Tolkis Bollklubb Kaukalopallon I-divisioona Otteluraportit

Transkriptio

1 Tolkis Bollklubb Kaukalopallon I-divisioona Otteluraportit Ottelu 1: Hernesaari (4-6, 2-2) Uusi kausi, uudet kujeet, on tapana sanoa. Tällä kertaa mukana on ripaus uuttaa, mutta myös paljon tuttua ja turvallista. Sarjataso on monille uusi, mutta enemmistölle tuttu vuosien takaa. Joukkueen viime kauden pelaajista kaikki ovat edelleen mukana, joskin muutama uusi kasvokin löytyy. Myös avausottelun pelipaikka on todella tuttu, Hernesaaren legendaarinen jäälato, joka huhupuheiden mukaan olisi pitänyt vyöryttää Suomenlahteen jo vuosia sitten. Vastustajakin on erittäin tuttu. Helsingin Hooks on viimeiset kymmenen kautta pelannut ykkösessä ja olemme kohdanneet yhteensä kahdeksan kertaa varsin musertavin tuloksin (1-1-6). Viimeiset pari viikkoa kokoonpanomme on vakiintunut siinä määrin, että kolme ketjua on muodostettu kolmen kokeneen sentterin ympärille (Lindström, Järvinen ja Holmström) ja täten mm. monivuotinen hyökkäyspari Kemppainen-Gustafson on hajotettu. Puolustus- ja maalivahtiosasto jatkaa edelliskauden tapaan. Avausottelun ainoa todellinen tulokas Stefan Björkskog istutettiin Tolkkisten omaan ketjuun. Orkesteria johti joukkueen uusi kapteeni Mathias. Ottelu alkoi erittäin hienosti ja keltanokka Björkskog sai maukkaan avauksen uralleen ToBK:n paidassa. Ainoastaan noin kolmekymmentä sekuntia oli pelattu kun Stefan ylitti vastustajan sinisen ja laukoi komean vedon riman alle. Paremmin ei olisi voinut alkaa! Hooks oli vaisu ja etenkin kotijoukkueen maalivahti pelasi haparoivasti. Tämän huomasi myös edelliskauden maalipyssy Robert Lindström, joka pikavauhdissa teki kaksi maalia. Kolmen ja puolen minuutin jälkeen Hooks oli saanut kokea sokkialun - taululla komeili nimittäin lukemat 0-3! Tämänkin jälkeen tekopaikkoja oli joka ketjulla, mutta alkuminuuttien kaltaista ilotulitusta ei nähty. Vähitellen Hooks sai juonesta kiinni ja tehosti etenkin puolustuspelaamistaan. Tällä tavoin kotijoukkueelle avautui myös entistä enemmän tekopaikkoja, mutta liiallinen yksinyrittäminen päätyi yleensä lihamuuriimme joko siniviivallamme tai viimeistään Tony iin. Puolustuspäässä olimme organisoituja, mutta muutaman merkkausvirheen seurauksena Hooks pääsi parhaimmalta paikalta rankaisemaan kahdesti. Puolustajat Mikael ja Kristian Ek tekivät maalin mieheen vapaalyönneistä, jonka Hooks kuittasi nopealla maalilla. Stefan Björkskog teki illan toisensa, kun hän nosti kolmannen irtopallon jäässä maanneen maalivahdin yli. Viimeminuuteilla Hooks kavensi vielä tilanteeksi 4-6. Toisessa erässä jää alkoi muuttua lumeksi ja piimä alkoi painaa pohkeissa. Painotimme puolustuspelaamisen tärkeyttä ja useasti Hooksia vastassa oli viiden miehen kompakti keskialueen kasa. Tämä olikin varsin hyvä taktiikka, mutta kyllä kotijoukkueelle kuitenkin siunaantui tekopaikkoja. Maalillamme oli jäätävän varmaotteinen ja puolustajamme luuti maalinedustan taitavasti ilman turhan kovia otteita. Hooks sai pitää palloa ja kuskata sitä vuorotellen, mutta ilman tulosta. Markus Nuolioja teki seitsemännen maalimme komealla laukauksella ylänurkkaan ja pystyimme hengittämään taas hiukan paremmin. Hooks ei kuitenkaan antautunut ja painosti herkeämättä. Yksi lisämaali nähtiin, mutta viimeisen vartin kova yritys valui hukkaan kun Jimmy Gustafson iski vapauttavan kahdeksannen maalin hiukan sekavan maalinedustatilanteen jälkeen. Kotijoukkueen kavennusmaali aivan ottelun lopussa oli pelkästään kosmetiikkaa. Komea vierasvoitto irtosi lukemin 6-8. Kieltämättä tulos oli unelma-alku tälle sarjakaudelle. Hooksin vieraana on yleensä tullut suurinumeroisia tappioita ja vaikka kotijoukkueelta ilmeisesti puuttui muutama nimimies, tämä ei himmennä hienoa voittoamme. Björkskogin ja Lindströmin kaksi maalia olivat ilonaiheita hyökkäyspäädyssä, unohtamatta puolustajien kahta vaparimaalia ja kolmosketjun ratkaisumaaleja. Suurin syy voittoon löytyi kuitenkin alakerrasta - maalivahdista, puolustajista ja koko passiivisesta puolustusjärjestelmästämme. Pitää kuitenkin muistaa, että ottelu oli pitkän kauden ensimmäinen koettelemus ja vastustajien otteet varmasti parantuvat kauden mittaan. Seuraavaksi vastaan luistelee LoPeTo Lohjalta, joka on täysin uusi tuttavuus. Ennen sitä luvassa on kolmen viikon ottelutauko. Ekholm Holmström Björkskog Kemppainen Lindström Ansas Gustafson Järvinen Nuolioja Kristian Ek Patrik Ek

2 Ottelu 2: Lohja LoPeTo 10-6 (6-2, 4-4) Seitsemän vuoden tauon jälkeen I-divisioonaan palannut lohjalainen LoPeTo oli entuudestaan täysin tuntematon joukkue. Lehtitietojen mukaan joukkue koostuu pääosin ikämiespalloilijoista ja on täksi kaudeksi saanut muutaman entisen jääkiekkoilijan avukseen ja sitä kautta palannut taas divaritasolle. Joukkue sai villin kortin suoraan I-divisioonaan, mikä kertoo jotain liiton ja joukkueen omista odotuksista. LoPeTo on meidän tapaan pelannut yhden ottelun tällä kaudella, jolloin Hyvinkään Rangers kaatui Lähdimme kauden pisimpään vierasmatkaan täysin samalla joukkueella kuin avausotteluun. Ihmeellisten tilastojen maailmasta voi todeta, että Lohjan jäähalli on 26. halli, jossa joukkueemme on vuosien saatossa pelannut sarjaotteluja. Ottelu sai pahimman mahdollisen alun kun kotijoukkue iski maalin vajaan puolen minuutin pelin jälkeen, mutta vieläkin pahempaa oli luvassa. LoPeTon aktiivinen karvauspeli tuotti jatkuvasti ongelmia ja lisäksi lohjalaisten maalinteko oli jäätävän tehokasta. Seitsemän minuutin jälkeen taululla oli lukemat 3-0, ja aikalisämme jälkeen syntyi nopeasti vielä yksi lisämaali. Neljän maalin tappioasemassa saimme hiukan ryhtiä peliimme, mutta meillä oli ilmiselviä vaikeuksia pitäytyä taktiikassamme. Emme saaneet tukittua keskialueen toivotulla tavalla ja hyökkäyspäädyssä luovutimme pallon liian helposti heppoisilla laukauksilla tai lämäreillä päin seiniä. Hirmualun aiheuttaman väliaikaisen hyvänolontunteen aikana Jimmy Gustafson ja Kristian Ek osuivat kertaalleen, mutta LoPeTo ei siitä välittänyt vaan käytti meidän virheet säälimättömästi hyväkseen ja lisäsi johtoaan vielä kahdella maalilla. Koko ketjun puolustuspelimme oli kateissa ja vaan uhrautuvasti pelanneet puolustajamme ja etenkin maalivahti Tony pitivät numerot siedettävinä. Meidän etsikkoaikamme oli toisen erän alussa, jolloin kotijoukkue esitti hiukan inhimillisempää peliä. Saimme luotua maalintekotilanteita ja maaleja myös syntyi. Kolmosketjumme pelasi vahvasti ja Markus Nuolioja ja Johan Järvinen kavensi tilanteeksi jo 6-4. Paremmalla onnella olisimme tässä vaiheessa voineet jopa tasoittaa ottelun, mutta ylärima pelasti LoPeTon kaksi kertaa ja lisäksi kotijoukkueen maalivahti pelasi riittävän varmaotteisesti ja torjui hyvätkin maalintekoyrityksemme. LoPeTon taitavat hyökkääjät ratkaisivat ottelun lopullisesti erän puolivälissä ja jälleen muutamat virheet koituivat kohtaloksemme. Komeiden kuvioiden jälkeen kotijoukkue teki vielä neljä lisämaalia ja osoitti selvästi kuuluvansa tälle tasolle. Ottelun loppupuolella Robert Lindström ja Antti Ansas kaunistelivat loppulukemiksi 10-6, mutta silti molemmat sarjapisteet jäivät Lohjalle. Optimistisesti joku sanoi, että katastrofaalisen alun (4-0) jälkeen ottelu päättyi tasan 6-6. Päivän paras anti olikin, että kykenimme nostamaan tasomme ottelun edetessä. Neljän maalin etumatka oli kuitenkin liikaa ja loppujen lopuksi kotivoitto ei ollut uhattuna kuin muutaman minuutin toisen erän alussa. Musertavan alun jälkeen oli aineksia myös paljon huonompaan lopputulokseen. Oma pelimme pitää löytää nopeasti, koska edessä on otteluja yhä tiuhempaan tahtiin. Seuraava tasonmittari on ensi viikon kotiottelu harjoitusvastustajamme RP Keijoa vastaan. Ekholm Holmström Björkskog Kemppainen Lindström Ansas Gustafson Järvinen Nuolioja Kristian Ek Patrik Ek

