Testaus hitaan pyrolyysin soveltuvuudesta biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi ja energiaksi
|
|
- Antero Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Testaus hitaan pyrolyysin soveltuvuudesta biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi ja energiaksi Loppuraportti MTT Kari Tiilikkala Tomi Holstila Kimmo Rasa Jokioinen
2 Tiivistelmä Hidaspyrolyysiin käyttökelpoisuutta testattiin yritysten toimipaikoilla Lounais-Hämeessä kesän 2013 aikana. Yrittäjät antoivat materiaalit ja MTT pyrolysoi ne FSKK OY:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Demonstraatiot olivat osa FSKK OY:n koordinoimaa Envi Grow Park- hanketta. Demonstraatioiden yhteydessä kerättiin myös tietoa yritysten yhteistyösuunnitelmista ja valmiudesta parantaa biomassojen käyttöä pyrolyysitekniikan avulla. Demonstraatioissa pyrolysoituja materiaaleja olivat: keräys- ja jätepuu, kuivikelannat, olki, hamppu ja elintarvikepakkausten muovi. Panosretortin polttoaineena käytettiin sekapuuta sekä pyrolyysistä saatuja kaasuja. Osa kaasuista nesteytettiin asiakkaiden toivomalla tavalla. Tulokset osoittivat, että alueen yrityksillä on valtavat määrät pyrolyysiin sopivaa materiaalia. Suurin ongelma on niiden märkyys, joka pitää poistaa kunnollisella varastoinnilla sekä biomassojen esikäsittelyllä. Pelletöintiin ja briketöintiin erikoistuneita yrityksiä tarvitaan. Sopivien pyrolyysitekniikoiden valintapäätös riippuu kahdesta asiasta: a) siitä millaista raaka-ainetta käytetään ja b) mikä on ensisijainen tuote, jolle on markkinoita. Hidaspyrolyysi sopii energian, biohiilen sekä nesteiden tuotantoon. Energialle ja biohiilelle on alueella heti tarvetta ja käyttökohteita. Muovit sopivat nestemäisten polttoaineiden tuotantoon, mutta muovien prosessoinnissa tarvitaan erityistekniikat ja laitteet. Demonstraatiot osoittivat, että panosretortti ei sovi muovin pyrolysointiin, mutta lähes kaikkeen muuhun, jos biomassan esikäsittely on kunnossa. Jatkuvatoimisilla laitteilla voidaan pyrolysoida hyvin monentyyppisiä massoja ilman vaativia esikäsittelyjä. Kosteuden poisto parantaa kaikkien pyrolyysilaitteiden toimintaa ja energiatehokkuutta. Alueellista suunnitelmaa pyrolyysitekniikan käytöstä ja kehittämisestä ei ole. Yrityksissä on runsaasti niitä, joilla on pyrolyysiin sopivia raaka-aineita, ja niitä, jotka voivat käyttää energiaa ja biohiiltä. Pyrolyysiyrityksiä ei vielä ole ja biomassojen esikäsittelytekniikat ovat vasta demonstraatiovaiheessa. On selvä tarve koota biomassojen tuottajat, prosessoijat sekä pyrolyysituotteiden käyttäjät yhteen päättämään siitä miten pyrolyysitekniikka hyödynnetään osana: a) koko talousalueen teknologiakehitystä b) suurten materiaalimassojen käyttöä sekä c) uusien tuotteiden kaupallistamista. On mahdollista, että tarvitaan muutama suurempi pyrolyysiyksikkö sekä muutama mobiileja palveluja myyvä yritys. Biomassojen esikäsittely ja kuljetus työllistää huomattavan määrän yrityksiä, jos pelloilla ja elintarvikeketjuissa syntyvät materiaalit otetaan käyttöön ja aluetalouden perustaksi. Yhteistoiminta-alueen tulee olla niin suuri, että sen fyysinen ja henkinen pääoma ovat uskottavia myös hankerahoittajien ja investorien arvioinneissa. Pyrolyysin liittyvällä tekniikalla ja osaamisella on myös globaali kysyntä, johon kaikkien toimijoiden yhteistyöverkosto voi tarttua heti kun riittävä tahtotila on saavutettu. Pyrolyysiin sopivista materiaaleista ei ole puutetta!
3 Johdanto Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (FSKK) toteuttaa vuosina EU-hanketta Envi Grow Park ekoteollisuuspuisto biotalouden ja ympäristöteknologian tiennäyttäjäksi. Hanketta rahoittavat Hämeen ELY-keskus ja Forssan seudun kunnat. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Forssan voimakkaasti kasvavan Envitech-alueen ympäristöyritykset, tutkimus ja oppilaitokset. FSKK on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän omistama kehittämiskeskus, jonka tehtäviä ovat elinkeinoelämän neuvonta, alueen elinkeinoasioiden valmistelu ja toteutus yhdessä kuntien ja yritysten kanssa, Forssan seudun markkinointi sekä kehittämishankkeet. Meneillään olevan hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda ekoteollisuuspuistosta ainutlaatuinen biotalouden osaaja, pitkälle jalostettuihin tuotteisiin tähtäävien ideoiden tuotteistaja sekä teknologian ja liiketoiminnan toiminta-alusta. Täydessä valmiudessaan Envi Grow Park tuottaa maa- ja elintarviketaloudesta ja yhdyskunnista peräisin olevista sivuvirroista ja biohajoavista materiaaleista innovatiivisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, eläinravintoa ja viherrakennustuotteita, sekä uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua, etanolia ja tuulivoimaa. Periaatteena on toteuttaa mahdollisimman suljettua energian ja materiaalin kiertoa. Forssan seudulla on käytettävissä biomassoja sekä prosessien sivutuotteita, jotka sopivat hitaan pyrolyysin raaka-aineeksi. FSKK pyysi tarjoukset keväällä 2013 pyrolyysialan osaajilta työstä, jonka tarkoituksena oli testauksen kautta selvittää hidaspyrolyysin ja kohtuuhintaisen laitteiston soveltuvuus Forssan seudulla käytettävissä olevien biomassojen ja prosessien sivutuotteiden hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. MTT teki