KOAS 40 VUOTTA AITOA. keski-suomen opiskelija-asuntosäätiön toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 KOAS 40 VUOTTA AITOA OpiskelijaELÄMÄÄ keski-suomen opiskelija-asuntosäätiön toimintakertomus

2 KOAS 40 VUOTTA AITOA OpiskelijaELÄMÄÄ Merkittävin syy Koasin perustamiselle oli kuitenkin opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä Raimo Mäki-Otava 40. juhlavuoden toimintakertomus 2 SISÄLLYS: Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen kertomus säätiön toiminnasta 4 Päätöksentekijät 7 Tulevaisuuden näkymät ja riskit 8 Asuntoja kaikille opiskelijoille 12 Säätiötoiminnan konkari 14 Konekirjoitustaito oli arvossaan 17 Viestintä ja markkinointi 19 Aktiivista asukastoimintaa 20 Kohti keskustakampusta 23 Koti asukkaan silmin 25 Koas vuosien varrelta 26 Tuloslaskelma 28 Tase 30 Rahoituslaskelma 32 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 33 Tasetta koskevat liitetiedot 34 Muut liitetiedot 37 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 38 Tilinpäätösmerkintä 38 Tilintarkastuskertomus 39 Valokuvat: Anni Korhonen ja Koasin arkisto Henkilöhaastattelut: Anne Repo ja Anniina Nykänen Taitto: Zeniitti

3 toimitusjohtajan katsaus Säätiön 40. toimintavuosi oli ennätyksellisen matalan korkotason vuosi. Koasin toimintavuosi 2014 oli hyvä. Säätiö hyötyi matalasuhdanteen synnyttämästä alhaisesta korkotasosta ja rakentamisen kustannustason alentumisesta. Toimintavuonna yleinen korkotaso laski ennätyksellisen alhaalle, vuoden lopulla 12 kk euribor oli 0,325 %. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso mahdollisti hyvän tuloksen. Tilikauden voitto oli , joka osittain käytetään tulevien peruskorjausinvestointien omarahoitusosuuksiin. Toimintavuonna ei rakennettu uusia taloja, mutta suunniteltiin sitäkin enemmän sekä uudisrakennus- että peruskorjaushankkeita. Uudisrakennuskohteita suunniteltiin Heikinkadulle, keskusseurakuntatalon yhteyteen sekä Hämeenkadulle. Näiden kohteiden toteutus käynnistynee Heikinkadun osalta vuonna 2015, keskusseurakuntatalon osalta vuonna 2016 ja Hämeenkadun kohteen rakennustyöt aloitettaisiin vuonna Etelä-Kekkolan kohteen viiden talon peruskorjaus toteutetaan siten, että A ja B-talot ovat peruskorjauksessa ja C, D ja E-talot Soluasunnot muutetaan yksiöiksi sekä perheasunnoiksi. Kohteessa on huoneistoalaa yhteensä hym2, josta liiketilaa on 180 hym2. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö perustettiin vuonna 1975 rakennuttamaan Jyväskylässä opiskeleville vuokra-asuntoja. Tässä juhlavuoden laajennetussa toimintakertomuksessa valotetaan henkilöhaastatteluilla menneitä vuosia. Valokuvina on käytetty Koasin arkistosta nostettuja ajankuvia eri vuosikymmeniltä. Määrälliset asuntotavoitteet ovat muuttuneet vuosien aikana laadullisiksi. Lähiösolut ovat vaihtuneet keskustayksiöihin. Rappujen ilmoitustaulut ovat kännyköissä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat moninkertaistuneet. Yksi asia on pysynyt samana. Opiskelijalle asunto on aina ollut tärkeä, se on ollut sekä koti että työpaikka. Kiitän säätiön henkilöstöä, hallinnossa toimineita ja sidosryhmiä onnistuneen vuoden 2014 lisäksi myös menneistä vuosista. Yhdessä on ollut ilo palvella opiskelijoita. Matti Tanskanen toimitusjohtaja 3

