KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2016 Sivu 88 (93) Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2016 Sivu 88 (93) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Varis Antti - Laaksonen Vappu, 1. vpj. x Hänninen Seija - Poikolainen Virpi, 2. vpj. - Mäkäräinen Ritva - Hytölä Matti x Mehto-Hämäläinen Ulla - Kytölä Pentti x Kakko Matti - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Väisänen Simo x Manninen Timo - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Oittinen Heikki x Valtuuston II vpj. Hänninen Mauri - MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jokitalo Juha, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Antti Mehto Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Simo Väisäsen ja Vappu Laaksosen. Tarkastusaika Konnevedellä Simo Väisänen Vappu Laaksonen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus SILMUTSAARI- KIINTEISTÖN ( ) OSTOTARJOUS Valmistelija; kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p Kh. 61 liitteet 1,2,3 Järvi-Suomen Metsätilat Oy markkinoi Etelä-Konnevedellä sijaitsevaa Silmutsaari-tilaa. Tilalla on omaa rantaviivaa yli 2 km, metsämaata noin 22,6 ha, noin 8,0 ha suuruinen luonnonsuojelualue ja kahdeksan loma-asuntorakentamiseen tarkoitettua rantarakennuspaikkaa, joista yhdessä sijaitsee pieni luvun vaihteessa rakennettu 28m 2 mökki. Myytävä kiinteistö sijaitsee Konneveden kunnan elinvoiman kehittämisen kannalta otollisella alueella niin matkailun kuin asumisen näkökulmista tarkasteltaessa. Liitteessä 1 on Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n kohde-esittely, kartat ja kiinteistörekisteriote. Tilan puusto koostuu pääsääntöisesti nuorista kuusentaimikoista ja puustoisista uudistuskypsistä metsistä. Liitteessä 2 on Metsänhoitoyhdistyksen (Juha Leppäsen) tekemä arvio puustosta, jossa on käytetty saarihinnastoa - 5 /m3 tukille ja - 3 /m3 kuitupuulle mantereeseen verrattuna. Arviossa ei ole mukana luonnonsuojelualueen puustoa, ainoastaan maapohja. Keski-Suomen ympäristökeskus on tehnyt päätöksen Silmutsaari- tilalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen perustamisesta. Alue sisältyy Natura verkostoon, valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Etelä-Konneveden rantayleiskaavan suojelualuevaraukseen. Liitteessä 3 olevan päätöksen mukaiset rauhoitusmääräykset koskevat mm. metsänhakkuuta, rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentamista. Ko. tilan hintapyyntö on Kohde myydään tarjousten perusteella. Tarjous on jätettävä klo mennessä. Kunta voi myös harkita etuosto-oikeuden käyttämistä kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa, mikäli etuostolain mukaiset kriteerit täyttyvät. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään Silmutsaarikiinteistöstä ehdollisen tarjouksen.

3 Kunnanhallitus Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

4 Kunnanhallitus LAUSUNTO TUKIALUEKARTAN MUUTOKSESTA Valmistelija; kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p Kh. 62 Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioimassa tarvetta nykyisen tukialuekartan ( ) muutokseen. Tukialueasema määrittelee alueella yritysten investointeihin myönnettävän kehittämisavustuksen enimmäistason. Tukitaso on korkein Itä- ja Pohjois-Suomessa joka muodostaa tukialueen I. Tätä aluetta ei kansallisesti voida muuttaa. Komission aluetukisuuntaviivat mahdollistavat kuitenkin välitarkastelun, joka Suomessa voi koskea ns. kakkostukialueita(tukitaso matalampi kuin tukialueella I mutta korkeampi kuin tukialueella III). Tällä hetkellä tukialueeseen II kuuluvat Salon seutukunta, Äänekosken seutukunta sekä Viitasaaren ja Pihtiputaan kunnat. Keski-Suomesta on tullut esitys, että Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien lisäksi myös muu Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta nostettaisiin tukialueeksi II. Suomesta tukialueeseen II voi kuulua vain reilun asukkaan alue. Salon asemaa tukialueena II ei komission aluetukien suuntaviivojen perusteella voi välitarkastelun yhteydessä muuttaa, koska muutos voi olla enintään 50 % käytettävissä olevasta väestöstä. Näin ollen mikäli koko Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta halutaan korkeamman tukitason alueeksi se tarkoittaa käytännössä sitä että Äänekosken seutukunta muuttuisi tukialueeksi III. Äänekosken kaupungin tukialueaseman muutos tarkoittaisi muutosta myös Konnevedelle, koska tukialueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen alue. Investointiavustusten maksimitukitasot Tukialue I (Itä- ja Pohjois-Suomi) Suuret yritykset 15 % Keskisuuret yritykset 25 % Pienet yritykset 35 % Tukialue II (Salon seutukunta, Äänekosken seutukunta, Viitasaari- Pihtipudas) Suuret yritykset 10 % Keskisuuret yritykset 20 % Pienet yritykset 30 %

5 Kunnanhallitus Tukialue III (Muu Suomi) Suuret yritykset - Keskisuuret yritykset 10 % Pienet yritykset 20 % Keski-Suomen ELY-keskuksen arvio on, että tukialueaseman muutoksesta ei olisi erityistä haittaa Äänekosken kaupungille. Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunta sai lausuntopyynnön klo Vastausaikaa oli yksi (1) vuorokausi. Molempien kuntien vastaus annettiin Ääneseudun Kehitys Oy:n toimesta jossa todetaan seuraavaa; Äänekoski on ollut äkillisen rakennemuutoksen alue, josta elpyminen on parhaillaan käynnissä. Äänekoski on edelleen suurtyöttömyysaluetta (18,6 %, 07/2016) Keski-Suomen sekä erityisesti koko Suomen mittakaavassa, joten on ennenaikaista tehdä muutoksia tukialuekarttaan Ääneseudun osalta. Äänekoskella on käsissään Suomen historian suurin metsäteollisuusinvestointi, jonka sivuvirta- ja välillisinvestointeja voi tehostaa korkeammalla yritystukitasolla. Niiden vaikutus heijastuu taloudellisesti koko Suomeen. Tätä positiivista talousvaikutusta ei pystytä hyödyntämään niin suuressa mittakaavassa, jos aluejakoa mennään muuttamaan. Aluejaon muuttamisella menetetään myös tukiajasta iso osa, koska asian käsittely ottaa oman aikansa, jolloin tukipäätöksiä ei myönnetä kenellekään ja tämän johdosta koko Keski-Suomi on silloin häviäjä. Kunnanjohtajan ehdotus: Konneveden kunta yhtyy Ääneseudun Kehitys Oy:n antamaan lausuntoon ja pitää mahdollista tukialueen muutosta erittäin tappiollisena koko biotalousalueelle. Mahdollinen muutos hidastaa koko biotalousekosysteemin orastavan kasvun vaikuttaen negatiivisesti myös muihin Keski-Suomen seutukuntiin. Mikäli Ääneseutu siirretään alhaisimpaan tukiluokkaan (III-luokka), syntyy pohjoisessa Keski-Suomessa biotalousalueen reunalla tilanne, joka ohjaa yrityksiä Pohjois-Savon puolelle, jossa yritystuet ovat korkeimmassa luokassa (I-luokka). Mikäli muutoksia tehdään, tulee ne tehdä siten, että Konneveden kunta kuuluu edelleen ( asukkaan) II-tukialueeseen. Tällä järjestelyllä luodaan yrityksille logistisesti, toiminnallisesti ja rahoituksellisesti parempia sijoittumisedellytyksiä biotalousalueella.

6 Kunnanhallitus Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti antaa Keski-Suomen ELYkeskukselle kunnanjohtajan lausuntoehdotuksen mukaisen lausunnon.