Pääkirjoitus 3 Kosaku Matsumora Tomari no bushi 4 Kobudo 5 Leiriä ja kilpailua 6 Junnut 8 Syksyn harjoitusajat 10

Transkriptio

1 NUMERO 2/2009 1

2 Sisällys: Pääkirjoitus 3 Kosaku Matsumora Tomari no bushi 4 Kobudo 5 Leiriä ja kilpailua 6 Junnut 8 Syksyn harjoitusajat 10 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä, 2009 Painos: 250 kpl 2

3 Pääkirjoitus Syksyä, kaikella kunnioituksella Vauhdikkaan kevään, ja aurinkoisen kesän jälkeen on aika taas ruveta katselemaan syksyn koitoksia sillä silmällä. Seurailkaahan syksyn mittaan taas dojon ilmoitustaulua ja nettisivustoa. Mielenkiintoisia leirejä, harjoituspäiviä ja muuta kivaa taas kosolti tiedossa. Kevään lopulla järjestettiin tyylisuunnan kata- ja bookutzukikilpailut Jyväskylässä (sisäsivuilla hiukan kuvasatoa). Vieraskoreina ja kohteliaina jyväskyläläiskaratekat antoivat ulkopaikkakuntalaisten viedä kirkkaimmat mitallit. Mutta kuten olemme sukulaisten kesämökeillä kesän mittaan huomanneet, on vieraskoreudellakin rajansa, joten ruvetaanhan keräilemään niitä kirkkaimpia mitalleja taas tänne Jyväskylän suuntaan. Salikisat tuttuun tyyliin taas pikkujoulujen tienoilla. Keskiviikon treeneissä pääsee harjoittelemaan matsaamispuolta Jussin ja Jukan opastuksella, kataa taas torstai-iltaisin Kokkosen Jorman seurassa. Sitten on vielä muut antoisat rytistykset ja viikon kruunaa sunnuntain salaiset harjoitukset. Ne ovat niin salaisia, että edes tänne maailman suurimman Renshinkan-lehden toimitukseen ei ole tietoa vuotanut. Eli pitäkäähän vaistot valppaina. Tässä painoksessa Matilta palanen karaten historiaa ja Kimmolta kobudon ilosanomaa eli jos elämästänne puuttuu jotakin, sen täytyy olla kobudo. Käykäähän kokeilemassa! Pääkirjoittaja Juho 3

4 Kosaku Matsumora Tomari no bushi Okinawalla oli 1800-luvulla muitakin lokalisoituneita kamppailuperinteitä kuin Shuri-te, jonka suurin vaikuttaja oli Sokon Matsumura. Tomari kylän alueella oli oma kamppailuperinteensä Tomari-te, jonka tunnetuin opettaja oli Kosaku Matsumora ( ). Kosaku Matsumoran ensimmäinen te-opettaja oli Uku Gigo (tunnetaan myös nimellä Uku Karyu) ( ). Noina aikoihin Tomarin alueella harjoittelu tapahtui pääasiassa ulkona; talojen takapihoilla, hautausmailla yms. Matsumora harjoitteli Ukun takapihalla ainakin naifanchi katoja. Matsumoran ollessa 15 hän aloitti harjoittelun myös Kishin Teryuan ( ) opissa. Teryua opetti hänelle katojen lisäksi kamppailustrategiaa, kestävyyttä ja konfutselaisuutta. Teryan suosikkikatat olivat Bassai ja Wanshu. Niitä harjoiteltiin usein buddalaisen temppelin Seigen-jin hautausmaalla. Tämä temppeli oli kuulunut Teryuan perheelle vuodesta 1744 lähtien. Terya käyttikin temppelin yksityismaita te:n opettamiseen pitääkseen karaten salaisuuden piilossa uteliaiden katseilta. Harjoiteltuaan kolme vuotta Teryan opissa Matsumora oli vielä innokas oppimaan lisää. Näihin aikoihin Tomarin satamaa kunnostettiin ottamaan vastaan myös isompia aluksia. Useita kiinalaisia ja korealaisia kulkikin Tomarin sataman kautta. Noin 1800-luvun puolivälissä, Matsumora, Oyadomari, Yamada ja Itosu tapasivat kiinalaisen guanfa-mestarin ja harjoittelivat hänen kanssaan luolassa lähellä rantaa. Kiinalainen oli vaellellut Tomariin Shurin alueelta. Hänet tunnettiin ainoastaan kutsumanimellä Anan, ja hänen sanotaan olleen taoistinen munkki, joka oli ollut taoistisen tradition mukaisella seitsemän vuoden vaelluksella. Ei tiedetä kuinka kauan Matsumora harjoitteli Ananin kanssa, mutta yhdessä vaiheessa Anan vain ilmoitti Matsumoralle, että hän ei voi enää häntä opettaa. Matsumora palasi luolalle parin päivän päästä vain huomatakseen kiinalaisen hylänneen luolan. Tuota kiinalaista ei nähty tuon päivän jälkeen koskaan. Ei ole varmaa tietoa mitä tuossa luolassa harjoiteltiin, mutta Tomari-te oli tyyliltään nopeaa ja kevyttä verrattuna Shurin tekniikoihin. Myös painotus heittotekniikoihin oli suurempaa. Matsumora oli lyhytkasvuinen, mutta vahva. Hänellä kerrotaan olleen laaja rintakehä ja hyvin kehittynyt lihaksisto. Matsumora oli todellinen kamppailija myös luonteeltaan. Hänestä kerrotaankin tarinaa, jolloin hän puolusti itseään ja joitain muita Tomarin asukkaita Japanilaista Satsuma-kaanin samuraita vastaan. Matsumora oli tuolloin reilu parikymppinen. Kamppailussa Matsumora riisui samurain miekastaan ja heitti sen jokeen. Taistelussa hän tosin menetti pikkurillinsä. Vaikkakin Matsumora oli pikkurillitön hän oli myös taitava kobujutsussa. Hän oli etevä Bo:n ja Jo:n käyttäjä. 4

5 Kobudo Kobudo-termi juontaa tarkoituksensa kanjeista ko ( 古, vanha), bu ( 武, sota) ja do ( 道, tie/taito), jotka siis yhdessä tarkoittavat vanha sotataito. Kobudon kehitti 1900-luvun alussa Okinawalainen Shinken Taira, joka koosti lukuisien eri aseiden tekniikat vanhasta perimätiedosta ja yhdenmukaisti ne yhdeksi tyylisuunnaksi. Kobudon tekniikat koostuvat lukuisan okinawalaisen aseen tekniikoista ja taktiikasta. Aseisiin kuuluu mm. bo (180 cm pitkä sauva), sai (metallinen pareittain käytettävä ase), tonfa (käsivarsipamppu), kama (sirppi), yms. Kaikkien aseiden on oletettu, lukuun ottamatta saita, olleen käytössä maalaistyökaluina. Tämä on sikäli huomattava seikka että japanilaisten valtauksen aikana siviileitä oli kielletty kantamasta asetta. Kiellosta johtuen siviilit kehittivät puolustusmenetelmän arkisille esineille ja työkaluille. Ennen karaten rantautumista Japaniin karaten alkumuoto ja kobudo kulkivat käsi kädessä. Esim. Karaten esi-isä Gichin Funakoshi oli myös bo-mestari. Yhden teorian mukaan kobudo:n tie kansan mielissä erosi karatesta kun se rantautui Japaniin. Japanissa ei ollut ainuttakaan lajia jossa opettiin systemaattisesti lyöntejä ja potkuja, vaan ne perustuivat soturiluokan aseiden käyttöön ja lukko/hallintatekniikoihin. Karate oli hyvin kiinalaispainotteinen ja oli jotain uutta kun se esiteltiin 1920-luvulla japanissa. Toisaalta japanilaisilla oli jo omat aseensa ja asetekniikkansa joten ns. rahvaan välineillä harjoiteltava kobudo ei kiinnostanut japanilaisia. Kobudossa käytettävistä aseista ainoastaan Bo:lla harjoitellaan japanissa, sitäkin vain jos yari (keihäs) tai naginata (hilpari) katkesi käytössä. Muita välineitä ei edes esiinny Japanin saarella. Nykypäivänä Kobudo on oma erillinen lajinsa joka toimii Yuishinkai-tyylin yhteydessä ja sen pääopettajana suomessa toimii Jigotailaisillekin tuttu pitkän linjan budoka Ilpo Jalamo (6.dan). Jigotaissa opettajana toimii vieraileva vahvistuksemme Mika Salminen (2.dan) Mushin ry:stä. Mikäli asetekniikat kiinnostavat ja tunnet sen jonkin puuttuvan elämästäsi, kobudoon voi tulla mukaan kaikki aikuiset vyöarvosta riippumatta. Harjoituksen ovat perjantaisin klo 18:15 19:30. Varusteiksi normaali karatepuku, valkoinen vyö ja rohkeutta kokeilla uutta. Näemme syksyllä kobudon kiehtovassa maailmassa. Kimmo Silander Juniorivastaava 2. kyu karate, 5.kyu kobudo Kobudoharjoituspäivä on Vetäjänä Mika Salminen. Kaikki aetekniikoista kiinnostuneet mukaan! 5

6 Leiriä ja kilpailua Kesän leiriohjelmaan kuului Imatran kesäleiri, jossa päästiin hiomaan tyylisuunnan perusteita parhalla mahdollisella opastuksella. Jyväskylän kesäleirillä petrattiin kamppailutaitoja erilaisilta etäisyyksiltä, sekä harjoiteltiin veitsitekniikoita (kuva s. 8). Tämän aukeaman kuvat ovat kevään kata- ja bookutzukikilpailuista, joihin osallistui kiitettä- vä määrä innokkaita kilpailijoita niin Jigotaista kuin muistakin Renshinkan seuroista. Kilpailut antoivat virikkeitä ja ideoita syksyn harjoittelua varten. Samalla monet joutuivat raivaamaan tilaa mitallikaappiinsa. Kiitoksia kilpailujen toimihenkilöille ja kaikille osallistujille. Seuraaviin kilpailuihin vielä suuremmalla väellä. Ja voimalla. 6

7 7

8 8

9 Ohayô Gozaimasu. Osasto Karate-Kid: Syksy tulee jo kovaa vauhtia ja elämä dôjôlla alkaa vilkastua. Ensimmäiseksi, tuttuun tapaan, peruskurssi yhdistetään panttereihin / tiikereihin riippuen juniorin iästä. Eli 10-vuotiaat ja sitä nuoremmat siirtyvät harjoittelemaan panttereihin maanantaisin klo: 17:00 18:30. Vanhemmat juniorit, eli 11 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat siirtyvät harjoittelemaan tiikereihin. Tiikereillä on 2 harjoitusta viikossa, tiistaina ja torstaina klo: 17:00 18:30. Ryhmäjaot eivät ole kiveen kirjoitettuja ja pieniä muutoksia voidaan yksilöiden kohdalla tehdä, mutta pyritään noudattamaan kyseisiä ryhmäjakoja. Toiseksi, syksyllä järjestetään tuttuun tapaan 2 junnuleiriä. Ensimmäinen leiri on 3.-4.lokakuuta ja leirin aiheena on ottelu & paritekniikka. Leirin viimeisten harjoitusten aikana järjestetään salikisat joihin voi osallistua kaikki vyöarvolliset juniorit. Toinen leiri järjestetään joulukuuta ja leirin aiheena ovat vyökoetekniikat ja kata. Leirillä järjestetään lauantaina vyökokeet luvan saaneille ja sunnuntaina salikisat. Kolmanneksi, tärkein seikka, muistakaa koulu. Karateka on ylväs olio joka hoitaa askareensa kunnialla loppuun saakka. On paljon mukavampaa mennä harjoituksiin kun tietää että kotitehtävät ovat tehty valmiiksi eivätkä odota pöydällä kummittelemassa harjoituksista palatessa. Lopuksi toivotan kaikille junnuille hyvää syksyä ja mukavia treenejä. Muistakaa käyttäytyä kunnolla ja kuunnella ohjaajia niin kaikilla on mukavampaa. P.S. Kengät harjoitusten aikana salin sisälle, mieluiten penkkien alle. Gambatte Kudasai, Kimmo Silander Juniorivastaava 2.kyu karate, 5.kyu kobudo 9

10 10 Syksyn harjoitusajat

11 11

12 12