ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesä 2011 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS ELOKUU 11 Kesä 11 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta 1

2 Ilmastokatsaus 8/11 Sisältö Vaihtelevaa loppukesän säätä 3 Kesä 11 yksi lämpimimmistä 4 Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta 6 Elokuun säätapahtumia Pohjolassa ja maailmalla 8 Elokuun lämpötiloja Elokuun sademääriä 11 Elokuun kuukausitilasto 12 Elokuun päivittäiset tiedot 13 Elokuun tuulitiedot 14 Vuodenaikaisennuste loka joulukuulle Sää vuotta sitten Elokuun 11 lämpötila- ja sadekartat 16 Ilmastokatsaus 16. vuosikerta ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus PL 53, 1 Helsinki sähköposti: ilmastokeskus@fmi.fi puhelin (9) Painetun lehden vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Ilmastokatsaus on luettavissa myös www-osoitteessa Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Reija Ruuhela Toimittajat: Asko Hutila Henriikka Simola Pirkko Karlsson Ilmestyy: noin kuukauden. päivänä Kannen kuva: Pauli Jokinen Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,98 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 8/11

3 Vaihtelevaa loppukesän säätä Kuten muutkin kesäkuukaudet, myös elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Sen sijaan sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eniten satoi etelärannikolla, maan kaakkoisosassa sekä Pohjanmaan maakunnissa. Kuukausi alkoi paikoin helteisenä Kuukauden alkupäivinä maahamme vahvistui korkeanselänne, jonka alueella sää oli poutaista ja suurelta osin aurinkoista. Vielä kuun 1. päivänä maan itäosissa lämpötila oli asteen vaiheilla runsaan pilvisyyden johdosta, mutta sen jälkeen sää selkeni ja lämpeni sielläkin. Lämpimintä oli kuun 2. päivänä Utsjoen Kevolla, missä mitattiin 26,6 C. Toisaalta yöt olivat viileitä, ja hallaa esiintyi 2. päivänä muun muassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Jo seuraavana päivänä Lappiin virtasi Jäämereltä selvästi viileämpää ilmaa, jolloin esiintyi paikoin sade- ja ukkoskuuroja. Viileämpää ja epävakaista Pohjoisen viileän ja etelän lähes helteisen ilman raja-alueeseen muodostui 5. päivänä sadealue. Sää muuttui tämän jälkeen yleisemmin epävakaiseksi, kun korkeapaine antoi tilaa lounaasta lähestyvälle matalapaineelle. Sadealueita liikkui maamme yli koilliseen, ja samalla sää muuttui viileämmäksi. Eräs matalapaine liikkui 8. ja 9. päivänä Pohjanlahtea pitkin Perämerelle, ja sen yhteydessä satoi paikoin runsaasti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Matalan jälkipuolella esiintyi erityisesti 9. ja. päivänä paikoin voimakkaitakin sade- ja ukkoskuuroja. Suurin sademäärä 39,7 mm mitattiin 9. päivänä Heinolassa. Keski- ja Pohjois-Lapissa sää oli useana päivänä etenkin öisin melko selkeää, jolloin esiintyi yleisesti hallaa, paikoin jopa yöpakkasta. Sallan Naruskassa mitattiin 5. päivänä -2,3 C ja Sodankylän Vuotsossa 8. päivänä -1,9 C. Auringonpaisteesta runsaisiin sateisiin Maamme koillispuolelle vahvistui 13. ja 14. päivänä korkeapaine, jonka eteläpuolitse virtasi idästä melko lämmintä ilmaa maahamme. Aluksi sää oli aurinkoista lämpötilan kohotessa suuressa osassa maata vähän asteen yläpuolelle, mutta helleraja ei enää rikkoutunut. Sää muuttui kuitenkin pian maan etelä- ja keskiosissa pilvisemmäksi ja epävakaiseksi. Lounaasta saapui 16. päivänä kylmä rintama kuuroittaisine sateineen maan lounaisosiin. Tässä yhteydessä satoi Satakunnassa Köyliössä 61 mm ja Turun Artukaisissa 51 mm. Rintamavyöhyke liikkui hitaasti koilliseen, ja tällöin satoi 17. ja 18. päivänä runsaasti eli paikoin 4 mm maan kaakkoisosasta Pohjois-Pohjanmaan lounaisosaan ulottuvalla alueella. Sateet siirtyivät koilliseen heiketen huomattavasti, ja niinpä sää oli maassamme ja 21. päivänä pääosin poutainen ja osin aurinkoinen. Etelävirtaus toi lämmintä ilmaa ja paikoin voimakkaita kuuroja Kuukauden viimeisellä täydellä viikolla maahamme virtasi osin kaakosta ja osin lounaasta melko lämmintä ilmaa lämpötilan kohotessa useana päivänä asteen vaiheille. Skandinaviassa oleva rintamavyöhyke hajanaisine sateineen liikkui päivänä hitaasti maamme yli koilliseen. Paikoin muodostui voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja. Eräs sellainen osui 22. päivän iltana Helsingin keskustaan, jolloin esimerkiksi Kaisaniemen havaintoasemalla satoi tunnin aikana noin 4 mm,. Koko vuorokauden sademäärä oli siellä 52 mm ja Hyvinkäällä 5 mm. Kesän viimeiset hellepäivät vaihtuivat epävakaiseen syyssäähän Kuukauden. päivänä maamme itäpuolelle vahvistui korkeapaine, jonka länsipuolitse levisi vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä ilmaa maahamme. Lämpimintä ilmamassa oli 27. ja 28. päivänä, jolloin lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin hellelukemiin. Elokuun korkein lämpötila 27,4 C mitattiin 27. päivänä Porissa ja Tampereella sekä 28. päivänä Ylivieskassa. Tämän jälkeen sää muuttui maassamme selvästi viileämmäksi ja samalla epävakaiseksi. Maahamme muodostui matalapaineen alue, ja kuukauden viimeisinä päivinä saatiin yleisesti kuuroittaisia sateita ja paikoin myös ukkosti. Sademäärät olivat paikoin runsaita, ja muun muassa Uudenmaan rannikkoseudulla satoi parin päivän aikana 5 6 mm. Juha Kersalo Asko Hutila ILMASTOKATSAUS 8/11 3

4 Kesä 11 yksi lämpimimmistä Kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maan osalta,7 astetta, mikä on kaksi astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tilastojen mukaan näin lämmin kesä on harvinainen, joskaan ei aivan poikkeuksellinen. Vastaavanlainen kesä toistuu tilastojen mukaan keskimäärin kerran vuodessa. Kesä 11 oli neljänneksi lämpimin 19-luvun alusta lähtien tarkasteltuna. Lämpimin kesä on koettu vuonna 1937, jolloin koko maan keskilämpötila oli 16,2 astetta. Vuonna 1972 kesän keskilämpötila oli 16, astetta ja vuonna 2 lämpötila oli,8 astetta. Kesällä koko maan keskilämpötila oli 14,9 astetta. Vaikka heinäkuu ja elokuun alku olivat tällöin suuressa osassa maata ennätyksellisen lämpimiä, viileähkö kesäkuu ja elokuun loppu alensivat koko kesän keskilämpötilaa. Sen sijaan vuonna 11 kaikki kesäkuukaudet eli kesä- heinä-, että elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Eräillä havaintoasemilla kesä 11 oli mittaushistorian lämpimin. Näin kävi muun muassa Helsingin Kaisaniemessä, jossa havaintoja on tehty 18-luvun alkupuolelta lähtien. Kaupungistumisen myötä 18-luvun Helsingin havainnot eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa nykypäivään. Hellepäiviä oli kuluneena kesänä tavanomaista enemmän, mutta selvästi vähemmän kuin edellisenä kesänä. Koko maassa hellepäiviä oli kesällä 11 yhteensä 46 kappaletta, kun niitä tyypillisesti on 38. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Lahdessa, jossa niitä oli 36. Merkittävin piirre kesän 11 lämpöoloissa oli kesäkuun alkupuoliskon helleaalto, joka oli erityisesti Lapin osalta poikkeuksellinen eli toistuu siellä keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Monilla paikkakunnilla saavutettiin uusia kesäkuun lämpöennätyksiä. Koko kesän korkeinkin lämpötila 32,8 astetta mitattiin tässä yhteydessä Ylitornion Meltosjärvellä. kesäkuuta. Viimeksi yhtä korkea kesäkuinen lämpötila on mitattu vuonna Sadeoloiltaan kulunut kesä oli yleisesti ottaen hieman tavanomaista sateisempi, joskin sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Suurin sademäärä, 371 millimetriä, mitattiin Puolangan Paljakassa. Vähiten eli 114 mm satoi Kustavin Isokarissa. Suurin vuorokautinen sademäärä oli 121 mm, ja se mitattiin Torniossa 24. heinäkuuta. Maasalamoita havaittiin kesäelokuussa noin 177, mikä on noin enemmän kuin tavallisesti. Kesäkuussa ja varsinkin heinäkuussa salamoi tavanomaista enemmän, kun taas elokuussa salamointi jäi tavanomaista vähemmälle. Vaikka ukonilmoja oli kesällä 11 tavallista enemmän, jäivät niiden aiheuttamat rajuilmat selvästi vähemmälle kuin edellisenä kesänä. Merkittäviä tuulitilanteita olivat Lapissa 4. kesäkuuta esiintyneet kovat tuulenpuuskat, paikoin yli m/s, sekä juhannusta edeltänyt myrsky. Asko Hutila Pauli Jokinen Kuva 1. Suomen kesän (kesä-elokuu) keskilämpötila asteina vuosina ILMASTOKATSAUS 8/11

5 Kesän 11 lämpötila- ja sadekartat yli 17,5 16,5...17,5,5...16,5 14,5...,5 13,5...14,5 12,5...13,5 alle 12,5 yli 2,5 2,...2,5 1,5...2, 1,...1,5,5...1, Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971 keskiarvosta yli alle yli alle 8 Sademäärä (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971 keskiarvosta ILMASTOKATSAUS 8/11 5

6 Raino Heino Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tutkijat ovat keskustellet Suomessa 197-luvulta lähtien. Aihepiirin hallinnolliset toimet käynnistyivät pääosin 198-luvulta lähtien. Ihmisen mahdollisesti aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta käydyn keskustelun juuret ulottuvat Suomessa 196- ja 7-lukujen taitteeseen. Helsingin yliopiston meteorologisella laitoksella asiasta keskusteltiin, ja ensimmäisten esitelmien pohjalla olivat mm. ilmakehän hiilidioksidin (CO2) kasvusta tehdyt laskelmat. Prof. Lauri Vuorelan Suomen Tiedeseurassa 1973 pitämässä esitelmässä Ilmastonmuutokset ja ihminen tuotiin esille, että ilmakehän CO2-pitoisuus saavuttaisi 375 ppm tason vuoteen mennessä ja maapallon keskilämpötilan nousu olisi tuolloin jo puolen asteen luokkaa. Molemmat arviot osuivat melko oikeaan. - Eero Holopainen käsitteli 1975 Ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoon ja Juhani Rinne puolestaan kirjoitti vuonna 1976 Helsingin Kuva 1. Helsingin Sanomat ILMASTOKATSAUS 8/11