4 hallituksen kertomus säätiön toiminnasta SÄÄTIÖN TARKOITUS Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön tarkoituksena on opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen rakennuttamalla, ylläpitämällä ja vuokraamalla vuokra-asuntoja. Lisäksi säätiö voi huolehtia jo opintonsa päättäneiden nuorten vuokra-asunnoista sekä harjoittaa ja tukea myös muuta nuorison asuntotilannetta helpottavaa sekä kansainvälistä opiskelija-, tutkijaja nuorisovaihtoa edistävää asuntotuotantoa ja osallistua asumisoikeusasuntojen tuottamiseen. Tilivuosi oli säätiön 40. toimintavuosi. YMPÄRISTÖTEKIJÄT Säätiö toimii Jyväskylän kaupungissa, jossa opiskelijoita on yhteensä noin Yliopistossa opiskelee , ammattikorkeakoulussa 8 500, ammattiopistossa ja muissa oppilaitoksissa 500 opiskelijaa. ORGANISAATIO Vuoden 2014 lopulla säätiön vakituisessa palveluksessa oli 15 henkilöä. Vuokraustoimessa oli 5 henkilöä, kiinteistötoimessa 6 henkilöä ja hallinto- ja taloustoimessa 4 henkilöä. Säätiön toimitusjohtajana toimi Matti Tanskanen, johtoryhmään kuuluivat lisäksi kiinteistöpäällikkö Juha Wennström, asiakkuuspäällikkö Tiia Matilainen, kiinteistöinsinööri Satu Varstala ja talouspäällikkö Riikka Kammonen asti sekä talouspäällikkö Anu Nenonen 1.7. lähtien. ASUNTOJEN VUOKRAUS 6377 jyväskylässä 4154 opiskelija-asuntopaikkaa 1913 koas JYY 167 JAO 143 MUUT Säätiöllä oli toimintavuoden lopussa asuntopaikkaa. Asuinhuoneistoja oli vuoden lopussa yhteensä kappaletta. Asunnoista yksiöitä oli 756 kpl (32 %), perheasuntoja 633 kpl (27 %) ja soluasuntoja 967 kpl (41 %). Uusia asuntohakemuksia käsiteltiin vuoden aikana kappaletta. Hakemusten määrä pieneni neljä prosenttia edellisvuodesta. Suurin kysyntä kohdistui yksiöihin ja keskustassa oleviin asuntoihin. Asuntojen vuokratuotosta laskettu taloudellinen käyttöaste parani hieman edellisvuodesta ollen 96,4 prosenttia. 4

5 KIINTEISTÖT Toimintavuoden lopussa säätiö omisti ja hallinnoi yhteensä 70 kerrostaloa. Taloissa oli yhteensä huoneistoalaa m2. Asuinhuoneistoja oli yhteensä kappaletta ja niissä yksittäisiä asuntopaikkoja Edellisestä vuodesta kasvoi käytössä olleet hyötyneliöt 3,8 prosenttia. Asukkailta ei peritä erillisiä sähkö-, tietoverkko-, vesi- tai pesulamaksuja, joten nämä kulut ovat osana hoitokuluja. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito sekä huolto- ja siivouspalvelut ostettiin kiinteistönhuoltoyhtiöiltä. Isännöinti ja osa kunnossapitotöistä suoritettiin omalla henkilökunnalla. Vuosikorjauksiin käytettiin rahaa selvästi edellisvuotta enemmän (edellisvuonna ). Suurimmat menoerät olivat kylpyhuoneremontit, asuntojen pintaremontit, LVI-järjestelmien korjaukset, sähkökorjaukset ja parvekkeiden korjaukset. Erilaisilla energiansäästötoimilla on pienennetty sähkön, lämmön ja veden kulutuksia. Toimintavuonna panostettiin lämmitysjärjestelmien uusimiseen sekä niiden säätöihin. Energiakulujen, eli lämmön, sähkön ja veden osuus hoitokuluista oli 32,4 % (32,8 %), eli vuodessa. Useamman vuoden ajan toteutetuilla energiansäästötoimilla saavutetaan noin laskennallinen säästö vuosittain. Onnistuneet energiansäästötoimet ovat mahdollistaneet 3,5 prosenttia alemman vuokratason. Vuokraustoiminnan tilastotietoja Asuntohakemuksia, (kpl) Uusia sopimuksia, (kpl) Asuntojen käyttöaste, (%) 96,4 96,3 96,3 96,3 96,6 Hoitokulut /m2/kk Hoitokulut yhteensä, /m2/kk 6,60 6,30 5,97 5,75 5,68 Energia ja vesi, /m2/kk 2,14 2,07 2,11 2,02 2,03 Huollon ostopalvelut, /m2/kk 1,13 1,11 1,04 1,07 0,97 Tietoverkkokulut, /m2/kk 0,21 0,19 0,24 0,19 0,19 Korjaukset, /m2/kk 1,19 1,03 0,82 0,69 0,79 kiinteistöjen energian ja veden kulutustiedot Lämpö kwh/rm 3 33,2 34,9 39, ,3 Lämpö kwh/rm 3 normeerattu 35,5 37,4 39,1 40,0 41,4 Sähkö kwh/rm 3 15,6 15,7 16,0 16,3 16,9 Vesi l/asukas/vrk Toimintavuoden lopussa ei ollut rakenteilla uudis- eikä peruskorjauskohteita. Uudisrakentamisen osalta käynnistettiin Heikinkadun kohteen suunnittelu. Etelä-Kekkolan kohteen viiden asuinkerrostalon peruskorjaus suunniteltiin ja toteutuksen rakennusurakat kilpailutettiin. Rakentaminen käynnistyi tammikuun alussa

6 TALOUS Säätiön kiinteistöjen tuotot olivat tilikaudella , mikä oli ja 4,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin myyntivoittokirjaukset nostivat tuottoja. Asuntovuokria ei korotettu lainkaan toimintavuoden aikana. Keskivuokra oli 11,62 /m2/kk. Alin kohteen keskivuokra oli 9,77 /m2/kk Roninmäen kohteessa ja ylin 15,05 /m2/kk uusissa keskustan Ratapihan ja Kotiraiteen kohteissa. Vuokraan sisältyvät vesi-, sähkö-, pesutupa-, sauna- ja tietoverkkomaksut. Kiinteistöjen hoitokulut olivat tilikaudella yhteensä , hoitokulut kasvoivat edellisvuodesta , muutosprosentti oli 8,0 %. Hoitokateprosentti aleni selvästi, ollen 44,3 % (edellisvuonna 51,3 %). Toimintavuoden hoitokate oli , (edellisvuonna ). Luottotappioita kirjattiin ( ) ja jälkiperintätuottoja kertyi (6 670 ). Vuokrasaamisia oli ( ). Säätiön rahoitustuotot ja -kulut olivat ( ). Pitkäaikaista vierasta pääomaa ei nostettu lainkaan ( ). Lainoja lyhennettiin ( ). Toimintavuoden investoinnit olivat yhteensä ( ). Tilikauden poistot olivat yhteensä ( ). Tilikauden voitto oli ( ). hoitokate ja rahoituksen tunnusluvut Hoitokate, % 44,3 51,3 47,1 47,4 46,1 Omavaraisuusaste, % 15,0 13,0 10,4 10,0 9,0 Tulorahoitusprosentti, % 33,7 40,7 31, ,9 Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v. 16,6 13,5 19,4 18,5 18,7 6

7 PÄÄTÖKSENTEKIJÄT HALLINTO Säätiön valtuuskuntaan kuului toimintavuonna 24 jäsentä. Valtuuskuntaan valitsee Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kahdeksan edustajaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO viisi edustajaa, ammattiopiston opiskelijakunta JAMO yhden edustajan sekä AsuVa kaksi asukasedustajaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Antti Yli-Tainio ja varapuheenjohtajana toimi Markku Ikkala. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Valtuuskunnan jäseninä olivat vuonna 2014: JYY Antti Yli-Tainio, pj Dorrit Hämäläinen Pasi Ikonen Arttu Karila Joonas Könttä Tuomas Nurmi Jani Tanskanen Nora Vähäkangas JAMKO Miia Holm Joni Launonen Tarleena Marttila Olli Molander Sami Singh Jyväskylän kaupunki Markku Ikkala, vpj Leena Kaskivaara Sonja Kärkkäinen Kati Rannanpiha Jari Rouhiainen Hannu Murisoja Henrik Petäjäjärvi Anni Turunen AsuVa Katriina Ojala Mirja Airos JAMO Heidi Kosamo Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, josta vähintään kahden tulee olla asukastoimikuntien esittämiä asukasedustajia. Säätiössä päätösvaltaa käyttää hallitus. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2014: Esa Salokorpi, puheenjohtaja, Minna Oinas, varapuheenjohtaja, Kalle Jokinen, Mikko Lepo, Minna Koivisto, Sasa Sokka, Kosti Pynnönen, Karoliina Vainikainen ja Lasse Vuori. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa (edellisvuonna 8). Pöytäkirjamerkintöjä kertyi 99 asiasta (82). Asukkaita edustavat asukastoimikunnat parantavat asumisviihtyvyyttä sekä toimivat asukasdemokratiaeliminä. Toimikunnat hankkivat yhteisiä käyttötavaroita, huolehtivat yhteistiloista sekä järjestävät asukkaiden tilaisuuksia kuten pihatalkoita ja pikkujouluja. Asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunnan (AsuVa) puheenjohtajana toimi Sasa Sokka ja sihteerinä Maija Valkeapää ja Marko Lehtonen. Toimintavuoden aikana järjestettiin perinteinen koulutustilaisuus. Säätiön tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Pertti Keskinen sekä BDO Audiator Oy päävastuullisena tilintarkastajana HTM, JHTT Jarmo Jäspi. Esa Salokorpi, hallituksen puheenjohtaja 7

8 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA RISKIT Jyväskylä on merkittävä opiskelukaupunki. Jyväskylän korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijamäärien ja aloituspaikkojen muutokset ovat olleet vähäisiä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärien ja asuntojen taloudellisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa jatkuu epävarmuus, joka pitää korkotason alhaisena. Säätiön lähivuosien näkymät ovat vakaat. Säätiö kartoittaa riskejä vuosittain yhtenä osana talousarvioprosessia. Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät kysynnän muutoksista johtuvaan asuntojen tyhjäkäyttöön. Asuntojen käyttöastetta, vaihtuvuutta sekä hakijoiden määrää seurataan kuukausittain. Merkittävimmät kiinteistöihin liittyvät riskit ovat tulipalo- sekä vesivahinkoriskejä. Säätiön omaisuus, keskeytys ja vastuuvahinkoriskit ovat suojattu vakuutuksilla. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN ARA myönsi tammikuussa 2015 säätiölle ehdollisen varauksen investointiavustuksen myöntämiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainalla. Heikinkadun kohteen rakentaminen alkaisi aikaisintaan elokuussa Eduskunta hyväksyi uuden säätiölain helmikuussa Lain muutos edellyttää myös säätiön sääntöjen muuttamista. Asuntojen vuokrattavuutta varmistetaan rakentamalla uusia asuintaloja sijainniltaan hyville paikoille ja kiinteistöjen säännöllisillä vuosikorjauksilla. Erityisesti asuntojen pintaremonteilla parannetaan niiden haluttavuutta. Säätiön asuntojen käyttöaste ja siten myös taloudellinen tulos pysynee hyvällä tasolla. Säätiö varautuu tuleviin peruskorjauksiin ohjaamalla vuosittaisia voittovaroja investointirahastoon. Rahoituksen riskeistä merkittävin on korkotason ja marginaalien nousu, joka vaikuttaisi säätiön taloudelliseen tulokseen. Suurin osa lainakannasta on arava- ja korkotukilainoja, jotka sisältävät korkoriskiä rajoittavan elementin. Säätiö on suojautunut korkoriskin osalta lainasalkun hajauttamisella ja suojaamalla osan markkinaehtoisesta sekä korkotukilainakannasta. 8

9 Jyväskylä on merkittävä opiskelukaupunki. Jyväskylän korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijamäärien ja aloituspaikkojen muutokset ovat olleet vähäisiä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärien ja asuntojen taloudellisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa jatkuu epävarmuus, joka pitää korkotason alhaisena. Säätiön lähivuosien näkymät ovat vakaat. 9

10 Jyväskylässä on opiskelijaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 8500 Jyväskylän yliopisto Muut oppilaitokset 500 Jyväskylän ammattiopisto

11 Opiskelijoista vuokralla asuu 85 % yksityinen vuokrantantaja 37% 33% opiskelija-asunnot muut vuokranantajat 15% 2% 85% 11% omistusasunto asumisoikeusasunto 2% vanhempien luona 11

12 Asuntoja kaikille opiskelijoille Opiskelija-asunnoista oli ennen kova pula. Kaupunki lahjoitti tontit. 12 Merkittävin syy Koasin perustamiseen oli kuitenkin opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä; opiskelijoille ei löytynyt kaupungista riittävästi vuokra-asuntoja. Raimo Mäki-Otava Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön grand old man, kiinteistöneuvos Raimo Mäki-Otava, muistelee, miten Koasin ensimmäiset talot nousivat 1970-luvun lopulla Keltinmäkeen. - Koko Keltinmäki oli metsää, ja puhelinjohtoja vedettiin ensimmäiseen taloon puita pitkin. Mäki-Otava oli paitsi mukana perustamassa säätiötä myös Koasin ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1975 vuoteen 2004, jolloin hän jäi eläkkeelle. Opiskelija-asuntosäätiöiden perustamiseen vaikutti valtion myöntämän aravalainoituksen muuttuminen. - Lakia muutettiin niin, että osa aravarahoituksesta tuli kohdistaa opiskelija-asuntojen rakentamiseen, Mäki-Otava kertoo. Merkittävin syy Koasin perustamiseen oli kuitenkin opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä; opiskelijoille ei löytynyt kaupungista riittävästi vuokra-asuntoja. Yliopisto-opiskelijoille oli tosin rakennettu Kortepohjan ylioppilaskylää jo vuodenvaihteesta lähtien. Ylioppilaskunnan piireissä vaikutti myös matemaattisten aineiden opiskelija Raimo Mäki-Otava. Hän toimi 1970-luvun alussa muun muassa ylioppilaskunnan rakennustoimikunnan eli Kortepohjatoimikunnan jäsenenä ja sittemmin ylioppilaskunnan rakennussihteerinä eli ylioppilaskyläprojektin vetäjänä. Vuonna 1973 Jyväskylän kaupunki perusti työryhmän selvittämään opiskelija-asuntosäätiön perustamista. Työryhmä oli muuten varsin yksimielinen, mutta ylioppilaskylän asemasta oli eri näkemyksiä. - Osa kaupungin poliitikkoedustajista olisi halunnut ylioppilaskylän liitettäväksi säätiöön, kuten oli tehty esimerkiksi Turussa ja Oulussa. Siihen ei kuitenkaan päädytty. Työryhmä laati säätiölle säännöt. Säädekirja eli perustamisasiakirja allekirjoitettiin alkuvuonna Allekirjoittajina olivat edustajat Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän yliopiston ja lastentarhanopettajaopiston ylioppilaskunnista sekä teknillisen oppilaitoksen ja sairaanhoito-oppilaitoksen oppilaskunnista ja Jyväskylän kauppaopiskelijat ry:stä. Kaupunki lahjoitti talojen tontit aina 1990-luvulle asti. Ilmaisia tontteja Koas sai muun muassa Keltinmäestä, Myllyjärveltä, Roninmäestä, Ristonmaalta ja eri puolilta Kuokkalaa. - Opiskelija-asunnoista oli kova pula, ja opiskelijat ottivat kauimmaisetkin kohteet mielellään vastaan, Mäki-Otava kertoo luvuilla oli yleistä, että huoneet olivat kalustettuja. Nykyisin kalustettuja ovat enää ulkomailta tulevien vaihtoopiskelijoiden asunnot luvun alun uusissa taloissa ja vanhojen peruskorjauksissa ryhdyttiin suosimaan yksiöitä ja perheasuntoja soluasuntojen sijaan. Opiskelijoiden asuminen onkin ollut hieman erilaista joka vuosikymmenellä. Esimerkiksi 1960-luvulla asunnon löytyminen paikkakunnalta saattoi olla ratkaiseva tekijä opiskelupaikan vastaanottamiselle. Karvialta lähtöisin oleva Raimo Mäki-Otavakin valitsi Jyväskylän matemaattisen tiedekunnan Turun sijaan sen vuoksi, kun kuuli inttikaveriltaan, että kampusalueella oli edullinen asuntola, jossa oli 40 paikkaa pojille ja saman verran tytöille.

13 Kiinteistöneuvos Raimo Mäki-Otava toimi Koasin toimitusjohtajana vuosina Opiskeluaikanaan hän oli muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen (1970) ja Suomen ylioppilaskuntien liiton asuntopoliittisen neuvottelukunnan ( ) jäsen.

14 Säätiötoiminnan konkari Säätiötoiminnassa jo konkarin tittelin ansainneelle Markku Ikkalalle on karttunut monipuolinen kokemus siitä, kuinka säätiötä hallinnoidaan ja mikä toiminnassa on vuosien karttuessa muuttunut tai pysynyt ennallaan. Markku Ikkala on ollut mukana Koasin toiminnassa vuodesta 1978 tähän päivään asti. Vuosien varrelle on mahtunut useita erilaisia rooleja sekä valtuuskunnassa että hallituksessa, viimeisimpänä valtuuskunnan puheenjohtajan asema. Koasin toiminnan perusperiaatehan ei ole muuttunut alkuajoista. Koasin tarkoituksena on yhä edelleen rakentaa ja ylläpitää opiskelija- asuntoja, pitäen vuokrataso kohtuullisena. Toiminta on tosin laajentunut ja asuntojen taso tietenkin parantunut alkuajoista, Ikkala kertoo aluksi. Aika ennen Koasia esitellään selkeästi. Hallituksen toiminta on muuttunut vain parempaan suuntaan ja mielestäni viimeisen 20 vuoden aikana jäsenten motivoituneisuus, aktiivisuus ja pätevyys pestiin ovat parantuneet. Ikkala ottaa esiin myös hallituksen ja Koasin henkilöstön tiiviimmän yhteistyön. - Nykyisessä hallituksessa Koasin henkilöstöä edustaa hallituksessa johtoryhmä, josta kunnia kuuluu nykyiselle toimitusjohtaja Matti Tanskaselle. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan Esa Salokorven asiantuntemus ja tuki toimitusjohtajalle on ollut erinomaista. Ja onhan Esa myös ollut yksi tärkeistä hengenluojista Koasin toiminnassa. 14 Koas aloitti uraauurtavan suunnan Jyväskylän seudun opiskelija-asumisessa aloittamalla soluasuntojen rakennuttamisen, jossa sai asua omassa huoneessa. Tästä syystä Koasin asunnot olivat todella haluttuja jo alusta alkaen. Markku Ikkala Opiskelijoiden asumismuoto ja asuntojen varustelu sen sijaan ovat muuttuneet. Ikkala muistaa myös opiskelija-asunnot ennen Koasin olemassa oloa: ja 70-luvulla Jyväskylässä puhuttiin Naatista, joka nykyään tunnetaan parhaiten kieltenlaitoksen P-rakennuksena. Rakennuksessa oli opiskelija-asuntoja, joissa kaksi opiskelijaa jakoivat huoneen keskenään. Koas aloitti uraauurtavan suunnan Jyväskylän seudun opiskelijaasumisessa aloittamalla soluasuntojen rakennuttamisen, jossa sai asua omassa huoneessa. Tästä syystä Koasin asunnot olivat todella haluttuja jo alusta alkaen. Tällä hetkellä soluasunnoista ollaan siirtymässä yhä enemmän yksiöasumiseen ja opiskelijoiden vaatimukset kohteen sijainnista ovat kasvaneet. Hallituksessa mukana aktiivisia ja motivoituneita jäseniä Ikkala kertoo erittäin positiivisena muutoksena hallitustoiminnassa nykyään olevan yhä enemmän asiaan perinpohjaisesti syventyneitä jäseniä. - Nykyisin asioita valmistellaan hallituksessa huolellisesti ja ne Valtuuskunta valitsee ja valvoo Säätiölainsäädännön mukaan hallitus on tärkein hallintoelin ja se näkyy toiminnassa, Ikkala toteaa. Valtuuskunnan pääasiallinen tehtävä on valita hallitus ja pitää silmällä hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Valtuuskunnan toiminnassa muutosta on tapahtunut esimerkiksi valtuuskunnan jäsenten valintaprosessissa. Ikkala kertoo aloittaneensa valtuuskunnan puheenjohtajana 90-luvun lopulla etsimään jäsenet neuvottelemalla taustayhteisöjen kanssa ennen jäsenten varsinaista valintaa. Ikkalan mielestä tämä tapa on vakiinnuttanut toimivan tavan, jossa taustayhteisöt ovat päässeet esittämään pätevät jäsenehdokkaat valtuuskuntaan. - Vielä 80-luvulla saattoi valtuuskunnan jäsenten valinta olla hieman arpapeliä ja mukaan saattoi tulla jokunen hieman epäaktiivisempi jäsen, kun ihmiset eivät tunteneet toisiaan. Ikkala ei kuitenkaan näe valtuuskuntaa välttämättömänä elimenä organisaatiossa sen vähäisen roolin takia, mutta tiedostaa toisaalta sen merkityksen hallituksen työn valvojana ja skarppaajana sekä hallituksen valitsijana.

15 KULTAISIA MUISTOJA Viidellä eri vuosikymmenellä Koasin toiminnassa mukana ollut Ikkala nimeää yhdeksi parhaaksi muistoksi Koasin henkilöstön ja hallituksen kanssa tehdyt vuosittaiset asuntomessumatkat: - Reissut ovat hitsanneet hallituksen jäseniä yhteen ja muodostanut heille tärkeän yhteyden työtä tekevän henkilöstön kanssa. Näillä matkoilla ollaan tutustuttu asumisen viimeisimpiin suuntauksiin, käyty seminaareissa ja onhan niihin sisältynyt viihdettäkin. 15

16 Meillä on ollut täällä sama tuttu porukka vuosikymmeniä. Muutama on jo eläköitynyt ja nuoria on otettu tilalle. Mutta työilmapiiri on ollut aina hyvä. Kirsi Lahtinen 16

17 Konekirjoitustaito oli arvossaan Taloussihteeri Kirsi Lahtinen on nähnyt toimistotyön murroksen. Koasin taloussihteeri Kirsi Lahtinen muistelee 37 vuoden työuransa ensimmäistä työtä, jossa hän koki konkreettisesti työnteon palkitsevuuden: - 70-luvulla jaoin postia Kortepohjan ylioppilaskylässä. Oli niin mukavaa, kun näki, että taas on tältä päivältä tullut työ tehtyä. Sen jälkeen hän on ehtinyt tehdä paljon muutakin, ennen Koasia ja Koasilla ollessaan. Hän toimi muun muassa lähettinä ja Ravintola Rentukan keittiöapulaisena. - Voi, Rentukka oli silloin niin hieno paikka. Siellä oli muun muassa sellainen tyylikäs hovimestari, joka ohjasi asiakkaat pöytiin. Kirsi Lahtinen, niin kuin muutkin Koasilla työskennelleet aikalaisensa, eli talouspäällikön paikalta eläkkeelle siirtynyt Leila Niemi, toimitusjohtajana työskennellyt Raimo Mäki-Otava ja vuokrasihteeri Tarja Alatalo aloittivat ensin Jyväskylän ylioppilaskunnan töissä ja siirtyivät myöhemmin Koasille. Merkonomin tutkinnon Kirsi suoritti työssäkäynnin välillä luvuilla toimistotyössä oli hyötyä erityisesti konekirjoitustaidosta. - Kaikki naputeltiin puhtaaksi Remingtonilla; pöytäkirjat, esityslista, kirjeet, tarjoukset. Asukkaiden tiedot ja asunnot merkattiin A4- kokoiseen vihkoon, johon oli piirretty jokainen talo kerroksittain ja asunnoittain. Asukkaiden tiedot kirjoitettiin myös erillisiin kortteihin. - Jokainen tuleva lasku leimattiin tulo- ja maksupäivällä ja punaisella tiliöintileimasimella, johon merkittiin käsin oikea tiliöintipaikka. Sen jälkeen lasku lähti tarkastus- ja hyväksyntäkierrokselle, Kirsi Lahtinen kertoo. Toisenlaista oli myös asukasneuvostojen jäsenten valinta. Jäsenistön valintaa varten perustettiin eri puolueista koostuvia vaaliliittoja. Vaalipropaganda oli iskevää, ja asukasdemokratia ja vaikuttaminen kiinnostivat opiskelijoita. Esimerkiksi tällaista oli vaalimainonta: Parempaan asumiseen! Vaaleissa on valittavana kaksi mahdollisuutta: säätiön (KOAS) tarjoilema näennäisdemokratia tai asukkaiden eduista lähtevä todellinen demokratia. Äänestä Demokraattisen vaaliliiton ehdokkaita! Tai näin: Ovet auki pitempään. Puhelin joka taloon. Asukas: Äänestä, vaikuta! Demarit. Vaikka Kirsi Lahtinen muisteleekin hymyillen entistä aikaa, on hän tyytyväinen nykymenoon. - On aivan loistavaa, kun kaikki tapahtuu tietokoneella ja nopeasti. Tykkään siitä, kun saan opetella uusia ohjelmia ja pääsen kehittymään, eikä tarvitse tehdä asioita samalla tavalla. Paljon on Koasin toimistossa toki pysynyt samana henkilöstö. - Meillä on ollut täällä sama tuttu porukka vuosikymmeniä. Muutama on jo eläköitynyt ja nuoria on otettu tilalle. Mutta työilmapiiri on ollut aina hyvä. Kaikki naputeltiin puhtaaksi Remingtonilla; pöytäkirjat, esityslista, kirjeet, tarjoukset. 17

18 18

19 viestintä ja markkinointi Toimintavuonna 2014 puhalsivat uudet tuulet Koasin viestinnässä ja markkinoinnissa. Viestinnän kanavia sosiaalisessa mediassa laajennettiin sekä säätiölle tehtiin oma viestintäsuunnitelma. Suunnitelma sisältää muun muassa Koasin viestinnän arvot, viestinnän vuosikellon sekä kriisitilanteen tiedottamisen. Lisäksi Koasin nettisivuille avattiin verkkolehti, jossa julkaistaan tietoverkko-opas, Koassi-lehti sekä Koasin oma blogi. Viestinnän kehittämiseksi palkattiin ensimmäistä kertaa kesän ajaksi viestintäsihteeri. Suurin osa Koasin asukkaista ovat nuoria, jotka käyttävät sosiaalista mediaa erittäin monipuolisesti ja usein. Tänä päivänä odotukset organisaatioiden viestintää kohtaan lisääntyvät koko ajan, eikä pelkkä sähköpostitiedottaminen tyydytä sidosryhmien tarpeita. Jotta 40-vuotias Koas ei jäisi nuorempien opiskelija-asukkaidensa kanssa viestimisessä jälkeen, kesällä 2014 Koasille luotiin profiilit Twitteriin ja Instagramiin. Sosiaalisen median lisäksi netissä julkaistavan sisällön helppokäyttöisyyttä sekä visuaalista ilmettä päivitettiin tähän päivään sopivaksi ja käyttöön otettiin verkkolehti. Yllä mainittujen uudistusten lisäksi Koas Booking- palvelu muuntui myös modernimmaksi, eli pesulavuoron ja vikailmoituksen voi tehdä kätevästi kännykälläkin ladattavan aplikaation avulla. Facebook, Instagram ja Twitter Sosiaalista mediaa on viime vuosina tutkittu paljon. On jo yleisesti tiedossa, että Facobookin kulta-aikakausi on kääntynyt laskuun ja nuoriso on vaihtanut yhteisöpalvelunsa uusiin. Twitterin ja Instagramin käyttäjälukemat ovat vahvassa nousussa edelleen ja ovat vakiinnuttaneet asemansa somen maailmassa. Facebook on ollut Koasilla jo usean vuoden aktiivisessa käytössä. Se on lisännyt vuosien varrella huimasti asukkaiden kanssa käytävää vuorovaikutusta ja luonut yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken. Facebookista löytyy asuntokohteiden asukkaille omat ryhmät, jossa voi käydä vapaata keskustelua, esittää toiveita tai tiedottaa vaikkapa yhteisistä grillibileistä. Esimerkiksi Kotiraiteen ja Ratapihan Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä, mikä on hyvä luku verraten siihen, että kohteissa asustaa hieman alle 500 asukasta Koska haluamme viestiä siellä, missä Koasin sidosryhmätkin viestivät, laajensimme sosiaalisen median valikoimaa Instagramiin ja Twitteriin. Instagram on näppärä kuvien jakopalvelu, jonka avulla voi saada myös asukkaat Koasin arkeen mukaan. Ja toisinpäin. Sen lisäksi Twitter tar joaa mahdollisuuden, jossa Koas pääsee osaksi ajankohtaisiin keskusteluihin opiskelija-elämästä ja asumisesta sekä pääsee jakamaan omia aiheitaan erityisesti opiskelijaasumisen maailmasta. 19

