Koskisen Oy Ympäristöraportti 2015

Transkriptio

1 Koskisen Oy Ympäristöraportti 2015

2 1. KOSKISEN KONSERNI Ympäristöraportin kattavuus YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT LUPAEHDOT LAITOKSIEN KÄYTTÖ- JA TUOTANTOTIEDOT Koskisen Oy Vaneriteollisuus Lastulevyteollisuus Sahateollisuus Taloteollisuus Koivutuoteteollisuus ENERGIAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) VEDEN KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN (JÄRVELÄN LAITOKSET) YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET (JÄRVELÄN TOIMINNOT) TARKKAILUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN VUONNA Pohjavesitarkkailun tulosten yhteenveto (Järvelän laitokset) Tehdastien ja Mäntsäläntien alueen trukkien tankkauspaikkojen velvoitetarkkailutulosten yhteenveto Paaskallion suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailut ja kunnostustoimet Paaskallion suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun yhteenveto Paaskallion suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailun yhteenveto ja suotoveden aiheuttama kuormitus Paaskallion suljetun kaatopaikan kaatopaikkakaasutarkkailun yhteenveto KUORMITUS (JÄRVELÄN LAITOKSET) Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet Hähkäjärveen johdettavat vedet Hähkäjärven tilan kehitys Mäntsäläntien alueen kondenssivesien käsittely maasuodattamossa Päästöt ilmaan (Järvelän laitokset) Melu (Järvelän laitokset) LIITE 1: Koskipower Oy, Putkimaa-kattila, tuhkiin liittyvät asiakirjat LIITE 2: Koskisen Oy, SERMET-kattila, tuhkiin liittyvät asiakirjat 2

3 1. KOSKISEN KONSERNI Koskisen on vuonna 1909 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle. Noin 106 vuoden aikana yritys on kehittynyt kansainväliseksi puun ammattilaiseksi. Koskisen toimialat ovat puunhankinta, sahateollisuus, vaneriteollisuus, lastulevyteollisuus, koivutuoteteollisuus, taloteollisuus sekä sisustustuoteyksikkö. Tämä kokonaisuus takaa puuraaka-aineen tehokkaan käytön. Puu jalostuu metsästä asiakkaalle eri puolille maailmaa Koskisen omissa, kokeneissa käsissä. Koskisen konsernin tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä, Hirvensalmella ja Vierumäellä sekä Sheksnassa Venäjällä. Koskisen Oy:llä on myyntikonttoreita Saksassa, Englannissa, Ruotsissa, Ranskassa, Hollannissa, Virossa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Kiinassa ja Venäjällä. Suomen tuotantolaitokset käyttivät vuonna 2015 mänty-, kuusi- koivu- ja haapatukkia yhteensä noin m 3, puunhankintamäärän ollessa noin 1,74 miljoonaa kuutiota. Puuraaka-aine hankitaan maan parhailta metsäalueilta. Koivutukkia ostetaan jonkin verran myös Venäjältä. Yrityksen liikevaihto on noin 247 miljoonaa euroa. Viennin osuus on noin 55 % Liikevaihto 247 milj. 241 milj. 220 milj. 201 milj. 202 milj. 175 milj. 144 milj. 200 milj. 229 milj. EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR Henkilöstö Vienti 55 % 55 % 53 % 53 % 60 % 60 % 54 % 60 % 60 % Puunkäyttö, m Taulukko 1. Koskisen konsernin avainluvut Puunhankinta ja bioenergia 39,6 36,1 33,0 24,1 22,2 17,5 15,8 14,0 16,0 Vaneriteollisuus 81,6 77,1 66,0 64,3 70,7 61,3 47,5 78,0 89,3 Lastulevyteollisuus 24,7 24,1 24,2 26,1 24,2 19,3 20,2 24,0 27,5 Sahateollisuus 81,6 81,9 72,6 58,3 56,6 50,8 40,3 54,0 61,8 Taloteollisuus 12,4 12,0 15,4 18,1 18,2 17,5 11,5 20,0 22,9 Koivutuoteteollisuus 7,4 9,6 8,8 10,1 10,1 8,8 8,7 10,0 11,5 Taulukko 2. Liikevaihto toimialoittain, milj. EUR 3

4 1.1 Ympäristöraportin kattavuus Tässä raportissa rajoitutaan tarkastelemaan pääasiassa Koskisen Oy:n Järvelässä toimivien laitosten, saha-, lastulevy- ja vaneriteollisuuden ja näiden jatkojalostuksen ympäristöasioita sekä Paaskallion suljetun kaatopaikan tarkkailuun liittyviä asioita. Lisäksi mukana on joitain tietoja Vierumäellä sijaitsevan talotehtaan ja Hirvensalmella sijaitsevan koivutuoteteollisuuden toiminnasta. Tuotantolaitokset sijaitsevat Kärkölässä Järvelän taajaman läheisyydessä noin 25 kilometriä Lahdesta lounaaseen. Tehdastien tehdasalueella sijaitsevat tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos, sahaamo, vaneritehdas, pinnoitustehdas, lastulevytehdas, Koskipower Oy:n voimalaitos, pääkonttori sekä valmiiden tuotteiden varastoja. Mäntsäläntien tehdasalueella sijaitsevat rimoittamo, sahatavaran kuivaamot, tasaamopaketointilaitos, höyläämöt, kattoristikkotehdas, lämpövoimala, maalauslinja, konttori sekä valmiiden tuotteiden varastoja. Vierumäellä sijaitsevat talotehtaan toimisto, teollisuuslaitokset sekä lämpökeskus. Hirvensalmella sijaitsee koivusaha, viilutehdas, jatkojalostuslaitokset, lämpölaitos ja konttorirakennus. 2. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toiminta vaikuttaa ympäristöön monella tavalla varsinkin lähialueella, koska tehtaat sijaitsevat aivan Järvelän taajaman välittömässä läheisyydessä. Koskisen Oy on kartoittanut toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset ja arvioinut niiden merkittävyyden, jotta ennaltaehkäisevin toimenpitein voidaan vähentää haitallisten tapahtumien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Vierumäen yksikkö sijaitsee useiden tehdasalueiden kanssa samalla teollisuusalueella. Hirvensalmen tuotantolaitokset sijaitsevat erillään muusta alueen teollisuudesta. Järvelän alueella normaalin toiminnan aikana merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat kattilalaitosten ja prosessien ilmapäästöt sekä jäähdytys- ja jätevedet. Näiden kuormitustekijöiden minimoimiseksi laitosten toimintaa seurataan osin jatkuvatoimisesti ja osin määräaikaisin mittauksin, joilla varmistetaan säätöjen oikeellisuus ja laitteiden toimivuus. Häiriötilanteissa merkittävimmät ympäristönäkökohdat muodostuvat maaperään kohdistuvista mahdollisista öljy- ja liimapäästöistä erilaisissa onnettomuustilanteissa. Näihin on varauduttu ohjeistuksella ja toimintavalmiutta ylläpidetään harjoittelemalla toimintaa onnettomuustilanteissa mm. lähialueen palokuntien ja vakuutusyhtiön kanssa. Näiden ympäristövaikutusten lisäksi yhtiön tuotantotoiminnasta syntyy melua, johon liittyviä mittauksia ja kartoituksia on tehty. Hirvensalmen toiminnasta syntyvät haudonta-altaiden jätevedet ovat koivutuoteteollisuuden aiheuttamista ympäristövaikutuksista merkittävin. Haudonta-altaan 4

5 jätevedet johdetaan nykyään Hirvensalmen kunnan viemäriin. Tämä hanke on toteutettu vuonna LUPAEHDOT Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toimintaa valvoo Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Yhtiö sai uuden ympäristösuojelulain mukaisen toimintakokonaisuuden ympäristöluvan lainvoimaisena Ympäristöluvan tarkastamiseksi on jätetty määräaikaan mennessä ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus. Tämä hakemus on käsitelty Hämeen ympäristökeskuksessa ja päätös siitä on annettu Koskisen Oy valitti lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen Ympäristöluvan lupamääräykset 4 ja 5 palautettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Koskisen Oy on toimittanut hakemuksen uudelleen käsittelyä varten. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antoi päätöksensä lupamääräyksien 4 ja 5 osalta. Talotehtaan toiminta ei ole ympäristölupavelvollista toimintaa. Koivutuoteteollisuus on saanut Itä-Suomen Aluehallintovirastolta ympäristöluvan , jonka ehtojen mukaisesti Hirvensalmella sijaitseva laitoskokonaisuus toimii. Koskisen Oy:n, Järvelän alueen toiminnoille annetuissa lupamääräyksissä on toimenpide- ja seurantavelvoitteita koskien teollista toimintaa. Teollisuuskaatopaikan toiminta on lopetettu ja tähän liittyen on annettu oma lupapäätöksensä Tämän päätöksen määräykset koskevat kaatopaikan sulkemista ja jälkiseurantaa. Teollisuustoiminnan osalta yleisen ympäristönsuojelun edistämisen lisäksi annetut määräykset koskevat: - päästöjä vesiin ja viemäriin sekä vesien suojeluun - ilmansuojelua - meluntorjuntaa - maaperän suojelua ja ympäristöturvallisuutta - yleistä jätehuoltoa - maa-ainesten kaivua ja läjittämistä - Liima- ja pinnoitepitoisen puujätteen polttoa - öljyjäte- ja ongelmajätehuoltoa - parasta käyttökelpoista tekniikkaa - häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita - toiminnan muuttamista tai lopettamista - tarkkailua - kirjanpitoa - raportointia Päästöt vesiin ja viemäriin koskevat jätevesien käsittelyä ja laskemista kunnan jätevesiviemäriin, niin prosessivesien, tukkien haudonta-altaiden, murskauskentältä tulevan kuin tukkien kasteluun käytettävän veden osalta. 5

