Suomen Saksan Instituutin Säätiö. Stiftung für das Finnland-Institut in Deutschland. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Suomen Saksan Instituutin Säätiö Stiftung für das Finnland-Institut in Deutschland Toimintakertomus 2015

2 SISÄLTÖ Johtajan ja säätiön hallituksen puheenjohtajan katsaus 1 Ohjelmisto ja yleisö 2 Kulttuuriohjelma 2 Visuaalinen taide 2 Kirjallisuusohjelma 4 Musiikki 5 Elokuva 6 Teatteri, tanssi ja performanssitaide 7 Tieteellinen ohjelma 7 Yleisöpalvelu 8 Yhteistyötahot 10 Viestintä 10 Tekijät 11 Suomen Saksan Instituutin Säätiö 11 Säätiön hallitus 11 Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunta 12 Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunta 12 Suomen Saksan-instituutin tiimi 12 Instituutin toimitilat 13 Instituutin talous 14 Liitteet Tapahtumat Instituutin yhteistyötahot Luettelo julkaisuista eri tiedotusvälineissä (otos) Instituutin julkaisut ja muut tuetut julkaisut Suomen Saksan Instituutin Säätiön perustajayhteisöt Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunnan jäsenet Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunnan jäsenet Kuva-albumi 29

3 Johtajan ja säätiön hallituksen puheenjohtajan katsaus Suomen Saksan Instituutin Säätiön tehtävänä on edistää Suomen ja saksankielisten maiden välisiä kulttuuri-, tiede- ja taloussuhteita. Säätiö on itsenäinen yleishyödyllinen organisaatio. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Saksan-instituuttia Berliinissä sekä toimii instituutin taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi että yhteistyöverkoston laajentamiseksi. Vuonna 2015 instituutin johtajana aloitti FT Laura Hirvi. Säätiön tavoitteiden toteuttamiseksi instituutti järjesti tai oli tukemassa 221 kulttuuri- ja tieteenalan tapahtumaa sekä Berliinissä että muualla saksankielisessä Euroopassa. Yksi keskeisistä painopisteistä oli musiikki Sibelius-juhlavuoden kunniaksi. Vuoden aloitti suuren suosion saavuttanut Sibelius-kiertonäyttely ja se huipentui Freigeistkonserttisarjaan. Leipzigin kirjamessut olivat yksi kirjallisuusohjelman kohokohdista. Siellä suomalaiskirjailijat pääsivät esittelemään teoksiaan laajalle yleisölle sekä laajentamaan kansainvälisiä verkostojaan. Kolmas painopiste keskittyi visuaalisiin taiteisiin. Suomalaisille taiteilijoille järjestettiin näyttelyitä eri puolilla Saksaa ja siten vahvistettiin taiteen näkyvyyttä yleisemminkin saksankielisessä Euroopassa. Tiedotusvälineet olivat erittäin kiinnostuneita instituutin ohjelmatoiminnasta. Monipuolinen paneelikeskusteluista, esitelmätilaisuuksista ja seminaareista koostuva tiedeohjelma oli laadittu edistämään tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Sen lisäksi instituutti loi harjoitteluohjelmallaan mahdollisuuden nuorille suomalaisille saada tuntumaa kansainväliseen työympäristöön. Tätä päämäärää silmälläpitäen luotiin erityinen harjoittelijoiden koulutussuunnitelma. Huomattava osa instituutin järjestämistä tilaisuuksista toteutui yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa, joiden kontribuutio näkyi sekä organisaatiotasolla että rahoituksessa. Ulkopuolisen rahoituksen osuutta pyritään nostamaan jatkuvasti. Instituutin taloudellinen tilanne on ollut vakaa. Valtionavustus on pysynyt vuoden 2013 leikkauksien jälkeen samalla tasolla, lukuunottamatta vuotta 2014, jolloin instituutti oli vastuussa Frankfurtin kirjamessujen satelliittiohjelman COOL2014 -toteutuksesta. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet, mikä tarkoittaa taloudellisen liikkumavaran kaventumista. Siitä huolimatta pyrimme pitämaan ohjelmatoimintaa laadukkaana ja myös kattavana. Toimintamme on erittäin kustannustehokasta. Vuoden 2016 ohjelma rakentuu yhteiskunnallisesti ajankohtaisten teemojen, liikkuvuuden ja maahanmuuton, ympärille. Painopistealueina ovat erityisesti jazz-musiikki, kirjallisuus ja visuaaliset taiteet. Pitkäjänteisellä ohjelmasuunnittelulla tuemme suomalaisia taiteen- ja tieteentekijöitä heidän tiellään saksankieliseen Eurooppaan. Laura Hirvi Johtaja Eija Salmi Säätiön hallituksen puheenjohtaja 1

4 Ohjelmisto ja yleisö Kulttuuriohjelma Instituutin kulttuuriohjelmassa hyödynnettiin erityisesti Jean Sibeliuksen juhlavuotta 2015 ja Music Finlandin Aus Finnland -musiikinvientihanketta 2015/2016. Sibelius -juhlavuosi toimi ovenavaajana suomalaisen musiikkikentän, etenkin uuden musiikin ja musiikkikoulutuksen, verkottamiselle ja tunnetuksi tekemiselle. Aus Finnland -hankkeen raameissa tehtiin yhteistyötä läpi vuoden. Myös kirjallisuus oli vuonna 2015 ohjelmatoiminnan keskiössä; tuimme edelleen suomalaisen kirjallisuuden esiinmarssia, joka oli saanut hyvät lähtökohdat Suomen ollessa vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessujen teemamaana. Monet Frankfurtin kirjamessujen COOL2014- satelliittiohjelman aikana aloitetut projektit jatkuivat vuonna Yllä mainituista syistä kulttuuriohjelma rajattiin keskittymään pääasiassa klassiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja visuaaliseen taiteeseen. Kulttuuriohjelmaan sisältyi yhteensä 87 projektia saksankielisen Euroopan alueella. Ohjelmavalintoihin vaikuttivat laadullisten kriteerien lisäksi niiden paikallinen ajankohtaisuus ja maantieteellinen kattavuus. Kulttuuritapahtumien pääteemat huomioitiin myös tiedeohjelmassa. Instituutti toimi projektien käynnistäjänä, tuottajana, neuvonantajana sekä yhteyksien ja näkyvyyden mahdollistajana. Paikalliset yhteistyökumppanit vastasivat itse tapahtumien päärahoituksesta ja tuottamisesta. Kaikki projektit toteutuivat toimintasuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Visuaalinen taide Instituutin tiloissa järjestetyt näyttelyt Instituutissa pidettiin vuonna 2015 neljä uutta näyttelyä, jotka keskittyivät musiikkiin, valokuvataiteeseen, vaatesuunnittelun ja arkkitehtuurin yhtymäkohtiin sekä nykytaiteeseen. Kausi avattiin Sibelius-juhlavuotta varten tuotetulla kiertonäyttelyllä Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Toinen näyttely Die Saunameister esitteli valokuvateoksia Päivi Erosen Kylpijät-sarjasta. Helsinki Dresses. Architektur verkleidet sich im Kostüm -näyttelyssä nähtiin helsinkiläistä arkkitehtuuria muotoilija Anne Mustarastaan suunnittelemina asukokonaisuuksina. Syksyn taidenäyttely andersartig. Zeitgenössische Kunst der Künstlergruppe Sjählö 9 otti lähtökohdakseen toiseuden, etääntymisen, ulkopuolisuuden ja rajanvedon ilmiöt. Näyttelyiden teemat tulivat esille myös instituutin tiedeohjelmassa. 2

5 Bilder zwischen den Zeilen COOL2014 -satelliittiohjelma huipentui Eemil Karilan kuratoimaan kaksiosaiseen Bilder zwischen den Zeilen -näyttelyyn, jonka aiheena oli visuaalisen taiteen, tekstin ja lukemisen välinen suhde. Teoksia oli esillä instituutissa taiteilijoilta Albert Coers, Kalle Lampela, Rosa Liksom, Kirsi Mikkola, Riitta Nelimarkka, Janne Räisänen, Riiko Sakkinen ja Elsa Salonen. Näyttely päättyi Finissage-tapahtumaan, jossa esiintyivät nuoret lahjakkaat muusikot mezzosopraano Amanda Martikainen ja pianisti Väinö Jalkanen nostona musiikkipainotteiseen Sibelius-juhlavuoteen Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch Kulttuurituottaja Pekka Hakon suunnittelema Sibelius-kiertonäyttely avattiin instituutissa sopraano Camilla Nylundin Sibelius-juhlakonsertilla. Suuren kysynnän vuoksi kiertonäyttelystä tehtiin kaksi kappaletta, mikä mahdollisti sen esittelyn kahdessa paikassa yhtäaikaisesti. Kiertonäyttely oli heti avajaisten aikana esillä Berliinin filharmoniassa Sir Simon Rattlen saadessa Sibelius-kunniamitalinsa. Kiertonäyttelyn tuottamista tukivat Saksan ja Suomen Sibelius-seurat sekä Svenska kulturfonden Die Saunameister. Fotografien von Päivi Eronen Valokuvataiteilija Päivi Eronen on ottanut dokumenttivalokuvia saunomiskulttuurista yli kymmenen vuoden ajan. Hänen Kylpijät-sarjansa helmiä esiteltiin instituutissa. Näyttely sai hyvin näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä Helsinki Dresses. Architektur verkleidet sich im Kostüm Anne Mustarastaan ensimmäisen soolonäyttelyn innoituksen lähteenä toimi Helsingin arkkitehtuuri, jonka pohjalta nuori muotoilija oli luonut erilaisia asukokonaisuuksia. Näyttelyn uutuutena esiteltiin myös kaksi Berlin Dresses -asua Tilainstallaatio Raum für Musik Syyskuussa instituutin näyttelytilassa oli suomalaista pop-, rock-, indie- ja elektronisen musiikin kenttää esittelevä Raum für Musik -tilainstallaatio, jossa oli tietoa suomalaisista yhtyeistä ja niiden tulevista konserteista sekä mahdollisuus kuunnella musiikkia. Lähtökohtana toimi samaan aikaan järjestetty Reeperbahn-musiikkifestivaali Hampurissa, jonka teemamaana oli Suomi. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Music Finland, Reeperbahn-festivaali, suomalaiset levy-yhtiöt ja Kippis Design andersartig. Zeitgenössische Kunst der Künstlergruppe Sjählö 9 Taiteilija- ja tutkijaryhmän Sjählö9 näyttely andersartig käsitteli toiseuden, etääntymisen, ulkopuolisuuden ja rajanvedon ilmiöitä visuaalisen taiteen kontekstista. Esillä oli teoksia taiteilijoilta Christine Candolin, Antero Kahila, Catharina Kajander, Tellervo Kalleinen, Oliver Kochta-Kalleinen, Tuija Lampinen, Solveig Lehtonen, Kirsi Mattila, Leena Mäki-Patola, Kirsi Poutanen ja Rolf-Simon Weidner. Avajaisissa järjestettiin kolme paneelikeskustelua Sjählö9 -ryhmän tutkijoiden kanssa: Über die Begriffe des Andersseins (FT Jens Silfvast), Der Mensch ist keine Insel (FT Elina Waris) ja The Virtual Mind and the Cultural Matrix (FT Juhani Ihanus). Yhteistyökumppaneita olivat Svenska kulturfonden ja Panphonics Audio Innovations. 3

6 Näyttelyt muualla saksankielisellä alueella Omissa tiloissaan järjestettyjen näyttelyjen Iisäksi instituutti oli mukana tuottamassa yhteensä 15 näyttelyä eri puolilla saksankielistä aluetta. Painopiste oli vahvasti nykytaiteessa, mutta ohjelmaan sisältyi myös kuvitustaidetta ja muotoilua. Suurin osa näyttelyistä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten kuraattoreiden ja galleristien kanssa. Esimerkkeinä mainittakoon In Other Janne Räisäsen soolonäyttely Kunstverein Schwäbisch Hallissa Worlds -ryhmänäyttely, joka avattiin ensin COOL2014 satelliittiohjelmassa Stadtgalerie Kielissä ja myöhemmin syksyllä 2015 Städtische Galerie Bietigheim-Bissingenissä, Janne Räisäsen soolonäyttely Kunstverein Schwäbisch Hallissa syksyllä 2015 sekä Tea Mäkipään soolonäyttely Prima Carnivora Kunstverein Wolfenbüttelissä keväällä 2015 (ks. tapahtumaliite). Instituutti toimi hankkeiden osatuottajana ja -rahoittajana, näkyvyyden mahdollistajana ja lähetti usein edustajansa avaamaan näyttelyitä. Kiertonäyttelyt Instituutin kiertonäyttelyt toivat lisänäkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia eri puolilla saksankielistä Europpaa. Ne kiersivät vuoden 2015 aikana 15 eri paikkakunnalla. Kiertonäyttelykantaa päivitettiin ja huonokuntoiset näyttelyt poistettiin. Vuoden 2015 lopussa tarjonnassa oli 10 kiertonäyttelyä. Suosituin oli Sibelius-juhlavuoden vuoksi tuotettu Jean Sibelius, die Musik, der Künstler, der Mensch. Se suunniteltiin pitkäkestoiseen käyttöön ja varauksia on tehty pitkälle vuoteen Kiertonäyttely kiersi tauotta etenkin musiikkifestivaaleilla, kuten Nordischer Klang, Dresdner Musikfestspiele ja Usedomer Musikfestspiele. Näyttely saatiin myös esille Berliinin filharmoniaan sekä kahteen otteeseen Suomen Saksan suurlähetystöön. Muita kysyttyjä kiertonäyttelyitä olivat puuarkkitehtuuriin ja kestävään rakentamiseen keskittyvä HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland sekä luontokuvanäyttely Erlebnis Natur. Fotografien von Hannu Hautala. Kirjallisuusohjelma Leipzigin kirjamessut Leipzigin kirjamessut olivat vuoden tärkein kirjallisuustapahtuma. Kirjamessut ovat Saksan laajin lukevalle yleisölle suunnattu messutapahtuma, ja sen kävijämäärä ylitti hengen määrällä kaikki entiset ennätykset. Jo yhdeksättä kertaa suomalainen, saksaksi käännetty kirjallisuus esittäytyi pohjoismaisella osastolla Nordisches Forum, yhteistyökumppaneinaan Saksalais-Suomalainen Seura ja FILI Finnisch Literature Exchange sekä kaikkien viiden Pohjoismaan suurlähetystöt. Suomeen liittyvä ohjelma 4