3 Ottelu 3: Porvoo RP Keijo 5-10 (1-6, 4-4) Kauden ensimmäinen kotiottelu pelattiin vasta marraskuun ensimmäisenä päivänä. Syy tähän on vanha tuttu jääpalloilijoiden etuajo-oikeus parhaimpiin jääaikoihin Porvoossa. Tässäkin ottelussa jouduimme rikkomaan kaukalopalloliiton sääntöjä, koska ottelumme alkoi liian myöhään. Vastassamme oli tuttuakin tutumpi joukkue, eli harjoittelukumppanimme RP-Keijo. Joukkueella on sekä uusi nimi että uusia pelaajia ja osoitti taannoin tasonsa voittamalla viime kauden sarjafinaalin uusinnassa Elon peräti lukemin Pitkältä pelaajalistaltamme tähän otteluun oli nostettu Kenneth Ek Nuoliojan tilalle. Kristian Ek oli poissa ja hänen paikkansa otti Patrik Ek. Muuten kokoonpanomme oli sama kuin kauden ensimmäisissä otteluissa. Vaihdoimme taktiikkaa ennen ottelua ja pelasimme varovaisen alun jälkeen selkeästi yhdellä kyttäävällä hyökkääjällä. Tarkoituksena oli estää Keijon pakkeja osallistumasta hyökkäyksiin sekä pelata omassa päädyssämme neliöpuolustusta. Aluksi kamppailu olikin kovaa ja rehtiä, mutta jouduimme jatkuvasti yhä syvemmälle omalle alueelle. Kyttäyspeli ei onnistunut siitä yksinkertaisesta syystä, että Keijon pallonhallinta hipoi varmasti 75 % -pintaa. Kun palloja ei tule, ei kyttä tee yhtään mitään. Urhollisen puolustus- ja viivyttelytaiston jälkeen Keijo avasi maalitilinsä 13 minuutin jälkeen, jonka jälkeen ongelmamme eskaloituivat - virheitä sattui, pelirohkeutemme oli kadoksissa ja jouduimme rikkomaan jäähyjen arvoisesti. Keijo kiitti ja rankaisi armottomalla tehokkuudella, tehden neljä maalia kahdeksassa minuutissa. Erän loppupuolella myös Keijolle vihellettiin jäähyjä ja kahden miehen ylivoimalla Kenneth Ek teki avausmaalimme 25 minuutin pelin jälkeen. Kaamean harhasyöttömme jälkeen Keijo teki vielä yhden maalin ennen ensimmäistä summeria. Tauolla yritimme palauttaa pelihuumorin ja painottaa perusasioiden merkitystä. Jokainen pallontavoittelutilanne piti hoitaa kunnolla ja kunnialla, koska Keijon taito ja tehokkuus olivat kovaa luokkaa. Alkuminuuttien aikana vastustajamme teki kaksi lisämaalia, mutta selvässä johtoasemassa Keijon tahti hiipui hiukan ja saimme sitä kautta enemmän maalintekopaikkoja. Muutama ylivoimahyökkäys hukattiin, mutta lopulta pääsimme myös maalien makuun. Ykkösketjumme teki yhteensä kolme maalia (Holmström 2, Björkskog), mutta kunnon kiihkeää kiriä ei lopulta syntynyt. Avauserän viiden maalin ero säilyi lopulta ottelun loppuun asti, koska Keijo iski vielä kaksi maalia ja Robert Lindström ottelun viimeisen maalin. Lopputulokseksi kirjattiin Edellisen ottelun tapaan olimme huonompia erityisesti pallollisessa pelissä. Vastustajan pallonhallinta, syötöt ja laukaukset olivat korkealuokkaisia, ja siihen ei taktiikkaamme, taistelumme ja tahtomme purrut. Sarjan parhaimpia joukkueita vastaan pallonmenetyksiä, harhasyöttöjä ja muita nukahduksia ei saa tapahtua, koska tulos näkyy nopeasti taululla. Tarkkaavaisuutta ja uskallusta pitää lisätä molemmissa päädyissä. Kaikesta huolimatta myös tilapäisiä valonpilkahduksia löytyi ja määrätietoisella jatkolla saavutamme varmasti vielä sarjapisteitä tässä sarjassa. Seuraava mahdollisuus on City Horon vieraissa ensi viikolla. Ekholm Holmström Björkskog Kemppainen Lindström Ansas Gustafson Järvinen Kenneth Ek Patrik Ek

4 Ottelu 4: Espoonlahti (3-2, 5-2) Kauden kolmanteen vierasotteluun lähdimme jälleen 13 kenttäpelaajan ja maalivahti in voimin. Pelaajarotaatio ei ole pyörinyt edelliskausien vauhtiin ja siksi jotkut ketjukoostumukset ovat pysyneet kasassa koko alkukauden ajan. Tällä peluutuksella on haettu jatkuvuutta ja runkoa pitkälle kaudelle, koska vastaisuudessa poissaoloja on luvassa entistä enemmän. Tutuilla ketjuilla haetaan myös tehoja, joita tavoiteltiin tällä kertaa City Horon kustannuksella. Tilastomme heitä vastaan on musertava ainoastaan yksi voitto kahdeksasta ottelusta. Muistissa on kuinka City Horon tähtihyökkääjä on nöyryyttänyt meidät monta kertaa ja hän taitaa olla pelaaja, joka vuosien saatossa on tehnyt eniten maaleja meidän verkkoon. Aivan putkeen kotijoukkueen alkukausi ei ole mennyt ja viidestä ottelusta kasassa on heille vaatimattomat kolme sarjapistettä. Kaiken lisäksi alla oli kolme suoraa tappiota. Espoonlahden jäähallin jää oli ainakin aluksi loistavassa kunnossa ja ottelun alku oli varsin hyvätasoista peliä. Taktiikkamme puri hyvin ja maalivahti oli jälleen viimeinen luotettava lukko. Robert Lindström iski ottelun avausmaalin, mutta muuten suurimmat ongelmat oli hyökkäyspäädyssämme, jossa emme saaneet riittävän monta laadukasta tekopaikkaa. Myös syötöissämme oli parantamisen varaa ja parin huolimattoman avauksen jälkeen City Horo näytti vaarallisuutensa - nopea suunnanmuutos ja pallo kahdesti pömpeliin. Vähitellen välimatka hyökkääjien ja puolustajien välillä kasvoi ja sitä kautta kotijoukkue pääsi luvattoman helposti ylivoimahyökkäyksiin. piti hetken lähes yksin joukkueemme elossa. Lindström iski illan toisen maalinsa, mutta City Horon kuitti tuli kahden miehen ylivoimalla. Vaikka jäähyjä vihellettiin, mistään rumasta pelistä ei ollut kyse, päin vastoin olisi tarvittu isää fyysisyyttä. Erän viimeisellä sekunnilla torjui vielä läpiajon ja piti meidät iskuetäisyydellä. Taukotilanne oli siis 3-2. Toisen erän alusta tuli lopulta ottelun kulminaatiopiste. Meidän puolustusmuurimme alkoi rakoilla ja City Horo pääsi kerta toisensa jälkeen kävelemään sisään alueellemme niin laidoilta kuin keskeltä. Siniviivallamme olisi pitänyt käyttää paljon enemmän voimaa ja vartaloa ja kaiken lisäksi täysin turhat pallonmenetykset kostautuivat karmealla tavalla. Kotijoukkue hyödynsi virheemme hyvin ja iski lyhyessä ajassa neljä maalia. Otimme aikalisän, mikä ainakin väliaikaisesti nosti suoritustasoamme. City Horo vetäytyi tai joutui vetäytymään omalle alueelleen, mutta lihamuurin läpi oli todella vaikea murtautua. Stefan Björkskog teki hienon maalin Kim Ekholmin fantastisesta syötöstä, mutta muuten pallo ei pomppinut meille maalinedustalla. Etsikkoaikamme päättyi lopullisesti City Horon seitsemänteen maaliin ja suurta panosta viimeisten minuuttien aikana ei ollut. Kim Ekholm ehti vielä kruunata iltansa kauden ensimmäisellä maalillaan. Ottelun viimeinen maali tehtiin meidän tyhjään verkkoon. Meillä oli ilman muuta taas kaikki mahdollisuudet ottaa yhden tai jopa kaksi sarjapistettä. Mutta se vaatisi onnistumisia myös hyökkäyspäädyssä ja huolellista työntekoa koko ottelun ajan. Maalintekoa pitää parantaa ja hyökkäyksiä monipuolistaa - alle kuuden tehdyn maalin keskiarvolla on vaikea voittaa otteluja, jollei oma puolustus pidä lähes täydellisesti. City Horon vieraana on tullut yleensä suurinumeroisia tappioita. Tällä kertaa taistelimme loppuun asti, mutta lopulta maalintekopaikkojen päättäminen oli selkeästi isäntien heinää. Marginaalit ovat pienet ja pystymme pelaamaan tasaisia otteluja. Tämä on kuitenkin laiha lohtu, kun sarjapisteitä ei heru. Maanantaina saamme uuden mahdollisuuden kotiottelussa Versoa vastaan. Ekholm Holmström Björkskog Lindström Kemppainen Kenneth Ek Gustafson Järvinen Nuolioja Patrik Ek Kristian Ek

5 Ottelu 5: Porvoo (4-1, 1-3) Avausottelun voiton jälkeen olemme hävinneet kolme ottelua putkeen 4-5 maalin erolla. Suurimmat ongelmat ovat edelleen hyökkäyspäädyssä ja tätä tehottomuutta lähdettiin korjaamaan parilla kokoonpanomuutoksilla. Antti Ansas otti jälleen paikkansa kakkoskentässä, Kim Högström palasi kokoonpanoon puolentoista vuoden tauon jälkeen ja Anders Tyrsky pelasi ensimmäisen kaukisottelun ToBK:n paidassa kautta aikojen. Vastustajamme Verso on pelannut sysimustan alkukauden ja etenkin puolustuspää on vuotanut pahasti. Nyt oli siis hyvä mahdollisuus saada tolkkua hyökkäyspeliin ja samalla palata voittojen tielle. Verso yritti pari tuntia ennen ottelun alkua siirtää ottelun ajankohtaa pelaajapulaan vedoten. Kieltäydyimme kuitenkin näin myöhäisestä tarjouksesta. Verso saapui Porvooseen viidellä kenttäpelaajalla ja yhdellä maalivahdilla. Hyvin oli tiedossa kuinka huonosti meillä on tapana pelata tämänkaltaisia otteluja ja lähdimme siksi hiukan muuttamaan taktiikkaa. Verso vei kuitenkin pelin alkua ja sai jäädyttää peliä kaikessa rauhassa, koska emme kyenneet tai uskaltaneet antaa riittävästi painetta vastustajien pakeille. Kaiken lisäksi vastustajan maalivahti oli kentän aatelia ja torjui monta kertaa komeasti. Reilun vartin tehottoman taapertamisen jälkeen lahjoitimme avausmaalin Versolle karmean harhasyötön seurauksena. Verson maalivahdin unelma-alku mureni ensimmäisen erän viimeisen kympin aikana, jolloin saimme lopulta tulosta aikaiseksi neljän maalin muodossa. Ensin Kim Ekholm vapautti Johnny Holmströmin maalintekoon, mutta tuomarit taisivat olla kentän ainoat henkilöt, jotka eivät huomanneet pallon käyneen reilusti maalin puolella. Tästä suivaantuneena Stefan Björkskog iski tasoituksen jo samassa vaihdossa. Maalintekijätilastoon saatiin jälleen uusi nimi kun Joni iski kahdesti pallon verkkoon rannelaukauksella. Kun vielä Robert Lindström teki maalin, niin ottelu näytti jo hetken ratkenneen. Lindström on tehnyt maalin kaikissa viidessä ottelussa tällä kaudella ja on edelliskausi mukaan lukien tehnyt vähintään yhden maalin kolmessatoista peräkkäisessä ottelussa. Tauolla tilanne oli 4-1. Ottelun toinen erä alkoi meidän ylivoimalla, mutta pitkän pyörityksen jälkeen pallo ei löytänyt tiensä maalin perukoille. Verson taktiikkana oli luonnollisesti rikkoa mahdollisimman paljon ja siinä vieraat onnistuivat mainiosti. Mekin sorruimme jäähyilyyn ja rikkonainen peli suosi erittäin kapealla materiaalilla pelannutta Versoa. Kun me puskimme Verson lihamuuriin, vieraat onnistuivat virheistämme. Ensin maalinedustallemme unohtui yksinäinen hyökkääjä, joka kiitti ja kumarsi ja nakkasi pallon pömpeliin. Sitten karmea vaihtovirheemme johti Verson vapaalyöntimaaliin. Johtoasemamme oli huvennut yhteen maaliin ja kaiken lisäksi Versolla oli vielä hyviä tekopaikkoja. Tony esitti muutaman hienon torjunnan, mutta muutoin pelimme oli edelleen sekaisin. Jouduimme alivoimalle väärästä vaihdosta, mutta tällä kertaa onni suosi meitä ja Markus Nuolioja karkasi laidan kautta sisään ja iski viidennen maalimme alivoimalla. Nuoliojasta on tulossa suurten maalien mies, koska tämä oli kauden kolmas maali ja jo toinen voittomaali. Verso jaksoi yrittää ottelun loppuun asti ja teki neljännen maalinsa muutama sekunti ennen summeria. Peli oli nihkeää ja jopa hiukan noloa, mutta pisteet jäivät Porvooseen lukemin 5-4. Versolle kaikki kunnia siitä, että tulivat otteluun pienestä porukasta huolimatta ja tekivät ottelusta jännittävän. Meidän suorituksemme oli täysin ala-arvoinen. Karvauspeli ei toiminut laisinkaan ja perisyntimme tehottomuus oli silmiinpistävää. Laukauksia pitää parantaa ja myös uskaltaa haastaa puolustajia, eikä vaan ampua kaukolaukauksia. Sarjapisteisiin pitää kuitenkin olla tyytyväinen ja kuten vanha viisas Hole sanoi: "Turha tutkia pöytäkirjaa sen tarkemmin, tärkeintä on kaksi sarjapistettä". Kahden viikon ottelutauko voi tehdä hyvää ja seuraavaksi vuorossa onkin kauden toinen paikalliskamppailu, tällä kertaa Eloa vastaan. Holmström Ekholm Björkskog Lindström Ansas Högström Tyrsky Järvinen Nuolioja Kristian Ek Patrik Ek

6 Ottelu 6: Porvoo (2-3, 4-4) Hamarin Elo on sarjan hallitseva mestari, mutta on kärsinyt pienoisesta mestaruuskrapulasta alkukaudesta. Loukkaantumiset ja muut poissaolot on verottanut kokoonpanoa, mutta kaikesta huolimatta ryhmän potentiaali tunnetaan myös kotikaupungin ulkopuolella. Flunssa oli kellistänyt kaksi pelaajaa illan alkuperäisestä kokoonpanostamme, mutta heille löytyi korvaajat lyhyelläkin varoitusajalla. Sarjapisteet olisivat todella tärkeät molemmille joukkueilla ja tilastojen valossa olimme selvästi haastajan roolissa. Kuudesta keskinäisestä ottelusta on nimittäin herunut ainoastaan yksi voitto. Alku oli tunnustelevaa ja tekopaikat vähissä. Onnistuimme pitämään keskikaistan kiinni ja saimme Elon hyökkäykset kulkemaan laitojen kautta. Sieltäkin lähti muutama vihainen veto, jonka Tony torjui hyvin. Ensimmäinen maali oli Robert Lindströmin käsialaa - keskeltä sisään, pakki solmuun ja napakka veto ohi Elon pörssimaalivahdin. Heti alusta alkaen ottelu oli tasainen ja kovia tilanteita syntyi vähän siellä täällä. Tuomareiden vaihteleva linja nostatti entisestään tunnelmaa. Elon tasoitus näki päivänvalon erän puolivälissä, ennen kuin Johnny Holmström iski kolmannensadannen maalinsa ToBK:n paidassa Kim Ekholmin hienon maalinedustapelin seurauksesta. Elo oli kuitenkin tullut taistelemaan ja hyödynsi virheemme tehokkaasti. Ensin yksi Elon farmipelaajista pääsi keskeltä liruttamaan pallon maalivahtimme ohi ja heti perään oikea laitahyökkääjä, Patrik Ekin jäähyn arvoisesta estämisestä huolimatta, iski pallon vastustamattomasti verkkoon. Erän loppu olikin sitten maalivahtien näytöstä. Sekä että Elon pörssimaalivahti Joensuu, joka vielä viikonloppuna vielä edusti Bewen liigajoukkuetta, näytti parasta osaamistaan. Ensimmäinen erä päättyi 2-3. Toisessa erässä vauhti hiipui jonkin verran, mutta otteet kovenivat ja virheet lisääntyivät. Minuutin sisällä Elo iski kaksi maalia meidän järkyttävistä harhasyötöistä. Kapteeni Mathias kuittasi virheensä tekemällä komean nousun ja kavensi tilanteen, mutta Elo karkasi nopeasti jälleen kolmen maalin johtoon. Tässä vaiheessa nostimme karvausta ja saimmekin aikaiseksi muutaman hyvän mylläkän. Tuomarit reagoivat tähän viheltämällä kaksi samanaikaista jäähyä Elolle, jonka seurauksena otimme aikalisän. Kahden miehen ylivoimalla Anders Tyrsky avasi kauden maalitilinsä komean kuvion päätteeksi. Tästä joukkueemme syttyi uudelleen ja vaikka Elo yritti jäädyttä peliä, niin saimme aikaiseksi useita paikkoja. iski toisen yhtä komean osuman ampumalla pallon pitkän kuljetuksen jälkeen ylänurkkaan. Ottelun viimeinen minuutti oli sitten kuin elokuvissa. Työntekomme palkittiin vajaa puoli minuuttia ennen summeria, kun Lindström ohjasi pallon maaliin ja tasoitti ottelun. Näyttikin siltä, että molemmat joukkueet tyytyvät pisteeseen, mutta kaukalopallojumalat halusivat toisin. Kolme sekuntia ennen päätöstä Elo sai vapaalyönnin punaviivalta. Ottelun viimeisellä sekunnilla puolustajan kaukolaukaus löysi tiensä maaliimme, tietysti oman puolustajamme jalan kautta, ja näin Elon nipisti molemmat pisteet lukemin 6-7. Tapa hävitä oli luonnollisesti katkera ja jopa epätodellinen. Ottelun jälkeen kukaan ei muistanut olleensa mukana vastaavanlaisessa loppuratkaisussa. Vaikka meille lopulta jäi vain luu käteen, niin moni pelaaja löysi myös positiivisia piirteitä pelistämme. Edellisiin otteluihin verrattuna nyt oli jo hiukan tekemisen meininkiä ja yksi pomppu sinne tänne olisi voinut ratkaista ottelun myös toiseen suuntaan. Tällaista urheilu on parhaimmillaan (pahimmillaan). Torstaina Coyotesin vieraana saamme nähdä, josko pallo pomppisi suotuisasti myös meille. Holmström Ekholm Nuolioja Lindström Järvinen Tyrsky Gustafson Kemppainen Ansas Patrik Ek

7 Ottelu 7: Pirkkola (4-3, 2-7) Loppuvuoden varsin tiheä otteluohjelma sai jatkoa vierasottelulla Pirkkolassa. Kotijoukkueena toimi alkukaudesta ainoastaan kerran hävinnyt Coyotes, joka on saanut riveihinsä muutaman pelimiehen kuopatusta MK67-joukkueesta. Näin kasassa on kova nippu taitavia pelimiehiä, joita löytyy myös sarjan pistepörssin kärjestä. Meidän pienimuotoinen flunssa-aalto jatkuu, mutta onneksi korvaajia löytyy. Edellisestä ottelusta poissa olivat ja Holmström, joita tuuraamaan saapui veljekset Ek. Normikokoonpanolla, eli kolmellatoista kenttäpelaajalla ja maalivahti illa, lähdimme hakemaan lisää sarjapisteitä. Raporttien kirjoittaja oli kotona, joten normaalipituista tekstiä ei ole saatavilla. Ottelu oli alusta alkaen tasainen ja jo Eloottelussa käytetty puolustusjärjestelmä toimi hyvin. Coyotesin taitavat ja syöttövarmat pelaajat eivät saaneet täydellistä tuhoa aikaiseksi ja kerrankin saimme tulosta aikaiseksi myös hyökkäyspäädyssä. Erätauolla kotijoukkue johti vielä maalilla ja nousi toisen erän alussa kahden maalin johtoon. Tämän jälkeen iskimme laajalla rintamalla ja jokaisesta ketjusta löytyi yksi kahden maalin mies. Kim Ekholm iski kolme maalia. Lopulta voitto kirjattiin lukemin Kaksinumeroinen maalisaldo on todella harvinaista herkkua meille valiosarjassa olimme ennen tätä ottelua pelanneet tasan 50 matsia ja vain kertaalleen olemme tehneet enemmän maaleja (marraskuu 2006, ToBK City Horo 11-13). Maalit ja pisteet olivat todella tarpeen ja roikumme mukana sarjan tasaisessa keskikastissa. Seuraavat kaksi ottelua pelataan Hyvinkään Rangers- joukkuetta vastaan. Ekholm Nuolioja Kena Ek Järvinen Lindström Tyrsky Gustafson Kemppainen Ansas Patrik Ek Kitu Ek

8 Ottelu 8: Hyvinkää (5-2, 3-0) Hienon Coyotes-voiton jälkeen ohjelmassa oli jälleen vierasottelu. Yli neljän vuoden tauon jälkeen suuntasimme jälleen Hyvinkäälle, jossa kotijoukkueena toimi vanha tuttu Rangers. Ottelut heitä vastaan ovat olleet todella tasaisia ja kymmenestä pelatusta ottelusta saldo on niukasti Rangersin hyväksi (3-2-5, 54-64). Rangersin alkukausi on ollut vaikea ja tilille on kirjattu jo seitsemän tappiota, joista peräti neljä on ollut tiukkoja yhden tai kahden maalin tappioita. Voitokkaasta edellispelistä kokoonpanoamme oli rukattu kovalla kädellä. Peräti viisi pelaajaa oli vaihtunut ja puolustajien poissaoloista johtuen Ansas ja Brunberg siirrettiin ensimmäisen kerran tällä kaudella pakeiksi. Samalla Brunberg ja Antti Niemelä pelasi ensimmäisen kerran Valiosarjassa. 95 prosentin keskittyminen tuo 50 prosentin suorituksen, sanoi Juhani Tamminen aikoinaan. Jälleen kerran ja valitettavasti tämä oli taas täyttä totta, koska huonon valmistautumisen ja myöhäisen saapumisajankohdan johdosta kentälle marssi sekava joukko, joka koki täydellisen shokkialun kahden ensimmäisen minuutin aikana. Kahdenkymmenen sekunnin jälkeen peli oli 1-0, reilun minuutin jälkeen 2-0 ja kahden pelatun minuutin jälkeen 3-0. Kaikille kolmelle hyökkäysketjulle ottelu alkoi siis takaiskumaalin merkeissä. Rangers liikutti palloa ja jalkojaan hyvin ja meillä oli suuria vaikeuksia päästä peliin mukaan. Noin kymmenen minuutin jälkeen peli tasaantui hiukan ja saimme aikaiseksi hyviäkin paikkoja. Johan Järvinen teki komean maalin vanhanaikaisella, mutta muuten tähtäin oli hukassa. Pallo ei millään löytänyt tiensä kotijoukkueen maaliin ja epäonnistuimme jopa avopaikoista. Etsikkoaikamme jäi kovin lyhyeksi, kun Rangers iski kaksi nopeaa maalia. Hiukan lohtua toi Järvisen toinen maali, joka syntyi erän viimeisellä sekunnilla vapaalyönnistä. Jäänajon jälkeen lähdimme toiseen erään kahdella ketjulla, tarkoituksena hakea vauhtia ja taisteluilmettä. Toisen erän alku oli kuitenkin vieläkin synkempi ja punalamppu syttyi in selän takana jo kahdeksan sekunnin jälkeen. Tämän jälkeen kentällä oli vain yksi joukkue ja meidän harvat hyökkäykset olivat voimattomia ja tehottomia. Rangers rauhoitti ja jäädytti peliä taitavasti ja ottelun voitto oli jo ratkennut. Viimeisen vartin aikana otteet kovenivat ja keltapaitojen lisäksi myös raitapaidoilla oli huono iltapuhde. Epätasaisen linjan jatkeeksi vihellettiin muutama kostojäähy, ensimmäinen rike jäi luonnollisesti rankaisematta. Illan pohjanoteeraus oli vastustajan huitaisu, joka aukaisi kapteenimme silmäkulman. Pienen neuvonpidon jälkeen tuomarit ilmoittivat, että jäähyä (5 min) ei voi viheltää, koska he eivät nähneet virhettä. Tämän tyhjentävän kommentin jälkeen olisikin epäkohteliasta moittia tuomareiden fyysisiä vajanaisuuksia. Jos ei näe, niin ei näe, piste. Rangers teki vielä kaksi maalia ja otti molemmat sarjapisteet. Miekkailu jatkui viimeiseen asti ja vielä loppukättelyssä kuului ala-arvoisia ja epäurheilumaisia kommentteja, joista ei kannata kertoa sen enempää. Me olimme saamattomia ja surkeita, muuta ei voi sanoa. Pelin alku ja loppu ja kaikki siitä väliltä oli kiistatta kauden huonoin suoritus. Lopputuloksen syyt löytyvät ainoastaan itsestämme, kaikki muu on turhaa selittelyä. Ainut hyvä asia on, että tästä ei voi kuin parantaa. Kapteenin silmäkulman tikkauksen ja muutaman jääharjoituksen jälkeen saamme mahdollisuuden revanssiin kun Rangers saapuu Porvooseen jouluviikon maanantaina. Ekholm Holmström Kena Ek Björkskog Järvinen Tyrsky Gustafson Kemppainen Niemelä Brunberg Ansas

9 Ottelu 9: Porvoo (5-2, 4-1) Viikon takaisen Rangers-tappion jälkeen meillä ei ollut kuin parannettavaa. Ja mikä parasta, saimme heti myös mahdollisuuden revanssiin, kun Rangers teki vastavierailun Porvooseen. Kokoonpanoomme oli tullut muutama muutos ja tavoite oli selvä kaksi sarjapistettä. Kaikkiin ketjuihin tuli muutoksia ja myös puolustuslinjoissa oli tuoretta verta. Maalissa jatkoi Tony. Ennen ottelua valmentaja painotti asenteen merkitystä. Tämä näkyikin heti alusta alkaen. Tilanteisiin mentiin vauhdilla, vetoja peitettiin uhrautuvasti ja hyökkäyspäädyssä hakeuduttiin hanakasti vastustajan maalin eteen. Hyvin luistelevat hyvinkääläiset ajautuivat jatkuvasti meidän sumppuun ja joutuivat hakemaan ratkaisuja hiukan kauempaa tai kulmista. Vauhdikkaan avausvartin jälkeen Rangers avasi maalinteon, mutta Kim Ekholm kuittasi nopeasti todellisella tahtomaalilla, eli jyräämällä maalin takaa parhaalle tekopaikalle maalivahdin silmien alla. Yritystä ei puuttunut ja hyvän liikkeen avulla saimme lukuisia paikkoja, joista tällä kertaa onnistuimme hyvin. Robert Lindström ja Johnny Holmström siirsivät meidät johtoon. Rangersin kavennusmaali ei heilauttanut laivaa, vaan Kenneth Ek ja Stefan Björkskog jatkoivat maalintekoa. Puolustuspäädyssä viiden pakin peluutus onnistui hienosti ja maalinedusta pidettiin puhtaana, jotta Tony jälleen sai (tai joutui?) esittämään komeita venytyksiä. Ensimmäisen erän jälkimmäisen vartin maalikavalkadin jälkeen tilanne oli meille 5-2. Toiseen erään oli turha tehdä muutoksia, koska peli oli energistä ja riittävän tehokasta. Vähitellen otteet kovenivat ja Porvoon tuomarit saivat taas kuulla itkua ja ruikutusta. Totuus oli kuitenkin se, että molemmat joukkueet antoivat palaa ja linja oli suhteellisen salliva. Rangersin jäähyn aikana Lindström tarjoili ja Axo Tyrsky teki komean yv-maalin. Valitettavasi Rangers kuittasi heti seuraavassa vaihdossa. Asenteemme ei kuitenkaan järkkynyt, vaan jatkoimme samaa rataa ja ottelun loppu olikin jäähyjen ja katkojen täyttämä. Pakettimme ja pokkamme piti loppuun asti ja viikossa osat olivat vaihtuneet niin, että tällä kertaa Rangersin peli sekosi lopussa. Käytimme paikkamme hyvin Johan Järvinen ja Robert Lindström (vai Ansas?) iskivät maalin mieheen. Lopuksi Rangers otti viisiminuuttisen väkivaltaisuudesta ja vielä pienen kakkosen päälle. Kahden miehen ylivoimalla kapteenimme, raivon ja revanssihengen ruumiillistuma Mathias tarjoili paikan, josta ei edes Johnny Holmström erehtynyt. Viime viikolla hävisimme kuudella maalilla, nyt voitimme kuudella. Jo viime viikolla tiesin, että meillä ei ole kuin parannettavaa. Tämä näkyi myös kentällä taisteluasenne, taktiikka ja tekopaikkojen hyödyntäminen olivat nyt aivan eri tasolla. Viisikkopuolustuksemme oli rautaa ja kaukalopallossa on vaikea hävitä, jos päästää ainoastaan kolme maalia. Tietysti pallo pomppi välillä suotuisasti, mutta kyllä kentän paras maalivahti ja puolustajat löytyivät keltapaidoista. Koulutodistukset jaetaan lähipäivinä, tämän illan arvosana on kiitettävä. Järvinen Lindström Tyrsky Nuolioja Holmström Björkskog Ekholm Kemppainen Kena Ek Kitu Ek Ansas Patte Ek

10 Ottelu 10: Porvoo (1-1, 3-5) Joulu tuli ja meni. Lyhyen pyhäloman jälkeen luvassa oli taas paluu arkeen. Kaukalopallorintamalla tämä tarkoitti kotiottelua Hooksia vastaan. Kauden avausottelussa onnistuimme yllättämään Hooksin lukemin 6-8, joten vierailijat olivat varmasti revanssinhaluisia. Sarja-avauksen jälkeen joukkue on palannut tasolleen voittaen mm. molemmat porvoolaisjoukkueet. Meidän otteet ovat vaihdelleet ottelusta toiseen ja hyvän ottelun jälkeen on valitettavasti aina ollut vuorossa huonommat otteet. Nytkin meillä oli hyvä suoritus alla, joten valmentajat olivat työllistettyjä pitämään pelaajat maan (jään) tasalla. Ansaittua lomaa pitivät vahvan syksyn pelanneet Järvinen ja Kemppainen, joten ketjumuutoksilta ei vältytty tälläkään kertaa. Ottelun käsikirjoitus oli selvä. Hooks pitää palloa ja me yritämme pitää puolustuksen kasassa ja sitä kautta saada vastaiskupaikkoja. Pelaajamme pitikin nöyrästi kiinni suunnitelmasta ja keskikaistan puolustus onnistui mallikkaasti. Hooks ajautui kulmiin ja sieltä ei kovin montaa maalia tehdä. Hyökkäyspäädyssä emme olleet yhtä menestyksekkäitä laukauksemme jäivät useasti vastustajan jalkoihin tai kilpistyivät Hooksin maalivahtiin. Etenkin yksi vastaan yksi tilanteissa olimme liian pehmeitä ja emme haastaneet vieraiden pakkeja riittävästi. Vartin jälkeen Hooks avasi maalitilin, mutta pysyttelimme uskollisesti taktiikassamme. Erän loppupuolella meillä oli etsikkoaikamme, mutta tehottomuus ja vastustajan maalivahdin loistavat otteet olivat esteenämme. Kapteeni Mathias tasoitti kuitenkin ottelun, kun Johnny Holmströmin hehtaaripyssy ajautui suotuisasti takapleksistä maalin eteen. Tiukan ja tasaisen puolituntisen jälkeen tilanne oli kutkuttavasti 1-1. Kuten monesti aikaisemmin, käyttämättömät tekopaikat koituivat kohtaloksemme. Hooks osasi hyödyntää hyökkäyspään virheemme hyvin ja käänsi pelin nopeasti ylivoimahyökkäyksiksi. Toisen erän alussa verkkomme heilui tiuhaan tahtiin. Muutaman epäonnistumisen jälkeen uskomme oli saanut kolauksen ja takaiskumaaleja syntyi läheltä ja kaukaa. Reilun kymmenen minuutin jälkeen taululla oli ikävästi jo 1-6. Hetkellisen ja ratkaisevan tuntuisen uinahduksen jälkeen ryhdistäydyimme jälleen ja saimme virtaa peliimme. Tekopaikkoja oli ja niitä myös hyödynnettiin. Robert Lindström kavensi ottelun viuhuvalla vedolla parhaasta paikasta ja Holmström punnersi alivoimalla ja siirretyn rangaistuksen aikana pallon maalin. Viimeisen kymmenen minuutin aikana Hooks rauhoitti peliä taitavasti ja vimmattua loppuhuipennusta ei nähty. Kenneth Ek teki vielä yhden kavennusmaalin, mutta sekään ei auttanut. Hooks voitti ottelun 4-6. Yksi trendimuutos tapahtui, koska hyvän ottelun jälkeen (Rangers) ei tullut huonoa ottelua. Suorituksemme ei missään tapauksessa ollut huono, Hooks oli yksinkertaisesti hiukan parempi ja voitti ansaitusti. Pitää nostaa hattua sille, että jaksoimme yrittää loppuun asti ja näin vältyimme suuremmilta tappiolukemilta. Pukukoppikeskustelun ja jossittelun perusteella usealle pelaajalle jäi paljon hampaankoloon, joten ilmeisesti parannettavaa jäi. Tämä oli taas osoitus siitä, että pystymme parhaimmillaan haastamaan sarjan kärkijoukkueet. Toisaalta Hooksin hyödynsi maalipaikkansa huomattavasti paremmin ja jouduimme tekemään ison määrän töitä onnistuaksemme maalinteossa. Suorituksestamme ei voi antaa kiitettävää arvosanaa, toisaalta mitään hävettävääkään ole. Ansas Lindström Tyrsky Nuolioja Holmström Björkskog Ekholm Kena Ek Gustafson Kitu Ek Patte Ek

11 Ottelu 11: Porvoo RP KEIJO 9-2 (6-1, 3-1) Uusi vuosi, mutta vanha ja tuttu vastustaja. Keijon syyskausi meni varsin pitkälle suunnitelmien mukaisesti ja joukkue olikin selvästi paras porvoolaisjoukkue. Ottelun ennakkosuosikista ei siis ollut epäselvää ja sitä kautta avain menestykseen lepäsi jälleen tiukassa koko kentän puolustuspelissä. Työ- ja lomamatkojen sekä flunssan takia meillä oli poissa muutama pelaaja, mutta tuttuun tapaan korvaajia löytyi pitkästä pelaajaluettelosta. Kolmentoista kenttäpelaajan ja maalivahti in voimin lähdimme heittämään hiekka Keijon koneeseen ja hakemaan yllätystä. Raporttien kirjoittaja oli peiton alla potemassa pitkäaikaista flunssaa, joten raportti on normaalia lyhyempi. Keijo oli vahvempi ja maalit puhuvat puolestaan. Näyttääkin siltä, että Keijo ainoana porvoolaisjoukkueena taistelee paikasta neljän parhaan joukossa. Meillä on edessä välisaunailta ja sen jälkeen monta tärkeää ottelua. Ansas Lindström Tyrsky Nuolioja Gustavson Högström Ekholm Kemppainen Kena Ek Patte Ek

12 Ottelu 12: Porvoo (4-3, 0-7) Välisaunailta tuli ja meni ja muutaman palauttavan päivän jälkeen saimme mahdollisuuden siirtyä sanoista tekoihin. Perjantain elämyssauna ja lumihankisekoilut eivät parantaneet flunssatilannetta ja viime hetkillä kokoonpanoon tuli muutama muutos. Vastustajaksi saapui sarjan toinen sarjanousija Pallas, joka on pelannut hiukan ailahtelevasti, mutta osoittanut tasonsa kukistamalla mm. viime kauden mestarin Elon Porvoossa. Lisäksi Pallas halusi varmasti revanssia viime kaudelta, jolloin kaadoimme heidät kolme kertaa (kaksi kertaa runkosarjassa ja tietysti sarjafinaalissa). Kummallakaan joukkueella ei siis ollut varaa aliarvioida vastustajaa. Lähdimme otteluun rohkealla karvausjärjestelmällä ja tarkoituksena oli pysäyttää Pallaksen hyökkäykset korkealta ja kovaa. Aktiivisempi ote tuottikin tulosta ja tekopaikkoja siunaantui jo alkuminuuteilla. Stefan Björkskogin lämäristä Johnny Holmström iski paluupallon pömpeliin, mutta Pallas kuittasi nopeasti. Meillä oli kuitenkin vaarallisemmat tekopaikat kuin vastustajalla, mutta vieraiden maalivahti oli mies paikallaan. Kim Ekholm teki kauden kahdeksannen maalinsa, mutta hyvistäkään tilanteista emme millään saaneet palloa verkkoon. Pallas hyökkäsi viisaasti ja vei pallon parhaalle sektorille, kun taas meidän hyökkääjät pyörivät aivan liian paljon kaukalon kulmissa ja vastustajan maalin takana. Pallas teki kaksi maalia, kunnes Björkskog ja Holmström siirsivät kotijoukkueen jälleen johtoon. Niukka taukojohto oli laiha lohtu, koska hukattuja maalipaikkoja oli valitettavan paljon. Erätauon jälkeen Pallas muutti taktiikkaa ja saimme maistaa omaa lääkettä. Viiden pelaajan sumppupuolustus omalla kenttäpuoliskolla ja nopeita vastahyökkäyksiä olivat todellista myrkkyä meille. Suurin ero oli kuitenkin maalinteossa. Me emme osuneet läheltä eikä kaukaa, kun taas Pallas teki maaleja hirvittävällä tehokkuudella ja useasti lähes identtisistä vastahyökkäyksistä. Aikalisämme ei auttanut ja Pallas karkasi. Pääsimme ainoastaan muutaman kerran kunnolla sumpun läpi ja kun laukauksemme olivat luokattomia, niin lopputulos oli täydellinen pannukakku. Pallas vei toisen erän ylivoimaisesti 0-7. Kaukalopallo on maalintekopeli. Jos ei tee maaleja, ei voi voittaa. Tänään tämä kärjistyi, koska vaaralliset tekopaikat jakautuivat huomattavasti tasaisemmin joukkueiden kesken kuin tehdyt maalit. Kun vastustaja tekee 4-5 samanlaista maalia voi helposti käydä niin, että syyttävä sormi osoittaa tiettyä ketjua tai pelaajaa kohti. Voi myös olla kyse järjestelmävirheestä, mutta suurin syy löytyy kyllä jokaisen pelipuseron sisältä. Tänään kaikilla oli mahdollisuutensa, mutta kollektiivinen kipsi lamaannutti maalituotannon ja kollektiivinen puolustus oli muisto vain. Ei muuta kuin vanerilevy esille ja muutama sata toistoa joka ilta. Kaikesta huolimatta elämä jatkuu. Järvinen Lindström Högström Ansas Holmström Björkskog Ekholm Kemppainen Kena Ek Patte Ek Kitu Ek

13 Ottelu 13: Mäntsälä (3-1, 5-2) Edellinen ottelun toinen erä oli saamattomuuden huippu, joten parannettavaa jäi rutkasti. Sarjan ainoan nollakerholaisen Verson vieraana ei ollut kuin hävittävää ja kun vielä suuri osa runkomiehistä oli poissa, niin päädyimme lopulta pelaamaan kahdella ketjulla. Ketjut olivat siis hiukan sekaisin ja Johan Järvinen sai kokeilla pakin paikalla. Ottelun tempo ei häikäissyt ja pelitaktiikassa pysyminen tuotti suuria vaikeuksia. Pallonmenetyksiä ja harhasyöttöjä sattui molemmille joukkueilla. Ainoastaan molemmat maalivahdit pelasivat omalla tasollaan ja pitivät ottelun tasaisena. Kuten viime pelissä, emme kyenneet hyödyntämään paikkoja ja välillä myös tolpat ja ylärima pelastivat kotijoukkueen. Tony otti muutaman tärkeän kopin, mutta Verso sai kuitenkin tehdä ottelun avausmaalin. Jimmy Gustafson tasoitti ottelun varsin nopeasti, mutta energiatasomme oli punaisella jo parinkymmenen minuutin jälkeen ja näin Verso hallitsi erän jälkipuoliskoa. Kahden lisämaalin turvin Verso siirtyi pukukoppiin kahden maalin taukojohdossa. Toinen erä ei tuonut minkäänlaista parannusta sysimustaan sunnuntai-iltaan. Molempien joukkueiden peli oli avointa ja paikkoja syntyi molempiin päätyihin kuin puulakiottelussa konsanaan. Viime otteluissa vaivannut tehottomuus näyttäytyi taas karmaisevalla tavalla, kun Verso teki maaleja vähän sieltä ja täältä. Johnny Holmström ja Kim Ekholm teki maalin mieheen, mutta hävettävän suorituksen jälkeen Verso vei pisteet rumin lukemin 8-3. Analyysi on lyhyt ja ytimekäs: suorituksemme oli kauden huonoin ja haluton. Piste. Nuolioja Holmström Högström Gustafson Ekholm Kena Ek Patte Ek Järvinen Kitu Ek

14 Ottelu 14: Porvoo LoPeTo 3-5 (2-3, 1-2) Tammikuun viimeiseen otteluun lähdimme neljän ottelun tappioputkessa, joista etenkin kaksi edellistä ovat olleet säälittävän ja surkuhupaisan välimaastossa. Porvooseen saapuneet lohjalaiset taistelevat edelleen paikasta neljän parhaan joukossa, joten sarjapisteet olisivat molemmille joukkueille tärkeät. LoPeTon pisteet ovat tulleet pääsääntöisesti kotihallissa, joten kovalla työllä meillä olisi oiva mahdollisuus kartuttaa pistetiliämme. Lohjalla kärsimme neljän maalin tappion ja etenkin ottelun alku oli erittäin hankala. Ketjumuutoksilla lähdimme hakemaan etenkin omaa peliä ja tilapäisesti kadonnutta peli-iloa. Tiukka puolustus oli päivän teema ja sitä lähdettiin toteuttamaan huomattavasti paremmalla asenteella kuin Mäntsälässä. Lohjalaiset ovat varmoja pallon kanssa ja osaavat liikuttaa pelivälinettä nopeasti. Keskikentän sumppumme puhkaistiin ensimmäisen kerran viiden minuutin jälkeen ja samalla myös punalamppu maalimme takana syttyi ensimmäisen kerran. Edelliskohtaamisen kaltainen katastrofialku oli jälleen lähellä kun taitavat lohjalaiset iskivät vielä kaksi maalia ensimmäisen vartin aikana. Kaikesta huolimatta jaksoimme luottaa sovittuun pelisysteemin ja kun LoPeTon terävyys hiukan hävisi, saimme vähitellen mahdollisuuksia tulla mukaan otteluun. Etenkin uudistettu ykkösketjumme loi tilanteita ja yhden yläriman jälkeen Johnny Holmström sohi paluupallon maaliin Robert Lindströmin laukauksen jälkeen. Tilanteita syntyi edelleen ja Porvoon jäähallin tunnetusti epätasainen jää johti harvinaiseen ylivoimahyökkäykseen, josta Kim Ekholm Holmströmin syötöstä kavensi ottelun. Kaksijakoisen mutta tasaisen erän jälkeen vieraat johtivat 2-3. Toisessa erässä tunnelma oli edelleen raikas ja taisteleva, mutta molempien joukkueiden tempo laski vähitellen ja ottelusta tuli yhä fyysisempi. Puolustajamme pelasi hyvin ja uskalsivat pitää palloa, syöttää vaihtelevia avaussyöttöjä ja jopa hyökätä tarpeen tullen. Meillä oli selvästi enemmän tekopaikkoja kuin vastustajat, mutta perisyntimme tehottomuus oli jälleen silmiinpistävää. Lohjalaisilla ei ollut samanlaisia ongelmia ja he laittoivat paikan tullen pallon pömpeliin. Hyvin pelannut Tony joutui maskista antautumaan kahdesti. Kun vielä kapteenistamme tuli keskialueen pommittaja viiden minuutin jäähyn arvoisesti, niin tilanne näytti mahdottomalta. Alivoimapeli sujui kuitenkin mahtavasti kun Jimmy Gustafson teki vapaalyönnistä kolmannen maalimme Petri Kemppaisen syötöstä. Peliaikaa oli jäljellä enää kymmenen minuuttia ja siirryimme rohkeampaan karvauspeliin. Tätä kautta saimme mahdollisuudet tehdä lisämaaleja, mutta vastustajien maali oli kuin noiduttu. Yksi pallo kävi tolpassa ja Ekholmin hirmulämäri taisi käydä sisäraudassa. Tuomarit kuittasivat tilanteen viheltämällä lohjalaisille viiden minuutin jäähyn polvitaklauksesta, mutta ylivoimapelimme oli tehotonta. Pöytäkirjaan ei tehty enää lisämerkintöjä ja näin LoPeTo voitti ottelun 3-5. Tappio on aina ikävä asia, mutta jos vertaa tunnelmaa Verso- ja tämän pelin jälkeen niin ero oli valtava. Tämä oli taktisesti hieno peli ja puolustusjärjestelmämme toimi hyvin. Hyökkäyspäädyssä loimme painetta ja tekopaikkoja, joskin viimeistely oli jälleen luokatonta. Yhteen maalin tarvitsemme kymmenen paikkaa, kun vastustaja tarvitsee vain viisi. Neljässä viime ottelussa olemme tehneet vaivaiset 12 maalin ja samalla jaksolla maalinteossa on onnistunut ainoastaan viisi pelaaja. Tässä ottelussa oli kaikki mahdollisuudet parantaa tätä tilastoa. Kaikesta huolimatta ottelu oli toiveita herättävä ja osoitti, että kovalla työllä voimme taistella pisteistä jokaisessa ottelussa. Maalintekoa voimme harjoitella kahden viikon ajan, koska seuraava ottelu pelataan Porvoossa 7.helmikuuta. Lindström Holmström Ekholm Kena Ek Kemppainen Nuolioja Gustafson Järvinen Björkskog Ansas

15 Ottelu 15: Porvoo (4-2, 1-3) Valiosarjan raadollisuus on tullut selvästi esille viime otteluissa. Voidaksemme hankkia lisäpisteitä on pelin pysyttävä uomissaan koko 60 minuutin ajan ja monen palikan natsattava kohdalleen. Vastustajien taitotaso on sitä luokkaa, että mitään tasoitusta ei tarvitse antaa esim. harhasyöttöjen tai tekopaikkojen tuhlailun muodossa. Kokoonpanossamme oli tapahtunut hiukan liikehdintää. Poissa olivat mm. kaksi sentteriä ja kaikki ottelut tällä kaudella pelannut maalivahti. Siksi maalipuiden väliin asettui Mikael Jaakkola, joka torjui joukkueen edellisellä valiosarjakaudella seitsemän ottelua ja viime kaudella kahdeksan ottelua kakkosessa. Taktiikka oli selvä kurinalainen puolustus ja riittävän röyhkeitä vastahyökkäyksiä. Alku lupaili hyvää. City Horon pisterohmut eivät päässeet vauhdilla hyökkäysalueellemme. Pitkän ottelutauon jälkeen palannut maalivahti Jaakkola oli varmuus itse ja maalinedusta pidettiin puhtaana. Hyökkäyspäädyssä aurinko paistoi. Jimmy Gustafson venytti maaliputkeaan hiukan onnekkaalla maalilla. Tolkkisten telaketju aiheutti hämmennystä City Horon maalilla ja Johnny Holmström pääsi kolmannesta paluupallosta lyömään puolivolleysta sinipallon verkkoon. Urotyöt puolustusalueellamme jatkuivat, mutta lopulta City Horo onnistui maalinteossa. Keskiväylän konttori jäi toviksi auki ja niin vierasjoukkue onnistui ensin kaventamaan ja sitten tasoittamaan ottelun. Ilme pysyi kuitenkin hyvänä ja taistelutahtoa löytyi. Tolkkisten telaketju ajoi jälleen surutta maalille ja Holmström siirsi maalivahdin pudottaman pallon parempaan paikkaan rautojen sisäpuolelle. Markus Nuolioja päätti vihdoinkin peräti seitsemän ottelua pitkän kuivan kautensa tekemällä kauden neljännen maalinsa. Kun puolustuspaketti pysyi käärittynä loppuun asti, niin komean taistelun jälkeen ensimmäinen erä päättyi 4-2. Toinen erä ei tarjonnut suurta muutosta. City Horo hyökkäsi vahvasti, mutta ajautui yleensä kulmiin tai liikutteli palloa täysin turhaan pois parhaalta sektorilta. Valitettavasti muutama virheemme kostautui. Harhasyöttö ja puolustajan kaatuminen johti läpiajoon, josta täysin varjossa pysynyt vastustajahyökkääjä teki maalin. Kun vielä maalinkulmalle unohtunut pelaaja teki tasoituksen, johtoasemamme oli syöty kokonaan. Erittäin salliva linja ei tarjonnut meille kuin kourallisen verran vapaalyöntejä, mutta viidennenkymmenennen kerran ToBK:n kaukalopallopaidassa esiintynyt Mikael osui harvoista paikoistamme. Maalin johtoasemassa jouduimme perääntymään puolustusalueellemme, mutta uhrautuvasti ja kovalla moraalilla saimme tukittua pahimmat hyökkäysväylät. Peli muuttui kovemmaksi, mutta tuomarit eivät juuri viheltäneet pois rikkeitä. Kapteeni in jäähyn aikana Kimit Ekholm ja Högström (200. ottelu) blokkasivat lähes kaikki vedot ja Jaakkola hoiti loput. Viimeiset vaihdot olivat City Horon hallintaa ja kaksi ja puoli minuuttia ennen summeria vierailijat nousi tasoihin vapaalyönnistä. Viimeiset kaksi minuuttia pelasimme alivoimalla ja City Horon kovan painostuksen johdosta Jaakkola sai esittää vielä muutaman komean kopin. Ottelu päättyi tasan 5-5. Ottelu oli fyysinen taistelu, jossa kaikki pelaajamme pelasi esimerkillisesti. Sarjapiste oli todella tärkeä, mutta vielä tärkeämpää oli koko joukkueen pelillinen ilme ja taistelutahto. Tällä kaudella olemme osoittaneet, että korkein tasomme riittää hyvin taistelemaan pisteistä joskin pohjanoteerauksiakin on esiintynyt. Maalivahti Jaakkolan otteet olivat vahvat läpi ottelun ja puolustuspäässä olimme vähintäänkin hyviä. Kieltämättä pallo pomppi meille hyökkäyspäädyssä, mutta laukausten ja kovan yrityksen kautta ansaitsimme kyllä yhden sarjapisteen. Hyvä taistelu, parempi mieli. Ansas Lindström Nuolioja Högström Holmström Ekholm Gustafson Kena Ek Tyrsky Kitu Ek Patte Ek Jaakkola

16 Ottelu 16: Porvoo (2-3) Kauden viimeinen paikallisottelu ja vastassa Hamarin Elo. Viime kauden mestari Elo on kärsinyt pelaajapulasta ja joukkueessa on lisenssiluettelon mukaan ainoastaan kymmenen pelaajaa (joista puolet ei ollut mukana illan kokoonpanossa). Henkilökohtaisten farmisopimusten ja maalivahtipörssin kautta joukkue marssitti kentälle neljä pelaajaa, jotka normaalisti pelaavat Bewen liigajoukkueessa sekä lisäksi kauan liigatasolla luutinut puolustaja. Kovat oli siis piipussa. Kaukalopalloliiton uskottavuus on ikävä kyllä koetuksella, kun jopa Porvoon kaupungin puulaakisarjassa on kovemmat pelaajarajoitukset kun valtakunnallisissa huippusarjoissa! Muutamat sairastumiset aiheuttivat hiukan kokoonpanomuutoksia meidän suunnitelmiin, mutta onneksi tuuraajia löytyi. Kahden varsin hyvän ottelun saattelemana lähdimme taistelemaan tärkeistä sarjapisteistä. Taktiikkamme oli vanha tuttu tiukka puolustus ja terävät vastahyökkäykset. Vetäydyimme todella alas ja otimme vastaan Elon hyökkäykset vasta punaviivan tuntumassa. Tämä toimi hyvin, mutta Elon liigaketju pääsi kuitenkin välillä pyörittämään peliä mallikkaasti puolustusalueellamme. Puolustajamme luutivat maalinedustalla vahvasti ja maalivahti Tony napsi palloja kiitettävästi. Vastahyökkäyksemme olivat vaarallisia, mutta se viimeinen silaus jäi vielä tekemättä. Reilun kymmenen minuutin jälkeen Elon teki avausmaalin ja kenttämestarin erikoisella vielä toisen. Erän toinen vartti oli kuitenkin meidän. Kim Ekholm avasi maalitilin seuraamalla Stefan Björkskogin laukauksen maalille asti. Jimmy Gustafson jatkoi vahvaa kevätkauttaan iskemällä pallon pömpeliin komean syötön jälkeen. Kun vielä Robert Lindström rokotti vanhoja seurakavereitaan, niin tilanne oli yhtäkkiä 2-3. Puolustusalueen urheat talkoot tuottivat tulosta ja tauolla olimme maalin johdossa. Toinen erä oli vieläkin fyysisempi ja rikkonaisempi kuin ensimmäinen. Tuomarilinja oli aaltoileva useat selkeät sääntörikkomukset jäivät viheltämättä ja toisaalta muutama jäähy vihellettiin todella heppoisesti. Uhrautuva ja taisteleva pelityylimme alkoi vähitellen tuntua ja Elo pääsi ensin tasoittamaan ja siirtyi sitten johtoon. Jimmy Gustafson osoitti kuitenkin venymisen merkkejä laukomalla mahtavan rannelaukauksen riman alle. Elo siirtyi jälleen johtoon, mutta kovan maalinedustakahakan jälkeen kapteeni Mathias iski pallon verkkoon. Loppuminuutit olivat kovaa taistelua, mutta lopulta Elo onnistui maalinteossa viimeisellä minuutilla. Viimeisten sekuntien aikana Elo sai vielä jäähyn ja yritimme kuudella pelaajalla neljää vastaan, mutta tuloksetta. Näin Elo vei molemmat pisteet niukasti lukemin 6-5. Myös kauden toinen paikallispeli Eloa vastaan päättyi maalin tappioon ja mikä pahinta, myös tämä ottelu ratkesi vasta viimeisellä minuutilla. Joukkuepelaamisemme oli illan parasta antia ja kaikki jaksoivat yrittää loppuun asti. Kolmessa viime ottelussa puolustuksemme on ollut koetuksella, mutta kovalla ja fyysisellä pelillä olemme pystyneet horjuttamaan vastustajaa. Niin myös tällä kertaa. Toisaalta, vaikka kaatuu saappaat jalassa, ei saa yhtään sarjapistettä. Ekholm Holmström Björkskog Nuolioja Lindström Tyrsky Gustafson Kemppainen Kena Ek Patte Ek

17 Ottelu 17: Myllypuro (5-5) Ottelut käyvät vähiin, joten mahdollisuudet napsia lisää sarjapisteitä ovat kortilla. Illan vastustaja Pallas onkin yksi tämän hetken päävastustajistamme, koska taistelemme samoista sarjasijoituksista (7-10). Lisäksi olimme revanssinhaluisia, koska kotiottelu Pallasta vastaan yli yksi kauden surkeimmista suorituksistamme. Kokoonpanossa oli 13 kenttäpelaajaa ja maalivahti Tony. Taktiikkamme oli jälleen kerran vanha tuttu totaalipuolustus ja vastaiskumaaleja. Pallaksen peli perustuu muutamaan taitavaan ja hyvin luistelevaan yksilöön, joten oli syytä olla varuillaan. Alku oli varsinaista coast-to-coast peliä ja hyökkäykset seurasivat tiuhaan tahtiin toisiaan molemmissa päädyissä. Maalinteon aloitti Axo Tyrsky, mutta Pallas kontrasi nopeasti. Tämä kissa ja hiiri leikki jatkuikin läpi koko ensimmäisen erän: maalinteon jälkeen syttyi nopeasti punalamppu myös oman selkämme takana. Maalinteossa onnistui Antti Ansas, Robert Lindström, Mathias ja alivoimalla Stefan Björkskog. Tuomarilinja oli sekava, meille vihellettiin mitä kummallisimpia rikkeitä, esim. maalialueen paitsiot, korkeat mailat ja vaparit liikkuvasta pallosta vihellettiin lähes järjestelmällisesti kotijoukkueen hyväksi. Pallas onnistui tasoittamaan johtoasemamme jokaisen kerran ja näin erätauolla tilanne oli tasan 5-5. Toisen erän aikana onnistuimme kokoamaan puolustusrivimme paremmin ja samanlaista hurlumheitä ei nähty. Vedot kilpistyivät entistä enemmän puolustajien ja maalivahti in suojuksiin. Hyökkäyspäädyssä puolustajat Joni ja Kristian Ek onnistuivat maalinteossa, mutta Pallas nousi väkisin rinnalle. Etenkin liukkain Pallas-hyökkääjä onnistui muutaman kerran bravuurissaan, eli valelaukaus ja laidan kautta ohi maalintekoon - muutama veto lipsahti flipperinä sisään ja kaiken lisäksi olimme edelleen aivan liian hitaita ja huonosti sijoittuneita vastustajien vapareissa. Ratkaisevalla hetkellä Pallas sortui hiukan liian itsekkääseen peliin ja koko ottelun vahvasti pelannut Robert Lindström pääsi siirtämään meidät vielä kertaalleen johtoon. Pallas vyörytti vielä hyökkäyksiään ja näytti taas siltä, että vastustaja mahdollisesti rankaisee kalkkiviivoilla. Viimeisellä minuutilla Robert Lindström ratkaisi ottelun lopullisesti kolmannella maalillaan. Pallas otti vielä maalivahdin ulos, johon vastasimme laittamalla kehiin kaikki neljä pakkia. Lisämaaleja ei nähty ja näin voitimme seitsemän voitottoman ottelun jälkeen makeasti 7-9. Oli jo aikakin katkaista historian pisimmän voitottoman sarjan (7 ottelua, sivuaa seuran ennätystä ). Suorituksemme oli jälleen tasaisen hyvä ja taistelutahtomme riittävän korkea, ja mitä tärkeintä: käytimme paikkamme hyväksi tehokkaasti. Yhdeksän tehtyä maalia on kauden keskiarvoon nähden komea luku. Hyökkäyspäädyssä Robert Lindström oli illan hahmo kuudella tehopisteellään ja ilahduttavasti myös peräti kolme puolustajaa pääsi maalien makuun. Puolustuspäädyssä avauserä oli vielä hakemista, mutta ottelun loppua kohti maalivahtimme ja puolustuksemme nosti tasoaan vähän mutta riittävästi. Kauden viimeisissä otteluissa kohtaamme sarjan kärkipään porukoita, joten sarjapisteiden saalistamisesta tulee yhä haastavampaa. Toisaalta olemme hyvä ilmeellä nostaneet tasoamme ja voimme varmasti pelata vapautuneesti, koska illan kaksi sarjapistettä varmisti käytännössä sarjapaikkamme. Ekholm Holmström Björkskog Lindström Järvinen Ansas Gustafson Kena Ek Tyrsky Kitu Ek

18 Ottelu 18: Myllypuro (5-4) Aamulla vaihdettiin taas kalenterisivua ja otsikkona lukee jo maaliskuu. Ohjelmassa oli kauden viimeinen vierasottelu, joten palasimme Myllypuron jäähalliin reilu viikko tärkeän vierasvoiton jälkeen. Tällä kertaa vastustaja oli ennakolta luokkaa vahvempi. MaRaMa on vuosien saatossa ollut täysin suvereeni meitä vastaan ja musertava saldo on kuusi ottelua ja yhtä monta tappiota. Keskimäärin pataan on tullut yli kuuden maalin erolla. Vastustajien riveissä pelaa useampi liigaympyröistä tuttua nimeä ja joukkue taistelee täysin odotusten mukaisesti ykkösdivarin kärkisijoista. Ottelun selvänä haastajana lähdimme hakemaan hyvää ottelua, joskin tilannetta ei helpottanut lukuisat poissaolot. Saimme mukavan alun kun ensimmäinen laukauksemme upposi kotijoukkueen haparoivan maalivahdin selän taakse. Kaukolaukauksen ampui Johnny Holmström. Pallonhallinta oli heti selvästi MaRaMa:lla, mutta sumppumme oli kiitettävän tiivis ja maalivahti Tony hereillä. MaRaMa pitää palloa ihailtavan hyvin ja peliväline kulkee pelaajalta toiselle. Hyökkäyspäädyssä peli pyörii kuitenkin selkeästi kahden veljen ympärillä ja heidän eliminointi onkin menestyksen salaisuus, joskin työläs ja haastava tehtävä. Henkilökohtaiset virheet (kaksi harhasyöttöä ja yksi karkea merkkausvirhe) näkyi heti taululla ja kun olimme hetkellisesti liian passiivisia, MaRaMa lisäsi johtoaan vielä kahdella maalilla: viisi maalia vartissa ja tilanne jo 5-1. Pelihuumorimme oli saanut kolauksen, mutta koko helmikuuta leimannut taisteluvaihde löytyi nopeasti ja haastoimme vastustajat taisteluun. Vastustajan maalivahdin nukahdukset jatkuivat ja Stefan Björkskog iski helponlaisesti kavennusmaalin. Kakkoskenttämme pääsi muutamaan hyvään vastahyökkäykseen ja ensin Markus Nuolioja päätti 2-1-hyökkäyksen tuloksekkaasti. Erän viimeisellä minuutilla Robert Lindström teki maalin ja nousi samalla yli 200. tehopisteen rajan. Erätauolla tilanne oli 5-4 kotijoukkueelle. Toisen erän alussa maalintekopaikkoja oli yllin kyllin, mutta tolppaa ja ylärimaa lähemmäksi emme päässeet. Pikku hiljaa vauhti tippui, otteet kovenivat ja peli muuttui luvattoman rikkonaiseksi. MaRaMa teki yhden vastaiskumaalin, mutta Johnny Holmström kavensi veivaamalla onnekkaasti sekä itsensä että maalivahdin kahville. Koventuneet otteet johti jäähyihin (tosin vain meille) ja kahden miehen ylivoimalla kotijoukkue karkasi jälleen kahden maalin johtoasemaan. Viimeisen vartin aikana tuomaritkin väsyivät. Ylivoimahyökkäyksemme lukuisat jättöpallot johtivat nopeaan MaRaMa-hyökkäykseen ja komeaan maaliin. Tämän näki kaikki muut paitsi tuomarit, jotka hylkäsivät maalin. Torikokous kesti vajaan minuutin ja kelloa ei pysäytetty. Tämän jälkeen MaRaMa-pelaaja jäi makaamaan jään pintaan ja jälleen selvittelyyn kului minuutti ja aika alkoi käydä vähiin. Hyvistäkään paikoista emme saaneet palloa maaliin ja kotijoukkue teki lopulta kahdeksannen maalinsa ylivoimalla. Viimeisten minuuttien aikana löytyi vielä yritystä, mutta lisämaaleja ei nähty. Näin MaRaMa korjasi molemmat sarjapisteet lukemin 8-5. Ottelun yleisilme oli positiivinen ja muutaman henkilökohtaisen haparoinnin jälkeen totaalipuolustuksemme toimi erittäin hyvin. Vetoja blokattiin, kovempia keinoja ei kaihdittu ja yhteistyömme toimi hyvin. Maalivahti pelasi jälleen varmaotteisesti ja kaikki puolustajamme onnistuivat. Hyökkäyspäädyssä meillä oli sekä onnea että epäonnea, eli lisämaaleja olisi voinut syntyä paremmalla tarkkuudella. Tällä haavaa MaRaMa:n heikoin lenkki löytyi maalitolppien välistä, mutta ratkaisuotteluissa mv-pörssi tarjonnee ratkaisun tähän ongelmaan (?). Tappio on aina tappio, mutta suorituksemme oli siitä huolimatta hyvän ja kiitettävän välimaastossa. Loppukautta on tälläkin kertaa venytetty aivan liian pitkäksi ja nyt luvassa on kolmen viikon tauko ennen seuraavaa ottelua ja sen jälkeen kahden viikon tauko ennen kauden viimeistä ottelua, jolloin voimme hakea revanssia MaRaMa:a vastaan. Högström Holmström Björkskog Lindström Järvinen Nuolioja Gustafson Kemppainen Tyrsky Ansas Patte Ek

19 Ottelu 19: Porvoo (2-7) Raporttireportteri oli poissa ottelusta. Högström Ekholm Niemelä Ansas Lindström Tyrsky Gustafson Kemppainen Nuolioja Patte Ek Kitu Ek

20 Ottelu 20: Porvoo (6-2) Pitkä kausi päättyi ottelulla MaRaMa:a vastaan. Panoksena oli lähinnä kunnia, koska MaRaMa oli jo varmistanut paikkansa välierissä Hooksia vastaan. Epätasainen ottelurytmi näkyi ja tuntui vierailijoiden kalenterissa tällä viikolla ohjelmassa oli kaksi viimeistä runkosarjapeliä (maanantai ja tiistai) ja välierä jo torstaina. Vastaavasti joukkueella oli sekä joulu- että tammikuussa tasan yksi peli kuussa. Teoriassa meillä oli yhä mahdollisuus sekä nousta tai tippua yhden pykälän. Yhden sijan parannus vaatisi tosin vähintään 12 maalin voittoa ja yhden sijan heikennys 14 tai 15 maalin tappion. Kokoonpanossa oli kauden 13 tehokkainta kenttäpelaajaa ja maaliin luisteli kauden toiseen sarjapeliinsä Mikael Jaakkola. Ottelun ensimmäinen laukaus livahti helposti MaRaMan maalivahdin selän taakse. Johnny Holmströmin osuma oli joukkueemme sadas sarjamaali tällä kaudella. Myös seuraavat kaksi laukausta löysivät tiensä verkon perukoille, ensin meidän maaliin ja sitten vierailijoiden maaliin. Jimmy Gustafsonin laukaus livahti luvattaman helposti verkkoon ja vierasjoukkueen maalivahti antoi aluksi tosi huonon kuvan itsestään. Maaleja syntyi nopeasti ja maalintekotilastoihin pääsi Ekholm, Björkskog, Lindström ja Kena Ek. Ensimmäisen erän tähti oli maalivahtimme Mikael Jaakkola, joka teki useita huipputorjuntoja ja piti meidät turvallisessa johtoasemassa. Muutama ilmiömäinen pelastus tylsytti vieraiden hyökkäyspelin lähes täydellisesti. Erän viimeiset kymmenen minuuttia oli MaRaMan etsikkoaikaa, mutta ainoastaan yksi kavennusmaali näki päivän valon. Tauolla tilanne oli komeasti 6-2. Toinen erä alkoi parhaimmalla mahdollisella tavalla, kun Joni Wirtasen pitkä pystysyöttö tavoitti Kenneth Ekin, joka teki ottelun toisen maalinsa. Vähitellen väsymys alkoi painaa, jolloin myös MaRaMan pelaajat vetäytyivät ajoittain viiden miehen puolustukseen. Tekopaikkoja syntyi kuitenkin molempiin päätyihin ja kaikki mahdollisuudet nousta 12 maalin voittoon oli olemassa. Ekholm ja Holmström osuivat vielä kertaalleen, mutta MaRaMa teki nopeasti kaksi lisämaalia. Tämän jälkeen Jaakkola ei päästänyt enää palloakaan taakseen. Loppu oli lähinnä pelailua ja Björkskog teki yhden osuman ja viime sekunneilla Kim Ekholm viimeisteli kauden toisen hattutemppunsa. Kahdeksas yritys MaRaMaa vastaan hyödynnettiin täydellisesti ja kauden viimeiset sarjapisteet hoidettiin kotiin komealla 11-4-voitolla. Kausi päättyi kuten alkoikin, eli voitolla kärkijoukkuetta vastaan. Epätasaisuus oli yksi kauden tuntomerkeistä. Olimme kuin Robin Hood otimme rikkailta ja annoimme köyhille. Kymmenestä vastustajasta saimme pisteitä seitsemältä, mutta emme kyenneet voittamaan yhtään joukkuetta kahdesti. Kauden viimeinen pelimme oli MaRaMalle varmasti vain välietappi kohti ratkaisupelejä, mutta pitää muistaa, että olemme monta kertaa hävinneet Porvoossa vastaavia otteluja pienen pelaajamateriaalin joukkueita vastaan. Mutta kahdeksas kerta toden sanoi! Ensi kauden sarjajärjestelyt ja mahdollisen porvoolaisen liigajoukkueen esiinmarssi on tällä hetkellä edelleen hämärän peitossa, mutta ToBK:n osalta tilanne on selvä: Joukkue jatkaa I- divisioonassa! Kiitos kaikille tästä kaudesta, näkemiin ja kuulemiin! Björkskog Holmström Ekholm Lindström Järvinen Tyrsky Gustafson Kemppainen Kena Ek Ansas Jaakkola