7 Sanomissa artikkelisarjan, johon sisältyi myös hiilidioksidin nousua koskeva varoitus. Samoihin aikoihin allekirjoittanut esitelmöi Suomen Maantieteen Seuran ilmastoseminaarissa ja kirjoitti mm. artikkelin Muuttaako ihminen ilmastoa (Tiede&Tekniikka, 1978). Huoli maapallon ilmaston tulevaisuudesta sai liikkeelle Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n lisäksi monia muitakin kansainvälisiä järjestöjä (mm. FAO, ICSU, UNEP, UNESCO, WHO). Helmikuussa 1979 järjestettiin Genevessä Maailman ilmastokonferenssi, jonka keskeisenä tavoitteena oli - parantaa ilmaston ja sen vaihteluiden tai muutosten tuntemusta sekä - avustaa päätöksentekoa ilmastosta riippuvien toimintojen suunnittelussa. Konferenssin tuloksena mm. WMO perusti uuden ilmastoasioita käsittelevän toimiyksikön. Konferenssissa esitetty vuoteen 5 ulottuva ilmastoennuste on melko lähellä viimeisimpiä arvioita (Kuva 1). Sittemmin organisoitiin useita muita ilmastoalan kansainvälisiä kokouksia. Allekirjoittaneella oli tilaisuus osallistua mm. WMO/ UNEP/ICSU CO2-konferenssiin Mainittakoon, että siihen aikaan toiminut ns. Rooman klubi oli näkyvästi varoittanut luonnonvarojen vähenemisestä maapallolla. Niinpä Ulkoasiainministeriö kirjoittamassa matkamääräyksessä oli teksti osallistua konferenssiin, jossa käsiteltiin hiilidioksin vähenemistä ilmakehästä! WMO-UNEP-ICSU konferenssi Assessment of the role of carbon dioxide and of other greenhouse gases in climate variations and associated impacts (Villach, 1985) puolestaan johti Hallitustenvälisen Ilmastonmuutospaneelin (IPCC) perustamiseen Paneeli valmisti ensimmäisen raporttinsa 199. Maailman 2. ilmastokonferenssi 199 viilasi käytännön ilmastoasioiden käsittelyä varten Climate Agendan (Kuva 2). Sen mukaan ilmastoasioiden käsittely jakautui neljään pilariin, joihin kuhunkin WMO kehoitti jäsenmaitaan osallistumaan parhaaksi katsomillaan tavoilla. Kunkin maan tuli saattaa mm. ilmastolliset havainnot käyttökelpoiseen muotoon. Eritystä huomiota kiinnitettiin havaintoverkoston täydentämiseen merillä ja muilla asumattomilla alueilla, joilla automaattiset sääasemat ja vähitellen myös satelliitit ovat usein olleet ainoat mahdollisuudet havaintojen saantiin. Ilmastoolojen ja erityisesti ilmaston muutosten selvittämiseksi tarvittavien pitkien havaintosarjojen tärkeys tuotiin myös keskeisesti esille. Ilmastoa koskeva tiedeohjelma tähtäsi ensisijassa ilmastonmuutosten, luonnollisen ja ihmisten aiheuttamien, parempaan ymmärtämiseen ja ennustamiseen - keskeisenä työvälineinä tietokoneille ohjelmoidut matemaattis-fysikaaliset ilmastomallit, jotka monimutkaisuudessaan vastaavat paljolti luonnon oloja. Ilmastoagendaan kuuluivat lisäksi ilmastolliset sovellutukset sekä tietouden lisääminen sellaisilla yhteiskunnan aloilla, jotka ovat ilmasto-oloista erityisen riippuvaisia. Nyttemmin IPCC:n toiminta on keskeisin kansainvälinen ilmastoasioiden foorumi. IPCC-raportit ovat ilmestyneet 1996, 1 ja 7. Huomionarvoista on ollut myös IPCC:lle myönnetty Nobelpalkinto 7. Uusimman IPCCraportin on arvioitu valmistuvan vuonna 13. Raino Heino jää eläkkeelle lokakuun alussa 68-vuotiaana. Hänen 46 vuoden mittaisen työuransa lukuisat tehtävät Suomessa ja alan kansainvälisessä yhteistyössä liittyvät merkittävällä tavalla ilmastonmuutostutkimuksen historiaan. Kuva 2. Maailman 2. ilmastokonferenssi, Ilmastoagenda 199 ILMASTOKATSAUS 8/11 7