7 käsitti sekä suomalaista proosaa, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, sarjakuvaa että tietokirjojen esittelyä, yhteensä 15 tilaisuutta. Messualueella tilaisuuksia järjestettiin useissa eri halleissa, kuitenkin niin, että valtaosa niistä pidettiin Nordisches Forum-osastolla. Leipzigin keskikaupungilla suomalaiseen kirjallisuuteen pääsi tutustumaan mm. Kulttuurikeskus NaTossa (Pohjoismainen kirjallisuusyö, vieraina Kjell Westö ja Miina Supinen), Millionaires Clubilla (sarjakuvatapahtuma, mukana Petteri Tikkanen ja Tommi Musturi) sekä Vodkaria-baarissa (Juhani Seppovaaran Ansichten eines Lebens -kirjan esittely). Instituutin muu kirjallisuusohjelma käsitti yksittäisiä lukutilaisuuksia sekä instituutissa että myös muualla Berliinissä ja myös muissa Saksan osavaltioissa. Erityisesti mainittakoon joka toinen vuosi järjestettävät Pohjoismaiset kirjallisuuspäivät, jotka pidettiin marraskuun lopussa Hampurin kirjallisuustalossa ja joihin oli kutsuttu Suomen edustajana romaanikirjailija Satu Taskinen. Hän esiintyi sen lisäksi myös instituutissa sekä Hampurin yliopistossa. Kirjallisuusohjelman päähuomio keskittyi myös vuonna 2015 proosaan, mutta myös tietokirjallisuus pääsi esille sekä Leipzigin kirjamessuilla (musiikki- ja taideaiheinen kirjallisuus) että instituutissa, jossa esiteltiin huhtikuussa Paavo Lipposen Järki voittaa teoksen saksannos Die Vernunft siegt. Vuoden ohjelman päätti Kalevala-ilta, jossa Tilman Spreckelsen esitteli suorasanaista saksankielistä Kalevala-versiotaan, jonka oli kuvittanut graafikko Kat Menschik. Tämä oli yksi kaikkien aikojen suosituimmista kirjallisuusaiheisista tilaisuuksista, ja instituutin tilat olivat ääriään myöten täynnä. Yksityiskohtaiset kirjailijanimet sekä tiedot muista yksittäisistä tilaisuuksista löytyvät liitteestä Tilaisuudet / Veranstaltungen (LIITE 1). Musiikki Musiikkiohjelmaan sisältyi yhteensä 20 tapahtumaa ympäri saksankielistä Eurooppaa. Tavoitteena oli verkottaa ja tehdä suomalaista musiikkikenttää tunnetuksi alan ammattilaisten ja laajan yleisön keskuudessa. Ohjelmassa painotettiin varsinkin suomalaista uutta musiikkia Sibelius-juhlavuoden tarjoamissa raameissa sekä suomalaista musiikkikoulutusta ja -kasvatusta. Sibeliuskiertonäyttely tuki musiikkiohjelmaa tavoitellulla tavalla. Dr Sound lastenkonserttisarja, Hampuri Music Finlandin Aus Finnland -hankkeen yhteydessä tehty yhteistyö toi näkyvyyttä etenkin suomalaiselle pop- ja rockmusiikille. Instituutin keskeisiä paikallisia yhteistyökumppaneita olivat musiikkifestivaalit, kuten Nordischer Klang, Dresdner Musikfestspiele, Ludwigsburger Schlossfestspiele, Reeperbahn Festival ja Usedomer Musikfestival sekä konserttitalot, kuten Elbphilharmonie ja Berliner Philharmoniker. COOL2014 -satelliittiohjelmassa käynnistynyt yhteistyö instituutin, Elbphilharmonien, Taideyliopiston, RSO:n, HKO:n ja HMT:n välillä huipentui Dr. Sound -lastenkonserttisarjaan Hampurissa täysille saleille. Musiikkitapahtumiin tyytyväisten vieraiden kommentteja vieraskirjasta: Vielen Dank für den eindrucksvollen interessanten Abend (M.F Jean Sibelius-näyttelyn avajaiset ja juhlakonsertti) Ein wunderbarer, sehr informativer Abend mit Sibelius Klaviermusik (E.H Folke Gräsbeckin Sibelius-esitelmä ja konsertti) Ein berauschendes Konzert die 4 Kontrabässe (N.H Freigeist-kvartetti Tolonen, Saksala, McDonald ja Loyal) 5

8 Musiikkipainotteinen ohjelma näkyi vahvasti myös instituutin omissa tiloissa. Vuosi huipentui instituutin tuottamaan Freigeist-konserttisarjaan syksyllä 2015, jonka keskiössä oli Sibeliuksen hengessä musiikin ja taiteen vapaus, Sibeliuksen musiikki yhdistettynä uuteen musiikkiin genrerajoja pelkäämättä. Ohjelmistossa kuultiin mm. Juha T. Koskisen teoksen ensiesitys sekä ennenkuulemattomia sovituksia. Sarja kiinnosti Berliinissä ja keräsi instituuttiin erityisen paljon yleisöä. Freigeist-sarjaa on tarkoitus jatkaa Freigeist-konserttisarjan esiintyjät: Loyal, Tolonen, Saksala, McDonald, Hohti, Turunen, Fräki ja Åström Elokuva Instituutin elokuvaohjelmaan sisältyi vuonna 2015 kuusi tapahtumaa. Osa projekteista toteutettiin yhteistyössä paikallisten elokuvafestivaalien, kuten Stuttgarter Filmwinter, Filmfest Dresden ja PINK APPLE Filmfest Zürichin kanssa, loput projekteista esimerkiksi muiden taideprojektien oheisohjelmassa, kuten lyhytelokuvailta Animal Day osana In Other Worlds -näyttelyn oheisohjelmassa Kielissä. 6

9 Teatteri, tanssi ja performanssitaide Instituutti toteutti yhteensä viisi projektia teatterin, tanssitaiteen ja performanssitateen saralla. Erityisesti saksankielisellä alueella kiinnosti performanssi, joista mainittakoon Joonas Lahtisen esitys YOYO Brut Wienissä keväällä 2015 ja Otso Huopaniemen teos (love.abz)³ Theaterdiscounterissa Berliinissä syksyllä Instituutti oli myös mukana pohjoismaisen ja baltialaisen esittävän taiteen festivaalissa mahdollistamalla Elina Pirisen tanssiteoksen Personal Symphonic Moments tuottamisen Hampurin Kampnagelissa, Dresdenin Helleraussa ja Bernin Dampfzentralessa. Performance love.abz, Berlin Tieteellinen ohjelma Suomen Saksan-instituutin tiedeohjelma koostuu pääasiassa keskustelutilaisuuksista, esitelmistä ja seminaareista. Erilaiset tutkimusryhmät käyttävät usein instituutin tiloja sisäisten seminaariensa järjestämiseen. Suurin osa ohjelmasta järjestetään yhteistyökumppaneiden kanssa ja useimmiten heidän omissa tiloissaan koko saksankielisen Euroopan alueella. Instituutti tarjoaa kotimaisille yliopistoille, tutkimuslaitoksille sekä yksittäisille tutkijoille valmiita verkostoja saksankieliseen tiedemaailmaan sekä työtilan tutkijoille. Instituutti tarjoaa tutkijoille myös mahdollisuuden julkaista tutkimustuloksiaan ja popularisoida omaa tutkimustaan instituutin kotisivuilla säännöllisesti ilmestyvässä blogissa. Instituutti tukee tutkimusta ja instituutin johtaja tekee tutkimusta omalla tutkimusalueellaan. Keskustelutilaisuudet, esitelmät ja seminaarit Monipuolinen tiedevuosi 2015 toimi jatkumona vuoden 2014 COOL-projektille ja tiedeohjelmia järjestettiin eri puolilla saksankielistä Eurooppaa. Tiedeohjelma koostui 33 tapahtumasta, joista 26 oli paneelikeskusteluja ja esitelmätilaisuuksia. Teemojen jatkuvuuden vuoksi toteutettiin tiedeohjelma usein tiivissä yhteydessä kulttuuriohjelman kanssa. Konsepti, jossa ajankohtainen näyttely yhdistetään tieteelliseen paneelikeskusteluun, 7

