KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Sivu 19 (40) Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Sivu 19 (40) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Varis Antti - Laaksonen Vappu, 1. vpj. x Hänninen Seija - Poikolainen Virpi, 2. vpj. x Jäntti Nina - Hytölä Matti - Huhtanen Sara - Kytölä Pentti x Kakko Matti - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Väisänen Simo x Manninen Timo - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Oittinen Heikki x Valtuuston II vpj. Hämäläinen Mauri x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Levänen Kari, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t 8-19 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Antti Mehto Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Mirja Minkkisen ja Simo Väisäsen. Tarkastusaika Konnevedellä Mirja Minkkinen Simo Väisänen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus KONNEKULJETUS OY:N JA KONNEVEDEN KUNNAN VÄLISEN VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Kh Esityslistan liite 6 Konneveden kunta vuokrasi päivätyllä vuokrasopimuksella Mika Liimataiselle noin 60 neliömetrin suuruisen toimitilan osoitteessa Kauppatie 42 sijaitsevasta teollisuushallista. Toimitila on vanhan osan autotalli. Mika Liimatainen haluaisi siirtää vuokrasopimuksen Konnekuljetus Oy:n nimiin. Konneveden kunnan ja Konnekuljetuksen välinen vuokrasopimusluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen vuokrasopimuksen Konneveden kunnan puolesta. Kh. 8 Toimintakeskus on niin huonossa kunnossa, että rakennus pitää joko perusteellisesti remontoida tai rakentaa kokonaan uusi toimintakeskus. Kolmas vaihtoehto on siirtää toiminta toiseen, jo olemassa olevaan rakennukseen. Sosiaali- ja terveystoimen, ympäristötoimen ja keskushallinnon edustajat ovat selvittäneet, onko toimintakeskuksen toiminta mahdollista siirtää Teletaloon. Siirto on mahdollinen, mikäli kunta saa käyttöönsä Konnekuljetus Oy:lle ja Hankasalmen kansalaisopistolle vuokraamansa toimitilat. Kunnanhallitus päättää irtisanoa Konnekuljetus Oy:n ja Konneveden kunnan välisen vuokrasopimuksen lukien.

3 Kunnanhallitus

4 Kunnanhallitus HANKASALMEN KANSALAISOPISTON JA KONNEVEDEN KUNNAN VÄLISEN VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Kh Esityslistan liite 6 Hankasalmen kansalaisopisto haluaisi vuokrata kunnalta noin 80 neliömetrin suuruisen toimitilan osoitteessa Kauppatie 42 sijaitsevasta teollisuushallista. Toimitila on vanhan osan tuotantotila. Konneveden kunnan ja Hankasalmen kansalaisopiston välinen vuokrasopimusluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen vuokrasopimuksen Konneveden kunnan puolesta. Kh. 9 Toimintakeskus on niin huonossa kunnossa, että rakennus pitää joko perusteellisesti remontoida tai rakentaa kokonaan uusi toimintakeskus. Kolmas vaihtoehto on siirtää toiminta toiseen, jo olemassa olevaan rakennukseen. Sosiaali- ja terveystoimen, ympäristötoimen ja keskushallinnon edustajat ovat selvittäneet, onko toimintakeskuksen toiminta mahdollista siirtää Teletaloon. Siirto on mahdollinen, mikäli kunta saa käyttöönsä Konnekuljetus Oy:lle ja Hankasalmen kansalaisopistolle vuokraamansa toimitilat. Kunnanhallitus päättää irtisanoa Hankasalmen kansalaisopiston ja Konneveden kunnan välisen vuokrasopimuksen lukien.

5 Kunnanhallitus MAASEUTUKEHITYS OHJELMAAN OSALLISTUMINEN Kh. 10 Maaseutukehitys ry. on toiminut paikallisena toiminta- eli leaderryhmänä jo kolmella ohjelmakaudella vuodesta 1997 alkaen. Toiminta on keskittynyt maaseudun yhdistystoimijoiden pienimuotoisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen ja viimeisimmällä kaudella myös pienten yrityshankkeiden rahoittamiseen. Rahoituksen ohella yhdistys aktivoi, ohjaa ja neuvoo hakijoita. Hanketoimijoilta saadun palautteen mukaan toiminta on ollut onnistunutta, ja rahoitukselle on ollut suuri tarve. Kuntien lisäksi Maaseutukehityksen toiminta-alueella ei ole muita vastaavia yleishyödyllistä toimintaa rahoittavia ja hankeprosessissa hakijaa ohjaavia tahoja. Tänä vuonna alkavalla EU:n ohjelmakaudella ( ) Manner- Suomen maaseutuohjelmasta osoitettaneen 250 miljoonaa euroa Suomen 55 leader-ryhmälle. Maaseutukehityksen osuudeksi tästä summasta esitetään noin 5,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta euroa on kuntarahaa, jonka vastineeksi saadaan 1,512 miljoonaa euroa EU-rahaa ja 1,368 miljoonaa euroa valtion rahaa. Loppuosa eli 1,9 miljoonaa euroa on yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Leader-toiminnan lisäksi strategiassa on varauduttu osallistumaan neljän leader-ryhmän alueella toteutettavaan Sisä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelmaan, jonka kokonaisrahoitus on 1,32 miljoonaa euroa. Tästä kuntien osuus on 9 %. Kehittämisohjelman kuntaosuus Maaseutukehityksen toiminta-alueella on yhteensä euroa. Uuden ohjelmakauden arvioitu kuntarahatarve sekä leader-toiminnalle että Sisä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelmaan on siis yhteensä euroa. Summa on jokseenkin sama kuin kauden leader-toiminnan kuntaosuus. Kuntien osuudet jaetaan asukaslukujen suhteessa. Konneveden kunnan osuus koko ohjelmakaudella leader-toiminnasta on euroa ja kehittämisohjelmasta euroa. Yhteensä nämä ovat euroa eli ,20 euroa vuodessa. Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta osallistuu Maaseutukehitys ohjelmaan. Samalla kunta sitoutuu maksamaan ohjelmakauden leader-toiminnan ja Sisä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelman kuntarahoitusosuudet.

6 Kunnanhallitus

7 Kunnanhallitus LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Kh. 11 Esityslistan liite 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa se on todennut uudistuksen pääperiaatteet. Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Valmisteluryhmä on laatinut raportin toimeksiannon mukaisesti hallituksen esityksen muotoon. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa lakiesityksestä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön internet-osoitteesta Valmisteluryhmän laatimaa ehdotusta hallituksen esitykseksi on täydennetty lisäämällä siihen sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiesvalmisteluna laaditut yleisperustelujen jaksot 4 6 (mm. vaikutusarviointi) ja yksityiskohtaisten perustelujen jaksot 2 4 (mm. suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys). Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Va. sosiaalijohtajan lausuntoehdotus on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää antaa sosiaali- ja terveysministeriölle va. sosiaalijohtajan lausuntoehdotuksen mukaisen lausunnon.

8 Kunnanhallitus SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI, KESKUSHALLINNON VASTUUHENKILÖN NIMEÄMINEN SUUNNITELMATYÖRYHMÄÄN Sos.- ja terv.ltk. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) on tullut voimaan Kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä sekä tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön tukemiseksi, palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, palvelujen riittävyyttä ja laatua, palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, määriteltävä tavoitteet toimenpiteille ja arvioitava tarvittavat voimavarat ja vastuutahot tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelma on esitettävä valtuustolle syksyllä Osastopäällikön ehdotus: Konneveden kunta aloittaa suunnitelman laatimisen. Suunnitelman vastuuhenkilönä toimii vanhuspalvelujen ohjaaja Eija Alhonen. Eri hallintokuntia ja seututerveyskeskusta pyydetään nimeämään vastuuhenkilö suunnitelmatyöryhmään. : Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ymp.ltk Teknisen johtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää nimetä vastuuhenkilöksi teknisen johtajan em. suunnitelmatyöryhmään. : Hyväksyttiin.

9 Kunnanhallitus Siv.ltk Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta päättää nimetä sivistystoimenjohtajan vastuuhenkilöksi suunnitelmatyöryhmään. : Hyväksyttiin Kh. 12 Kunnanhallitus päättää nimetä suunnitelmatyöryhmään keskushallinnon edustajaksi kunnansihteerin.

10 Kunnanhallitus SIIKANIEMEN ASEMAKAAVA Kh Esityslistan liite 6 Esityslistan liitteenä on Siikaniemen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunnanhallitus päättää käynnistää asemakaavan laatimisen Siikaniemen alueelle. Samalla kunnanhallitus päättää asettaa Siikaniemen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville ajaksi Kh Esityslistan liitteet 4-6 Siikaniemen asemakaavaluonnos, kaavamerkinnät ja määräykset sekä kaavaselostus ovat esityslistan liitteinä. Kunnanhallitus päättää asettaa Siikaniemen asemakaavan valmisteluaineiston yleisesti nähtäville ajaksi

11 Kunnanhallitus Kh. 13 Esityslistan liitteet 2-4 Siikaniemen asemakaavaehdotus kaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus ja alueraportti ovat esityslistan liitteinä. Kunnanhallitus päättää asettaa Siikaniemen asemakaavaehdotuksen yleisesti nähtäville ajaksi Samalla kunnanhallitus päättää pyytää ehdotuksesta lausunnon Keski- Suomen liitolta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Keski-Suomen museolta.

12 Kunnanhallitus LAUSUNTO KEITELEEN, PIELAVEDEN, TERVON JA VESANNON HAKEMUKSESTA SELVITYSPERUSTEIDEN OSOITTAMASTA SELVITYSALUEESTA POIKKEAMISEEN Kh. 14 Kuntarakennelaissa (1698/2009) säädetään kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysalueesta poikkeamisesta sekä päätöksenteosta selvitysalueesta poikkeamisessa. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä lain 4 c-4 f :ssä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Poikkeamismahdollisuuden tarkoituksena on ottaa huomioon Suomen alueiden erilaisuus selvitysperusteita sovellettaessa. Selvitysalueesta poikkeaminen merkitsee lain 4 b :ssä säädetyn selvitysvelvollisuuden täyttävän selvityksen tekemistä selvitysperusteista poikkeavalla alueella. Itse selvitysvelvollisuudesta ei ole mahdollista poiketa. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamisen edellytyksenä on, että selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoittamasta alueesta. Poikkeaminen on vastoin alueen etua silloin, kun se estää alueen muita kuntia muodostamasta toiminnallisia ja alueellisesti ehyitä selvitysalueita. Keiteleen kunta, Pielaveden kunta, Tervon kunta ja Vesannon kunta ovat hakeneet valtiovarainministeriöltä poikkeamista selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Selvitysalueella on yhteensä asukasta. Ministeriön tulee lain 4 i :n 3 momentin mukaisesti ennen poikkeamista koskevan päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskee. Tällöin ministeriö kuulee myös poikkeamista hakeneen alueen ympäryskuntia, jotta ministeriö voi arvioida, onko kuntarakennelain edellytykset täyttävän suuremman selvitysalueen muodostaminen mahdollista. Selvitysalueille, joiden laajentaminen ei ympäryskuntien tekemien päätösten ja kuntien toiminnallisen suuntautumisen mukaan ole mahdollista, ministeriö voi myöntää poikkeuksen, jos kuntarakennelain mukaiset muut poikkeamisen edellytykset täyttyvät.

13 Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö pyytää Konneveden kunnan lausuntoa siitä, haluaako se tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kanssa. Tarvittaessa valtiovarainministeriö järjestää tilannetta koskevan neuvottelun alueen kuntien kanssa. Kunnanhallitus päättää ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Konneveden kunta ei halua tehdä kuntarakennelain mukaista selvitystä yhdessä Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kanssa.

14 Kunnanhallitus LAUSUNTO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKOEHDOTUKSESTA Kh. 15 Esityslistan liite 5 Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulleen poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Aluejakopäätöksessä on tarkoitus asettaa määräaika yhteistoiminnan ehtojen sopimiseksi siten, että uudet pelastustoimen alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee joko omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain (365/1995) 79 :n 1 momentin mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Aluejaon muuttamisen yhteydessä valtioneuvosto asettaa määräajan voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Jos kunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvoston asettamassa määräajassa, valtioneuvosto päättää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös on voimassa, kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisäasiainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa pelastustoimen aluejakoehdotuksesta. Ministeriö pyytää ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen? 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Sisäasiainministeriön muistio on esityslistan liitteenä.

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää antaa sisäasiainministeriölle pelastustoimen aluejakoehdotuksesta seuraavan lausunnon. Konneveden kunnan mielestä ehdotettu aluejako ei ole Keski-Suomen osalta toimiva. Pelastuslaitos on ensihoidon ja vasteen osalta tiiviissä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERVA) ja hätäkeskuksien kanssa. Ministeriön ehdottama Sisä-Suomen pelastuslaitosalue sijoittuisi kahdelle eri ERVA-alueelle (Tampereen yliopistollisen sairaala ja Kuopion yliopistollisen sairaala) ja kahdelle eri hätäkeskusalueelle (Pohjanmaan ja Keski-Suomen sekä Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalue). Uudistus jatkaisi maakunnallisten toimintojen pirstaloitumista. Viranomaisyhteistyö muun muassa kuntien ja pelastuslaitoksen välillä on tällä hetkellä Keski-Suomessa erittäin hyvällä tasolla. Johdon etääntyminen voi heikentää paikallisella tasolla tapahtuvaa yhteistyötä. Ehdotetuilla suuralueilla vaarana on valmiuden ja varautumisen heikkeneminen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat etsivät säästöjä kaikista toiminnoistaan. Myös nykyisten pelastuslaitosten toimintaa on mahdollista tehostaa ja saada sitä kautta kuntien kaipaamia kustannussäästöjä. Säästöjen aikaansaaminen ei siten välttämättä vaadi suuralueiden luomista. Paras vaihtoehto tässä vaiheessa olisi, että Keski-Suomen pelastuslaitos säilyisi itsenäisenä. Aluemuutoksissa tulee joka tapauksessa ottaa huomioon mahdolliset tulevat rakennemuutokset, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus.

16 Kunnanhallitus TYÖVÄYLÄ-HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN Laukaan kunnan vapaa-ajan lautakunta Keski-Suomen ELY-keskus ilmoittaa haettavaksi työllisyyspolittiset avustukset vuodelle Esityksiä avustettavasta hanketoiminnasta voi toimittaa koko Keski-Suomen alueelta. Työllisyyspolittista avustusta myönnetään enintään 5-7 uudelle hankkeelle. Työllisyyspolittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Avustuksella rahoitettavan toiminnan tulee parantaa työttömien työnhakijoiden yleisiä työmarkkinavalmiuksia, ammattitaitoa ja osaamista ja näin edistää heidän työllistymistään. Erityisesti avustusta tulee käyttää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistämisen edistämiseen mm. työmahdollisuuksien luomiseen välityömarkkinoilla. Avustuksella rahoitettavan toiminnan sisältö voi vaihdella. Avustuksella voidaan tukea toimintaa, jossa kohderyhmälle järjestetään työmahdollisuuksia ja työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja. Avustusta voidaan myöntää työnjohdosta ja ohjauksesta sekä esimerkiksi lyhytkestoisesta työtehtäviin liittyvästä koulutuksesta, kohderyhmän koulutus- ja jatkotyöllistämismahdollisuuksien etsimisestä ja niihin siirtymisen tukemisesta aiheutuviin kustannuksiin. Avustus mahdollistaa yritysyhteistyön (seinätön paja) edelleen sijoittamisen yrityksiin ja työvalmennuksen.toimintaan voi lisäksi sisältyä kohderyhmän työmarkkinavalmiuksia parantavien palvelujen ja toimintamallien kehittämistä. Kunnalle ja kuntayhtymälle avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia ELY-keskuksen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Avustuksella voidaan kattaa toiminnasta vastaavien palkkakulut, lyhytkestoinen henkilöstökoulutus, puhelin-, posti- ja kopiointi- sekä sähköisen viestinnän kulut, kehittämistuloksista ja uusista toimintamalleista tiedottaminen, kirjanpito ja tilintarkastus, ohjausryhmän kokouspalkkio- ja matkakulut sekä kohderyhmälle ostopalveluna hankitut työllistämistä tukevat palvelut. Hakemus tuli jättää mennessä

17 Kunnanhallitus Ehdotus Vapaa-aikatoimenjohtaja Vapaa-ajan lautakunnalle saatetaan tiedoksi, että vapaa-aikatoimi on hakenut työllisyyspolittista avustusta. Vapaa-ajanlautakunta Vapaa-ajanlautakunta merkitsi asian tiedoksi. Kh. 16 Esityslistan liite 6 Laukaan kunta haki Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta työllisyyspoliittista avustusta TyöVäylä-nimiseen hankkeeseen ajalle Ely-keskus myönsi hankkeeseen avustusta euroa vuodelle Avustus on 50 % ely-keskuksen hyväksymistä kustannuksista, joten kuntien maksettavaksi jää euroa. Kuntien edustajat ovat sopineet, että kuntien osuus jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Koska valtion talousarvioissa olevat työllisyysmäärärahat vahvistetaan vuosittain, voi ely-keskus myöntää työllisyyspoliittista avustusta vain kalenterivuodeksi kerrallaan. Avustuspäätöksellä ely-keskus kuitenkin varautuu myöntämään avustusta koko hankkeen ajaksi sillä edellytyksellä, että valtioneuvosto myöntää ja työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa Keski-Suomen ely-keskukselle tarkoitukseen tarvittavat varat. Ely-keskuksen päätöksen mukaan TyöVäylä-hankkeen enimmäiskestoaika on Kohderyhmänä ovat yli 500 päivää työttömänä olleet sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän työllistäminen erilaisiin tehtäviin kunnissa ja työn etsiminen yrityksistä (siirretty työntekijä). Lisäksi tavoitteena on kohderyhmän ammattitaidon ja osaamisen lisääminen, työkyvyn arviointi ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla. Esityslistan liitteenä on Laukaan kunnan tekemiä laskelmia siitä, minkälaisia säästöjä työttömien työllistämien tuo kunnalle.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta osallistuu Laukaan kunnan hallinnoimaan TyöVäylä-nimiseen työllisyyspoliittiseen hankkeeseen. Kunta voi siirtää palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.

19 Kunnanhallitus LAUSUNTO EHDOTUKSESTA LAIKSI ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTOSTA Kh. 17 Esityslistan liite 7 Ympäristöministeriö varaa Konneveden kunnalle tilaisuuden antaa lausuntonsa esityslistan liitteenä olevasta ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee Konneveden ja Rautalammin kuntien alueelle perustettavaa Etelä-Konneveden kansallispuistoa. Ehdotuksen mukaan Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettaisiin valtion omistamille maa-alueille, jotka on merkitty ehdotuksen liitteenä olevaan karttaan. Kansallispuistoon ehdotettavien alueiden rajat on kartalla merkitty punaisella viivalla. Kunnanhallitus päättää antaa ympäristöministeriölle ehdotuksesta laiksi Etelä-Konneveden kansallispuistosta seuraavan lausunnon. Konneveden kunnalla ei ole itse ehdotuksen suhteen huomautettavaa. Ehdotuksen yleisperusteluissa on oikeutetusti nostettu esiin ehdotuksen matkailullinen peruste. Puiston aluetaloudelliset vaikutukset perustuvat nimenomaan matkailun kehittymiseen ja sitä kautta matkailua palvelevan yritystoiminnan monipuolistumiseen ja lisääntymiseen. Konneveden kunta toivoo ehdotuksen mahdollisimman nopeaa käsittelyä, jotta puiston käytön edellyttämää palveluvarustusta voitaisiin ryhtyä viipymättä kohentamaan.

20 Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNNAN PALVELUHINNASTO Kh. 18 Esityslistan liite 8 Esityslistan liitteenä on ehdotus Konneveden kunnan palveluhinnastoksi. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen Konneveden kunnan palveluhinnastoksi.

21 Kunnanhallitus OLAVI VALKOSEN JA EIJA KYTÖJOEN OIKAISUVAATIMUKSET Kh. 19 Esityslistan liitteet 9-11 Olavi Valkosen ja Eija Kytöjoen tekemät oikaisuvaatimukset kunnanhallituksen Häyrylänrannan vuokraamista koskevasta päätöksestä ovat esityslistan liitteinä. Lisäksi esityslistan liitteenä on kunnan tarjouspyyntö. Kunnanhallitus hyväksyy Olavi Valkosen ja Eija Kytöjoen tekemät oikaisuvaatimukset ja valitsee jatkoneuvottelujen pohjaksi Bellamer Oy:n tekemän tarjouksen Asiasta käydyn keskustelun aikana Pentti Kytölä ehdotti, että kunnanhallitus hylkää molemmat oikaisuvaatimukset. Simo Väisänen ja Virpi Poikolainen kannattivat Kytölän ehdotusta. Mirja Minkkinen ehdotti, että kunnanhallitus jättää asian pöydälle ja kuulee asianosaisia. Puheenjohtaja ehdotti neuvottelutaukoa. Kunnanhallitus piti neuvottelutauon kello Kunnanjohtaja muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi: Muutettu päätösehdotus Kunnanhallitus jättää asian pöydälle ja kuulee kirjallisesti Bellamer Oy:tä sekä Seija Korhosta ja Seppo Puttosta ennen seuraavaa kunnanhallituksen kokousta. Mirja Minkkinen veti pois oman ehdotuksensa. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kunnanjohtajan muutetusta päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti kättennostoäänestystä. Ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan muutettua päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pentti Kytölän ehdotusta, äänestävät ei. Kunnanhallitus hyväksyi äänestystavan yksimielisesti.

22 Kunnanhallitus Jaa-äänen antoivat Antti Mehto, Vappu Laaksonen ja Mirja Minkkinen. Ei-äänen antoivat Pentti Kytölä, Virpi Poikolainen ja Simo Väisänen. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksessä on annettu kolme jaa-ääntä ja kolme ei-ääntä. Äänten mentyä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on äänin 3-3 hyväksynyt kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen.