T IL A S T O T IE D O T U S Statistisk rapport 1973

Transkriptio

1 T < TILASTOKESKUS STATISTI KCENTR ALE N T IL A S T O T IE D O T U S Statistisk rapport 1973 H e lsin ki H e ls in g fo rs No TY 1973:23 Työvoimatiedusteluun vastaamatta jättäneiden haastattelututkimukset 1970, 1971 ja 1972

2 T IL A S T O T IE D O T U S Statistisk rapport 1973 TILASTOKESKUS STATISTI KC E NT RA LE N Tiedustelut-Förfrägningar Pvm -Datum No Helsinki Helsingfors Aila Repo TT 1973:23 Puh. Tei /217 TYÖVOIMATIEDUSTELUUN VASTAAMATTA JÄTTÄNEE D M HAASTATTELUTUTKIMIK SET 1970, 1971 ja /O M -80/3514 JA K A JA : Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, Helsinki 10 Puhelin /275 DISTRI BUTÖR: Statens tryckericentral, Annegatan 44, Helsingfors 10 Telefon /275

3 1 1. Johdanto 2 2. Aikaisemmat työvoimatiedustelun katoa koskevat tutkimukset 3 3. Kadon tutkimusmenetelmä Haastatteluaineistot ja niiden hankinta Vastaamatta jättämisen syy 7 4. Haastattelututkimusten tulokset verrattuna työvoimatiedustelun 9 tuloksiin 4.1. Työkykyinen väestö Työvoima Työlliset elinkeinoittain Työlliset ammattiryhmittäin «Työlliset ammattiaseman mukaan Työttömät » Alueittaiset tiedot Yhteenveto haastattelututkimusten tuloksista Haastattelututkimusten tulosten vaikutus työvoimatiedustelun 12 tuloksiin 5.1. Työkykyisen väestön pääryhmät Työvoima 14 5*3. Työlliset elinkeinoittain * Työlliset ammattiryhmittäin 15 5*5«Työlliset ammattiaseman mukaan 15 5*6. Työttömät Katoaineistojan tietojen yhdistäminen työvoimatiedustelun 16 vuoden 1971 tietoihin 7. Yhteenveto 16 Sivu Liitetaulut 18 Haastattelulomake 42

4 2 1. Johdanto Työvoimatiedustelu on postitiedustelu, jonka otos käsittää henkikirjoista poimittua henkeä. Otokseen kuuluville henkilöille lähetetään vuoden aikana noin joka toinen kuukausi täytettäväksi kyselylomake, missä tiedustellaan henkilön toimintaa kolmen edellisen viikon aikana. Otos on jaettu neljään alaotokseen siten, että kahteen alaotokseen kuuluville henkilöille lähetetään ensimmäinen kyselylomake vuoden alussa ja toisiin kahteen alaotokseen kuuluville henkilöille elokuun alussa. Otoksen perusteella saadut tiedot suurennetaan maan työkykyistä väestöä 1 vastaaviksi tiedoiksi. Otoksen tietoja suurennettaessa ei oteta huomioon katoa, ts. vastanneiden ja vastaamatta jättäneiden oletetaan olevan tutkitta^- viita ominaisuuksiltaan samanlaisia. Työvoimatiedustelun tulokset tulevat sitä harhaisemmiksi mitä enemmän vastaamattomuus kasautuu johonkin henkilöryhmään. Jos esim. vastaamatta jättäneet kuuluvat pääasiassa työvoimaan, tulee työvoima sitä enemmän aliedustetuksi mitä enemmän työvoimaan kuuluvat jättävät vastaamatta. Kadon suuruus on viime vuosina ollut n. 20 % otoksesta. Työvoimatiedusteluun vastaamatta jättäneitä henkilöitä, ts. työvoimatiedustelun katoa, on tutkittu melko vähän. Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa kuva siitä, millaiset henkilöt eivät vastaa yhteenkään työvoimatie dustelun kuuteen eri tiedustelukertaan. Tarkoituksena on myös selvittää vastaamatta jättämisen vaikutus työvoimatiedustelun tuloksiin, sekä korjauskertoimien hyväksikäytön mahdollisuudet kadon -vaikutuksen poistamiseksi työvoimatiedustelun tietoja tuotettaessa. Työvoimatiedusteluun vastaamatta jättäneitä henkilöitä on haastateltu kolme eri kertaa* kesäkuussa , joulukuussa 1971 ja heinäkuussa 1972» 1 Kts. tarkemmin T. Ristimäki* Suomen työvoimatiedustelu, Menetelmät ja tulokset vuosina , Tilastollisia tiedonantoja 48, Tilastokeskus Helsinki 1971

5 3 2. Aikaisemmat työvoimatiedustelun katoa koskevat tutkimukset Työvoimatiedusteluun vastaamatta jättäneitä henkilöitä on aikaisemmin haastateltu vuonna 1958 Helsingissä ja Turussa. Kansaneläkelaitos käytti sairastavuutta ja terveyspalvelusten käyttöä koskevissa tutkimuksissaan^ vuonna 19^4 yhtä työvoimatiedustelun vuoden alaotosta ja vuonna 1968 yhtä vuoden 1967 alaotosta. Näiden tutkimusten avulla saatiin joitakin tietoja työvoimatiedusteluun kokonaan vastaamatta jättäneistä henkilöistä. Vastaamatta jättäneistä ja vastanneista henkilöistä jakautuivat työkykyiset henkilöt sukupuolen ja työvoimaan kuuluvuuden mukaan seuraavasti vuonna 1963* Ryhmä Kato ($) Vastanneet (*) Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Työvoima Työvoiman ulkop. olevat Työkykyiset yhteensä , Vastaavasti vuonna 1967 jakautuivat työkykyisen väestön pääryhmät seuraavasti* Ryhmä Kato (%) Vastanneet (*> Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Työvoima Kotitaloustyötä tekevät Koul. opi sk. yn Työkykyiset yhteensä Sairastavuus ja lääkintäpalvelusten käyttö Suomessa ennen sairausvakuutusta, Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, Sarja A*1, Helsinki Sairausvakuutus, sairastavuus ja lääkintäpalvelusten käyttö, Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, Sarja At 7, Helsinki 1971

