3D-Win 5.7. Luentomateriaali. 3D-system Oy. 3D-Win käyttäjäpäivät Helsinki

Transkriptio

1 3D-Win 5.7 Luentomateriaali 3D-Win käyttäjäpäivät Helsinki 3D-system Oy Kielotie 14 B, VANTAA Puh. (09)

2 Sisällys 1. 3D-Win ohjelmisto Muutokset > Koordinaatistojen muunnokset Formaatinmuunnokset CAD-formaatit Vapaiden aineistojen käyttö Tarkemittaukset LandXml Tiegeometria Tiedoston tarkistus ja korjaus Maastomalli Valokuvat ja muut liitteet pisteille Elementtilista Aputoiminnot Tulossa

3 1. 3D-Win -ohjelmisto Suojaus joko verkkolukolla tai työasemakohtaisella lukolla. Saatavilla 32- ja 64-bittiset versiot. Ohjelmistoesitteet löytyvät kotisivuiltamme Perusohjelma toimii alustana muille moduleille. - Geodeettinen laskenta, tulostus, editoinnint, wfs, ym. - DXF (ver 14), Geodimeter/Trimble, Leica/Wild, SITO TRF, SDR, LAS, XML, Geonic, Gemini, MML 360, MML ETRS, useita tiegeometria- ja rasteriformaatteja 3D-CAD 3D-GIS lukee ja kirjoittaa DXF-, DWG- ja DGN-formaatteja. lukee ja kirjoittaa Maagis-, Zetmap-, Arcinfo Shape-, Teklan Xcity-, Mapinfo MIF-, GMLformaatteja 3D-Rasterit lukee ja palastelee muistiin ECW- ja JPEG2000-formaatteja 3D-Server Yhteys Xcityn ja WFS serveille 3D-DTM Maastomalliohjelma - massat, korkeuskäyrät, korkeus/tarkkeet verkosta, poikki- ja pituusleikkaukset, neliöverkko ja kolmioverkkojen talletus eri formaateissa 3D-Road 3D-Bore Tiensuunnittelu- ja rakennusohjelma Kairausohjelmisto Dokumentointi ja tuki On-Line-Help Käyttöohjeet - tärkein hakulähde - toimintokohtaiset ohjeet, tekniset kuvaukset - Eri moduleista omat käyttöohjeensa - Nyt asennuspaketissa mukana -> tulee kaikille kovalevylle - Saatavilla PDF-muodossa myös kotisivuillamme - Edellisten käyttäjäpäivien materiaalit+muut erilliset ohjeet Foorumi www. 3d-system.net/forum Puhelin Sähköposti 3d@3d-system.fi Koulutuspäivät - Seuraavat: Vantaa , Naantali , Jyväskylä

4 2. Muutokset > Seuraaville sivuille on koottu tärkeimmät muutokset ja lisäykset versioissa Tarkemmat listat muutoksista löytyvät kotisivuiltamme tiedostoista 3D-Win_Versioseloste_5x.pdf sekä Muutokset_3D- Win_5x.txt. Yleistä bittinen versio - Alustava versio, jossa ei vielä ole mukana symbolieditori eikä asiakaskohtaiset DLL-tiedostot. - Saatavilla beta-versio, jota voi ajaa 32-bittisen rinnalla. Toimii vain haspilla tai verkkolukolla bittinen versio on ladattavissa suojatulta kotisivultamme. - Vaatii 64-bittisen Windows 7 -käyttöjärjestelmän, ei kokeiltu Vistassa. - Käyttää enemmän muistia, mutta pystyy myös hyödyntämään kaiken muistin. - Kannattaa kokeilla, jos koneessa on yli 4GB muistia. 2. Käyttöoikeuksien hallinta - Asetuksia ei enää kirjoiteta Virtual store -hakemistoon, vaan suoraan ohjelmahakemistoon. - Kirjoitus vaatii Järjestelmävalvojan oikeudet. 3. GDI-failure - Korjattu pitkän yhtämittaisen käytön jälkeen ilmenevä GDI-resurssien loppumisesta johtunut virhe. Piirto 1. Uudet kooditiedostot - code_57.dat, bore_57.dat, import_57.dat ja system_57.dat. - Muutoksia ja lisäyksiä symboleihin ja viivatyyppeihin. - Kairauskoodit ja -symbolit uusittu kokonaan. - code_57.dat-kooditiedostossa on mukana myös kairaussymbolit. - Tiedostossa bore_57.dat on vain uudet kairasymbolit, tiedostossa system_57.dat kaikki systeemikoodit ja tiedostossa import_57.dat vain uudet tai muuttuneet systeemikoodit version 5.6 jälkeen. - ohjelman toiminnan kannalta on tärkeää, että ns. systeemikoodit on päivitetty uuden version mukaisiksi. Näitä tarvitaan mm. massalaskennassa, kairapisteissä ja tiedoston tarkistuksessa. Kooditiedosto jakaantuu kahteen osaan: käyttäjän omat koodit ja systeemikoodit. 1. Jos olet aiemmin käyttänyt kooditiedostoa code_56.dat (tai aikaisempaa) etkä ole lisännyt tai muuttanut koodeja, voit ottaa käyttöön uuden code_57.dat kooditiedoston sellaisenaan. 2. Jos haluat päivittää vain systeemikoodit, luo Tuonti-toiminnolla tiedosto system_57.dat kohdassa Asetukset/Koodit. 3. Jos olet tehnyt muutoksia myös systeemikoodeihin, voit lukea Tuonti-toiminnolla vain uudet tai muuttuneet koodit tiedostosta import_57.dat. 4

5 Formaatit 1. Uusi muunnin Dxf2 - Lisätty Dxf2 -kirjoitusfunktio käyttäen Dwg2-muuntimen toiminnallisuutta. Tämä tekee saman kuin Dwg2-muunnin kirjoittaessaan dxf-päätteisen tiedoston, mutta on helpommin käytettävissä. 2. Geonic-muunnin - Lisätty Geonic-muuntimeen erikoisasetus GtFlag=1 jättämään Z-kenttä tyhjäksi nollakorkeuksilla. Tämä on tarpeellinen mm. Trimblen käyttäjille. 3. Rasteriformaatit - Bitmap-kuvatiedosto voidaan tallentaa koordinaatteineen kaikissa ohjelman tukemissa rasteriformaateissa. - Image-rasterimuunninfunktio lukee nyt myös suoraan ECW- ja JPEG2000-tiedostot. - ECW-toiminto (Työkalut/ECW-kuva) lukee molemmat formaatit ilman kokorajoitusta (Rasteritoptio). 4. EsriGrid-formaatti - Lisätty viiva- ja koordinaattisuodatus kuten LAS/LAZ-formaatissa. 5. Muunninmäärittelyt voidaan lukea myös yhteishakemistosta - Määrittelyt luetaan yhteishakemistossa olevasta convert_common.ini -tiedostosta. - Korvaavat käynnistyksen yhteydessä käyttäjän omat samannimiset muunninmäärittelyt. 6. LandXml-formaatti - Uusi asetus Kirjoita PVI pystygeometrian kaarien alku- ja loppupisteiden kirjoitukselle. 7. Tekla-kairausformaatti - Lukee ja kirjoittaa kaikki näytteenottojen laboratoriotutkimustiedot. Zoomaus 1. Zoomaus aktiiviseen pisteeseen. - Lisätty valikkotoiminto ja työkalupainike zoomaamiselle aktiiviseen pisteeseen. 2. Tekstien kääntö - Uusi 3D-zoomausasetus tekstien käännölle 3D-näkymässä. Editointi 1. Editoi piste - Piste-editointi ei salli viivapisteiden kenttien T1-T3 editointia. 2. Editoi viiva - Viivaeditointi ei salli pistenumeron T4 editointia. - Ctrl+Katkaise -toiminto jakaa aktiivisen viivaosion kahteen osaan. 5

