Laitisten Sukuseuran julkaisu numero 23 1/2001

Transkriptio

1 Laitisten Sukuseuran julkaisu numero 23 1/2001

2 2 Laitiset Laitisten Sukuseura ry:n hallitus Jouko Laitinen, puheenjohtaja Anttola, Leppävirta puh. koti , työ walakky.inet.fi Markku Laitinen, varapuheenjohtaja Taipaleentie 536, Niemisjärvi Puh. koti , työ hankasalmi.fi Anja Laitinen Heinävedentie 1550, Leppävirta puh Erkki Laitinen Eerolantie 45, Leppävesi puh Jaakko Laitinen Sillankorva, Rautalampi puh Pekka Laitinen Kuovikuja 5, Varkaus puh. koti , työ vrk.varkaus.fi Reijo Laitinen Lapiosaarenkatu 1 F, Tampere puh vip.fi Teuvo Laitinen Rauniokuja 10, Vuorela puh raketti,.net Tuula Launokari-Laakso Vehmaantie 9, Joutsa puh posti.fi Elvi Laitinen, sihteeri Kovalanmäentie 267, Hankasalmi as puh , reppu.net Tässä lehdessä Puheenjohtajan palsta 3 Sirteeriltä 4 Sukutuotteita 4 Eino Laitinen on poissa 6 Mika Laitinen lentää uusille urille 7 Leevi Laitisella on oma lentokenttä 10 Veikko Laitisen taidetta esiteltiin Joensuussa 14 Onnea sukuseuran jäsenille 17 Tuomo Laitinen vätteli Joensuun yliopistossa 18 Toimintakartomus 20 Tuloslaskelma ja tase 22 Tilintarkastuskertomus 23 LAITISET-LEHTI ISSN Laitisten sukuseura Ry:n lehti Päätoimittaja Jouko Laitinen, Laitisten Sukuseura Ry.n puheenjohtaja Toimitus ja taitto: Viestitär Ky, , Paino: Kavama Oy:n pikapaino

3 Laitiset 3 Puheenjohtajan terveiset Hyvät Laitiset! Vuosi on jälleen vierähtänyt lopuilleen ja odotamme jännityksellä joulua, jotta saamme nähdä olemmeko olleet riittävän kiltteinä, että joulupukki muistaisi meitä lahjoineen. Laitiset -lehti on saanut uuden toimittajan Viestitär Ky:stä eli tarkemmin sanottuna Anu ja Mari Saarelaisesta. Toimittajavaihdoksesta ja viime vuoden toisen numeron myöhästymisestä johtuen lehti ilmestyy tänä vuonna vain yhtenä numerona. Vuonna 2002 Laitiset julkaistaan jälleen totuttuun tapaan kahtena numerona. Syksyllä kantautui tietoomme suruviesti, kun kuulimme Laitisten sukuseuran perustajiin kuuluneen Eino Laitisen kuolleen. Muistelemme lämmöllä seuramme uutteraa sukututkijaa ja kirjoittajaa. Lehden sisäsivulla on Pekka Laitisen muistokirjoitus Eino Laitisesta. Sukuseuran hallitus on tehnyt päätöksen, että vuonna 2003 (2-3.8.) pidettävän sukukokouksemme kokouspaikkakuntana on Hankasalmi, jossa Laitisten Sukuseura ry:n perustava kokous pidettiin Kokouksen valmistelu on jo aloitettu. Laitisten eri suvut ja sukuhaarat ovat kertoneet pitävänsä omia vuosittaisia tai määräajoin pidettäviä kokoontumisiaan, joista toivomme teidän kertovan myös lehtemme kautta. Monet ovat kiinnostuneita uusista ideoista sekä siitä millaista toimintaa Laitisten parissa tapahtuu. Ilolla olen ottanut vastaan sähköpostiviestejä sekä puheluita, joita kautta te seuramme jäsenet olette ottaneet minuun yhteyttä, sukuseuraamme ja sukuunne liittyvissä asioissa. Toivon yhteydenpidon jatkuvan samalla aktiivisuudella myös tulevaisuudessa. Erityinen kyselyiden aihe on sukututkimus ja niiden tekijät. Toivonkin sukututkijoiden ottavan minuun yhteyttä ja kertovan mitä sukua tai sukuhaaraa tutkii, jotta voin antaa tietoja eteenpäin. Onkin tärkeää, että saamme koottua Laitisten sukua tutkivista henkilöistä sukututkimusrekisterin palvelemaan sukujen historiasta kiinnostuneita. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2002 toivottaen Jouko Laitinen

4 4 Laitiset Sihteeriltä! Jäseneksi sukuseuraan voi liittyä maksamalla jäsenmaksun Laitisten Sukuseura ry:n tilille: Nordea Ilmoita nimesi, osoitteesi ja syntymäaikasi lisätietoina, ettei minun tarvitse leikkiä salapoliisia ja miettiä, että kukanhan Pekka tai Matti Laitinen on liittynyt jäseneksi niistä monista samannimisistä, joita meillä löytyy. Salapoliisin hommiakin olen joutunut useamman kerran vuosien varrella tekemään. Jäsenmaksu on 10 euroa jäsen/vuosi tai 100 euroa ainaisjäsenmaksu. Ilmoita myös osoitteen muutokset joko soittamalla tai postista saatavilla osoitteenmuutoskorteilla, jotka kulkevat postitse maksutta. Osoitteeni on: Elvi Laitinen, Kovalanmäentie 267, Hankasalmi as, puh tai Pyydän anteeksi Teiltä hyvät jäsenet, jotka olette saaneet aiheettomasti jäsenmaksusta karhun. Muistakaa automaatilla, internetillä tai miten tahansa maksaessanne näppäillä maksulomakkeella oleva viite. Näin maksu ohjautuu sinun jäsenmaksuksi, eikä tule turhia karhuja. Pankista tulevalla tiliotteella ei näy yksittäisiä maksuja eikä varsikaan maksajien nimiä, vaan systeemi hoitaa viitteen perusteella maksut kunkin jäsenen maksuksi. Saatavilla olevia sukutuotteita: Pöytästandaari, hinta 25 euroa + postikulut. Sukuviirit lipputankoon 4 m (tanko 8-9 m) 54 euroa ja 5,5 m (tanko m) 64 euroa + postitus. Lautasliinat koko 40 x 40 cm, värit valkoinen, tumma sininen, vaaleampi sininen (orvokin sininen), vanha roosa, persikka ja samppanja (vaalea keltainen). Kulmassa sukuvaakuna mustalla painettuna. Hinta 10 euroa/100 kpl ja 5 euroa/50 kpl. Lautasliinoilla saat persoonallisen kattauksen syntymäpäiville, muistotilaisuuksiin ym. sukujuhliin. T-paitoja on jäljellä ainoastaan lasten kokoja cm, hinta 5 euroa + postitus. Tuotteita saatavana sihteeriltä.

5 Laitiset 5 Saatavilla olevia sukujulkaisuja: Pohjois- Savon Laitisia, Kotalahden sukukirja, tekijä Eino Laitinen, voi tiedustella puh Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukupuu, tekijä Jarmo Ahlstrand, hinta 17 euroa +postitus. Tilaukset sukuseuran sihteeriltä Elvi Laitiselta. Karjalan Satumailta, Laatokan rannoilta, Impilahden Laitisen suku, tilaukset ja tiedustelut Kerttu Kauppinen, Salmenrannantie 62, Peltosalmi. Laitisia vuosisatain saatossa I (1995), esittelee Ylä-Luostassa eläneitä Laitisia ja sieltä 1799 Laukaaseen muuttaneita, myös selvitys sukuhaaran esiisistä vuodesta 1561 alkaen. Varhaisvaiheet ovat yhteiset Iisalmen, Nilsiän ja Varpaisjärven sukuhaarojen kanssa. Hinta on 24 euroa+ postikulut. Tilaukset ja tiedustelut: Teuvo Laitinen, Raunionkuja 10, Vuorela, puh Erkki Laitinen, Eerolantie 45, Leppävesi, puh Oiva Laitinen, Kyminkatu 2 A 30, Äänekoski, puh Laitisia vuosisatain saatossa IIRautavaaranYlä-Luostan sukuhaaran täydentävä julkaisu (1998) sisältää Juukaan 1800-luvun puolivälissä siirtyneen sukuhaaran tiedot jokseenkin täydellisinä. 40 sivua, sukutauluja, kuvia ja Aina Laitisen matkakertomus 1921 Siperiasta Suomeen. Tiedot koonneet Aulis ja Hilkka Kukkonen Lappeenrannasta sekä Aune Martikainen Valtimolta. Hinta 10 euroa + postikulut. Tilaukset ja tiedustelut: Aulis Kukkonen, Laihokatu 19, Lappeenranta, puh Molemmat kirjat on painokuntoon toimittanut Jarmo Paikkala.