20 aktiivista asukastoimintaa Sasa Sokka on ollut mukana asukastoiminnassa jo 10 vuotta, josta viimeiset 4 vuotta AsuVan puheenjohtajana. Äänekäs naapuri sai Sokan aikanaan ottamaan osaa asukasyleiskokoukseen, jonka kautta hän päätyi aktiivisesti mukaan asukastoimintaan. Asukastoiminnan tarkoituksena on osallistaa asukkaat asuinympäristönsä kehittämiseen sekä parantaa yhteishenkeä ja kommunikointia Koasin asuntokohteissa. Ennen kaikkea sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin päätöksiin. Aktiivinen toimielin AsuVa on Sokan mielestä mahdollistanut toimivan asukastoiminnan Koasin kohteissa. Toiminnan, joka ei jää vain keskustelun tasolle asukastoimikuntien kokouksissa. - Joillakin muilla säätiöillä on myös vastaavanlainen asukastoimikuntien välinen yhteistyöelin kuten AsuVa, mutta heillä ei ole välttämättä vuosittaista määrärahaa jaettavana, mikä mahdollistaisi kerhojen ja tapahtumien järjestämisen. On siis etuoikeus asua Koasilla. Sokka kertoo myös, että Asukastoimikuntien, AsuVan ja Koasin välistä yhteistyötä kommentoitiin sanoilla toimii kadehdittavan hyvin, Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunnan seminaarissa pari vuotta sitten. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö parantamisen varaa olisi. Toimikunnat toivoisivat saavansa enemmän ennakkotietoa esimerkiksi kiinteistöjen ja piha-alueiden korjaussuunnitelmista ja haluaisivat kertoa mielipiteensä niiden yksityiskohtiin ennen niiden lyömistä lukkoon. Toiminta lähemmäksi asukkaita Tärkeäksi tehtäväkseen Sokka kokee AsuVan tuomisen lähemmäksi asukkaita. Hän haluaa levittää ymmärrystä siitä, että AsuVan ja asukastoiminnan kautta voi todella vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioihin. - Kaikki asukkaat eivät ole välttämättä tietoisia, mitä mahdollisuuksia asukastoiminta voikaan tarjota. Yleistiloissa kokoontuu kerhoja, jotka voisivat saada rahoitusta toiminnalleen, mikäli avaisivat toiminnan avoimeksi koko asukasyhteisölle. Vaikka asukastoiminta Koasilla on aktiivista, on asukkaiden mukaan saaminen toimintaan silti kesto-ongelma kaikissa kohteissa. - Lisäämme asukastoiminnan houkuttelevuutta tarjoamalla konkreettisesti hyödyttäviä tapahtumia, kuten hygieniapassin tai järjestysmiespassin suorittamista. Asukastoiminnalle ei ole yhtä oikeaa mallia Koasilla on tällä hetkellä 20 asukastoimikuntaa, joista kukin hoitaa 1 3 asuinkohteen asioita. Asuinkohteet ovat erilaisia ja kokoisia, ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisessa. Lapsiperheiden tarpeet ovat toisenlaisia kuin yksiöissä asuvien sinkkujen, tai runsas kansainvälisten opiskelijoiden määrä asettaa omat vaatimuksensa. Kunkin toimikunnan on löydettävä itselleen parhaat käytännöt. Toimikunnan jäsenten oma tausta ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat tietysti myös siihen, mihin määräraha kunakin vuonna käytetään ja millaiset ovat toimintatavat. Yhdessä tiedotetaan pääasiallisesti Facebookissa, toisessa käsinkirjoitetuilla lapuilla hissin seinässä. Toiminta muuttuu toimikunnan jäsenten mukaan. Asukastoimikunnissa on järjestetty vuosien varrella tapahtumia lautapeli-illoista pihatalkoisiin. On ollut huonekalujäte- ja sähköromukeräyksiä, polkupyörävarastojen siivouksia sekä asukasbileitä. Lisäksi kohteisiin on perustettu kuntoiluhuoneita sekä pingis- ja biljardipöytiä. Tämän kesän keksintönä asukkaat heittivät pallon Koasin hallintoelimille ja pyysivät mahdollisuutta laatikkoviljelyyn Tangossa. 20