OPINTO-OPAS Diplomi-insinöörin tutkinto
|
|
- Väinö Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Espoo 2014 OPINTO-OPAS Diplomi-insinöörin tutkinto Toimittanut: Suunnittelija Johanna Bovellán Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto
2 Lukijalle Edessäsi olevassa opinto-oppaassa kerrotaan teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmassa suoritettavan DI-tutkinnon rakenteesta sekä opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi, jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi siellä annetaan palautetta suoritetuista kursseista sekä voidaan tehdä omahops. Noppa-portaali, jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Koulutusohjelman etusivu on osoitteessa ja Perustieteiden korkeakoulun sivut osoitteessa Into-portaalista löydät mm. valmistumisaikataulut ja koulutusohjelman uutiset. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU LAITOKSET Teknillisen fysiikan laitos Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos HALLINTO JA YHTEYSTIEDOT Perustieteiden korkeakoulun hallinto DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE YLEMPI PERUSTUTKINTO Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne TUTKINTOJEN TAVOITTEELLISET JA SALLITUT SUORITTAMISAJAT JATKOTUTKINTO TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KOULUTUSOHJELMA KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO (120 OP) Teknillisen fysiikan pääaine (F3005) Optiikan pääaine (F3004) Nanotekniikan pääaine (F3003) Energiatieteiden pääaine (F3002) Lääketieteellisen tekniikan pääaine (F3001) Teknillisen fysiikan erikoismoduuli ja Tieteen metodiikan opinnot -moduuli Matematiikan pääaine (F3006) Mekaniikan pääaine (F3007) Matematiikan ja mekaniikan erikoismoduuli ja Tieteen metodiikan opinnot. 28 -moduuli Systeemi- ja operaatiotutkimuksen pääaine (F3008) Systeemi- ja operaatiotutkimuksen erikoismoduuli ja Tieteen metodiikan opinnot -moduuli Ylemmän tutkinnon sivuaine F901-W Vapaasti valittavat opinnot W (20 op) Diplomityö D (30 op) Aiheen hakeminen Arvostelu ja julkisuus Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT OPETUSPERIODIT JA TENTTIKAUDET LUKU- JA TENTTIJÄRJESTYKSET KURSSIT TENTIT JA VÄLIKOKEET SUORITUSMERKINNÄT JA OPINTOREKISTERI Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 1
4 5.6 OIKEUSTURVA JA KURINPITO TOISEN VAIHEEN ELI MAISTERIVAIHEEN VALINNAT OPINTOHYVITYKSET MUUALLA SUORITETUISTA OPINNOISTA TUTKINTOTODISTUS JA VALMISTUMINEN Ylempi perustutkintotodistus diplomi-insinöörin tutkinto Valmistumisjuhla KIRJASTOT Aalto-yliopiston kirjasto Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA TUUTOROINTI OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA OPINTONEUVONTA TFM-KOULUTUSOHJELMASSA JA YHTEYSTIEDOT TFM-koulutusohjelman opintopalvelut Kansainväliset asiat Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) OPINTOSOSIAALISET ASIAT SEKÄ MUU NEUVONTA JA OHJAUS Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu AYY:n opintososiaaliset palvelut Ura- ja rekrytointipalvelut Otaniemessä Muita palveluja Kiltahuone OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE OPETUSMENETELMÄT ARVIOINTI JA ARVOSTELU OPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLINEN OPISKELU VAIHTO-OPISKELU Hakuajat ja kohteet Ulkomaisten korkeakouluopintojen hyväksilukeminen tutkintoon KESÄKURSSIT JA -KOULUT ULKOMAILLA KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖOHJELMAT DIPLOMITYÖ ULKOMAILLA KANSAINVÄLISTY AALTO-YLIOPISTOSSA ULKOMAILLA OPISKELUN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA JA TIETOLÄHTEITÄ AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JOUSTAVA OPINTO-OIKEUS (JOO) TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS ATT STUDERA VID AALTO-UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR TEKNIKVETENSKAPER Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 2
5 11.1 AALTO-UNIVERSITETET De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen Studier över högskolegränserna EXAMENSSTRUKTUR OCH MÅLSÄTTNING Högre grundexamen STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna STUDIER VID ANDRA HÖGSKOLOR STUDIEHANDLEDNING Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 3
6 1 AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Uusi yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Perus- ja jatko-opiskelijoita uudessa yliopistossa on ja henkilöstöä 5 000, joista professoreja noin 350. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aaltoyliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aaltoyliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä Lisää Aalto-yliopistosta: Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 4
7 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO 2.1 Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu (Aalto University School of Science) on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta ja tunnettu korkeatasoisesta ja vaikuttavasta tutkimuksestaan. Esimerkiksi vuonna 2010 korkeakoulustamme valmistui yli 40 prosenttia kaikista Aaltoyliopiston tohtoreista. Perustieteiden korkeakoulun keskeinen vahvuus on korkeatasoisessa tutkimuksessa. Korkeakoulussa toimii viisi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä, joista kaksi on toisen yliopiston koordinoimaa. Aaltoyliopiston vuonna 2009 teettämässä tutkimuksen arvioinnissa 18 parhaasta laitoksesta viisi ensimmäistä ja yhteensä yhdeksän oli Perustieteiden korkeakoulusta. Perustieteiden korkeakouluun kuuluu seitsemän ainelaitosta ja kolme erillislaitosta: Ainelaitokset Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mediatekniikan laitos Teknillisen fysiikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan laitos Tuotantotalouden laitos Erillislaitokset Kielikeskus O. V. Lounasmaa -laboratorio Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa) BIT-tutkimuskeskus toimii osana tuotantotalouden laitosta. Korkeakoulu on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP). Korkeakoulun osana toimii myös EIT ICT Labs, jonka tavoitteena on synnyttää dynaaminen ja itseään vahvistava eurooppalainen ICT-alan ekosysteemi. Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoaa yhden kandidaattiohjelman, teknistieteellisen kandidaattiohjelman, sekä neljä DI-koulutusohjelmaa: informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi korkeakoulu on teknistieteellisellä alalla edelläkävijä kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana: Perustieteiden korkeakoulussa on yhteensä neljätoista englanninkielistä maisteriohjelmaa, joista useissa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 5
8 Korkeakoulu on myös mukana poikkitieteellisessä International Design Business Management (IDBM) -ohjelmassa. IDBM on Aalto-yliopiston neljän korkeakoulun yhteinen maisteri- ja sivuaineohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää tekniikan, kaupallisen alan ja muotoilun osaajat esimerkiksi uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehityksessä ja painottaa designin tärkeyttä kilpailutekijänä. Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisätietoja: Laitokset Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman (TFM) opetuksen järjestävät teknillisen fysiikan laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos sekä lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Teknillisen fysiikan laitos Laitoksen johtaja: Varajohtaja: professori Matti Kaivola professori Martti Puska Yhteystiedot: Päärakennus, Otakaari 1 M (PL 11100) Nanotalo, Puumiehenkuja 2 (PL 15100) Konetalo, Otakaari 4 (PL 14100) Micronova, Tietotie 3 (PL 13500) Teknillisen fysiikan laitoksella tehtävä tutkimus palvelee monipuolisesti perus- ja jatko-opiskelijoiden koulutusta. Laitokselta valmistuu vuosittain noin diplomi-insinööriä ja tekniikan tohtoria. Koulutus tapahtuu tutkimusryhmissä, joissa opiskelijat saavat yksilöllistä ohjausta käytännön tutkimustyöhön: oman tutkimusaiheen hahmottamiseen, kokeelliseen ja teoreettiseen tutkimustyöhön, julkaisujen kirjoittamiseen ja esiintymiseen kansainvälisissä kokouksissa. Tutkimuksen tärkeimpiä rahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tekes ja EU:n puiteohjelmat. Pääsääntöisesti tutkimus tehdään yhteistyönä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja yhä enenevästi osana kansainvälisiä verkostoja. Monet jatko-opiskelijat on palkattu opetusministeriön rahoittamiin kansallisiin tutkijakouluihin, joista fysiikan alan suurinta, materiaalifysiikan tutkijakoulua johdetaan Teknillisen fysiikan laitokselta. Myös monet yksityiset säätiöt rahoittavat jatko-opintoja merkittävällä panoksella. Kokeellisessa fysiikassa pääpaino on nanomateriaalien ja -rakenteiden valmistuksen, ominaisuuksien ja sovellusten tutkimuksessa. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat itsejärjestymiseen perustuvat funktionaaliset materiaalit, hiilen nanoputket ja nanohiukkaset, nanomagnetismi ja spintroniikka, nano-optiikka ja nanomateriaaleja hyödyntävät energiasovellukset. Kampuksen keskellä sijaitseva Nanotalo ja sen yhteyteen valmistunut kansallinen nanomikroskopiakeskus tarjoavat tutkimukselle ajanmukaiset resurssit. Nano-optiikan tutkimus on sijoittunut kampusalueen toiseen vahvaan ko- Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 6
9 keellisen tutkimuksen keskittymään, Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n yhteiseen mikro- ja nanotekniikan keskukseen, Micronovaan. Nanoteknologian ohella laitoksen kokeellisten ryhmien tutkimusaiheita ovat mm. puolijohdemateriaalit, katalyysireaktiot, laserfysiikka, mikroakustiikka ja laserablaatio. Teoreettinen ja laskennallinen fysiikka tukee kokeellista tutkimusta mallintamalla materiaaleja ja ilmiöitä sekä analysoimalla koetuloksia ennusteiden avulla. Kvanttimekaaniset elektronirakennelaskut ovat materiaalien ominaisuuksien mallinnuksen perusta. Statistinen fysiikka on keskeisessä asemassa tutkittaessa kompleksisia materiaaleja ja ilmiöitä kuten kiteiden kasvua. Tällaisia ilmiöitä kuvataan moniskaalamallinnuksella. Laskennallisessa biologisessa fysiikassa sovelletaan fysiikan menetelmiä elollisen luonnon ongelmiin molekyylitasolta biologisiin järjestelmiin. Monihiukkaskvanttimekaniikan perusmenetelmiä sekä myös elektronirakennelaskuja käytetään nanorakenteiden ominaisuuksien ja ilmiöiden tutkimuksessa. Monihiukkaskvanttimekaniikka on keskeisessä roolissa tutkittaessa fermioni- ja bosonikvanttikaasujen perusominaisuuksia. Kvantti-informatiikan tutkimus tähtää tulevaisuuden kvanttitietokoneen realisointiin ja sen algoritmien kehittämiseen. Teknillisen fysiikan laitoksen teoreettisen ja laskennallisen fysiikan tutkimuksesta vastaa suurelta osin Suomen Akatemian Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP, johon kuuluu seitsemän tutkimusryhmää. COMPin ryhmien lisäksi teoreettista ja laskennallista työtä tehdään laitoksella myös muissa tutkimusryhmissä, mukaan lukien kokeelliset ryhmät. Energia-alan tutkimus laitoksella on keskittynyt ydintekniikkaan ja säteilyfysiikkaan sekä uusiin energiatekniikoihin ja nanoteknologian energiasovelluksiin. Toiminta on voimakkaasti verkottunut kansainväliseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. Ydintekniikkaan liittyvissä projekteissa perehdytään kokeellisten, matemaattisten ja laskennallisten menetelmien käyttöön vaativissa fissio- ja fuusioenergian poikkitieteellisissä insinööritehtävissä. Perusteet ydintekniikasta ja säteilyturvallisuudesta tarjotaan Energiatieteiden pääaineessa. Uusien energiateknologioiden tutkimus painottuu aurinko- ja polttokennojen kehittämiseen, hajautettuihin energiaratkaisuihin sekä energia-analyyseihin. Ajankohtaisia projekteja ovat nanoteknologian energiasovellukset ja energiaratkaisut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tutkimustyö on verkottunutta, kansainvälistä ja sisältää yritysyhteistyötä. Opetus tarjotaan Energiatieteiden pääaineen kautta. Kurssit perehdyttävät uuden energian fysiikkaan ja sovelluksiin Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Laitoksen johtaja: professori Juha Kinnunen Varajohtaja: professori Ahti Salo Matematiikka Päärakennus, Otakaari 1 (PL 11100) Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 7