6 Ilmansuojelu sisältää päästöarvot kattilalaitoksille ja lastunkuivaukselle. Lisäksi laitoksen toiminnasta aiheutuvien VOC-päästöjen on pysyttävä mahdollisimman alhaisina. Meluntorjunnan osalta rajoitetaan tuotantolaitosten ja junanvaunujen purkutoiminnan sekä puunmurskaustoiminnan melua. Lisäksi määrätään mahdollisista vähentämistoimenpiteistä. Maaperänsuojelu ja ympäristöturvallisuus sisältävät kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelyä ja varastointia sekä koneiden tankkauspisteitä koskevia määräyksiä ja suunnittelua. Lisäksi määrätään tukkien varastointiin käytettävän alueen rakenteesta. Yleinen jätehuolto velvoittaa jätteen määrän vähentämistä ja hyödynnettävyyttä. Lisäksi Hähkäjärven kunnostuksen suunnittelua on jatkettava. Maa-ainesten kaivussa ja läjittämisessä määrätään ilmoitus menettelystä, puhtaiden maaainesten läjityspaikoista ja saastuneiden maa-ainesten loppusijoituksesta. Liima- ja pinnoitepitoisen puujätteenpoltolle määrätään poltto-olosuhteita. Öljyjäte- ja ongelmajätehuoltoa velvoittaa toimittamaan öljyjätteet ensisijaisesti uudistettavaksi. Ongelmajätteet on merkittävä oikein ja toimitettava viipymättä asianmukaiseen laitokseen hävitettäväksi. Kuljetusasiakirjat on säilytettävä 3 vuoden ajan. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Ohjeistus tilanteiden varalle on oltava ajan tasalla. Valmius torjuntatoimiin on oltava asianmukainen. Toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Lopettamiseen liittyvistä toimista on esitettävä suunnitelma. Tarkkailu käsittää toiminnasta aiheutuvien vaikutusten seuraamisen. Lisäksi määrätään laitteistojen ja rakennusten kunnontarkkailusta. Kirjanpito edellyttää dokumentoimaan kaikki toiminnan kannalta merkitykselliset tapahtumat ja asiat. Raportointi on suoritettava viranomaisen vaatimalla tavalla. Lupaehtojen toteutumista seurataan säännöllisesti yhtiön ja yksiköiden johdonkatselmuksissa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vuosittain lupaehtojen noudattamista tarkistus- ja valvontakäynnein. Järvelän alueen toimintojen vastuuhenkilöt vuonna 2015 olivat: Ympäristöinsinööri Kimmo Järvinen 6

7 Kemikaalivalvoja Tomi Kemppainen Kiinteistönhoitaja Lasse Kemppainen Vierumäellä vastuuhenkilönä on toiminut Taito Toiviainen Hirvensalmella vastuuhenkilöinä ovat toimineet Jouni Kontula, Risto Ukkonen, Heikki Kiesilä ja Jukka Viilos. Ramboll Analytics Oy:n toimesta seurataan Järvelän alueiden pohjavesiputkien sekä Sundelinin kaivon pinnankorkeutta. Pohjavesiputkista, Tolkon lähteestä ja Mäntsäläntien alueen porakaivosta seurataan myös pohjaveden laatua. Vesilaitosten veden laatua seurataan Tehdastien alueella neljä kertaa vuodessa ja Mäntsäläntien alueella kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi Ramboll Analytics Oy suorittaa Paaskallion suljetun kaatopaikan jälkitarkkailua, teollisuusjätevesinäytteiden sekä pintavesien vesinäytteiden ottamisen ja analysoinnin. Koskisen Oy:n kattilalaitosten käytön valvonnasta vastaa viranomaisten (TUKES) hyväksymä valvoja. Valvojalla on viranomaisten hyväksymä varamies. 4. LAITOKSIEN KÄYTTÖ- JA TUOTANTOTIEDOT 4.1 Koskisen Oy Koskisen Oy:n käyttämä pääraaka-aine on puu. Vuonna 2015 käytettiin puuta noin m 3. Tästä määrästä, vuonna 2015, oli kuusta 52,9 %, mäntyä 16,7 %, koivua 30,0 % ja haapaa 0,4 %. Puunhankinnasta vastaa konsernin emoyhtiö Koskitukki Oy, joka toimittaa puuta myös muille tehtaille eteläisessä Suomessa. Puusta osa tulee kotimaasta yksityismetsistä pääasiassa Hämeestä, Uudeltamaalta ja Etelä-Savosta ja osa tuodaan ulkomailta lähinnä Venäjältä. Tuontipuu käytetään lähinnä vaneriteollisuuden raakaaineeksi, koska kotimaisen koivun osalta kestävät hakkuumahdollisuudet eivät aina kata kotimaisen vaneriteollisuuden raaka-ainetarpeita. Puun alkuperäisketjua on hallittu jo vuodesta 2000 lähtien FFCS-järjestelmän mukaisesti siten, että osa tuotteista voidaan merkitä PEFC- tai FSC-tunnuksella. Tuotantoyksiköiden toiminnan lisäksi myös puunhankintaa ja metsänhoitoa ohjaa toimintajärjestelmä joka perustuu ISO 9002 ja standardeihin. Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n ympäristöpolitiikassa perusajatuksena on parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa jatkuvasti. Puunhankinnan ohella Koskitukki Oy vastaa konsernin metsätiloista sekä huolehtii myös useiden yksityisten metsänomistajien metsien hoidosta. 4.2 Vaneriteollisuus Puun ohella vanerituotannon pääraaka-aineita ovat liimauksessa käytettävät fenoli- ja ureamelamiinihartsiliimat sekä erilaiset pääosin fenoli- ja melamiinikyllästetyt pinnoitepaperit. Vaneriteollisuus valmistaa koivuvaneria vaativaan käyttöön kuljetusväline-, rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Noin 80 % vanerista pinnoitetaan erilaisin filmi- ja 7

8 muovipinnoittein, sahataan määrämittaan ja työstetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Pitkälle jalostetut tuotteet ja asennusvalmiit komponentit ovat kysyttyä tavaraa markkinoilla. 4.3 Lastulevyteollisuus Lastulevy valmistetaan kokonaisuudessaan metsäteollisuuden sivutuotteista, pääsääntöisesti muiden Koskisen Oy:n tuotantolaitosten sivutuotteista. Sahanpurun osuus vaihtelee % välillä. Loppuosan puuraaka-aineesta muodostavat vaneritehtaan sivutuotteet (kuiva viiluhake ja hakeseulan alite) ja sahateollisuuden tasaamohake. Lisäksi käytetään melamiiniureaformaldehydi liimaa sekä erilaisia melamiini- ja fenolikyllästettyjä pinnoitteita. Lastulevyteollisuus valmistaa perinteisiä lastulevytuotteita rakennusteollisuuden tarpeisiin. Näiden rinnalle on yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetty valikoima täsmätuotteita. 4.4 Sahateollisuus Koskisen sahateollisuuden raaka-aine on suomalainen kuusi ja mänty. Ainoana suomalaisena puunostajana Koskisen käyttää tuotannossaan myös osarunkoa, jossa tukkiosa tuodaan pitkänä tehtaalle ja vasta siellä se katkaistaan mahdollisimman taloudellisesti ja koko rungon mitta hyödyntäen. Taloudellisuuden lisäksi tämä korjuutapa entisestään lisää materiaalien käytön tehokkuutta ja siten energiatehokkuutta. Koskisen sahatavarayksikkö valmistaa vakio- ja määrämittaista saha- ja höylätavaraa kuusesta ja männystä, myös erikoispituudet kuuluvat valikoimaan. Perinteisten sahatavaratuotteiden lisäksi valmistetaan asiakaskohtaisia täsmätuotteita sekä valmiiksi pohjamaalattuja paneeleja. 4.5 Taloteollisuus Koskisen Oy:n taloteollisuus valmistaa puurunkoisia talopaketteja. Taloteollisuuden päätuotteita ovat Herrala- ja Klassikko - puutalot sekä erilaiset puuosatoimitukset. Herralatalot valmistetaan suurelementeistä, Klassikko - Talo rakennetaan tontilla paikan päällä. Käytössä on markkinoiden kehittynein pre-cut-järjestelmä. Talo tehdään kappaletavarasta ja valmisosista. Taloteollisuus valmistaa myös kattoristikoita ja muita rakennustuotteita. 4.6 Koivutuoteteollisuus Koskisen koivutuoteteollisuus tuottaa korkealuokkaista koivusahatavaraa, koivuaihioita, koivuviiluja ja koivuliimalevyjä. Koivu on erinomainen raaka-aine huonekalu- ja puusepänteollisuudelle. Yksikön vahvuuksia ovat tuotteiden laatu, yksilöllinen asiakaspalvelu ja ympäristötietoisuus. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuotuisten tuotantomäärien sekä tuotantopäivien määrän kehittyminen tuotantoyksiköittäin. 8

9 Kuva 1. Vuotuiset tuotantomäärät vuosina Kuvassa on vaneriteollisuuden, lastulevyteollisuuden, sahateollisuuden ja koivutuoteteollisuuden tuotantomäärät kuutioina, taloteollisuuden tuotantomäärät kappaleina. (Koivutuoteteollisuus otettu huomioon vasta 2010 alkaen) Kuva 2. Tuotantopäivien lukumäärät vuosina (Koivutuoteteollisuus otettu huomioon vasta 2010 alkaen) 5. ENERGIAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy on liittynyt vuonna 2008 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan. Energian käytön 9

