ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2005 AUGUSTI. Runsaita sateita Sateen rankkuus Suomessa. Salamat Ukkosta oli erityisesti Länsi-Suomessa.

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS ELOKUU AUGUSTI Runsaita sateita Sateen rankkuus Suomessa Salamat Ukkosta oli erityisesti Länsi-Suomessa.

2 Elokuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i augusti i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi 1 Turku Åbo 1 Jyväskylä 1 Kuopio 1 Oulu Uleåborg 1 Sodankylä Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien %, % ja 9% tilastollista esiintymisfrekvenssiä Den effektiva temperatursumman under växtperioden anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans %, % och 9% statistiska förekomstfrekvenser Kauhava Inari Ivalo Ilmastokatsaus 8/

3 Ilmastokatsaus 8/ Klimatologisk översikt augusti Sisältö Runsaita sateita tavallista useammin Elokuun lämpötiloja 2 Elokuun sääkatsaus 3 Elokuun sademääriä 4 Kesän tietoja Auringonpaistetietoja Sateen rankkuus 6 Sääasemien kuukausitiedot 8 Elokuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Syyskuun keskimääräiset lämpötilat 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 12 Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmatieteen laitos noin kuukauden.päivänä Ari Venäläinen Anneli Nordlund Juhana Hyrkkänen Juha Kersalo Pirkko Karlsson ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on 42, euroa Prenumerationspriset är 42, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Sää oli epävakaista aivan kuukauden alussa, kun maamme kuului matalapaineen alueeseen ja maan itäosassa esiintyi rankkasadetta. Skandinaviassa oleva korkeanselänne siirtyi pian maahamme, jolloin sää oli hetken aurinkoista. Jälleen uusi matalapaine saapui lännestä 4.-. päivänä ja sen sadealue liikkui maamme yli itään. Venäjältä levisi kuun toisen viikon alussa hyvin lämmintä ilmaa maan itäosaan. Helteinen ilma levisi myös länteen ja Etelä- Lappiin. Virosta liikkui kylmä rintama voimakkaine ukkossateineen maan eteläosaan ja 9. päivänä rankkasateet häiritsivät pahoin Olympiastadionin MM-kilpailuja. Rankkasateen kestosta ja harvinaisuudesta on lisää artikkelissamme sivulla 6-7. Lapissa mitattiin vielä. päivänä hellettä, mutta siellä ollut lämpimän ilman alue supistui, kun sekä etelästä että Jäämereltä levisi viileää ilmaa. Maahamme muodostui matalapaine ja sää jatkui hyvin epävakaisena. Sadekuurot olivat paikoin voimakkaita ja myös ukkosta esiintyi. Runsaimmin satoi maan lounaisosassa, jossa viikon aikana mitattiin paikoin jopa mm, vähiten taas maan itäisimmissä osissa. Matalapaine täyttyi hitaasti Lapissa, ja sateet vähenivät maan etelä- ja keskiosassa. Kuitenkin elokuun puolivälissä satoi runsaasti laajoilla alueilla. Lopulta lännessä oleva korkeapaine vahvistui 18. päivänä ja sää muuttui aurinkoiseksi. Lämmintä ilmaa virtasi lounaasta ja lämpötila oli päivisin astetta. Jo seuraavana päivänä liikkui kylmän rintaman sadealue Etelä- ja Keski- Suomen yli kaakkoon, jolloin Kaakkois-Suomessa tuli paikoin voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja. Sen jälkeen korkeapaineen selänne vahvistui ja sää lämpeni uudelleen. Loppukesän helteeseen yllettiin.8. mm. Porissa (26,2 astetta) ja seuraavana päivänä vielä Oulun lähellä Tyrnävällä (,1 astetta). Sää oli kuukauden lopussa yhä hyvin vaihtelevaa, ja loppukuussa esiintyi perjantaina 26. ja sunnuntaina maan etelä- ja lounaisosassa useita trombeja. Ne kehittyivät kylmän rintaman yhteydessä esiintyneisiin erittäin epävakaan ilmamassan kuuropilviin. Koko järjestelmä liikkui maan lounaisosasta koilliseen, ja pohjoisempana ei trombeja havaittu. Trombi-ilmoituksia saatiin yli koko kesänä (s.). Kuukauden päättyessä maahamme siirtyi lännestä korkeapaineen selänne ja sää oli pääosin aurinkoista. Kesäkauden ehkä viimeiset vesipatsastrombit pyörivät Perämerellä. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: Ilmastokatsaus 8/ 3