10 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos antaa matematiikan opetusta kaikille teknillisen alan korkeakouluille. Opetus koostuu peruskursseista ja syventävistä kursseista. Peruskursseilla käsitellään differentiaali- ja integraalilaskentaa, differentiaaliyhtälöitä, diskreettiä matematiikkaa, lineaarialgebraa sekä todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Syventävillä kursseilla perehdytään laitoksen tutkimusaloihin. Lisäksi laitos antaa jatkokoulutusta. Tutkimusta tehdään matematiikan, erityisesti tekniikassa tarvittavien matemaattisten mallien ja numeeristen menetelmien, aloilla. Tutkimuksen painopistealoja ovat algebra ja kombinatoriikka, inversio-ongelmat, numeeriset menetelmät, osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja stokastiikka. Matematiikan tutkimuksessa ja soveltamisessa tekniikkaan tehdään laajaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Matematiikan kotisivut ( antavat laajemman yleiskuvan opetuksesta ja tutkimuksesta. Systeemianalyysi Päärakennus, Otakaari 1 M, (PL 11100) Yhteystiedot: Systeemianalyysin laboratorio antaa systeemitieteiden ja sovelletun matematiikan opetusta optimoinnin, päätöksenteon, simuloinnin, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta. Laboratorio vastaa koulutusohjelman systeemitieteiden kandidaatin sekä systeemi- ja operaatiotutkimuksen pää- ja sivuaineista. Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Tutkimusaiheita ovat mm. päätösanalyysi, portfoliomallit, riskianalyysi, investointiteoria, teknologian ennakointi, peliteoria, laajojen järjestelmien optimointimallit, matemaattiset algoritmit ja niiden ohjelmointitoteutukset, tietokoneavusteinen päätöksenteko, matemaattinen taloustiede, ympäristö- ja ilmastopäätöksenteko sekä systeemiäly. Näihin aiheisiin liittyviä haastavia tutkimustehtäviä on Aalto-yliopiston lisäksi lukuisissa tutkimuslaitoksissa. Laboratorio on Systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan kansallista tutkijakoulua johtava ja koordinoiva yksikkö. Tutkijakoulu toimii yhteistyössä useiden alamme ulkomaisten huippuyksikköjen kanssa. Opiskelijoiden liikkuvuutta ulkomaille tuetaan aktiivisesti niin perus- kuin jatkoopiskeluvaiheessa. Laboratorion kotisivut antavat laajemman yleiskuvan opetuksesta ja tutkimuksesta. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 8
11 2.2.3 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Lisätietoa laitoksen tutkimuksesta löytyy www-sivuilta Laitoksen johtaja: Varajohtaja: professori Ari Koskelainen professori Jukka Tulkki Lääketieteellinen tekniikka F-talo, Rakentajanaukio 2 (PL 12200) Lääketieteellisen tekniikan opetus yhdistää tiedon elollisen aineen fysiikasta ja modernista teknologiasta. Opetus ulottuu molekyyli- ja solutason fysiikasta systeemitason ilmiöihin ja kuvantamismenetelmiin antaen vahvan pohjan perustutkimukselle sekä uusien mittaus- ja hoitomenetelmien kehittämiselle. Lääketieteellisen tekniikan kurssit antavat perustietoja biologisesta fysiikasta, biomateriaaleista, ihmisaivoista, mallinnuksesta ja kuvankäsittelystä, fysiologisten systeemien mittaustekniikasta sekä terveydenhuollon teknologiasta ja instrumentoinnista. Tutkimusala tarjoaa hyvät mahdollisuudet jatkoopintoihin. Tutkimus tähtää solu- ja molekyylitason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimus on poikki- ja monitieteellistä sekä verkostoitunutta. Yksi keskeinen mittauspaikka, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteinen BioMag-laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä. Laskennallinen tiede F-talo, Rakentajanaukio 2 (PL 12200) Tutkimus keskittyy laaja-alaisesti kompleksisten fysikaalisten, biologisten, kognitiivisten ja sosiaalisten järjestelmien rakenteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Työkaluina käytetään laskennallisia analyysi- ja mallintamismenetelmiä sekä simulaatioita kokeellisten tutkimusmenetelmien tuottamien data-aineistojen pohjalta. Tutkimuksessa on neljä toisiaan tukevaa aluetta: mallit ja menetelmät, keinotekoiset järjestelmät, kognitiiviset ja sosiaaliset järjestelmät sekä laskennallinen systeemibiologia. Laskennallisen tieteen perus- ja jatkokoulutus pohjautuu näihin osa-alueisiin ja niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin. 2.3 Hallinto ja yhteystiedot Perustieteiden korkeakoulun hallinto Dekaani Risto Nieminen Varadekaani Eero Eloranta Varadekaani Jouko Lampinen Opintoasiainpäällikkö Mari Knuuttila Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 9
12 Korkeakoulun viralliset toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulun dekaanin tehtävänä on johtaa korkeakoulun operatiivista toimintaa. Perustieteiden akateeminen komitea päättää koulun akateemisista asioista. Dekaanin tehtävänä on mm. ottaa opiskelijat korkeakouluun, tehdä rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset sekä myöntää tutkinnot. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Perustieteiden akateeminen komitea Aalto-yliopiston johtosäännön mukaan kullakin korkeakoululla tulee olla oma akateemisten asioiden komitea, joka on yliopistolaissa tarkoitettu monijäseninen korkeakoulutason toimielin. Perustieteiden akateemisessa komiteassa ovat edustettuina professorit, muu tutkimus- ja opetushenkilökunta sekä opiskelijat, ja komitean puheenjohtajana toimii dekaani. Akateemisen komitean tehtävänä on päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista sekä valintaperusteista sekä käsitellä ja päättää muut korkeakoulun akateemiset asiat mm. promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta. Aalto-yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut mm. opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Perustieteiden akateemisen komitean www-sivu löytyy osoitteesta Koulutusneuvostot Akateemisen komitean lisäksi korkeakoululla on koulutusneuvostoja sekä tohtorinkoulutusneuvosto. TFM-koulutusneuvostoon kuuluu kuusi professorijäsentä ja kolme opiskelijajäsentä. TFM-koulutusneuvoston puheenjohtaja on professori Matti Kaivola ja sihteerinä toimii koulutusohjelman opintosihteeri. Koulutusneuvostossa käsitellään TFM-koulutusohjelman ja Master s Degree Programme in Brain and Mind -ohjelman asioita. Koulutusneuvoston tehtävänä on mm. tehdä korkeakoulun akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista, päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t) sekä arvostella diplomityöt ja päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä. Teknistieteellisen kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto valmistelee ja kehittää teknistieteellisen kandidaattiohjelman opetussuunnitelmaa ja valintaperusteita sekä kehittää ja yhdenmukaistaa korkeakoulun kandidaattikoulutusta. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 10
13 Koulutusohjelman johtaja TFM-koulutusohjelman johtaja on professori Matti Kaivola. Koulutuksen johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Lisätietoja: Perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Into-portaalissa: > Opintojen ja opiskelun säännöstö Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 11
14 3 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Aalto-yliopistossa opiskellaan kaksiportaisen perustutkintorakenteen mukaisesti: Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisemaarkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 3.1 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M Diplomityö D Syventävä moduuli A3 Jatkomoduuli B2 Erikoismoduuli C Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 12
15 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu (TS ): 1) tieteen metodiikan opintoja (9 11 op); 2) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus on op); 3) diplomityö (30 op); sekä 4) vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op. Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Aalto-yliopiston korkeakoulujen tai muiden yliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetun koulutusohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä 1 momentissa esitetystä. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman diplomiinsinöörin tutkinnon moduulit laajuuksineen esitellään luvussa 4.2. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pääaine muodostuu perusmoduulista, syventävästä moduulista ja korkeakoulun osoittamasta erikoismoduulista tai syventävästä moduulista, mikäli perusmoduulin ja syventävän moduulin välissä oleva jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 13
16 Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten korkeakouluun suoraan ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla korkeakoulun suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön korkeakoulu hyväksyy. Erikoismoduuli tukee yleensä pääaineen opintoja. Moduuli koostuu usein erikoistöistä ja seminaareista. Erikoismoduulia voidaan hyödyntää tuomalla kokonaan uusi aihekokonaisuus tutkintoon. Moduuliin voidaan sijoittaa myös kotimaassa tai ulkomailla suoritettujen opintojen yksilöllisesti sovittu opintokokonaisuus. (Pääaineiden erikoismoduulit, ks. lukua 4.2) Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluu tieteen metodiikan opintoja (10 op). Moduulin tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä, ja opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan opinnot ovat TFMkoulutusohjelmassa pääainekohtaisia. Opiskelijat suorittavat omaan pääaineeseensa liittyvän tieteen metodiikka -moduulin (ks. lukua 4.2). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Korkeakoulu vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Korkeakoulu voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Korkeakoulu päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityöstä lisää luvussa Harjoittelu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmassa ei ylempään perustutkintoon voi sisällyttää harjoittelua. Kielitaidon osoittaminen Aalto-yliopistossa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneet osoittavat kielitaidon jo alemmassa tutkinnossa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa suomen, ruotsin ja/tai vieraan kielen taito osoitetaan, mikäli tätä ei ole tehty jo alemman tutkinnon yhteydessä (esim. tutkinto on suoritettu ulkomailla tai opiskelijan alempi tutkinto on opistoinsinöörin tutkinto). Lisätietoja saa kielikeskuksesta tai koulutusohjelman opintopalveluista. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 14
17 3.2 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolaissa (558/2009, edellisen yliopistolain muutos (556/2005)) on säädetty tutkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita. Lainmuutos koskee myös sellaisia ennen opiskelunsa jossain koulutusohjelmassa aloittaneita opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen koulutusohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomiinsinöörin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomi-insinööriksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Opiskelijalla on oikeus suorittaa diplomi-insinöörin tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tuohon tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta ja äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu myös niinä lukukausina, kun opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain, jos opiskelija toimittaa siitä todistuksen. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa todistusta, jos hän pystyy suorittamaan tutkintonsa sallitussa suorittamisajassa ilman, että tässä tarkoitettu lakisääteinen poissaolo huomioidaan. Todistuksen lakisääteisestä poissaolosta voi toimittaa koulutusohjelman opintopalveluihin tai korkeakoulun OOP-palvelupisteeseen (Opinto- ja opiskelijapalvelut) kun opintoaika on päättymässä eikä opiskelija tule valmistumaan sen kuluessa. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea korkeakoululta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa korkeakoulun opintopalveluun lisäaikaa koskeva hakemus, johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen valmistumissuunnitelma tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Valmistumissuunnitelmassa tulee käydä ilmi vahvistetun opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti, mitkä tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja mitkä puuttuvat, sekä aikataulutus (vuosi ja periodi), koska puuttuvat opinnot on tarkoitus suorittaa. Lisäaikaa tulisi tarvittaessa hakea hyvissä ajoin ennen kuin opiskeluoikeus päättyy. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomioon otetaan voimassaolevien suoritusten määrä ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja laajuus Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 15
18 suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty lisäaika. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon myös mm. opiskelijan sairauden tai vaikean elämäntilanteen, opiskeluaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainvälisen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistumisen sekä systemaattiseen huippu-urheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää 1-4 lukukautta. Päätöksen lisäajasta tekee korkeakoulun dekaani. Myös jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Tällöin hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, miksi lisäaikaa ei ole haettu opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Opiskeluoikeuden menetystä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua kirjallisesti päätöksessä mainitulta taholta 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon (yliopistolaki 82 2 momentti, OOS 14 ja 44 ). Oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Lisätietoja saa koulutusohjelman suunnittelijalta sekä Into-portaalista: Jatkotutkinto Jatkotutkintoina Perustieteiden korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja, mutta myös tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen on mahdollista. Korkeakoulu voi myöntää oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen erityisistä syistä. Lisätietoja jatkotutkinnoista ja jatkotutkintojen rakenteesta: Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 16
19 4 TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KOULUTUSOHJELMA 4.1 Koulutusohjelman tavoitteet Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman yleisenä tavoitteena on kouluttaa henkilöitä, jotka pystyvät laaja-alaisten fysiikan ja matematiikan opintojen pohjalta suuntautumaan vaativiin tutkimus-, koulutus-, suunnittelu- ja johtotehtäviin tieteessä, yritysmaailmassa ja julkishallinnossa. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot ja valmius toimia monialaisissa asiantuntijaverkostoissa. Näiden taitojen pohjalle voi rakentaa useita eri uravaihtoehtoja mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja tehtävissä. Tieteellinen lähtökohta opinnoissa johdattaa luontevalla tavalla jatko-opintojen pariin. Alemmassa tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja matematiikan pohja, jolle toisen opiskeluvuoden kuluessa aletaan rakentaa erityisosaamista fysiikassa, matematiikassa tai systeemianalyysissa. Koulutuksen tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen perusta ylemmän tutkinnon erityiskursseille. Ylemmässä tutkinnossa syvennetään osaamista oman valinnan mukaisilla erityisaloilla. Opintoja voi painottaa joko tieteellisempään tai ammatillisempaan suuntaan ja täydentää niitä oman yliopiston sekä muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen poikkitieteellisellä tarjonnalla. Ylemmän tutkinnon opinnoissa korostuvat erityisesti oman erikoisalan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus, kyky itsenäisesti hankkia, omaksua ja soveltaa tieteellistä tietoa sekä valmius tutkimustyöhön ja asiantuntijatehtäviin elinkeinoelämässä tai julkishallinnossa. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 17
20 4.2 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Sivuaine 20 op Sivuaine muodostuu perus- ja jatkomoduulista A1 + A2 tai jatko- ja syventävästä moduulista A2 + A3 tai erillisistä sivuainemoduuleista B1 + B2. Muista sivuaineen muodostamistavoista on lähemmin eri koulutusohjelmien opinto-oppaissa. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Diplomityö D 30 op Tieteen metodiikka opinnot M 10 op Koulutusohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja Pääaineen syventävä moduuli A3 20 op Pääaine muodostuu ohjelmaan kuuluvasta perus- ja jatkomoduulista sekä syventävästä moduulista. Osa moduuleista voi sisältyä tekniikan kandidaatin tutkintoon. Erikoismoduuli C 20 op Pääainekohtainen sisältö, ks. tarkat tiedot pääaineen kohdalta tästä oppaasta. Alla on esitelty TFM-koulutusohjelman ylemmän tutkinnon kahdeksan pääainetta. Pääaineittain esitellään sekä jatko- että syventävä moduuli, koska osalla opiskelijoista (esim. suoraan ylempää korkeakoulua suorittamaan valitut) ylempään tutkintoon voi kuulua molemmat moduulit. Pääsääntöisesti opiskelija tekee ylempään tutkintoonsa pääaineesta syventävän moduulin ja erikoismoduulin (ks. kaavio yllä) Teknillisen fysiikan pääaine (F3005) Pääaineen vastuuopettajat: Tfy-3 Sebastiaan van Dijken Tfy-3 Pertti Hakonen Tfy-3 Esko Kauppinen Tfy-3 Peter Liljeroth Tfy-3 Jukka Pekola Tfy-3 Mika Sillanpää Tfy-105 Tapio Ala-Nissilä Tfy-105 Mikko Alava Tfy-105 Adam Foster Tfy-105 Risto Nieminen Tfy-105 Martti Puska Tfy-105 Päivi Törmä Tfy-125 Olli Ikkala Tfy-125 Matti Kaivola Tfy-125 Janne Ruokolainen Tfy-56 Mathias Groth Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 18
21 Tfy-56 Peter Lund Tfy-56 Filip Tuomisto Tfy-99 Petri Ala-Laurila Tfy-99 Risto Ilmoniemi Tfy-99 Ari Koskelainen Tfy-99 Paavo Kinnunen Tfy-99 Lauri Parkkonen F300-2 Teknillisen fysiikan jatkomoduuli A2 (20 op) Moduulin vastuuopettaja: professori Matti Kaivola Teknillisen fysiikan jatkomoduuli syventää perusmoduulin aihepiirejä tarjoamalla opintokokonaisuuksia nykyfysiikan keskeisimmiltä aihealueilta. Kaikille pakollinen kurssi Advanced Physics Laboratory toimii johdatuksena itsenäiseen tutkimustyöhön ja sen raportointiin. Töiden järjestämiseen osallistuvat kaikki korkeakoulun fysiikan laboratoriot ja niiden puitteissa opiskelijat pääsevät tutustumaan laajasti laboratorioiden tutkimustoimintaan. Lopuista neljästä kurssista tulee valita kolme. Kurssit on valittu niin, että opiskelija voi muodostaa niistä useita mielekkäitä yhdistelmiä kiinnostuksensa ja suuntautumisensa mukaan. Moduulin kurssit on tarkoitus suorittaa kolmannen opiskeluvuoden aikana. PHYS-E0411 Advanced Physics Laboratory 5 op III-V Valitse 3 kurssia: PHYS-E0414 Advanced Quantum Mechanics 5 op I-II PHYS-E0415 Statistical Mechanics 5 op I-II PHYS-C0240 Materiaalifysiikka 5 op IV-V PHYS-E0422 Soft Condensed Matter Physics 5 op III-IV F300-3 Teknillisen fysiikan syventävä moduuli A3 (20 op) Moduulin vastuuopettajat: Kaikki pääaineen vastuuprofessorit Esitietoina Teknillisen fysiikan perusmoduuli A1 ja jatkomoduuli A2. Teknillisen fysiikan syventävä moduuli on luonteva valinta diplomiinsinööritutkinnon pääaineeksi kaikille teknillisen fysiikan kandidaatin tutkinnon suorittaneille fyysikko-opiskelijoille. Sen puitteissa on mahdollista valita omakohtainen yhdistelmä korkeakoulun fysiikan laboratorioiden laajasta kurssitarjonnasta ja kouluttautua ammattifyysikoksi mitä erilaisimmin painotuksin. Yhdessä C-erikoismoduulin kanssa teknillisen fysiikan syventävä moduuli johdattaa opiskelijat joustavasti myös jatko-opintojen pariin. Valitse 20 op seuraavista kursseista: PHYS-E-0421 Solid-State Physics 5 op IV-V PHYS-E0416 Quantum Physics 5 op III-IV PHYS-E0423 Surface Physics 5 op III-IV PHYS-E0424 Nanophysics 5 op I-II PHYS-E0415 Statistical Mechanics 5 op I-II PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet 5 op I-II PHYS-C0360 Säteilyfysiikka ja -turvallisuus 5 op I II PHYS-E6573 Advanced in New Energy Technologies 5 op III-IV PHYS-E0463 Fusion Energy Technology 5 op III-IV Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 19
22 Tfy Sähkömagneettisten kenttien teoria 5 op III IV PHYS-E0435 Optical Physics 5 op I II + Teknillisen fysiikan jatkomoduuli A2:n kurssit Optiikan pääaine (F3004) Pääaineen vastuuprofessorit: Tfy-125 Matti Kaivola S-129 Ilkka Tittonen S-104 Harri Lipsanen F301-3 Optiikan syventävä moduuli A3 (20 op) Moduulin vastuuopettaja: professori Matti Kaivola Esitietoina Teknillisen fysiikan perusmoduuli A1 ja jatkomoduuli A2. Laser kuuluu viime vuosisadan suurten keksintöjen joukkoon. Se on mullistanut tavan, jolla kommunikoimme ja tallennamme informaatiota, tuonut uusia menetelmiä lääketieteen käyttöön, materiaalien valmistukseen, työstöön ja karakterisointiin sekä tarjonnut ennennäkemättömän tarkkuuden tieteellisissä mittaussovelluksissa. Optiikan pääaine tutustuttaa monipuolisesti optiikan ja fotoniikan perusilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin. Sen puitteissa voi erikoistua optoelektroniikan ja fotoniikan materiaali- ja komponenttitekniikoihin, optisiin mittausmenetelmiin, kvanttioptiikkaan sekä lasereihin ja niiden teknologisiin ja tieteellisiin sovelluksiin. Osaan kursseista kuuluu käytännön harjoitusta antavia laboratoriotöitä. Pääaine toteutetaan yhteisenä teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmien kesken. Sen A3- moduuliin sisältyy kursseja optiikan perusteista ja lasertekniikasta, optoelektroniikasta, fotoniikasta ja integroidusta optiikasta, kuitu- ja tietoliikenneoptiikasta, laserfysiikasta sekä modernin optiikan nimellä kulkeva vaihtuvasisältöinen kurssi. Optiikan pääaineen suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat monipuolisiin tutkimus-, asiantuntija- ja kehitystehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Pääaine antaa myös hyvän pohjan jatko-opinnoille. Valitse 20 op seuraavista kursseista: PHYS-E0435 Optical Physics 5 op I II PHYS-E0436 Modern Optics V 5 op IV-V PHYS-E0437 Laser Physics 5 op IV-V S Optoelectronics 5 op IV S Photonics and Integrated Optics 5 op I S Optical fibers: physics and applications V 5 op III-IV Nanotekniikan pääaine (F3003) Pääaineen vastuuprofessorit: Tfy-125 Olli Ikkala Tfy-125 Janne Ruokolainen Tfy-3 Pertti Hakonen Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 20
23 Tfy-3 Jukka Pekola S-104 Harri Lipsanen F302-3 Nanotekniikan syventävä moduuli A3 (20 op) Moduulin vastuuopettaja: professori Olli Ikkala Esitietoina Teknillisen fysiikan perusmoduuli A1 ja jatkomoduuli A2. Materiaalien ja rakenteiden fysikaalis-kemialliset ja biologiset ominaisuudet muuttuvat makro- ja mikromaailmasta nanomittakaavaan siirryttäessä. Nanotieteissä mallinnetaan, suunnitellaan, karakterisoidaan ja valmistetaan funktionaalisia, atomi- ja molekyylitason materiaaleja ja rakenteita, ja siten yhdistetään eri luonnontieteiden, kuten fysiikan, kemian ja biologian tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Vastaavasti nanoteknologialla ja -tekniikalla tarkoitetaan toiminnallisesti uudentyyppisiin materiaaleihin ja alle 100 nm:n rakenteisiin perustuvien komponenttien ja laitteiden suunnittelemista ja valmistamista erilaisiin sovelluksiin. Toiminnallisia nanorakenteita voidaan valmistaa kuvioimalla esim. litografisin menetelmin (ns. top-down -lähestymistapa). Tässä ei ole kysymys ainoastaan tunnettujen rakenteiden miniatyrisoinnista, vaan myös uudentyyppisistä toiminnoista, sillä nanomittaluokassa vallitsevat kvanttifysiikan lait. Toisaalta bottom-up -menetelmässä molekyylien itseorganisoituminen ja supramolekulaariset vuorovaikutukset mahdollistavat hallitut nanorakenteet ja niiden ulkoisen ohjattavuuden. Nanotekniikassa erityinen haaste on yhdistää molekyylit hallituksi systeemin osaksi ja yhdistää eri tekniikoita. Sovelluksissa tarvitaan usein lisäksi mikrotekniikkaa nanorakenteiden kytkemiseksi ulkomaailmaan. Pääaine toteutetaan yhteisenä F-, MNT- ja KE-laitosten kesken. Sen syventävä moduuli sisältää toisiinsa nivottuja kursseja, joissa käsitellään mm. nanoelektroniikkaa, nanomateriaaleja ja -rakenteita, analysointimenetelmiä, supramolekyylikemiaa, nanopartikkeleita ja nanoputkia, biomolekyylejä, sekä pintatieteitä. Menestyksellinen nanotekniikan alalla toimiminen edellyttää vahvaa jonkin osa-alueen osaamista F-, MNT-, tai KE-laitoksilta, jota nanotekniikan moduuli laajentaa poikkitieteelliseksi. Nanotekniikka antaa mahdollisuuden poikkitieteellisiin tutkimus-, asiantuntija- ja kehitystehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa, sekä tarjoaa hyvän pohjan jatko-opinnoille. S Nanotechnology 5 op II Valitse lisäksi seuraavista kursseista niin, että 20 op tulee täyteen: PHYS-E0424 Nanophysics 5 op I-II PHYS-E0525 Microscopy of Nanomaterials 5 op III-V S Nanotechnology Laboratory Course 5 op I V S Microsystems Technology 5 op I II Lisäksi suositellaan seuraavaa kurssia: KE Nanothermodynamics 2 op III-IV Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 21
24 4.2.4 Energiatieteiden pääaine (F3002) Pääaineen vastuuprofessorit: Tfy-56 Peter Lund Tfy-56 Filip Tuomisto Tfy-56 Mathias Groth Ene-39 Markku Lampinen Ene-39 Timo Siikonen F303-3 Energiatieteiden syventävä moduuli A3 (20 op) Moduulin vastuuopettajat: professori Peter Lund professori Filip Tuomisto professori Mathias Groth Esitietoina Teknillisen fysiikan perusmoduuli A1 ja jatkomoduuli A2. Energiatieteiden syventävä moduuli tarjoaa tietoa energiantuotannon ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä. Sopivasti yhdistelemällä energiatieteiden tarjoamia kursseja voi suunnata opintonsa johonkin seuraavista ongelmakentistä: energiateknologiat ja -kysymykset yleisesti; ydinenergian tuotto ja ydinreaktorien toiminta; fuusiotekniikka ja -tutkimus; ionisoiva säteily ja sen erilaiset sovellukset; uudet ja uusiutuvat energiatekniikat sekä tulevaisuuden energiakysymykset; teknillisen fysiikan sovellukset teollisuudessa. Energiatieteiden opintoja voi täydentää varsin mainiosti yleisellä energiatekniikalla ja -taloudella. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että energiatieteet on vain osa teknillisen fysiikan laajasta kentästä, joka vaatii ennen kaikkea vankat tiedot matematiikasta, fysiikasta ja informaatiotekniikasta. Näin ollen pitkälle menevä erikoistuminen ei ole mahdollista eikä edes tarpeellista DItutkinnon puitteissa. Suosittelemme, että moduulin painotus ja lopullinen sisältö sovitaan etukäteen kirjallisesti moduulin vastuuopettajan kanssa. PHYS-E0411 Advanced Physics Laboratory 5 op III-V Valitse lisäksi seuraavista kursseista niin, että 20 op tulee täyteen: PHYS-C0360 Säteilyfysiikka ja -turvallisuus 5 op I II PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet 5 op I-II PHYS-E0463 Fusion Energy Technology 5 op III-IV PHYS-E0562 Ydinenergiatekniikan jatkokurssi 5 op IV-V PHYS-E0563 Fundamentals of Plasma Physics for Space 5 op III IV and Fusion Applications PHYS-E0580 Energiatieteiden erikoiskurssi 1-10 op I, II, III, IV, V PHYS-E0582 Special Course in Advanced Energy 1-10 op I, II, III, IV, V Technologies PHYS-E6570 Solar Energy Engineering 5 op III-IV PHYS-E6571 Fuel Cells and Hydrogen Technology 5 op III-IV Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 22
25 PHYS-E6572 Advanced Wind Power Technology 5 op I-II PHYS-E6573 Advances in New Energy Technologies 5 op III-IV Ene Lämmönsiirto-oppi 4 op I II Ene Kemiallinen termodynamiikka 6 op III V Ene Kitkallinen virtaus 5 op I II Lääketieteellisen tekniikan pääaine (F3001) Pääaineen vastuuprofessorit: Tfy-99 Risto Ilmoniemi Tfy-99 Ari Koskelainen Tfy-99 Paavo Kinnunen Tfy-99 Lauri Parkkonen Tfy-99 Petri Ala-Laurila F304-3 Lääketieteellisen tekniikan syventävä moduuli A3 (20 op) Moduulin vastuuopettajat: professori Risto Ilmoniemi professori Ari Koskelainen professori Paavo Kinnunen professori Lauri Parkkonen professori Petri Ala-Laurila Esitietoina Teknillisen fysiikan perusmoduuli A1 ja jatkomoduuli A2. Lääketieteellisen tekniikan pääaineessa yhdistetään fysiikan ja tekniikan osaaminen biologisten ilmiöiden ja fysiologisten systeemien ymmärtämiseen. Pääaineessa perehdytään mm. elollisen aineen fysiikan perusteisiin, alan mittaustekniikkaan, lääketieteellisiin kuvantamis- ja kuvankäsittelymenetelmiin sekä sairaalan laitteisiin ja järjestelmiin. Alan tuntemuksen syventämiseksi suositellaan myös koulutusohjelman erikoismoduulin C suorittamista. Erityisesti suositellaan opintoja fysiikasta ja matematiikasta sekä tieto- ja mittaustekniikasta ja signaalinkäsittelystä. Tavoitteena on kouluttaa vahvan teknistieteellisen ja luonnontieteellisen pohjan omaava insinööri, jolle syventävät opinnot antavat valmiudet työskennellä lääketieteellisen tekniikan alalla. Alalla on hyvät mahdollisuudet jatkaa opiskelua lisensiaatin tai suoraan tekniikan tohtorin tutkintoon. Suoritettuaan lääketieteellisen tekniikan syventävän moduulin opiskelija osaa omalla painotusalueellaan soveltaa tietojaan alan tutkimuksen ja tuotekehityksen perustehtävissä, aloittaa syvällisemmän perehtymisen alaan, lukea alan kirjallisuutta ja seurata alan kehitystä. Valitse vapaasti 20 op alla luetelluista kursseista. Suosittelemme, että DItutkintoon sisällytettävät lääketieteellisen tekniikan opinnot painottuvat joko aivotutkimukseen ja biosähkömagnetismiin, elollisen aineen fysiikkaan tai kuvantamiseen ja signaalinkäsittelyyn. Syventävien opintojen esitiedoiksi suosittelemme kurssia BECS-C2201 Fysiologia, jonka voi sijoittaa esim. kandidaattitutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas , DI-tutkinto 23
SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 5 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO... 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...
SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 5 2 KORKEAKOULU, LAITOKSET JA KOULUTUSOHJELMAN HALLINTO... 6 2.1 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU... 6 2.2 LAITOKSET... 7 2.2.1 Teknillisen fysiikan laitos... 7 2.2.2 Matematiikan
LisätiedotTeknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011
Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010
LisätiedotTeknillisen fysiikan pääaine Esitietoina Teknillisen fysiikan perusmoduuli A1 ja jatkomoduuli A2
Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat
Lisätiedotti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
LisätiedotKurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali
PHYS lukujärjestys 2015-2016, ei palveluopetus 2.6.2015 Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali PHYS-A0110 Yliopistofysiikan perusteet (TFM) L01 Ma 14:15-16:00 U154 PHYS-A0110 Yliopistofysiikan perusteet
LisätiedotPHYS lukujärjestys , ei palveluopetus , päivitys Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot
PHYS lukujärjestys 2015-2016, ei palveluopetus 12.6.2015, päivitys 25.8. Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot PHYS-A0110 Yliopistofysiikan perusteet (TFM) L01 Ma 14:15-16:00
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat
LisätiedotTEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI
TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI 2009-2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska
LisätiedotGraafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014
1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa
LisätiedotOPINTO-OPAS Diplomi-insinöörin tutkinto
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Espoo 2013 OPINTO-OPAS 2013 2014 Diplomi-insinöörin tutkinto Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 31.10.2012 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 10.8.2011 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2011-2012 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotKurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja
PHYS timetaböe without service teaching courses 9.6.2017 Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja PHYS-A0110 Yliopistofysiikan perusteet (TFM) L01 Ma 14:15-16:00 R001/A123
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010-2011
Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010-2011 Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan ja matematiikan
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
Lisätiedot1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT
1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon
LisätiedotErikoistumisaluevalinta 2015
Erikoistumisaluevalinta 2015 Marja Elonheimo marja.elonheimo@aalto.fi 15.4.2015 Esityksen sisältö Erikoistumisaluevalintaprosessi yleisesti, aikataulu Valintaperusteet, lykkäys ja erikoistumisalueiden
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
1.1.1 Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka,
LisätiedotTfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka
7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
LisätiedotTFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet
TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka
LisätiedotF901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi
Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020
Lisätiedot4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma
Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016
LisätiedotOPINTO-OPAS 2011-2012
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala
LisätiedotLENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE
Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko
LisätiedotPHYS timetable without service teaching courses Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja
PHYS timetable 17-18 without service teaching courses 30.5.2017 Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja PHYS-A0110 Yliopistofysiikan perusteet ( L01 Ma 14:15-16:00 R001/A123
LisätiedotAalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa
LisätiedotJatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala
Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta
LisätiedotFYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotHAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus
HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet
LisätiedotHenkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM
MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys
LisätiedotTFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv
TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv 2006-2007 Diskreetti matematiikka Laskennallinen tiede ja tekniikka 18.7.2006/akh t vain sivuaineet F303-2 F500-2 Diskteetti matematiikka F400-2 LTT Xxxx-2 Perustieteiden
LisätiedotVUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT
TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän
LisätiedotTEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO OHJELMA ( op) TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op)
IL/TFM/KN 3/08/4/6 22.4.2008/akh TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO OHJELMA (180+120 op) 1/11 TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) Kukin kurssi voi sisältyä vain
LisätiedotLyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila
Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *
LisätiedotIstu pöytään, jossa on uusia kasvoja
Istu pöytään, jossa on uusia kasvoja Opiskelun aloittaminen Salla Mäkinen & Paula Koivukangas Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 11.45-13.15 Maanantai 2.9.2019 KTK-TUTKINNON TAVOITTEET
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTeknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet
ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen
LisätiedotOpinto-opas 2011 2012. Tietotekniikan koulutusohjelma (TIK)
Opinto-opas 2011 2012 Tietotekniikan koulutusohjelma (TIK) Tietotekniikan koulutusohjelma Espoo 2011 OPINTO-OPAS 2011 2012 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Toimittanut: Suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään
Lisätiedot1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)
LisätiedotTUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV
VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotLastentarhanopettajan kelpoisuudesta
Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan opintosuunnasta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti on pätevä lastentarhanopettaja Myös esikoulun osalta Esi- ja alkuopetuksen sivuaine ei
LisätiedotOPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto
VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotTU901-O Ohjelman yhteiset opinnot
Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti
LisätiedotOPINTO-OPAS
Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Espoo 2011 OPINTO-OPAS 2011 2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman opinto-opas 2011
LisätiedotKAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET
KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja
LisätiedotLaitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.
O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen
LisätiedotOpiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa
Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotLUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2
Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot 31.5.2019 mennessä 2 väyläohjelma Ohjelmassa aloittaa opiskelijoita Kauppatiede 39 Tuotantotalous 26 Tietotekniikka 14 Energiatekniikka 3 Ympäristötekniikka
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotOPINTO-OPAS 2012-2013
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen
LisätiedotTutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä
Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
LisätiedotSIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO
SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa
LisätiedotFysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.
Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotInfotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä
8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen
LisätiedotKaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta
Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014
1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan
LisätiedotTIETOJENKÄSITTELYTIEDE
TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/
LisätiedotOpintoihin orientointi
Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,
PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
Lisätiedot1 OSASTON ESITTELY...
1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011
LisätiedotKandiuudistusinfo. Stina Immonen, (ref. Maria Ranta, tutan infotilaisuus )
Kandiuudistusinfo Teknistieteellisen kandidaattiohjelman käynnistyminen ja sen vaikutukset ennen 1.8.2013 opintonsa aloittaneisiin informaatioverkostojen opiskelijoihin Stina Immonen, 16.4.2013 (ref. Maria
LisätiedotOpiskelijapalvelut / Admission and Student Services
Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services Agora B 331 Käynti Ahlmaninkadun puolelta / Entrance: Ahlmaninkatu Olemme muuttaneet / We have new premises Tervetuloa Agoran B-siiven 3. kerrokseen
LisätiedotTutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin
LisätiedotTilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op
MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet
Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa
LisätiedotJATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE
JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia, vanhoilla tutkintovaatimuksilla jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,
Lisätiedot