10 tehostamistoimenpiteitä ja niiden käyttöönottoa on jokseenkin vaikeuttanut yleisesti huono taloustilanne. Vuonna 2015 Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytettiin sähköä 69,90 GWh (kuva 3). Kuva 3. Sähkön käyttö Koskisen Oy:n Järvelän toiminnoissa vuosina Sähkön käytön nousu johtuu pääsääntöisesti tuotantomäärien kasvusta, joka lisää sähkönkulutusta. Tämän vuoksi sähkönkäytön tehokkuus suhteessa tuotantoon on hieman heikentynyt vuonna 2015, mutta on kuitenkin hyvällä tasolla (kuva 4). Indeksissä vertailuvuotena on vuosi 1996, jolloin indeksi on 1. Sähköenergian käyttöä on verrattu suhteessa tuotannon (m 3 ) määrään, mihin on laskettu vaneritehtaan, sahauksen ja jalostuksen sekä lastulevytehtaan tuotannot (m 3 ). 1:stä pienempi lukuarvo ilmaisee hyvää energian hyödyntämisen tasoa. Samaa periaatetta käytetään myös myöhemmissä indeksikuvaajissa. Kuva 4. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen sähkönkäyttöindeksi vuosina Sähkö ostetaan sähköpörssistä, sähkön siirtäjänä toimii Mäntsälän Sähkö Oy. Lämpöenergiaa tuotettiin Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla vuonna 2015 polttoainetehona ilmoitettuna yhteensä 264 GWh (kuva 5). Lämpöenergian määrän pieni nousu vuoden 2014 tasosta johtuu oletettavasti viileästä keväästä ja kesästä, jotka lisäsivät lämmöntarvetta. Lisäksi vaneritehtaan tuotantoa on kasvatettu. Koskipower Oy:n 10

11 tuottamaa kaukolämpöä myytiin Koskisen Oy:n toiminnan ulkopuolelle vuonna 2015 noin 4883 MWh (kuva 6). Kaukolämmön myynti on aloitettu vuonna Kuva 5. Lämpöenergian tuotanto Järvelän laitoksilla vuosina Kuva 6. Kaukolämpöenergian myynti vuosina Koskisen Oy:n Järvelän alueiden kattilalaitoksilla tuotetusta lämpöenergiasta raskaalla polttoöljyllä tai palaturpeella tuotetun energian osuus oli vuonna 2015 vain 2 % ja puuperäisillä polttoaineilla tuotetun energian osuus 98 % (kuva 7). Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannon polttoaineista on säilynyt hyvällä tasolla vuonna 2015, koska biopolttoaineita käyttävissä kattilalaitoksissa ei ole ollut merkittäviä käyttöongelmia, eikä energiantuotannossa ole ollut suurta tarvetta turvautua raskaaseen polttoöljyyn. Normaaleissa tuotanto-olosuhteissa tullaan pääsemään yleisesti noin 95 % biopolttoainetasolle. Koskipower Oy:n kattilalaitoksen vuonna 2006 tapahtuneen käyttöönoton vaikutus näkyy selvästi biopolttoaineen osuudessa (kuva 7). 11

12 Kuva 7. Bio- ja fossiilisten polttoaineiden osuus lämpöenergian tuotannossa vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän laitokset) Lämpöenergian käyttö suhteessa Koskisen Oy:n Järvelän tuotantolaitosten tuotantoon on tehostunut uuden Koskipower Oy:n voimalaitoksen vuonna 2006 tapahtuneen käyttöönoton myötä. Vuoden 2015 melko suuri kokonaistuotantomäärä on pitänyt lämpöenergian käytön tehokkuuden lähes edellisvuoden tasolla. (kuva 8). Kuva 8. Lämpöenergiankäyttöindeksi vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 6. VEDEN KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytetään vettä talous-, prosessi- sekä jäähdytysvetenä. Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytettiin pohjavettä vuonna 2015 yhteensä m 3 (kuva 9). Tästä vedestä otettiin Koskisen Oy:n omistamista Tolkon lähteestä m 3 ja 12

13 Mäntsäläntien tehdasalueen porakaivosta m 3. Tehdastien ja Mäntsäläntien alueella tarvittavasta vedestä otettiin Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta m 3. Koskisen Oy:llä on lupa ottaa Tolkon lähteestä vettä 1000 m 3 :a vuorokaudessa. Vuonna 2015 vedenoton vuorokausikeskiarvo oli noin 397 m 3. Tukkien sadetuksessa käytettiin Hähkäjärven rantaan rakennettujen altaiden suljetussa kierrossa olevaa vettä. Suoraan Hähkäjärvestä ei otettu vettä vuonna 2015 (kuva 9). Pohjaveden käytön tehokkuus (kuva 9, käyttöindeksi) on parantunut huomattavasti vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että tuotantoyksiköiden yhteenlaskettu tuotantomäärä on noussut ja veden käyttömäärä pienentynyt vuonna Lisäksi vedenkäyttöä ja jäähdytysjärjestelmiä seurataan säännöllisesti. Järjestelmiä säädetään tarvittaessa. Säännöllisellä seurannalla vedenkulutuksen kasvuun ja sen aiheuttajaan esim. putkivuoto tai laiterikko voidaan puuttua heti. Kuva 9. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen vedenotto ja pohjaveden käyttöindeksi vuosina JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN (JÄRVELÄN LAITOKSET) Jätehuollon kehittäminen on tärkeimpiä ympäristönsuojelun kehittämisalueita Koskisen Oy:n toiminnassa. Huomattava osa jätteistä kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen raaka-aineena. Sahatavara- ja vanerituotannon sivutuotteiden merkittävin hyödyntäminen on lastulevyn valmistus. Lisäksi sivutuotteita toimitetaan paperi- ja selluteollisuuden raaka-aineiksi. 13

14 Kuorijätettä toimitetaan katteeksi viher- ja maanrakentamiseen ja kutterinlastua mm. hevos- ja ravitalleille kuivikkeeksi. Omassa toiminnassa hyödynnetään mm. kuori- hiontapöly-, viilu- ja sahausjäte biopolttoaineena voimalaitoksissa polttamalla. Omassa energiantuotannosta ylijäävä osuus tästä energiana hyödynnettävästä biopolttoaineesta toimitetaan lähialueen biopolttolaitoksille, joilla on edellytykset kyseisten puupolttoaineiden poltolle. Lisäksi polttoon soveltuvia sivutuotteita toimitetaan pelletin valmistuksen raaka-aineeksi. Koskipower Oy:n kattilalaitoksen käyttöönoton (2006) myötä on saatu lisättyä omassa toiminnassa hyödynnettävän puupolttoaineen määrää. Varastoitu jäte (Kuva 10) on lähinnä tuotannosta syntyvää kuorta ja polttomursketta, jota tarvitaan Koskisen Oy:n ja ulkopuolisten kattilalaitoksien polttoaineeksi energiantuotantoon. Näiden polttoaineiden varastointi on välttämätöntä energiantuotannon turvaamiseksi tuotannon ja kaukolämmön tarpeisiin. Kuva 10. Jätteiden (puujätteet, vaaralliset jätteet) määrät vuoden vaihteessa varastossa vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Yrityksen ulkopuolelle toimitetaan jätettä hyötykäytön lisäksi kaatopaikalle. Kaatopaikalle viedään L&T:n toimesta yhdyskuntajätettä, joka on lähinnä ruokaloiden jätettä. Ekokemin jätteenpolttoon erikoistuneeseen jätevoimalaan Riihimäelle viedään kaatopaikkajätteeksi luokiteltavia siivousjätteitä ja muuta hyödyntämiskelvotonta jätettä (esim. hiomanauhoja) sekä metalli- ja lasikuitupinnoitettua vaneri- ja lastulevyjätettä, jonka määrä oli vuonna 2015 noin 93 tonnia. Metallipinnoitetuille vanerilevyjätteelle löytyi vuoden 2015 syksyllä hyötykäyttökohde. Metallipinnoite otetaan raaka-aineeksi, joten tulevina vuosina metallipinnoitettua vanerilevyjätettä ei enää lasketa kaatopaikkajätteen määrään. Kuvassa 11 on esitetty ns. kaatopaikkajätteen määrän kehitys. Kaatopaikkajätteen määrän pysyminen vuosien 2008 ja 2009 tason alapuolella johtuu lähinnä siitä, ettei tavanomaisen jätteen kaatopaikalle viety lainkaan voimalaitoksien kattilatuhkaa vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 tasoon verrattuna kaatopaikkajätteen määrä on hieman noussut. Tähän on 14

15 oletettavasti syynä se, että on syntynyt runsaasti kaatopaikkajätteeksi luokiteltavaa alumiinipinnoitettua lastulevyjätettä (73,7 tonnia). Hyötykäyttöön meneviä jätteitä ovat energiajäte, pahvi, paperi, metallijäte, sähkö- ja elektroniikkajäte, Koskipowerkattilalaitoksen lentotuhka, Sermet-kattilalaitoksen tuhka sekä tuotannon sivutuotteina syntyvät puujätteet. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäviksi niitä vastaanottaviin laitoksiin. Vaarallisten jätteiden määrän kehitys esitetään kuvassa 12. Kuva 11. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen kaatopaikkajätteiden määrä ja kaatopaikkajäteindeksi vuosina Kuva 12. Koskisen Oy:n Järvelän toiminnoissa syntyvien vaarallisten jätteiden määrän kehitys vuosina

16 Vaarallisten jätteiden määrä on laskenut vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä tähän on se, että vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa ei lasketa enää kokonaisuudessaan mukaan vaarallisen jätteen määrään, koska ko. tuhkaa toimitetaan nykyään myös lannoitevalmistukseen Ecolan Oy:lle Viitasaarelle. Vuonna 2015 lannoitevalmistukseen toimitettiin noin 243 tonnia lentotuhkaa. Vuoden 2007 piikki vaarallisten jätteiden määrässä johtuu kyllästetystä puusta rakennetun lastauslaiturin purkujätteistä. Vuonna 2015 syntyi lähes edellisvuotta vastaava määrä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä, jotka toimitettiin niitä vastaanottavalle ja käsittelevälle laitokselle Riihimäelle (Ekokem Oy). Lisäksi Koskipower-voimalaitoksen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa on toimitettu noin 14 tonnia Keltakankaalle Kouvolaan, ko. tuhkaa vastaanottavalle taholle (Ekokem Palvelu Oy). Pääkattilalaitoksien (Putkimaa- ja SERMET-kattila) tuhkajätteisiin liittyvät asiakirjat on esitettynä tämän raportin erillisinä liitteinä (liite 1 ja 2). Jätehuollon tehokkuutta mitataan mm. seuraamalla energiajätteen osuutta kaatopaikka- ja energiajätteen yhteismäärästä. Tätä laskettaessa jätetään huomioimatta omassa ja ulkopuolisessa energian tuotannossa hyödynnettävät polttomurskeet ja kuorijätteet. Energiajäte sisältää mm. kierrätykseen kelpaamattomat pakkausmateriaalit ja muovit sekä toimistoissa ja ruokaloissa syntyvän energiajätteen. Vuonna 2015 energiajätteen osuus kaatopaikkajätteen ja energiajätteen yhteismäärästä nousi edellisvuoteen verrattuna (kuva 13). Syyksi tähän on se, että jätteiden lajittelua on tehostettu ja kehitetty. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että pääosa Koskisen Oy:n Järvelän laitosten kaatopaikkajätteestä hyödynnetään Ekokem Oy:n jätevoimalassa energiantuotantoon. Kuva 13. Energiajätteen osuus kaatopaikkajätteen ja energiajätteen yhteismäärästä vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Vuonna 2015 Koskisen Oy:n Järvelän laitosten ominaisjätemäärä oli 0,0034 jätetonnia/tuotanto-m 3 (kuva 14). Jätemäärään (t) on laskettu mukaan toiminnassa 16

17 tavanomaisesti syntyvät jätteet (kaatopaikka-, energia-, teollisuus-, yhdyskunta-, pahvi-, paperi-, tietosuojapaperi-, metalli-, SER-, kaapeli-, ja tuhkajätteet). Em. jätteiden määrä on suhteutettu tuotannossa tuotettujen tuotteiden määrään (m 3 ). Vuonna 2015 ominaisjätemäärä on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Kuva 14. Ominaisjätemäärä (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Jätehuollon tehokkuuden mittaamiseen kuuluu oleellisesti myös jätehuollosta aiheutuneet kustannukset. Yhtiön tavoitteena on ollut jätehuollon aiheuttamien kustannusten alentaminen. Tavoite on erittäin haastava, koska tuotannon noususta johtuen jätemäärä on kasvanut ja lisäksi jätehuoltomaksut ovat kohonneet viime vuosina nopeasti. Vuoden 2006 suuri piikki jätekustannuksissa johtui jätemäärien kasvusta sekä viemäriin johdettavien jätevesien määrän kasvusta. Myös jätemaksuissa tuli korotuksia vuoden 2006 aikana. Vuonna 2015 jätekustannukset ovat laskeneet noin edelliseen vuoteen verrattuna (kuva 15). Kustannuksista ovat merkittävimmin laskeneet jätevesistä aiheutuvat kustannukset, jotka ovat pienentyneet yhteensä edellisvuoteen verrattuna noin Vaarallisista jätteistä aiheutuneet kulut kasvoivat noin edellisvuoteen verrattuna. Kuljetuksesta aiheutuneet kulut kasvoivat noin

18 Kuva 15. Jätehuollon kustannukset vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 8. YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy:ssä on jo vuodesta 1995 alkaen käytetty toimintojen varmistamiseen ISO 9002 laatujärjestelmää, mikä on nykyään sertifioitu ISO 9001 vaatimusten mukaiseksi. Ympäristöjärjestelmä on turvallisuusjärjestelmän tavoin rakennettu osaksi Koskisen toimintajärjestelmää. Ympäristöasioiden hoitoa parannetaan jatkuvasti. Tavoitteena on että toimintamme ja tuotteemme täyttävät viranomaisten määrittävät tavoitteet kirkkaasti. Koskisen ympäristöjärjestelmälle myönnettiin standardin ISO mukainen sertifikaatti ensimmäisenä mekaanisen metsäteollisuuden yrityksenä Suomessa vuonna Yhtiön toimintaa ohjaa lisäksi vuonna 2001 sertifioitu OHSAS mukainen Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Tämä edesauttaa yhtiötä vastaamaan lain vaatimuksiin ja kehittämään turvallisuutta osana jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöasioiden hyvä hoito varmistetaan mm. tuotteiden ja tuotantoprosessien ympäristönäkökohtien säännöllisellä tunnistamisella sekä sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla. Ympäristönsuojelu on luonnollinen osa kaikkea yhtiön toimintaa. Erityisesti puuraaka-aineen hankinnassa ympäristön huomioiminen on tärkeää, jotta voimme turvata myös tulevaisuudessa laadukkaan puuraaka-aineen saannin. Henkilöstö saa tarpeen mukaista ympäristönsuojelu-, jätehuolto- sekä energiatehokkuuskoulutusta osana muuta ammatilliseen pätevyyteen tähtäävää koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on, että henkilöstö aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huomioi ympäristö- ja energiatehokkuusasiat omassa työssään. Myös alueella toimivia urakoitsijoita koulutetaan ottamaan omassa toiminnassa ympäristöasiat huomioon ja noudattamaan Koskisen Oy toimintajärjestelmän ohjeistusta. Lisäksi aliurakoitsijoiden auditoinneissa otetaan huomioon ympäristöasiat. 18

19 Lieviä ympäristövahinkoja tapahtui Järvelän laitosalueilla vuoden 2015 kuluessa kahdeksan. 1. Urakoitsijan Volvo 150:stä rikkoutui hydrauliikkaletku. Kone sammutettiin välittömästi. Vähäinen määrä öljyä pääsi asfaltille. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi 2. Tukkiauton hydrauliikkaletkuun tuli öljyvuoto. Hydrauliikkaöljyä valui asfaltille noin 50 litraa. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 3. Tukkilajittelun hydrauliikkaputkessa öljyvuoto, josta asfaltille valui hydrauliikkaöljyä noin 30 litraa. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 4. Tukkiauton hydrauliikkaletku meni rikki ja öljyä valui maahan n. 10 litraa. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 5. Lastulevytehtaan lastuamon yhteishydrauliikasta oli irronnut painemittarin kaksoisnippa. Koneikosta roiskui öljyä noin 80 litraa lastuamon lattialle. Öljy imeytettiin puruun ja siirretty kiinteän öljyn jäteastiaan. Jäte toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 6. Lastulevytehtaalla liimanpurkutilanteessa irtosi letku autonpäästä irti ja noin 1000 litraa liimaa (ureahartsi) pääsi valumaan asfaltille ja umpikaivoon purkupaikalla. Torjuntatoimet aloitettiin välittömästi rajaamalla liiman leviämistä purulla ja hakkeella sekä imeyttämään jäte purun sekaan. Jäte toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 7. Lastulevytehtaalla liimanpurkutilanteessa irtosi purkuletku auton päästä. Seurauksena liimaa pääsi asfaltille n litraa. Liimat imeytettiin välittömästi puruun. Jäte toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. 8. Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella toimivan urakoitsijan työkoneesta on toistuvasti vuotanut hydrauliikkaöljyä tehdasalueen asfalttialueille. Urakoitsijaa on huomautettu asiasta. Asfaltit puhdistettiin urakoitsijan toimesta ja siivousjäte toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. Ramboll Finland Oy tutkinut maaperän, joka todettiin saastumattomaksi. Asia tiedotettu myös Hämeen ELY-keskukselle. Lastulevytehtaan Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuria jouduttiin teknisistä ongelmista, huolloista sekä tuotantoseisakeista johtuen pysäyttämään joitakin kertoja vuoden 2015 aikana. Nämä häiriötilanteet on ilmoitettu valvovalle viranomaiselle TYVIpalvelun kautta. 9. TARKKAILUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 Koskisen Oy:n Järvelän alueilla on toteutettu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuonna 2012 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti vaikutusten ja päästöjen tarkkailua. Lisäksi on tehty jätevesisopimuksen mukaista tarkkailua sekä Paaskallion teollisuuskaatopaikan sulkemisluvan mukaista tarkkailua. Alkuvuodesta 2014 valmistuneen Mäntsäläntien alueen urakoitsijan tankkauspaikan maaperä- ja pohjavesitarkkailua on tehty Koskisen Oy:n ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tämän normaalin tarkkailun lisäksi otettiin pohjavesinäytteitä KHO:n hallintopakkoasiaan 19

20 liittyvään pohjaveden kunnostukseen liittyen ja KHO:n hallintopakkoasiaan liittyvän pintavesien tarkkailuvelvoitteen vuoksi. Hirvensalmella sijaitsevien laitosten vesistö- ja jätevesitarkkailua on tehty Etelä-Savon ELY-keskuksen (ent. Etelä-Savon ympäristökeskus) määräämän ja hyväksymän tarkkailusuunnitelman sekä Itä-Suomen Aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen mukaisesti. 9.1 Pohjavesitarkkailun tulosten yhteenveto (Järvelän laitokset) Koskisen Oy:n Tehdastien alueen ja Mäntsäläntien alueen pohjavesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteet otetaan keväällä ja syksyllä Ramboll Finland Oy:n toimesta. Tarkkailuissa tutkitaan useita komponentteja. Tässä yhteenvedossa otetaan tarkasteluun sellaiset tutkittavat muuttujat, joille on Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 annettu pohjaveden ympäristönlaatunormit. Öljyjakeille (C10 C40) annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 50 µg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä on todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä öljypitoisuuksia vain pohjavesiputkessa (PVP1) otetuissa näytteissä. Muissa näytepisteissä pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan <0,05 mg/l (kuva 16). Kuva 16. Pohjavedestä analysoitujen öljyjakeiden pitoisuus alittaa ympäristönlaatunormin muiden paitsi PVP1:n osalta Ammoniumille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 0,25 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä on todettu pohjavesiputkissa (PVP1 ja PVP7) ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavesiputkessa (PVP1) 20

21 ammoniumpitoisuus on ollut suurimmillaan 1,7 mg/l eli noin 7-kertainen ympäristönlaatunormiin verrattuna. Pohjavesiputkessa (PVP7) ammoniumpitoisuus on ollut suurimmillaan 0,35 mg/l eli 1,4-kertainen ympäristönlaatunormiin verrattuna. Muiden pohjavesiputkien pitoisuudet ovat olleet määritysrajan tai ympäristönlaatunormin alle (kuva 17). Kuva 17. Pohjavedestä analysoidut ammoniumin pitoisuudet. PVP1:ssä ja PVP7:ssä on ollut ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Kloridille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 25 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä todetut kloridipitoisuudet ovat olleet alle ympäristönlaatunormin kaikissa muissa pisteissä paitsi pohjavesiputkessa (PVP217). Pohjavesiputki (PVP217) sijaitsee Järvelän taajamassa kulkevan Hähkäniementien varrella, joten tiesuolauksella on olettavasti vaikutuksia kloridipitoisuuden nousuun (kuva 18). 21

22 Kuva 18. Pohjavedestä analysoidut kloridin pitoisuudet. PVP217:ssä kloridipitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin tiesuolauksen vuoksi. Nitraateille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 50 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia (kuva 19). Kuva 19. Pohjavedestä analysoidut nitraatin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin. 22

23 Sulfaatille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 150 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä sulfaattipitoisuuksia (kuva 20). Kuva 20. Pohjavedestä analysoidut sulfaatin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin. Pohjavesitarkkailun yhteydessä on todettu VOC-yhdisteitä Koskisen Oy:n Tehdastien alueella kolmesta pohjavesiputkesta (PVP1, PVP6 ja PVP7). Joidenkin VOC-yhdisteiden osalta on ylitetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 442/2014 talousvedelle asetetut enimmäispitoisuudet tai Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 asetetut pohjaveden ympäristölaatunormit. Koskisen Oy on selvitellyt asiaa ja antanut asiasta selvityksen Hämeen ELY-keskukselle vuonna Selvityksen pohjalta Hämeen ELYkeskus on todennut, että pohjavesien seuranta nykyisellään on riittävä tilanteen kehittymisen valvontaan. Pohjavesiputkista (PVP1, PVP6 ja PVP7) todetut, ympäristönlaatunormin ylittävät liuottimet ovat: - Bentseeni, ympäristönlaatunormi 0,5 µg/l, todettu PVP1, PVP6 ja PVP7 - Vinyylikloridi, ympäristönlaatunormi 0,15 µg/l, todettu PVP1, PVP6 ja PVP7-1,2-dikloorietaani, ympäristönlaatunormi 1,5 µg/l, todettu PVP1 ja PVP6 Bentseeniä on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 0,6 µg/l ja pienimmillään 0 µg/l. Ympäristönlaatunormia sivuavia pitoisuuksia on ollut kahdesti. Pohjavesiputkessa 23

24 (PVP7) bentseenin pitoisuus on ollut suurimmillaan 3 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt 6-kertaisesti. Keväällä 2014 pitoisuus on ollut 0 µg/l. Pohjavesiputken (PVP7) bentseenipitoisuus on ollut lähes jatkuvasti ympäristönlaatunormin ylittävä. Pohjavesiputkesta (PVP1) todettiin syksyllä 2014 ensimmäisen kerran bentseeniä, pitoisuuden ollessa 0,1 µg/l. Keväällä 2015 pitoisuus oli 0,3 µg/l, mutta syksyllä 0 µg/l. Pohjavesiputkesta (PVP1) pitoisuus on ollut koko ajan alle ympäristölaatunormin. (kuva 21). Kuva 21. Pohjavedestä analysoidut bentseenin pitoisuudet. Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP1) enimmillään 1 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 1 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP7) enimmillään 0,2 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt noin 1,3-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l (kuva 22). 24

25 Kuva 22. Pohjavedestä analysoidut vinyylikloridin pitoisuudet. 1,2-dikloorietaania on ollut pohjavesiputkessa (PVP1) enimmillään 8 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt yli 5-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Keväällä 2012 ja 2015 pitoisuus on ollut alle ympäristönlaatunormin. 1,2-dikloorietaania on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 4 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 2,7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0,7 µg/l. Vuosina 2013 ja 2014 pitoisuus on ollut alle ympäristönlaatunormin. (kuva 23). Kuva 23. Pohjavedestä analysoidut 1,2-dikloorietaanin pitoisuudet. 25

26 Pohjavesitarkkailussa mitataan myös pohjaveden lämpötila. Pohjavesiputkissa (PVP1, PVP6, PVP7 ja PVP9) lämpötila on ollut selvästi korkeampi kuin muissa mittauspisteissä (kuva 24). Selvää syytä tähän pohjaveden lämpötilajakaumaan ei ole tiedossa. Arvioina on esitetty, että tukkien haudonta-altaan aiheuttama lämpökuorma nostaa maaperän ja sitä kautta myös pohjaveden lämpötilaa. Kuva 24. Pohjaveden lämpötila pohjavesiputkissa ja kaivoissa. 9.2 Tehdastien ja Mäntsäläntien alueen trukkien tankkauspaikkojen velvoitetarkkailutulosten yhteenveto Tehdastien alueen tankkauspaikka: Koskisen Oy:n Tehdastien alueelle valmistui vuonna 2011 uusi trukkien moottoripolttoöljyn tankkauspaikka. Tankkaustoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan Koskisen Oy:n ympäristölupamääräyksen 45a mukaisesti yhdestä pohjavesiputkesta (PVP10) ja tankkausalueen huokosilmaputkistosta. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet otetaan ja analysoidaan Ramboll Finland Oy:n toimesta kerran vuodessa (vuodesta 2015 alkaen 2 kertaa vuodessa). Vuosina pohjavesiputkesta (PVP10) otetuissa pohjavesinäytteissä ei ole todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (öljyjakeet <0,05 mg/l, VOC ei tod). Vuosina otetuissa huokosilmanäytteissä ei ole todettu haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (TVOC < 0,5mg/m 3, < 1 mg/m 3 tai <2 mg/m 3 ). 26

27 Mäntsäläntien alueen tankkauspaikka: Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueelle valmistui vuonna 2014 uusi urakoitsijan työkoneiden moottoripolttoöljyn tankkauspaikka. Tankkaustoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan Koskisen Oy:n ympäristölupamääräyksen 45a mukaisesti yhdestä pohjavesiputkesta (HP35/13) ja tankkausalueen huokosilmaputkistosta. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet otetaan ja analysoidaan Ramboll Finland Oy:n toimesta kerran vuodessa (vuodesta 2015 alkaen 2 kertaa vuodessa). Vuosina otetuissa pohjavesinäytteissä ei ole todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (öljyjakeet <0,05 mg/l, VOC ei tod). Vuonna 2014 otetussa huokosilmanäytteessä TVOCpitoisuus oli 28 mg/m 3 ja vuoden 2015 syksyllä otetussa huokosilmanäytteessä TVOCpitoisuus oli 34 mg/m 3. Vuoden 2015 keväällä otetussa huokosilmanäytteessä TVOCpitoisuus oli alle määritysrajan. (TVOC <2mg/m 3 ). 9.3 Paaskallion suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailut ja kunnostustoimet Paaskallion suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesi- sekä kaatopaikkakaasutarkkailua on tehty Hämeen ympäristökeskuksen vuonna 2003 antaman ympäristölupapäätöksen (YLO/lup/3/03, HAM-2002-Y ) mukaisesti. Tarkkailussa seurataan: - pohjavesiä kahdesta pohjavesiputkesta ja yhdestä talousvesikaivosta kaksi kertaa vuodessa - pintavesiä kolmesta ojasta ja yhdestä suotovesialtaasta kaksi kertaa vuodessa - kaatopaikkakaasuja kahdesta kaasunkeräysputkesta kaksi kertaa vuodessa Lupamääräysten mukaisesti Paaskallion suljettu kaatopaikka käydään tarkistamassa kuukausittain. Tarkistuskäynnin yhteydessä tarkistetaan alueen kunto ja mitataan suotoveden määrä mittapadolla. Suotoveden määrästä pidetään kirjaa. Kaatopaikan sulkemistoimet saatettiin loppuun vuoden 2008 aikana. Ramboll Finland Oy on laatinut sulkemistoimenpiteistä loppuraportin, joka on toimitettu myös Hämeen ympäristökeskukselle (nyk. Hämeen ELY-keskus). Vuonna 2010 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasuntarkkailuputkiin asennettiin tiiviit tulpat (kuvat 25-26). Kaasunkäsittelyjärjestelmän kunto selvitettiin vuonna 2010 Rambollin toimesta. Selvityksessä todettiin, että kaasunkäsittely toimii tarkoituksen mukaisesti eikä tarvetta kunnostukselle ole ja korjattiin katkennut kaasuntarkkailuputki (kuvat ja 35 37). Suljetun kaatopaikkapenkan päältä niitettiin vuonna 2011 ja 2014 kasvillisuus pois (kuvat 29-32), koska penkkaan oli alkanut kasvaa runsaasti männyn taimia. Männyn juuret olisivat voineet myöhemmin, puiden kasvaessa vaurioittaa kaatopaikkapenkan sulkemisrakenteita. Lisäksi vuonna 2011 ja 2014 kaadettiin pienikokoinen puusto mittapadon läheltä ja Paaskallion suljetulle kaatopaikalle johtavan tien varrelta (kuvat 33-34). 27

28 Kuva 25. Kaasuntarkkailuputkeen 1 asennettu tiivis tulppa vuonna 2010 Kuva 26. Kaasuntarkkailuputkeen 2 asennettu tiivis tulppa vuonna

29 Kuva 27. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 vuonna 2011 Kuva 28. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 korjattuna

30 Kuva 29. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna 2011 Kuva 30. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna

31 Kuva 31. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna 2014 Kuva 32. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna

32 Kuva 33. Paaskallion suljetun kaatopaikan mittapadon ympäristö raivattuna vuonna 2014 Kuva 34. Paaskallion suljetun kaatopaikan tienreunat niiton jälkeen vuonna

33 Kuva 35. Katkenneen kaasuntarkkailuputki 2:n korjausta Kuva 36. Katkenneen kaasuntarkkailuputki 2:n korjausta

34 Kuva 37. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 korjattuna Paaskallion suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun yhteenveto Pohjavesien happipitoisuus vaihtelee melko paljon vuosittain. Hapettomuutta on esiintynyt ajoittain vain pohjavesiputkessa PVP1 (kuva 38). Kuva 38. Pohjavedestä analysoidut hapen pitoisuudet 34

35 Pohjavesien sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena pohjavesiputkissa PVP1 ja PVP2. Honkasalon kaivon sähkönjohtavuus on laskenut rajusti vuonna 2010, mutta lähtenyt palautunut sen jälkeen aikaisemmalle tasolle (kuva 39). Kuva 39. Pohjavedestä analysoidut sähkönjohtokyvyt Pohjavesien ph-arvo on pysynyt melko tasaisena kaikissa mittauspisteissä. Luonnon vedet ovat yleensä hieman happamia. Tässä suhteessa Honkasalon kaivosta mitattu ph-arvo 7 on jokseenkin poikkeuksellinen (kuva 40). Kuva 40. Pohjavedestä analysoidut ph-arvot Pohjavesien rautapitoisuus on vaihdellut vuosittain pohjavesiputkessa PVP1, siten että keväällä otetuissa näytteissä pitoisuus on ollut huomattavasti pienempi kuin syksyllä 35

36 otetuissa näytteissä, poikkeuksena vuosi 2014, jolloin kevään ja syksyn pitoisuus oli lähes sama (kuva 41). Pohjavesiputken PVP2 rautapitoisuus on ollut vuosittain alhainen ja melko tasainen. Honkasalon kaivon rautapitoisuus on ylittänyt ajoittain STM:n asetuksen 401/2001 laatusuositusrajan 200 µg/l (kuva 42). Kuva 41. Paaskallion pohjavesiputkesta PVP1analysoidut rautapitoisuudet. Kuva 42. Paaskallion pohjavesiputken PVP2 ja Honkasalon kaivon rautapitoisuudet. Honkasalon kaivon ammoniumpitoisuus on ollut määritysrajan ja STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen alle (kuva 43). 36

37 Kuva 43. Honkasalon kaivon ammoniumpitoisuudet. Honkasalon kaivon sulfaattipitoisuus on ollut alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen (kuva 44). Kuva 44. Honkasalon kaivon sulfaattipitoisuudet. Honkasalon kaivon nitraattipitoisuus on ollut alle STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksen (kuva 45). 37

38 Kuva 45. Honkasalon kaivon nitraattipitoisuudet. Honkasalon kaivon nitriittipitoisuus on ollut määritysrajan tai STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksen alle (kuva 46). Kuva 46. Honkasalon kaivon nitriittipitoisuudet. Honkasalon kaivon COD Mn -pitoisuus on ollut määritysrajan ja STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen alle (kuva 47). 38

39 Kuva 47. Honkasalon kaivon COD Mn -pitoisuudet. Väriluku on ajoittain ollut korkea pohjavesiputkessa PVP1. Pohjavesiputken PVP2 väriluku on pysynyt alhaisempana (kuva 48). Honkasalon kaivon väriluku on pysynyt alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Suositus on ylittynyt keväällä Suositusta on sivuttu keväällä 2008, syksyllä 2013 ja syksyllä 2015 (kuva 49). Kuva 48. Pohjavesiputkien PVP1 ja PVP2 väriluvut. 39

40 Kuva 49. Honkasalon kaivon väriluvut. Honkasalon kaivon TOC-pitoisuus on lähtenyt voimakkaaseen nousuun vuonna 2013, mutta laskenut rajusti vuonna 2014 (kuva 50). Kuva 50. Honkasalon kaivon TOC-pitoisuus. Honkasalon kaivon kloridipitoisuus on pysynyt alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen (kuva 51). 40

41 Kuva 51. Honkasalon kaivon kloridipitoisuus. 9.5 Paaskallion suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailun yhteenveto ja suotoveden aiheuttama kuormitus Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden biologinen hapenkulutus on pääsääntöisesti pysynyt alhaisena. Vuonna 2010 on suotovesialtaan biologinen hapenkulutus ollut selvästi korkeampi kuin ojista mitattu pitoisuus. Syksyllä 2015 kaikkien näytepisteiden biologinen hapenkulutus on ollut nousussa (kuva 52). Kuva 52. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan biologinen hapenkulutus. 41

42 Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden kemiallinen hapenkulutus ei eroa suuresti toisistaan. (kuva 53). Kuva 53. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kemiallinen hapenkulutus. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden kokonaisfosforipitoisuus ei eroa suuresti toisistaan. Ainoastaan vuonna 2010 on suotovesialtaan pitoisuus ollut selvästi korkeampi kuin ojista mitattu pitoisuus (kuva 54). Kuva 54. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kokonaisfosforipitoisuus. Paaskallion suotovesialtaan veden kokonaistyppipitoisuus on ollut enimmäkseen huomattavasti korkeampi kuin ojien vedessä. Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin syksyn 42

43 näytteissä kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa ojapisteissä suurempi kuin suotovesialtaassa (kuva 55). Kuva 55. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kokonaistyppipitoisuus. Paaskallion suotovesialtaan veden sähkönjohtokyky on ollut enimmäkseen huomattavasti korkeampi kuin ojien vedessä. Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin syksyn näytteissä sähkönjohtavuus oli ojapisteissä 2 ja 3 suurempi kuin suotovesialtaassa (kuva 56). Kuva 56. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan sähkönjohtokyky. Paaskallion näytepisteissä matalin ph-arvo (5) on ollut ojassa 2. Korkein ph-arvo (8,0) on ollut suotovesialtaassa (kuva 57). 43

44 Kuva 57. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan ph-arvo. Paaskallion näytepisteistä otettujen vesinäytteiden lämpötila vaihtelee näytteenottoajankohdasta riippuen (kuva 58). Kuva 58. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan lämpötila. Paaskallion suljetulta kaatopaikalta syntyy vuosittain vaihteleva määrä suotovesiä, (kuva 59) joiden määrään vaikuttaa omalta osaltaan vuotuinen sademäärä. Kuivina ja kylminä vuosina suotovesiä on luonnollisesti vähemmän kuin sateisina ja lauhoina vuosina. 44

45 Kuva 59. Paaskallion suljetulta kaatopaikalta muodostuvan suotoveden vuotuinen määrä. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotovesien biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen aiheuttama kuormitus on laskenut huomattavasti vuoden 2000 tasosta (kuvat 60 67). Kuva 60. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden biologisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. 45

46 Kuva 61. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden biologisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuodessa. Kuva 62. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kemiallisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. 46

47 Kuva 63. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kemiallisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuodessa. Kuva 64. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaisfosforin aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. 47

48 Kuva 65. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaisfosforin aiheuttama kuomitus vuodessa. Kuva 66. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaistypen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa. 48

49 Kuva 67. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaistypen aiheuttama kuomitus vuodessa. 9.6 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaatopaikkakaasutarkkailun yhteenveto Paaskallion kaatopaikkakaasuja on mitattu kaksi kertaa vuodessa kahdesta kaasunkeräysputkesta. Mitattavat komponentit ovat metaani, hiilioksidi ja happi. Pitoisuuksissa näyttäisi olevan vuodenaikaisvaihtelua (kuvat 68 70). Kuva 68. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut metaanipitoisuudet. 49