4 Elokuussa mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i augusti på några orter Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg Jyväskylä 1 Kauhava Joensuu 1 Oulu Uleåborg Kuusamo 1 Sodankylä 4 Ilmastokatsaus 8/

5 Tehoisan lämpötilan summa 1.9. Kesän hellepäivien lukumäärä yli Tehoisan lämpötilan summaa ( Cvrk) oli kertynyt 1.9.mennessä koko maassa tavallista enemmän, Lapissa suhteellisesti eniten, 1-1 % ajankohdan vertailuarvoon nähden. Paikannetut salamat/vrk Suomessa (yhteensä 6929) Mietoinen Saari Lieksa Lampela Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Trombeja ja trombi-ilmoituksia paljon Kesä näyttää olleen trombien esiintymistiheyden kannalta ylivoimaisesti vilkkain kesällä 1997 alkaneen tilastoidun seurannan aikana. Kuitenkin on muistettava, että aikaisempien kesien kaikkia trombeja ei todennäköisesti ole ilmoitettu Ilmatieteen laitokselle. Internetin käytön helppous ja laajuus ovat madaltaneet kynnystä ilmoittaa trombihavainnostaan. Lisäksi jokaisen trombin saama julkisuuden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja erikoispiirre oli, että niitä esiintyi nyt tavallista enemmän tiheään asutuilla seuduilla. Trombin sattuminen yleisötilaisuuteen Pitäjänmäen seutuvilla Talissa sai luonnollisesti suurta julkisuutta. Onneksi kuitenkin säästyttiin vakavilta henkilövammoilta. Kesän trombit olivat kaikki heikkoja. Trombitilastoja ylläpidetään : Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma () ja vertailuarvo (1971-) huhtikuu toukokuu kesäkuu Helsinki-Vantaa Turku Jokioinen Jyväskylä Joensuu Oulu Sodankylä Utsjoki, Kevo Ilmastokatsaus 8/

6 Kesä oli tavallista sateisempi ja keskimääräistä lämpimämpi Kesä oli lähes koko maassa tavanomaista sateisempi. Silti edellisenä kesänä 4 satoi laajasti enemmän kuin nyt. Keskimäärin vuosien 4 ja kaltaiset sadekesät toistuvat kerran kymmenessä vuodessa. Nyt niitä oli kaksi peräkkäin. Kaikkein sateisin kesä viime vuosikymmeninä koettiin Yllämainittujen kesien sademääräkartat ovat sivulla 11. Lisäksi elokuussa rikottiin maan lounaisosassa paikoin kuukauden sademääräennätyksiä. Elokuun runsaimmat sademäärät, 18 2 millimetriä, mitattiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Yhtä paljon Suomessa, Lappia lukuunottamatta, sataa tyypillisesti koko kesänä eli kesä- elokuun aikana. Eniten Ilmatieteen laitoksen mittausasemista satoi Espoon Nupurissa, jossa sademääräksi saatiin 222 millimetriä. Espoon Histassa Nuuksion järviylängöllä sadetta kertyi yksityisen mittauksen mukaan jopa 247 mm. Helsingin Kaisaniemessä nyt mitattu 18 mm on elokuun suurin sademäärä havaintoasemalla tehtyjen mittausten aikana eli vuodesta 184 lähtien. Jokioisissa taas mitattu 168 millimetriä on suurin paikkakunnan elokuun sademäärä. Myös Varsinais-Suomessa ylitettiin ja paikoin hätyyteltiin elokuun sademääräennätyksiä. Maan itä- ja pohjoisosassa sen sijaan elokuun sademäärä oli lähellä kuukauden keskimääräisiä arvoja. Elokuu oli heinäkuun tavoin runsaista sateistaan huolimatta keskimääräistä lämpimämpi. Heinäkuun alkupuolella sattunut lähes kahden viikon aurinkoinen hellejakso nosti koko kesän keskilämpötilan vertailuarvon yläpuolelle. Kesän keskilämpötila olikin maan etelä- ja keskiosassa noin asteen, maan pohjoisosassa 1, 2 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Hellepäiviä oli niin alkukesästä kuin elokuussa niukasti, heinäkuu korjasi tilanteen reilusti ja kartassa sivulla on esitetty kesän hellepäivien lukumäärät. Koko kesän hellepäivien keskiarvokartta on taas heinäkuun lehdessämme sivulla 7. Runsassateisia päiviä, jolloin sataa yli mm, oli kesällä koko maassa 7-12 kpl, kun niitä on kesää kohti keskimäärin -7 kpl. Kesän sademäärät olivat suurimmassa osassa maata keskimääräistä suuremmat. Jo kesäkuussa satoi maan itäisimpiä osia lukuun ottamatta keskimääräistä enemmän. Heinäkuussa satoi tavallista runsaammin laajoilla alueilla Lappi mukaan lukien, joskin tietyt osat Hämeessä ja Uudellamaalla sekä Pohjois-Karjalassa saivat sadetta vähänlaisesti. Heinä- ja elokuun paikoin hyvin runsaat sateet kasvattivat koko kesän sademäärän enimmillään 1,6-1,8 kertaiseksi pitkän ajan keskiarvoon nähden. Alustavien tietojen mukaan Piikkiössä kesän sademääräksi mitattiin 37 mm ja Multian Pirttiperällä 361mm. Suomusjärvellä, Nummi-Pusulassa, Jämsässä, Porissa ja Luvialla satoi yli 3 mm. Sateen rankkuus kesäisessä Suomessa Kesävuodenaikana (touko-syyskuu) sateet ovat tyypiltään pääosin lyhytaikaisia, toisinaan hyvinkin rankkoja sadekuuroja. Kesällä myös yhtenäisissä sadealueissa sataa kuuroluonteisesti. Lämpimissä ja kosteissa ilmamassoissa sateet ovat hyvinkin rankkoja eli lyhyessä ajassa sataa reippaasti vettä, mutta sateen lyhytkestoisuudesta johtuen vuorokauden sademäärä jää kohtuulliseksi, esimerkiksi alle mm/vrk. Tilastollisen runsaan sateen raja on mm/vuorokaudessa. Kesäajalle tyypillisten sadekuurojen ja sateen paikallisen rankkuuden tilastollinen todennäköisyys on tutkittu piirtävien sademittareiden avulla. Nykyisin on käytössä automaattisia sateen rankkuutta ilmaisevia mittalaitteita, joilla saadaan tieto sateen rankkuudesta minuutin tarkkuudella. Tällainen oli käytössä mm Olympiastadionilla Yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen aikana. Uuden tarkan sateen rankkuutta mittaavan järjestelmän avulla saadaan yhä lisää tietoa Suomen rankkasateista ja niitä voidaan verrata säätutkan antamiin tietoihin. Taulukossa 1. on esitetty, millainen vetenä mitattu sademäärä tietyssä ajassa (minuuteissa tai tunneissa) on luokiteltu rankkasateeksi. Taulukko pätee maan etelä- ja keskiosassa kesävuodenaikaan. 6 Ilmastokatsaus 8/ Taulukko 1. Rankkasateen millimetriraja tietyssä ajassa eli sateen intensiteetti Aika (minuuttia) Sademäärä (mm) 2,, 6 7, Aika (tuntia) Taulukon 1. mukaiset sateen intensiteetit eivät ole harvinaisia, sillä ne toistuvat yhdellä mittauspaikalla muutaman kerran kesässä. Harvinaisten ja poikkeuksellisten sateiden toistumisaika yhdellä mittauspaikalla selviää seuraavalla sivulla olevasta kuvasta. Kaavioon on merkitty MM-tunnuksella tämän kesän tun-

7 netuin rankkasade. Yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen aikana 9.8. Helsingin liikkui raju ukkoskuuro, joka keskeytti iltakilpailun pitkäksi ajaksi. Tällöin Olympiastadionilla satoi vajaassa tunnissa mm. Sen tunnin suurin yhden minuutin sateen intensiteetti oli 1, mm/minuutti. Jos sade olisi jatkunut koko tunnin näin rankkana olisi tunnin aikana vettä kertynyt 9 mm. Kisojen kannalta tämä kaatosade oli erityisen huono sattuma, sillä näin paljon yhtä lyhyessä ajassa sataa vain keskimäärin kerran - vuodessa. Viime kesien erittäin poikkeuksellisia rankkasateita olivat mm. Vesannolla mitattu 122 mm vajaassa vuorokaudessa (noin 18 tuntia), Oravaisilla mitattu 1 mm, joka kertyi seitsemässä tunnissa sekä luotettava ämpärimittaus Multialla välisenä yönä, jolloin satoi 2 mm tunnissa. Näiden sadetapahtuman paikallinen toistuvuus on harvemmin kuin kerran vuodessa. Sadekuurojen tyypillinen ajallinen kesto Sadekuurot kestävät tunnetusti aivan lyhyistä alle minuutin ropsahduksista muutamaan tuntiin. Sadekuuron keskimääräinen kesto on Suomessa kesäaikaan - 4 minuuttia eli puolet sadekuuroista ovat ajallisesti tätä pidempiä ja puolet lyhyempiä. Ukkosen myötä sadekuurot jatkuvat lähes yhtämittaisina tunnin tai parin tunnin ajan. Erittäin kosteissa ja epävakaissa säätilanteissa kuurosateiden sarja voi kestää useitakin tunteja, mutta tuolloin yleensä esiintyy muutamia lyhyitä taukoja. Sadekuurojen pituus ja rankkuus vaihtelevat eri ilmastovyöhykkeillä. Tropiikissa yksi sadekuuro saattaa helpostikin kestää useita tunteja, jolloin sadetta voi kertyä useita satoja millimetrejä, enimmillään jopa metrin. Jos sade ei valuisi mihinkään, kertynyt vesipatja ulottuisi yli vyötärön. Juhana Hyrkkänen mm/ min mm/min, Eri pituisten sateiden rankkuus ja toistumisaika Suomessa mm/tunti 3, 4 4, , 3, 3, 2, 2, 1, 1,,, Kesto - Duration 1 min 6 min MM min 3 min min min min Toistumisaika, vuotta Harvinainen Poikkeuksellinen Kuva 1. Kaaviossa on tiedot eripituisten sateiden rankkuudesta ja paikallisesta toistuvuusajasta Suomessa. Kaaviota voidaan soveltaa yhdessä pisteessä (missä paikassa tahansa) tapahtuvaan rankkasateen todennäköisyyteen. Esimerkiksi jos kymmenen minuutin aikana sataa vettä mm, on vastaavan sateen esiintymisen todennäköisyys samalla paikalla keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Taulukosta nähdään, että rankkasadetapahtumaa, jonka toistuvuusaika on - vuotta, voidaan pitää harvinaisena. Poikkeuksellisesta sateen intensiteetistä eli rankkuudesta puhutaan vasta, kun tällainen sade toistuu samassa paikassa enintään keskimäärin kerran vuodessa eli korkeintaan kolme kertaa sadan vuoden aikana. Täten sademäärän raja, jonka tunnin rankkasade ylittää yhdellä paikalla keskimäärin kerran vuodessa, on mm. Kymmenessä minuutissa tämä poikkeuksellisuuden raja saavutetaan mm sadekertymällä. Ilmastokatsaus 8/ 7

8 Elokuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm Päivä Päivä Päivä Suurin Päivä päivässä UTÖ JOMALA.4 * * RUSSARÖ HKI-VANTAA BÅGASKÄR HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI LAPPEENRANTA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO OULU PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Pakkaspäiviä * Vertailukauden keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus 8/

9 Elokuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ilmastokatsaus 8/ 9

10 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) elokuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i augusti Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ RUSSARÖ HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ 8.,29.,. ISOSAARI 9.,.,11.,28. RANKKI. ISOKARI 8.,.,. TAHKOLUOTO 26.,29.,.,31. VALASSAARET 7.,. ULKOKALLA 7.,26.,27.,.,31. KEMI AJOS 27. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: Sääennätyksiä heinäkuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila,8 C Inari Sevettijärvi 9.7. Alin lämpötila -,4 C Pyhäjärvi Ol. Ojakylä.7. Suurin kuukausisademäärä 184 mm Piikkiö Yltöinen Suurin vuorokausisademäärä 7 mm Luumäki Saareks Suomen ennätykset heinäkuussa Ylin lämpötila 3,9 C Turku Alin lämpötila -, C Kilpisjärvi Suurin kuukausisademäärä 2 mm Laukaa 1934 Information På baksidan har vi sammanfattat augustivädret på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus 8/

11 Kesän (kesä - elokuu) sadesumma (mm) kesinä 1981, 4 ja ALLE Syyskuun keskimääräisiä tietoja yli Syyskuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella Nederbörden (mm) i medeltal i september under normalperioden Keskilämpötila ( C) syyskuussa vertailukaudella Medeltemperaturen ( C) i september under normalperioden Ilmastokatsaus 8/ 11

12 Elokuu Augusti yli yli 2, 1,...2, 1,...1,,...1,,..., -,..., -1,...-, -1,...-1, Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta yli yli Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta