Haja-asutuksesta muodostuvien jätevesilie eiden paikallinen käsi ely osana haja-asutuksen jätevesihuoltoa ja ravinteiden kierrätystä
|
|
- Teija Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haja-asutuksesta muodostuvien jätevesilie eiden paikallinen käsi ely osana haja-asutuksen jätevesihuoltoa ja ravinteiden kierrätystä Asko Särkelä, Kirs Lah ja Teemu Haapala Rapor 23/2013
2
3 Sisällys Esipuhe Taustaa Jätettä vai resurssi? Mikä meitä velvoittaa? Miksi paikallinen saostus ja umpisäiliölietteiden käsittely? Ohjaava lainsäädäntö Paikallinen lietteen käsittely Lietteen kalkkistabilointi saostus tai umpisäiliössä Paikallinen saostus ja umpisäiliölietteiden kalkkistabilointi yhteiskäsittelypisteessä Lannoitevalmistelain mukaiset myyntiin tarkoitetut maanparannusaineet Haja asutuksen jätevesien koostumus ja kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä muodostuvien lietteiden määrä ja laatu Pesu ja käymälävesien koostumus Kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä saostussäiliöihin muodostuvien lietteiden määrä ja laatu Umpisäiliöihin muodostuvien lietteiden määrä Lietteiden määrän vähentäminen Lietteiden keskitetty keräys ja omatoiminen käsittely esimerkkinä Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräykset Lietteen kuljetus ja käsittely Harvennettu lietteiden tyhjennysväli Lietteiden omatoiminen käsittely (kalkkistabilointi) Kokemuksia haja asutuksesta muodostuvien lietteiden paikallisesta käsittelystä Lietteen kalkkistabilointi saostus ja umpisäiliössä Lietteiden kalkkistabilointi yhteiskäsittelypisteessä Käymälätuotteiden märkäkompostointi Södertäljessä Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Kirjallisuus: Liitteet Liite 1. Yhteiskäsittelypisteen ympäristölupapäätös Liite 2. Jätetiedostoilmoitus Liite 3. Viranomaisvalvonta raportti Liite 4. Lanta analyysi
4 2
5 Esipuhe Haja asutuksen kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden paikallista käsittelyä (kalkkistabilointia) ja lietteen ravinteiden ja orgaanisen aineen hyötykäyttöä ja kierrätystä vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille selvitettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Haja asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö hankkeessa. Tähän hankkeen loppuraporttiin on koottu tietoa paikallisesta lietteiden kalkkistabilointikäsittelystä niin haja asutuksen kiinteistöjen saostus ja umpikaivoissa kuin ympäristöluvanvaraisissa yhteiskäsittelypisteissä. Hanke kannustaa viljelijöitä lietteiden hyötykäytön edistämiseen ja ravinteiden kierrättämiseen paikallisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Uuden jätelain myötä kunnat/alueelliset jätelautakunnat ovat päivittämässä jätehuoltomääräyksiään ja päättämässä mahdollisesta siirtymisestä kunnan järjestämään keskitettyyn ja kilpailutettuun kuljetusjärjestelmään myös haja asutuksen jätevesilietteiden osalta. Tämän raportin tiedoilla toivotaan olevan apua kuntien jätehuolto ja ympäristönsuojeluviranomaisille sekä luottamushenkilöille päätöksenteossa. Keskeiset lietteiden paikallista käsittelyä ja käyttöä säätelevien jäte ja ympäristönsuojelulakien pykälät ovat muuttumassa ja ne ovat osin avoimia hankkeemme päättyessä 2013 lopussa. Paikallista lietteiden käsittelyä edistävät lainkohdat ovat kuitenkin todennäköisesti astumassa voimaan ja raporttimme on laadittu niiden pohjalta. Uudenmaan liitto myönsi marraskuussa 2012 hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa ja mahdollisti siten hankkeen toteuttamisen. Hankkeeseen ovat aktiivisesti osallistuneet Arja Vuorinen (eläkkeellä) ja Liisa Maunuksela Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira), Raini Kiukas Dry Toilet Kopli Oy:stä, Johan Sundberg, Kari Koppelmäki, Esme Manns, Jarmo Kitula ja Ari Kangas Uudenmaan Ely keskuksesta (E ja Y vastuualueet), Yrjö Lundström HSY:stä (eläkkeellä) ja Heli Virtanen Kolmenkierto jätelautakunnasta sekä Jussi Heikkinen Varsinais Suomen kestävän kehityksen energia asioiden palvelukeskus Valoniasta. Suuret kiitokset heille aktiivisesta yhteistyöstä. Hankkeessa ovat olleet mukana ja loppuraporttia kommentoimassa myös edustajat MTK Uusimaasta, Kuntaliitosta, HSY:stä, Suomen ympäristökeskuksesta, Uudenmaan liitosta (hankkeen valvojana) sekä Nurmijärven, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään, Espoon ja Mäntsälän kunnista. Erityiskiitokset kuuluvat Lakeuden jätelautakunnan Jenni Lehdolle ja Kari Knuuttilalle sekä maanviljelijä Mikko Hartikaiselle ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen Pentti Mattilalle käytännönläheisestä asiantuntija avusta. Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Ympäristöasiantuntija Asko Särkelä 3
6 4
7 1. Taustaa 1.1. Jätettä vai resurssi? Suurin osa jätteestämme muodostuu orgaanisista aineksista, kuten ruoantähteistä, puunlehdistä, puutarhamateriaaleista, maatalouden ylijäämistä sekä ihmis ja kotieläinlannasta, jotka kaikki tulisi palauttaa maaperään, josta ne ovat lähtöisin. Uloste ja virtsa ovat esimerkkejä luonnollisista ja hyvää tekevistä orgaanisista aineksista, joita eläimet ja ihmiset erittävät ruoansulatusprosessinsa lopuksi. Ne ovat jätettä vain, kun me heitämme ne pois. Ihmisjäte on roskaa, tupakantumppeja, pakkausmuoveja, styroksisia hampurilaisrasioita, kertakäyttövaippoja, terveyssiteitä, paristoja, myrkyllisiä kemikaaleja, poisheitettyjä kodinkoneita Ihmislanta on kasviravinteita pullollaan oleva orgaaninen seos. Ihmislanta on peräisin maasta, ja sinne se voidaan helposti palauttaa varsinkin, jos se muutetaan humukseksi esim. kompostointiprosessin kautta. Ihmisjätös, (poisheitetty uloste ja virtsa) toisaalta aiheuttaa tuntuvia ympäristöongelmia, luo suoran tartuntareitin taudeille ja vie ihmisiltä arvokkaan keinon maaperän hedelmällisyyden lisäämiseen. Se on myös yksi viemäriveden pääasiallinen ainesosa, ja pitkälti vastuussa suuresta osasta maailman vesistöjen saastumisesta (Jenkins, 2005). Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kuulemista koskevan tiedonannon fosforin kestävästä käytöstä (Bryssel ) johdannossa todetaan, että fosfori on keskeinen elämää ylläpitävä alkuaine. Se on korvaamaton osa modernia maataloutta, koska sen käyttöä eläinrehuissa ja lannoitteissa ei voida korvata muilla aineilla. Nykyinen tilanne, jossa fosforin elinkaaren jokaisessa vaiheessa syntyy jätettä ja hävikkiä, on osasyy huoleen fosforivarojen tulevaisuudesta ja veden ja maaperän pilaantumisesta sekä EU:ssa että koko maailmassa. Tehokkaan tuotannon ja käytön sekä kierrätyksen ja jätteiden synnyn vähentämisen avulla voitaisiin ottaa suuria askeleita kohti fosforin kestävää käyttöä ja saattaa näin maailma kehityspolulle kohti resurssitehokkuutta sekä varmistaa, että myös tulevat sukupolvet voivat käyttää fosforivarantoja. Helpoin tapa kierrättää ravinteita on jätevesilietteen ja eläinten lannan levittäminen viljelysmaille. Vastaavaa menetelmää on käytetty koko maanviljelyshistorian ajan. Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet: kaupunkien kasvun myötä jäteveden tuotanto on keskittynyt kaupunkeihin kauas sieltä, missä maanviljelyä tapahtuu. Tämä on johtanut logistisiin ongelmiin jätelietteen levityksessä (Driver ym., 1999). Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla rautasaostus heikentää jätevesilietteiden fosforin käyttökelpoisuutta kasveille. Lain mukaan saostus ja umpisäiliöliete on kuitenkin hygienisoitava ennen sen levittämistä viljelysmaille. Tässä raportissa käsitellään haja asutuksen kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden paikallista käsittelyä (kalkkistabilointia) ja lietteessä olevien ravinteiden ja orgaanisen aineen hyötykäyttöä ja kierrätystä vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Kalkkistabilointi sammutetulla kalkilla eli kalsiumhydroksidilla (Ca(OH) 2 ) on yksinkertainen, edullinen ja turvallinen tapa haja asutusalueiden kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden hygienisoimiseen. 5
8 Saostussäiliö ja umpisäiliölietteiden hygienisoiminen sammutetulla kalkilla on osoittautunut kenttäkokeiden perusteella toimivaksi ja tekniikaltaan yksinkertaiseksi menetelmäksi (Lampen, 2007). Käsittelyllä pyritään vähentämään taudinaiheuttajia ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys ja ympäristöhaittoja Mikä meitä velvoittaa? Paikallisella käymäläjätteen kompostoinnilla ja jätevesilietteiden kalkkistabiloinnilla edistetään jätelain 646/2011 mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista eli jätteen synnyn ehkäisyä ja toissijaisesti jätteen valmistelua uudelleenkäyttöä varten sekä kierrättämistä. Paikallinen lietteiden käsittely ja ravinteiden kierrätys ottaa huomioon myös jätehuollon yleiset ympäristö ja kustannusvaikutukset. Jätelain mukaan saostus ja umpisäiliöistä muodostuvat lietteet ovat yhdyskuntajätettä. Oikealla käsittelyllä ja toimintatavalla lietteet tulisi kuitenkin hyödyntää ennen, kuin niistä muodostuu jätettä. Haja asutuksesta muodostuvien lietteiden synnyn ehkäisy ei ole täysin mahdollista. Lähes kaikista kiinteistökohtaisista jäteveden käsittelyjärjestelmistä muodostuu enemmän tai vähemmän lietettä. Lietteiden kalkkistabilointi tai muu käsittely edistää siten toissijaisesti jätteen valmistelua uudelleenkäyttöä varten sekä ravinteiden kierrättämistä. Monissa tieteellisissä yhteisöissä ja tiedotusvälineissä on todettu, että fosforin loppuminen on ajankohtainen haaste. Fosforin kierron sulkeminen on ainoa ratkaisu tähän haasteeseen ja fosforin kierrätyksellä on suuri potentiaali ongelman ratkaisemiseksi. Valtioneuvosto on tehnyt Itämerihuippukokouksessa vuonna 2010 periaatepäätöksen Suomen saattamisesta ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. MMM 2011:5 työryhmämuistioon Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa on kirjattu toimenpide ehdotuksia tämän päämäärän edistämiseksi. Kuva 1. Ilman fosforia kasvit eivät voi kasvaa. Maapallon väestömäärän kasvaessa ruokaa ei tule riittämään kaikille phosphate.com/research.html. 6
9 Paikallinen haja asutuksesta muodostuvien lietteiden käsittely ja ravinteiden kierrätys ei suinkaan ratkaise tätä globaalia ongelmaa, mutta paikallinen ja asianmukainen jätevesilietteiden käsittely ja hyväksikäyttö toteuttaa myös ympäristönsuojelulain tavoitteita (YM16/400/2012, 1 ). Se ehkäisee ja vähentää päästöjä ja ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa,turvaa terveellisen ja luonnontaloudellisesti kestävän ympäristön sekä torjuu ilmastonmuutosta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäisee jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia sekä parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon Miksi paikallinen saostus ja umpisäiliölietteiden käsittely? Saostus ja umpisäiliölietteiden vienti yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille on vallitseva tapa. Näin siitäkin huolimatta, että haja asutuksesta muodostuvien jätevesilietteiden käsitteleminen on vaikeaa suuressa osassa maamme jätevedenpuhdistamoja. Jopa yli AVL:n laitokset eivät haluaisi vastaanottaa haja asutuksesta muodostuvia lietteitä, sillä niiden käsittely aiheuttaa ongelmia laitosten toiminnalle. Tämä vaarantaa laitosten toimintavarmuutta ja saattaa aiheuttaa paikallisen riskin vastaanottavan vesistön veden laadulle. Saostussäiliölietteen jätevedenpuhdistamoille aiheuttama kuormitus eroaa normaalin jäteveden aiheuttamasta kuormituksesta. Normaaliin jäteveteen verrattuna saostussäiliölietteen väkevyys voi olla jopa 30 kertainen. Väkevyytensä takia saostussäiliölietteet voivat aiheuttavaa puhdistamoille prosessihäiriöitä, mikäli tasaus ja esikäsittely on puutteellisesti järjestetty. Varsin usein lietteiden tuonti ajoittuu kevätaikaan, jolloin muutoinkin sulamisvesien kanssa on puhdistamoissa oltava tarkkana. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla fosfori saostetaan kasveille vaikeasti käyttökelpoiseen muotoon, mikä vaikeuttaa tämän ravinteen uudelleen käyttöä. Lisäksi jätevedenpuhdistamoilla puhtaammat hajaasutuksen lietteet sekoittuvat taajamien ja teollisuuden jätevesiin, jotka sisältävät mm. orgaanisia haittaaineita ja raskasmetalleja. Lietteiden kuljettaminen jopa useiden satojen kilometrien päähän puhdistamolle, joka pystyy vastaanottamaan lietteet, aiheuttaa suuria välillisiä ympäristövaikutuksia ja on ilmastonmuutosta vahvistava toimenpide. Lisäksi tämä aiheuttaa haja asutusalueella asuville kansalaisille suuria kustannuksia, ja on omiaan lisäämään eri puolilla Suomea asuvien eriarvoisuutta. Jätevesilietteellä on viljelykäytössä positiivinen vaikutus maaperään. Lietteen käyttö parantaa maan mururakennetta ja tekee maasta kuohkeaa ja elinvoimaista. Lietteen sisältämä orgaaninen aines lisää maan humuspitoisuutta. Maan ravinteiden sekä vedenpidätyskyky paranevat ja maan biologiselle toiminnalle tärkeät lierot lisääntyvät. Maanparannusvaikutusten vuoksi puhdistamolietepohjaiset tuotteet soveltuvat parhaiten Etelä Suomen karjattomille alueille ja savipitoisille pelloille, joissa nurmen viljely on vähäistä ja maan orgaanisen aineksen pitoisuus matala (Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa, 2013). 7
10 2. Ohjaava lainsäädäntö Yhdyskunnista ja haja asutuksen kiinteistökohtaisista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä muodostuvien lietteiden paikallista käsittelyä ja käyttöä maataloudessa ohjaavat mm. lannoitevalmistelaki 539/2006 ja maa ja metsätalousministeriön asetus (24/11) ja sen muutokset (12/12, 7/13), ympäristönsuojelulaki 86/2000, jätelaki 646/2011, terveydensuojelulaki, haja asutuksen jätevesiasetus, nitraattiasetus, maatalouden ympäristötukiehdot sekä viime kädessä paikalliset ympäristönsuojelu ja jätehuoltomääräykset. Ennen käsittelyä on tarkistettava kunnan jätehuoltomääräyksistä, millä ehdoin lietteen omatoiminen kalkkistabilointi on paikkakunnalla sallittua. Kalkkistabilointi ei poista sitä vaatimusta, että haja asutusalueella jätevesijärjestelmät on saatettava jätevesiasetuksen vaatimalle tasolle vuoteen 2016 mennessä, mikäli ne eivät asetusta jo täytä. Haja asutuksen jäteveden käsittelyjärjestelmistä peräisin olevat saostus ja umpisäiliölietteet voidaan paikallisesti käsitellä hallitusti kunnallisten ympäristönsuojeluviranomaisten ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonnassa. Tämä edellyttää pieniä muutoksia/tulkintoja lannoitevalmistelakiin, ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin, joista muutoksista osa on jo valmisteilla. Jätelaissa 646/2011 yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien saostus ja umpisäiliöliete. Siten nykyinen ympäristönsuojelulaki ja jätelaki ovat ristiriidassa keskenään; ympäristönsuojelulaissa umpisäiliöön johdettu vesi on jätevettä, mutta jätelaissa lietettä.umpisäiliölietettä ei, saostussäiliölietteiden ja kuivakäymäläjätteen tapaan, voitu kalkkistabiloida ilman ympäristölupaa (Poikkeus eräiden jätteen käsittelytoimintojen luvanvaraisuudesta). Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry ja Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus lausuivat tammikuussa 2013 ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä, että olisi suotavaa, että kaikkien hajaasutuksesta syntyvien jätevesien ja lietteiden osalta lakia sovellettaisiin yhdenmukaisesti siten, että saostussäiliölietteen ja kuivakäymäläjätteen ohella myös umpisäiliölietteet olisi hyödynnettävissä ja käytettävissä lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesti ilman ympäristölupaa. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi uudeksi ympäristönsuojelulaiksi myös umpisäiliöön johdettu vesi on saostussäiliölietteen ja kuivakäymäläjätteen tapaan lietettä (viesti ympäristöministeriöstä ) ja se voidaan ilman ympäristölupaa levittää omalle pellolle, mikäli se on hygienisoitu kalkkistabilointi tai muuta hyväksyttyä menetelmää käyttäen. Luonnos hallituksen esitykseksi ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 32 Poikkeus eräiden jätteen käsittelytoimintojen luvanvaraisuudesta Ympäristölupaa ei tarvita liitteen 1 taulukossa 2 olevaan 13 kohdassa tarkoitettuun jätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn mainitun kohdan perusteella silloin, kun kysymyksessä on: 2) haitattomaksi käsitellyn jätevesilietteen, sakokaivolietteen, umpisäiliölietteen tai kuivakäymäläjätteen taikka haitattoman tuhkan tai kuonan hyödyntäminen ja käyttö lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesti. 8
11 Maa ja metsätalousministeriön toukokuussa 2012 voimaan astunut asetus (MMM asetus (12/12) > 11a ) mahdollistaa, että maatila voi pienimuotoisesti käsitellä muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin saostus ja umpisäiliölietteet tilan omaan käyttöön. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) mahdollistaa myös muutaman läheisen kiinteistön asumisessa syntyvien lietteiden käsittelyn ja peltokäytön maatilalla. Tällä hetkellä tämä on kuitenkin jätelain vastainen menettely, sillä jätelain kyseisessä kohdassa (41 ) määrätään vain jätteen haltijan oikeudesta omalla kiinteistöllä syntyvien omien jätteiden käsittelyyn, eikä se jätelain näkökulmasta oikeuta maatalousyrittäjiä tyhjentämään naapurien saostussäiliöiden lietteitä ja sijoittamaan niitä omaan käsittelyynsä. Luonnos hallituksen esitykseksi jätelain muuttamiseksi on parhaillaan lausunnolla. Siihen on esitetty jätelakia muutettavaksi siten, että muutaman lähikiinteistön jätevesilietteiden käsitteleminen tällä tavoin MMM asetuksen (12/12) > 11a mukaisesti on mahdollista. Tämä raportti on laadittu, sillä oletuksella, että umpisäiliölietteet vuonna 2014 voimaan astuva ympäristönsuojelulaki) voidaan saostussäiliölietteiden ja kuivakäymäläjätteiden ohella kalkkistabiloida paikallisesti ilman ympäristölupaa. Lisäksi maatila voi pienimuotoisesti käsitellä muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin saostus ja umpisäiliölietteet tilan omaan käyttöön MMM asetuksen (12/12) > 11a mukaisesti. 3. Paikallinen lietteen käsittely 3.1. Lietteen kalkkistabilointi saostus tai umpisäiliössä Saostus ja umpisäiliölietettä ja kuivakäymäläjätettä, joka on peräisin tilalla asumisesta ja/tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta ja joka ei tarvitse ympäristölupaa, voi levittää omalle pellolle, mikäli se on hygienisoitu käyttäen kalkkistabilointimenetelmää. Kalkkistabiloidun lietteen sijoituspaikat ja toimenpiteen muut tiedot (kalkin määrä ja stabilointiajankohta) merkitään tilan lohkokorteille. Maatila voi edellä mainituin ehdoin pienimuotoisesti käsitellä myös muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin saostus ja umpisäiliölietteet tilan omaan käyttöön. Käsittely ja levitystiedot merkitään sen pellon lohkokortille, jonne liete on levitetty. Vastaanotetusta ja käsitellystä lietteestä on pidettävä kirjaa. Lannoitevalmistelain maatalouskäytön seurantarajoitteet eivät koske maatilan tai maatilojen yhteiseen käyttöön tarkoitettua saostus ja umpisäiliölietettä tai kuivakäymäläjätettä, jotka ovat peräisin maatilalla asumisesta tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta taikka maatilan läheisyydessä sijaitsevista muista asuinkiinteistöistä, ja jonka hyödyntäminen ympäristönsuojelulain nojalla ei edellytä ympäristölupaa. Tällöin saostus ja umpisäiliöliete ja kuivakäymäläjäte on ennen käyttöä käsiteltävä kalkkistabiloimalla, kompostoimalla, termofiilisesti mädättämällä tai mesofiilisesti mädättämällä. Mesofiilisesti mädätetty liete on ennen tai jälkeen mädätyksen hygienisoitava, kompostoitava, termisesti kuivattava tai käsiteltävä muulla vastaavalla tavalla. 9
12 Kun lietteen käyttäminen lannoitteena on pienimuotoista, siihen ei siis vaadita Eviran lupaa. Lietettä ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä luonnonmukaisesti viljellylle pellolle ja liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla hyväksytyllä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (931/2000) ja maa ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011). Kalkkistabiloinnin teho perustuu siihen, että taudinaiheuttajat eivät pysty elämään tai lisääntymään korkeilla ph tasoilla. Kalkkistabiloinnin aikana lietteen ph:n on nostettava vähintään arvoon 12 ja ph:n nousua on seurattava, esimerkiksi ph paperilla. Kalkin vaikutusaika (ph > 12) on oltava vähintään 2 tuntia ennen, kuin se levitetään peltoon. Kalkkistabilointi voidaan suorittaa käyttämällä sammutettua (Ca(OH) 2 ) tai poltettua, sammuttamatonta (CaO) kalkkia. Sammutetun kalkin hygienisoiva vaikutus perustuu lietteen ph:n nostoon. Poltettu kalkki aiheuttaa ph:n nousun lisäksi lämpötilareaktion. Tärkeää stabiloinnin onnistumisen kannalta on lietteen ja kalkin tehokas sekoittaminen, jolla pyritään saamaan lietteen ja kalkin välinen kontaktipinta mahdollisimman suureksi. (CEN/TC , 12. Kalkkistabilointi voidaan Lampenin (2007) diplomityössä tehtyjen kenttäkokeiden mukaan suorittaa saostussäiliössä tai alle 100 m 3 lietesäiliössä. Käsittelyyn käytetään 8,5 kg/m 3 kalkkia. Käsiteltävien lietteiden ollessa hyvin vesipitoisia hygienisointiin on käytettävä 13,5 kg/m 3 kalkkia. Esimerkiksi kaikkien asumisesta muodostuvien jätevesien umpisäiliöiden ja yhteiskäsittelypisteiden lietesäiliöiden kohdalla on käytettävä suurempaa annostusta. Kalkki ja saostussäiliöliete on sekoitettava tehokkaasti keskenään esimerkiksi imupainevaunun tai lietepumpun avulla. Kalkki voidaan lisätä käsiteltävään lietteeseen joko jauheena tai veteen sekoitettuna. Kalkin vaikutusaika saostus tai umpisäiliössä on vähintään 2 tuntia ja yhteiskäsittelypisteen lietesäiliössä kaksi vuorokautta. Kalkki tuhoaa lietteestä salmonellat (ei 25 g:ssa) ja vähentää Escherichia colit alle raja arvojon 1000 mpn/g. Poltetulla, sammuttamattomalla kalkilla (kalsiumoksidi, CaO) stabiloiminen on mahdollinen saostussäiliölietteiden käsittelymenetelmä. Poltettu kalkki reagoi kuitenkin kiivaasti veden kanssa, joten sen käyttö yksityisstabiloinnissa on työturvallisuuden kannalta vaikeampaa kuin sammutetun kalkin. Poltetulla kalkilla on myös vaarallisempia terveysvaikutuksia kuin sammutetulla. Esimerkiksi silmissä kalsiumoksidi reagoi kosteuden ja proteiinien kanssa siten, että silmää huuhtomalla muodostuu vaikeasti poistettavia kokkareita. (Käyttöturvallisuustiedote: poltettu kalkki 2004). Sammutetulla kalkilla stabilointi ei aiheuta lietteen lämpötilan nousua ja kalkin aiheuttamat terveysvaikutukset ovat lievemmät kuin poltetulla kalkilla. Turvallisuutensa takia sammutettu kalkki on siis hyvä vaihtoehto lietteen hygienisoimiseen. Kalkki on pölyävää emäksistä ainetta, joten kalkkistabiloinnin aikana on käytettävä suojahaalareita sekä hengitys ja silmäsuojaimia. Kalkkistabilointiprosessin aikana lietteestä vapautuu myös ammoniakkia. Vaikka kalkkistabilointiin liittyvässä oppaissa ja tutkimuksissa ei ole esitetty tätä työturvallisuuteen liittyvää mainintaa, on se kuitenkin syytä ottaa huomioon suojauksessa. 10
13 Kuva 2. Saostus ja umpisäiliölietteiden kalkkistabilointi voidaan suorittaa joko yksittäisessä kaivossa tai yhteiskäsittelypisteessä (valokuvat Mari Ilvonen) Kuva 3. Kalkkistabiloidun lietteen sekoitus ja levitys voidaan suorittaa imupainevaunun avulla (valokuva Päivi Jokinen). Kalkkistabiloinnin jälkeen liete on levitettävä pellolle ja mullattava välittömästi. Lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten ravinnoksi tai eläinten rehuksi. Nurmelle käsiteltyä saostussäiliölietettä saa levittää silloin, kun perustetaan nurmi suojaviljan kanssa multaamalla liete huolellisesti. Viljelymaalla, jolla on käytetty käsiteltyä saostussäiliölietettä, saa viljellä perunaa, juureksia, vihanneksia, yrtti ja juurimausteita enintään 11
14 viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Kalkkistabiloitua saostussäiliölietettä saa käyttää vain pelloilla, joiden ph on yli 5,5. Saostussäiliöliete on ravinneköyhää verrattuna puhdistamolietteeseen ja naudan lietelantaan. Lampenin (2007) tutkimuksen mukaan lietteen turvallinen levitysmäärä noin 40 m 3 /ha. Tätä levitysmäärää käytettäessä ei valtioneuvoston mukaiset raja arvot typen, fosforin ja raskasmetallien kohdalta ylittyneet yhdessäkään tutkimuskohteessa. Saostussäiliölietteen käyttöä pellolla rajoittaa joko liukoisen typen tai fosforin arvot. Tarkempia ohjeita jätevesilietteiden paikallisesta käsittelystä ja maatalouskäytöstä löytyy Pohjois Karjalan Pro Agrian Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje julkaisusta, joka on laadittu Lampenin (2007) diplomityön pohjalta sekä syksyllä 2013 valmistuneesta Pro Agria keskusten liiton Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa oppaasta Paikallinen saostus ja umpisäiliölietteiden kalkkistabilointi yhteiskäsittelypisteessä Ympäristöluvan vaatimalla yhteiskäsittelypisteellä tarkoitetaan maatilalla sijaitsevaa lietesäiliötä, joka on kooltaan alle 100 m 3 ja johon tilalla toimiva yrittäjä kerää ja jossa hän hygienisoi kalkkistabiloimalla muilta yksityistalouksilta keräämäänsä saostus ja umpisäiliölietettä. Yhteiskäsittelypisteen lietesäiliössä käsitellään vain yksityistalouksista kerättyjä saostus ja umpisäiliölietteitä. Lietesäiliön tulee olla kunnollisesti katettu tai umpinainen sekä tiivis, ettei sinne pääse ylimääräistä vettä tai eläinten ulosteita (linnut levittävät mm. salmonellaa). Yhteiskäsittelypisteen haltijan on ennen toiminnan aloittamista ilmoittauduttava paikallisen ELY keskuksen jätetiedostoon ja haettava kunnasta ympäristölupa. Lisäksi toimintaa koskee lannoitevalmistelaki, joka velvoittaa toimijan ilmoittautumaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rehu ja lannoitevalvontayksikön ylläpitämään valvontarekisteriin. Ilmoittautuminen tehdään toimittamalla toiminnan aloitusilmoitus eli ns. elinkeinoilmoitus Eviraan. Toimijan on pidettävä tiedostoa käsittelymääristä, laadittava ja toteutettava omavalvontasuunnitelma sekä haettava toiminnalleen laitoshyväksyntä Evirasta. Lannoitevalmistelain mukaiset tyyppinimi ja tuoteselostevaatimukset sen sijaan eivät koske kalkkistabiloitua saostussäiliölietettä, kun tuote käytetään omalla tilalla. Yhteiskäsittelypisteen haltijan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja maanviljelyksessä käytettävistä lietteistä, lietteen sijoituspaikoista ja muokkaustavoista, lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista (ph, Escherichia coli, Salmonella, raskasmetallit) ja lietteen hygienisointitavasta. Lietesäiliöön kerätty saostus ja umpisäiliöliete sekoitetaan huolellisesti joko imupainevaunun avulla tai erilaisilla sekoittimilla. Lietteeseen lisätään sammutettua kalkkia koko ajan sekoittaen vähintään 13,5 kg/m 3 lietettä. Kalkkistabiloinnin aikana lietteen ph:n on noustava vähintään arvoon 12 ja ph:n nousua on seurattava esimerkiksi ph mittarilla. Kun ph on saatu tavoitetasolle, jätetään liete seisomaan. Kahden tunnin jälkeen kalkkistabiloinnista liete sekoitetaan uudelleen ja tarkistetaan ph. Jos ph on alle 12, lisätään vielä kalkkia ja sekoitetaan lietettä uudelleen. Kahden vuorokauden kuluttua kalkkistabiloinnista liete sekoitetaan ja tarkistetaan ph uudelleen. Jos ph on alle 12, lisätään vielä kalkkia ja sekoitetaan uudelleen. Kalkkistabiloidusta, vähintään kaksi vuorokautta seisoneesta lietteestä otetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti näyte, joka toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. 12
15 3.3. Lannoitevalmistelain mukaiset myyntiin tarkoitetut maanparannus aineet Esimerkkinä lannoitevalmistelain mukaisesta maanparannusaineesta on mm. Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitoksen (9 Etelä Pohjanmaan kunnan omistama jätehuoltoyhtiö) lopputuotteena tuotettava ravinnepitoinen, orgaaninen RANU maanparannusrae, jonka raaka aineina käytetään biojätettä, hajaasutuksen jätevesilietettä ja yhdyskuntien puhdistamolietettä. Raetta valmistetaan biokaasulaitoksessa mädätetystä ja termisesti kuivatusta biojätteestä ja puhdistamolietteestä. Yhtiö on tuotteistanut lopputuotteena valmistettavan rakeen, ja saanut laitekselleen hyväksynnän Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Tämän myötä seutukunnan biojätteet ja puhdistamolietteet voidaan nyt hyödyntää sataprosenttisesti. Hyväksynnän myötä Etappi sai myös luvan myydä ulos maanparannusraettaan. Maanparannusrakeen ominaisuudet ilmenevät tuoteselosteesta. Rae soveltuu esimerkiksi syyslannoitukseen ja fosforia vaativille maille tai kasveille, juurikas ja viljalannoitukseen sekä viherrakentamiseen maanparannusaineena käytettäväksi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymän Metsäpirtin Nurmikkomullan ja Puutarhamullan raaka aineena käytetään jätevedestä erotettua biolietettä, joka jalostetaan Metsäpirtin kompostointialueella Sipoossa yhdessä turpeen ja muiden lisäaineiden kanssa ravinteikkaaksi kompostimullaksi. Molemmat tuotteet täyttävät laatuvaatimukset myös kasvimaakäyttöön. Näitä myytäväksi tarkoitettuja lannoitevalmisteita koskevat siis lannoitevalmistelain mukaiset tyyppinimi ja tuoteselostevaatimukset. 