50 Kuva 69. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut hiilidioksidipitoisuudet. Kuva 70. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut happipitoisuudet. 10. KUORMITUS (JÄRVELÄN LAITOKSET) 10.1 Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet Kärkölän kunnan kanssa on voimassaoleva teollisuusjätevesien johtamissopimus. Sopimus uusittiin joulukuussa 2011 ja on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Tukkialtaan flotaatio-puhdistamoa käytetään jatkuvatoimisesti, jotta voidaan varmistaa että kaikki kunnan viemäriin johdettava allasvesi on asianmukaisesti esikäsiteltyä. 50

51 Jätevesisopimuksen mukaisen tarkkailun perusteella voidaan todeta, että Koskisen Oy täyttää normaalitilanteessa jätevesisopimuksen vaatimukset täysin. Vuonna 2014 Koskisen Oy:n Tehdastien ja Mäntsäläntien alueilta johdettiin jätevesiä Kärkölän kunnan viemäriin yhteensä m 3 (kuva 71). Tehdastien osuus oli m 3 ja Mäntsäläntien alueen osuus oli m 3. Kuva 71, Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut jätevedet vuosina Kärkölän kunnalle Tehdastien alueelta johdettujen jätevesien laatua on tutkittu kahden kuukauden välein otetuin 24 tunnin kokoomanäyttein. Taulukossa 3 on esitetty näytteiden tuloksia vuodelta Tulosten mukaan vuonna 2015 ei ole ylitetty jätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Taulukossa 4 on esitetty Tehdastien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat vuodelta

52 Päiväys Rajaarvo Analyysi ja yksikkö ph 7,3 7,1 7,2 7,4 7,6 7,4 6,5 11 BOD7ATU (mgo 2 /l) CODCr (mg/l) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (mg P/l) 8,1 8,2 8,1 7,3 4,4 12 Kokonaistyppi (mg N/l) määrä (m 3 /d) 214,3 285,6 199,9 178,6 37,2 144,4 480 Sulfaatti (mg/l) 5,2 5,3 5,7 9,0 14 8,3 400 sähkönjohtokyky (ms/m) ammoniumtyppi (mg N/l) 11 9, Arseeni, (mg/l) 0,0023 0,1 Elohopea, (mg/l) <0, ,01 Kadmium, (mg/l) 0,0018 0,01 Kromi, (mg/l) 0,012 1,0 Kupari, (mg/l) 0,035 2,0 Lyijy, (mg/l) 0,0075 0,5 Nikkeli, (mg/l) 0,011 0,5 Sinkki, (mg/l) 0,70 3,0 Tina, (mg/l) 0,043 2,0 Vanadiini, (mg/l) 0,010 0,5 Formaldehydi, (mg/l) 0,05 3 Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), (mg/l) 4,0 150 Öljyhiilivetyjakeet (C10-C21), (mg/l) 0, Öljyhiilivetyjakeet (C21-C40), (mg/l) 3,7 150 Haihtuvat hiilivedyt, VOC (µg/l) tod. BTEX yhteensä 3000 Tolueeni, (µg/l) 460 p-isopropyylitolueeni (µg/l) <0,5 Etanoli (µg/l) <2 Propanoli (µg/l) <0,5 Alfa-pineeni (µg/l) 3 Beta-pineeni (µg/l) 1 Delta-kareeni (µg/l) <0,5 Limoneeni (µg/l) <0,5 DMS (dimetyylisulfidi) (µg/l) 18 asetoni (mg/l) 0,1 Fenoliset yhdisteet (µg/l) tod yhteensä ,6-dikloorifenoli (µg/l) <0,12 2-kloorifenoli (µg/l) 0,15 4-kloorifenoli (µg/l) <0,12 bisfenoli A, (µg/l) 1,6 Fenoli, (µg/l) 110 o-kresoli, (µg/l) 43 m-kresoli, (µg/l) 35 52

53 p-kresoli, (µg/l) 280 Resorsinoli, (µg/l) 25 AOX, (µg/l) 0,047 Lämpötila ( o C) 24,4-33,5 19,1-38,0 22,5-38,8 21,0-37,1 27,5-35,0 26,0-38,7 max 40 Taulukko 3. Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle, Tehdastien alueelta johdettujen jätevesien analyysitulokset vuodelta 2015 VUOSI 2015 (kg/a) (kg/d) raja-arvo (kg/d) BOD7ATU (kg) 15012,65 41, CODCr (kg) 51353,11 140, Kiintoaine (kg) 15579,88 42, Kokonaisfosfori (kg) 363,78 1,00 Kokonaistyppi (kg) 1686,56 4,62 määrä (m 3 ) 45378,3 TOC (kg) 20874,02 57,19 Taulukko 4. Tehdastien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat 2015 Kuvissa on esitetty Tehdastien alueen jätevesistä analysoitujen aineiden (BOD, COD, kiintoaine, kokonaistyppi ja -fosfori) pitoisuuksia (keskiarvona) vuosilta Kuva 72. Tehdastien alueen jäteveden biologinen hapenkulutus

54 Kuva 73. Tehdastien alueen jäteveden kemiallinen hapenkulutus Kuva 74. Tehdastien alueen jäteveden kiintoainepitoisuus

55 Kuva 75. Tehdastien alueen jäteveden kokonaisfosforipitoisuus Kuva 76. Tehdastien alueen jäteveden kokonaistyppipitoisuus Kärkölän kunnalle Mäntsäläntien alueelta johdettujen jätevesien laatua on tutkittu kolme kertaa vuodessa otetuin 16 tunnin kokoomanäyttein. Taulukossa 5 on esitetty näytteiden tuloksia vuodelta Tulosten mukaan vuonna 2015 ei ole ylitetty jätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Taulukossa 6 on esitetty Mäntsäläntien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat vuodelta

56 Päiväys Raja-arvo Analyysi ja yksikkö ph 8,4 10,0 8,5 6,5 11 BOD7ATU (mgo 2 /l) CODCr (mg/l) Kiintoaine (mg/l) Kokonaisfosfori (mg P/l) 8,8 11 4,2 Kokonaistyppi (mg N/l) määrä (m 3 /d) 15,8 31,9 38,4 150 Sulfaatti (mg/l) sähkönjohtokyky (ms/m) ammoniumtyppi (mg N/l) 64 Arseeni, (mg/l) <0,0020 0,1 Elohopea, (mg/l) <0, ,01 Kadmium, (mg/l) 0, ,01 Kromi, (mg/l) 0,0087 1,0 Kupari, (mg/l) 0,13 2,0 Lyijy, (mg/l) 0,0021 0,5 Nikkeli, (mg/l) <0,0050 0,5 Sinkki, (mg/l) 0,12 3,0 Tina, (mg/l) 0,11 2,0 Vanadiini, (mg/l) 0,0020 0,5 Formaldehydi, (mg/l) 0,04 3 Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), (mg/l) 1,0 150 Öljyhiilivetyjakeet (C10-C21), (mg/l) 0, Öljyhiilivetyjakeet (C21-C40), (mg/l) 0, Haihtuvat hiilivedyt, VOC (µg/l) tod BTEX yhteensä 3000 Tolueeni, (µg/l) 18 Asetoni (mg/l) 0,2 Etanoli (mg/l) 2 Propanoli (mg/l) <0,5 2-etyyli-1-heksanoli (mg/l) 0,1 DMS (dimetyylisulfidi) (µg/l) 7 Fenoliset yhdisteet (µg/l) tod. yhteensä bisfenoli A, (µg/l) 0,71 Fenoli, (µg/l) 110 p-kresoli, (µg/l) 370 resorsinoli (µg/l) <1,2 2-kloorifenoli (µg/l) <0,12 4-kloorifenoli (µg/l) <0,12 2,4,6-trikloorifenoli (µg/l) <0,12 Lämpötila ( o C) 10 27, max 40 Taulukko 5. Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle Mäntsäläntien alueelta johdettujen jätevesien analyysitulokset vuodelta

57 VUOSI 2015 (kg/a) (kg/d) raja-arvo (kg/d) BOD7ATU (kg) 1823,98 5,00 90 CODCr (kg) 4097,92 11, Kiintoaine (kg) 1369,99 3,75 90 Kokonaisfosfori (kg) 96,42 0,26 Kokonaistyppi (kg) 743,25 2,04 määrä (m 3 ) 12052,7 Taulukko 6. Mäntsäläntien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat 2015 Kuvissa on esitetty Mäntsäläntien alueen jätevesistä analysoitujen aineiden (BOD, COD, kiintoaine, kokonaistyppi ja -fosfori) pitoisuuksia (keskiarvona) vuosilta Kuva 77. Mäntsäläntien alueen jäteveden biologinen hapenkulutus

58 Kuva 78. Mäntsäläntien alueen jäteveden kemiallinen hapenkulutus Kuva 79. Mäntsäläntien alueen jäteveden kiintoainepitoisuus

59 Kuva 80. Mäntsäläntien alueen jäteveden kokonaisfosforipitoisuus Kuva 81. Mäntsäläntien alueen jäteveden kokonaistyppipitoisuus