10 osoittautui erittäin toimivaksi. Onnistunut esimerkki siitä oli Helsinki Dresses -näyttelyn yhteydessä järjestetty keskustelutilaisuus Undressing the meaning of dress. Keskusteluun osallistuivat professori Antonella Giannone Kunsthochschule Weißenseestä, muotisuunnittelija Mert Otsamo sekä tutkija Annamari Vänskä. Keskustelua moderoi muotitoimittaja Sami Sykkö. Intensiivinen ja eloisa keskustelu käsitteli muodin, taiteen, arkkitehtuurin, sukupuolen ja identiteetin välisiä yhteyksiä. Kävijöitä tapahtumassa oli 62. Lisäksi instituutti osallistui ja/tai oli mukana järjestämässä lukuisia ei-julkisia tapahtumia, kuten tutkijaryhmien seminaareja. DAAD:n järjestämässä Regionalkompetenz Finnland -seminaarissa tiedevastaava piti laajan esitelmän Suomen korkeakoulujärjestelmästä. Instituutin johtaja piti myös useita ajankohtaisia tieteellisiä esitelmiä sekä moderoi useaa paneelikeskutelua sekä korkeakouluissa että erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi instituutilta kysytään usein asiantuntemusta eri tieteen osa-alueilta, ja instituutti toimii verkostojensa kautta tärkeänä tieteen foorumina saksankielisen Euroopan ja Suomen välillä. Yleisöpalvelu Yleisöpalvelu on tärkeä osa instituutin toimintaa. Instituutissa yleisö voi vapaasti tutustua näyttelyihin ja käyttää kirjastoa. Instituutti pyrkii vastaamaan asiakkaiden Suomea koskevaan tiedon tarpeeseen ja kyselyihin. Tämän lisäksi taiteilijoilla on mahdollisuus hyödyntää instituutin tiloja sekä Steinwayflyygeliä konsertteihin valmistautuessaan sekä PR-tarkoituksissa. Vastaanottoon tehtiin vuoden 2015 aikana noin 400 tiedustelua. Suurin osa tiedusteluista käsiteltiin sähköpostitse, mutta useita myös puhelimitse. Opintoihin liittyviä kyselyjä tuli yhteensä 85 ja sen lisäksi pidettiin 24 neuvontatilaisuutta yksittäisille kyselijöille. Yksittäisille vieraille ja ryhmille esiteltiin instituutin toimintaa. Instituutin näyttelytila Lukutilaisuus: Riikka Pelo Vuonna 2015 instituutissa kävi yhteensä 4241 vierailijaa; vuonna 2014 vierailijoita oli ollut Vierailijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 30 %. Instituutin omissa tiloissa järjestetyissä tapahtumissa, kuten näyttelyiden avajaisissa, konserteissa ja kirjailijailloissa, kävi näistä vierasta. Muualla kuin instituutin omissa tiloissa järjestettyjen tapahtumien kävijämäärää on vaikea arvioida, koska kaikista tapahtumista ei ole tarkkoja kävijätilastoja. 8

11 Kirjasto Instituutin kirjasto toimii myös koulutustilana Kirjasto on avoinna instituutin aukioloaikoina ja sinne pyritään hankkimaan kaikki saksannettu Suomen kauno- ja tietokirjallisuus sekä jonkin verran uutta suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta. Kirjastoa on kartutettu hankinnoilla ja lahjoituksilla. Lahjoituksia instituutti on saanut lähinnä yksityishenkilöiltä sekä kustantajilta. Vuonna 2015 kirjastoon hankittiin uusia teoksia etenkin lapsille ja nuorille, sekä suomeksi että saksaksi. Tällä pyrittiin lisäämään kirjaston kiinnostavuutta lapsiperheiden parissa. Toimintavuoden 2015 lopussa instituutilla oli 5653 lainausyksikköä (2014: 5390). Lainattavia kirjoja oli yhteensä 4680 kappaletta, dvd-elokuvia 134 kappaletta, cd-levyjä 809 kappaletta ja cd-rom-levyjä 30. Lisäksi kirjastolle tilataan aikakaus- ja sanomalehtiä, yhteensä 51 nimikettä. Kirjaston asiakaskunta on monipuolinen: asiakkaina on sekä suomalaisia että saksalaisia, jotka lainaavat pääsääntöisesti kaunokirjallisuutta. Merkittävä käyttäjäryhmä on myös saksalaiset opiskelijat ja tutkijat, jotka hakevat kirjastosta tietoa ja hyödyntävät kirjaston työskentelytiloja. Opintoneuvonta Instituutti osallistui vuonna 2015 yhteensä 16 opintoneuvontaan liittyvään tapahtumaan (ks. liite 1). Tapahtumista 13 olivat korkeakoulujen kansainvälisiä päiviä, joissa eri organisaatiot sekä maat esittelivät opinto- ja harjoittelumahdollisuuksiaan. Osassa näistä pidettiin messuedustuksen ohella esitelmä Studium und Praktikum in Finnland. Yhteensä messujen infoständeillä kävi noin 600 aktiivista kävijää, ja esitelmiä oli kuuntelemassa yhteensä noin 200 opiskelijaa. Mainittujen tapahtumien lisäksi instituutin edustaja osallistui viiteen muuhun koulutusaiheiseen tapahtumaan. Helmikuussa pidettiin infopäivä Euro-BBW -koulutuskeskuksessa Bitburgissa Suomeen lähtevälle harjoittelijaryhmälle. Christian Ahonen messuilla 9

12 Yhteistyötahot Instituutilla on laaja yhteistyöverkosto Saksassa ja Suomessa, mikä on erityisen merkittävää myös siksi, että se tuo instituutille huomattavan määrän in-kind -tukea (LIITE 2). Suomalaiset tahot: Yhteydet opetus- ja kulttuuriministeriöön, Suomen muihin ulkomaaninstituutteihin, SKTI-verkostoon sekä tiede- ja taideverkostoihin ovat hyvät ja säännölliset. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Eija Salmi, säätiön asiamies ja SKTI:n varapuheenjohtaja Annette Forsén ja neljä instituutin henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä osallistuivat Suomen kulttuuri-instituuttien kokoukseen Hanasaaressa. Instituutin johtaja ja Annette Forsén osallistuivat myös instituuttien johtajien keväiseen kokoukseen Tukholmassa. EUNIC Berlin: Tiivistä yhteistyötä EUNIC (European National Institutes for Culture) Berliinin klusterissa jatkettiin. Suomen Saksan-instituutti on yksi aktiivisimmista EUNIC Berlinin jäsenistä. Instituutin tiedottaja on toinen EUNIC Berlinin newsletter-toimituksen jäsenistä. Esimerkkinä instituutin ohjelmatoiminnasta osana EUNIC-verkostoa: Instituutti oli mukana toteuttamassa Europäischer Tag der Sprachen -tapahtumia Yhteistyö muiden saksankielisessä Euroopassa toimivien suomalaisjärjestöjen kanssa: Yhteistyö Suomen suurlähetystön, Saksalais-suomalaisen seuran (DFG) sekä Suomen kunniakonsuleiden, Finpron ja Visit Finlandin kanssa oli tiivistä. Mainittujen tahojen ja instituutin välisiä suunnittelupalavereja oli säännöllisesti, ja yhteistyö oli mutkatonta. Instituutti on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin, Jean Sibelius Gesellschaft Deutschland -yhdistyksen, Kulturhus Berlin -yhdistyksen ja Alvar Aalto-Gesellschaftin jäsen. Paikalliset yhteistyökumppanit: Instituutin työntekijät ovat jatkuvassa vuoropuhelussa paikallisten yhteistyökumppaneittensa kanssa. Johtaja osallistuu korkeakoulu- ja tiedetapahtumiin koko Saksan laajuisesti sekä luo yhteyksiä strategisesti tärkeisiin yhteistyökumppaneihin, kulttuurivastaava verkostoituu vastaavasti instituutille relevanttien kulttuuritoimijoiden kanssa, ja kirjallisuusvastaava seuraa tarkasti Saksan kirjallisuuskenttää ja käy tiivistä vuoropuhelua kirjallisuuden ammattilaisten kanssa. Viestintä Suomen Saksan-instituutti kohdistaa viestintänsä kohderyhmiinsä: yleisöön, mediaan, yhteistyökumppaneihin ja vaikuttajiin sekä saksankielisessa Euroopassa että Suomessa. Keskeisiä työvälineitä ovat painetut materiaalit, joskin digitaalinen ja verkostoviestintä ovat yhä tärkeämmässä asemassa. Vuonna 2015 instituutti julkaisi kolme ohjelmavihkoa, jokaisen painos oli 3000 kappaletta. Tapahtumista laadittiin saksan-, suomen- ja ruotsinkielisiä lehdistötiedotteita sekä kutsukortteja, flyereita ja julisteita. Instituutin kotisivuilla on perustietojen, tapahtumajuttujen ja palveluesittelyjen lisäksi blogi ja kuukauden kirjavinkit. Vierailevat kirjoittajat ja instituutin työntekijät kirjoittivat vuoden aikana yhteensä 23 blogitekstiä (ks. liite 4), kirjavinkkejä ilmestyi viisi. Blogikirjoituksia ja instituutin tapahtumapäivityksiä 10