8 Elokuun säätapahtumia Pohjolassa ja maailmalla Pohjolassa sateista ja melko lämmintä Elokuu oli Skandinaviassa yleensä,5 1,5 C tavanomaista lämpimämpi. Keski-Norjassa poikkeama oli paikoin +2,5 C. Tanskassa ja Islannissa oltiin lähempänä tavanomaisia arvoja. Pohjolan korkein lämpötila 28,5 C mitattiin 3. päivänä Ruotsin Länsi-Götanmaalla (Åsbräcka-Torpabron) ja alin 4,1 C 27. päivänä Islannissa (Möðrudal). Sademäärät olivat Tanskassa ja osissa Norjaa ja Ruotsia vähintään kaksinkertaisia pitkänajan keskiarvoihin verrattuna. Suurimmat kuukausisademäärät olivat 2 mm Ruotsin Skoonessa (Mjöhult) ja 1 mm Norjassa lähellä Osloa (Tryvasshøgda). Paikoin saavutettiin uusia elokuun sademääräennätyksiä. Kuiviakin alueita löytyi, kuten Tornionjokilaakso Ruotsin puolella ja Pohjois-Norjan Troms ja Finnmark sademäärien jäädessä paikoin alle puoleen tavanomaisesta. Suurin vuorokautinen sademäärä 111,5 mm mitattiin 16. päivänä Keski-Norjan Sør-Trøndelagissa. Ruotsissa usean matalapaineen yhteydessä sademäärät kohosivat yli 5 millin ja paikoin jopa noin 8 milliin. Islannissa sen sijaan oli huomattavan kuivaa; esim. Reykjavikissa satoi vain 23 mm, ja elokuu oli siellä kuivin sitten vuoden Koko kesä eli kesä-elokuu oli Suomen tavoin Skandinaviassa ja Tanskassa tavallista lämpimämpi ja hyvin sateinen. Keskilämpötilan poikkeama oli Norjassa +1,2 C ja Tanskassa +,7 C. Tanskan keskisademäärä 321 mm jäi vain kahden millin päähän vuoden 198 ennätyksestä. Kööpenhaminan sademäärä oli peräti 464 mm (normaali 184 mm). Myös Norjassa oli mittaushistorian toiseksi sateisin kesä (sateisin 1964), kun sadetta kertyi 14 % tavanomaisesta. Tanskan sadetilasto alkaa vuodesta 1874 ja Norjan vuodesta 19. Suurin kesän sademäärä 716 mm mitattiin Norjassa (Brekke i Sogn). Etelä- ja Keski-Euroopassa hyvin lämmintä, Länsi-Euroopassa viileämpää Elokuun suursäätilanne muistutti kesä-heinäkuun tilannetta, eli Pohjois-Atlantilla oli laaja matalapaineen alue ja idässä mantereellinen korkeapaine. Brittein saarilla samoin kuin Benelux-maiden alueella oli,5 1 C tavallista viileämpää, muualla Keski-Euroopassa 1 4 C normaalia lämpimämpää. Irlannissa elokuu oli paikoin viilein vuoteen. Sveitsissä ja Itävallassa kuukausi oli kymmenen lämpimimmän elokuun joukossa n. vuoteen. Espanjan keskilämpötila 24,8 C ylitti 1,4 asteella vuosien 1971 keskiarvon. Kuukauden lopussa koettiin poikkeuksellinen helleaalto, jolloin lämpötila kohosi Alppien alueella paikoin 35 asteen yläpuolelle. Sveitsin korkein lukema 36,8 C mitattiin 22. päivänä (Sion) ja Itävallan korkein 38,3 C kuun 26. päivänä (Waidhofen/Ybbs). Kaakkois-Euroopassa lämpötila kohosi paikoin yli 4 asteen. Virallinen koko Euroopan ylin lämpötila 44,3 C mitattiin. päivänä Espanjan Montorossa. Viileässä Länsi-Euroopassa sää oli matalapaineisiin liittyen epävakaista ja paikoin hyvin sateista. Skotlannissa esiintyneet voimakkaat sateet kuukauden päivänä ja. 11. päivänä aiheuttivat tulvia. Belgiassa maan keskisademäärä 189 mm oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Idässä sateet tulivat yleisesti voimakkaina sade- ja ukkoskuuroina, ja niinpä sademäärät olivat hyvin vaihtelevia. Saksassa eniten satoi Schlewig-Holsteinissa (Kiel-Holtenau 2 mm) ja vähiten Brandenburgissa (Coschen 23 mm). Sveitsissä (Locarno-Monti) mitattiin 7. päivänä elokuun suurin Euroopan vuorokausisademäärä 121 mm. Koko kesä oli Englannin kanaaliin rajoittuvissa maissa,5-1,5 C tavallista viileämpi, Irlannissa paikoin viilein sitten kesän Alankomaiden kesä oli tilastohistorian sateisin koko maan keskisademäärän ollessa 35 mm (normaali 2 mm). Muualla Keski-Euroopassa kesä oli sen sijaan -1,5 C tavanomaista lämpimämpi, ja sademäärät vaihtelivat suuresti, esim. Saksassa 17 7 mm. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kesän keskilämpötila oli Irlannin Dublinissa 13,1 C (poikkeama -1,6 C) ja Itävallan Wienissä,1 C (+,8 C). Aasiassa lukuisia trooppisia matalapaineita Aasiassa elokuu oli laajoilla alueilla tavallista lämpimämpi poikkeaman ollessa suurin (+2 +4 C) Keski-Siperiassa ja Mongoliassa. Siperian länsiosissa ja koilliskulmalla oli -3 C tavanomaista viileämpää. Maanosan ja koko planeettamme kuumuuspiste oli Kuwaitissa (Mitribah), missä 3. päivänä mitattiin 53,3 C. Se on korkein tänä vuonna mitattu lämpötila maapallolla. Voimakkaita sateita liittyi niin monsuuniin kuin läntisen Tyynen valtameren trooppisiin sykloneihinkin eli taifuuneihin. Pakistanissa esiintyi jälleen tulvia. Voimakkain taifuuni oli Muifa, joka muodostui jo heinäkuun lopulla Filippiinien itäpuolella. Japaniin saapuessaan 8 ILMASTOKATSAUS 8/11

9 se aiheutti kaatosateita Okinawan saarella. Siellä satoi (Jimu) 5. päivänä 6 mm ja tunnin aikana 64 mm (Kume). Vielä Korean niemimaalla saatiin päivänä runsaita sateita ja ihmishenkiäkin menetettiin. Kuukauden 22. päivänä kehittyi taifuuni Nanmadol (Mina), joka saavutti 4. kategorian voimakkuuden Saffir-Simpsonin asteikolla. Se kulki Filippiinien pohjoisimpien osien kautta Taiwanille, missä satoi paikoin yli 5 mm/vrk. Se heikkeni Kiinan itärannikolle saapuessaan trooppiseksi myrskyksi. Afrikan sarven alueella poikkeuksellinen kuivuus ei hellittänyt. Toisaalta lännempänä kärsittiin jopa voimakkaista sateista ja niiden aiheuttamista tulvista. Niitä esiintyi muun muassa Nigerian lounaisosissa ja Ugandan itäosissa. Arktista merijäätä lähes ennätyksellisen vähän, USA:ssa kesä jatkui hyvin lämpimänä Pohjoisen napa-alueen Kanadan puoleisella osalla oli 3-4 C ja Huippuvuorilla n. 2 C tavallista lämpimämpää, Alaskassa ja Kanadan lounaisosissa -3 C viileämpää. Arktisen merijään laajuus oli kuukauden lopussa hyvin lähellä vuoden 7 vastaavan ajankohdan laajuutta, jolloin laajuus oli ennätyksellisen pieni. Sekä luoteisettä koillisväylä olivat avoimia. Yhdysvaltojen eteläosissa kesä jatkui poikkeuksellisen lämpimänä, ja kuudessa osavaltiossa elokuu oli ennätyslämmin. Erityisen kuumaa oli Teksasissa ja Oklahomassa (keskilämpötilat 31,2 C ja,8 C) poikkeamien ollessa paikoin +5 asteen luokkaa. Ennätyksiä rikottiin mm. sellaisten päivien lukumäärässä, jolloin lämpötila kohosi F (37,8 C) yläpuolelle. Näitä päiviä oli 4 peräkkäin Teksasin Dallasissa Koko kesä oli USA:ssa mittausajan toiseksi lämpimin (23,6 C); lämpimintä oli kesällä 1936 (23,7 C). Teksasin keskilämpötila,4 C on korkein USA:ssa mitattu kesän keskilämpötila. Vain Washingtonissa ja Oregonissa kesä oli tavallista viileämpi. Kuivuus jatkui USA:n eteläosien kuumilla seuduilla, ja sateisinta oli koillisissa osavaltioissa. Neljässä osavaltiossa elokuu oli ennätyssateinen, esim. New Yorkissa (Central Park) satoi 431 mm. Koko kesä oli Teksasissa kaikkein kuivin, New Jerseyssä ja Kaliforniassa kaikkein sateisin vuodesta 1895 alkaen. USA:n itärannikon sateista suuri osa liittyi Irene -hurrikaaniin, joka aiheutti poikkeuksellisen runsaita sateita päivänä (kuva 1). New Yorkissa satoi tällöin 19 mm ja tuuli puhalsi jopa 29 m/s. Hurrikaani sai alkunsa Pienillä Antilleilla ja saavutti 3. kategorian voimakkuuden, mutta heikkeni saapuessaan Pohjois-Carolinaan. Se oli kauden 1. hurrikaani Atlantin puolella ja jätti jälkeensä noin 5 kuolonuhria. Aivan kuun lopussa muodostui Katia -hurrikaani, joka liikkui kohti Karibian saaria. Itäisellä Tyynellä valtamerellä muodostui vain yksi trooppinen hirmumyrsky Greg, joka jäi 1. kategoriaan. Uudessa Seelannissa poikkeuksellisen kylmää Eteläisellä pallonpuoliskolla talvi lähestyi loppuaan. Australian eteläosissa lämpötilapoikkeama oli C, ja Tasmaniassa oli lämpimin elokuu noin 6 vuoden ajanjakson aikana. Kuukauden puolivälissä Uuteen Seelantiin levisi Antarktikselta niin kylmää ilmaa, että suuressa osassa maata esiintyi lumisateita. Pohjoissaarella Aucklandissa satoi lunta ensimmäisen kerran sitten vuoden 1939 päivälämpötilan jäädessä alimmillaan noin 8 asteeseen. Eteläsaarella lumisateet olivat voimakkaimpia ja laajimpia 5 vuoteen. Lunta satoi paikoin yli 65 cm, ja lämpötila laski 16. päivänä -7,7 asteeseen (Waiouru). Antarktiksen sisäosissa oli 2-7 C tavallista lämpimämpää ja Antarktiksen niemimaalla jopa 6 C sitä kylmempää. Vostok-asemalla mitattiin 22. päivänä koko maapallon kuukauden alin lämpötila -76,2 C. Juha Kersalo Kuva 1. Irene - hurrikaaniin liittyvä sademäärä (tuumaa) Lähde: NOAA- National Climatic Data Center. ILMASTOKATSAUS 8/11 9

10 Elokuun lämpötiloja - Helsinki Kaisaniemi - Jokioinen - Jyväskylä - Kauhava - Joensuu - Kuusamo - Sodankylä - Utsjoki Kevo Elokuussa 11 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen vihreä viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 5 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Augusti 11, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta gröna linjen visar dygnets medeltemperaturs 5% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. ILMASTOKATSAUS 8/11

11 Elokuun sademääriä Helsinki Kaisaniemi Jokioinen Jyväskylä Kauhava Joensuu Kuusamo Sodankylä Utsjoki Kevo Elokuussa 11 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i augusti 11 på några orter. ILMASTOKATSAUS 8/11 11

12 Elokuun kuukausitilasto Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Lumen syvyys Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Sademäärä mm.pnä cm C 11 C Päivä C 11 Päivä Suurin Päivä UTÖ JOMALA KAARINA YLTÖINEN HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA Pakkaspäiviä HELSINKI KAISANIEMI TRE-PIRKKALA JOKIOINEN OBS LAHTI KOUVOLA ANJALA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ PUNKAHARJU SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI MAANINKA HALOLA JOENSUU LIEKSA LAMPELA HAAPAVESI KAJAANI VALTIMO HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO INARI SAARISELKÄ SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 12 ILMASTOKATSAUS 8/11

13 Elokuun päivittäiset tiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel- maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU ARTUKAINEN TAMPERE HÄRMÄLÄ LAPPEENRANTA Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade VAASA KESKUSTA KUOPIO SAVILAHTI OULUNSALO PELLONPÄÄ ROVANIEMI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 8/11 13

14 Elokuun tuulitiedot Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA HARMAJA RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA HAILUOTO KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 8.,28. HARMAJA. TAHKOLUOTO 8.,28. ULKOKALLA 28. HAILUOTO 28.,29. KEMI AJOS 29. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: 14 ILMASTOKATSAUS 8/11

15 Vuodenaikaisennuste loka joulukuulle 11 Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF). syyskuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan loppusyksyn ja alkutalven eli lokakuusta joulukuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila on selvästi tavanomaista korkeampi. Todennäköisyys keskimääräistä korkeampaan keskilämpötilaan on suurimmassa osassa maata 7 8 %, kun se tilastollisesti on 5 %. Sademäärän suhteen Lapissa on odotettavissa tavanomaista sateisempaa, ja keskimääräistä suuremman sademäärän todennäköisyys on siellä 6 7 %. Muualla maassa ei ole selviä merkkejä sen enempää tavanomaista suuremmista kuin tavanomaista pienemmistäkään sademääristä. Ilmanpaine-ennusteen mukaan ilmanpaine on Pohjois-Euroopan alueella keskimäärin jonkin verran tavanomaista alempi, mikä antaa viitteitä matalapainevoittoisen säätyypin vallitsemisesta. Asko Hutila Sääennätyksiä heinäkuussa Ylin lämpötila 32,3 C Puumala kirkonkylä Alin lämpötila -,4 C Salla Naruska Suurin kuukausisademäärä 228 mm Vaala Pelso Suurin vuorokausisademäärä 121 mm Tornio Aapajärvi Suomen ennätykset heinäkuussa Ylin lämpötila 37,2 C Liperi Joensuu lentoasema Alin lämpötila -5, C Kilpisjärvi Suurin kuukausisademäärä 2 mm Laukaa 1934 Säätietoja vuotta sitten elokuussa 1911 ILMASTOKATSAUS 8/11

16 Elokuun 11 lämpötila- ja sadekartat yli alle 12 2,...2,5 1,5...2, 1,...1,5,5...1,,...,5 alle, Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971 keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 4 yli alle 75 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971 keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet ILMASTOKATSAUS 8/11