6 3. Lisää piste - Pisteen lisäyksen pistenumeron kasvatus hallitsee myös osittaisen numeron (A1, A2, A3,...). 4. Numerointi - Numeroi uudelleen pisteet, joilla on sama pistenumero (Shift+Suorita) (15 -> 15_1, 15_2,, ). 5. Pisteiden sorttaus - Käyttää uutta pilkulla erotettua formaattia (T3,-T4,X,Y,DIA). - Osaa järjestää pisteitä ja viivoja myös ominaisuuksien mukaan. - Optioilla teksti ($), numeerinen (#) ja absoluuttiarvo ( ) voidaan vertailujärjestystä vaihtaa. 6. Ominaisuustieto - Ominaisuuksien editoinnilla voi nyt poistaa tiedoston kaikki ominaisuudet. - Shift-näppäimen kanssa poistaa kaikki ominaisuudet. - Control-näppäimen kanssa jättää alaviivalla alkavat ohjelman omat ominaisuudet. Laskenta 1. Geodeettinen laskenta, taiteviivalaskenta ja tiegeometrian linjalaskenta - lisätty tarkkeiden talletus pisteen ominaisuuksiksi. - lisätty laskentatulosten talletus pisteen ominaisuuksiksi. 2. Helmert-laskenta - Lisätty affiinisen muunnoksen laskenta. - Vastinpisteiden määrällä ei ole enää ylärajaa. - Lisätty residuaalitarkkeiden luonti pisteen ominaisuuksiksi. - Hakutoiminto shift-näppäimen kanssa hakee automaattisesti kaikki vastinpisteet. 3. Pinta-alan laskenta - Sulje viiva -toiminto shift-näppäimen kanssa laskee kaikkien sulkeutuvien alueiden pinta-alat. - Tulostiedostoon pinta-alat alueittain. - Kirjoita-toiminnolla voidaan kirjoittaa kokonaispinta-ala ruutuun. Tarkemittaus - Tarkkeiden laskennan valintapainikkeella voidaan valita teoreettiset pisteet, joille löytyy mitattu vastine. - Uusi asetus Käytä Z etumerkkiä käyttää Z-virheen etumerkkiä yhdistetyn vektorin etumerkkinä. - Parannuksia tarkemittauksen tulostiedostoon. - Lisätty uusi asetus vain virherajan ylittävien pisteiden kirjoittamiseksi tulostiedostoon. - Jos tulostiedostoon kirjoitetaan kaikki pisteet, rajan ylittävät merkataan tähdellä rivin lopussa. - Lisätty XYZ-asetus määäräämään käytetäänkö raja-arvon tarkastuksessa XY vai XYZvirhettä. - Tulostiedoston loppuun kirjoitetaan virherajan ylittävien pisteiden määrä sekä kokonaismäärä. 6

7 Kairaus 1. Kairausikkuna - Maalajin nimi kirjoitetaan pystytolpan viereen aina kun maalaji vaihtuu. - Syvyyskohtaiset kommentit kirjoitetaan diagrammin oikeaan laitaan. Asetukset 1. Pisteen esitys - Uusi pisteen esityksen asemoinnin erikoisarvo 14 kirjoittaa tekstin pystyyn sekä XY- että profiilikuvissa. 2. Lisätty koodiasetukset koodin tyypille ja sallituille pinnoille koodikirjastoon. - Tyyppiasetuksella voidaan määrätä onko koodi käytössä pisteille ja/tai viivoille. - Pinta-asetuksilla määrätään mitkä pinnoista 1, 2 ja 9 ovat sallittuja pinnoille ko. koodilla. - Jos asetuksia ei ole määrätty, kaikki tyypit ja pinnat katsotaan sallituiksi. - Asetuksia käytetään vain tiedoston tarkistukseen eikä esimerkiksi piirtoon yms. Työkalut 1. Hakutapa koodeilla ja ominaisuuksilla - Haussa oleva tähti korvaa nyt monta merkkiä seuraavina yhdistelminä: *, *abc, abc*, *ab*, ab*cd. - Kysymysmerkki korvaa edelleen yhden merkin (A??D), mutta ei toimi toistaiseksi tähden kanssa. - Pienempiä ja isompia arvoja voidaan hakea merkeillä < (<1000) ja > (>KP10). - Hakuehto voidaan muuttaa käänteiseksi merkillä! (! ). - Oletuksena pieniä ja isoja kirjaimia ei erotella, mutta tämä voidaan muuttaa merkillä ( abc). - Lainaus- tai heittomerkeillä voidaan erikoismerkkien käsittely poistaa ("AB-CD"). 2. Muutoksia Sama piste -listaan - Listasta voidaan nyt valita monta pistettä, jotka kaikki valitaan ryhmään ja viimeinen jää aktiiviseksi. - Lisätty Poista-painike valittujen vektoritiedoston pisteiden poistamiseen. 7

8 3. Koordinaatistojen muunnokset Yleistä muunnoksista 3D-Win -ohjelmassa hallitaan kaikki ne laskennat, joita tarvitaan, kun vanhasta järjestelmästä siirrytään uuteen EUREF-Fin tai N2000 -järjestelmään. Jos vanha järjestelmä on KKJ:ssa, voidaan 3D-Win koordinaattijärjestelmä -toiminnon kaavoja käyttää suoraan, ellei kunta ole määrittänyt alueelle jotain paikallista muunnosta. 3D-Win-ohjelman käyttämät kaavat ovat JHS154 mukaiset, eli kaikkein tarkimmat koko valtakunnan alueella, mutta eivät huomioi paikallista sovitusta. Laskennoissa käytetään kolmioittaista affiinista muunnosta, jonka Geodeettinen laitos ja Maanmittauslaitos ovat määrittäneet. Tätä muunnosta on pidetty liian hankalana ohjelmoida ohjelmistoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös hilamuunnosta. Hilamuunnos tehdään Matikkapaketin kautta. Tarkkuuden kannalta ei ole merkitystä käytetäänkö kolmioittaista vai hilamuunnosta, jos hilat otetaan FGI:n palvelusta. Jos vanha järjestelmä on VVJ, tulisi (JHS:n mukaan) ensin siirtyä helmert muunnoksella lähimmälle KKJ:n kaistalle, josta siirrytään tarvittaessa KKJ3 kaistalle, josta suoritetaan muunnos KKJ -> EUREF edellämainitun kolmioittaisen muunnoksen kautta. Tällainen muunnos voidaan suorittaa tarvittaessa Matikkapaketin avulla ketjuttamalla tarvittavat muunnokset. Paikallisen sovitustarpeen ja joidenkin ohjelmien puutteiden takia on syntynyt 100 paikallista muunnosta, eli edelleen on kuntakohtaista miten muunnos vanhasta järjestelmästä suoritetaan uuteen. Eri ohjelmat laskevat hieman eri kaavoilla näitä muunnoksia, joten tulokset vaihtelevat. Onkin hyvä kysymys mikä sitten on oikein. Usein erot eivät kuitenkaan ole suuret. Tärkeintä on ymmärtää, että eroa tulee eri laskentakaavoja (ohjelmia) käytettäessä. Korkeuden muunnokset (N43) N60 -> N2000 Geodeettinen laitos ( ja on laatinut koko Suomen alueelle kolmioverkon, josta voi määrittää haluamalleen alueelle parametrin, jolla korkeuksia muutetaan N60 -> N2000, sekä toisen verkon, jolla saa arvon tarvittaessa muunnokselle N43 -> N60. Kolmioverkoista voi kysellä korkeuseroja tai niiden avulla voi määrittää pisteille korkeuksia maastomallin toiminnolla Korkeus mallista. Suoraa muunnosta N43->N2000 FGi ei ole määrittänyt, joten tarvittaessa muunnos tulee laskea käyttämällä näitä kahta verkkoa ja lisäämällä niiden summan muunnoksiin. 3D-Win hyödyntää suoraan näitä malleja muunnoksissaan. Kolmioverkon käyttö on perusteltua jos muunnettavan aineiston maantieteellinen laajuus on suuri. Kolmioiden sivunpituudet ovat luokkaa km ja korkeusero kulmien välillä pääsääntöisesti millejä. Koko Suomen alueella lisäys on cm, mutta joillain alueilla muutos voi olla nopeaakin ja suuruudeltaan 5-6 cm. Samalla periaatteella voidaan tarvittaessa hyödyntää geoidimalleja FIN2000 tai FIN2005N00. Hilat tulee lukea FGI:n sivuilta listamuodossa ja joko käyttää sellaisenaan matikkapaketissa tai poimia niistä tarvittu alue ja kolmioida se ja määrittää sitä kautta pisteille ortometrinen korkeus edellä kuvatulla tavalla. Tarkemmat ohjeet kolmioiden ja hilojen käyttöönottoon 3D-Winissä löytyy foorumilta. 8

9 Pienellä alueella (työmaa/ usein myös kunta) muunnos on helpointa ja järkevintä tehdä lisäämällä vanhoihin z-koordinaatteihin tarvittava muunnosarvo vakiona. Arvon saa ensisijaisesti kysymällä kunnasta tai edellämainittua kolmioverkkoa käyttäen. Yksittäiseen tiedostoon lisäys on helpointa tehdä poimimalla kaikki pisteet ryhmään ja sen jälkeen toiminnolla Editointi\Pisteet\Ryhmä antamalla lisäyksen z-koordinaattiin esim Huomaa että arvon edessä tulee olla + tai jotta annettu arvo käsitellään lisäyksenä eikä uutena z-koordinaattina. Jos vanhoja tiedostoja halutaan satunnaisesti tarkastella uudessa järjestelmässä, on helpointa tehdä formaatinmuunnos, jossa sisäänluettava aineisto käännetään suoraan uuteen (XY ja) Z- järjestelmään ruudulle. Siitä tiedoston voi tarvittaessa myös tallentaa haluamaansa paikkaan toisella nimellä. Kaikkien vanhojen tiedostojen muunnos uuteen järjestelmään onnistuu toiminnolla Sarjamuunnos. XY-muunnokset VVJ/KKJ EUREF-Fin 1. Koordinaattijärjestelmä Toiminto löytyy kohdasta Laskenta/Muunnokset. Tämä on helpoin tapa muuttaa koordinaatit KKJ->EUREF, GKn->UTM tai KKJ/GKn/UTM sisäiset kaistanvaihdot Sisältää kaistanvaihdot KKJ0-5, EUREF-Fin GK19-31 ja UTM32-37 (TM35-Fin) sekä koordinaattijärjestelmän vaihdot KKJ<->GKn, KKJ<->UTM ja GNn <->UTM. Lisäksi mahdollisuus vaihtaa koordinaatit EUREF-Fin mukaisiksi (WGS84) maantieteellisiksi koordinaateiksi (FL asteina). Huomaa: Toiminnolla ei voi tehdä KKJ:n maantieteellisiä koordinaatteja, maantieteelliset koordinaatit ovat aina EUREF-Fin -koordinaatit riippumatta lähtökoordinaatistosta. Toiminto käyttää JHS154 mukaisia kaavoja (kolmioittainen affiininen muunnos) siirryttäessä KKJ -> EUREF. Kaistanvaihdot järjestelmän sisällä suoritetaan normaalein kaistanvaihdon kaavoin. Käyttäjällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa muunnoksen parametreihin, vaan ne on kiinteästi ohjelmoitu JHS154 mukaisina, ja ovat siten yhtenevät esimerkiksi Geodeettisen laitoksen muunnospalvelun kanssa. Toimintoa voi käyttää myös rasterikuvien paikoittamiseen toiseen järjestelmään. Tapoja on kaksi, joista toinen on nopeampi (vain kuvan nurkkapisteille lasketaan muunnosparametrit) ja toinen tarkempi (kaikille pikseleille lasketaan parametrit). Muunnos saattaa aiheuttaa kuvassa pikselöitymistä jos sitä joudutaan kääntämään paljon. 3D-Win suurentaa kuvaa automaattisesti 25% tämän vaikutuksen minimoimiseksi. Tästä johtuu, että uusi kuva on aina suurempi kuin alkuperäinen. 9

10 2. Matikkapaketti Matikkapaketissa on kokoelma kaavoja, joilla päästään vaihtamaan koordinaatteja järjestelmästä toiseen. Toiminnossa voi vaihtaa kaikkia laskentaparametreja, vaikka ellipsoidin litistyneisyyden, jos sille on tarvetta. Toiminnon luonteeseen kuuluu myös ketjuttaminen, jolloin useampi muunnos voidaan tehdä automaattisesti peräkkäin niin, ettei käyttäjän tarvitse tehdä välivaiheita erikseen. Saatavilla on myös muualla (esim. Ruotsi ja Viro) tarvittavia kaavoja ja koordinaatistoja. Määritettyjä muunnoksia voidaan hyödyntää Koordinaattilaskenta-toiminnossa. Haluttu muunnos valitaan listasta ja se voidaan kohdistaa yksittäisestä pisteestä lähtien tiedostoelementin kaikkiin tiedostoihin. 10

11 3.Helmert- ja affiininen muunnos Ohjelmassa voidaan laskea pisteparien mukaiset muunnosparametrit muunnoksille. Parametrit voidaan tallentaa myöhempää käyttöä varten HEL- tai AFF- tiedostoon, jolloin ne näkyvät toiminnossa Koordinaatistomuunnos. Listassa näkyvät kaikki [USER] ja [COMMON] kansion *.AFF ja *.HEL tiedostot. Listaan voi lisätä uusia muunnoksia Lisää näppäimellä, jolloin pääsee syöttämään parametrit. Tarkemmat ohjeet parametrien syötöstä, esim. otettaessa ne MML:n kotisivuilta, löytyy on-line-helpistä. Huomaa, että kohtaan dz voidaan antaa Z-koordinaatin lisäys N2000 muunnokselle, jolloin saadaan samalla muunnoksella vaihdettua taso ja korkeusjärjestelmä. Jos kuntaan on määritetty suoraan paikallinen muunnos VVJ/KKJ->EUREF-Fin voidaan parametrit syöttää joko helmert- tai affiiniseen muunnokseen. Näitä parametrejä tai valmiita *.HEL ja *.AFF tiedostoja (nämä sisältävät muunnosparametrit 3D-Winin käyttämässä muodossa) kannattaa kysellä kyseisestä kunnasta. Helmert-muunnos soveltuu myös rastereiden paikoittamiseen. 11

12 Muuntimien käyttö Koordinaattimuuntimia voi käyttää ohjelmassa kolmella tavalla. 1. Valikosta. Tämä tapa soveltuu parhaiden yksittäisten tiedostojen kääntelyyn. Tällöin luetaan muunnettavat tiedostot elementtilistaan ja valitaan haluttu laskentatoiminto valikosta. Muunnos tehdään joko vain aktiiviselle tiedostolle (helmert) tai kaikille elementtilistassa oleville tiedostoille. 2. Liittämällä muunnoksen formaatinmuuntimeen. Tällöin aina luettaessa tai kirjoitettaessa tiedosto se muutetaan haluttuun järjestelmään. Myös muuntimessa voidaan määrittää muunnoksia tehtäväksi ketjutuksena. Luettaessa käsitellään dialogin toiminnot ylhäältä alaspäin; Lisäys, Käännä XY, Matematiikka, Järjestelmä ja Helmert. Kirjoittaessa päinvastoin. Ole tarkkana. 3. Sarjamuunnos Kokonainen hakemisto voidaan kääntää toiseen järjestelmään (formaattiin). 12

13 Yleistä Määritettyjä muunnoksia voi siirtää käyttäjältä toiselle. HEL- ja AFF-muunnokset siirretään kopioimalla tiedostot ja laittamalle ne [USER] kansioon. Matikkapaketin muunnokset talletetaan [USER]-kansioon MATH.DAT -nimiseen tiedostoon. Koko tiedoston voi siirtää koneesta toiseen, kunhan huomioi mahdolliset tiedostopolut, joihin muunnoksessa saatetaan viitata. Math.dat on ascii-muotoinen, joten sieltä voi tarvittaessa poistaa ne muunnokset, joita ei halua siirrettäväksi. Yksittäiset muunnokset voi irrottaa siirrettäväksi matikkapaketin vienti ja tuontitoiminnoilla. Siirrossa on tärkeää huomioida minkä osan (HEL-tiedosto, matikkapaketin funktio vai pelkkä formaatti) siirtää. Lisäksi vastaanottajan tulee tietää mitä tehdä, jotta muunnos toimii. Keväällä tulevaan 5.8 versioon saadaan hieman helpotusta verkkoympäristöön, kun Convert.ini ja Math.dat voidaan lukea kahdesta eri paikasta ja ohjelma yhdistää ne käyttäjälle. Muunnoksia voi käyttää kaiken tyyppisille tiedostotyypeille. Tiegeometrioiden kanssa, etenkin niiden joissa on klotoideja, tulee muunnoksiin suhtautua varauksella ja antaa mieluummin suunnittelijan huolehtia käännöksestä suunnitteluohjelmistossa. Havaintokirjojen (esim. jonot) kanssa tulee myös käyttää maalaisjärkeä, eikä yrittää oikaista. Havaintokirjat on syytä laskea siinä järjestelmässä, jossa ne on alunperin mitattu, ja kääntää vasta lasketut koordinaatit toiseen järjestelmään. 13

14 4. Formaatinmuunnokset Yleistä - formaattilistat on erikseen lukemiselle ja kirjoittamiselle o kullekin eri tiedostotyypille on vielä omat listat vektori, rasteri, havaintokirja, kairaus, tiegeometria ja maastomalli kirjoitustoiminto valitsee listan aktiivisen tiedoston mukaan - samasta formaatista voi olla useita eri muuntimia o Dwg2, Dwg2 mm, Dwg2 Vianova, jne o lukemisessa oletuksena käytettävä formaatti valitaan lyhimmän nimen mukaan - listalla näkyvät vain määritellyt muuntimet o listalta voi poistaa tarpeettomat o lisätä puuttuvia - näytettävät loppuliitteet o ei pakota, vaan näyttää Windowsin avaa/talleta toiminnolla ko. tiedostot - lisäys nimeen o suositeltava, kun muunnetaan korkeus tai koordinaattijärjestelmää pisteet_gk28_n2000.xyz tielinja_gt.tg - kysy asetukset o pysähtyy kysymään Muut-kohdan asetukset ennen lukua tai kirjoitusta - näytä varoitukset o näyttää lokitiedoston varoitukset lopuksi o virheet näytetään aina Tiedoston avaaminen - Tiedosto/Avaa toiminnolla o ohjelma valitsee muuntimen automaattisesti loppuliitteen mukaan (kts yllä) o pysähtyy kysymään, jos yhtään sopivaa muunninta ei löydy o voit avata useita tiedostoja kerralla tiedostot luetaan aakkosjärjestyksessä nimiosan mukaan tiedostot voivat olla eri tyyppiä ja formaattia - raahaamalla resurssinhallinnasta o säännöt kuten Tiedosto/Avaa toiminnossa - Tiedosto/Formaatit toiminnolla o käyttäjä valitsee käytettävän muuntimen o tiedostojen tulee olla samaa tyyppiä o XML-tiedostosta luetaan vain valittua tyyppiä olevat osiot (mm, tg, jne) o Erikoisasetus ReadAllFiles lukee kaikki hakemiston samaa loppuliitettä olevat tiedostot (*.shp) tiedostot luetaan yhdeksi tiedostoksi o voit avata useita tiedostoja kerralla 14

15 Tiedostosta luettavien kohteiden rajaaminen - Tekstit mukaan/pois o poistaa luku tai kirjoitusvaiheessa tekstit aineistosta - Editoi/Kentät o Säilytä/Poista koodit - Editoi/XYZ o koordinaattirajaus (XYZ) - Sisällys-näppäimellä voidaan rajata luettavia kohteita o valintalista formaattikohtaisesti (XML, LAS, cad) o ei toimi kaikilla muuntimilla o kirjoittaa valitun sisällön tasonimet lokitiedostoon - alue ja viivarajaus o toimii vain LAS ja EsriGrid-muuntimilla o luettava aineisto voidaan rajata sulkeutuvilla taiteviivoilla antamalla hakuetäisyyden taiteviivoista (esimerkiksi tien keskilinja) Erikoisasetukset - yhteiset ja formaattikohtaiset - ohje kertoo tarkemmin kunkin asetuksen käytöstä - esimerkkejä o CreateLines: muodosta viivoja koodin perusteella o OnePointLine: poista tai muunna yhden pisteen viiva hajapisteiksi o ReadAllFiles: lukee kaikki samalla loppuliitteellä olevat tiedostot ko. hakemistosta Projektin tiedot - tietyt formaatit vaativat tietoa koordinaattijärjestelmistä o aktiivisen projektin tiedot siirtyvät LandXml-formaattiin o voidaan ohittaa muuntimen Projekti-asetuksilla Normalisointi - aineiston muokkaus muunnoksen yhteydessä o Kopioi keskipisteet: kaarien ja ympyröiden keskipisteet hajapisteinä o Alueen koodaus: sulkeutuvat viivat voidaan koodata alueiksi o Kiinteistötunnus: kiinteistötunnuksen jako osiin (kunta-kylä-talo-tila) 15

16 XYZ - aineiston skaalaus ja rajaus o puuttuvat kokonaisosat, lisäys korkeuteen (N2000) o m mm o koordinaattirajaus luettaville pisteille rajauksessa käytetään lopullisia koordinaatteja - koordinaatiston muuntaminen o käännä XY o matikkapaketti, koordinaattijärjestelmä ja/tai helmert Kentät - koodikenttien käsittely ja muunnokset o kenttäkohtaiset muunnostaulut ja oletusarvot o koodien poistaminen ja säilyttäminen o koordinaatin tai kentän luku/kirjoitus ominaisuustietona - ominaisuuksien käsittely o ominaisuuksien nimien muuntaminen o ominaisuuksien arvojen formatointi o GIS-formaateilla ominaisuuksien automaattinen luku ja kirjoitus koordinaatiston muuntaminen tietoja hävittämättä Muuntimien siirto koneesta toiseen - Tuonti/Vienti-toiminto o maalaa formaatti ja valitse Vienti o lue syntynyt INI-tiedosto Tuonti-toiminnolla toiseen koneeseen o muista kopioida mukaan mahdolliset koodi-, ohjain-, matikka- ym. tiedostot - koko CONVERT.INI tiedoston kopiointi (tarkista ohjaintiedostojen polut) Sarjamuunnos - yhden hakemiston tietyn nimisten tiedostojen muunto ja talletus toiseen hakemistoon - muuntaa kerralla vain yhtä tiedostotyyppiä (vektoritiedosto, rasteri, maastomalli, jne.) - luku- ja kirjoitusformaatti valitaan listalta Lokitiedosto - kertoo muunnoksessa havaitut varoitukset ja virheet - kertoo käytetyn formaatin, acad version ym. - summautuva, nollataan ohjelman käynnistyksessä 16

17 5. CAD-formaatit CAD-formaatteja ovat Dwg2, Dxf2 sekä Dgn2. Muut-kohdan asetukset (osa asetuksista vain lukuun, osa kirjoitukseen, osa molempiin) o o o o o o Talleta RGB-väri lukiessa kohteen väri talletetaan _RGB-ominaisuuteen. Tämä korvaa kooditiedoston mukaisen värin piirrossa. Cad-tiedostoille laitetaan lukuvaiheessa Läpinäkyvä-rasti päälle ja tämä estää kuvaustekniikan käytön. kirjoitettaessa tätä käytetään ensisijaisena, jos se löytyy. Erityisominaisuudet kirjoittaa pisteen ominaisuudet näkyvinä teksteinä symbolin vierelle cadiin. Siirrä tekstin keskitystä siirtää tekstiä pystysuunnassa. Käytä koodin selitysosaa käyttää kooditiedostossa annettua selitysosaa tason nimenä cadissä. Tason/objektin tila taso luetaan aina, jos rasti on päällä Pois käytöstä / näkymätön Jäädytetty (frozen) Lukittu (locked) käyttö tapauskohtaisesti Räjäytys valitaan mitkä kohteet räjäytetään referenssipiste blockin kiinnityspiste origo-pisteet voidaan ohittaa (Ohita nollat) syvyys suunnittelija rakentanut kuvan kerroksittain tai yhtenä blokkina valitaan tapauskohtaisesti (1-99) Koodinvaihto - koodinvaihto tehdään Kentät-kohdan T3-osiossa o tekstitiedosto, jossa kaksi saraketta: 3D-koodi ja cad-koodi 17

18 Palastelu ja poiminta - Jako osiin o elementtilistalla on komento Jaa osiin kopioi jokaisen tason omaksi tiedostokseen Shift-näppäimellä erottelee vielä tasot väreittäin o tiedostojen piilotus ja poistaminen elementtilistalla Ctrl+Piilota näyttää vain valitun tiedoston ja aktivoi sen Shift+Ctrl+Piilota em. lisäksi zoomaa aineiston ruutuun - koodihaku o valitsemalla Shift+Koodi näyttää vain aktiivisen tiedoston koodit (tasot) Kuvatiedosto - muuntaa 3D:n ruudussa näkyvän kuvan pisteiksi, viivoiksi ja teksteiksi o symbolit, otsaketaulut - voidaan siirtää muihin formaatteihin myös muita kohteita o poikki- ja pituusleikkaus o mittalinja o kairadiagrammi - kuvaustekniikkaa tarkastellaan Zoomaus/Paperi-toiminnolla o säädä symbolien, viivatyyppien ja tekstin koko käyttämällä: mittakaavaa ja paperikokoa tekstikokoa Pisteen esitys -dialogissa o muuntaa millimetreinä annetut koot metrisiksi 3D:ssä voi tekstin ja symbolin koon antaa myös metrisenä (negat. arvo) o näyttää kuvan 3D:n ruudussa samanlaisena kuin se tulee olemaan cad:ssä - kuvaustekniikka kooditiedostosta (värit, viivatyypit, symbolit) o jos muuntimen kooditiedostona on tähti (*), käytetään Asetukset/Koodit-kohdassa määrättyä kooditiedostoa o kuvaustekniikka ohitetaan jättämällä kooditiedosto antamatta vain koordinaatit ja koodit siirretään Sarjatulostus - usean poikki- ja pituusleikkauksen tai kairadiagrammin tulostus samaan kuvaan o kullekin kuvalle oma otsaketaulu, jossa kohteen tiedot (XY, paaluluku, jne) - formaattina mikä tahansa vektoritiedosto, useimmiten cad tai 3D o 3D-muodossa koko kuvalle oma otsaketaulu (hankkeen tiedot) tee poikkareista/kairauksista ensin 3D-kuvatiedosto lue se pääikkunaan lisää otsaketaulu ja tee uusi kuvatiedosto 18

19 6. Vapaiden aineistojen käyttö 3D-Win -ohjelmistossa pystytään käyttämään useimpia vapaasti saatavilla olevia rasteri- ja vektoriaineistoja. Aineistoja on saatavilla joko suoraan ladaten tai erilaisten rajapintapalvelujen kautta. Maanmittauslaitoksen vapaat aineistot Maanmittauslaitoksen vapaita aineistoja voidaan ladata tiedostopalvelun ( kautta. Kaikki aineistot ovat TM35- koordinaatistossa ja haku sekä toimitus tapahtuvat karttalehdittäin. MALLIT: Laserkeilausaineisto Laserkeilausaineistot ovat LAZ-muodossa eli pakattuina LAS-tiedostoina. 3D-Win-ohjelmiston LAS-muunnin on osannut lukea näitä versiosta alkaen ja pakattu LAZ-muoto tunnistetaan automaattisesti. Aineistot ovat yleensä niin isoja, että luku kannattaa tehdä suodatusten avulla. Suodatus voidaan tehdä useilla eri tavoilla, kuten esimerkiksi luokittelun, korkeuden tai pisteiden ominaisuuksien avulla. Useimmiten lienee yksinkertaisinta käyttää ensin viivasuodatusta poimimaan isosta tiedostosta pienempi alue ja sitten tutkia tarve mahdollisille muille suodatuksille. Tällöin asetuksiin laitetaan taiteviivoja sisältävä tiedosto ja mahdollinen hakuetäisyys. Sulkeutuvista viivoista haetaan niiden sisäpuolinen alue ja muista viivoista annetulla hakuetäisyydellä olevat pisteet. 19

20 Korkeusmallit Ruutupohjaisia korkeusmalleja löytyy sekä kahden että kymmenen metrin ruuduissa. Molempien aineistojen koordinaatit ovat itä-pohjoinen -järjestyksessä. 10 metrin aineisto on yksinkertaisessa koordinaattilistausmuodossa, jonka voi lukea suoraan Text-formaatin määrittelyllä "Y X Z". Kahden metrin aineisto on Esrin Grid-muodossa ja sen voi lukea suoraan EsriGrid-formaatilla. Aineistot ovat niin isoja, että niitä ei kannata lukea kokonaan muistiin. Versiosta lähtien EsriGrid-muunnin tukee samaa viivasuodatusta kuin edellä kuvattu LAS-muunnin. RASTERIT: Rasteriaineistot ovat saatavilla aineistosta riippuen joko PNG- tai TIFF-muodossa. 3D-Win -ohjelmiston Image-muunnin lukee suoraan molempia. Lukumuuntimeen voi laittaa päälle asetuksen Läpinäkyvä, jolloin luettujen kuvien valkoiset osat käsitellään läpinäkyvinä ja päällekkäiset rasterikuvat toimivat paremmin. Osa rasterikuvista on niin isoja, että ne eivät mahdu 32-bittisen version muistiin. 3D-Win -ohjelmiston 64- bittisellä versiolla pystyy kuitenkin käsittelemään lähes kaikkia kuvia mikäli koneessa on tarpeeksi muistia. Kuntajako Kuntajako on saatavilla PNG-muodossa eri mittakaavoissa. Tarkemmat mittakaavat (1: :250000) on palasteltu osiin karttalehdittäin ja yleisemmät (1: , 1: ) ovat yhtenä tiedostona. Maastokarttarasteri Maastokarttarasteri on saatavilla TIFF-muodossa karttalehdittäin kolmessa eri mittakaavassa. Peruskarttarasteri Peruskarttarasteri on saatavilla TIFF-muodossa karttalehdittäin kahdella eri värillä (painoväri, taustaväri). Taustakarttasarja Taustakarttasarja tarjoaa vaalennetun rasteritaustakartan PNG-muodossa useassa eri mittakaavoissa. Tarkemmat mittakaavat (1:5000-1:160000) ovat karttalehdittäin ja yleisemmät (1: : ) yhtenä tiedostona. Yleiskarttarasteri Yleiskartta koko Suomesta löytyy TIFF-muodossa kahdessa eri mittakaavassa (1: , 1: ). ILMAKUVAT: Ortoilmakuvat ovat kokonsa takia JPEG2000-muodossa. Ne eivät mahdu kerralla muistiin, mutta niitä voidaan käyttää ECW-toiminnolla. Toiminta on sama kuin ECW-kuvilla, eli niistä haetaan aina zoomauksen yhteydessä kerralla ruudussa näkyvä alue, jolloin muistia ei käytetä juuri lainkaan. Aineistot löytyvät kahtena eri väriversiona (väriorto, väri-infra). VEKTORIT: Vektoriaineistoja löytyy Mapinfo (MIF), ArcInfo (SHP) ja GML-muodoissa eri mittakaavoihin yleistettynä. Joidenkin aineistojen mukana tulee dokumentitiedostoja, joissa on selvitettu mm. aineiston koodaus. 20

21 Kuntajako Kuntajako on saatavilla GML-muodossa viidessä eri mittakaavassa. Vanha versio osaa lukea aineistojen geometrian ja uusi myös ominaisuustiedot. Aineiston ominaisuudet noudattavat Inspire-direktiiviä ja ne voidaan lukea avaamalla tiedosto ensin GML-muuntimella Lue schema-asetuksen kanssa. Se generoi tiedostot auto_attr_tag.txt ja auto_code_tag.txt, jotka voidaan sitten nimetä esimerkiksi inspire_attr_tag ja inspire_code_tag.txt. Tämän jälkeen nämä tiedostot laitetaan GML-muuntimen asetuksiin kohtiin Koodit ja Ominaisuudet. Aineiston ominaisuuksissa on paikkojen nimet sekä suomeksi että ruotsiksi ja haluttu kieli voidaan valita GML-muuntimen asetusten kohdasta Kieli. Maastokartta Maastokartta on saatavilla joko SHP- tai MIF-muodossa kahteen eri mittakaavaan (1:100000, 1:250000) yleistettynä. Kaikissa on samat ominaisuustiedot, jotka luetaan normaalisti vastaavilla muuntimilla. Aineistot on jaettu eri tiedostoihin kohdetyyppien mukaan. Maastotietokanta Maastotietokanta on saatavilla SHP-, MIF- ja GML-muodoissa. 3D-Win lukee tällä hetkellä SHP- ja MIFmuotoja, mutta ei GML-muotoa. Yleiskartta Yleiskartta on saatavilla kahteen eri mittakaavaan (1: , 1: ) yleistettynä joko SHP- tai MIFmuodossa. Molemmissa on samat ominaisuustiedot, jotka luetaan normaalisti vastaavilla muuntimilla. NIMISTÖ: Nimistö löytyy sekä teksti- että GML-muodossa. GML-muoto ei ole toistaiseksi tuettu, mutta tekstimuoto sisältää samat tiedot puolipisteellä erotettuina sarakkeina, jotka voidaan lukea Text-formaatilla. Karttanimet voidaan lukea seuraavalla määrittelyllä: TEXT;0;T1;0;T3;0;0;0;0;0;X;Y Paikannimet puolestaan luetaan seuraavalla määrittelyllä: TEXT;T1;0;T3;0;0;0;0;0;X;Y Molemmat määrittelyt lukevat nimen TEXT-ominaisuuteen, kielikoodin kenttään T1 (1=suomi, 2=ruotsi), nimen koodin kenttään T3 ja koordinaateiksi TM35-koordinaatit. Paikannimet kattavat koko Suomen yhdessä isossa tiedostossa ja karttanimet löytyvät yleistettynä neljään eri mittakaavaan (1:25000, 1:100000, 1:250000, 1:500000). Muita vapaita aineistoja Maanmittauslaitoksen lisäksi vapaita aineistoja löytyy myös muualta. Seuraaviin linkkeihin kannattaa tutustua:

22 WMS & WFS rajapintapalvelut Vapaiden aineistojen lisäksi mm. Maanmittauslaitoksen aineistoja voi käyttää WMS- ja WFS-rajapintojen kautta. Aineistot ovat osittain samoja kuin vapaat aineistot, mutta maksullisia. Jotkin aineistot ovat tätä kautta vielä toistaiseksi saatavilla myös KKJ-koordinaatistoissa. Tarkempaa tietoa löytyy osoitteesta Maanmittauslaitoksen lisäksi WMS- ja WFS-palveluja löytyy esimerkiksi joiltain kunnilta ja muilta organisaatioilta. Tässä ei käydä palvelujen asetuksia yksityiskohtaisesti läpi. Tarkempi selvitys asetuksista löytyy edellisten käyttäjäpäivien 2011 materiaalista, joka on ladattavissa kotisivuiltamme. WMS WMS-toiminnolla luetaan rasteriaineistoja. Toiminto kannattaa aloittaa hakemalla taustakuvaksi sopiva rasterikuva oikeassa koordinaatistossa. Esimerkiksi sopivankokoiseksi skaalattu kunnan alueen kattava kuva toimii hyvin. Maanmittauslaitoksen vapaissa aineistoissa on myös hyviä valmiita koko Suomen kattavia taustakarttoja. 22

23 Kuvaa haettaessa osoitetaan ensin hiirellä näytöltä haettava alue. Toiminto näyttää hakualueen sekä koordinaatteina että pikseleinä. Pikseleiden vieressä on kerroin, jolla hakua voidaan tarkentaa kertomalla pikseleiden määrä. Tällöin haetaan näyttöä tarkempi kuva, jonka tarkkuus säilyy zoomatessa lähemmäs. Palvelulla voi olla haettavalle kuvalle kokoraja pikseleinä (Maanmittauslaitoksella 2048), joka ei tule palvelun asetusten mukana, vaan on sinne erikseen lisättävä. Kun kokoraja on asetettu, haettavan kuvan pikselikerroin lasketaan automaattisesti niin, että kuva on aina tarkin mahdollinen kokorajaan mahtuva kuva. Haettu kuva ei jää automaattisesti minnekään talteen, vaan on ainoastaan elementtilistassa, josta se voidaan tarvittaessa tallentaa. Maanmittauslaitoksen palvelusta löytyvät seuraavat aineistot: - Kiinteistöjen karttatunnukset, Kiinteistöjaotus, Kiinteistötunnukset - Tienimet - Ortokuva (väri/mustavalko, luonnontuho, vääräväri) - Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmän (VTJ) rakennusten osoitenumerot - Vinovalovarjoste - Kuntarajat - Peruskarttarasteri (avoimet metsämaat, hallintorajat, kalliot ja hietikot, korkeuskäyrät, liikenneverkko, nimet, pellot, rakennukset, suot, vesistöt) - Taustakarttarasteri - Maastokarttarasteri - Yleiskarttarasteri Palveluissa yksi karttataso yleensä sisältää vain yhdentyyppistä aineistoa, jota haetaan eri resoluutioilla. On kuitenkin mahdollista rakentaa palvelu, jossa palautettava aineisto muuttuu hakualueen mukaan. Esimerkkinä ruotsalaisen Upplands Väsbyn kunnan opaskartta. Kartta löytyy selainversiona osoitteesta ja WMS- palveluna osoitteesta WFS WFS-toiminnolla luetaan vektoriaineistoja. Teoriassa palvelun palauttama aineisto voisi olla missä muodossa tahansa, mutta käytännössä kaikki käyttävät GML-muotoa. GML-aineistot eroavat toisistaan niiden sisältämien kohdetyyppien ja ominaisuustietojen osalta. Jotta tiedetään mitä koodeja ja ominaisuuksia tiedostoista voidaan lukea, on ensin tulkattava Schema-määrittely. Tämä määrittely kerrotaan joko erillisessä XSD-tiedostossa tai luettavan GML-tiedoston alussa. Nämä määrittelyt voivat sisältää (ja käytännössä melkein aina sisältävät) linkkejä muihin määrittelyihin, joiden haku netistä ja tulkkaus ovat hitaita operaatioita. Käytännössä sitä ei voida tehdä joka kerran tiedostoja luettaessa. Ongelma ratkeaa muodostamalla kaksi tiedostoa, joissa kerrotaan yksinkertaisesti listattuna aineiston sisältämät kohdetyypit ja ominaisuustiedot. Ensimmäisellä kerralla palvelun aineistoa luettaessa se tehdään GML-muuntimen oletusversiolla, jossa on päällä asetus Lue schema. Tämä tekee tulkkauksen ja kirjoittaa tiedostot auto_attr_tag.txt ja auto_code_tag.txt. 23

24 Sen jälkeen tehdään kopio GML-muuntimesta, annetaan sille jokin tarkentava nimi ja poistetaan asetuksista Lue schema -asetus. Tiedostot auto_attr_tag.txt ja auto_code_tag.txt kopioidaan toisille nimille, esimerkiksi ktj_attr_tag.txt ja ktj_code_tag.txt. Nämä nimet sitten asetetaan uuden GML-muuntimen asetuksiin kohtiin koodit ja ominaisuudet. Lisäksi muuntimen asetuksiin vaihdetaan tiedostopäätteeksi *.ktj. Lopuksi WFS-palvelun asetuksiin laitetaan formaatin päätteeksi *.ktj. Tämän jälkeen WFS-toiminto lisää haetuille tiedostoille päätteen.ktj ja käyttää lukuun päätteen mukaista GML-muunninmäärittelyä, joka puolestaan käyttää edellä mainittuja tiedostoja tulkkaamaan koodit ja ominaisuudet haetusta tiedostosta. Schema-tiedostojen tulkkaus on suoritettava erikseen palveluntarjoajan jokaiselle palvelulle. Uusi tulkkaus voidaan mahdollisesti tarvita myös palvelun version muuttuessa. Esimerkiksi palveluun lisättyjä uusia ominaisuuksia ei lueta ennen scheman uutta tulkkausta. Maanmittauslaitoksen palvelusta löytyy seuraavat aineistot: Kiinteistötietojen kyselypalvelu: - Palstan tietoja - Kiinteistörajan sijaintitiedot - Palstan tunnuspisteen sijaintitiedot - Rekisteriyksikön tietoja Nimistön kyselypalvelu: - Paikat, paikannimet, karttanimet Rakennustietojen kyselypalvelu: - Rakennuksen tunnistetiedot, ominaisuustiedot, omistajat (Huom. Käyttö edellyttää Väestörekisterikeskuksen lupaa) Maastotietokannan osoitteiden kyselypalvelu: - Maastotietokannan osoitepisteet Lisätietoja MML:n aineistoista ja hinnoittelusta: karttapaikkaasiakas@maanmittauslaitos.fi 24

25 7. Tarkemittaukset Ohjelmassa on useita tapoja laskea tarkemittoja, mutta kaikki käyttävät samaa toimintoa tulosten esittämiseen ja listausten tekemiseen. 1. Varsinainen tarkemittaus - kahden eri tiedoston pisteiden vertaaminen toisiinsa ja eromittojen laskenta o vertailussa mukana sekä hajapisteet että viivapisteet o on myös mahdollista, että vertailtavat pisteet ovat samassa tiedostossa - projektiolinja o mittalinjana voi olla taiteviiva, mittalinja tai tiegeometria o kääntää tarkenuolet kohtisuoraan mittalinjaa kohti - pisteillä tulisi olla samat pistenumerot (varmuuden vuoksi) o vastinpisteet voidaan hakea myös pelkän hakuetäisyyden avulla o mitatut pisteet voidaan numeroida vastaamaan teoreettisia pisteitä - T5-kentässä voidaan rajoittaa laskentaan tulevia koordinaatteja (X,Y tai Z) o kenttään voidaan antaa XYZ tai niiden yhdistelmä o numeerinen summa (1=X, 2=Y, 4=Z) eli 5 = XY o vain kentässä mainitut akselit ovat mukana ko. pisteen laskennassa o kenttä voidaan syöttää myös jälkikäteen ja ajaa tarkistus (Tarkista T5) 2. Helmert-laskenta - laskennassa mukana olleiden pisteiden jäännösvirheiden esitys 3. Geodeettinen laskenta ja taiteviivalaskenta - ABH-mitan talletus tarketietona o s suuntakulmana vertailusuoran tangentti 4. Tiegeometria - kuten taiteviivalaskenta 5. Tievertailu - mitattujen pisteiden vertailu rakennetiedostoon 6. Korkeus mallista - korkeuseron talletus DZ-ominaisuutena (DX=DY=0) 7. Teollisuusmittaus - vertailuelementin jäännösvirheiden esittäminen 25

26 8. LandXml LandXml-formaatin uskottiin selkiyttävän tiedonsiirtoa eri ohjelmien välillä, mutta saimme uuden formaatin ja uudet haasteet. InfraModel3 pitäisi selkeyttää tiedonsiirtoa maastoon/työkoneille. Haasteita aiheuttavat varsinkin seuraavat tilanteet: - saman asian esittämiseen on monta eri tapaa o eri toimijat voivat käyttää eri tapoja ohjelman on hallittava kaikki tavat - määritysten monimutkaisuus aiheuttaa erilaisia tulkintoja o mitä pitää tai ei saa olla mukana o pilottihankkeilla haettava toimiva käytäntö - viallisten aineistojen käsittely o oikeellisuuden tarkistamiseen oma ohjelma o perussäännöt aineistojen sisällöstä maastomallin rakenne tiegeometrian ongelmatilanteet 1. Xml-aineiston palastelu - Xml-palastelu tehdään toiminnolla Työkalut/Aputoiminnot/LandXml o avaa palasteltava Xml-tiedosto o toiminto tekee alihakemiston samalla nimellä kuin palasteltava tiedosto ja kopioi sinne erillisinä tiedostoina kunkin löytyneen vektoriosion, maastomallin tai tiegeometrian - Xml-tiedostossa voi olla useita eri tiedostotyyppejä (maastomalli, tiegeometria, jne) o 3D-Win voi lukea vain yhtä tyyppiä kerrallaan (3D-Winin tiedostotyypeittäin) o nimi ei välttämättä kerro tarpeeksi aineiston sisällöstä graafinen tarkastelu helpottaa - Xml-tiedostossa voi olla koko hanke tai suuri osa-alue o Sisällys-toiminnon toistuva käyttö ei ole käytännöllistä o palastelu tehdään vain kerran tarpeettomat tiedostot voidaan poistaa tiedostot voidaan vielä siirtää alihakemistoihin (resurssinhallinnalla) - palastellun tiedon lukeminen 3D-Winiin LandXml-muuntimella o muunnin tunnistaa tiedostojen loppuliitteet (tg.xml, mm.xml) o yhdellä avauksella voidaan lukea useita eri tiedostotyyppejä 2. Xml-aineiston yhdistäminen - Xml-tiedostosta halutaan poimia tietyt osat ja kirjoittaa esimerkiksi työkonetta varten o palastelu ei muuta tietorakennetta - Xml-yhdistäminen tehdään toiminnolla Työkalut/Aputoiminnot/LandXml pitämällä Alt-näppäin painettuna o poimi yhdistettävät tiedostot tiedostot voivat olla eri tyyppiä (tg, mm, jne) o anna tulostiedoston nimi 26

27 3. Viallisten maastomallien käsittely - LandXml-aineistoissa on ollut ongelmia mallien rakenteen kanssa o leikkaavia taiteviivoja o päällekkäisiä kolmioita kolmioverkon korkeustieto oltava yksiselitteinen sama koskee pystysuoria pintoja useimmat ohjelmat käsittelevät 2½-ulotteisia malleja (XY+Z) o mallin topografia ei toteudu kolmiolla aina tiedossa naapurikolmiot viirumaisia kolmioita ei sallita (kolme pistettä samalla suoralla) - kun LandXml-muunnin huomaa virheitä maastomallin lukemisessa: o käyttäjä saa virheilmoituksen o virheellinen aineisto luetaan vektorimuodossa elementtilistaan virheiden sijainti näytetään graafisesti ruudussa aineisto voidaan kolmioida 3D:ssä 4. Vialliset tiegeometriat leikkaavat kolmiot/viivat poistetaan riski korkeustiedon oikeellisuudesta - käsitellään seuraavassa luvussa o virheet/ongelmat samoja kaikilla formaateilla 27

28 9. Tiegeometria Tiegeometrian luku on muuttunut suunnitteluohjelmien uusien toimintojen tai muuttuneiden käyttötapojen myötä entistä haasteellisemmaksi. 5.7-versioon teimme uudet korjaustoiminnot ongelmien käsittelyyn. 1. Ongelmien taustat - uudet sovitustoiminnot eri suunnitteluohjelmissa o koskee sekä vaaka- että pystygeometriaa o geometria pakotetaan kulkemaan mitattujen pisteiden kautta lyhyellä matkalla monta kaarielementtiä käytännössä yhdellä kaarella/klotoidilla/suoralla sama tulos o linjan paikassa alle 10 cm heitto tangeeraus ei toteudu eri ohjelmissa eri laskentatarkkuus elementit menevät päällekkäin säde ei mahdu sille varattuun tilaan - tarkkuusvaatimukset eri ohjelmissa o tangeerauksessa 4 desimaalin tarkkuus o kaikissa formaateissa ei riittävästi desimaaleja desimaalitkaan ei auta, jos geometriassa epäjatkuvuuksia - tilanteet vaihtuvat o ohjelmaversiot muuttuvat kaikilla toimijoilla tietoiset muutokset ja tahattomat virheet o testaaminen ja pilotointi auttaisivat hankekohtainen tai ohjelmistojen välinen 2. Tiegeometrian luku - GT-matematiikka rastin vaikutus lukuun o lukee aineiston muuttamatta sitä o mahdolliset virheet jäävät aineistoon o aineistoa ei voi editoida 3D-Win:ssä o aineiston voi silti kirjoittaa muihin formaatteihin - normaali lukutoiminto tarkistaa aineiston mahdollisten ongelmien varalta o lupaa korjauksille ei enää kysytä o virheet ja varoitukset kirjoitetaan lokitiedostoon o lokitiedostoon tulee tehdyt korjaukset ja jäljelle jääneet virheet o virheet näytetään vasta lopuksi, kun kaikki linjat luettu - vaakageometria o puuttuvat vaakageometrian paaluluvut lasketaan automaattisesti o parannettu geometrian tangeerauksen korjausta pisteitä siirretään ensin linjan suuntaisesti korjaus muuttaa kaarien säteitä maksimissaan yhden prosentin alkukiilan käsittely lisäämällä lyhyt suoranpätkä 28

29 - uusia varoituksia ja virheilmoituksia virheilmoitus kolmen peräkkäisen klotoidin rakenteesta virheilmoitus yli millimetrin sivumitan muutoksesta virheilmoitus yli 10 cm muutoksesta linjan pituudessa virheilmoitus nollan mittaisista elementeistä varoitus nollasäteisistä vaakageometrian kulmista - pystygeometria o varoitus, jos pystygeometriassa kaaret menevät ristiin kaari ei mahdu sille varattuun tilaan o varoitus, jos pystygeometriaa ei ole määritelty koko vaakageometrian matkalta jos pystygeometria puuttuu kokonaan, ei varoitusta tule 3. Tiegeometrian korjaus - vaakageometria o säteiden lisäys murtoviivaan vaakageometrian editointi: Shift+Maksimi toiminnolla varmistaa, että tielinjan joka kohdassa voidaan laskea yksiselitteinen paaluluku - pystygeometria o päällekkäin menevät säteen korjattava käsin yhden säteen muuttaminen saattaa korjata kolme virhettä pieni muutos säteessä voi muuttaa tasauksen korkoa merkittävästi 4. Tiegeometrian kirjoitus - vaikka 3D-Win korjaa geometriavirheitä, ongelmia saattaa tulla, kun aineisto kirjoitetaan toiseen formaattiin (desimaalien määrä, huippupisteiden puuttuminen) - vaakageometrian kirjoitus eliminoi liian lyhyet suoranpätkät kaarien välistä - työkoneet lukevat eri formaatteja eri tavoin o matemaattinen käsittely o formaatin tulkinta (pystygeometrian PVI-rivit pitää olla / ei saa olla) 4. Taiteviivojen muunnos tiegeometrioiksi - muuntaa geometriat suoraan elementtilistaan 5. Raidegeometriat - 3D-Win käyttää VR:n omia laskentamoduleita o ei muiden saatavilla o lukee VR:n omaa tietokantadataa o hallitsee kilometrilukemat neljännen asteen käyrät vaihteet kiskojen korkeusasemat - VR-formaatti lukee tiegeometriatiedostoa o ei hallitse em. asioita, käytettävä varoen 29

30 10. Tiedoston tarkistus ja korjaus Liikennevirasto laati uuden kartoitusohjeen Tähän ohjeeseen liittyen teimme uuden toiminnon kartoitusvirheiden löytämiseksi ja korjaamiseksi. (googlaa: liikennevirasto mittausohje). 1. Tiedoston tarkistus - aktiivisen tiedoston virheiden hakeminen ja näyttäminen ruudussa o aktiivinen virhe näytetään ruudussa isolla ympyrällä punainen: vakava geometrinen virhe vihreä: aineiston huonolaatuisuus sininen: koodausvirhe o vakavimmat virheet näytetään listan alussa - virheet korjataan o Korjaa-toiminnolla leikkaavat viivaosiot pisteiden siirto o normaaleilla/muilla editointitoiminnoilla koodauksen vaihto (pintatunnus, koodi) pisteen siirto reunakivien tarkistus - Asetukset-kohdassa määrätään käytettävät asetusarvot ja suoritettavat tarkistukset o ohitettavat koodit (reunakivet, tukimuurit) - toiminto tekee myös raportin, jossa käytetyt asetusarvot sekä löytyneet virheet - samaa toimintoa käytetään ennen kolmiointia karkeiden virheiden hakemiseen 30

31 2. Tiedoston korjaus - isojen aineistojen (esimerkiksi keilausaineistot) automaattinen korjaaminen o kun virheitä on paljon ja käsin yksitellen korjaaminen liian työlästä o myös päivittäisten mittausaineistojen rutiinikorjauksiin - Siirrä piste pois viivalta o siirtää viivan pään leikkaavan viivan toiselle puolelle käyttäen siirtomittana Piste-Viiva raja-arvoa minimissään siirto ei kuitenkaan saa olla maksimisiirtoa suurempi o vaihtoehtoinen korjaustapa: Trimmaa viivaa (Editointi/Viivat/Trimmaa) laskee leikkauspisteen voit lisätä pisteen myös rajaavalle viivalle (kuvassa punainen katkoviiva) 3. Tiedoston yhteenveto - tekee yhteenvedon tiedoston sisällöstä - toiminnosta on poistettu o kaikki aineistoa muokkaavat toiminnot o samalla suoralla olevien pisteiden hakeminen siirretty Editointi/Viivat/Viivatyökalut -toimintoon 31

32 11. Maastomalli Kolmiointiin ja massalaskentaan tehdyt muutokset ja lisäykset. 1. Kolmiointi - lähtöaineiston tarkistus o kolmioitava aineisto olisi syytä tarkistaa toiminnolla Editointi/Tiedoston tarkistus o samaa toimintoa käytetään automaattisesti ennen kolmiointia kriittisten virheiden löytämiseksi tarvittaessa eri parametrit molemmissa toiminnoissa kaaret ja ympyrät keskeyttävät kolmioinnin, muista virheistä varoitus - kolmioinnin jälkeen suoritetaan automaattisesti o reikien ja alueiden haku irrallisten alueiden maalaus eri väreillä - mallin editointi o lisätty pisteiden poistaminen maastomallin editointiin Poista-painike poistaa mallista oletuksena aktiivisen hajapisteen Shift-painikkeen kanssa poistaa mallista kaikki valitut hajapisteet Control-painikkeen kanssa kysyy minimikulman ja poistaa hajapisteitä tasaisilta alueilta kolmioiden kaltevuuden perusteella 2. Mallin asetukset - mallin alueet o maalaa valitun korkeusalueen väritys joko massalaskennan tai tarkemittauksen mukaan alueet talletetaan sulkeutuvina viivoina uuteen tiedostoon - maastomallin piirron asetukset o väritys korkeuden tai kolmion kaltevuuden mukaan o käänteinen väritys o kolmioiden piirto o ei taiteviivojen piirtoa o 3D_project.tit:ssä on malli värityksen esittämisestä otsaketaulussa 32

33 3. Massalaskenta - uusi kallioporausten pinta-alan käsittely massalaskennassa o minimikaltevuutta jyrkempien kalliolouhinnan seinämien pinta-alat summataan o alat merkataan koodilla 2.2 ja kirjoitetaan sekä lista- että taulukkomuotoisiin tuloksiin - poikkileikkausmassat o pintojen jatkaminen erillisen asetuksen takana (päällä/pois) erilliset jatkoasetukset rakennepinnan 11 täytölle ja kaivulle kolme vapaata kenttää muille pinnoille o erilliset kanaalien jatkoparametrit yksinkertaiset tapaukset ilman tierakennesuunnittelua reunan kaltevuus kalliossa, kalliohyllyn leveys ja reunan kaltevuus maassa voidaan käyttää vakiokaltevuuden sijasta rakennepinnoille, joilla on nimiavaruus (esim. KA:11) jatkettava kanaali valitaan listasta, arvo *:11 laskee kaikki kanaalit o kaivannot nimiavaruudella kaivantojen erottaminen toisistaan massat erikseen kullekin nimiavaruudelle nimiosa vapaasti valittavissa (salaoja:11, JK:11) 33

34 12. Valokuvat ja muut liitteet pisteille Valokuvia ja muita liitetiedostoja voidaan liittää pisteiden liitetiedostoiksi. Exif-formaatti Exif-vektoriformaatilla voidaan lukea digikameroiden JPG-kuvia, joissa on mukana koordinaattitiedot. Muunnin lukee kuvasta koordinaatit ja muodostaa siitä yhden pisteen ominaisuuksineen. Muuntimella voidaan lukea useita kuvia ja yhdistää ne sitten yhteen tiedostoon elementtilistassa. Toinen vaihtoehto on laittaa päälle muuntimen erikoisasetus ReadAllFiles, joka lukee automaattisesti kaikki samassa hakemistossa samalla tiedostopäätteellä olevat tiedostot. Kuvien koordinaatit ovat aina WGS84-koordinaatistossa ja ne voidaan muuttaa haluttuun järjestelmään muuntimen koordinaattiasetuksilla. Kuvista luetaan myös muut mahdolliset ominaisuudet kuten suunta, GPS moodi, DOP-arvo ja kuvanottoaika. Ominaisuudet riippuvat kuvan ottaneesta laitteesta. Linkki itse kuvaan tallennetaan pisteen ominaisuustiedoksi. Ominaisuuden nimi voidaan antaa asetuksissa. Jos kuvasta löytyy suunta, se laitetaan symbolin suunnaksi. Oletuksena piste saa lajikoodin T3 CAMERA, mutta se voidaan halutessa vaihtaa muuntimen koodiasetuksissa. Pisteen T4 kentän arvoksi tulee suoraan luetun kuvan nimi ilman päätettä. Jokaisesta luetusta kuvasta tulee yksi uusi piste. Liitetiedostoikkuna Liitetiedostoikkuna käynnistetään joko valikosta (Ikkuna/Liitetiedosto) tai näppäimellä F9 jonkin pisteen ollessa aktiivinen. Ikkuna näyttää kaikki aktiivisen pisteen liitteet ja päivittyy automaattisesti pisteen vaihtuessa. Pelkällä nimellä tai suhteellisella polulla varustetut liitteet etsitään suhteessa pisteen sisältävän tiedoston hakemistoon. Kuvat näytetään ikkunassa suoraan ja muut liitteeksi tunnistetut tiedostot oletuskuvakkeella. Jos liitetiedostoja löytyy useita, ne näytetään ikkunassa mosaiikkina. Kuvan tai kuvakkeen tuplaklikkaus avaa liitteen Windowsin asetuksissa määrätyssä tiedostopäätteen mukaisessa ohjelmassa. Liitteiden lisääminen yksittäin Halutulle pisteelle voidaan lisätä liitetiedostoja avaamalla valikosta toiminto Liitetiedostot/Editoi. Toiminnon avaaminen estää ikkunan päivittymisen aktiivista pistettä vaihdettaessa. Liitettävät kuvat voidaan nyt avata tai raahata resurssienhallinasta liiteikkunaan ja tallentaa sitten pisteen liitetiedostoksi. Toiminto ei siirrä kuvia minnekään, vaan ne on tarvittaessa ensin sijoitettava oikeaan hakemistoon. Käytettäessä pelkkää tiedostonimeä niiden on oltava samassa hakemistossa pistetiedoston kanssa. Suhteellisen polun kanssa ne voidaan laittaa alihakemistoon ja koko polkua käytettäessä mihin tahansa tai vakiohakemistoon. Huomaa, että uusilla tiedostoilla ei ole polkua ennen kuin ne on ensimmäisen kerran jonnekin tallennettu. 34

35 Liite lisätään aktivoimalla piste pääikkunasta ja haluttu liitekuva /halutut liitekuvat liiteikkunasta. Toiminnossa annetaan liitteelle ominaisuuden nimi ja painetaan Tallenna. Kaikki-painikkeella lisätään kaikki ikkunassa olevat liitteet samalle pisteelle. Jos kuvia on monta, lisätään ominaisuuksien nimeen juokseva indeksinumero (IMAGE1, IMAGE2, jne.). Liitteiden lisääminen automaattisesti Auto-painikkeella voidaan kuvat lisätä automaattisesti vastaaville pisteille. Etuliite-asetukseen laitetaan kuvan nimestä poistettava etuliite (esim. IMG tai DSC). Loppuosasta muodostetaan pistenumero, jolla etsitään vastaava piste pääikkunasta. Jos piste löytyy, kuva lisätään pisteen liitetiedosto-ominaisuudeksi annetulla nimellä. Tämä toimii erityisesti kameralla varustettujen takymetrien kanssa. Jos laite mittaa pisteen ja tallentaa valokuvan samalla numerolla, yhdistäminen voidaan tehdä automaattisesti. Erillisellä digikameralla otetut kuvat on yhdistettävä manuaalisesti, koska mitään yhteyttä pisteen ja kuvan välillä ei ole. 35

36 13. Elementtilista Elementtilista on tärkeä osa ohjelmaa ja sen ymmärtäminen ja sujuva hallinta on edellytys ohjelman tehokkaalle käytölle. Tärkeimmät ominaisuudet: - käynnistys valikosta kuvakkeella tai F4-näppäimellä - tiedostot o rajoittamaton määrä o järjestäminen nimen, loppuliitteen, tyypin, sarakkeiden mukaan. Myös alkuperäinen. o tiedostojen valinta hiiri/näppäimistö, shift/control o o o järjestäminen muita sarakkeita käyttäen haku nimellä aktivoi aktiivisen pisteen sisältämän tiedoston yksittäisen/usean tiedoston siirto ylös/alas listalla työkalupalkin nuolinäppäimin piirtojärjestys yksittäisen tiedoston asetukset ja pisteen esitys jako osiin koodin mukaan (shiftillä huomioi myös värin cad-kuvilla) valittujen tiedostojen pisteen esitys yhdistäminen tai tyhjentäminen talletus 3D-muotoon tai muilla formaatilla kopiointi hakemistoon kopioi valitut tiedostot annettuun hakemistoon tiedostojen polut muutetaan elementtilistalla 36

37 - sarakkeet o sarakeleveydet säädettävissä, järjestystä ei voi muuttaa o sarakkeen alla tiedostojen/valittujen rastien/pisteiden yhteismäärä o sarakekohtaiset toiminnot (hiiri sarakkeen otsakepalkin päällä: oikea korva) Vaihda-toiminto tekee käänteisen valinnan o tiedostoihin vaikuttavat toiminnot (hiiri nimilistan päällä: oikea korva) o yleiset toiminnot (hiiri rastien tai värien päällä: oikea korva) o o Käytössä ja Piilossa sarakkeet Ctrl-näppäimellä vain yksi tiedosto käyttöön tai piiloon oiva väline yhdessä CAD-kuvien ja Jaa osiin toiminnon kanssa Väri-sarake automaattivärit ja oletusvärin antaminen kaksoisklikkaamalla värin vaihto 37

38 14. Aputoiminnot Aputoimintoihin on kerätty/kertynyt irrallisia toimintoja - joille ei ole löytynyt paikkaa muista menuista - jotka eivät ole vielä valmiita - joita tarvitsee vain pieni joukko käyttäjistä Aputoimintojen ohella on Lisätoiminnot, joissa on vain tietylle asiakkaalle tehtyjä toimintoja. 1. Viivatyökalut Taiteviivojen käsittelyyn tehdyt toiminnot. - käännä viivat o aktiivisen tiedoston viivojen kulkusuunnan kääntö joko laskeviksi tai nouseviksi - ryhmämittaus o siirretty Tiedoston tarkistus toiminnosta o tulkkaa mitatun taiteviivan ja tekee siitä uusia viivoja tai hajapisteitä - samalla viivalla o hakee viivoista kohdat, joissa kolme peräkkäistä pistettä tarkalleen samalla suoralla - reunakiven tarkistus o tarkistaa mitatun reunakiven ja laskee yläreunan pisteet samalle kohdalle alareunan pisteiden kanssa tämä poistaa mahdolliset leikkaavat taiteviivat yläreuna alkaa ja päättyy tasan samasta kohdasta kuin alareuna o käytettävät Erikoisasetukset CurbCode annetaan käsiteltävien viivojen koodit (alareunan koodi) CurbOffset viivojen välinen lopullinen etäisyys CurbToleranceXY ja CurbToleranceZ yläreunan pisteiden käsittelyyn o reunakiven tarkistus voidaan ohittaa Tiedoston tarkistus -toiminnossa 2. Laskennan apupisteet Laskentaa helpottavien apupisteiden ja -viivojen luonti. - useita tapoja määrittää viivoja ja ympyröitä - keskinäiset leikkauspisteet näkyvät ruudussa ja niihin voi tarttua hiirellä (hakutapa Hiiri+XYZ) - apupisteitä ja apuviivoja ei talleteta pysyvästi aineistoon 38