60 10.2 Hähkäjärveen johdettavat vedet Kaikki tukkien kasteluvedet johdetaan Hähkäjärven rantaan rakennettuihin, suljettuihin tukkien kasteluvesialtaisiin, joista ne ohjataan takaisin tukkien kasteluun. Lisävettä tukkien kasteluun otetaan ensisijaisesti Tehdastien tehdasalueen hule- ja jäähdytysvesistä, joita johdetaan myös Hähkäjärven rantaan rakennettuihin, suljettuihin tukkien kasteluvesialtaisiin. Tukkien kasteluvedet ovat olleet jo vuosia suljetussa kierrossa ja ylivuodot Hähkäjärveen tulevat sadevesistä sekä puhtaista jäähdytysvesistä. Vuonna 2009 Koskisen Oy sai Hämeen ympäristökeskukselta lausunnon, jonka mukaisesti Hähkäjärveen johdettiin tukkien kasteluvettä välisenä aikana. Kuvassa 82 on esitetty Hähkäjärveen ja rannan suljettuihin altaisiin johdettujen vesien määrä vuosina Vuonna 2015 hulevesien määrä kasvoi, koska sademäärä oli edellisvuotta suurempi. Kuva 82. Hähkäjärveen ja rannan suljettuihin altaisiin johdetut vedet vuosina Hähkäjärven tilan kehitys Hähkäjärven tilan kehitystä seurataan kaksi kertaa vuodessa järvestä otettavilla tarkkailunäytteillä. Vuosina näytteitä otettiin vain kerran vuodessa, joten taulukoissa 7 ja 8 on esitetty vertailtavuuden vuoksi vain kesän mittaustulokset. Kuvissa on puolestaan kuvattu Hähkäjärven tilan kehitystä vuosina Vuonna 2009 ( ) tapahtunut tukkien kasteluveden ottaminen suoraan Hähkäjärvestä ja veden palauttaminen Hähkäjärveen saostusaltaiden kautta ei näytä aiheuttaneen huonontavaa muutosta järven tilassa. Kesän 2015 sateisuuden oletetaan aiheuttaneen nousua biologisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen osalta. 60

61 Hähkäjärven tilan kehitys Kiintoaine (mg/l) , Sähkönjohtavuus (ms/m) 24,9 23,9 22,6 22,1 20,3 23, ,5 25,2 26, ph 8,3 7,7 7,7 9,4 7,9 7,7 8,8 8,6 8,5 9,5 9,2 9,1 8,1 8,5 COD Mn (mgo2/l) BHK7 (mgo2/l) Kokonaistyppi (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Näkösyvyys (m) 0,3 0,7 0,2 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,15 0,2 0,2 0,4 0,2 0,2 Taulukko 7 Hähkäjärven tilan kehitys Hähkäjärven tilan kehitys Kiintoaine (mg/l) Sähkönjohtavuus (ms/m) ph 9,3 9,4 COD Mn (mgo2/l) BHK7 (mgo2/l) Kokonaistyppi (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Näkösyvyys (m) 0,2 0,1 Taulukko 8 Hähkäjärven tilan kehitys

62 Kuva 83. Kokonaistypen ja -fosforin määrän kehitys Hähkäjärvessä Kuva 84. Kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen kehitys Hähkäjärvessä

63 Kuva 85. Kiintoaineen määrän kehitys Hähkäjärvessä Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Suomen sisävesien järvien kokonaisfosforin keskiarvopitoisuus on 23 g/l. Hähkäjärvessä pitoisuus oli suoritetuissa mittauksissa 420 g/l (taulukko 8), eli noin 18- kertainen keskiarvoon verrattuna. Vesistön rehevyystasoa voidaan arvioida kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Erittäin reheviksi luokitellaan vesistöt joiden kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100 g/l. Laatuluokaltaan yli 100 g/l kokonaisfosforipitoisuuden omaavat järvet luokitellaan luokkaan huono. Hähkäjärven fosforipitoisuuden määrä on laskenut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Pitoisuus on kuitenkin pienempi kuin pahimpina vuosina. Järven ulkoinen kuormitus on poistunut, mutta sisäisellä kuormituksella on vielä vaikutusta (kuva 83). Vesistön rehevyystasoa voidaan arvioida myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella. Hähkäjärven kokonaistyppipitoisuus oli suoritetuissa mittauksissa 8600 g/l (Taulukko 8). Erittäin reheväksi luokitellaan vesistöt joiden kokonaistyppipitoisuus ylittää 1500 g/l. Biologisella hapenkulutuksella (BOD7) määritetään orgaanisen suhteellisen nopeasti hajoavan aineen määrää vedessä. Sen määrä on pysynyt samankaltaisena vuosien kuluessa, joskin vuonna 2015 on nousua huomattavissa (kuva 84). Kemiallinen hapenkulutus (COD) osoittaa näytteessä olevan kemiallisesti hapetettavissa olevan ainemäärän. Kemiallisessa hapetuksessa hapettuvat muutkin yhdisteet kuin vain orgaaniset. Kemiallinen hapenkulutus on laskenut rajusti vuonna 2015 palautuen aikaisempien vuosien tasolle (kuva 84). 63

64 Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin tuloksia, voidaan todeta, että Hähkäjärven tila on huono. Vaikka tukkien kasteluvesi on saatu suljettuun kiertoon, ei Hähkäjärven tila ole nopeasti parantunut. Järvi on rehevöitynyt ja erityisesti talviaikana matalan vähähappisen järven sisäinen kuormitus on ollut niin voimakasta, ettei ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ole aiemmin saavutettu oleellista kehitystä. Kuitenkin aivan viimevuosina on ollut havaittavissa pientä järven tilan parantumista ja varsinkin talviaikaan mitatut fosforipitoisuudet ovat huomattavasti pienentyneet 80- ja 90-luvun pitoisuuksista. Tämä tarkoittaa talviaikaisen sisäisen kuormituksen kääntyneen laskuun ja näin ollen järven tila on alkanut pikkuhiljaa parantua (kuva 86). Kuva 86. Kokonaisfosforin määrä Hähkäjärvessä talvisin Mäntsäläntien alueen kondenssivesien käsittely maasuodattamossa Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella suoritetaan sahalta tulevien tuotteiden (sahatavara) kuivausta ns. kamarikuivaamoissa. Kuivauksessa muodostuva kondenssivesi johdetaan välisäiliöön. Välisäiliön täytyttyä kondenssivesi pumpataan automaattisesti maasuodattamoon, jossa kondenssivesi puhdistuu. Kuvissa on esitetty välisäiliöön tulevasta ja maasuodattamosta lähtevästä kondenssivedestä tehtyjen analyysien tuloksia vuosilta (vuodesta 2013 alkaen analysointi tehty vain kerran vuodessa). Maasuodattamosta lähtevälle vedelle asetetut ympäristölupaehdot ovat: BOD7atu max. 50mg/l puhdistusteho väh. 90%, COD Cr max. 200 mg/l puhdistusteho väh. 75%, kokonaistyppi max. 2 mg/l kokonaisfosfori max. 1 mg/l Kuvista nähdään, että em. ehdot ovat täyttyneet vuosina

65 Kuva 87. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden biologinen hapenkulutus Kuva 88. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kemiallinen hapenkulutus

66 Kuva 89. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kokonaisfosforipitoisuus Kuva 90. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kokonaistyppipitoisuus

67 Kuva 91. Maasuodattamon puhdistusteho biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta Päästöt ilmaan (Järvelän laitokset) Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toiminnassa syntyy päästöjä ilmaan prosessipäästöinä sekä päästöinä kattilalaitoksilta. Prosessipäästöinä syntyy hiukkas-, rikkidioksidi-, typen oksidi- ja VOC-päästöjä ja kattilalaitoksilta pääsee ilmaan hiukkas-, rikkidioksidi-, typen oksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Ilmapäästöjen laskennan perusteita on tarkennettu vuosina raportoinnin kehittämisen yhteydessä ja rikkidioksidin ja typpidioksidin laskentaperusteet ovat muuttuneet, joten vertailukelpoisia tuloksia on seitsemältä vuodelta. VOC - päästöt tarkentuivat vuonna 2004 tehdyn selvityksen täydennyksen perusteella, eikä raportointi perustu enää aiempina vuosina käytössä olleeseen laskentataulukkoon. VOC-päästöt olivat vuonna 2015 yhteensä 164,0 tn (kuva 92). Vaneritehtaan osalta VOC-päästöjen nousu johtuu tuotantomäärän kasvusta ja lastulevytehtaan osalta lasku edellisen vuoden päästöihin verrattuna johtuu tuotantomäärän pienentymisestä. 67

68 Kuva 92. VOC-päästöt prosesseista (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kattilalaitosten päästöjen tarkkailulle on laadittu mittaussuunnitelma. Jatkuvassa käytössä olevien ns. pääkattiloiden päästöt mitataan vähintään kahden vuoden välein. Varakattiloiden päästöt mitataan 5 vuoden tai 4000 käyttötunnin jälkeen. Vuonna 2015 mitattiin varakattilana käytettävän Finreila-kattilan päästöt. Ilmapäästöjen suhteen ei ole tapahtunut merkittäviä päästöjen muutoksia vuoden 2015 aikana. Kattiloista syntyvät rikkidioksidipäästöt ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, koska raskaan polttoöljyn käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt. Näin ollen myös fossiilisista polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat myös pysyneet alhaisena. Vuonna 2015 hieman lisääntynyt lämpöenergian tarve näkyy kattiloissa syntyvien NO x -päästöjen hienoisena kasvuna. Kattiloiden hiukkaspäästöt nousivat, koska Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuri oli poissa käytöstä lähes 118 vuorokautta. (kuvat 93-96). Koskipower Oy:n kattilalaitoksen käyttöönotto, lastunkuivauksen savukaasupesurin käyttöönotto sekä Sermet-kattilan päästöjen pienentämistoimenpiteet ovat pitäneet päästöt alhaisella tasolla verrattuna vuotta 2006 edeltävään tasoon. (kuvat 90-98). 68

69 Kuva 93. Rikkidioksidipäästöt prosesseista ja kattilalaitoksilta (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kuva 94. Typenoksidipäästöt prosesseista ja kattilalaitoksilta (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 69

70 Kuva 95. Kattilalaitosten fossiilisista polttoaineista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kuva 96. Hiukkaspäästöt prosesseista ja kattiloista vuosina (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) 70