Hallintotuomioistuinten yhteinen TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Hallintotuomioistuinten yhteinen TOIMINTAKERTOMUS

2

3 SISÄLLYS ESIPUHE 2 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 100 VUOTTA 4 JUHLAKIRJA 6 VALITUSLUPAJÄRJESTELMÄ KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA 7 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 8 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 9 HALLINTO-OIKEUDET 10 VAKUUTUSOIKEUS 13 MARKKINAOIKEUS 14 AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN 15 TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA 16 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS 16 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN HENKILÖSTÖ 17 HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA 18 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAMENOT HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEYSTIEDOT 20 1

4 ESIPUHE Oikeusvaltio on viime aikoina ollut runsaasti esillä mediassa. Valitettavasti uhkien kautta. Euroopan unionin jäsenmaissa on tunnistettu lukuisia hyökkäyksiä oikeusvaltiota kohtaan. Tuomioistuinten riippumattomuus hallitusvallasta on pyritty kyseenalaistamaan muun muassa Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ja median edustajiin kohdistuvat väkivallanteot ovat järkyttäneet Slovakiassa ja Maltalla. Demokraattinen oikeusvaltio rakentuu vallanjaon periaatteelle, laillisuuden ylläpitämiselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Tätä Euroopan unionin perussopimuksiin ja Suomen perustuslakiin ankkuroitua arvopohjaa meidän tulee hallintotuomioistuimissa päättäväisesti puolustaa. Perustuslakiin ankkuroidut, itsenäiset hallintotuomioistuimet ovat tavallisen kansalaisen kannalta merkittävä kosketuspinta lainkäyttöön, ja hallintolainkäytön merkitys tuottavuus- ja kilpailukykytekijänä on keskeinen. Muutaman vuoden takaisessa hallintotuomioistuinten yhteisessä toimintakertomuksessa presidentti Pekka Vihervuori totesi huhtikuun 2015 alkuun päivätyissä alkusanoissaan, että muutokset ja ongelmat kansalaisyhteiskunnassa ja taloudessa näkyvät äkillisesti hallintotuomioistuinten ratkaistaviksi tulevissa asioissa. Tämä ennustus kävi kouriintuntuvasti toteen, kun samana vuonna turvapaikanhakijoiden määrän liki kymmenkertaistuminen siitä aiheutuvine muutoksenhakuineen johti lukuisiin järjestelyihin ja lainsäädäntömuutoksiin tällä oikeudenalalla. Alkusanoissa olivat esillä myös valituslupajärjestelmän laajeneminen ja sähköisen lainkäytön kehittäminen ratkaisutoiminnan tuottavuuden lisäämiseksi. Pekka Vihervuori vietti viimeistä työpäiväänsä poikkeuksellisen juhlavissa merkeissä KHO:n 100-vuotisjuhlassa Hän aloitti presidenttinä eli samana päivänä kuin tasavallan presidentti Niinistö. Ennen tätä Vihervuori oli KHO:n jäsenenä viitisentoista vuotta toimittuaan sitä ennen oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena ja yliopistoissa professorina. Pekan alkuperäinen oikeudenala on ympäristöoikeus, erityisesti vesioikeus, mitä hienosti tukee hänen toinen tutkintonsa limnologiasta. Kateellisena voin kertoa, että kukaan Suomessa ei hallitse ympäristöoikeutta yhtä laaja-alaisesti ja syvällisesti kuin hän. Osaaminen ei kuitenkaan rajoitu yhteen oikeudenalaan tai edes tieteenalaan. Hänen tietämyksensä esimerkiksi luonnosta ja historiasta pistää pohtimaan, onko Pekan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla. Presidenttinä Vihervuori on ollut erittäin pidetty sekä koko hallintolainkäytön kentällä että KHO:ssa, jossa hänen kaudeltaan on peräisin erinomainen henki. Tästä meidän on hyvä jatkaa. Yhteistyö hallintolainkäytön kehittämiseksi jatkuu. Hallintotuomioistuinten rakenne on nähdäkseni nyt kohdillaan, ja KHO:n roolia valituslupatuomioistuimena lähdetään kehittämään edelleen. Tämä antaa lisää vastuuta hallinto-oikeuksille ja markkinaoikeudelle, mutta luottamukseni asiantuntevien hallintotuomioistuinten kykyyn kantaa tuo vastuu on horjumaton. Olemme lähteneet kehittämään laatuyhteistyötä perustuslaissa säädetyn valvontatehtävän toteuttamiseksi. Tämän tulee tapahtua vastavuoroisesti ja riippumattomuutta 2

5 kunnioittaen. Etenemme kohti sähköistä maailmaa HAIPAn avulla; olen vakuuttunut, että määrätietoisella kehitystyöllä pääsemme hallitusti etenemään kohti järjestelmän täysimittaista hyödyntämistä. Valituslupajärjestelmän kehittäminen ja HAIPAn sisäänajo ovat KHO:n keskeisiä strategisia haasteita. Strategiatyön avulla ja yhteistyössä koko hallintotuomioistuinväen kanssa etenemme kohti laadukkaampia ohjaavia ratkaisuja ja nopeampaa lainkäyttöä. Tämä on oikeusvaltion paras tae Suomessa. Toimiva hallintolainkäyttö lisää luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Se on kansakunnan keskeinen menestystekijä. Helsingissä maaliskuun 31. päivänä 2019 Kari Kuusiniemi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 3

6 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 100 VUOTTA Korkeimman hallinto-oikeuden juhlavuosi huipentui järjestettyyn juhlaseminaariin Finlandia-talolla ja sen jälkeiseen iltavastaanottoon Säätytalolla. Juhlaseminaarissa esiintyi arvovaltainen puhujajoukko. Presidentti Pekka Vihervuori avasi juhlaseminaarin katsauksella korkeimman hallinto-oikeuden historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin. Eduskunnan puhemies Paula Risikko sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivat tervehdyksensä. 4

7 Seminaari jakaantui eurooppalaisen ja kansallisen ulottuvuuden tarkasteluun yhdistäen mielenkiintoisella tavalla kaksi puhujaa samasta teemasta mutta eri näkökulmista. Korkeimman hallinto-oikeuden eurooppalaista näkökulmaa avasivat oikeusneuvos Niilo Jääskinen ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts, joiden esityksissä käsiteltiin Euroopan unionin tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden korkeimpien hallinto-oikeuksien välistä oikeudellista dialogia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelon ja oikeusneuvos Anne E. Niemen puheenvuoroissa tuotiin esille pakolaisten kansainvälistä suojelua koskevia seikkoja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja kansallisen hallinto-oikeuden näkökulmasta. Juhlaseminaarin kansallista näkökulmaa käsittelevässä osiossa puheenjohtaja Mats Melin Ruotsin korkeimmasta hallinto-oikeudesta sekä oikeusneuvos Irma Telivuo kartoittivat hallintoprosessin ja korkeimman hallintotuomioistuimen aseman kehityslinjoja. Professori Tapio Määttä ja oikeusneuvos Riitta Mutikainen puolestaan valottivat korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön kehityslinjoja ympäristöasioissa. OTT Markus Kari esitteli juhlaseminaarissa korkeimman hallinto-oikeuden juhlakirjaa Korkein hallinto-oikeus 100 vuotta: oikeushistoriallisia näkökulmia Korkeimman hallinto-oikeuden ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Päätössanat piti oikeusneuvos, korkeimman hallinto-oikeuden nykyinen presidentti Kari Kuusiniemi. Juhlaseminaariin oli kutsuttu korkeimman hallinto-oikeuden sekä kaikkien hallinto-ja erityistuomioistuimien koko henkilökunta. Näiden ihmisten arvokas työ on luonut ja luo myös tulevaisuudessa vahvan perustan korkeimman hallinto-oikeuden toiminnalle, ja tähän yhteisöllisyyteen myös moni ulkopuolinen arvovieras kiinnitti myönteistä huomiota. Juhlaseminaarin esityksiin on mahdollista tutustua tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla. 5

8 JUHLAKIRJA Korkeimman hallinto-oikeuden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi elokuussa julkaistiin juhlakirja Oikeusvaltion rakentaja Korkein hallinto-oikeus 100 vuotta. Juhlakirja avaa laajasti korkeimman hallinto-oikeuden merkitystä ja roolia eri näkökulmista suomalaisen yhteiskunnan käänteissä vuodesta Tuomioistuinlaitoksen ulkopuoliset akateemiset tutkijat, professori Jukka Kekkonen, dosentti Markku Jokisipilä ja OTT Markus Kari, kirjoittavat korkeimman hallinto-oikeuden roolista monipuolisesti ja tuovat esiin uutta tutkimuksellista tietoa. Teoksen artikkelien pääasiallinen lähestymistapa on oikeushistoriallinen. Teos sisältää seitsemän artikkelia, jotka jakavat kirjan neljään osaan. Ensimmäisessä osassa roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professori Jukka Kekkonen tarkastelee korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan ensimmäisiä vuosikymmeniä talvisotaan asti. Poliittisen historian dosentti ja Turun yliopiston eduskuntakeskuksen johtaja Markku Jokisipilä puolestaan kirjoittaa tuomioistuimen toiminnasta sotavuosista näihin päiviin. Juhlakirjan toisen osan lähtökohta on temaattinen: oikeustieteen tohtori Markus Karin kolme kirjoitusta peilaavat korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa ympäröivässä yhteiskunnassa. Kirjoituksissa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden antamia lausuntoja ja esityksiä, tuomareiden sosiaalista ja ammatillista taustaa sekä korkeinta hallinto-oikeutta elinkeinoelämän oikeuskysymysten ratkaisijana. Kolmanteen osaan on poimittu korkeimman hallinto-oikeuden laajaa toimialaa kuvaavia ratkaisuja toiminnan eri vuosikymmeniltä. Ratkaisuja koskevia artikkeleita täydentää valokuvaaja Juuso Westerlund kymmenen taidevalokuvan sarja, jossa hän tulkitsee ratkaisuja valokuvataiteen keinoin. Teoksen viimeinen osa sisältää tilasto- ja matrikkelitietoa. Oikeusvaltion rakentaja. Korkein hallinto-oikeus 100 vuotta. Edita 6

9 VALITUSLUPAJÄRJESTELMÄ KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA Korkeimman hallinto-oikeuden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä juhlatäysistunnossa 3.9. hyväksyttiin julkilausuma valituslupajärjestelmän soveltamisesta. Julkilausuman hyväksymisen taustalla oli yhteiskunnallinen ja oikeudellinen kehitys, jonka myötä valituslupajärjestelmän soveltamisen periaatteiden tarkasteleminen oli tullut ajankohtaiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden julkilausumassa omaksuman kannan mukaan kattava valituslupajärjestelmä tulisi ulottaa koskemaan kaikkia tilanteita, joissa hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhä useammassa asiaryhmässä on vuosien saatossa säädetty erikseen valittaminen hallintotuomioistuimen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa edellyttäväksi, ja jo nykyisellään valitusluvan piiriin kuuluu lukumääräisesti suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä valitusasioista. Korkein hallinto-oikeus on pitänyt tärkeänä kattavan valituslupajärjestelmän toteuttamista. Korkein hallinto-oikeus on myös ollut aloitteellinen sellaisten lainsäädäntömuutosten aikaansaamiseksi, jotka mahdollistaisivat valitusluvan käyttöönoton. Eduskunnan käsiteltävänä on vuonna ollut hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/ vp), jossa ehdotetaan pääsäännöksi valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa tulee voimaan vuoden 2020 alusta lukien. Valituslupajärjestelmän muodostuminen pääsääntöiseksi muutoksenhakumenettelyksi hallintolainkäytön alalla vastaa yhä kasvaviin tarpeisiin varmistaa asianosaisten oikeusturvan toteutuminen, lainkäytön joutuisuus sekä lainkäytön resurssien ja asiantuntemuksen järkevä ja tehokas kohdentaminen eri tuomioistuinasteissa. Kattavaan valituslupajärjestelmään siirtyminen edellyttää muun muassa vahvaa, lainalaista ensi asteen hallinnollista päätöksentekoa 7 ja asiantuntevia, hyvin toimivia hallintotuomioistuimia. Hallintotuomioistuinten asiantuntemus, erityiset asiantuntijakokoonpanot, vakiintuneet käytänteet suullisten käsittelyjen toimittamisessa sekä kokemus erilaisista asiaryhmistä takaavat asianosaisten oikeusturvan toteutumisen jo ensi asteessa kaiken tyyppisissä asioissa. Valituslupajärjestelmän laajentuminen on kehittänyt ja tulee edelleen kehittämään korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintolainkäyttöä ylimmän asteen linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Yleisinä valituslupaperusteina säilyvät kuitenkin edelleen prejudikaattiperusteen lisäksi ilmeinen virhe ja muu painava syy. Ennakkopäätösperustetta laajemmat valituslupaperusteet heijastavat korkeimman hallinto-oikeuden roolia ensi asteen hallintotuomioistuinten oikeuskäytäntöä ja hallintoviranomaisten päätöksentekoa ohjaavana ja yhtenäistävänä tuomioistuimena, mutta ottavat myös huomioon oikeusturvaelementin ja korkeimman hallinto-oikeuden aseman hallintolainkäytön alalla ylimpänä tuomioistuimena, jolla on toimivalta antaa painavan syyn nojalla päätös esimerkiksi yhteiskunnallisesti laajakantoisissa ja merkityksellisissä lainkäyttöasioissa. Korkeimman hallinto-oikeuden on lisäksi voitava korjata hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden päätöksen ilmeinen virhe myös tilanteessa, jossa kysymys ei ole ennakkopäätösluontoisesta kysymyksestä. Valituslupajärjestelmän käyttöalan laajentaminen mahdollistaa sen, että korkein hallinto-oikeus voi keskittyä nykyistä paremmin vaativiin oikeuskysymyksiin ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseen. Valituslupajärjestelmän laajentuessa on tärkeää pohtia, miten ennakkopäätökset valikoidaan, mihin kynnys valitusluvan myöntämiseen ylipäätään ja mahdollisesti asiaryhmäkohtaisesti asettuu sekä mikä on valituslupahakemuksen merkitys asian arvioimisessa. Lisäksi on keskeistä pohtia, minkälaisia korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset rakenteeltaan ja ulkonaisesti jatkossa olisivat, jotta ne jatkossakin täyttäisivät korkeat laatuvaatimukset selkeyden, tiiviyden ja käytännön ohjaamisen osalta.

10 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA Tuomioistuinlain mukaan tuomioistuinten on vuosittain annettava toimintakertomus. Tuomioistuimet voivat laatia myös yhteisen toimintakertomuksen. Hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus sisältää tietoja korkeimman hallinto-oikeuden, hallinto-oikeuksien, vakuutusoikeuden, markkinaoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiamääristä, käsittelyajoista ja muusta toiminnasta. Yhteinen toimintakertomus täydentää vuosi- ja toimintakertomuksia, jotka kukin tuomioistuin on omasta toiminnastaan mahdollisesti erikseen julkaissut. SAAPUNEET ASIAT Vuonna hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä asiaa ja niissä ratkaistiin yhteensä asiaa. Saapuneiden asioiden määrä väheni edellisvuodesta johtuen lähinnä turvapaikka-asioiden määrän tasaantumisesta. KÄSITTELYAJAT Kuva 1 Keskimääräiset käsittelyajat hallintotuomioistuimissa vuosina vuosina KOKONAISTOIMINTAMENOT Vuonna hallintotuomioistuinten kokonaistoimintamenot olivat yhteensä noin 65,3 miljoonaa euroa, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin vuonna Tästä hallinto-oikeuksien toimintamenojen osuus oli noin 41,9 miljoonaa euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenojen osuus noin 12,1 miljoonaa euroa. Vakuutusoikeuden toimintamenot olivat 7,9 miljoonaa euroa ja markkinaoikeuden 7,9 miljoonaa euroa. Hallintotuomioistuimien toimintamenot vuonna Kuva 2 Hallintotuomioistuimien toimintamenot vuonna Korkein hallintooikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valitusasian saapumisesta päätöksen antamiseen hallintotuomioistuimessa. Käsittelyaika kuvaa odotettavissa olevaa asian ratkaisuaikaa. Vuonna hallinto-oikeuksien keskimääräinen asian käsittelyaika oli 9,6 kuukautta. Asioiden keskimääräisissä käsittelyajoissa on kuitenkin eroja hallinto-oikeuksien välillä johtuen muun ohella käsiteltävien asioiden erilaisuudesta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 7 kuukautta. Vakuutusoikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 9,7 kuukautta ja markkinaoikeudessa 8,8 kuukautta. Käsittelyajat ovat pidentyneet edellisvuodesta hallinto-oikeuksissa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja markkinaoikeudessa. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt vakuutusoikeudessa edellisvuodesta 2,1 kuukautta. HENKILÖSTÖ Vuonna hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 818 henkilöä, joista lainkäyttöhenkilöstöä eli tuomareita ja esittelijöitä oli 538 ja muuta henkilöstöä 280 henkilöä. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta. Tuomareita oli edellisvuoteen verrattuna 24 enemmän. 8

11 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui asiaa, mikä oli 212 asiaa vähemmän kuin vuonna Hallinto-oikeuksien päätöksiä koskevia valituksia saapui eli tällaisten valitusten osuus on kaikkiaan 94 prosenttia korkeimman hallinto-oikeuden asioiden yhteismäärästä. Markkinaoikeuden päätöksiä koskevia valituksia oli 82. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä valitettiin kuudessa asiassa ja muiden viranomaisten päätöksistä 148 asiassa. Suurimpia asiaryhmiä olivat ulkomaalaisasiat (60 prosenttia), sosiaali- ja terveydenhuolto (14 prosenttia) ja valtio-oikeus ja yleishallinto sekä veroasiat (7 prosenttia). Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot olivat yhteensä lähes 12,1 milj. euroa vuonna. Korkein hallinto-oikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. Korkeimman hallinto-oikeuden yksityiskohtaisemmat työtilastot sekä muun ohella tilastotiedot ratkaistujen asioiden lopputuloksista muutoksenhakulajeittain ja asiaryhmittäin ilmenevät korkeimman hallinto-oikeuden vuosikertomuksesta. Kuva 4 Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät Kuva 3 Saapuneet asiat asiaryhmittäin Ratkaistujen asioiden kokonaismäärä oli jossain määrin pienempi kuin vireille tulleiden asioiden määrä. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi siten hieman edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen käsittelyaika piteni 0,3 kuukaudella. Asioista 65 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja 18 prosenttia yli 12 kuukaudessa. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toiminta-määrärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 6. HELSINGIN YLEISKAAVA JA KAUPUNKIBULEVARDIT Helsingin yleiskaava oli yksi vuoden yhteiskunnallisesti merkittävimmistä ja eniten julkisuudessa olleista korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä. Yleistä mielenkiintoa herättivät muiden ohella kaupunkibulevardeja koskevat ratkaisut. Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut yleiskaavan Länsiväylää, Turunväylää, Hämeenlinnanväylää ja Lahdenväylää koskevien kaupunkibulevardimerkintöjen osalta. Helsingin kaupunginhallituksen valituksesta oli ratkaistavana, oliko yleiskaava näiden neljän kaupunkibulevardin osalta perustunut riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Niiden perusteella oli myös arvioitava, oliko ollut riittäviä perusteita osoittaa nämä maakuntakaavassa moottoriväyliksi merkityt tiet yleiskaavassa teknisesti ja toiminnallisesti alemman luokkaisina. Kaupunkibulevardien toteuttamiskelpoisuuteen liittyi selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella epävarmuustekijöitä. Perusteita maakuntaavasta poikkeamiseen ei näin ollen myöskään ollut. Hallinto-oikeuden päätöstä kaupunkibulevardien osalta ei muutettu. (KHO :151) 9

12 HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeuksiin vuonna saapuneiden asioiden määrä väheni 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna pääosin ulkomaalaisasioiden vähenemisen vuoksi. Asioista 31 prosenttia oli ulkomaalaisasioita, joihin kuuluvat myös turvapaikka-asiat. Vuonna hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä turvapaikka-asiaa, mikä on vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna (5 200 vuonna 2017 ja vuonna 2016). Vuoteen 2015 saakka tavanomainen määrä oli noin asiaa. Ratkaistujen asioiden määrä väheni kuudella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja vireillä olevien asioiden määrä väheni 16 prosentilla. Turvapaikka-asioita ratkaistiin asiaa, mikä on asiaa vähemmän vuoteen 2017 verrattuna. Ratkaisumäärä oli lähes asiaa suurempi kuin saapuneiden asioiden määrä. Vuoden lopussa oli vireillä noin turvapaikka-asiaa. Kuva 5 Saapuneet asiat asiaryhmittäin Hallinto-oikeuksien niin sanottuja kevennettyjä kokoonpanoja koskeva laki (675/2006) on ollut voimassa jo vuoden 2007 alusta lukien. Kevennettyjen kokoonpanojen soveltamiskäytäntö on muotoutunut tässä ajassa. Vuonna yhden jäsenen kokoonpanossa ratkaistiin 11 prosenttia ja kahden jäsenen kokoonpanossa lähes 50 prosenttia asioista eli kevennetyissä kokoonpanoissa oli jo yli 60 prosenttia asioista. Keskimääräinen käsittelyaika oli 9,6 kuukautta. Pisimmät käsittelyajat olivat ympäristöä (16,1 kk), itsehallintoa (13,8 kk) ja verotusta (13,3 kk) koskevissa asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsittelyaika oli keskimäärin 4,7 kuukautta. Lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,4 kuukautta. Kaava-asioiden käsittelyaika oli keskimäärin 12,8 kuukautta ja asemakaava-asioiden 11,5 kuukautta. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika oli 11,9 kuukautta, eli vähemmän kuin turvapaikka-asioiden käsittelyaika erikseen tarkasteltuna, joka oli 13,1 kuukautta. Käsittelyajat vaihtelivat paitsi asiaryhmittäin myös hallinto-oikeuksien välillä. Keskimääräinen käsittelyaika oli Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa 8,1 kuukautta ja Vaasan hallinto-oikeudessa 12,2 kuukautta. Alueelliset käsittelyaikaerot pienivät hieman edellisestä vuodesta. Pisin keskimääräinen käsittelyaika poikkesi koko maan keskiarvosta 2,9 kuukautta. Asioista 40 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja vanhoja, yli vuoden viipyneitä asioita oli 13 prosenttia ratkaistujen asioiden kokonaismäärästä. Vuoden lopussa oli yli vuoden vireillä ollutta asiaa, kun vuotta aiemmin niitä oli Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 22 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista. Hallinto-oikeuksien suullisten käsittelyjen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 45 prosenttia. Suullinen käsittely järjestettiin 877 asiassa ja katselmus 47 asiassa. Kaikista suullisista käsittelyistä 50 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 22 prosenttia johti muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (31 prosenttia), veroasioita (29 prosenttia), rakennusasioita (25 prosenttia) ja taloudellisen toiminnan asioita (21 prosenttia). Tutkimatta jätettiin noin 11 prosenttia asioista. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksistä on pysynyt melko vakaana. Vuonna noin 27 prosentissa päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta tai kumonnut päätöksen ja palauttanut asian noin 10 prosentissa hallinto-oikeuksien päätöksistä tehdyistä valituksista. 10

13 Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Hallinto-oikeuksien toimintamenot olivat vuonna yhteensä noin 41,9 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Kuva 6 Hallinto-oikeuksien asiamäärät

14 KAIVOSTOIMINNAN KIELTÄMINEN YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSIN Eri maankäyttömuotoja yhteen sovittavassa Kuusamon strategisessa yleiskaavassa kiellettiin kaivostoiminta kaavamääräyksin kaavassa Rukan matkailukeskuksen ympärille osoitetulla noin 450 neliökilometrin laajuisella matkailun ydinalueella (rm-1) ja rajoitettiin kaivoslain mukaista toimintaa ydinaluetta ympäröivällä matkailu- ja virkistyspalvelujen alueella (vr-1). Ydinalueella sijaitsi kaivospiirejä. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kaivoslain sallimaa toimintaa kieltävää määräystä voitu asettaa kaivosoikeuksien piiriin kuuluvalle alueelle. Jos kaivostoiminnalle tietyllä alueella ei ole kaavan sisältövaatimukset (esimerkiksi luonnonarvot tai muu merkittävä maankäyttö), tehdyt selvitykset, vaikutusten arvioinnit ja alueen erityispiirteet huomioon ottaen edellytyksiä, kaavaratkaisussa voidaan päätyä johtopäätökseen, että kaavoituksellisia edellytyksiä tietyn alueen osoittamiselle kaivostoimintaan ei ole. Kaavaratkaisu ei perustunut kaivostoiminnan harjoittamisen edellytysten osalta MRL 9 :ssä tarkoitettuihin selvityksiin, ja se aiheutti valittajalle MRL 39 :n 4 momentissa tarkoitettua haittaa. HAO kumosi valtuuston päätöksen osittain. (Pohjois-Suomen hallinto-oikeus nro 18/0114/1, ei lainvoimainen) PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaavasta tehtiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 12 valitusta. Ne koskivat useita kohde- ja aluemerkintöjä eri kuntien alueilla, muun muassa Sulkavuoren keskuspuhdistamoa Tampereella, Pirkkalan Partolan KM-aluetta ja Virtain Äijännevan-Kummunmäen tuulivoima-aluetta. Hallinto-oikeus hyväksyi Liikenneviraston, Pälkäneen kunnan ja kahden yksityishenkilön valitukset osittain ja kumosi maakuntakaavan seuraavilta osin: Tampereen järjestelyratapihalle (LM) osoitettu toissijainen käyttötarkoitusmerkintä (taajamatoimintojen tai keskustatoimintojen alue), Oriveden asemanseudulle osoitettu puuterminaali (Pt) sekä Pälkäneelle osoitettu kehittämisperiaatemerkintä teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue siltä osin kuin merkinnän rajauksen sisäpuolelle jää työpaikka-alue ja taajamatoimintojen alue. Hallinto-oikeus katsoi lisäksi muun muassa, että maakuntakaavaa laadittaessa on ollut riittävät perusteet osoittaa Lempäälään aluevaraus uutta järjestelyratapiha-aluetta varten läntisen ratayhteyden varteen tulevien maankäyttötarpeiden vaihtoehtojen mahdollistamiseksi. (Hämeenlinnan hallinto-oikeus nro 18/0191/2, ei lainvoimainen) ASEMAKAAVA - SELVITYSTEN RIITTÄVYYS - TORNITALO UUDEN HAVUSELLUTEHTAAN YMPARISTÖ- JA VESITALOUSLUPA Vaasan hallinto-oikeus antoi 2I.9. päätöksen Kuopioon rakennettavan uuden havusellutehtaan lupa-asiassa ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla. Muutoksenhakijoina oli yksityishenkilöitä sekä luonnonsuojelu- ja asukasyhdistyksiä ja tiekuntia. Valituksia oli yhteensä 24 kappaletta. Keskeisimmät ratkaistavat kysymykset koskivat tehtaan jätevesien ja lämpimien jäähdytysvesien vaikutuksia Kallaveteen ja Kallavedestä otettavan raakaveden laatuun, vesipuitedirektiivin soveltamista asiassa sekä tehtaan melu- ja ilmapäästöjä. (Vaasan hallinto-oikeus nro 18/0222/2, ei lainvoimainen) Kysymys oli Turun keskusta-alueella Mikaelin kirkon läheisyydessä sijaitsevan korttelin kolmea tonttia koskevasta asemakaavamuutoksesta, jolla osoitettiin muun muassa rakennusoikeus 16-kerroksiselle asuinrakennukselle. Päätöksestä valittivat seurakuntayhtymä ja kolme asunto-osakeyhtiötä. Hallinto-oikeus totesi, että alueeseen kiistatta liittyy erityisiä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Lähtökohtaisesti tällaisella suppea-alaisella kaavamuutoksella ei voida ratkaista ympäröivän rakennuskannan rakentamiskorkeudesta selvästi poikkeavan korkean rakentamisen edellytyksiä ilman laajempaa aluetta koskevaa selvitystä. Kaavamuutoksen perusteena olevat selvitykset tai kaavan vaikutusarviot eivät kaavassa osoitetun korkean rakentamisen osalta olleet riittäviä osoittamaan, että kaavamuutoksella on luotu edellytykset asemakaavan sisältövaatimuksiin kuuluville viihtyisälle elinympäristölle sekä rakennetun ympäristön vaalimiselle. Kaavapäätös kumottiin lainvastaisena. (Turun hallinto-oikeus nro 18/0331/1, lainvoimainen) KUNTAYHTYMÄN ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carean) alijäämän kattamista koskevassa hallintoriita-asiassa hallinto-oikeus ratkaisi Kouvolan kaupungin vaatimuksen palvelujen käyttöön perustuvan jakoperusteen vahvistamisesta. Yhtymäkokous on ollut perussopimuksen määräyksen perusteella toimivaltainen päättämään tilikausittain tuloksen käsittelyn yhteydessä mahdollisen alijäämän tai sen osan kattamisesta jäsenkunnilta. Perussopimuksessa ei sen sijaan ole määräyksiä aikaisemmin kertyneiden alijäämien kattamisesta jälkikäteen tai vastuunjaosta tällaisessa tilanteessa. Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen palvelujen käyttöön perustuvan jakoperusteen vahvistamisesta perussopimukseen eli julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuen. (Itä-Suomen hallinto-oikeus nro 18/0159/4, lainvoimainen) VIRTUAALIVALUUTTOJEN VAIHTAMISEN VEROTUS Virtuaalivaluutta on omaisuutta, jolla on varallisuusarvoa ja jonka omistusoikeus on mahdollista luovuttaa. Virtuaalivaluutan vaihtamisesta toiseen virtuaalivaluuttaan johtuvat arvonnousut tulevat verovelvollisen vallintaan vaihtohetkellä, jolloin hänen on mahdollista käyttää saamansa arvonnousu esimerkiksi uusiin virtuaalivaluuttavaihtoihin tai ottaa voitot muutoin käyttöönsä. Verohallinnon verovuodelle antamaa ennakkoratkaisua muutettiin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta, ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttiin, että käytettäessä vastikkeellisesti hankittua virtuaalivaluuttaa toisen virtuaalivaluutan hankkimiseen, käytetyn virtuaalivaluutan arvonnousu on pääomatuloa, johon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä. (Helsingin hallinto-oikeus 6.7. nro 18/0426/3, Finlex, lainvoimainen) 12 12

15 VAKUUTUSOIKEUS Kuva 7 Vakuutusoikeuden asiamäärät vuosina Vakuutusoikeus on pääsääntöisesti ylin muutoksenhakuelin toimeentuloturva-asioissa. Vakuutusoikeuden päätöksestä on mahdollista tehdä vain ylimääräinen muutoksenhaku menettelyvirheperusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Vakuutusoikeus käsittelee pääasiassa viidestä muutoksenhakulautakunnasta saapuneita valituksia. Muutoksenhakulautakunnat ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta. Vuoden alusta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistyivät sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika laski edellisvuodesta noin kaksi kuukautta ollen nyt 9,7 kuukautta. Vakuutusoikeuden ratkaisemat asiat koskevat lähes poikkeuksetta yksittäisen kansalaisen toimeentuloa, joten käsittelyajan tulisi edelleen olla lyhyempi. Vakuutusoikeuden toimintaa on kehitetty sisäisin toimenpitein ja lisäksi tuomioistuimeen on kohdennettu määräaikaisia tuomareita, josta johtuen käsittelyaikoja on saatu lyhennettyä. Vakuutusoikeuslain muutos tuli voimaan lukien. Muutoksen yhtenä tavoitteena on tehostaa ratkaisutoimintaa. Ratkaistujen asioiden määrä väheni 10 prosentilla ja vireillä olevien asioiden yhdeksällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vanhojen, yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna hieman ollen 301 asiaa. Vakuutusoikeuden toimintamenot olivat noin 7,9 milj. euroa. Vakuutusoikeuden toiminnallinen tehokkuus jäi hieman asetetuista tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteista, mutta keskimääräiselle käsittelyajalle asetettu tavoite alittui. TYÖTTÖMYYSTURVA KARENSSI PÄTEVÄ SYY Henkilö oli ottanut vastaan työn työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Hänen työsopimuksensa oli irtisanottu luvattomien poissaolojen vuoksi työsuhteen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana eli tilanteessa, jolloin hänellä itsellään olisi ollut oikeus erota työstään ilman mitään erityistä syytä. Vakuutusoikeus katsoi, että vaikka työttömyysturvalain sovellettavan säännöksen sanamuoto koskeekin vain työstä eroamista, siitä ilmenevää periaatetta voidaan soveltaa myös silloin, kun työnantaja on säännöksessä kuvatuissa olosuhteissa irtisanonut työsopimuksen. Tähän nähden henkilön työsuhteen päättämisen oli katsottava johtuneen työttömyysturvalaissa tarkoitetusta pätevästä syystä, eikä hänelle siten olisi tullut asettaa korvauksetonta määräaikaa. Äänestysratkaisu 4 1. (vakuutusoikeus dnro 1139/2017) 13 13

16 MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus käsittelee asiat, jotka on säädetty sen toimivaltaan kuuluviksi laissa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa tai muussa laissa. Asiamäärä on merkittävästi kasvanut markkinaoikeuden toiminnan käynnistämisvuodesta Pääsyy lisäykseen on hankinta-asioiden kasvu sekä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta siirretyt teollis- ja tekijänoikeudelliset (IPR) asiat. Vuonna 2015 asiamäärä kuitenkin väheni ja vähennystä oli edelleen vuonna 2016 ja 2017 ja samoin myös vuonna. Vuonna markkinaoikeuteen saapui 31 prosenttia edellisvuotta vähemmän asioita. Markkinaoikeus ratkaisi asioita 22 prosenttia edellisvuotta vähemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin niitä saapui. Vireillä olevien asioiden määrä väheni 17 prosenttia. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,8 kuukautta. Ratkaistuista asioista 65 prosenttia koski julkisia hankintoja ja 30 prosenttia IPR-asioita. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,8 kuukautta. IPR-asioita saapui 113 asiaa ja niistä ratkaistiin 184 kappaletta. Käsittelyaika näissä asioissa oli 11,2 kuukautta. Hankinta-asiat käsiteltiin keskimäärin 7,5 kuukaudessa, kilpailunrajoitusasiat 10,9 kuukaudessa ja kuluttajansuojalain mukainen asia 9,7 kuukaudessa. Markkinaoikeuden toimintamenot olivat noin 3,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kuva 8 Markkinaoikeuden asiamäärät vuosina SÄHKÖMARKKINA-ASIA Asiassa oli arvioitavana, onko Energiavirasto menetellyt tehoreservilain säännösten mukaisesti sekä tasapuolisesti ja syrjimättömästi avoimuuden periaatetta kunnioittaen hylätessään valittajan tarjouksen ja hyväksyessään tarjouksen, joka on koskenut osuutta osuusvoimalaitoksesta. Valittajan tarjoamassa lauhdetuotantoyksikössä ei ollut omaa höyrykattilaa eikä generaattoria, vaan tarjottu laitos toimii hyödyntämällä muussa tuotantokäytössä olevan lämpövoimalaitoksen kattilaa ja generaattoria. Myös tarjotun laitoksen lauhdeturbiinin toiminta oli kytköksissä lämpövoimalaitoksen toimintaan kuuluvaan vastapaineturbiiniin, koska lauhdeturbiinin tarvitsema energia syötetään vastapaineturbiinin lohkon kautta. Markkinaoikeus katsoi, että Energiavirasto on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, ettei valittajan tarjous ole täyttänyt voimalaitoksen erillisyyteen liittyviä vaatimuksia. Energiavirasto ei siten ollut menetellyt virheellisesti hylätessään valittajan tarjouksen. Osuusvoimalaitoksen osalta teknillinen erillisyys muuhun tuotantoon nähden tulee arvioida koko osuusvoimalaitoksen näkökulmasta eli riittävänä on pidettävä sitä, että osuusvoimalaitoksessa on sähköntuotannon komponentit ja että osuusvoimalaitososuuden haltija voi määrätä omasta osuudestaan voimalaitoksesta ja sen kokonaistuotannosta itsenäisesti. Muu tulkinta tekisi osuusvoimalaitoksen osuuden tarjoamisesta mahdotonta. Markkinaoikeus katsoi, ettei Energiavirasto ollut menetellyt syrjivällä tai epätasapuolisella tavalla hyväksyessään osuutta osuusvoimalaitoksesta koskevan tarjouksen tehoreservin hankinnassa. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen. (markkinaoikeus:240/18, 20.4., 2017/210, ei lainvoimaninen) 14

17 AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN Ahvenanmaan hallintotuomioistuin toimii yleisenä alueellisena hallintotuomioistuimena Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Vuoden alussa Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa oli vireillä 78 asiaa. Vuoden aikana saapui 109 asiaa ja ratkaistiin 65 asiaa. Tuloksellisuutta rasitti vakinaisen hallintotuomarin vaihtuminen. Vireillä vuoden lopussa oli 123 asiaa. Ratkaisut jakaantuivat asiaryhmittäin seuraavasti: työvoima-asiat 13, sosiaali- ja terveydenhuolto 16, veroasiat 2, maankäyttö ja rakentaminen 5, ulkomaalaisasiat 8, ympäristöasiat 5 ja muissa asiaryhmissä 16. Lastensuojeluasioissa oli eniten kasvua, näitä tuli vireille vuoden aikana 6. Ulkomaalaisasioissa pidettiin kaksi suullista käsittelyä. Keskimääräinen käsittelyaika oli 10,4 kuukautta. YMPÄRISTÖLUPA, KOMPOSTOINTITOIMINTA Ahvenanmaan hallintotuomioistuin ratkaisi kaksi valitusta maakunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisen kompostointitoiminnalle myöntämistä ympäristöluvista. Tuomioistuin katsoi ratkaisuissaan, että ympäristö lupapäätökset olivat puutteellisia, osin toimintaa koskevien tietojen osalta, osin lupaehtojen osalta. Tuomioistuin kumosi molemmat lupapäätökset ja palautti asiat lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. (Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 28.2., nrot 8/ ja 9/, lainvoimaiset) 15

18 TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA TOIMINNAN Toiminnan tunnuslukuja TUNNUSLUKUJA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS 1 Taulukko 1. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Toteutunut 2016 Toteutunut 2017 Talousarvioesitys tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Toteutunut Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulossopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -6 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % -11 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) Tuottavuus (ratk./htv) % 4 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) % -5 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 9,7 6,7 7,0 11,0 7,0 0-4,0 Taulukko 2. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut HALLINTO-OIKEUDET Toteutunut 2016 Toteutunut 2017 Talousarvioesitys tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Toteutunut Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulossopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -15 % Vireillä olevat asiat % Työmäärä (* % Toimintamenot (1000 euroa) % -9 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) Tuottavuus (ratk./htv)* % -11 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia)* % 12 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,0 8,1 7,0 8,2 9,6 2 1,4 Taulukko 3. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut VAKUUTUSOIKEUS Toteutunut 2016 Toteutunut 2017 Talousarvioesitys tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Toteutunut Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulossopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -17 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % -4 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) Tuottavuus (ratk./htv) % -13 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) % 15 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,7 11,8 11,0 10,0 9,7-2 -0,3 Taulukko 4. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut MARKKINAOIKEUS Toteutunut 2016 Toteutunut 2017 Talousarvioesitys tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Toteutunut Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulossopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -38 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % -7 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) Tuottavuus (ratk./htv) % -36 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) % 49 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,6 8,6 6,0 7,0 8,8 0 1,8 *) Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero 1 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 16

19 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN HENKILÖSTÖ Taulukko 5. Henkilökunnan määrä ja rakenne hallintotuomioistuimissa 2007 toteutunut 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 toteutunut 2011 toteutunut 2012 toteutunut 2013 toteutunut 2014 toteutunut 2015 toteutunut 2016 toteutunut 2017 toteutunut toteutunut Muutos tot. -17 Muutos, HALLINTOTUOMIOISTUIMET Korkein hallinto-oikeus * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Hallinto-oikeudet * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Vakuutusoikeus * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Markkinaoikeus * tuomarit * valmistelijat * muu henkilöstö Yhteensä HALLINTOTUOMIOISTUIMET YHTEENSÄ * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä

20 HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA Taulukko 6. Helsingin hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 7. Turun hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TURUN HALLINTO-OIKEUS Arvio/tavoite Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % 18 % Ratkaistut asiat % 25 % Vireillä olevat asiat % 98 % Työmäärä(* % 33 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % -58 % Ratkaistut asiat % -27 % Vireillä olevat asiat % -59 % Työmäärä(* % -19 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset 3 3 Henkilöstömäärä (htv) 204,3 202,1 241,0 202,2-38,8-1 % Toimintamenomääräraha (euroa) % -3 % Keskim.käsittelyaika (kk) 7,2 7,9 8,0 9,2 1,2 2,0 TALOUDELLISUUS ( /työmäärä) % 19 % TUOTTAVUUS (työmäärä/htv) % -18 % Henkilöstömäärä (htv) 45,8 58,5 66,3 66,8 0,5 46 % Toimintamenomääräraha (euroa) % 33 % Keskim.käsittelyaika (kk) 6,1 7,6 6,5 9,4 2,9 3,3 TALOUDELLISUUS ( /työmäärä) % 0 % TUOTTAVUUS (työmäärä/htv) % -8 % Taulukko 9. Itä-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 10. Vaasan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut VAASAN HALLINTO-OIKEUS Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % -7 % Ratkaistut asiat % -17 % Vireillä olevat asiat % 1 % Työmäärä(* % -27 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Tarkastukset (VL ja YSL) Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % 15 % Ratkaistut asiat % 10 % Vireillä olevat asiat % 71 % Työmäärä(* % 30 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Henkilöstömäärä (htv) 54,3 62,5 77,8 73,9-3,9 36 % Toimintamenomääräraha (euroa) % 25 % Keskim.käsittelyaika (kk) 7,4 6,4 6,5 8,6 2,1 1,1 TALOUDELLISUUS ( /työmäärä) % -4 % TUOTTAVUUS (työmäärä/htv) % -5 % Henkilöstömäärä (htv) 74,7 74,3 75,3 74,5-0,8 0 % Toimintamenomääräraha (euroa) % -3 % Keskim.käsittelyaika (kk) 11,2 11,4 10,0 12,2 2,2 1,0 TALOUDELLISUUS ( /työmäärä) % 34 % TUOTTAVUUS (työmäärä/htv) % -27 % Taulukko 8. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Arvio/tavoite 1 Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % 0 % Ratkaistut asiat % -15 % Vireillä olevat asiat % 2 % Työmäärä(* % -12 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Henkilöstömäärä (htv) 64,6 61,6 63,8 60,9-2,8-6 % Toimintamenomääräraha (euroa) % -5 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,3 7,8 7,5 8,1 0,6-0,2 TALOUDELLISUUS ( /työmäärä) % 8 % TUOTTAVUUS (työmäärä/htv) % -7 % Taulukko 11. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % 20 % Ratkaistut asiat % 32 % Vireillä olevat asiat % 62 % Työmäärä(* % 49 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset 2 4 Henkilöstömäärä (htv) 43,9 60,5 74,8 74,2-0,6 69 % Toimintamenomääräraha (euroa) % 60 % Keskim.käsittelyaika (kk) 11,3 9,6 12,0 12,6 0,6 1,2 TALOUDELLISUUS ( /työmäärä) % 7 % TUOTTAVUUS (työmäärä/htv) % -12 % 18

21 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAMENOT 2012 Taulukko 12. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2012 Hallintotuomioistuimet yhteensä 2012 Muutos Muutos Muutos Toteutuneet toimintamenot (1000 euroa) 2015 Muutos Muutos Muutos Muutos Palkat % % % % 83 % % 83 % % 84 % % 84 % Toimitilavuokrat % % % % 11 % % 9 % % 9 % % 9 % Muut menot % % % % 6 % % 8 % % 7 % % 7 % Yhteensä % % % % 100 % % 100 % % 100 % % 100 % Korkein hallinto-oikeus Palkat % % % % 79 % % 81 % % 81 % % 81 % Toimitilavuokrat % % % % 12 % % 10 % % 9 % % 9 % Muut menot % % % % 9 % % 10 % % 10 % % 11 % Yhteensä % % % % 100 % % 100 % % 100 % % 100 % Hallinto-oikeudet Palkat % % % % 84 % % 84 % % 84 % % 85 % Toimitilavuokrat % % % % 10 % % 9 % % 9 % % 8 % Muut menot % % % % 6 % % 7 % % 7 % % 6 % Yhteensä % % % % 100 % % 100 % % 100 % % 100 % Vakuutusoikeus Palkat % % % % 85 % % 86 % % 86 % % 86 % Toimitilavuokrat % % % % 10 % % 9 % % 8 % % 9 % Muut menot % % % % 5 % % 5 % % 5 % % 5 % Yhteensä % % % % 100 % % 100 % % 100 % % 100 % Markkinaoikeus Palkat % % % % 80 % % 82 % % 82 % % 82 % Toimitilavuokrat % % % % 14 % % 11 % % 11 % % 11 % Muut menot % % % % 6 % % 7 % % 8 % % 7 % Yhteensä % % % % 100 % % 100 % % 100 % % 100 % 19

22 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEYSTIEDOT FINLEX - TUOMIOISTUINTEN JULKAISTUT RATKAISUT KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Fabianinkatu 15 PL Helsinki Puhelin Telekopio Sähköposti korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi VAKUUTUSOIKEUS Ratapihantie 9 PL Helsinki Puhelin Telekopio Sähköposti vakuutusoikeus(at)oikeus.fi MARKKINAOIKEUS Radanrakentajantie Helsinki Puhelin Telekopio Sähköposti markkinaoikeus(at)oikeus.fi AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN Torggatan 16 A PB Mariehamn Puhelin Telekopio Sähköposti aland.fd(at)om.fi HALLINTO-OIKEUDET HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Radanrakentajantie Helsinki Puhelin Telekopio Sähköposti helsinki.hao(at)oikeus.fi HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Puhelin Telekopio Sähköposti hameenlinna.hao(at)oikeus.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Minna Canthin katu 64 PL Kuopio Puhelin Telekopio Sähköposti ita-suomi.hao(at)oikeus.fi POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Isokatu 4, 3. krs PL Oulu Puhelin Telekopio Sähköposti pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi TURUN HALLINTO-OIKEUS Sairashuoneenkatu 2-4 PL Turku Puhelin Telekopio Sähköposti turku.hao(at)oikeus.fi VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao(at)oikeus.fi 20

23 Valokuvat Risto Silvola (s. 3,4 ja 5)

24