6 6 Laitiset Eino Laitinen on poissa Laitisten sukuseuran perustajiin ja aktiivisiin kehittäjiin kuulunut Eino Evald Laitinen kuoli Hän oli syntynyt Nilsiän Syvärilässä. Eino oli ahkera sukututkija ja kirjoittaja. Hänen kynästään ovat lähtöisin teokset Laitiset Suomea asuttamassa, Laitisia keskiajalta 1600-luvulle ja heidän asuinsijojaan (1986), Elias, Juho, Kustaa Vilhelm ja Kalle Heikki Laitinen, esivanhemmat ja jälkipolvet (1988) ja Pohjois-Savon Laitisia, Kotalahden suku (1992). Kotalahden sukua koskeva tutkimus on ollut valtavan suuri urakka. Joka kerta tuota kirjaa selaillessani ihailen sitä pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta, jolla kirja on tehty. On vaatinut todellista paneutumista pitää tutkimus koossa. Myös tähän lehteen Eino kirjoitti kertoen muistojaan kotipiiristään ja kotikylästään. Lukuisat ovat myös sukuamme koskevat artikkelit, joilla hän täydensi aikaisemmin julkaistuja tutkimuksiaan. Kirjoituksissaan hän kantoi erityistä huolta sukututkimuksen jatkumisesta. Kiitollisin mielin muistamme Einoa. Pekka Laitinen

7 Laitiset 7 Mäkikotka Mika Laitinen lentää uusille urille Mika Laitinen on jäänyt mieliimme savolaisena mäkikotkana. Kymmenen vuotta kestäneen huippu-urheilijan uran hän jätti vuonna 2000 ja lennähti takaisin koulun penkille. Nyt hän on valmistumassa tradenomiksi Pohjois- Savon ammattikorkeakoulusta ja pääsee pian kokeilemaan siipiään työelämässä. Mika Laitisen vuodet mäkikotkana ovat nyt takana päin. Ura toi mukanaan julkisuutta ja paljon kokemuksia ja elämyksiä urheilun parissa. Sympaattinen Mika Laitinen kuului vuosikaudet menestyksekkääseen mäkijoukkueeseemme. Mika on ollut voittamassa joukkuemäen kultaa kaksissa MM-kisoissa ja yksissä olympialaisissa. Lisäksi hänellä on henkilökohtainen pronssimitali vuoden 1995 MM-kisoista. - Tärkein minulle on varmasti Ranskan Albertvillen olympialaisten kultamitali vuonna Sen kanssa melkein tasoihin pääsee Kanadan Thunder Bayssa voitettu MM-joukkuekulta, sillä kisa oli jännä ja tiukka. Lisäksi arvostan viittä maailmancup-voittoani kaudella , Mika kertoo. Mika pääsi vuoden 1992 olympiajoukkueeseen 18-vuotiaana viime hetken valintana ja täytti paikkansa erinomaisesti.

8 8 Laitiset Mika Laitiselle tulivat maailman talviurheilukeskukset tutuiksi kymmenen vuotta kestäneellä urheilijan uralla. Tässä Mika on Garmisch-Partenkirchenissä. Suomen joukkue (Ari-Pekka Nikkola, Risto Laakkonen, Toni Nieminen ja Mika Laitinen) voitti kullan ennakkosuosikkina kisaan lähteneen Itävallan nenän edestä. Normaalimäessä Mika oli tuolloin viides. Savolaiset saivat röyhistää rintaansa, kun kultajoukkueen neljästä mäkikotkasta kolmen kotimäki oli Puijo. Mikan uraan mahtuu myös vakavia vastoinkäymisiä, kuten loukkaantuminen Garmisch-Partenkirchenissä Keski-Euroopan mäkiviikolla vuonna luvun alkupuolella mäkihypyssä oli murroskausi, kun perinteisestä tyylistä siirryttiin V-tyyliin. Mikan tavaramerkki hyppyrinnokalla oli hyvä ponnistus. Urheilu vaihtui opiskeluun Mikan houkutteli mäkihypyn pariin mäkihyppyä harrastava serkkupoika Hannu Pitkänen. Mika oli silloin 6-vuotias. Laji vei miehenalun mukanaan yhä suurempiin kisoihin. Mäkihypyn ystävät saivat vuosien aikana tv-ruutujen ääressä pitää peukkuja puijolaisen puolesta kerran toisensa jälkeen. - Urallani sain kokea paljon uusia asioita, nähdä uusia ihmisiä ja eri kulttuureja. Nuo vuodet opettivat minulle tosi paljon, Mika summaa urheilu-uransa kokemuksia. Julkisuutta hän ei koskaan pitänyt rasitteena, vaikka ihmiset kadulla hänet tunnistivatkin ja pysäyttivät kuulumisia kyselläkseen. - Julkisuus oli ja on tärkeä osa huippuurheilua. Omasta ja lajin julkisuuskuvasta täytyy pitää hyvää huolta, että sponsorit ja kannustajat ovat tyytyväisiä. Itselleni julkisuus ei ollut rasite, vaan ajattelin aina sen hyviä puolia. Positiiviset jutut lehdissä tietenkin kannustivat, Mika sanoo. Urheilu-uransa Mika lopetti keväällä 2000 ja keskittyi opintoihin. Hän opiskelee markkinointiviestintää Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa Kuopiossa ja valmistuu tradenomiksi vuodenvaihteessa.

9 Laitiset 9 - Minusta tuntui, etten enää jaksaisi. Toisessa vaakakupissa painoi koulu ja sen käyminen loppuun. Niinpä tein vaikeimman päätöksen elämäni aikana ja asetuin aloilleni käymään koulua ja miettimään perheen perustamista, Mika kertoo. Kuopio on tärkeä urheilukaupunki Mika on syntyperäinen kuopiolainen. Hänen ukkinsa on Veikko Laitinen on kotoisin Heinäveden Kohmansalon Pouhansaaresta. Mikan Raimo-isä tuli tunnetuksi Mikan valmentajana. Mika asuu edelleen Kuopiossa. Hänen perheeseensä kuuluu nykyisin avovaimo Merja sekä kaksi koiraa, neljä kissaa ja kani. Kokonaan Mika ei liikuntaa ole jättänyt, vaikka kilpaurheilu onkin nyt taakse jäänyttä elämää. Kuntoaan hän pitää yllä pelailemalla sählyä ja sulkapalloa kavereiden kanssa. Mäkikuvioissa hän ei ole mukana, mutta penkkiurheilua hän toki harrastaa. Puijolla pidettiin marraskuun lopussa hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancup-kauden avaus. Mikan mielestä tärkeiden urheilutapahtumien saaminen Kuopioon on tärkeää. - Kuopiohan on noussut hyvin pitkälti urheilun ansiosta maailmankartalle ja on hyvä, että se siellä myös pysyy, hän sanoo. Mika Antero Laitinen s Kuopiossa Olympialaiset: 1992 Albertville: 1. joukkuemäessä, 5. normaalimäessä, 19. suurmäessä 1998 Nagano: 5. joukkuemäessä, 20 normaalimäessä, 18. suurmäessä MM-kisat: 1995 Thunder Bay: 1. joukkuemäessä, 3. normaalimäessä, 1997 Trondheim: 1. joukkuemäessä, 25. normaalimäessä, 23. suurmäessä 1999 Ramsau: 4. joukkuemäessä, 18. normaalimäessä, 23. suurmäessä Maailmancup: 1992: : : : : : 25. SM-kisat: 1990: 3. normaalimäessä 1991: 3. normaalimäessä 1992: 2. suurmäessä 1995: 2. suurmäessä 1997: 3. normaalimäessä 1999: 3. suurmäessä

10 10 Laitiset Mökkireissut lentäen Leevi Laitisella on oma lentokenttä Leevi ja Anna Laitisen kesämökkimatkoja eivät tieliikenteen ruuhkat haittaa. Matka Helsingistä Vampulaan taittuu pienlentokoneella. Ilmailuharrastuksensa vuoksi Leevi Laitinen rakennutti Vampulaan oman lentokentän. Leevi Laitisen oma lentokenttä on saanut nimekseen Tuulikki Vampula -kenttä.

11 Laitiset 11 Laitisten yksityisen lentokentän avajaisia vietettiin kesäkuun viimeisenä päivänä. Samalla juhlittiin Leevi Laitisen 70-vuotisjuhlaa ja avattiin Vampula-viikko. Harva voi viettää syntymäpäiviään omalla lentokentällään. Vieraita kolminkertaisissa juhlissa oli noin tuhat. Kenttä on saanut nimekseen Tuulikki Vampula -kenttä. Tuulikki on Anna Laitisen toinen nimi. Vampula taas on pieni kunta Satakunnassa. Vampulassa sijaitsee Laitisten vapaa-ajanasunto ja nyt myös lentokenttä. Avajaispäivänä kentälle laskeutui kaikkiaan 29 konetta. Myöhemminkin kenttä on ollut vilkkaassa käytössä. Useimmat matkat Helsingin ja Vampulan välillä Laitiset tekevät lentäen. Lisäksi kentälle laskeutuu lähes joka viikonloppu joku lähiseutujen ilmailun harrastaja. - Huonolla kelillä emme lennä. Kovin tuulisella ilmalla se ei ole miellyttävää. Pahinta aikaa on syksy, kun kenttä on osittain jäinen. Sen sijaan lumiselle, auratulle kentälle laskeutuminen käy hyvin, Leevi Laitinen kertoo. Paras pienkenttä -Ilmailulaitoksen tarkastaja sanoi lentokenttäämme Suomen parhaaksi pienlentokentäksi, sanoo Leevi Laitinen hyvillä mielin. Lähes Säkylän varuskunnan naapuriin valmistunut kenttä on rakennettu huolellisesti. Pohjana on tasainen ja hyvä hiekkapohja, jonka päälle on levitetty lasikuitukangas ja paksu sepelikerros. Sepeliä Oma lentokone ja oma lentokenttä ovat Leevi Laitiselle nyt toteutuneita haaveita.

12 12 Laitiset on paikalle ajettu tonnia. Asfaltoitua alaa on 1,5 hehtaaria. Kiitorata on 900 metriä pitkä. Kiitoradan ulkopuolisilla maa-alueilla tehdään vielä viimeistelytöitä. Kentällä on lentokonehalli sekä saunarakennus. Lennonjohtotorni on juuri valmistumassa. - Torni ei ole välttämätön, mutta siitä on mukava katsoa kentälle laskeutuvia koneita ja pitää yhteyttä koneisiin, Laitinen sanoo. Kentän rakentaminen ei käynyt yksinkertaisesti. Laitiset hankkivat omistukseensa maata vähän kerrallaan. Samalle alueelle oli suunnittelemassa laajenemista myös Säkylän varuskunta. Asiasta päästiin useiden vaiheiden jälkeen yhteisymmärrykseen ja välit varuskuntaan ovat hyvät. Sukuvaakuna koristaa koneita - Itse olen jo pitkään tuntenut mielenkiintoa ilmailua kohtaan, mutta vaimo innostui ilmailusta vasta kolmisen vuotta sitten, kun matkustimme lääkäriystävämme pienkoneella tutustumaan tilanteeseen Tallinnan lastensairaalassa, jota Herttoniemen Lions Clubin kanssa avustimme, Laitinen kertoo. Pian mukavan lentokokemuksen jälkeen pariskunta ryhtyi katselemaan myynnisä olevia pienkoneita ja konekaupat syntyivät. Leevi Laitinen alkoi suorittaa lentolupakirjaa. Lentolupa on nyt ollut taskussa kevättalvesta saakka. Laitisilla on omistuksessaan kaksi pienlentokonetta. Toinen on nelipaikkai-

13 Laitiset 13 nen Piper Warrior ja toinen kuusipaikkainen Piper Lance. Koneiden perää koristaa Laitisten sukuvaakuna. Varova elämäntyönä Leevi Laitinen on jäänyt eläkkeelle Varova Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Kansainvälisiä auto-, lento- ja merikuljetuksia tarjoava huolinta- ja kuljetusliike on ollut jo vuosikymmenet Laitisen perheen omistuksessa. Yhtiössä on tapahtunut sukupolven vaihdos. Toimitusjohtajana isänsä jalan jäljissä yhtiötä luotsaa Pekka Laitinen. Leevi Laitinen on mukana yhtiön hallinnossa hallituksen puheenjohtajana. Varova Oy:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä, mutta toimipisteitä yhtiöllä on myös Tampereella, Lahdessa, Turussa, Vantaalla ja Saksan Lyypekissä. Varova on alan suurimpia suomalaisyrityksiä. Kangasniemeltä syntyisin oleva Leevi Laitinen tuli yhtiön palvelukseen vuonna Yhtiön perustajajäsenet jäivät eläkkeelle 1960-luvulla, jolloin Laitiset ostivat yrityksen. Kesäpaikkakunnallaan Vampulassa Leevi Laitinen toimii yrityskummina. Muita luottamustoimia hän on eläkeläisenä halunnut jättää vähemmälle. Hän on jättämässä muun muassa Helsingin NMKY:n puheenjohtajuuden. Leevi Laitinen kiitti Tuulikki Vampulan lentokentän avajaisissa pitämässään puheessa kentän rakentajia ja vaimoaan Anna Tuulikkia. Kiitokset on kaiverrettu myös kentän laidalle pystytettyyn kiviseen muistomerkkiin. Leevi ja Anna Laitinen saivat kentän avajaisissa lahjan Espoon Moottorilentäjät ry:ltä ja ruusut lennonopettaja Paavo Seirolta.

14 14 Laitiset Veikko Laitisen taidetta esiteltiin Joensuussa Joensuussa syntynyt Veikko Laitinen ( ) oli 1950-luvun taiteilijalupauksia. Viime kesäkuussa Joensuussa pidettiin hänen muistonäyttelynsä.

15 Laitiset 15 Poikasena aloitettu sarjakuvien piirtely jatkui mallista muotokuvien piirtämisellä, joka osoittautuikin Veikon omaksi alaksi, kuten muistonäyttely osoitti. Veikon vanhempia ja sisaruksia esittäviä piirroksia katsoessa voi vain ihailla, kuinka herkästi ja luontevasti hän on kuvannut mallinsa. Joensuun lyseossa opettajat kannustivat Veikkoa perehtymään syvemmin taiteeseen. Koska kymmenlapsinen perhe ei ollut varakas, oli hänen ensin opiskeltava kuvataideopettajaksi. Opiskeluaikana Veikko voitti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämissä kulttuurikilpailuissa piirustuksen ja grafiikan akateemisen mestaruuden Arvostelulautakunta totesi: Grafiikan ja piirustusten sarjassa voitiin jakaa akateeminen mestaruus. Sen saaja, Veikko Laitinen, TTO, osoittaa töissään melkoista teknillistä valmiutta, joka varmaan pohjautuu synnynnäiseen lahjakkuuteen. Silloin olivat julkiset opintotuet tuntemattomia ja opintolainatkin vähävaraisille saavuttamattomia. Veikko oli opiskellut perheen taloudellisen tuen varassa. Kun oli näyttöä lahjakkuudesta, voisi odottaa apurahojakin löytyvän. Lyhyt vierailu Taideakatemiassa Veikko Laitisen omakuva Oltuaan vuosina Saarijärvellä piirustuksenopettajana hän tuli opiskelemaan Suomen Taideakatemiaan Hänen opettajanaan oli muun muassa naapurin poika Tapani Raittila, joka oli vain 10 vuotta Veikkoa vanhempi. - Veikko Laitinen oli harvinaisen lahjakas, tavattoman hyvä viivan ja muodon käyttäjä. Mutta ihmisenä hän ei ollut suinkaan helppo, muisteli opettaja oppilastaan kesällä Näyttää siltä, että henkilökemia ei muutenkaan pelannut Suomen Taideakatemian koulussa ja sen vuoksi Veikko lopetti opiskelun. Hän ei saanut hänelle jo oman käsityksensä mukaan luvattua apurahaa. Kun akatemian kevätnäyttelyyn oli opettajakunta hyväksynyt vain piirroksia eikä yhtään maalausta, otti Veikko morsiamensa kanssa pois kaikki työnsä ja erosi akatemian koulusta. Elämäntyö opettajana Oltuaan pari vuotta Espanjassa hän palasi Suomeen Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen piirustuksen ja maalauksen opettajaksi. Kun hän oli mukana oppilaitoksensa opettajakunnan Särmäryhmän näyttelyssä, arvostelijat totesivat Veikko Laitisella olevan hoitunutta tekniikkaa ja ilmauksellista, vapaata käden-

16 16 Laitiset jälkeä. Tämän jälkeen hän ei enää järjestänyt näyttelyjä ja kielsi veljeäänkin sellaista järjestämästä. Hänen veljensä, filosofian lisensiaatti Heikki Laitinen kertoo, että Veikolla oli valtava itsekritiikki. Hän saattoi uurastaa viikkokausia, mutta petyttyään lopputulokseen hän hävitti teoksen sukulaisten vastusteluista huolimatta. Koskaan ei ole selvinnyt, mitä Taideakatemian koulussa oikein tapahtui. Mutta vielä kesällä 2001, kun Veikko Laitisesta muistonäyttelyn vuoksi kirjoiteltiin lehdessä, asiasta jotain tietävät halusivat pysyä ehdottomasti nimettöminä. Kukaan ei kiistänyt Veikko Laitisen lahjakkuutta. Veikko Laitisesta muistuttaa hänen isoisänsä Johan Laitisen syntymäpaikalla olevan Laitilankatu Joensuun Noljakassa. Kalervo Laitinen VEIKKO OLAVI LAITINEN Syntyi Joensuussa 1931 Kuoli Helsingissä ylioppilas, Joensuun lyseo va. kansakoulunopettaja Toideteollinen oppilaitos, piirustuksenopettajalinja 1956 piirustuksen ja grafiikan akateeminen mestari piirustuksenopettaja, Saarijärven yhteiskoulu Suomen taideakatemian koulu mainostoimittaja, Säästöpankkiliitto Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen piirustuksen ja maalauksen opettaja opintomatka perheen kanssa Espanjaan 1983 taiteijaryhmä Särmän jäsen 1983 siirtyminen eläkkeelle työ- ja liikuntakyvyttömyyden takia 1990-luku hoitokodissa ja sairaaloissa

17 Laitiset 17 ONNEA SUKUSEURAN JÄSENILLE 95-vuotta Viljam Laitinen, Säyneinen 85-vuotta Toivo Laitinen, Maavesi 80-vuotta Ilona Kilpiä., Pelsonsuo Sylvi Laitinen, Hankasalmi Maria Lönngren, Pietarsaari E.K. Laitinen, Hankasalmi 75-vuotta Mikko Taavitsainen, Helsinki Paavo Laitinen, Varkaus Maria Laitinen, Järvenpää Saara Beckman, Ruotsi 70-vuotta Terttu Laitinen, Pankakoski Toivo Laitinen, Kangasniemi Pirkko Laitinen, Joensuu Matti Laitinen, Hinthaara Arvo Laitinen, Lappeenranta 60-vuotta Marjatta Valkonen, Hamari Anna-Liisa Niemeläinen, Vaajakoski Marja Väisänen, Viiala Toivo Laitinen, Lapua 50-vuotta Kyösti Laitinen, Nokia Veikko Laitinen, Suonenjoki

18 18 Laitiset Tuomo Laitinen väitteli tohtoriksi Joensuun yliopistossa väitteli filosofian lisensiaatti Tuomo Laitinen selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien toiminnasta tohtoriksi. Hän toimii Joensuun yliopiston laskennallisen kemian tutkijana. Tuomo Laitinen on kotoisin Säyneisistä ja hänen sukunsa juontaa Leppävirran Kotalahteen.

19 Laitiset 19 Trichoderma reesein endoksylanaasin toiminnan tutkiminen Endoksylanaasit ovat entsyymejä, jotka osallistuvat kasvien soluseinien rakennusmateriaalin, hemiselluloosan pilkkomiseen. Endoksylanaasit hajottavat hemiselluloosaa pienemmiksi osiksi. Endoksylanaaseilla on paljon mielenkiintoisia sovelluksia, niitä voidaan käyttää paperiteollisuudessa valkaisun apuaineena, jolloin käytettävän kloorin määrää voidaan vähentää. Näitä entsyymejä voidaan käyttää myös apuaineina rehun ravintoarvon lisäämiseen eläinrehuissa. Väitöskirjatyössä tutkittiin Trichoderma reesein ksylanaasientsyymin toimintaa käyttäen moderneja laskennallisen kemian menetelmiä. Työssä valmistettiin aluksi sarja uusia epoksidiyhdisteitä jotka kiinnittyivät entsyymin toiminnalliseen keskukseen. Tietokonesimulaatioiden avulla pystyttiin selittämään erilaisten estäjämolekyylien kiinnittyminen entsyymiin. Lisäksi tutkittiin hemiselluloosan sitoutumista entsyymiin molekyylidynamiikkasimulaatioiden avulla. Tuloksia voidaan käyttää ymmärtämään laajemmaltikin erilaisten selluloosaa ja hemiselluloosaa hajoittavien entsyymien toimintaa. Väittelijä FL Tuomo Laitinen syntynyt 1968 ylioppilas 1987 FL, Joensuun yliopisto 1999 Tutkija, synteettinen kemia 2/ /1995 Tutkija, laskennallinen kemia 1/ Väitösaika ja -paikka klo 12, sali K1 Väitöskirja Studies of the Functional Properties of Endoxylanase II from Trichoderma reesei Vastaväittäjä Professori Kari Laasonen, Oulun yliopisto Kustos Professori Juha Rouvinen, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta

20 20 Laitiset LAITISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2000 YLEISTÄ Laitisten sukuseura on perustettu tarkoituksena selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Sukuseuralla on sukututkimusrahasto, joka perustettiin 1989, ja johon on siirretty varoja hallituksen päätöksen mukaisesti tilikausien ylijäämistä sekä Kangasniemi-Hankasalmi sukupuukirjan myyntitulot. Tutkimusrahastolla on myös säännöt, joiden mukaan varoja käytetään. Sukututkimusrahaston saldo vuoden 2000 lopussa oli 47421,30 mk, johon sisältyy sukupuukirjan myyntituloja 14000, 00 mk. Sukuseuralla on oma vaakuna, joka on hyväksytty Suomen Heraldisen seuran rekisteriin. Vaakunasta on tehty pöytästandaareita, lautasliinoja ja T-paitoja, sekä mukailtuna sukuviirejä. Sukuseuralla on myös oma sukulehti, jonka toimittajana on ollut Pirkko Santajärvi Helsingistä. Tämä vuosi oli sukukokous vuosi. Sukukokous pidettiin Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä Lauantaina ohjelmassa oli varsinainen sukukokous, johon osallistui 98 henkilöä, puheenjohtajana toimi Pirkko Santajärvi ja sihteerinä Elvi Laitinen. Sukukokouksen jälkeen oli tutustuminen Mikkelin maakunta-arkistoon sekä kiertoajelu Porrassalmelle. Klo oli sukuillallinen Kenkäverossa. Sukututkijain näyttely oli myös lauantaina, paikalla oli mm. sukututkijat Jarmo Ahlstrand ja Eeva Liponkoski-Laitinen sekä Teuvo Laitinen ja Aulis Kukkonen. Jarmo Ahlstrandilla riitti kyselijöitä puolille öin. Sunnuntaina ohjelmassa oli sankarihaudalla käynti. Jumalanpalvelus Mikkelin maaseurakunnan kirkossa, saarnasi pastori Ilpo Laitinen Helsingistä, liturgina pastori Tuula Laitinen Lahdesta, Reijo Laitinen lauloi mm. virren 147. Jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnuimme Nuoriso-opistolle ruokailuun. Klo alkoi sukujuhla. Juhlaesitelmän piti FM Erkki Laitinen Jyväskylästä, Reijo Laitinen lauloi, Kalevan Kaiku Niilo Laitisen johdolla esiintyi sekä Kalevi Ruotsalainen esitti savolaista huumoria. Osanottajia sukujuhlassa oli n. 160.

21 Laitiset 21 HALLINTO Sukuseuran hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaisen sukukokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta, mutta jäsen voidaan valita uudelleen. Tuula Laitinen halusi erota hallituksesta, joten hänen tilalleen hallitukseen sukukokous valitsi psykiatri Reijo Laitisen Tampereelta, muita hallituksen jäsenten vaihdoksia ei tullut. Uusi hallitus: Jouko Laitinen, puheenjohtaja, Leppävirta Markku Laitinen, varapuheenjohtaja, Hankasalmi Anja Laitinen, Leppävirta Erkki Laitinen, Laukaa Jaakko Laitinen, Rautalampi Pekka Laitinen, Varkaus Reijo Laitinen, Tampere Teuvo Laitinen, Siilinjärvi Tuula Launokari-Laakso, Joutsa TALOUS Pankkitilinsaldo vuoden lopussa oli 79016,21 mk, josta tutkimusrahaston varoja 47421,30 mk. LAITISET-LEHTI Lehti ilmestyi yhden kerran, Pirkko Santajärven toimittamana. JÄSENET Vuoden alussa oli jäseniä 514, vuoden lopussa sama määrä, joista ainaisjäseniä oli 56 ja nuorisojäseniä 5, uusia liittyi vuoden aikana 14 ja erosi tai kuoli myös 14. APURAHAT Apurahoja ei myönnetty. Hallituksen ulkopuolelta sihteeri-rahastonhoitaja Elvi Laitinen Hankasalmelta. Hallitus kokoontui kolme kertaa, 26.2, 29.5 ja Tilintarkastajat Risto Laitinen ja Pentti Laitinen halusivat erota, heidän tilalleen varsinaisiksi tilintarkastajiksi sukukokous valitsi HTM Hannu Laitisen ja ekonomi Anu Lajusen Jyväskylästä. Varatilintarkastajina jatkavat entiset eli; Jouko Laitinen Varkaudesta ja Seppo Laitinen Siilinjärveltä.

22 22 Laitiset LAITISTEN SUKUSEURA RY:N TULOSLASKELMA JA TASE 2000 TULOSLASKELMA 12/31/00 12/31/99 TUOTOT Varsinainen toiminta Sukukokous tuotot Sukuviirit+muut myyntitavarat Sukukirjat Lehtitilaukset Perityt postimaksut Muut tuotot VARAINHANKINTA Jäsenmaksut Lahjoitukset Korot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Sukukokouskulut Postimaksut/puhelinkulut Pankin palvelut Toimistotarvikkeet Jäsenmaksut ATK palvelu Sukuviirit+muut myyntitavarat Sukukirjat Laitiset lehti Toimitus Postitus Sukututkimukset Apurahat/stipendit Muut kulut Satunnaiset tuotot/kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut POISTOT Poistot kalustosta Sukurahaston lisäys/vöhennys vähennys Tilikauden yli/alijäämä

23 Laitiset 23 TASE VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat Myyntitavarat Saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Sukututkimusrahasto Ed.tilikauden yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Vieras pääoma Siirtovelat Vastattavaa yhteensä TILINTARKASTUSKERTOMUS Laitisten Sukuseura ry:n jäsenille Olemme tarkastaneet Laitisten Sukuseura ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon Tilikaudelta Hallituksen laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, että tilinpäätös on olennaisilta osin oikein laadittu. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa 2.192,27 mk ylijäämää, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille tarkastamaltamme tilikaudelta. Jyväskylässä 29. päivänä toukokuuta 2001 Hannu Laitinen HTM Anu Lajunen

24 24 Laitiset Hyvää Joulua kaikille lukijoille toivottaa lehden tekijät ja Laitisten Sukuseuran hallitus