tarjouksen ja sai työn tehtäväkseen lokakuun 2013 loppuun mennessä. MTT:ssä pyrolyysiin liittyvä t&k toiminta liittyy kahteen laajaan hankekokonaisuuteen: a) kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja hiilen sitomiseen maahan sekä b) ravinteiden kierrätykseen ja orgaanisten lannoitevalmisteiden kehittämiseen. Pyrolyysi on yksi tekniikka, jolla voidaan saavuttaa sekä ilmastonmuutokseen hillintään liittyviä että ravinnekiertoihin liittyviä ratkaisuja ( Olennaista on saada alueen raaka-aineet järkevään käyttöön ja samalla tukea aluetaloutta sen luonnonvaroja järkevästi käyttäen. Tekniikan lisäksi liiketalouden kanalta olennaista on yritysyhteistyön kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Tomi Holstila teki EGP-hankkeen puitteissa opinnäytetyönsä, joka liittyi yrityssymbioosiin. Alueellisesti hanke liittyi myös tavoitteeseen hyödyntää käyttämättömiä biomassoja energialähteenä paikallisissa lämpövoimaloissa. Hankeen aikana saatiin yleisempääkin tietoa kuivikelannan sekä biohiilen hyödyntämishyödyntämismahdollisuuksista hajautetussa energiatuotannossa ja KHKpäästöjen hallinnissä. 1 Tavoitteet MTT:n johtaman työn päätarkoituksena oli esitellä hidaspyrolyysin käyttöä alueen yrittäjille sekä näyttää biomassojen pyrolysointi yritysten omissa toimipaikoissa ja yleisissä työnäytöksissä. Samalla kerättiin tietoa yritysten tarpeesta ja halusta hyödyntää pyrolyysiä biomassojen jalostamisessa uusiksi tuotteiksi. Tavoitteet olivat: - tehdä materiaalivalinnat yritysten tarpeen mukaan sekä tuottaa tietoa materiaalien esikäsittelytarpeesta ja sopivuudesta pyrolyysiin - pyrolysoida valitut materiaalit ja kuvata prosessien onnistuminen - analysoida raaka-aineet ja hiilet asiakkaiden toiveiden mukaan
4 - laatia suositukset hitaan pyrolysitekniikan käytöstä mukana oleville yrityksille - kuvata alueen yritysten yhteistoimintamahdollisuudet hitaan pyrolyysin ja biomassoista saatavien tuotteiden hyödyntämisessä 2 Hankkeessa käytetyt pyrolyysi laitteet Hankkeessa käytetty laite oli mobiili hidaspyrolyysiretortti, joka on tehty tutkimus- ja demonstraatiokäyttöön Raussin Metalli Oy:n tehtaalla. Koelaitteen maksimi kapasiteetti oli 1,5 kuutiometriä. Suurimmat vastaavat kaupalliset laitteet ovat 16 m 3 laitteita. Raussin hiilimiilu eli panosretortti on alkujaan suunniteltu puun pyrolysointiin, mutta demonstraatiolaitteemme korirakenteen ansiosta se soveltui hyvin myös muiden materiaalien pyrolysointiin demonstraatiomielessä. Raussin Hiilimiilu on kotimaisen tuotekehityksen tulos ja vientituote, jota on käytetty erityisesti kehitysyhteistyössä Euroopan ulkopuolella. Prosessissa muodostuvat pyrolyysikaasut voidaan polttaa retortin tulipesässä ja/tai kondensoida nesteiksi laitteen alla olevassa lauhduttimessa. Pyrolyysikaasujen suorat päästöt ovat vähäiset, sillä kaasut palavat retortin tulipesän korkeassa lämpötilassa ja/tai kondensoidaan nesteiksi. Savukaasut ovat ainoa päästö. Laitteen siirto kohteelta toiselle onnistuu tavallisella maatilatraktorilla, vain savupiippu pitää poistaa yleisillä teillä liikuttaessa. Prosessin lämpötilaa seurattiin ns. välitilasta sekä sisätilasta. Retortin yläosan ja alatason lämpötiloja mitattiin erikseen.
5 Prosessin käynnistysvaiheen polttoaineena oli Mauri Kujanpään toimittama sekaklapi, jonka energiasisältö oli keskimäärin 17,7 MJ/kg Raussin hiilimiilun käyttö-ja turvallisuusohjeet (suomeksi ja englanniksi) tehtiin heti hankkeen alussa ja ovat saatavissa raportin tekijöiltä MTT:stä. Kaikkien demonstraatioden prosessitiedot kirjattiin 15 minuutin välein prosessikirjaan. Hankkeen aikana kerättiin tietoa hidaspyrolyysiin soveltuvista laitteista yritysten käyttöön sen perusteella mikä oli kunkin yrityksen päätavoite. Laitekehitys on nopeaa ja toimittajien määrä kasvavaa koko Euroopassa. Hankkeen aikana laadittiin lista kaikista alan toimijoista, joita on jo yli 100 kpl. Uusin luettelo löytyy ( ) polusta: Suomessa toimivia laitevalmistajia löytyy linkeistä: Pyrolysoiduista materiaaleista ja tuotteista tehtiin kemiallisia analyyseja ja muita mittauksia yritysten toiveiden mukaan. Analyyseissä tarvitut näytteet pyrolysoitiin MTT:n erikoisretortilla, jonka prosessilämpötila ja -aika voidaan ohjelmoida halutulla tavalla. Laitteessa on myös pyrolyysikaasujen ja - nesteiden talteenotto
6 3 Pyrolyysidemonstraatiot 3.1. Envor Group konsernin pyrolyysit Forssassa a) Ensimmäinen demonstraatiossa pyrolysoitu raaka-aine oli puujäte, joka silputaan kompostikäyttöön. Puujäte Envor Group konsernin alueella Näytteiden otto laboratorioanalyyseihin Retortin sisäosa ja palotila suljettiin tiukasta kahdella rautaovella, joiden päälle tuli kolmas ovi, jossa on lämpöeristeet Retortin sulkeminen oli tärkeä työvaihe. Happea ei saa päästää prosessiin ja kaasuilla on vain yksi reitti ulos, joka johtaa lauhduttimen läpi tulipesässä olevaan suuttimeen. Tarvittaessa ylimääräinen kaasu voidaan johtaa ulkoiseen polttimoon. Retortin täytössä hyödynnettiin laitteen korirakenne, joka mahdollisti raaka-aineen ja hiilimäärien mittaukset tarkasti kolmesta eri kerroksesta. Ensimmäisessä pyrolysoinnissa jätepuuta käytettiin 61,2 kg, josta saatiin hiiltä 18% ja nestettä 38% massan alkupainosta. Muu osa oli haihdutettua vettä sekä retortissa poltettua pyrolyysikaasua.
7 Keskiarvo / sisä ala Keskiarvo / väli ala Keskiarvo / sisä ylä Keskiarvo / väli ylä Keskiarvo / lauhdutin Kuvassa ovat prosessin lämpötilat, jotka mitattiin 15 minuutin välein. Panosretortin yläosa lämpeni tässä kuten yleensäkin nopeammin kuin alaosa. Sisä tarkoittaa massan lämpötilaa ja väli retortin sydänosaa kiertävän savun lämpötilaa. Pyrolyysikaasun poltto nosti lämpötiloja paremmin kuin puun poltto. Lopputuotteina jätepuusta saatiin kaasua, nestettä ja biohiiltä. Kaasun polttoarvoa rajoitti raaka-aineessa ollut vesi. Kondensoidut nesteet olivat koostumukseltaan vettä sekä hemiselluloosasta, selluloosasta ja ligniinistä höyrystyviä aineita. Prosessin lopussa saatiin tervoja. Hiili oli normaalia puuhiiltä, jota voidaan hyödyntää kompostoinnissa ja maanparannusaineena edellyttäen, että sen mahdolliset haitta-ainemäärät eivät ylitä maanparannusaineiden raja-arvoja. Luokittelu biohiileksi riippuu haitta-aineiden pitoisuudesta sekä prosessin laatuvaatimuksista. Kiinteiden tuotteiden kaupallistamiseen vaikuttavat maanparannusaineisiin, lannoitteisiin sekä jätelainsäädäntöön liittyvät säädökset, jotka ovat muuttumassa lähivuosina (tulossa monta uutta direktiiviä). b) Toinen Envor Group konsernin pyrolyysiin tarjoama raaka- aine oli elintarvikepakkauksista tuleva massa, jota syntyy seulaylitteenä biokaasulaitoksen prosessista. Elintarvikkeiden pakkausjäte pesun jälkeen Elintarvikemuovien lisäksi jätteessä oli runsaasti alumiinia (jogurttien kannet, kahvipakkaukset jne) Pakkausjäte sekoitettiin jätepuusilppuun ennen pyrolysointia, sekoitussuhteet eri koreissa: puuta 50%, 60%, 70%,80%, 90 % ja pelkkä puu. Sekoitus oli tarpeen, koska pelkän muovipitoisen massan pyrolysointi
8 Lämpötila MTT panosretortissa ei onnistu ongelmitta. Muovin pyrolysointiin nesteiksi on kehitetty erikoistekniikat, joiden käytöstä tiedotettiin yrityskohtaisesti. Demonstraatiossa seosmassaa oli yhteensä 60kg, josta 25% pakkausjätettä, molemmissa raaka-aineissa oli runsaasti vettä sisä ala sisä ylä sisä ala sisä ylä Aika Muovin ja puuseoksen (19.7.) sekä pelkän puun ( 18.7.) lämpötilat pyrolysoinnin aikana, prosessiaika minuutteina vaaka-akselilla. Muovia sisältäneen massan lämpötila nousi nopeammin kuin pelkän puun. Muovista tuli runsaasti palavaa pyrolyysikaasua (kun vesi oli haihdutettu) Tärkein tuote on neste, josta voidaan valmistaa polttoainetta. Nesteet kerättiin lauhduttimesta hanan kautta kanistereihin Märän pakkausjätteen pyrolyysi tuottaa paljon palamatonta vesihöyryä prosessin alussa. Nesteen koostumus ja energia-arvo riippuvat raaka-aineen laadusta (mitä muoveja) ja raakaaineen vesipitoisuudesta.
9 Kuvassa vasemmalla on hiiltä, joka oli valmistettu puun (90%) ja elintarvikemuovin seoksesta. Retortin sisällä olleesta kokonaismassasta (60kg) saatiin 29,3 % hiiltä (koksia ja alumiiniakin) ja peräti 50% nestettä. Neste oli veden ja raakaöljyn kaltaisten yhdisteiden seos. Muovista syntyvä kiinteä aine oli koksimaista massaa, joka tarttui panosretortissa laitteen eri osiin. Elintarvikkeiden pakkausjätteestä jäi paljon alumiinia, joka konsentroitui hiileen. Metallien seulonta kiinteästä jakeesta kierrätykseen on mahdollista. 3.2 Ypäjän demonstraatiot raaka-aineen sahajauho- sekä kutteripohjaiset kuivikelannat a) Ensimmäisen demonstraation raaka-aine oli sahanjauhopohjainen kuivikelanta. Osa kuivikelannasta oli varastoitu ilman katosta eli sisälsi vettä niin paljon kuin kuvike kykeni sitä sitomaan Korkean kosteuspitoisuuden takia sahajauhopohjainen kuivikelanta kuumennettiin kahteen kertaan: ensin veden poistamiseksi ja seuraavana päivänä materiaalin hiiltämiseksi
10 Märkä puru ei pyrolysoitunut, vain pinnassa oli ohut kerros hiiltä ensimmäisen kuumennuksen jälkeen. Suutimen edessä ei ollut liekkiä. Vesihöyry EI pala! Toiseen kertaan pyrolysoitaessa prosessissa päästiin hetkeksi eksotermisen vaiheeseen ja saatiin energiaa, josta kaikkea ei voitu käyttää pyrolyysiprosessissa. Kuvassa ns. ulkotuli. Märän massan pyrolyysissä polttopuusta saatua energiaa käytettiin raaka-aineen kuivaukseen moninkertainen määrä raaka-aineen sisältämään energiamäärään verrattuna. Veden höyrystymiseen optimioloissakin vie 2,4 MJ/kg, Retortissa kuivauksen hyötysuhde on huono joten vesi pitää poistaa biomassojen esikäsittelyssä ja/tai varastoinnissa. Märän massan pyrolysointi ei ole järkevää millään laitetyypillä, jos halutaan tuottaa energiaa hiilen valmistuksen ohella. Sahajauhopohjaisen kuivikkeen pyrolysoinnissa saadut tuotteet olivat biohiili ja tisle, jonka sisältämät yhdisteet syntyvät pääosin sahajauhon hemiselluloosasta, selluloosasta ja ligniinistä. b) Toiseen demonstraatioon otettu raaka-aine oli kutteripohjainen ja tuore (suoraan tallista otettu) kuivikelanta. Se kuivattiin ennen pyrolysointia prosessin onnistumisen varmistamiseksi. Raaka-ainetta oli 60 kg ja siitä saatiin 8,9 kg hiiltä. Suuri osa painosta katosi vesihöyrynä massan kuivauksessa pyrolyysiä edeltävänä päivänä. Loput haihtuvista aineista kondensoitiin osin nesteeksi ja osin poltettiin miilun tulipesässä. Kuivaukseen käytettiin 42 kg poltto puuta! ja pyrolysointiin 52 kg. Iso osa energiasta meni myös hiilimiilun rautamassan kuumentamiseen kahteen kertaan ulkotilassa. Energiataseen laskemiseen ei ollut mahdollisuutta, mutta selvää on ettei märästä massasta saada energiaa millään tekniikalla. Vesi ei pala.
11 Kutteripohjaista kuivikelantaa otettiin pyrolysointiin suoraan tallista sisä ala sisä ylä lauhdutin Kuivatun kutterimassan lämpötila retortin sisällä nousi hyvin ja pyrolysointi onnistui paremmin kuin sahajauhopohjaisen massan pyrolyysi. Kutterinlannan pyrolyysikaasut tulivat nopeasti ulos huokoisesta massasta. Prosessi oli nopea ja osa energiasta piti ohjata ulos retorin palotilasta, jotta laite ei kuumennut liikaa. Energian määrä ylitti eksotermisessä vaiheessa kuumennuksessa tarvittavan energiamäärän. Pyrolyysikaasu paloi selvästi kuumemmalla liekillä polttimossa kuin puuklapi ja kaasun poltto nosti välitilan lämpötilan nopeasti.
12 Temperature MTT Kutteripohjaisesta kuivikelannasta saatiin hyvää biohiiltä, joka sopii moneen käyttöön. Hiilen vähäisillä ravinteilla ei ole suurta käytännön merkitystä, mutta hiilen kyvyllä sitoa huuhtoutuvia ravinteita on merkitys, jota kannattaa tutkia tarkemmin. Typen sidonnasta on hyvät tiedot, mutta fosforin sidontaan tarvitaan erikoistekniikkaa, joka on vielä kehitysvaiheessa. Filtterien kehitys on jatkossa yksi MTT:n uusista tutkimuslinjoista. Kutteriperäisen pyrolyysinesteen koostumus oli hyvin puutisleiden kaltaista. Tervan määrä lisääntyi prosessin lopussa ja saanto riippui siitä miten pitkään massa pidettiin korkeassa (450 astetta) lämpötilassa Jokioisissa tehdyt pyrolyysit a) Ensimmäiseksi pyrosoitiin metsään myrskyn jälkeen jäänyttä puumassaa, oksia ja muuta murskaantunutta energiapuuta. Puut katkottiin ja siirrettiin kuivaamattomina pyrolyysiin Puun pyrolyysilämpötilat ,00 100,00 200,00 300,00 Time Temp smoke lower Temp inside lower Temp smoke upper Temp inside upper Temp cond. Water Puun pyrolysointi panosretortilla onnistui hyvin, mutta kosteuden takia koko massan (72 kg) pyrolysointiin tarvittiin runsaasti energiaa (46 kg polttopuuta)
13 Temperature MTT Hakkutähteestä (72 kg) saatiin hyvää biohiiltä (26,8 kg), nesteitä (30 l) sekä palavaa pyrolyysikaasua energiaksi. Puun pyrolysoinnissa energian saanti riippuu puun kosteudesta, jonka tulisi olla alle 20%. Nesteen tervapitoisuus kasvoi prosessin lopussa kun lämpötila nousi 400 asteeseen. b) Toisen demonstraation raaka-aine, ohran olki, saatiin Kari ja Sari Seppäsen tilalta Vaulammilta. Prosessissa oli 43,4 kg kuivaa (kosteus alle 16%) olkea, joka oli paalattu pienpaaleihin. Biohiiltä saatiin 20,1, kg ja nestettä 20 litraa. Hiilen painoa lisäsi retortin pohjalle pakkautuneen oljen alhainen hiiltymisaste Oljen pyrolyysilämpötilat Temp smoke lower Temp inside lower Temp smoke upper Temp inside upper Temp cond. Water 250 Time Paalattu olki lämpeni selvästi hitaammin kuin edellisen demonstraation puu. Lämpötila retortin alaosassa nousi paljon hitaammin kuin yläosassa, joka oli jaanyt tyhjäksi paalien painuessa kassaan.
14 Temperature MTT Olki kuten muutkin pehmeät ja pelletöimättömät materiaalit painuvat kasaan retortin pohjalle. Lämpötila jakautuu huonosti ja hyvän hiillon edellyttämä aika on pitkä. Sinänsä oljesta saatu hiili oli helposti jauhettavaa ja maanparannusaineeksi tai orgaanisten lannoitteiden komponentiksi sopivaa. Jatkuvatoimisella retortilla tai biomassan pelletöinnillä voidaan ongelma poistaa ja tuottaa hyvää biohiiltä sekä vähän tervaa sisältävää tislettä. Oljesta saadaan hemiselluloosasta ja selluloosasta höyrystyviä kemikaaleja, joilla voi tulevaisuudessa olla käyttöä mm. kasvinsuojelussa. Tervan määrä oli pienempi kuin puutisleissä, koska oljessa on vähän tervan lähtöainetta, ligniiniä. c) Uusin ja vähiten raaka-aineena tunnettu materiaali oli hamppu, jota saatiin Henri Mattilan tilalta Koijärveltä (HempRefine Oy). Materiaali oli kuivaa ja kevyttä. Pyrolysoidun massan kokonaismäärä oli 17,1 kg. Hiiltä siitä saatiin 5,7, kg ja nestettä 5 litraa. Hampun pyrolyysilämpötilat :00 0:00 0:00 0:00 0:00 Aika Temp smoke lower Temp inside lower Temp smoke upper Temp inside upper Temp cond. Water Hampun lämpötila nousi nopeasti ja prosessiaika oli lyhyt (vähäisestä massasta johtuen). Hampun ja siitä valmistetun kuivikkeen pyrolysointia kannattaa tutkia tarkemmin.
15 Temperature MTT Pyrolysoinnin kannalta olennaista on jatkossa kehittää hampun esikäsittelyä siten, että massa saadaan pieneen tilaan. Kuivausta ei tarvita. Hampusta saatiin hyvälaatuinen hiili, joka jauhaantuu helposti levitettävään partikkelikokoon ja sopinee moneen käyttöön. Hampusta saatujen nesteiden tervamäärä oli pienempi kuin puusta tehtyjen tisleiden, koska massa oli kuivaa ja sisälsi vähän tervaa tuottavaa ligniiniä kuten peltokasvit yleensäkin Hevosten kuivikelannan pyrolyysi Pilvenmäen näytöksessä voitiin pyrolysoida. Pääosin arvokas raaka-aine oli ulkona sateessa ja veden kyllästämää Pilvenmäen alueelta löytyi yksi talli, jossa kuivikelanta oli varastoitu niin hyvin, että sitä Olkipohjaisen kuivikelannan pyrolyysilämpötilat Pilvenmäellä Aika minuutteina Temp smoke lower Temp inside lower Temp smoke upper Temp inside upper Temp cond. Water Ihamäen tallin kuivikelanta (72 kg) lämpeni tasaisesti ja lopputuotteena saatiin 49,2 kg laadukasta biohiiltä. Tisleen määrä oli 16 litraa. Eksotermisessä vaiheessa osa energiasta johdettiin ulkoiseen polttimoon.
16 Kuivikelannan esimerkillisesti varastoineella tilalla oli myös puuta raaka-aineena käyttävä lämmitys kattila sekä lämminvesivaraaja, joka mahdollistaisi pyrolyysilaitteen tuottaman energian (kaasun poltto kattilassa) varastoinnin ja siirron lämmitysenergiaksi. Tila voi toimia mallina materiaalin varastoinnissa ja hidaspyrolyysin tuottaman kaasun, nesteen ja biohiilen käytössä. 4. Hiilen käyttödemonstraatio Isto Kärkäisen turkistarhalla Ypäjällä Kärkäisen tarhalla on noin 4000 minkkiä ja 1000 kettua. Tilademonstraation tavoitteena oli hajuhaittojen torjunta sekä kasvihuonekaasujen ja ravinnehävikin minimointi tarhalla sekä kompostoinnissa. Biohiilen käyttödemonstraatiossa todettiin, että hajunmuodostusta voidaan torjua kun biohiiltä levitetään lannan päälle noin 10 vrk välein. Hiilen levitykseen tarvitaan laitekehitystä. Tiedot tarvittavasta käyttömäärästä puuttuvat, samoin talous ja kannattavuuslaskelmat. hiiltä pinnassa Biohiili peitti kettutarhan lannan hyvin ja adsorboi (tai absorboi) hajuna aistittavat kaasut tehokkaasti. Biohiili näkyi vielä kompostissakin, jossa se paransi biomassan kompostoitumista, massan ilmavuutta sekä vedenpidätyskykyä. On mahdollista, että biohiili vähentää myös KHK- sekä ravinnepäästöjä. Hiilen lopullinen käyttökohde Kärkäisen yrityksissä on luonnonmukaisessa viljelyssä olevan mansikan kasvualusta.
17 Yhdellä biohiililisällä voidaan demonstraatiossa tehdyn arvion mukaan saavuttaa monia hyötyjä: 1) hajuhaitat poistuivat, koska biohiili adsorboi ja absorboi tehokkaasti kaasuja (on näyttö muualta) 2) eniten hajuhaittaa aiheuttava kaasu on ammoniakki, sen sidonta hiileen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (on näyttö muualta) 3) ammoniakin sidonta lisää kerätyn lannan typpipitoisuutta (mittaustulos puuttuu) 4) hiili sitoo myös fosforia ja vähentää siten kaikkien ravinteiden huuhtoutumisriskiä maahan, ympäristöön ja pohjavesiin (mittaustulos puuttuu) 5) lantaan lisätty hiili parantaa ja nopeuttaa lannan kompostoitumista (on näyttö muualta) 6) kompostoidun lannan ravinnesisältö on korkeampi koska ravinteet säilyvät hiilessä (mittaustulos puuttuu) 7) hiili lisää kompostin vedenpidätyskykyä, jolloin avokompostin huuhtoutumisriskit pienenevät (veden pidätyskyvystä on vahva tieteellinen näyttö) 8) lannoitekäytössä kompostin ravinnemäärä ovat korkeammat (mittatulos puuttuu Suomesta) 9) biohiiltä sisältävä lanta ja komposti lisäävät maassa oleva hiilen määrä ja parantaa maan bioaktiivisuutta sekä viljavuutta (on tieteellinen näyttö) 10) 1 kg biohiiltä vastaa 3.5 kg CO2eq eli biohiiltä sisältävän materiaali siirtää yhteyttämisessä (puu) sidotun hiilen pois ilmakehästä sadoiksi vuosiksi (hiilinielu) (tieteellinen näyttö ajan pituudesta puuttuu) 11) ravinteilla rikastettu biohiili korvaa osittain synteettiset lannoitteet tavanomaisessa käytössä ja on olennainen lisä luonnonmukaisen tuotannon lannoituksessa (ei mitattua tulosta Suomesta) Tietovajeen takia alustavaan arviointiin liittyy suuri epävarmuus. Biohiilen käyttöönotto turkistarhoilla edellyttää erillistä t&k -hanketta, jolla saadaan varma tietopohja ja toimivat teknologiat sekä kannattavuuslaskelmat päätöksenteon tueksi. 5 Raaka-aineiden ominaisuustietoja Kosteusmittaukset: a. puujäte Envor vaihteli 11-36% b. pakkausjäte Envor pesemätön 55% keskimäärin, materiaalissa oli suuri vaihtelu c. pakkausjäte Envor pesty, keskimäärin 54% d. sahajauholanta ja kutterilanta 60-74%, kosteudessa oli suuri vaihtelu kasan eri osissa e. olki 16 % f. hamppu n. 10% Ypäjällä massojen esikuivauksessa kutterikuivikkeen kosteus laski tasolle 3,4% ja oljen 13,6% Veden haihduttamiseen kuluu optimioloissa 2,4 MJ/kg. Jos sadan kilon massassa on 50 kg vettä, kuluu sen haihduttamiseen käytännössä noin 200 MJ haihdutuslaitteen tehosta riippuen. Puuperäisessä kuivikkeessa oli noin 17 MJ/kg eli pyrolysoidussa massassa oli (50*17) 850 MJ. Veden poistaminen vei siten jo ¼ osan raaka-aineen energiasta ja teki prosessin energiatuotannon kannalta hyödyttömäksi. Pyrolyysissä veden poistamisen energiakustannus on samaa luokkaa kaikilla materiaaleilla. Luvut ovat arvioita, sillä tässä hankkeessa käytetyllä demonstraatiolaitteella ei prosessien energiataseita voitu laskea. Luotettavien mittausarvojen saanti edellyttää tarkkojen laboratoriolaitteiden käyttöä. Yritysten kannalta olennaista on näyttö siitä, että vettä EI kannata pyrolysoida! Raaka-aineiden ja tuotteiden energiamäärät olivat korkeita Pyrolyysituotteiden energiamäärät mitattiin pommikalorimetrillä: - polttopuu (Kujanpään sekaklapi) 17,7, MJ/Kg - Envor jätepuu, kuivalla säällä otettu 17,7
