YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS Sisältää liittymislomakkeen

Transkriptio

1 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013 Sisältää liittymislomakkeen

2 2. AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2013 JÄSENMAKSU: 1,9 % /v ylittävästä työtulon osasta /v työtuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,45 % PÄIVÄRAHA: HUOM! perusosa (32,46 ) + 45 % perusosan ylittävästä päiväpalkan osasta vuosityötuloon ,60 saakka ja sen yli menevältä osalta 20 % (lisäksi lapsikorotus 5,24, 7,69 tai 9,92 /pv, mikäli 1, 2 tai useampia alle 18 v. huollettavia) Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päiväpalkasta TYÖTULO euroa/vuosi JÄS.MAKSU euroa/vuosi PÄIVÄRAHA euroa/päivä TYÖTULO euroa/vuosi JÄS.MAKSU euroa/vuosi PÄIVÄRAHA euroa/päivä ,68 32, ,30 93, ,80 33, ,80 93, ,80 35, ,30 94, ,80 37, ,80 95, ,80 38, ,30 96, ,80 40, ,80 97, ,80 42, ,30 97, ,80 44, ,80 98, ,80 45, ,30 99, ,80 47, ,80 100, ,80 49, ,30 100, ,80 50, ,80 101, ,80 52, ,30 102, ,80 54, ,80 103, ,80 56, ,30 104, ,80 57, ,80 104, ,80 59, ,30 105, ,80 61, ,80 106, ,30 63, ,30 107, ,80 64, ,80 107, ,30 66, ,30 108, ,80 68, ,80 109, ,30 70, ,30 110, ,80 71, ,80 110, ,30 73, ,30 111, ,80 75, ,80 115, ,30 77, ,30 119, ,80 78, ,80 123, ,30 80, ,30 127, ,80 82, ,80 131, ,30 84, ,30 135, ,80 85, ,80 138, ,30 87, ,30 142, ,80 89, ,80 146, ,30 90, ,30 150, ,80 90, ,80 154, ,30 91, ,30 158, ,80 92, ,80 162,14 2 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

3 Saatteeksi lukijalle AYT- kassa AYT- kassa saavutti täysi-ikäisyyden kun sen perustamisesta tuli kuluneeksi 18 vuotta. Samalla koettiin AYT- kassan tähänastisen historian suurin muutos, kun alusta asti kassanjohtajana toiminut Antero Tala jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa ja Sami Aapro, OTK, aloitti uutena kassanjohtajana. AYT- kassan jäsenmäärä on jo ylittänyt jäsenen rajapyykin ja vuonna 2012 maksoimme etuuksia noin 7 %:lle jäsenistämme yhteensä noin 5 milj.. AYT -kassa on turvallinen ja tehokas kassa, johon voi luottaa kaikkein huonoimmallakin hetkellä. Perustehtävämme on etuuksien maksaminen. Lisäksi vaikutamme aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvan kehittämiseen ja tiedotamme palkansaajajärjestöjä ja muita yhteisöjä yrittäjän työttömyysturvasta. Kassan hallinto AYT -kassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous. Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä varahenkilöineen. Hallitus valitsee vuosittain työvaliokunnan hoitamaan hallinnon käytännön asioita. Opas Tämä opas antaa tärkeimmät perustiedot yrittäjien työttömyysturvajärjestelmästä ja AYT -kassan toiminnasta. Oppaan rakennetta on uusittu siten, että koko opas toimii kattavana yleisoppaana yrittäjille, yritystoimintaa harkitseville ja neuvontaa tai tiedotusta yrittäjille tarjoaville tahoille ja kappaleet 7-16 palvelevat erityisesti työttömäksi jääviä yrittäjiä. Lukijan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kassan päätökset annetaan aina voimassa olevien lakien, asetusten ja lakien soveltamisohjeiden perusteella. Tämä opas on kirjoitettu kirjoittamishetkellä voimassa olleiden säädösten perusteella. Tärkeimmät lakimuutokset vuoden 2013 alusta Vuoden 2013 alusta tuli voimaan lakimuutoksia, jotka parantavat joiltakin osin yrittäjien mahdollisuuksia päästä työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvalakiin ja lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tulleet muutokset on otettu huomioon tässä oppaassa. Tiivistettynä olennaisimmat yrittäjiä koskevat muutokset ovat seuraavat: Yritystoiminnan sivutoimiseksi katsomista on lievennetty (ks. kohta 11) Yritystoiminnan lopettamista koskevaa säännöstöä on lievennetty. Muun muassa yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole enää itsenäinen peruste työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi, mutta toisaalta enää ei edellytetä yrityksen poistamista kaupparekisteristä (ks. kohta 4.1) Yrittäjän perheenjäsenen asemaa on vahvistettu mm. siten, että tietyin edellytyksin puolison oikeus päivärahaan voi syntyä lomauttamisen perusteella (ks. kohta 4.4) Yrityksessä työskentelyn päättyminen on huomioitu laissa aiempaa paremmin (ks. kohta ) Näiden muutosten lisäksi muutoksia on tullut seuraavasti: Lomakorvauksen jaksotuksesta on luovuttu Ylläpitokorvaukset muuttuivat kulukorvauksiksi Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolosta ilmoittamisesta säädettiin Opiskelun sivutoimisuuden määritelmää täsmennettiin Opintojen päättymistä koskevaa säännöstöä täsmennettiin Edelleen vuoden 2014 alusta tullee voimaan AYT-kassan ajamia muutoksia, joilla yrittäjien asemaa parannetaan entisestään. Yrittäjän työttömyysturvaopas

4 Sisällysluettelo YLEISTÄ 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? Keskeiset määritelmät YEL- ja MYEL-vakuutetut TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä (oma omistusosuus vähintään 15 %) TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen (oma omistusosuus alle 15 %) Välillinen omistus Sivutoiminen yrittäjyys MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN? Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi suuruuteen Saat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa Nopeasti liittyvälle lisäetu AYT-KASSAN JÄSENYYS Kassaan liittyminen Jäsenmaksu ja laskutus Muutokset jäsenyydessä Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys Kassasta eroaminen tai erottaminen Kassan vaihtaminen MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Yritystoiminnan lopettaminen Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN Yrittäjän työssäoloehto Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely Yrittäjäpäivärahan enimmäismaksuaika Palkansaajan työssäoloehto Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely Palkansaajaperusteisen päivärahan enimmäismaksuaika Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA Palkansaajasta yrittäjäksi Yrittäjästä palkansaajaksi...19 PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE 7. JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon Päivärahan hakeminen ensimmäistä kertaa Jatkohakemukset MAKSU- JA KÄSITTELYKÄYTÄNTÖ Hakemusten käsittelyaika Työttömyyspäivärahan maksamisen siirtyminen tai estyminen Päätökset ja niistä valittaminen Etuuksien verotus Viranomaisen perintä työttömyysetuudesta Etuuksien takaisinperintä MYYNTIVOITTO Selvitysvelvollisuus Tilanteet, joissa myyntivoittoa ei huomioida Selvityslomakkeen liitteet Myyntivoiton määrittely Myyntivoiton jaksotus TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Kulukorvaus Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta SOVITELTU PÄIVÄRAHA Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana Sovittelujakso Työaikatarkastelu Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovitellun päivärahan suuruus SOSIAALIETUUDET JA PÄIVÄRAHA Päivärahan maksuun vaikuttamattomat sosiaalietuudet Päivärahasta vähennettävät sosiaalietuudet Päivärahan maksun estävät sosiaalietuudet TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA TYÖKYVYTTÖMYYDEN AIKANA Sairastuminen työttömyysaikana Kelan sairauspäivärahan enimmäisajan täyttyminen TYÖNHAKU Työnhaun voimassaolo ja uusiminen Työnhaku EU- ja ETA-maissa PALKKATYÖHÖN SIIRTYMINEN UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI...36 Yhteystiedot...41 Toimialaluettelo Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

5 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? 1.1 Keskeiset määritelmät Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee yrittäjäksi. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Johtavassa asemassa työskentelevät Työttömyysturvalain mukaan johtavassa asemassa työskenteleviksi katsotaan pääsääntöisesti hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset jäsenet, toimitusjohtaja sekä tasaomisteisen yhtiön osakkaat, joista kullakin on vähintään 15 % omistusosuus. AYT-kassaan voi liittyä yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään euroa vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä. 1.2 YEL- ja MYEL-vakuutetut Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YELtai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MYEL- vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään euroa vuodessa. Jos aloittava yrittäjä haluaa liittyä AYT-kassaan eikä hän ole vielä ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta, hän voi liittyä kassaan, kunhan hän ottaa YEL- tai MYEL- vakuutuksen takautuvasti eläke vakuuttamislainsäädännön edellyttämällä tavalla viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lähtien. Perheenjäsenet Työttömyysturvalain mukaan perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso (myös avopuoliso) lapset (lastenlapset) omat vanhemmat (isovanhemmat) Kun perheyrityksessä työskentelevät lapset muuttavat pois vanhempiensa taloudesta tai kun puolisot muuttavat erilleen tai eroavat, heitä ei enää katsota työttömyysturvassa toistensa perheenjäseniksi. Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko henkilö työttömyysturvassa yrittäjä vai palkansaaja. Yrittäjän työttömyysturvaopas

6 1.3 TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä (oma omistusosuus vähintään 15 %) Työttömyysturvalain mukaan myös osa TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluvista osa-omistajista on yrittäjiä. Johtavassa asemassa työskentelevät Jos henkilö työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin, hänet katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % yrityksen osakkeista tai omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 % yrityksen osakkeista. Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa Jos henkilö työskentelee yrityksessä ilman, että hänen katsotaan työskentelevän johtavassa asemassa, hänet katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 50 % yrityksestä. 1.4 TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen (oma omistusosuus alle 15 %) Työttömyysturvalain mukaan henkilö voi olla yrittäjä, vaikka hänen oma omistusosuutensa yrityksestä on alle 15 %. Johtavassa asemassa työskentelevät Henkilö on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä, jos hän työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän yhdessä samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 30 %. Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa Jos henkilö työskentelee yrityksessä, eikä ole yrityksen hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, hän on lain mukaan yrittäjä, jos hän yhdessä samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 50 % yhtiön osakkeista. Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiömiestä ei pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä Välillinen omistus Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan omistusosuuteen, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 % Sivutoiminen yrittäjyys Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hänen perheensä omistaa vähintään edellä mainitut osuudet. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee henkilöstä yrittäjää. Tämän vuoksi henkilön, joka työskentelee sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön ohella, kannattaa vakuuttaa itsensä palkkatyöstä työttömyyden varalta palkansaajakassassa. Jos palkkatyö myöhemmin muuttuu enemmän sivutoimiseksi, kannattaa harkita kassan vaihtoa. Näissä tilanteissa on suositeltavaa ottaa yhteyttä AYT-kassaan tilanteen selvittämiseksi. 6 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

7 2. MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN? 2.1 Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi suuruuteen Työttömyyskassan jäsen voi vaikuttaa työttömyysturvansa suuruuteen. Ilman työttömyyskassan jäsenyyttä työtön on Kelan maksaman perusturvan varassa. Työttömyysturvalla hallitaan yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Riskit saattavat realisoitua markkinatilanteen muutoksista tai muista yrittäjästä riippumattomasta seikoista johtuen. Halu tai mahdollisuudet yritystoiminnan jatkamiseen voivat loppua syystä tai toisesta. Voi käydä niin, että tuotteet tai palvelut eivät käy kaupaksi, työ käy ylivoimaiseksi jaksamiselle tai päämies irtisanoo sopimuksen. Muutokset vaikuttavat samalla yrittäjän perheen toimeentuloon. Riskien hallitsemiseksi yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta AYT-kassan jäsenyydellä. Jäsenenämme yrittäjä turvaa toimeentulonsa työttömyyden kohdatessa. Työtön yrittäjä voi kassan jäsenenä saada tietyin edellytyksin korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palveluiden ajalta (esimerkiksi omaehtoinen opiskelu) ja kouluttautua uuteen ammattiin. Päiväraha AYT-kassasta verrattuna Kelan peruspäivärahaan 2.2 Saat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua AYT-kassa on luotettava ja tehokas työttömyyskassa. Päivärahahakemukset käsitellään AYT- kassassa yleensä samana päivänä, kun ne saapuvat kassaan. Jäsenistämme jopa 7 % saa vuosittain etuuksia kassasta, joten muihin yrittäjän vakuutuksiin verrattuna, vakuutuksen riskin toteutumisen mahdollisuus on suuri. 2.3 Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa Yrittäjän vakuutusten joukossa AYT- kassan jäsenyys on edullinen tapa hallita riskejä. Yrittäjä voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta yli työtulosta vain päivittäisen sanomalehden vuositilauksen hinnalla. AYT-kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen henkilöverotuksessa. 2.4 Nopeasti liittyvälle lisäetu Uuden yrittäjän, joka on palkansaajakassan jäsen, kannattaa ottaa heti yhteyttä AYT-kassaan saadakseen parhaan mahdollisen hyödyn palkansaajakassan jäsenyydestään. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä voi saada kuuden kuukauden hyvityksen työssäoloehtoonsa, mikäli hän liittyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä. Työssäoloehtohyvityksen kanssa yrittäjän työssäoloehto täyttyy jo 12 kuukauden jäsenyyden jälkeen, jolloin hänen työttömyysturvansa on katkeamaton. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin yrittäjä on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, hän voi saada työttömyyspäivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Yrittäjän täytyy pääsääntöisesti olla AYT- kassan jäsen 18 kuukauden ajan ennen kuin hänellä on oikeus päivärahaan. AYTkassan jäseneksi kannattaakin liittyä jo silloin kun asiat ovat hyvin, jotta toimeentulo on turvattuna jos toiminnan jatkaminen jossain vaiheessa ei ole enää mahdollista. äiväraha AYT-kassasta verrattuna Kelan peruspäivärahaan Yrittäjän työttömyysturvaopas

8 3. AYT-KASSAN JÄSENYYS 3.1 Kassaan liittyminen AYT-kassan jäseneksi voi liittyä työttömyysturvalain tarkoittama alle 68 -vuotias päätoiminen yrittäjä. Yrittäjäkassan jäsen voi kuitenkin 65 vuotta täytettyään saada päivärahaa vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kassan jäsenyydestä ei siten ole yleensä hyötyä yrittäjälle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Päätoimisuuden lisäksi liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, eli lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulon (YEL- ja MYEL-eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon, TyEL-vakuutetuilla bruttopalkan) tulee olla vähintään euroa vuodessa. Aloittava yrittäjä voi liittyä kassaan ilman voimassaolevaa eläkevakuutustakin, kunhan hän sitoutuu ottamaan takautuvasti eläkevakuutuksen viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lukien. Jos eläkevakuutus ei toteudu kassaan ilmoitetulla tavalla, siitä tulee ilmoittaa kassalle. AYT-kassaan liitytään kirjallisesti, joko sähköisellä lomakkeella verkkosivuillamme tai painetulla lomakkeella. Jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin liittymislomake on saapunut kassaan. AYT-kassan jäsen ei saa olla samanaikaisesti jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. AYT-kassan liittymislomakkeessa voi antaa kassalle erovaltuutuksen, jonka perusteella toimitamme jäsenen puolesta eroilmoituksen hänen aiempaan työttömyyskassaansa. On tärkeää muistaa, että eroilmoitus koskee vain työttömyyskassaa, ei ammattiliittoa. Kassaa vaihdettaessa jäsenen kannattaa ehdottomasti itse ottaa yhteyttä liittoonsa jäsenyydestään ja valintansa mukaan joko jatkaa jäsenyyttä esimerkiksi yrittäjäjäsenyyden muodossa tai irtisanoa jäsenyys. Jos AYT-kassan jäsenyyttä hakeva yrittäjä ei täytä jäsenyyden edellytyksiä, kassa antaa jäsenyyden hylkäämisestä valituskelpoisen päätöksen. 3.2 Jäsenmaksu ja laskutus AYT-kassan jäsen on velvollinen maksamaan jäsenyysajaltaan jäsenmaksua. Kassaan liittyessään jäsen valitsee työtulon, josta hän vakuuttaa itsensä kassassa. Jäsenen kassaan valitsema työtulo voi olla enintään yhtä suuri kuin häntä koskeva eläkejärjestelmän mukainen vuositulo. YEL- tai MYEL-vakuutetulla vuosityötulolla tarkoitetaan eläkevakuutuksen vahvistettua vuosityötuloa ja TyEL-vakuutetulla TyEL-vuosipalkkaa. Kassan työtulo ilmoitetaan aina koko vuoden tulona, vaikka liittyminen tapahtuisikin keskellä vuotta. Sekä kassan jäsenmaksu että yrittäjäpäiväraha määritellään kassaan valitun työtulon perusteella. Jäsenmaksun määrä on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus jäsenen kassaan valitsemasta työtulosta. Vuonna 2013 jäsenmaksu on 1,9 % vakuutuksen perusteeksi valitun työtulon euroa vuodessa ylittävästä osasta euron vuotuiseen työtuloon saakka ja tämän ylittävältä osalta 1,45 %. Jäsenmaksu peritään liittymiskuukauden alusta lukien. Tämän oppaan sivulla 2 on taulukko jäsenmaksun ja työttömyyspäivärahan suuruudesta eri työtulotasoilla nopeaa vertailua varten. Jäsenmaksun voi maksaa oman valintansa mukaan yhdessä, kahdessa tai neljässä erässä. Valittujen maksuerien eräpäivät ovat helmi-, huhti-, kesä- ja elokuun viimeinen päivä. Jos jäseneksi liittyy kesken vuotta, sovitetaan maksut em. aikatauluun siltä osin kuin se on mahdollista. Kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen jäsenen henkilökohtaisessa verotuksessa. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan vuosittain sähköisesti kassasta verottajalle. 3.3 Muutokset jäsenyydessä Jäsen voi muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa kirjallisella ilmoituksella, joko kassan verkkosivuilla kirjeitse tai sähköpostilla. Kassan työtulo kannattaa tarkistaa vuosittain esimerkiksi jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä ja ilmoittaa muutoksesta kassalle mahdollisimman nopeasti. Valitessaan kassaan työtuloa, jäsenen kannattaa muistaa, että yrittäjän työttömyyspäiväraha määritellään sen työtulotason perusteella, jonka mukaan hän on vakuuttanut itsensä kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo. Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään puolitoista vuotta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi. Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin tämän oppaan kohdassa 5. 8 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

9 Jäsenellä on oikeus vapautukseen kassan jäsenmaksusta esimerkiksi jäsenyysajalta, jolloin jäsenen katsotaan olevan poissa työmarkkinoilta sairauden, äitiysloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia työvoimaviranomainen on todennut jäsenen työttömäksi jäsen on luopunut lakisääteisestä eläkevakuutuksestaan (YEL, TyEL, MYEL) jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo on pienempi kuin /vuosi Maksuvapautus merkitään voimaan jäsenen kirjallisen ilmoituksen perusteella. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan kassalle jäsenmaksuvapautuksen perusteesta viimeistään kahden kuukauden kuluessa perusteen syntymisestä. Jäsenmaksuvapautus kestää siihen saakka, kun peruste maksuista vapauttamiselle on voimassa. 3.4 Osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys AYT-kassan jäsenmaksu osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana määräytyy seuraavasti: Jos eläkeaikainen alennettu YEL-työtulo on yli euroa vuodessa, jäsen maksaa jäsenmaksunsa tämän alennetun työtulon mukaan jos eläkeaikainen alennettu YEL-työtulo on alle euroa vuodessa, jäsen vapautetaan jäsenmaksusta Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on, että jäsen on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon eläkkeelle jäädessään. Jos yrittäjä ei ole täyttänyt työssäoloehtoa eläkkeelle jäädessään, voidaan eläkeaika huomioida yrittäjän työssäoloehtoon, kunhan lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulo eläkeaikana on vähintään euroa vuodessa. 3.5 Kassasta eroaminen tai erottaminen Jäsen voi halutessaan erota kassasta kirjallisella ilmoituksella. Ilman eroilmoitusta jäsenyys katsotaan päättyneeksi viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Jos jäsenen erotessa hänellä on jäsenyysajalta jäsenmaksua maksamatta, kassa toimittaa avoimesta maksusta erillisen laskun. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan jäsenmaksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. Kassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen tai erottaa jäsenen: joka jäseneksi on antanut liittyessään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joka on ilmoittanut vilpillisesti väärin tai salannut jonkin päivärahan, koulutustuen tai muun kassan maksaman etuuden saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan sekä joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita. Kassan hallitus tai kassanjohtaja voi erottaa jäsenen kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut on maksamatta, jos jäsenmaksua on maksamatta kahden kuukauden ajalta. Kassan hallitus voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Erottamisesta annetaan jäsenelle aina valituskelpoinen päätös, johon voi hakea muutosta. 3.6 Kassan vaihtaminen Kassasta toiseen siirtyessä jäsenen kannattaa varmistaa, että jäsenmaksu vanhaan kassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassajäsenyyksien välissä ei saa olla yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa, jotta edellisessä kassassa ansaittu työttömyysturva säilyy. Mahdollisuus katkottomaan ansioturvaan sekä työssäoloehto- ja jäsenaikahyvityksiin on vain henkilöllä, joka siirtyy kuukauden kuluessa kassasta eroamisesta lukien toisen kassan jäseneksi. Palkkatyöstä päätoimiseksi yrittäjäksi ja yrittäjyydestä palkkatyöhön siirtyvän ansioturvasta, sekä mahdollisuudesta työssäoloehtohyvitykseen on kerrottu tarkemmin tämän oppaan kohdassa 6. Yrittäjän työttömyysturvaopas

10 4. MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, onko yrittäjä työtön. Yrittäjällä on oikeus työttömyyspäivärahaan, kun yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt. 4.1 Yritystoiminnan lopettaminen Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle työnhakijalle voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa työttömyyspäivärahaa, kun koko yritystoiminta on lopetettu. Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päätyttyä. Tällöin yrittäjän on esitettävä TE-toimistolle selvitys siitä, että hän on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä ja yrityksen poistamiseksi tai keskeyttämiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei ole merkitystä arvioitaessa yritystoiminnan lopettamista. Yritystoiminta katsotaan kokonaan lopetetuksi silloin, jos yritys on asetettu konkurssiin, osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi myös silloin, kun muiden seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut. Kun yritystoiminta on lopetettu tai myyty, tehdään työttömyyskassalle selvitys yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta, sekä mahdollisesta myyntivoitosta. Myös omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo tulee selvittää kassalle. Selvitys on tehtävä vaikka myyntivoittoa ei muodostuisikaan. 4.2 Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle yrittäjälle voi syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä on päättynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat: yrittäjän työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen Yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy edelleen jatkua. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. yrittäjä on ollut palkansaajaan rinnastettavana yrittäjä Palkansaajaan rinnastettava yrittäjän asema tarkoittaa sitä, että yrittäjä tekee työsuorituksia toimeksiantosopimusten perusteella siten, että työsuoritus muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että: henkilö tekee työsuorituksen itse toimeksiantajan määräämällä tavalla, hän on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin, hänellä ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten, ja hänellä ei ole viimeisen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisestaan ollut työsuoritusten tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa olevia työntekijöitä muutoin kuin satunnaisesti. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen tulee olla päättyneitä, tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät saa työllistää häntä päätoimisesti. Henkilön pitäminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä todetaan aina jälkikäteen. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. 10 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

11 4.3 Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Osaomistaja katsotaan työttömäksi yritystoiminnan päätyttyä kokonaan. Osaomistaja-yrittäjällä voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä yrityksessä on päättynyt seuraavien tilanteiden johdosta: työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen Osaomistaja-yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että yrittäjän työkyvyttömyyseläkehakemus on joko vireillä tai hylätty yritystoiminta on ollut luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. 4.4 Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä Varsinaisen yrittäjän perheenjäsen, joka on työskennellyt yrityksessä, voi saada työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan päättyessä kokonaan tai hänen työskentelynsä päätyttyä seuraavissa tilanteissa: työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti Perheenjäsenyrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyshakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. yritystoimintaa on pidettävä luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. työllistyminen yrityksessä on ollut satunnaista Henkilö on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana yrityksessä työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta Tuotantosuunnan lopettamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun leipomon yhteydessä sen tuotteita myynyt myymälä lopettaa toimintansa muun leipomotoiminnan jatkuessa. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YELtai MYEL-vakuutus ja että yrityksestä on lomautettu tai irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujaksolla myös vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä Kokoaikaisella lomautuksella tarkoitetaan vähintään kalenteriviikon kestävää lomautusta henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapaturman takia Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YEL tai MYEL-vakuutus ja että yrityksessä on myös vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta Edellytyksenä on, että yritystoiminnasta syntyvä tulo yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti on vähemmän kuin euroa vuodessa, eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä Edellä mainituissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että yrittäjän perheenjäsenen omistusosuus on viimeisen kahden vuoden aikana ollut alle 15 % yrityksestä, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Yrittäjän työttömyysturvaopas

12 5. YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN AYT-kassa maksaa jäsenilleen työttömyyspäivärahaa. Ennen päivärahan määrittelyä selvitetään, onko jäsen kerryttänyt AYTkassassa yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt, jos hakijalla on ollut kassan jäsenyysaikana vähintään 18 kuukautta olennaista yritystoimintaa. Palkansaajasta AYT-kassaan siirtynyt yrittäjä voi tuoda palkansaajakassasta mukanaan enintään kuuden kuukauden työssäoloehtohyvityksen, jolloin yrittäjän työssäoloehto voi täyttyä jo 12 kuukauden yrittäjyydellä. Jos jäsen ei ole kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehtoa ja on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta, selvitetään onko jäsenellä oikeus päivärahaan joka perustuu palkansaajakassan jäsenenä saatuun palkkatuloon. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi. 5.1 Yrittäjän työssäoloehto Työttömyyspäivärahaan on oikeus työttömällä työnhakijalla (katso kohta 4), joka täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut vähintään 18 kuukautta AYT-kassan jäsen (työssäoloehtohyvityksen kanssa liittyneellä edellytetään 12 kuukauden jäsenyysaikaa) ja toiminut saman ajan päätoimisena yrittäjänä siten, että yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista. Yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jos yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan (8 520 / vuosi) suuruinen. Eläkevakuutustulolla tarkoitetaan yrittäjän YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettua työtuloa sekä osaomistajan tai perheenjäsenyrittäjän TyEL-palkkaa. Tuloon ei lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu, jotta aika voidaan laskea mukaan yrittäjän työssäoloehtoon. Yrittäjän työssäoloehto voi kertyä vähintään neljän kuukauden jaksoissa työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella esimerkiksi äitiysloman, hoitovapaan, sairasloman, opiskelun tai osa-aikaeläkkeen vuoksi. Sairaus-, osasairaus-, äitiyspäiväraha-, tai muu vastaava aika tai ei kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kerry ajalta, jolta henkilö saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea yritystoiminnan päättymisen tai yritystoiminnassa työllistymisen päättymisen vuoksi. Työssäoloehtohyvitys Jos yrittäjäksi ryhtyvä on palkansaajakassan jäsen ja siirtyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta, hän voi saada yrittäjän 18 kuukauden mittaiseen työssäoloehtoon enintään kuuden kuukauden työssäoloehtohyvityksen. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyneellä jäsenellä voi siis olla oikeus yrittäjäpäivärahaan jo 12 kuukauden AYT-kassan jäsenyyden jälkeen. Hyvityksen saaminen edellyttää, että AYT-kassaan siirtyvälle henkilölle on kertynyt työssäoloehdon täyttävää työtä palkansaajakassan jäsenenä. Jos työssäoloehdon täyttävää työtä on kertynyt esimerkiksi vain kolme kuukautta, työssäoloehtohyvitys yrittäjäkassaan siirryttäessä on kolme kuukautta. Poissa työmarkkinoilta Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työllistynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa yritystoiminnassa tai palkkatyössä tai ollut työnhakijana työvoimatoimistossa. Jos yrittäjä on ilman hyväksyttävää syytä ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, hän menettää työttömyyspäivärahaoikeutensa. Hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissa oloon on esimerkiksi sairaus, äitiysloma tai päätoiminen opiskelu. 5.2 Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely Yrittäjäpäivärahan perusteena oleva työtulo Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa työtulon perusteella, joka saa olla enintään lakisääteisen eläkevakuutustyötulon suuruinen. Mukaan määrittelyyn otetaan ne kuukaudet, joina yrittäjän vahvistettu eläkevakuutustulo on ollut vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (8 520 /vuosi). Jos AYT-kassaan valittu työtulo on vaihdellut, päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Eläkevakuutustulo ja AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo jaetaan 12 kuukaudella kuukausituloksi. Kuukausitulosta saadaan päiväpalkka jakamalla se 21,5 työpäivällä. Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. 12 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

13 20 prosentin sääntö Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään 18 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi. Esimerkki 20 prosentin säännöstä: Jäsen on liittynyt kassaan Ajalla kassan valittu työtulo on ollut /vuosi. Jäsen on korottanut alkaen kassaan valitun työtulonsa tasolle /vuosi. a) Jos jäsen jää työttömäksi ennen kuin korotuksesta on kulunut 18 kuukautta, esim lähtien, työtulo on ollut 12 kk tasolla ja edeltävät 6 kk tasolla , joka on 20 %:lla korotettuna /vuosi. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo lasketaan tällöin seuraavasti: [6 x ( /12) + 12 x ( /12)] / 18 = 1 888,89 b) Jos jäsen jää työttömäksi aikaisintaan 18 kuukauden kuluttua työtulon korotuksesta, esim alkaen, on työtulo ollut tasolla /vuosi koko työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajan. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo on tällöin: /12 = Perusosan suuruus vuonna 2013 on 32,46 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää ,60, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2013 ovat: yhdestä lapsesta 5,24 /päivä kahdesta lapsesta 7,69 /päivä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,92 /päivä Esimerkki päivärahan laskemisesta: Yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa euron vuosityötulosta ja hänellä on kaksi lasta. Kuukausitulo = / 12 kk = 1 666,67 /kk Päiväpalkka= 1 667,67 / 21,5 = 77,52 Ansio-osa = (45/100) * (77,52 /pv - 32,46 /pv) = 20,28 Ansiopäiväraha = perusosa + ansio-osa +lapsikorotus Ansiopäiväraha = 32,46 /pv + 20,28 /pv + 7,69 / pv = 60,43 /pv Maksettava päiväraha lapsikorotuksineen saa kuitenkin olla enintään 90 % päiväpalkasta. AYT-kassan nettisivuilla on päivärahalaskuri, jolla voit laskea päivärahasi (myös korotetun päivärahan) suuruuden eri työtuloilla. Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeeltä työttömäksi Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen eläkettä vallinneen tilanteen (täyden työtulotason) mukaisesti edellyttäen, että jäsen on täyttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehdon eläkkeelle jäädessään. Jos AYT-kassan jäsen siirtyy osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkkeelle, hänen tulee ottaa yhteys kassaan työtulo- ja jäsenmaksukysymysten selvittämiseksi. Jos osa-aikaeläkkeellä oleva yrittäjä jää työttömäksi, osa-aikaeläkkeen maksu päättyy. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään päivärahasta, jos sen maksaminen jatkuu työttömyysaikana. Yrittäjäpäivärahan suuruus Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta korotusosasta mahdollisesta lapsikorotuksesta ja Yrittäjäpäivärahan korotettu ansio-osa Yrittäjäpäivärahaa saavalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta (ks. kappale 10). Korotettua työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä, maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. Korotettu ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää ,60, korotettu ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 35 %. 5.3 Yrittäjäpäivärahan enimmäismaksuaika Yrittäjällä on oikeus saada seitsemän arkipäivän mittaisen omavastuuajan jälkeen työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivältä. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Yrittäjäpäivärahaa saavalla hakijalla ei ole oikeutta 500 päivän jälkeen ns. lisäpäiviin. Jos yrittäjän 500 päivän enimmäismäärä täyttyy ja työttömyys kuitenkin vielä jatkuu, hän voi hakea peruspäivärahan (32,46 /pv) suuruista työmarkkinatukea Kelasta. Yrittäjän työttömyysturvaopas

14 5.4 Palkansaajan työssäoloehto AYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi. Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle: joka ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa AYTkassassa, joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja jonka palkansaajan 34 viikon työssäoloehto on voimassa. Palkansaajan jälkisuojaoikeudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 6.1. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 34 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt työsuhde on päättynyt. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun vuoksi. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy henkilön oltua poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta. 5.5 Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha lasketaan yrittäjyyttä välittömästi edeltäneen 34 viikon vakiintuneen palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi mm. ilta- ja vuorotyölisät ja työajanlyhennyskorvaukset. Tulospalkkiot ja bonukset huomioidaan niiden ansainta-ajankohdan mukaan. Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakorvausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, AYT-kassa maksaa hänelle samansuuruista päivärahaa, kuin hän on saanut ennen yrittäjäksi ryhtymistään enimmäismaksuajan täyttymiseen saakka. Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan suuruus Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perusteena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen suuruus on 3,89 prosenttia vuonna Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsikorotuksista ja mahdollisesti korotusosasta. Perusosan suuruus vuonna 2013 on 32,46 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää ,60, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2013 ovat: yhdestä lapsesta 5,24 /päivä kahdesta lapsesta 7,69 /päivä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,92 /päivä 14 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

15 Palkansaajan korotettu päiväraha ja muutosturva Päivärahan korotettu ansio-osa lasketaan siten, että korotettu ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Perusosa on 32,46 /päivä. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3408,30, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 35 %. Muutosturvan vastaavat prosentit ovat 65 % ja 37,5 %. Palkansaajan jälkisuojapäiväraha voidaan maksaa korotettuna: työttömyyden alussa (20 päivää) Edellytyksenä on, että henkilö on ollut töissä vähintään kolme vuotta täyttäen uuden palkansaajan työssäoloehdon jäädessään työttömäksi ja että hän on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään kolme vuotta. pitkän työuran perusteella, jos henkilö on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä (100 päivää) Edellytyksenä on, että henkilö on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ja että hän on ollut ennen työn menettämistä palkansaajakassan jäsen vähintään 5 vuotta ja hänellä on eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työstä irtisanoutuneella ei ole oikeutta korotettuun työttömyyspäivärahaan. muutosturvatilanteessa (enintään 200 päivää) Edellytyksenä on, että henkilön irtisanomiselle on tuotannolliset tai taloudelliset syyt ja että henkilö on ollut työssä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyttä. Muutosturvatilanteensa päiväraha maksetaan korotettuna työllistymistä edistäneen palvelun ajalta ja edellytyksenä on, että TE-toimiston lausunnon mukaan työllistymistä edistävä palvelu kuuluu muutosturvan piiriin. työllistymistä edistävän palvelun ajalta (enintään 200 päivää) Työttömyyspäiväraha voidaan maksaa korotettuna enintään 200 päivän ajalta henkilölle, joka osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu TEtoimiston kanssa tehdyssä työllistymissuunnitelmassa. 5.6 Palkansaajaperusteisen päivärahan enimmäismaksuaika Päivärahan enimmäismaksuaika on 500 päivää. Jos jäsen on saanut välittömästi ennen yrittäjyyden aloittamista päivärahaa palkansaajakassasta, AYT-kassasta voidaan maksaa hakijalle työttömyyspäivärahaa aiemman kassan maksamat päivät mukaan lukien yhteensä enintään 500 päivää. Ikääntyneellä työttömällä, joka jää työttömäksi saaden palkansaajan jälkisuojapäivärahaa, voi olla oikeus saada lisäpäiviä 500 päivän täytyttyä seuraavasti: Lisäpäivät vuosina syntyneille Jos vuosina syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta, ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivät vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneille Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina syntynyt henkilö voi halutessaan siirtyä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Yrittäjän työttömyysturvaopas

16 5.7 Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan Jos työttömyyspäivärahaoikeuden edellytykset eivät täyty, henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat samansuuruisia (32,46 /päivä vuonna 2013) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelan toimipisteistä. Kela saattaa edellyttää kassan jäseneltä päivärahaoikeuden tarkistamista työttömyyskassassa ennen peruspäiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksen käsittelyä. Lisätietoja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen hakemisesta saa Kelasta. Yleensä yrittäjän kannattaa jäädä AYT-kassan jäseneksi, vaikka hänen työssäoloehtonsa ei olisikaan täyttynyt. Jos yritystoiminta myöhemmin jatkuu, voidaan yrittäjyysajat laskea yhteen uutta työssäoloehtoa tarkasteltaessa. Palkkatyöhön lähtevän kannattaa heti palkkatyön alettua siirtyä palkansaajakassan jäseneksi, jolloin hänellä on mahdollisuus työssäoloehtohyvitykseen. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyyden ajalta. 16 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013

17 6. JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA Työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjätyöstä voi vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa ja palkkatyöstä palkansaajakassassa. Jos palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä haluaa säilyttää ansioturvansa voimassa ilman katkoksia, hänen tulee liittyä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjästä palkansaajaksi siirtyvän henkilön kannattaa puolestaan liittyä palkansaajakassaan heti hänen siirryttyään yrittäjästä palkansaajaksi. Työttömyyspäivärahaa haetaan siitä kassasta, jonka jäsen henkilö on työttömyyden alkaessa. Työttömänä ei yleensä täytä työttömyyskassan liittymisedellytystä, joten työttömyysaikana kassaa ei voi enää vaihtaa. Jos työttömänä ottaa vastaan osa-aikaisenkin palkkatyön, voi liittyä palkansaajakassaan jatkaen sovitellun päivärahan hakemista sieltä. 6.1 Palkansaajasta yrittäjäksi Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvällä on mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaoikeuteen. Katkoton työttömyysturva toteutuu työssäoloehtohyvityksen ja palkansaajan jälkisuojan avulla. Yrittäjän työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin kohdassa 5.1 Työssäoloehtohyvitys Työssäoloehtohyvitys palkansaajasta yrittäjäksi siirryttäessä on enintään 6 kuukautta. Työssäoloehtohyvityksen saamisen edellytyksenä on, että henkilö liittyy AYT-kassaan: Kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta Kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta Palkansaajakassan jäsenmaksut tulee maksaa eropäivään saakka. Edellisestä kassastaan erotettu ei voi saada mukanaan työssäoloehtohyvitystä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on kerryttänyt palkansaajakassassa vähintään 6 kuukautta työssäoloehtoa. Jos henkilö on ehtinyt kerryttää palkansaajakassan jäsenyysaikana esimerkiksi 4 kuukautta palkansaajan työssäoloehtoa, hyvitys on yrittäjäkassaan siirryttäessä 4 kuukauden mittainen. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa välittömästi yrittäjäkassaan liittyessä, hän saa hyvityksenä täydet 6 kuukautta. Palkansaajan jälkisuoja Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt henkilö voi siirtää palkansaajan työssäoloehdon kokonaisuudessaan mukanaan yrittäjäkassaan niin sanotun jälkisuojan avulla. Jälkisuoja tarkoittaa henkilön oikeutta saada palkansaajana ansaittua päivärahaa AYT-kassasta hänen jäädessään työttömäksi ennen kuin yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt ja toimittuaan yrittäjänä alle 18 kuukautta. Jälkisuojan siirtymisen edellytyksenä on, että henkilö: liittyy AYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta palkansaajan jälkisuojaan. on ehtinyt kerryttää palkansaajan työssäoloehdon palkansaajakassassa. Työssäoloehdon tulee olla voimassa työttömäksi jäädessä. Jos yritystoiminnan aloittaa saadessaan työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta, jälkisuojaoikeus koskee palkansaajakassasta jäljellä olevia päiviä. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta päivärahaa 400 päivältä, jälkisuoja koskee jäljellä olevia 100 päivää (ja mahdollisia lisäpäiviä). Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa täydet 500 päivää, jälkisuojan perusteella ei voida maksaa päivärahaa. Jos henkilö ryhtyy yrittäjäksi välittömästi palkkatyön päätyttyä ja on kerryttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hän saa jälkisuojan perusteella päivärahaa enimmäismaksuajan (500 päivää). Jos henkilö ei ole saanut työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta välittömästi ennen yritystoiminnan aloittamista edellytetään, että 34 viikkoa palkansaajan työssäoloehtoa on täyttynyt 28 kuukauden tarkastelujaksolta. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt työsuhde on päättynyt. Palkansaajan jälkisuojaan saattaa sisältyä myös oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan pitkän työhistorian perusteella, työttömyyden alkaessa tai muutosturvatilanteissa, sekä mahdollisesti myös oikeus palkansaajan lisäpäiviin. Palkansaajan jälkisuojapäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin kohdassa kohdassa 5.5. Yrittäjän työttömyysturvaopas