6 4 Kuten edellä esitetyistä taulukoista näkyy, vastaamatta jättäneissä on enemmän työvoimaan kuuluvia henkilöitä kuin vastanneissa. Kansaneläkelaitoksen keräämistä tiedoista ei saatu selville haastateltujen elinkeinoa, mutta kylläkin ammattiasema palkansaajien osalta vuonna 1963 ja kaikilta haastatelluilta vuonna 1967» Ammattiaseman mukaan jakautuivat vastaamatta jättäneet ja vastanneet työvoimaan kuuluvat henkilöt vuonna 1967 seuraavasti: Ryhmä Kato (%) Vastanneet (*) Miehet Maiset Yht. Miehet Naiset Yht. Työntekijät Toimihenkilöt Yrittäjät ja avust. perheenjäsenet Koko työvoima Vastaamatta jättäneissä oli palkansaajien osalta enemmän työntekijöitä kuin toimihenkilöitä. Vuodelta 1963 olivat tulokset samansuuntaiset. 3. Kadon tutkimusmenetelmä 3.1.Haastatteluaineistot ja niiden hankinta Katotutkimusten haastattelut suoritettiin siten, että kesäkuussa 1971 haastateltiin kaikkiin työvoimatiedustelun eri tiedustelukertoihin vastaamatta jättäneet henkilöt. Joulukuussa 1971 ja heinäkuussa 1972 otettiin mukaan myös 4-5 kertaa vastaamatta jättäneet henkilöt. Osittain vastanneita ei kuitenkaan käsitellä tässä yhteydessä.

7 5 Alla olevasta kuviosta näkyy eri katotutkimusten ajanjakson pituus sekä mitä työvoimatiedustelun alaotolcsia klikin katotutkimus koskee. Katotutkimus 3 I , Alaotos 3 ja 4/197^ Katotutkimus Alaotos 1 ja 2/1971 Katotutkimus i Alaotos 3 ja 4/1970 I I--- H- -I > t. vii... xri i... vi vii viii...xii i... j n i Maatilahallituksen tilastoasiamiehet sekä maatalouskeskusten kotitalousneuvojät ovat pääasiassa suorittaneet haastattelut. Tämän lisäksi ovat Helsingissä, Turussa ja Tampereella yksityiset henkilöt, lähinnä opiskelijat, suorittaneet haastatteluja. Haastattelututkimukset käsittivät ainoastaan alle 65-vuotiaat henkilöt, koska yli 65-vuotiaiden työhön osallistuminen on suhteellisen vähäistä. Haastateltavilta tiedusteltiin toiminta kuukausittain, koska viikottaisten tietojen kysyminen näin pitkien ajanjaksojen ollessa kyseessä ei olisi ollut mielekästä muisti virhe iden vuoksi.

8 6 Kafcoaineistot jakautuivat tutkimuskerran mukaan seuraavasti: Katoaineisto Kadon tutkimuskertä h e n k e ä Työkyvyttömät Ulkomaille muuttaneet Kuolleet Vangit Katoon kuuluvat työkykyiset vankeja lukuunottamatta Kieltäytyneet Haastattelussa tuntemattomiksi jääneet Haastattelijan puuttumisen vuoksi ei saatu haastatelluiksi Osoitetarkistuksessa tuntemattomiksi jääneet Yhteensä Kun katoihin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä vähennetään haastattelusta kieltäytyneet, haastattelijan puuttumisen vuoksi haastattelusta pois jääneet ja osoitteen tuntemattomuuden vuoksi tavoittamattomat, saadaan ensimmäisestä kadosta selvitetyksi 83.2 toisesta kadosta 81.4 % ja kolmannesta kadosta 79»5 % Katoakaan ei siis pystytty selvittämään täysin. Tämä on luonnollista jo senkin vuoksi, että osoitetoimistoista ei saada selville kaikkien osoitteita.

9 7 Katoaineistojen jakauma kuntatyypin, sukupuolen ja iän mukaan vaihtelee jonkin verran (Liitetaulu 1) otoksesta toiseen. Toiseen katoon kuuluu melkein kaikissa ikäryhmissä vähemmän henkilöitä kuin muissa kadoissa Vastaamatta jättämisen syy Ensimmäisessä katotutkimuksessa kysyttiin vastaamatta jättämisen syytä. Kysymyksessä ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja. Jälkeen päin luokiteltujen vastausten jakaumat esitetään seuraavassa asetelmassa (prosentteina) : Vastaamatta jättämisen Miehet Haiset syy (tutkimuskerta 1) 1 K 2 Mlk 1 K 2 Mlk Pitää lomaketta tarpeettomana i Huo1imat tomuus ; Työvoimaan kuulumattomuus CO VO 6.6! Lomake vaikeatäyttöinen Lomakkeessa tai lomakkeen toimittamisessa tapahtunut virhe ) Muuttumattomat olosuhteet Tilapäinen oleskelu ko. osoitteessa Jokin muu syy Yhteensä (265) (182) (254) (118) I (819) Vastaamatta jättämisen syy saatiin selville ainoastaan 819'tapauksessa, koska haastattelija ei ollut aina huomannut tai halunnut kysyä sitä. Vastaamatta jättämisen syiden pääryhminä on huolimattomuus (unohtui, ei vain tullut täytetyksi, aikapula, kiire) ja työvoimatiedustelun kyselylomakkeen tarpeettomana pitäminen (pitää hyödyttömänä, haluton vastaamaan, kyllästynyt kyselylomakkeisiin, periaatteesta ei vastaa, ei vastaa ilman palkkiota). 1 Kaupungit ja kauppalat 2 Maalaiskunnat

10 8 Haluttomuuteen vaikuttaa osaksi se, että postitse tulee yhä enemmän tiedotteita ja kyselyitä ja ihmiset ovat jo jossain määrin kyllästyneet niihin. Lomakkeessa tai sen toimittamisessa tapahtunut virhe tarkoittaa sitä, että lomakkeessa on ollut väärä nimi tai osoite, se on ollut vääräkielinen tai jostain syystä tullut niin myöhään, ettei sitä enää olisi ehtinyt palauttaa pyydettyyn päivään mennessä. Työvoimaan kuulumattomuuden ovat ilmoittaneet syyksi eräät kotitaloustyötä tekevät, koululaiset, opiskelijat, asevelvolliset ja muut työvoimaan kuulumattomat. Heidän mielestään työvoimatiedustelu ei koske heitä. Toisessa katotutkimuksessa ei kysytty vastaamatta jättämisen syytä lainkaan, koska tämän kysymyksen esittämisen oli moni haastattelija kokenut vaikeaksi. Kolmannessa katotutkimuksessa kysyttiin vastaamatta jättämisen syitä valmiiksi luokiteltuina vastausvaihtoehtoina sekä työvoimatiedustelun kyselylomakkeen täyttämisvaikeutta. Vastaamatta jättämisen syiden pääryhmät olivat nytkin lomakkeen tarpeettomana pitäminen, huolimattomuus ja se, ettei vastaa yleensäkään tiedustelulomakkeisiin. Vastaamatta jättämisen syy (tutkimuskerta 3) Miehet 1 2 K Mlk Naiset 1 2 K Mlk Yhteensä Pitää lomaketta tarpeettomana Muuttumattomat olosuhteet Ei vasta«, yleensäkään tiedustelulomakkeisiin On unohtanut täyttää lomakkeen Tiedustelulomake ei ole tullut ajoissa Jokin muu syy Yhteensä (289) (313) (290) (227) (1119) 1 Kaupungit ja kauppalat 2 Maalaiskunnat

11 9 lfyövoimatiedustelun lomaketta ovat useimmat henkilöt pitäneet joko keskinkertaisena tai helppona täyttää. Lomakkeen vaikeatäyttöisyyttä koskevasta kysymyksestä ei saatu paljon tietoa. Suurin osa henkilöistä ilmoitti, etteivät he olleet perehtyneet kysymykseen ollenkaan tai, että lomake oli joko vaikea, monimutkainen tai hankala ilmoittamatta kuitenkaan tarkempaa perustetta. 4* Haastattelututkimusten tulokset verrattuina työvoimatiedustelun tuloksiin Vertailtaessa katoaineistoja työvoimat iedustelun tuloksiin, jälkimmäisestä on käytetty katoa vastaaviin kahteen alaotokseen kuuluvien eri tiedustelukertojen keskiarvotietoja. työvoimatiedustelun tuloksiin vaikuttavat kaikki neljä alaotosta yhtäaikaa, kun taas kaikkien tiedustelukertojen jälkeen suoritetuilla kadon haastatteluilla ei ole mahdollista tutkia kuin kaksi alaotosta kerrallaan aikaviiveen suuruuden vuoksi. Tämän lisäksi vertailu on useissa tapauksissa mahdollista vain suurennettuihin lukuihin nähden. Katoaineistoista käytetään vertailussa vain työkykyistä väestöä koskevia tietoja, työkykyisen väestön määrä on ensimmäisessä kadossa 1 269, toisessa ja kolmannessa henkeä. Katoaineistojen fietoja on verrattu työvoimatiedustelun tuloksiin liitetauluissa »1 työkykyinen väestö Kadoissa on suhteellisesti vähemmän ja vuotiaita ja suhteellisesti enemmän ja vuotiaita työkykyiseen väestöön kuuluvia henkilöitä kuin vastaavissa vastanneiden ryhmissä. Sukupuolten kesken ei ole merkittäviä eroja (Liitetaulu 7). työkykyisen väestön pääryhmien osalta on kadoissa suhteellisesti enemmän työvoimaan, kuuluvia henkilöitä kuin vastanneissa. Koululaiset ja opiskelijat ja yksinomaan omaa kotitaloustyötä tekevät henkilöt ovat vastanneet paremmin kuin työvoimaan kuuluvat ja työvoimaan kuulumattomistakin koululaiset ja opiskelijat paremmin kuin omaa kotitalousyötä tekevät (Liitetaulu 8).

12 - 10 4*2. Työvoima Työvoiman osalta on kadoissa (Liitetaulu 9) suhteellisesti enemmän ja vuotiaita ja suhteellisesti vähemmän vuotiaita kuin vastaavissa vastanneiden ryhmissä. Katojen välillä ei ole merkittäviä eroja, 4» 3«Työlliset elinkeinoittain Ensimmäisessä katotutkimuksessa on käytetty vanhaa elinkeinoluokitusta (ISIC Rev, 1) ja täten elinkeinojakaumien vertailu ei ole mahdollista kuin toisen ja kolmannen kadon välillä (Liitetaulu 10) joissa on käytetty uutta elinkei noluokitusta (ISIC Rev, 2). Ensimmäisessä kadossa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä jakautuivat työlliset elinkeinoittain seuraavasti: Tutkimuskerta 1 Maatalous Metsätalous Teollisuus Talonrak. Maarja vesi rak. Kauppa Liikenne Palvelukset Yht. Kato Vastanneet * Elinkeinoluokituksen erosta huolimatta on kaikissa kadoissa palveluksiin kuuluvien henkilöiden määrä huomattavasti pienempi kuin vastanneiden ryhmissä. Palveluksiin kuuluvat henkilöt ovat vastanneet siten keskimäärin paremmin kuin muihin elinkeinoryhmiin kuuluvat henkilöt. Maatalouteen kuuluvat miehet ovat vastanneet kaikissa katoon kuuluvissa alaotoksissa keskimäärin huonommin kuin naiset, Teollisuuteen kuuluvat miehet ovat puolestaan vastanneet paremmin kuin naiset, Varsinkin ensimmäisessä kadossa on teollisuuteen kuuluvien naisten vastaamatta jättäminen huomattavaa. Vastaava tilanne on kaupan kohdalla kolmannessa kadossa.

13 Työlliset ammattiryhmittäin Työllisten eri ammattiryhmistä ovat (Liitetaulu 11) vastanneet parhaiten teknilliseen ja humanistiseen sekä konttoriteknilliseen ammattiryhmiin kuuluvat. Kaupalliseen, maa- ja metsätaloustyöhön, kuljetus- ja teolliseen työhön kuuluvat henkilöt ovat vastanneet huonoimmin. 4»5* lyölliset ammattiaseman mukaan Ammattiaseman mukaan ovat työllisistä (Liitetaulu 12) vastanneet huonoimmin työntekijät ja parhaiten toimihenkilöt. Tästä voitaneen tehdä johtopäätös, että vähemmän ammattikoulutusta vaativiin ammattiryhmiin kuuluvat henkilöt vastaavat huonommin kuin enemmän ammattikoulutusta saaneet henkilöt Työttömät Työttömien vertailu kadon ja vastanneiden suhteen olisi mielenkiintoisinta suorittaa työttömien elinkeinojakauman perusteella, mutta kadon lukujen pienuuden vuoksi se ei ole mahdollista. Työttömyysaste osoittaa, että katoaineistoissa on jonkin verran enemmän työttömiä kuin vastanneissa. Tutkimuskerta Kato 06) Vastanneet (%) Miehet Maiset Yhteensä Miehet Maiset Yhteensä *7. Alueittaiset tiedot Alueittaisten tietojen vertailu kadon ja vastanneiden kesken on teknillisesti mahdotonta tässä vaiheessa. Alueittaisia tietoja ei käsitellä tässä ollenkaan, vaikkakin on oletettavaa, että vastaamatta jättäminen vaihtelee myös alueittain.

14 - 12 4*8. Yhteenveto haastattelututkimusten tuloksista Työvoimatiedusteluun vastaamatta jättäneet henkilöt ovat pääasiassa työllisiä. Maatalouden ja liikenteen elinkeinoryhmiin kuuluvat miehet ja teollisuuden sekä kaupan elinkeinoihin kuuluvat naiset vastaavat keskimäärin huonoimmin. Vastaavasti teollisuuteen kuuluvat miehet ja rahoitus- ja vakuutustoimintaan ja palveluksiin kuuluvat sekä miehet että naiset vastaavat keskimäärin parhaimmin. Tulokset ovat samansuuntaiset työllisiä ammatin mukaan tarkasteitäessä. Teknillistä, humanistista sekä konttoriteknillistä työtä tekevät vastaavat keskimäärin parhaimmin ja kaupallista, maar- ja metsätaloustyötä, kuljeusta ja teollista työtä tekevät vastaavat keskimäärin huonoimmin. Työllisistä ammattiaseman mukaan työntekijät jättävät muita ryhmiä enemmän vastaamatta. Työvoimaan kuuluvat vuotiaat henkilöt vastaavat parhaimmin sekä ja vuotiaat huonoimmin. Työvoimatiedustelun lomaketta pitivät ne, jotka olivat lomakkeeseen jonkin verran perehtyneet joko keskinkertaisena tai helppona täyttää. Työvoimatiedustelussa ei vastaajilta kysytä koulutusta eikä yleissivistystä ollenkaan. Vertailu väestölaskennasta saatuihin tietoihin osoittaa, että katoon kuuluu suhteellisesti vähemmän keskikoulun ja ylioppilastutkinnon suorittaneita henkilöitä kuin 15 vuotta täyttäneeseen väestöön yleensä. Vastaamatta jättämisen pääasiallisimmat syyt ovat huolimattomuus ja lomakkeen tarpeettomana pitäminen. 5. Haastattelututkimusten tulosten vaikutus työvoimatiedustelun tuloksiin Vastaamatta jättäneiden henkilöiden vaikutusta työvoimatiedustelun tuloksiin voidaan tutkia parhaiten siten, että kunkin tiedustelukerran jälkeen vastaamatta jättäneet henkilöt haastatellaan ja saatujen tietojen avulla korjataan postitiedustelulla saadut tulokset. Tämä tulee huomattavan kalliiksi ja vaatii mm. pysyvän haastattelijaverkoston, jota tällä hetkellä ei ole käytettävissä* Jälkikäteen koko vuotta käsittävällä vastaamatta jättäneiden henkilöiden haastattelututkimuksella on haittana mm. se, että viikottaisten tietojen kysyminen ei ole mahdollista muistivirheiden vuoksi. Vastaamatta jättäneitä koskevien tietojen avulla pystytään työvoimatiedustelun tuloksia korjaamaan ilman työvoimatiedustelun tietojen uudelleen tulostamista

15 - 13 " ainoastaan keskimääräisillä korjauskertoimilla. Tämä johtuu siitä, että työ voimatiedustelun tietoja ei tulosteta otoksen henkilölukuina, vaan ne tulostetaan suurennettuina maan työkykyistä väestöä vastaaviksi tiedoiksi. Ilman katoa lasketut työvoimatiedustelun tulokset ovat keskiarvoja otoksien 1970/ I ja II tasoittamattomista luvuista. Katoon kuuluvien henkilöiden lukumäärät on suurennettu kertoimilla, jotka on saatu siten, että keskimääräinen työkykyinen väestö ko. tutkimus ajalla on jaettu vastanneiden ja katoon kuuluvien työkykyisten henkilöiden määrillä. Suhteellisten kertoimien avulla on saatu lopulliset "kato mukana" luvut. Ilman katoa ja kato mukana olevat tiedot on esitetty liitetauluissa «5.1 o Työkykyisen väestön pääryhmät Työkykyisen väestön pääryhmiin kato vaikuttaa alla olevan asetelman mukaan työvoiman määrää suurentavasti ja kotitaloustyötä tekevien sekä lähinnä koululaisten ja opiskelijoiden lukumääriä pienentävästi. Suurin työvoiman vajaus on ollut ensimmäistä katoa ja pienin toista katoa vastaavassa perusjoukossa. Tutkimuskerta Työvoima Kotitaloustyötä tekevät Koulul., opisk., ym. Yht henke ä Ilman katoa Kato mukana Erotus Sukupuolittain kadon vaikutus työkykyisen väestön pääryhmien suuruuteen on esitetty liitetaulussa 13.

16 U 5.2. Työvoima Työvoiman ikäryhmittäisiin henkilölukuihin (Liitetaulu 14) on laskettu mukaan katoon kuuluvat vastaavat luvut. Nämä on suurennettu kertoimilla, joissa katotapaukset on otettu huomioon. Vastaamatta jättäminen vaikuttaa kahteen nuorimpaan ikäryhmään (15-24) kuuluvien työvoimalukuja pienentävästi Työlliset elinkeinoittain Kuten aikaisemmin luvussa 4*3 on mainittu, ensimmäisessä kadossa on käytetty vanhaa elinkeinoluokitusta, joten kaikkien katojen keskinäinen vertailu ei ole mahdollista. Ensimmäisen kadon kohdalla kadon vaikutukset olivat seuraavat: Tutkimuskerta 1 Tai. rak. Maaja v. rak. Maatal. Metsätalous Teollisuus Kauppa Liikenne Palvel. Yht henkeä Ilman katoa Y M N Kato mukana Y M N Erotus Y M N ' Vastaamatta jättäminen on ensimmäisessä kadossa vaikuttanut maatalouden, teollisuuden, kaupan ja liikenteen elinkeinoihin kuuluvien lukumäärää pienentävästi ja vastaavasti metsätalouden ja varsinkin palveluksiin kuuluvien henkilöiden määrät ovat tulleet yliedustetuiksi. Toisessa ja kolmannessa kadossa tulokset ovat samansuuntaiset (Liitetaulu 15). Tosin toiseen katoon kuuluvat naiset ovat vastanneet paremmin, joten maatalous tältä osin on yliedustettu.

17 » Työlliset ammattiryhmittäin Teknillisen ja humanistisen työn, hallinnollisen työn ja konttoriteknillisen työn ammattiryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä pienenee. Kolmannessa kadossa teknillisen ja humanistisen työn ero on suurempi kuin keskivirhe (Liitetaulu 16). Suurimman lisäyksen kadon mukaan ottaminen vaikuttaa teolliseen työhön ja yleensä suurentavasti kaupalliseen, maa- ja metsätaloustyöhön, kuljetustyöhön ja palvelutyöhön Työlliset ammattiaseman mukaan Kato vaikuttaa työllisten jakaumaan ammattiaseman mukaan siten, että työntekijöiden kokonaismäärässä on n hengen aliedustus. Yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten kokonaismäärä on aliedustettuna n hengen määrän ja toimihenkilöiden määrä on suunnilleen saman verran yliedustettuna Työttömät Kadon vaikutus työttömien lukuihin on melko vähäinen. Tutkimuskerta Ilman katoa Kato mukana Ero Miehet Maiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht henkeä Koko maata käsittäviin työttömyysasteisiin kato ei vaikuta merkittävästi

18 - 16 ~ 6. Kai; o aineistojen yhdistäminen työvoimatiedustelun vuoden 197*1 tietoihin Erillisten katotutkimusten lisäksi suoritettiin vuoden 1977 osalle ajoittuvien kolmen katotutkimuksen kuutta eri alaotosta koskevien aineistojen yhdistäminen. Samalla yhdistettiin tärkeimmät tiedot vuoden 197*1 osalle ajoittuvien tulosnauhojen suurentamattomiin henkilötietoihin. Käin oli mahdollista laskea yhteen katoaineistoja ja vastanneita koskevat tiedot ja suurentaa nämä otoskertoimilla, joissa kato on otettu huomioon. Liitetauluista nähdään, että tulokset ovat samanlaiset verrattuna kahden alaotoksen käsittävään katotutkimukseen. Työlliset ovat vastanneet huonoiten, koululaiset ja opiskelijat parhaiten. Työvoimaan kuuluvat nuorimmat ikäryhmät ovat aliedustettuina ja työllisten elinkeinoittaisessa ja ammattiryhmittäisessä jakaumassa on samanlaiset poikkeamat kuin luvuissa 5*3 ja 5*4 on mainittu. Kaikista katoaineistoista on tulostettu eri alaotoksiin kuuluvat katotapaukset työkykyisen väestön pääryhmien osalta kuukausittain (Liitetaulu 22). Työllisten määrä vaihtelee eniten alaotoksesta toiseen. Muissa työkykyisen väestön pääryhmissä on vaihtelu vähäisempää. 7. Yhteenveto Haastattelututkimusten tulokset osoittavat, että työvoimaan kuuluvat henkilöt jättävät suhteellisesti eniten vastaamatta, kun taas koululaiset ja opiskelijat vastaavat parhaiten. Työllisistä työntekijät jättävät eniten vastaamatta. Vastaamatta jättämisen suurimpina syinä ovat huolimattomuus ja lomakkeen tarpeettomana pitäminen. Eri alaotoksiin kokonaan vastaamatta jättäneiden henkilöiden kokonaismäärät vaih- televat jonkin verran otoksesta riippuen. Kolmessa katotutkimuksessa oli vähiten haastateltavia toisessa kadossa ja eniten ensimmäisessä. Tämä näkyy ensimmäisen postituskerran vastausprosenteistakin (Liitetaulu 22). Toista katoa vastaavien alaotosten vastausprosentit ovat melkein jokaisessa ikäryhmässä suuremmat kuin muiden alaotosten vastaavat vastausprosentit. Työvoimatiedusteluun vastaamatta jättäminen aiheuttaa eräisiin tietoihin lähinnä tasovirheitä. Sen sijasn sen vaikutus lukujen muutoksiin on vähäisempi. Aika-

19 - 17 ~ sarja-tarkastelu on siten työvoimatiedustelussa suhteellisen luotettavaa. Katotutkimuksessa ei ole pystytty löytämään niin selviä ja kiistattomia säännönmukaisuuksia, että niiden perusteella olisi mahdollista laskea vakiokorjauskertoimet. Näin ollen tutkimuksen avulla on toistaiseksi korjattu vain tutkimuksessa mukana olleiden ajankohtien tärkeimmät tiedot. Vaikkei määrällisesti lukuja tulla kadon avulla tulevaisuudessa korjaamaan, antaa tutkimus mahdollisuuden niiden laadulliseen tarkistamiseen. Lyhyesti esitettynä kato vaikuttaa työvoimatiedustelun tietoihin seuraavasti: - työvoimalukuja pienentävästi, kuitenkin eri ikäryhmissä eritavoin - koululaisten ja opiskelijoiden määrää suurentavasti - yksinomaan omaa kotitaloustyötä tekevien määrään vain vähän - työttömien lukuihin vain vähän - työttömyysasteeseen ei juuri ollenkaan - työllisten kokonaismäärään pienentävästi - työllisten ammattiaseman mukaisiin lukuihin työntekijöiden lukumäärää pienentävästi ja toimihenkilöiden lukumäärää suurentavasti - työllisten elinkeinoittaisiin lukuihin eri elinkeinoryhmissä eri tavoin; mm. palveluksia suurentavasti - työllisten ammattiryhmittäisiin lukuihin teknillistä, humaanista työtä suurentavasti ja palvelutyötä pienentävästi

20 LIITETAULUT Sivu 1. Katoaineistot kuntatyypin, sukupuolen ja iän mukaan Vastaamatta jättämisen syy sukupuolen ja iän mukaan (tutkimuskerta 1) Työvoimatiedustelun lomakkeen täyttövaikeus haastateltu van iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan (tutkimuskerta 3) Työvoimatiedustelun lomakkeen täyttövaikeus haastateltu van yleissivistyksen, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan (tutkimuskerta 3) Vastaamatta jättämisen syy haastateltavan sukupuolen, asuinpaikan ja lomakkeen täyttövaikeuden mukaan (tutkimuskerta 3) Vastaamatta jättämisen syy haastateltavan sukupuolen, asuinpaikan ja yleissivistyksen mukaan (tutkimuskerta 3) Työkykyinen väestö iän ja sukupuolen mukaan kadoissa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä Työkykyisen väestön jakautuminen pääryhmiin kadoissa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä, Työvoima ikäryhmittäin kadoissa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä Työlliset elinkeinoittain kadoissa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä Työlliset ammattiryhmittäin kadoissa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä Työlliset ammattiaseman mukaan kadoissa ja vastaavissa vastanneiden ryhmissä » Työkykyisen väestön pääryhmät ilman katoa ja kato mukaan laskettuna 33 14«Työvoima ikäryhmittäin ilman katoa ja kato mukaan laskettuna 34 15«Työlliset elinkeinoittain ilman katoa ja kato mukaan laskettuna Työlliset ammattiryhmittäin ilman katoa ja kato mukaan laskettuna 36 17» Työlliset ammattiaseman mukaan ilman katoa ja kato mukaan laskettuna Vuoden 1971 tiedoista laskettu työkykyisen väestön jakautuminen pääryhmiin ilman katoa ja kato mukaan laskettuna 38 19«Vuoden 1971 tiedoista laskettu työvoima ikäryhmittäin ilman katoa ja kato mukaan laskettuna Vuoden 1971 tiedoista lasketut työlliset elinkeinoittain ilman katoa ja kato mukaan laskettuna Vuoden 197*1 tiedoista lasketut työlliset ammattiryhmittäin ilman katoa ja kato mukaan laskettuna 4*1 22. Työkykyisen väestön jakautuminen pääryhmiin kadoissa alaotoksittain ja kuukausittain 197* Työvoimatiedustelun ensimmäisen postituskerran vastausprosentit 43

21 19 1. KATOAINEISTOT KUNTATYYPIN, SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN Tutkimuskerta Yhteensä 1 Y Y Y M M M N N N Kaupungit.ia kauppalat 1 M M M N N N Maalaiskunnat 1 M M M N N N

22 VASTAAMATTA JÄTTÄMISEN SYY SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN (TUTKIMUSKERTA 1) henkeä Vastaamatta jättämisen syy Yht. Huo1 imat t omuus Pitää lomaketta turhana Muuttum. olosuhteet Lomake vaikea täyttää Lomakk. toim. virhe Tilap. oleskelu ko. osoitt Työvoimaan kuulum jokin muu syy Miehet Huo1imat t omuus Pitää lomaketta turhana '9 183 Muuttum. olosuhteet Lomake vaikea täyttää Lomakk. toim. virhe Tilap. oleskelu ko. osoitt Työvoimaan kuulum jokin muu syy Naiset Huolimatt omuus Pitää lomaketta turhana Muuttum. olosuhteet Lomake vaikea täyttää Lomakk. toim. virhe Tilap. oleskelu ko. osoitt Työvoimaan kuulum jokin muu syy

23 p r f l >H CM O r P L P C V O P - CM i - CM CM t- L P ro t- CM CM O CM n -p o CH -p cô co cô ss ~ö~ ft ft CD s. I fl A! -P m fl (D <u W A i cd CD Ai cd =» " fl- O O L T l I A CM C û r p V O L p O A <~P VO CM L P, L P, O CM L P r V O CTA MO CTN LIA MO O A 00 U A 8 cd Si - P cd -P O A U A r O CM r O ' v J - ^ J - C X J CM r O r O LO» U A r - t CM r O CM m M > < 5 tn Eh gtn cd ft ft SA i cô < 3 -p H b o ft s «O ft ft r I CD s. i fl A i -P CO fl D D «A i cd D A i H CÔ > ^ t O M O A - M Q O A * - r O O ro CO CO VÛ UA \ 0 «r- I A ^ ^ ON ON CO ro M3 CO O CO VO MO ro OA MO CM ^ UA «r - ^ r O C M M O U A C M C M CO CM & 3 RH M En M I ro rn g M 5 R< * :<ö <d M, f l -p D A 3 D -P CÔ rh CÔ a EAi IW O ft ft rh CD _s_ I f l H Ai m o M cd CD Ai H CÔ > O ft ft rh CD H A i - P ta fl D <D i*3 Ai «J O M cô > O O O O t mo c MO C CM r - CM -r- C O L A CO U A CM T - t - CM CM MO CM O C VO CM c o ^ o o o on r- r in CM r O CM CM t U A ro r O O N O A O CO V CM 0 0 O O C D LP, OO IP, CM r O MO CM VO UA CM O ro CM U A ro CM CM LTV OA 00 CO O n 'tf- OA *3 " OA '3 - r * CM CM m IfA UA VO! i U A O UA O UA UA UA O ^ C\J CM m ro UA VO t :<ô CO Ö <D (D P

24 22 P o VO LO A CT\ j O p< P p< OO CM LO LO CÖ I- 1 LO VO ö <D d tn TYÖVOIMATIEDUSTELUN LOMAKKEEN TÄYTTÖVAIKEUS HAASTATELTAVAN YLEISSIVISTYKSEN, SUKUPUOLEN JA ASUINPAIKAN MUKAAN (TUTKIMUSKERTA 3) :tö I o> x! - p CD CO H <ö -P 0) XJ 4) M I CO Ö H H CÖ X -P LO r o o CO rh ra in f CÖ <D CD CÖ «M s cö a> X r - T o CO LO LO cö > + * r o r o ro ON X! OO r o CM p ^ CM s 1 1 CÖ o p< p. f t p< ^ a v ^1" p rh VO T * 0 0 CÖ CD M tn CÖ i o f l H -P X -P LO r o ^ ON H ra P VO ^ t" tto <D <D M p. cö 2 <D CÖ m ON ro VO H LO VO CÖ > -P r - CO CM r x l VO r - C\J CM o -P p. CÖ f t r o CM ON d r 1 ON ON S CD g tn CO i H p CÖ H o OO!-H M -P C \l CM CÖ m P ^ ^ (Ö 0) d) s CÖ CD M H CÖ > O LO -P ro T~ LO ON -p ON CM ^-- CÖ P T~ CM CÖ p. O p< p< p p. ON T CÖ i-h C ^ a v X - m cö ra 3 -P H H M -P ON OO o C" CO H c- OO CD CD M * O o R p cö (Ö 0) *3 M LO CM 0 0 H r o ro CÖ > CD >» -p CD p p 9 H rh rh 3 > P p l 1 :cö H O O H m CD X p. 2 CD Cö H p. a> H ffi o CD 0) 2 CD H P rh Cö CD rh X! X M P

25 23 VASTAAMATTA JÄTTÄMISEN SYY HAASTATELTAVAN SUKUPUOLEN, ASUINPAIKAN JA TYÖVOIMA- TIEDUSTELULOMAKKEEN TÄYTTÖVAIKEUDEN MUKAAN (TUTKIMUSKERTA 3) m

26 - 2 4 VASTAAMATTA JÄTTÄMISEN SYY HAASTATELTAVAN SUKUPUOLEN, ASUINPAIKAN JA YLEISSIVISTYKSEN MUKAAN (TUTKIMUSKERTA 3) VO,

27 25 7. TYÖKYKYINEN VÄESTÖ IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN KADOISSA JA VASTAAVISSA VASTANNEIDEN RYHMISSÄ Tutkimuskerta ( O-64 Yht. Kato 1 Y Y Y M M M N N N Vastanneet 1 Y Y Y M M M N N N

28 26 8. TYÖKYKYISEN VÄESTÖN JAKAUTUMINEN PÄÄRYHMIIN KADOISSA SEKÄ VASTAAVISSA VASTANNEIDEN RYHMISSÄ prosenttia Tutkinrusker t a Työvoima Kotitaloustyötä tekevät Koululaiset, opiskelijat ym Yhteensä Kato 1 Y Y Y M 92.8 _ M M N N N Vastanneet 1 Y Y Y M 84.0 _ M M N N N

29 TYÖVOIMA IKÄRYHMITTÄIN KADOISSA SEKÄ VASTAAVISSA VASTANNEIDEN RYHMISSÄ prosenttia Tutkimuskerta O-64 Yhteensä Kato 1 Y Y Y M M M N N N Vastanneet i Y Y Y M M M N N N

30 TYÖLLISET ELINKEINOITTAIN KADOISSA JA VASTAAVISSA VASTANNEIDEN RYH MISSÄ prosenttia Tutkimus kerta Maatalous Metsätalous Teollilisuus Talonrak. Maa- ja vesirakennus Kauppa Liikenne Rahoitus ja vak. toim. Palvelukset Tunt. Yht. Kato 2 Y Y M Q0.0 3 M N N Vastanneet 2 Y Y * M ,0 3 M O N N

31 TYÖLLISET AMMATTIRYHMITTÄIN KADOISSA SEKÄ VASTAAVISSA VASTANNET DER RYHMISSÄ prosenttia Tekn. ja hum. työ Tutkimuskerta Hallinnon. työ Kont toritekn. työ Kau Maa-ja Kaiv.- palli metsät, ja louhinta- nen työ työ työ Kul j e- tus työ Teollinen työ Palvelutyö Muu työ Yht. Kato 1 Y Y Y M M M N 8.3 _ _ N N Vastanneet 1 Y Y Y M M M N N N

32 TYÖLLISET AMMATTIASEMAN MUKAAN KADOISSA SEKÄ VASTAAVISSA VASTANNEIDEN RYHMISSÄ prosenttia Tut kimuske rt a Työntekijät Toimihenkilöt Yrittäjät ja avust. perh. jäs. Yhteens ä Kato 1 Y Y Y M M M N N N Vastanneet 1 Y Y Y M M M N N N

33 TYÖKYKYISEN VÄESTÖN PÄÄRYHMÄT ILMAN KATOA JA KATO MUKAAN LUETTUNA 1 OOO henkeä Tut kimuske rt a Työvoima Kotitaloustyötä tekevät Koululaiset opisk. ym. Yhteensä Ilman katoa 1 Y Y Y ;959 1 M M M N N N Kato mukana 1 Y Y Y M M M N N N Erotus 1 Y Y Y M + 15' _ M M N N N

34 TYÖVOIMA IKÄRYHMITTÄIN ILMAN KATOA JA KATO MUKAAN LASKETTUNA

35 TYÖLLISET ELINKEINOITTAIN ILMAN KATOA JA KATO MUKAAN LASKETTUNA 1 OOO henkeä Tutkimus kerta Maata lous Metsätalous Teollisuus Talonrak. Maa ja vesirakennus Kauppa Liikenne Rahoitus ja vak. toim. Palvelukset Tunt. Yht. Ilman katoa 2 Y Y M M N ,5 3 N KirtO mukana 2 Y Y M M N N Erotus 2 Y Y M M N - 3 ' ir

36 TYÖLLISET AMMATTIRYHMITTÄIN ILMAN KATOA JA KATO MUKAAN LASKETTUNA 1 OOO henkeä Tutkimuskerta Tekn. ja hum. työ Hall. työ +» U S» as l «Kau- Maa- ja pal -- metsät, linen työ työ Kaiv.- Kulj.- ja lou työ hinta työ Teoll. työ Palv. työ Muu työ Yht. Ilman katoa 1 Y Y Y M M M N N N Kato mukana 1 Y Y Y M M M N N N Erotus 1 Y Y Y M M M N N N

37 TYÖLLISET AMMATTIASEMAN MUKAAN ILMAN KATOA JA KATO MUKAAN LASKETTUNA 1 OOO henkeä Tutkimus - Työntekijät Toimihenkilöt Yrittäjät ja kerta avust.perh.jäs. Yhteensä Ilman katoa 1 Y Y Y M M M N N N Kato mukana 1 Y Y Y M M M N N N Erotus 1 Y Y Y M M M N N N

38 18. VUODEN 1971 TIEDOISTA LASKETTU TYÖKYKYISEN VÄESTÖN JAKAUTUMINEN PÄÄRYHMIIN ILMAN KATOA JA KATO MUKANA 1 OOO henkeä Työlliset Työttömät Kotital.työtä tekevät Dpiskelijät, (oululaiset, Yhteensä jon. Ilman katoa Y M N Kato mukana Y M N Erotus Y M N

39 VUODEN 1971 TIEDOISTA LASKETTU TYÖVOIMA IKÄRYHMITTÄIN ILMAN KATOA JA KATO MUKANA 1 OOO henkeä Yht. Ilman katoa Y M N Kato mukana Y M N Erotus Y M N

40 38 VUODEN 1971 TIEDOISTA LASKETUT TYÖLLISET ELINKEINOITTAIN ILMAN KATOA JA KATO MUKANA o C\J

41 VUODEN 1971 TIEDOISTA LASKETUT TYÖLLISET AMMATTIRYHMITTÄIN ILMAN KATOA JA KATO MUKANA 1 OOO henkeä Tekn. luonn. Hall. työ Tilinpidot. Kaupallinen Maaja metsä Kaivos Kuljetus Teollinen Palvelutyö Muu Yhteensä Ilman katoa Y M N Kato mukana Y M N Erotus Y M N

42 TYÖKYKYISEN VÄESTÖN JAKAUTUMINEN PÄÄRYHMIIN KADOISSA ALAOTOKSITTAIN JA KUUKAUSITTAIN VUONNA 1971 henkeä

43 TYÖVOIMATIEDUSTELUN ENSIMMÄISEN POSTITUSKERRAN VASTAUSPROSENTIT prosenttia Tutkimuskerta Keskim. Vastanneet 1 Y Y ' 3 Y M M M N N N Kaupungit.ia kauppalat 1 M O M M O N N N Maalaiskunnat 1 M O M M N N N

44 42 TILASTOKESKUS Työvoimatilastotoimisto PL l Helsinki 53 Haastattelijan nimi Osoite Puh TYÖVOIMATIEDUSTELUUN VASTAAMATTA JÄTTÄNEIDEN HENKILÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS HEINÄKUU 1972 (vastaukset annetaan joko kirjoittamalla tai merkitsemällä (X) ao. ruutuihin. Tiedot ovat luottamuksellisia.) Haastateltava: 1. Ei asu annetussa osoitteessa 2. On kuollut 3. On muuttanut ulkomaille 4. On ollut «1972 välisen ajan työkyvytön eikä ole pystynyt tekemään työtä 5. On ollut »1972 välisen ajan laitoksessa (esim. sairaalassa) 6. On elänyt «7*1972 välisen ajan ainoastaan työeläkkeen (ei työkyvyttömyyseläkkeen), korko-, osinto- tai vuokratulojen varassa Muista kuin em. tapauksista täytetään lomakkeen sivu 2

45 i - 43 _ Toiminnan laatu ajalla VIII IX X XI XII I 11 m IV V VI VII 1. Koulussa, opiskelemassa 2. Tehnyt yksinomaan omaa kotitaloustyötä kodissaan 3. Asevelvollisena!! 4. Työssä jossakin seuraavista elinkeinoista 41 Maatalous 42 Metsätalous 43 Teollisuus 44 Talonrakennus 45 Maa- ja vesirakennus 46 Kauppa, ravitsemis- ja majoitusliikkeet 47 Liikenne 48 Rahoitus ja vakuutus 49 Palvelukset 40 Tuntematon j I i j i i I 5. Työttömänä (työttömyysaika viikkoina) 6. Muu toiminta j i j j j j I 7. Ammatti 8. Ammattiasema: Yrittäjä q Palkansaaja Avustava perheenjäsen 9. Työpaikan nimi ja laatu 10. (Lisätietoja varten):

46 44 Lopuksi haastateltavalta tiedustellaan mielipiteitä, jotka liittyvät lähinnä varsinaisen työvoimatiedustelun kyselylomakkeisiin. 1. Onko työvoimatiedustelun kyselylomake ollut mielestänne vaikea keskinkertainen helppo täyttää, (jos x tuli ensimmäiseen kohtaan, voisitteko selittää miksi). 2. Oletteko suorittanut kansakoulun keskikoulun ylioppilastutkinnon 3. Voisitteko ystävällisesti esittää yhden seuraavista vaihtoehdoista, joka on eniten vaikuttanut Teidän kohdallanne vastaamatta jättämiseen työvoimatiedustelu ei mielestänne koske Teitä, koska olosuhteenne ovat pysyneet muuttumattomina tiedustelulomake ei ole tullut ajoissa olette unohtanut täyttää lomakkeen pidätte lomaketta turhana ette yleensä vastaa tiedustelulomakkeisiin jokin muu syy, mikä Huomautuksia