18 - puujätteestä tehty hiili 29,9 - muovijätteen kiinteä pyrolyysituote 38,2 - muoveista saatava neste (keskimäärin) 40 Erikoislaitteilla voidaan muoveista tuottaa dieselöljyn veroista polttoainetta. Parhailla tekniikoilla1000 kg:n muovimassasta (kuiva, puhdas) voidaan saada noin 970 litraa polttoainetta eli noin MJ. Hävikki muovin suoraan polttoon verrattuna on suhteellisen pieni. Kuivikelantojen ravinnemäärät ovat vähäisiä Taulukossa on muutamia hevosenlantojen kemiallisia ominaisuuksia eri kuivikkeita käytettäessä. Analyysit on tehty kuivatusta pyrolyysiin menevistä näytteestä (n=3) ja ilmoitettu kuiva-ainetta kohden. Raaka-aine ph Sähkönjohtavuus ms/cm Tuhka % Liukoinen Tot. N g/kg Tot. P g/kg Tot- K g/kg Hevosenlanta, olki 7,6 1,2 14,9 2,3 4,0 18,4 Hevosenlanta, turve 6,6 1,3 9,3 4,1 2,3 12,7 Hevosenlanta, kutteri 7,2 0,6 10,5 1,9 2,7 11,3 Käytettäessä hapanta turvetta kuivikelannan ph oli alhaisempi kuin olkea ja kutterinpurua käytettäessä. Kuivikelantojen tuhkapitoisuus vaihteli välillä 9-15 %. Tuhkapitoisuus oli korkein kun kuivikkeena käytettiin runsaasti tuhkaa sisältävää olkea. Vesiuutteesta mitatun liukoisen kokonaistypen määrä laski hieman tuoreesta kuivikelannasta mitattuihin arvoihin verrattuna oletettavasti typen haihtumisen seurauksena. Voidaan olettaa, että valtaosa typestä häviää pyrolyysiprosessin aikana. Jäljelle jäävä typpi on yleensä tiukasti hiilifraktion kemialliseen rakenteeseen sitoutuneena ja siten heikosti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kuivikelantojen fosforipitoisuus oli myös alhainen vaihdellen välillä 2 4 g kg - 1. MTT:n alustavien kokeiden perusteella sianlietelannalla vastaava pitoisuus voi olla jopa kymmenkertainen. Olettaen, että pyrolyysiprosessissa fosforin saanto on 50 % alkuperäisestä kuiva-aineesta, tullee hiilifraktion fosforipitoisuus olevan alle 10 g kg -1. Kuivikelantojen kaliumpitoisuus näytti sen sijaan olevan verrattain korkea, erityisesti käytettäessä runsaasti tuhkaa sisältävää olkikuiviketta. Analyysitulokset antavat viitteitä siitä, että hevosen kuivikelannoista pyrolysoitu hiili ei ravinnepitoisuuksiensa puolesta ole sellaisenaan erityisen hyvä lannoitevalmiste. Hiilen vaikutus maan vedenpidätyskykyyn on suuri. Erillisessä laboratoriotestissä todettiin, että 8 kg puuperäistä hiiltä neliölle (sekoitettuna hiekkamaahan) lisäsi maan laskennallista vedenpidätyskykyä 35%. Näytemaan fosforinpidätyskyky riippui siitä valuiko orgaanista hiiltä ulos maasta vai ei. Fosfori pidättyy orgaaniseen aineeseen (hiileenkin) ja liikkuu sen mukana. Vesiliukoisen typen valuntariski oli suoraan verrannollinen maan vedenpidätyskyvyn muutokseen eli hiili vähentää typen huuhtoutumista tehokkaasti. Hiilen käyttö hevostarhojen ravinnevaluntojen vähentäjänä on yksi hankkeessa todettu käyttömuoto, jonka tehokkuus pitää tutkia erikseen. Hiilen käsittely fosforia pidättävään muotoon vaatii tuotekehitystä. 6 Yritysyhteistyön mahdollisuudet Tietoa yritysten biomassoista, prosessointitarpeista ja tuoteideoista sekä yhteistyösuunnitelmista kerättiin kaikilta demonstraatioissa mukana olleilta yrittäjiltä sekä organisaatioilta. Runsaasti palautetta saatiin myös demonstraatioissa käynneiltä ihmisiltä. Erityishaastattelussa mukana olivat. Mika Laine. Markku Saastamoinen, Matti Uusitalo, Henri Mattila, Nina ja Jarmo Ihamäki, Isto Kärkäinen, Olli Virkkunen sekä
19 Mertsi Töttölä. Lisäksi saimme runsaasti palautetta sähköpostitse ja samalla toiveita pyrolysoida monia muitakin massoja. Yrityksissä oli runsaasti niitä, joilla on paljon biomassoja vailla käyttöä sekä niitä, joilla on tarve saada energiaa omista tai lähellä olevista biomassoista. Pyrolyysiä käyttäviä yrityksiä ei alueella ole vaikka sen käyttöä on harkittu. Energiaa tarvitsevat erityisesti hevostalouden keskittymät sekä viljatilat, joilla kuivaukseen käytetään runsaasti fossiilisia polttoaineita. Pyrolyysinesteiden hyödyntämistä ei ole suunnitellut yksikään toimija, mutta hiilelle on käyttösuunnitelmia useissa yrityksissä. Myös pyrolyysikaasujen käyttösuunnitelmia oli monilla. Ihamäen yrityksessä oli lähes kaikki tekniset valmiudetkin hyödyntää kaasujen energia osana muuta energiahuoltoa. Haastattelujen perusteella on syytä todeta, että on selvä tarve koota yhteen biomassojen omistajat, prosessoijat sekä tuotteiden jatkojalostajat ja käyttäjät. Alla oleva verkostomalli kuvaa yhden toimintamallin, mutta sen piirtelyllä ei päästä pitkälle. Tarvitaan konkreetista työtä, jolla toimijat saadaan saman pöydän ääreen ja miettimään miten alueen runsaat biomassat sekä pyrolyysitekniikka hyödynnetään käytännön liiketoiminnassa. Todennäköisesti tarvitaan muutama pysyvä pyrolyysilaitos sekä muutama mobiilien palvelujen yritys. Massojen esikäsittely työllistää monia, jos niin sovitaan. Muutoslaboratoriomallin mukaisella menettelyllä on tilaus ja kiire saada alueen osaaminen yhteen. Monet muut alueet ovat jo liikkeellä ja hyödyntävät termiset tekniikat monipuolisesti. Hampun viljelijät Puun prosessoijat Ecomation Oy Pyrolyysiyritykset Massojen esikäsittely ja kuljetusyritykset Biomassojen prosessoijat Biomassan omistajat Peltoviljelijät Biokaasulaitokset Jätevesilaitokset Teurastamot Lihan ja elintarvikkeiden jalostajat Kaikki Envi Grow Park toimijat Ypäjän hevosopisto Energia omaan käyttöön Envor Group LHJ Energialaitokset Pilvemäen ravirata Forssa Energia omaan käyttöön Bioenergian ja biohiilen käyttäjät Oljen tuottajat Energia omaan käyttöön Lannoitteiden Ja maanparannusaineiden tuottajat ja käyttäjät LUOMU-tilat Turkistarhat Jaloittelutarhat Kompostoijat Orgaanisten Tuotekehittäjät: lannoitteiden kehittäjät Filtterit, hiilineutraalit järjestelmät Mertsi Töttölän verkostomallin perusteella tehty esitys, jossa on muutamia yritysnimiä esimerkin vuoksi.
