa haetaan v Kenelle: Maidontuottajat. Tavoite: Hankkeen tarkoitus on järjestää monipuolista työhyvinvointiin liittyvää valmennusta alueen maidontuottajille. Lisätiedot: puh Kainuu Apuva! Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille Toimintakausi: kestää saakka. Tavoite: Maa- ja metsätalousyrittäjien työssä jaksamisen edistäminen Kainuussa. Kaakkois-Suomi Maatilan hyvinvointihanke -koulutushanke Toimintakausi: Kaakkois-Suomen alueella vuosina Kenelle: Maatilojen isännille ja emännille. Tavoite: Saada helpotusta maatilan arkeen ja parantaa viljelijöiden jaksamista työssään. Lisäksi tavoite on saada isäntäväki liittmään työterveyshuoltoon. Lisätiedot: puh Keski-Suomi Eväitä maatalousyrittäjien jaksamiseen, MAJA Toimintakausi: Kenelle: Projektin varsinainen kohderyhmä on päätoimiset maatalous-yrittäjät, erityisesti karjatilojen yrittäjät. Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen, työn- ja työtapojen kehittäminen sekä yritystoiminnan tukeminen hyvinvointia lisäämällä ja yritysten verkostoitumista kehittämällä. Lisätiedot: puh Keski-POHJANmaa FARMI 2020 Johtamisella hyvinvointia -hanke HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä Toimintakausi: Tavoite: Maatilojen ja maaseudun pienyritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen, jatkajien työhyvinvoinnin kehittäminen ja jaksamiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy maatilayrittäjänä. Työllistävien ja sitä suunnittelevien maatilojen ja maaseudun pienyritysten työnantaja-osaamisen kasvamisen ja työvoiman saatavuuden tukeminen. Maatilayrittäjien jaksamisen tukemnen muuttuvan toimintaympäristön ja yritystoiminnan joustavien ratkaisujen yhdistämisessä. Lisätiedot: Minna Pirkkalainen puh Poronhoitajien hyvinvointiverkostojen ja työterveyshuollon kehittäminen -koulutushanke Toimintakausi: Tavoite: Poronhoitajien työkyvyn edistäminen ja työterveyshuollon kehittäminen. Toisena tavoitteena on poronhoitajien valmiuksien parantaminen kohtaamaan erilaisia uhkatekijöitä ja tiedon saanti erilaisista tukiverkostoista. Lisätiedot: puh Hyvinvointipäivät syksyllä 2013 Mela yhteistyökumppaneineen kanssa jatkaa hyvinvointipäivien järjestämistä maatalousyrittäjille. Hyvinvointiin liittyvien puheenvuorojen lisäksi tarjoamme konkreettista apua vaikeuksien keskellä kamppaileville. Yrittäjällä on mahdollisuus keskustella ammattiauttajan, psykologi Pirkko Lahden kanssa tilaisuudessa. Tietoa saa myös eri auttajatahoista. Hyvinvointipäivät tarjoiluineen ovat maksuttomia. Tilaisuuksia on ollut kaikkiaan jo 25. Niistä olemme saaneet erittäin hyvän palautteen. Olet tervetullut mukaan leppoisan ilmapiirin tapahtumaan! Ilmoitamme tilaisuuden paikasta ja ohjelmasta nettisivuillamme myöhemmin. Tilaisuuksia on tulossa myös lisää Poronhoitajien hyvinvointipäivä, Levi Häme Iisalmi Savonlinna Tohmajärvi Saarijärvi Suomussalmi Lisätiedot: puh Lisätiedot: puh Lisätiedot: Asiantuntija Sirpa Havu puh , Melan sähköiset asiointipalvelut käytössäsi 24H 28