Ajankohtaista EU:ssa

Transkriptio

1 Ajankohtaista EU:ssa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustusto

2 Talouspoliittinen koordinaatio 2

3 Lissabonin sopimus Luo perustan Euroopan unionin ja euroalueen jäsenmaiden talouspoliittiselle yhteistyölle Talouspoliittisen yhteistyön pääosapuolet Ecofin-neuvosto ja Euroopan komissio Päätäntävalta Ecofin-neuvostolla, joka päättää määräenemmistöllä komission esityksen hyväksymisestä Määräenemmistö: Vähintään 55 % kokoukseen osallistuvista, jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, joiden yhteenlaskettu väestö vähintään 65% kokoukseen osallistuvien valtioiden väestöstä 3

4 Lissabonin sopimus Artikla 121 Määrittelee jäsenvaltioiden talouspoliittisen yhteistyön yleisperiaatteet Talouspolitiikkka on yhteistä etua koskeva asia, joka vaatii yhteensovittamista Laajat suuntaviivat: Ecofin-neuvosto valvoo komission raporttien pohjalta yksittäisen jäsenvaltion talouspolitiikkaa suhteessa sovittuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin Komissio voi antaa jäsenmaalle varoituksen Artikla 126 Kehotus jäsenmaille välttää liiallisia julkistalouden alijäämiä Arviointiperusteena julkinen alijäämä ja julkinen velka Päätöksen liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä tekee Ecofin-neuvosto komission ehdotuksen pohjalta Jos jäsenmaalla on alijäämää, sille annetaan suositukset korjata tilanne määräajassa Artikla 136 Euroa valuuttanaan käyttäville maille mahdollisuus sopia, että artikloja 121 ja 126 sovellataan muita EU-maita tiukemmin 4

5 Parannettu taloushallinto osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Tehokkaampi ennaltaehkäisevä kasvu- ja vakaussopimus Kustannusten vertailuarvot Sääntöjen täytäntöönpano Uusi asetus pakotteista Uusi direktiivi kansallisista budjettikehyksistä Sound fiscal Terve policy finanssipolitiikka Keskittyminen velkakehitykseen vakaus-ja kasvusopimuksen vertailuarvot Makrotalouden epätasapainon ehkäisy Uusi menetelmä ja mahdolliset sanktiot Tasapainoinen kasvu Kriisin ratkaiseminen ERVM / ERVV / EVM Eurooppa 2020: -Kestävä kasvu -Työllisyyden edistäminen -rakenneuudistukset -yhtenäismarkkinat Makrotalouden vakauden valvonta Rahoitusjärjestelmän sääntely ja valvonta 5

6 EU:n taloushallinnollinen uudistus Six-Pack -lainsäädäntöpaketti - Astui voimaan 12/ Selkeyttää vakaus- ja kasvusopimusta ja nopeuttaa sen täytääntöönpanoa Seuraava askel: Two-Pack - Astui voimaan 11/ Kansallisten budjettien valvonta Viimeisin askel: ns. Fiscal Compact - Hallitusten välinen sopimus - Vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta 6

7 Six-Pack -lainsäädäntöpaketti Täsmentää Lissabonin sopimuksen artiklojen 121 ja 126 tulkintaa 5 asetusta ja 1 direktiivi julkisen talouden alijäämän oltava alle 3 % / BKT julkisen velan määrä korkeintaan 60 % BKT:stä sakko kattorajoja jatkuvasti rikkoville euromaille makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely 7

8 Vakaus- ja kasvusopimuksen tehostaminen Vakaus- ja kasvusopimus jaettu kahteen osaan: ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osaan 1. versio voimaan 1997 Vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % BKT:stä Julkisen velan oltava alle 60 % BKT:stä 2. versio voimaan 2005 Enemmän harkinnavaraa 3. versio voimaan 2011 Sitovuutta tiukennettiin uudelleen 3 % rikkoutumiseen harkinnanvara poikkeustilantessa 60 % raja konkreettinen osa vajekriteerin arvointia (jos ylittyy myös alijäämäkriteeri tiukentuu) Prosessien läpimenoaikoja kiristetty konkreettisin aikarajoin Äänestysmenettelyitä tiukennettu (kääänteinen määräennemistöäänestys käytössä lähinnä rangaistuksista päätettäessa) 8

9 Talouspoliikan yhteensovittaminen Kukin jäsenvaltio ilmoittaa julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa rakenteellisena ja sopeutusuran tavoitteen saavuttamiseksi Julkisten menojen BKT-suhde ei pääsääntöisesti saa suurentua Jos jäsenmaa on poikennut sopeutusurasta merkittävästi, komissio antaa ennakkovaroituksen Jos maa ei määräajan kuluessa toteuta suosituksia voidaan rangaistukseksi määrätä maa tekemään komissiolle korollinen talletus, joka on suuruudeltaan 0,2% maan BKT:stä 9

10 Talouden ohjausjärjestelmä Finanssivalvonta: Finanssipolitiikan valvonta Komission arviointi jäsenvaltioden rakenteellisen rahoitusaseman perusteella Julkisen talouden epätasapainon riski Ennaltaehkäisy: 1. Suosituksia jäsenvaltioille 2. BKT:sta 0,2% talletetaan korkoineen* Liiallisia alijäämiä koskeva menettely Korjaavat toimenpiteet: 1.Liiallisia alijäämiä koskevat suositukset ja tarkkailun lisääminen 2.BKT:sta 0,2% talletetaan ilman korkoa* 3.Sakko, jonka summa on 0,2% BKT:sta* 4.Sakottaminen, jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta* Makrotalouden epätasapainon valvonta -Makrotalouden epätasapainon valvonta -Varoitusjärjestelmän raportti -Perusteellinen maakohtainen tutkimus Makrotalouden epätasapainon olemassaolo Ennaltaehkäisy: Suosituksia jäsenvaltioille Liiallinen makrotalouden epätasapaino Korjaavat toimenpiteet: 1. Liiallista epätasapainoa koskeva menettely 1. Neuvoston suositus ja jäsenvaltion korjaava suunnitelma 2. BKT:sta 0,1% talletettava korkoineen, jos korjaavia toimia ei suoriteta* 3. Sakko BKT:sta, jos vuosittainen epätasapaino jatkuu tai korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta* 10 *koskee vain euroalueen maita

11 2-pack Kahdella asetuksella vahvistettaan kuuden lain pakettia Sisältö liittyy pääasiassa euromaiden julkisen talouden tilan ennakointiin ja seurantaan Asetusten velvoitteet kiristyvät maan ongelmien syventyessä Esitykset voidaan jakaa: 1) kaikkia euromaita koskeviin, 2) euromaihin, jotka ovat joutuneet tai joita uhkaa joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn, sekä 3) niihin euromaihin, jotka ovat vakavissa rahoitusvaikeuksissa tai sen uhan alla. 11

12 Miksi tarvitaan hallitustenvälinen sopimus? Negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy- ja korjausprosessien tehostamisessa merkittävä puute: päättäminen itse ongelman olemassaolosta Koska unionin perussopimusta täydentävä toissijainen lainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa perussopimuksen kanssa, ongelmaa ei ole mahdollista korjata unioni tasoisen lainsäädännön avulla Tästä syystä asiaa ollaan korjaamassa hallitusten välisen sopimuksen avulla 12

13 Hallitusten välinen sopimus Hallitusten välisellä sopimuksella vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta Keskeistä sopimuksessa: - käänteinen määräenemmistöäänestys liiallisen alijäämän menettelyssä - 1/2 % rakenteellinen vajetavoite - kansalliseen lainsäädäntöön lisättävät säännöt, joilla tavoite saavutetaan 13

14 Kriisistä kasvuun? Eurooppa strategia 14

15 EUROOPPA 2020 STRATEGIA: Taustaa * EU:n ensimmäinen tavoite on irtautua talouskriisistä onnistuneesti. * Kestävän tulevaisuuden periaatteen vuoksi on kuitenkin katsottava pidemmälle. Eurooppa on saatava takaisin raiteilleen ja raiteilla on pysyttävä. Tähän pyritään Eurooppa 2020 strategialla. * Eurooppa pystyy luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. EU:lla on viisi tavoitetta ja ne pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. * Onnistuminen edellyttää, että EU:n jäsenmaat ottavat strategian omakseen ja että toimia koordinoidaan kansalaisyhteiskunnan kanssa. 15

16 EUROOPPA 2020 STRATEGIA: Prioriteetit Strategian ytimen muodostavat 3 prioriteettia: 1) Älykäs kasvu osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2) Kestävä kasvu resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3) Osallistava kasvu taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen 16

17 EUROOPPA 2020 STRATEGIA: Tavoitteet Euroopanlaajuiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä: 1) vuotiaiden työllisyysaste nostettava 75 prosenttiin 2) Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava 3 prosenttia bruttokansantuotteesta 3) Kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energianlähteiden osuus nostettava 20 prosenttiin energian loppukäytöstä ja energiatehokkuutta parannettava 20 prosenttia 4) Koulupudokkaiden määrä laskettava 15 prosentista 10 prosenttiin sekä nostettava korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttiin 5) Kansallisten köyhyysrajojen (60 % mediaanitulosta, Suomessa noin 1100 euroa) alapuolella elävien eurooppalaisten määrää on vähennettävä 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä 17

18 EUROOPPA 2020 STRATEGIA: Lippulaivahankkeet Älykäs kasvu: Digitaalistrategia Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä (Youth on the Move) Kestävä kasvu: Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Osallistava kasvu: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumi 18

19 EU:n budjetti ja monivuotinen rahoituskehys

20 EU:n budjetti

21 Monivuotinen rahoituskehys * Rahoituskehyksessä annetaan enimmäismäärät unionin talousarvion kaikille keskeisille menoluokille * Muodostaa puitteet, joita EP:n ja neuvoston (=budjettivallan käyttäjien) on noudatettava sopiessaan vuosittain seuraavan vuoden talousarviosta * Rahoituskehyksessä määritellään poliittiset painopisteet 21

22 22

23 Komission ehdotus 23

24 Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi - osallistu! Oletko kohdannut vaikeuksia muuttaessasi toiseen EU-maahan? Onko sinulla ollut ongelmia, kun olet yrittänyt tehdä verkko-ostoksia toisesta EU-maasta? Millaisessa Euroopan unionissa sinä haluaisit elää vuonna 2020? Julkinen kuuleminen ec.europa.eu/yourvoice 24