20 7 Pyrolyysin esittelyt ja tiedottaminen Envor Group -alueen demonstraatio yrityksille ja medialle järjestettiin Samalla tiedotettiin koko Envi Grow Park- hankkeesta (Juha Pirkkamaa). Raussin Hiilimiilu, raaka-aineet ja pyrolyysituotteet olivat esillä demonstraatiossa. Demonstraatio kiinnosti paikalla olleita yrittäjiä ja tapahtuma oli hyvin esillä myös mediassa (Forssan lehti, Hämeen radio ja TV). Vastaavassa tilaisuudessa Ypäjällä kävi kunnan sekä hevosopiston päättäjiä. Hämeen Sanomat uutisoi pyrolyysiasian samaan aikaan verkkosivullaan ja painetussa lehdessä. Lukumääräisesti suurin yleisö oli Pilvenmäen demonstraatiossa, joka järjestettiin75- ravien yhteydessä. Myös tämä tapahtuma uutisoitiin hyvin (Forssan lehti ) Pilvenmäen näytös käynnistysvaiheessa ensimmäisten kyselijöiden saapuessa paikalle. 8 Tulosten arviointi ja johtopäätökset 8.1 Hidaspyrolyysi ja yhteistyö Biomassojen kosteuden mittaukset antoivat ensimmäisen tiedon reunaehdoista, jotka pitää hoitaa kuntoon, jos halutaan käyttää hidaspyrolyysiä biomassojen prosessointiin. Lähes kaikki massat ovat sateessa ja veden kyllästämiä. Vesi ei pala; ei poltossa eikä pyrolyysikaasun osana. Ensimmäinen kehitysaskel on materiaalien kunnollinen varastointi. Pyrolyysin kannalta seuraava vaihe on biomassojen esikäsittelyn organisointi. Vain rakenteeltaan karkeat massat sopivat panosretortilla hiillettäväksi. Pelletöinnillä ja briketöinnillä voidaan pehmeätkin massat muuttaa helposti pyrolysoitavaan muotoon. Optimaalista raaka-ainetta ovat briketit, joiden kosteus on alle 20%. Seuraavaksi pitää valita paikka- ja tapauskohtaisesti mikä on päätuote: energia,
21 biohiili/hiili vai nesteet. Biohiileksi sopivista raaka-aineista tulee pian EU:n hyväksymä listaus. Pyrolyysin osalta teknologia valitaan: a) prosessoitava biomassan perusteella ja b) päätuotteen perusteella. Sopivan pyrolyysitekniikan valinnan jälkeen pitää ratkaista alueellinen ja paikallinen yhteistoiminta sekä tehdä päätös organisoidaanko liikkuvat palvelut tai tiettyihin paikkoihin rakennetut pyrolyysiasemat, jotka myyvät palveluja muille osana alueellista kokonaisuutta. Molemmille, mobiileille ja paikallaan oleville laitoksille voi olla tarvetta markkinoiden kehittyessä seuraavan kymmenen vuoden aikana nopeasti. Käytännössä tässä demonstraatiohankkeessa kokeillun kaltaiset mobiilit panosretortit sopivat vain maatilayhtymien käyttöön ja tilanteeseen, jossa biomassojen omistaja(t) voi hyödyntää prosessin energian sekä kiinteät että nestemäiset tuotteet. Muissa tapauksissa on syytä tehdä päätöksiä jatkuvatoimisten ja monenlaisten massojen prosessointiin kehitettyjen laitteistojen hankinnasta. Oman erikoistapauksensa muodostaa muovin prosessointi ja nestemäisten polttoaineiden valmistus. Isto Kärkäisen yritysryppään biohiilikokeilut soittivat, että alueella on biohiilen käyttäjiä ja monenlaisia hiilitarpeita. Biohiilen markkinahinta on toistaiseksi täysin auki koko EU:n alueella ja hinnoittelu odottaa osin hiilen sidontaan sekä ravinteiden kierrätykseen (lannoitesäädökset) liittyviä politiikkapäätöksiä. Myös jätelainsäädännön ja End of Waste- direktiivien muutoksilla voi olla vaikutus pyrolyysituotteiden hinnoitteluun Yleiset johtopäätökset Yleisesti on syytä todeta, että kuivikelanta ei ole jäte vaan orgaaninen raaka-aine. Ei ole ollut mitään tieteellistä perustetta kieltää kuivikelannan polttoa ja käyttöä bioenergiana Suomessa. Tehtyjä päätöksiä ei tue myöskään uusi jätteen määritelmä, joka on tullut voimaan uuden lain (646/2011) myötä toukokuussa Polttoasian pitkä päätösketju ja oikeusprosessi ovat ikävä esimerkki siitä miten ilman oikeaa tietopohjaa tehdyllä virkamiestyöllä voidaan estää biotalouden kehitys, biomassojen käyttö ja KHKpäästöjen vähentäminen. Kalliin virkamiestyön seurauksena kuivikelannat (jota on arvioitu olevan kuutiota) tuottavat nyt (lahotessaan ulkona) suuret määrät KHK-päästöjä ilmaan ja vuotavat mikrobeja varastoalueiden vesiin. Samalla katoa kuivikemassoissa oleva energia taivaan tuuliin ja fossiilisia polttoaineita ostetaan tilalle Toki on syytä todeta, että ympäristön kannalta hidaspyrolyysi on kuivikkeen suoraa polttoa parempi vaihtoehto, koska biohiilessä voidaan osa kasvien yhteyttämästä hiilestä (Co2) varastoida lähes pysyvästi maahan sen viljaluutta parantaen. Hiilellä on myös monia muita käyttömuotoja, joilla voidaan parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä lisätä alueellista liiketoimintaa. Pyrolyysin ja biohiilen käytön kannalta positiivista on se, että Evira on toiminut fiksusti, kun tyypitti ja hyväksyi tuotteen kasviperäinen kasvualusta hiili. Näin ensimmäiset biohiilituotteet ovat päässeet markkinoille myös Suomessa. Koko Euroopassa biohiilimarkkinoiden ja pyrolyysitekniikan kehitys etenee vauhdikkaasti ja monet hiileen sekä pyrolysointiin liittyvät laatustandardit ovat luonnosvaiheessa. Pyrolyysiosaaminen ja -teknologia ovat Suomen lisäksi kysyttyjä myös kokonaan toisenlaisissa ilmastooloissa. Hankkeessa käytetyllä hiilimiilulla ja eri biomassoilla tehdyt testit edesauttavat osaltaan MTT:n johtaman ja UM:n rahoittaman ICI-hankkeen työtä Pohjois-Siinailla Egyptissä, jossa on runsaasti pyrolysoitavia massoja sekä suuri tarve parantaa maan vedenpidätyskykyä.
Biohiiltä ja energiaa hidaspyrolyysillä
Biohiiltä ja energiaa hidaspyrolyysillä Kari Tiilikkala, Tomi Holstila, Kimmo Rasa MTT Agrifood Research Finland JÄRKIVIHREÄ UUSIUTUVA ENERGIA - seminaari 30.10.2013 Forssan kaupungintalo, valtuustosali,
LisätiedotBiohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla
LisätiedotPYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa
PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotOrgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä
Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan
LisätiedotJärkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013
Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotBiohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta. Kari Tiilikkala Lahti Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta
Biohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta Kari Tiilikkala Lahti 29.10.201 Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta 27.10.201 Sisältö - uutta tietoa biohiilen määrittelystä (EU COST1107)
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotPuuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.
Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala. Professori emeritus MTT/Luke KT-Finnoserv, Tampere Biohiiltä Pirkanmaalle seminaari 4.4. 2019 Kulttuuritalo
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotKierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?
Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä? Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskus Vesihuolto 14, Finlandia-talo 3.6.14 21.5.14 1 Esityksen
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotKuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa
Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotELÄVÄ PELTO. Kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon. Anssi Suhonen
Kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon ELÄVÄ PELTO Anssi Suhonen www.biopallo.com 1 BIOJÄTE Ympäristömyrkkyjen lisääntyminen Luonnon pilaantuminen / järvien
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut - esimerkkinä Järkivihreä Forssan seutu Cleantech Avain -seminaari Lahti 13.8.3013
Tulevaisuuden energiaratkaisut - esimerkkinä Järkivihreä Forssan seutu Cleantech Avain -seminaari Lahti 13.8.3013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: energia ja ympäristö Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotHAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotJätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio
Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotJaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011
JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa
LisätiedotJärviruo on hyötykäyttömahdollisuudet
Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,
LisätiedotYmpäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotBiomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine
Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotBIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA
Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,
LisätiedotHajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus
Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 21.10.2014 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa
LisätiedotHSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja
HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotBiomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista
Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Virpi Siipola, VTT Kestävää liiketoimintaa biohiilestä-workshop HAMK, Forssa 15.3.2019 VTT beyond the obvious 1 Aktiivihiili
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotPuu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen
Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
LisätiedotPyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä
Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä Itä-Suomen yliopisto tutkii ja kehittää pyrolyysiprosesseja ja käyttökohteita Yrityksesi sivuvirroista biokaasua ja lannoitetta tilaisuus Navitas, Varkaus,
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Sivu 1 10.12.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää
LisätiedotJÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020
JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotSuljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa
Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotVähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen
Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotEdullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi
8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotEnergiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi
Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu elina.virkkunen@luke.fi Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani Kuvat Elina Virkkunen,
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotLaatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)
Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,
LisätiedotUudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa
Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus
Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotLuomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotKESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.
KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto
Lisätiedot