13 instituutti jakaa aktiivisesti Facebook-sivuillaan ja Twitterissä. Vuonna 2015 instituutti julkaisi Facebookissa useita tekemiään videoita. Vuorovaikutteisen sosiaalisen median hyödyntäminen laajentui Facebookin ja Twitterin lisäksi myös Instagram-alustalle. Facebook-sivulla oli vuoden 2015 lopussa noin 2300 seuraajaa. Twitter-seuraajien määrä kaksinkertaistui vuoden 2015 aikana: vuoden lopussa seuraajia oli 800. Instagram-tilin seuraajia oli vuoden lopulla noin 200. Instituutti oli vuonna 2015 kattavastii esillä saksalaisissa ja suomalaisissa tiedotusvälineissä (esimerkkejä ks. liite 3). Instituutin johtaja esiintyi asiantuntijana mm. saksalaisen Saarländischer Rundfunkin lähetyksessä ennen Suomen eduskuntavaaleja sekä YLEn aamuradion keskustelussa pakolaistilanteesta. Vuonna 2014 valmistunut En plats i Berlin -televisiodokumentti esitettiin syksyllä 2015 Svenska Yle FEM-kanavalla useita kertoja. Instituutti solmi Sibelius-juhlavuoden aikana pryhteistyösuhteita eri instituutioiden kanssa, esimerkkeinä mainittakoon Ludwigsburger Schlossfestspiele, Music Finlandin Aus Finnland -projekti ja Usedomer Musikfestival, jossa Suomi oli teemamaana vuonna Instituutin kotisivut: Instituutin Facebook-sivut: Instituutin Twitter: finnlandinst Instituutin Instagram: finnlandinst Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien yhteinen internetportaali: EUNIC-portaali: Tekijät Suomen Saksan Instituutin Säätiö Suomen Saksan Instituutin Säätiön tehtävänä on edistää Suomen ja saksankielisten maiden välisiä kulttuuri-, tiede- ja taloussuhteita. Säätiö on itsenäinen yleishyödyllinen organisaatio, jonka perustajia ovat suomalaiset yliopistot ja muut yhteisöt. Säätiö kuuluu Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n verkostoon. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Saksan-instituuttia Berliinissä ja toimii turvatakseen instituutin taloudelliset toimintaedellytykset. Säätiö tukee myös instituuttia yhteistyöverkoston rakentamisessa ja laajentamisessa. Säätiön hallitus Säätiön hallitus toimi myös instituutin hallituksena. Säätiön hallituksen jäseninä olivat: - Varatuomari Heikki Suomalainen (puheenjohtaja asti) - Prof. Seppo Hentilä - Lehtori Sirkka-Liisa Lainio (varapuheenjohtaja) - Opetusneuvos Armi Mikkola - Vastaava asiantuntija (CIMO) Jaana Mutanen - Lehtori Eija Salmi, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja lähtien) - Professori Markus Lehtinen, Taideyliopisto - Toimialajohtaja Irma Patala, Finpro (22.4. lähtien) 11

14 Varsinaisina tilintarkastajina toimivat KHT Pekka Tammela ja HTM Juha Järvisalo sekä varatilintarkastajina KHT Henry Kampman ja HTM Satu Sullanmaa. Hallituksen asiamiehenä toimi FT Annette Forsén. Hallitus kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa sekä kolme kertaa sähköpostikokoukseen. Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunta Suomen Saksan Instituutin Säätiön jäsenyhteisöjen määrä on pysynyt ennallaan (liite 5). Säätiön valtuuskunnan jäsenet on mainittu liitteessä 6. Säätiön valtuuskunta piti vuotuisen kokouksensa Helsingissä. Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunta Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunta kokoontui vuosittaiseen kokoukseensa instituutin tiloissa ; paikalla oli 13 jäsentä (kokonaisvahvuus 20 henkilöä). Neuvottelukunnan puheenjohtajana on FT Robert Schweitzer. Neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat myös instituutin hallitus ja neljä vakinaista työntekijää. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat ensisijaisesti saksalaista yliopistomaailmaa, kulttuuria ja elinkeinoelämää. Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä on liitteessä 7. Suomen Saksan-instituutin tiimi Työntekijät Instituutin johtajana toimi vuoden alusta lähtien FT Laura Hirvi. Hänen lisäkseen instituutissa työskenteli kolme kokopäiväistä työntekijää: VM Essi Kalima (kulttuurivastaava), DKK Suvi Wartiovaara (kirjallisuusohjelma ja johtajan avustaja) ja FM Marion Holtkamp (tiedottaja). Instituutin talousasioita ja hankintoja hoitaa puolipäiväisesti ekonomi Gabriela Oprotkowitz. Instituutissa työskenteli kaksi projektityöntekijää. OKM:n erityismäärärahoilla palkattu YTM Sofie Backman teki selvityksen Suomen Frankfurtin kirjamessujen COOL2014-satelliittiohjelmasta tammi-toukokuussa. OKM:n erityismäärärahoilla vuodeksi palkattuna tiedevastaavana toimi FM Kirsi Turunen asti. Harjoittelijat Instituutissa oli vuonna 2015 seitsemän pitkäaikaista (11 tai 12 kk) ja kahdeksan lyhytaikaista harjoittelijaa. Svenska Kulturfondenin stipendiaattina oli kesään saakka Anna Lindberg ja syksystä lähtien Celia Hillo. Meri Holmelan harjoittelun stipendi osarahoitettiin CIMO:n kautta, kuten myös hänen seuraajansa Heidi Santakarin harjoittelu. Sen lisäksi instituutissa toimi kokovuotisesti CIMO:n osin rahoittama harjoittelija Christian Ahonen ja kesään asti harjoittelijoina olivat Miika Kupiainen ja Anna Kondracka. Ville Määttä toimi lyhytaikaisena harjoittelijana niin kuin myös Laura Stolz (Erasmusrahoitus), Vincent Schulze, Joonas Kankkunen (Erasmus-rahoitus) ja Rosa Bodenstab. Instituutissa oli myös kolme koululaisharjoittelijaa: Esther James-Eziashi, Louis Markkanen ja Milan Braun. Harjoittelijoiden koulutus Instituutti on kansainvälinen koulutuspaikka, joka perehdyttää suomalaisia ja saksalaisia opiskelijoita ja koululaisia sekä korkeakouluista vastavalmistuneita nuoria ammattilaisia suomalais-saksalaiseen kulttuuri- ja tiedeyhteistyöhön. Harjoittelijoiden kouluttaminen on yksi instituutin tärkeistä tehtävistä. Harjoittelu käsittää laajan ohjelman, joka suo harjoittelijoille mahdollisuuden osallistua kulttuuri- ja tiedeohjelman suunnitteluun ja tuottamiseen. 12

15 Tiimin kehitys Henkilökunnalle järjestettiin sisäinen koulutuspäivä some-viestinnästä, johon myös harjoittelijat osallistuivat. Sen lisäksi oli syksyllä päivän mittainen työpaja, jossa koko tiimi suunitteli vuoden 2017 ohjelmaa. Kokopäiväisesti töissä oleva henkilökunta osallistui myös Suomessa SKTI:n järjestämille koulutuspäiville ja johtaja Laura Hirvi osallistui Saksassa johtajakoulutukseen. Tämän lisäksi henkilökunta osallistui heidän työtehtäviiinsä liittyviin koulutuksiin. Henkilökunnan kokopäiväinen kesäretki järjestettiin Brandenburgin osavaltiossa sijaitsevaan Werderin pikkukaupunkiin. Pikkujoulua vietettiin berliiniläisessä fünfundsechzig -ravintolassa. Instituutin toimitilat Instituutti on toiminut lokakuusta 2004 lähtien Mitten kaupunginosassa, osoitteessa Georgenstraße 24, Berlin. Instituutilla on 610 m² toimisto- ja näyttelytilaa, suuri sisäpihaterassi ja yksi kellaritila. Yleisö/näyttelytilassa on flyygeli. Myös vuosittaisesti vaihtuvien vierailevien taiteilijoiden töitä on nähtävillä instituutin eri tiloissa. Niinikään vierailevan tutkijan huone on saanut hyvän vastaanoton. Yleisötiloihin mahtuu max. 120 henkilöä. Hyvän sijaintinsa ansiosta instituutti on voinut osallistua Berliiniin suuriin kulttuuritapahtumiin ja tehdä siten itseään tunnetuksi myös suuren yleisön keskuudessa. Instituutin tiloja hyödynnetään laajan julkisen tarjonnan lisäksi vahvasti myös ammattiyleisölle suunnatuissa suljetuissa tilaisuuksissa. Näihin lukeutuvat mm. asiantuntijoille suunnatut verkostoitumistilaisuudet sekä erilaiset monipäiväiset suomalais-saksalaiset seminaarit ja työpajat. Näyttelytila konserttisalina Tilainstallaatio Raum für Musik 13

16 Instituutin talous Instituutti toimii yleishyödyllisenä yhdistyksenä Saksassa ja tekee siellä vuosittain tilinpäätöksen. Säätiöllä on konsernitilinpäätös. Säätiö ei myöntänyt vuonna 2015 apurahoja eikä palkannut ketään säätiön hallituksen tai instituutin johtajan lähipiiristä. Säätiön hallituksen ja valtuuskunnan jäsenille ei makseta palkkiota. Hallituksen matkakulut maksetaan kerran vuodessa neuvottelukunnan kokoukseen osallistumista varten Berliinissä. Tulot Instituutin talous perustuu opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatuun valtionapuun. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Suomen Saksan Instituutin Säätiölle vuodelle 2015 valtionavustusta (2012: ). Summasta myönnettiin säätiölle lupa maksaa harjoittelun apurahoina Lisäksi OKM myönsi kulttuuri- ja tieteenviennin tapahtumiin rahoitusta , satelliittiohjelman COOL2014 -dokumentaatioon ja arviontiin ja työllistämisprojektia varten. Valtionavustus on pysynyt vuoden 2013 leikkauksien jälkeen suurin piirtein samalla tasolla. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet, mikä tarkoittaa taloudellisen liikkumavaran kaventumista. Siitä huolimatta pyrimme pitämaan ohjelmatoimintamme laadukkaana ja myös kattavana. Toimintamme on erittäin kustannustehokasta (ks. liite 1). Pyrimme jatkuvasti nostamaan ulkopuolisen rahoituksen osuutta. Ohjelmatoiminnan rahoitukseen osallistuivat vuonna 2015: Svenska Kulturfonden, MES, Berliner Sparkasse, Sibelius-Gesellschaft ja Das finnische Buch e.v. Sen lisäksi instituutti sai in kind -tukena. Tulot voidaan ryhmitellä seuraavasti: Valtionapu OKM ,00 OKM kulttuurinvientituki ,00 OKM muu tuki ,00 Säätiöt ,00 Muut yhteistyökumppanit 3 260,00 Muut tulot 2584,40 Yhteensä ,40 In-kind ,00 Menot Instituutin pääasialliset menot muodostuivat vuokra- ja palkkamenoista sekä ohjelmatoiminnasta. Toimitilakustannukset olivat (sis. vuokra-, sähkö-, siivous- ja huoltokulut sekä vakuutukset) ,40 (2014: ,03 ). Palkkakulut sosiaalikuluineen olivat ,33. Palkkakulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna, koska instituuissa oli vähemmän työntekijöitä (2014: ,56 ). Säätiö maksoi vuonna 2015 avustuksia ja stipendejä yhteensä ,00 (2014: ,00 ). 14

17 Liitteet Veranstaltungen 1. Tapahtumat 2015 Näyttelyt ja työpajat / Ausstellungen und Kunst-Workshops 1. Bilder zwischen den Zeilen; Kapitel 2. Berlin/Finnland-Institut, Bilder zwischen den Zeilen; Kapitel 2. Ausstellungsfinissage, Berlin/Finnland-Institut, In Other Worlds. Kiel/Stadtgalerie, Alvar Aalto Second Nature. Weil am Rhein, Basel/Vitra Design Museum, Illustre Gestalten 7 Finnland. Eiskalt aufgetaut. Darmstadt/Centralstation, Die Saunameister. Fotografien von Päivi Eronen. Berlin/Finnland-Institut, Tea Mäkipää: Prima Carnivora. Wolfenbüttel/Kunstverein, Anne Mustarastas: Helsinki Dresses. Architektur verkleidet sich im Kostüm. Berlin/Finnland-Institut, How to read in the dark? Berlin/Grimmuseum, Lernschwärmen Goes Kunstschwärmen. Berlin/Vertretung des Landes Niedersachsen, WaterScapes Wasserlandschaften in der Gegenwartskunst. Kiel/Stadtgalerie, Janne Räisänen. Schwäbisch-Hall/Galerie am Markt, andersartig. Zeitgenössische Kunst der Künstlergruppe Sjählö 9. Berlin/Finnland-Institut, Sehnsucht Finnland. Skandinavische Meisterwerke. Hamm/Gustav-Lübcke-Museum In Other Worlds. Gegenwartskunst aus Finnland. Bietigheim-Bissingen/Städtische Galerie, Kiertonäyttelyt / Wanderausstellungen 1. Schweben Träumen Leben. Tove Janssons Mumin-Geschichten. Hannover/Kulturtreff Roderbruch, Migranten in Helsinki Deutschsprachige Einwanderer in der Geschichte des Hauptstadt Finnlands. Tübingen/Universitätsbibliothek, HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland. Bad Gastein/Pavillon Bad Gastein, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Berlin/Finnland-Institut, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Berlin/Philharmonie, HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland. Salzburg/Initiative Architektur, Alltäglich fantastisch: Kindergeschichten aus Finnland. Dornbirn/Stadtbücherei, Migranten in Helsinki Deutschsprachige Einwanderer in der Geschichte des Hauptstadt Finnlands, Hohenlockstedt/Rathaus, Erlebnis Natur. Fotografien von Hannu Hautala. Herford/Bürgerzentrum Haus unter den Linden, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Dresden/Besucherservice der Dresdner Musikfestspiele, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Greifswald/Theater Vorpommern, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Buchholz/Buchholz Galerie, HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland. Freudenstadt/Landratsamt, HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland. Calw/Landratsamt, Erlebnis Natur, Fotografien von Hannu Hautala. Bünde/Sparkasse Herford, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Seebad Heringsdorf/Museum Villa Irmgard, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Rendsburg/Nordkolleg, Musik als Heimat Friedrich Pacius ( ). Lüttenort (Koserow)/Galerie Otto Niemeyer-Holstein, Finnland kleine Großmacht der Musik? Heringsdorf/Kinoräume der Seebrücke, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Köln/Hochschule für Musik und Tanz, Alltäglich fantastisch: Kindergeschichten aus Finnland. Eisenstadt/Europahaus Burgenland, Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Rostock/Volkstheater, Elokuvaesitykset ja tapahtumat / Filmvorführungen und -festivalbeteiligungen Stuttgarter Filmwinter: Kurzfilm-Werkschau Mika Taanila. Stuttgart/Kunstraum 34, Kurzfilmabend: Animal Day. Filme junger Filmemacher aus Finnland. Kiel/Stadtgalerie Kiel, Filmpremiere: My Stuff Tavarataivas. Berlin/Kino Central, Filmvorführungen zum Deutschlandstart: My Stuff Tavarataivas. Berlin/Kino Moviemento, Filmvorführung zum Deutschlandstart: My Stuff Tavarataivas. Leipzig/Schaubühne Lindenfels, Filmfest Dresden: Filme aus Finnland. Dresden/Filmtheater Schauburg, Pink Apple Schwullesbisches Filmfest: Tove Jansson. Zürich/Arthouse Movie, Nordische & baltische Filmwoche: Chancen(los) im Norden. Wien/Wiener Urania,

18 9. Europa-Filmpremiere: Theos Haus Theon talo. Berlin/Kino Babylon, Kasseler Dokumentarfilm- und Videofest. Filme der Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. Kassel/Filmladen, Kirjallisuustapahtumat / (Belletristische) Literatur 1. Autorenlesung: Christian Gasser, Rakkaus! (finnisch: Liebe). Kiel/Stadtgalerie, Autorenlesung: Kjell Westö, Das Trugbild Hägring 38. Berlin/ Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Autorenlesung: Miina Supinen, Drei ist keiner zuviel Säde. Berlin/Finnland-Institut, Autorenlesung: Miina Supinen, Drei ist keiner zuviel Säde. Halle (Saale)/Buchhandlung Molsberger, Infostand Nordisches Forum. Leipzig/Buchmesse, Podiumsgespräche: Kjell Westö, Das Trugbild Hägring 38. Leipzig/Buchmesse Jugendbuch-Autorenlesung: Salla Simukka, So weiß wie Schnee Valkea kuin lumi. Leipzig/Buchmesse, Podiumsgespräch: Nordische Literaturpreise. Leipzig/Buchmesse, Autorenlesung: Miina Supinen, Drei ist keiner zuviel Säde. Leipzig/Buchmesse, Buchpräsentation: Tommi Musturi, Handbuch der Hoffnung. Leipzig/Galerie für Zeitgenössische Kunst, Autorenlesung: Miina Supinen, Drei ist keiner zuviel Säde. Greifswald/Café Koeppen, Autorenlesung: Eppu Nuotio, Falsche Farbe Musta. Leipzig/Buchmesse, Autorenlesung: Juhani Seppovaara, Ansichten eines Lebens Elämän kortit. Leipzig/Buchmesse, Autorenlesung: Juhani Seppovaara, Ansichten eines Lebens Elämän kortit. Leipzig/Vodkaria, Comic-Gespräche: Tommi Musturi und Petteri Tikkanen Handbuch der Hoffnung und Blitzkrieg der Liebe. Leipzig/Buchmesse, Comic-Gespräche: Tommi Musturi und Petteri Tikkanen Handbuch der Hoffnung und Blitzkrieg der Liebe. Berlin/Finnland-Institut, Literaturabend: Was macht eigentlich Stefan Moster? Berlin/Finnland-Institut, Szenische Lesung Gabriele Mewe und Jens-Peter Dierichs: Alles frisch Neue Erzählungen aus Finnland. Berlin/Finnland-Institut, Midsommar-Fest der Buchhandlung Pankebuch. Berlin/Karl-Marx-Bauchhandlung, Buchpräsentation: Raija Siekkinen, Wie Liebe entsteht. Berlin/Finnland-Institut, Autorenlesung: Kati Hiekkapelto, Die Schutzlosen Suojattomat. Berlin/Finnland-Institut, Autorenlesung: Riikka Pelo. Berlin/Finnland-Institut, Autorenlesung: Satu Taskinen, Die Kathedrale Katedraali. Berlin/Finnland-Institut, Nordische Literaturtage: Autorenlesung: Satu Taskinen, Die Kathedrale Katedraali. Hamburg/Literaturhaus, Lesung und Gespräch: Kalevala. Eine Sage aus dem Norden. Berlin/Finnland-Institut, Lastenohjelma / Kinderprogramm 1. Kinderkonzert: Dr. Sound im Einsatz: Die verdächtige Klangspur. Hamburg/Stadtteilschule Bergstedt, Kinderkonzert: Dr. Sound im Einsatz: Die verdächtige Klangspur. Hamburg/Bürgerhaus Wilhelmsburg, Kinderkonzert: Dr. Sound im Einsatz: Die verdächtige Klangspur. Hamburg/Eidelstedter Bürgerhaus, Kinderkonzert: Dr. Sound im Einsatz: Die verdächtige Klangspur. Hamburg/Jenfeld_Haus, Kinderkonzert: Dr. Sound im Einsatz: Die verdächtige Klangspur. Hamburg/Fabrik (Altona), Europäischer Tag der Sprachen: Mini-Sprachkurse. Berlin/Else-Ury-Bibliothek, Musiikkitapahtumat / Musikveranstaltungen und Konzerte 1. Boswiler Meisterkonzert: Quartett Meta4. Boswil/Künstlerhaus Boswil, Eröffnungskonzert: Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch. Camilla Nylund, Sopran, und Jobst Schneiderat, Klavier. Berlin/Finnland-Institut, Porträtkonzert: Tomi Räisänen. Hamburg/Christianskirche, Porträtkonzert: Tomi Räisänen. Lübeck/Kolosseum, Dresdner Musikfestspiele Feuer Eis: Finnisches Programm. Dresden/verschiedene Orte, Ludwigsburger Schlossfestspiele: Eröffnungskonzert unter der Leitung von Pietari Inkinen. Ludwigsburg/Forum am Schlosspark, After-Work-Party: Raum für Musik. Berlin/Finnland-Institut, Raum für Musik. Info-Installation. Berlin/Finnland-Institut, Usedomer Musikfestival: Finnland auf dem Podium der Ostsee. Insel Usedom/verschiedene Orte, Vortragskonzert: Wer war Janne Sibelius? Erkki Korhonen erzählt und spielt Klaviermusik von Sibelius. Basel/Kaisersaal, Reeperbahn-Festival. Hamburg,

19 12. Konzert: Seija Konttori, Cello, Annikka Konttori-Gustafsson, Klavier, und Kaj-Erik Gustafsson, Orgel, Orgelund Kammermusik von Jean Sibelius und seinen Nachfolgern. Weimar/Evangelische Kirche St. Peter und Paul, Konzert: Seija Konttori, Cello, Annikka Konttori-Gustafsson, Klavier, und Kaj-Erik Gustafsson, Orgel, s.o.. Ettersburg (bei Weimar)/Schloss Ettersburg, Konzert: Seija Konttori, Cello, Annikka Konttori-Gustafsson, Klavier, und Kaj-Erik Gustafsson, Orgel, s.o.. Ettersburg (bei Weimar)/Schlosskirche St. Justinius und Laurentius, Konzertreihe Freigeist: Duo Hohti_Turunen. Berlin/Finnland-Institut, Konzertreihe Freigeist: Duo Åström_Fräki. Berlin/Finnland-Institut, Konzert: Blastromen Mika Rosenberg und Sami Koskivaara. München/Feierwerk, Konzert: Maija Kauhanen und Päivi Hirvonen Traditionelles und Modernes mit Geige und Kantele. Berlin/Finnland-Institut, Konzert und Podiumsgespräch: Festveranstaltung zum 150. Geburtstag von Jean Sibelius (* ). Berlin/Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Konzertreihe Freigeist: Quartett Tolonen_Saksala_McDonald_Loyal. Berlin/Finnland-Institut, Tanssi- ja teatteriesitykset / Tanz und Theater 1. Musiktheater: Matti und Sami und die drei größten Fehler des Universums. Berlin/Atze Musiktheater Performance/Theater: Sami van Ingen, Primaries. Stuttgart/Theater Rampe, Performance: YOKO You are on Your Own. Wien/Foyer der Universität für Musik, Performance: (love.abz)3 von Otso Huopaniemi. Berlin/Theaterdiscounter, Nordwind-Festival: Choreografie Personal Symphonic Moment von Elina Pirinen. Dresden/Festspielhaus Hellerau, Nordwind-Festival: Choreografie Personal Symphonic Moment von Elina Pirinen. Hamburg/Kampnagel, Nordwind-Festival: Choreografie Personal Symphonic Moment von Elina Pirinen. Bern/Dampfzentrale, 5.12 Tiedeaiheiset tapahtumat / Veranstaltungen zu wissenschaftlichen Themen 1. Muuvit-Podiumsgespräch: Bewegung ein Mittel zum Lernen und zur Integration? Berlin/Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Vortrag und Seminarteilnahme Kirsi Turunen: ida-tagung Regionalkompetenz Finnland des DAAD. Berlin/Dietrich-Bonhoeffer-Haus, Seminarteilnahme Kirsi Turunen: English als Wissenschaftssprache. Leipzig, Seminar: Allegralab & academic blogging. Berlin/Finnland-Institut, Podiumsgespräch Sabine Meister und Minna Turtiainen, Gallén-Kallela-Museum: Akseli Gallén-Kallela und Berlin. Zu Werk und Wirkung der Goldenen Ära der finnischen Kunst. Leipzig/Buchmesse, Podiumsgespräch Tomi Mäkelä und Oliver Kersken: Ist die nordische Musik kühl? Leipzig/Buchmesse, Podiumsgespräch Tomi Mäkelä, John Fellow und Per Erik Weng: Sibelius und Nielsen. Leipzig/Buchmesse, Podiumsgespräch Mika Hannula und Niina Lehtonen-Braun: Finnische Künstler der Gegenwart in Berlin. Leipzig/Buchmesse, Lernschwärmen-Festival. Berlin/Finnland-Institut Vortrag Laura Hirvi bei Muinaismuistoyhdistys. Helsinki, Sachbuchpräsentation mit Podiumsgespräch: Paavo Lipponen - Die Vernunft siegt. Berlin/Finnland-Institut Vortrag Tomi Mäkelä und Konzert: Jean Sibelius und sein Bild. Basel/ Musik Akademie, Vortrag Laura Hirvi: Gothic-Kultur in Nordeuropa: Beispiel Finnland. Greifswald/Universität, Gründungstreffen mit Vortrag: Berliner Club des Alumni-Vereins der Universität Helsinki und der Aalto- Universität. Berlin/Finnland-Institut Podiumsgespräch mit Annamari Vänskä, Antonella Giannone, Mert Otsamo und Sami Sykkö: Undressing the meaning of dress. Berlin/Finnland-Institut, Vortrag und Konzert Erkki Korhonen, Klavier: Wer war Janne Sibelius? Basel/Kaisersaal, Vortrag und Konzert Erkki Korhonen, Klavier: Wer war Janne Sibelius? Bern/Calvinhaus, Vortrag und Konzert Erkki Korhonen, Klavier: Wer war Janne Sibelius? Winterhur/Werkstatt-Laden Anderes, Vortrag und Konzert Erkki Korhonen, Klavier: Wer war Janne Sibelius? Lausanne/Conservatoire Vortrag mit Konzert Folke Gräsbeck, Klavier: Sibelius und Stilmerkmale seiner Klaviermusik. Berlin/Finnland- Institut, Workshop mit Juhana Lassila: How to finance culture and how to connect people all over Finland. The concept of the Finnish Cultural Foundation. Berlin/Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Podiumsgespräch Hansjörg Dilger und Petteri Pietikäinen: Belonging In Times of Exclusion. Berlin/Finnland- Institut,

20 23. Teilnahme Laura Hirvi am Startup-Event Slush. Helsinki/Messukeskus, Podiumsdiskussion: Das Anderssein der Sprache und das Schreiben mit der Suchmaschine Google oder dagegen. Berlin/Theaterdiscounter, Marja Martikainen als Referentin beim Fortbildungsseminar für Schulleiter in Berlin. Ludwigsfelde/Landesamt für Schulen und Medien Berlin-Brandenburg LISUM, Nordwind-Festival: Podiumsdiskussion New Enemies Nationalismen und Globalisierung in Nordeuropa und Russland. Berlin/Volksbühne, Opinto- ja harjoitteluneuvonta / Studien- und Praktikumsberatung 1. Vortrag und Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Wien/Auslandsstudienmesse Universität, Vortrag und Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Ingolstadt/Internationaler Tag Technische Hochschule, Vortrag: Studium und Praktikum in Finnland: Turku. Eichstätt/Katholische Universität Eichstätt-Ingolstadt, Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. München/Internationaler Tag Ludwig-Maximilians-Universität, Vortag: Studium und Praktikum in Finnland: Partnerhochschulen und -städte der TH Mittelhessen. Friedberg/Technische Hochschule Mittelhessen, Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Bonn/Auslandsstudienmesse Universität, Vortrag und Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Greifswald/Internationaler Tag der Universität, Vortrag: Finnische Kultur und das Bildungssystem. Bad Kreuznach/Infoveranstaltung der Deutsch-Finnischen Gesellschaft, Vortrag und Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Mannheim/ International Day Universität, Vortrag und Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Aachen/International Day Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule RWTH, Infostand und Vortrag: Studium und Praktikum in Finnland im Rahmen des International Day. Nürnberg/Universität Erlangen-Nürnberg, Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Wolfenbüttel/Ostfalia Hochschule für angewandte Wissenschaften, Infostand und Vortrag: Studium und Praktikum in Finnland im Rahmen des International Day. Potsdam/Universität, Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Stuttgart/Universität Hohenheim, Vortrag und Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Passau/Universität, Infostand: Studium und Praktikum in Finnland. Frankfurt am Main/Internationaler Tag der Fachhochschule, Yhteistyöprojektit ja muut julkiset tilaisuudet / Gemeinschaftsprojekte und weitere öffentliche Veranstaltungen 1. Kulturfestival Nordischer Klang: Finnisches Programm. Greifswald/verschiedene Orte, Velotaxi-Tour mit Veranstaltungsprogramm von EUNIC Berlin: Wir strampeln für die Mehrsprachigkeit. Berlin/Breitscheidplatz, Potsdamer Platz, Friedrichbrücke an der Alten Nationalgalerie, Ei-julkiset tilaisuudet / Geschlossene Veranstaltungen 1. Sitzung: Das finnische Buch e.v. Berlin/Finnland-Institut, Arbeitssitzung: Deutsch-Finnische Gesellschaft Berlin-Brandenburg e.v. Berlin/Finnland-Institut, Besuchergruppe Glasmuseum Riihimäki. Berlin/Finnland-Institut, Aus der Praxis für die Praxis. Übung für Studierende des Nordeuropa-Instituts der Humboldt-Universität zu Berlin. Berlin/Finnland-Institut, Besuchergruppe: Voltaire-Schule Potsdam. Berlin/Finnland-Institut, Vortrag: Essi Kalima beim Jazz-Seminar von Music Finland. Berlin/Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Klausurtermin Universität Rovaniemi. Berlin/Finnland-Institut, Sitzung: Zentrale der finnischen kirchlichen Arbeit. Berlin/Finnland-Institut, Vortrag Christian Ahonen: Finnische Kultur und Sprache: Vorbereitung auf einen Aufenthalt in Finnland. Bitburg/EURO-BBW, Jahresversammlung Finnisch-deutsche Handelsgilde zu Berlin. Berlin/Finnland-Institut, Feier der Deutsch-Estnischen Gesellschaft anlässlich des Nationalfeiertags Estlands. Berlin/Finnland-Institut, Lesekreis Tähti Schmidt. Berlin/Finnland-Institut, [kurzfristig abgesagt] 13. Sitzung : Das finnische Buch e.v. Berlin/Finnland-Institut, Workshop: Studium und Praktikum in Finnland. Berlin/Humboldt-Universität zu Berlin, Besuch Deutsch-Finnische Gesellschaft Berlin-Brandenburg/Vorstand. Berlin/Finnland-Institut,