4. Haja asutuksen jätevesien koostumus ja kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä muodostuvien lietteiden määrä ja laatu 4.1. Pesu ja käymälävesien koostumus Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen haja asutuksen jätevesien koostumusta ja jätevesijärjestelmien toimivuutta selvittäneessä HAIKU tutkimuksessa (Särkelä ja Lahti, 2013) havaittiin, että käymälävedet sisältävät vähintään 90 % typestä, 80 % fosforista, 90 % ammoniumtypen aiheuttamasta hapenkulutuksesta, 60 % orgaanisen aineen aiheuttamasta biologisesta hapenkulutuksesta ja 80 % kokonaishapenkulutuksesta sekä 98 % ulosteperäisistä bakteereista (kuva 4). Käymälävesien sisältämän ammoniumtypen havaittiin aiheuttavan jopa suuremman hapenkulutuksen kuin orgaanisten aineiden aiheuttama biologinen hapenkulutus. 13
16 Kuva 4. Kotitalouksista muodostuvien jätevesien suhteellinen koostumus käymälä ja pesuvesissä Haiku tutkimuksessa. Entä sitten pesuvesien ja toisaalta mustien vesien (pesu ja käymälävedet) saostussäiliöihin muodostuvan lietteen määrä ja laatu? 4.2. Kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä saostussäiliöihin muodostuvien lietteiden määrä ja laatu Haja asutuksen jätevesistä pesuvesien ja toisaalta mustien vesien pesu ja käymälävedet, saostussäiliöihin muodostuvien lietteiden laadullisista ja määrällisistä eroista ei juuri ole tutkittua tietoa. Pelkkien pesuvesien ja toisaalta mustien vesien saostussäiliöistä lähtevän veden laatu poikkesivat Haikututkimuksessa oleellisesti toisistaan. Pesuvesiä sisältävien saostussäiliöiden vedessä oli vain murto osa ravinteista, kokonaishapenkulutuksesta ja ulosteperäisistä bakteereista mustien vesien saostussäiliöistä otettuihin vesinäytteisiin verrattuna (Särkelä ja Lahti, 2013). Siten näihin saostussäiliöihin muodostuvien lietteiden laadun voidaan olettaa olevan hyin poikkeavia toisistaan. Lampenin (2007) diplomityössä pesuvesien saostussäiliöön muodostuvassa lietteessä E.coli pitoisuus oli 85 pmy/g, kun vain käymälävesiä sisältävän umpisäiliön lietteessä oli pmy/g. Kirjallisuuden perusteella yksi ihminen tuottaa g ulostetta ja noin 1,5 l virtsaa vuorokaudessa. WC paperia käytetään karkean arvion mukaan vähintään 1 g/as/vrk. Ruontähteitä yms. pesuveden mukana tulevia aineita, taloudesta riippuen, voidaan karkeasti arvioida muodostuvan vuorokaudessa neljän henkilön taloudessa noin 6 30 g (vertailuna yksi pyyhekumi painaa noin 6 g). 14
17 Neljän henkilön talous tuottaa vuorokaudessa siis mustien vesien (käymälä ja pesuvedet) saostussäiliöön johdettavaa ulostetta 600 g + 5 g WC paperia g ruoantähteitä = 635 g lietettä sekä 6 litraa virtsaa. Harmaiden vesien saostussäiliöön johdetaan neljän henkilön taloudessa 6 30 g ruoantähteitä. Harmaiden vesien saostussäiliöihin muodostuu siis vain 1 5 % lietettä verrattuna mustien vesien saostussäiliöihin muodostuvaan lietteen määrään. Toisaalta mustien vesien saostussäiliön tilavuus on 2 m 3 ja harmaiden vesien 1 m 3 harmaiden vesien saostussäiliöiden tyhjennystarve on siis kertaa harvemmin kuin mustien vesien saostussäiliöiden tyhjennystarve Lisäksi mustien vesien saostussäiliöön johdetaan 30 % (käymälävesien osuus) enemmän vettä kuin harmaiden vesien saostussäiliöihin. Mustien vesien osalta 2 m 3 saostussäiliö on siis vuoden jälkeen täynnä uloste virtsa ja WC paperiseosta (220 kg ulostetta, 2 kg WC paperia ja 10 kg ruoantähteitä). Toisaalta harmaiden vesien saostussäiliöihin muodostuu vastaavana ajanjaksona vain 10 kg lietettä. mustien vesien saostussäiliöitä olisi tyhjennettävä vähintään 2 kertaa vuodessa, jotta varsinainen käsittelyjärjestelmä (esim. suodatuskenttä) ei tukkeutuisi. Kaikkia asumisesta syntyviä jätevesiä sisältävien saostussäiliöiden suositeltu tyhjennysväli on puoli vuotta (Nummelin, 2006 sekä Teiska & Heiskanen, 2003). harmaiden vesien saostussäiliön tyhjennystarve olisi näin 5 12,5 vuoden välein Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) (haja asutuksen jätevesiasetus) mukaan liete on poistettava saostussäiliöistä ja pienpuhdistamoiden lietetiloista vähintään kerran vuodessa. Asetuksessa ei luokitella saostussäiliöitä käyttötavan mukaan harmaiden tai mustien vesien säiliöihin. edellä esitettyyn viitaten kaikista kiinteistöllä muodostuvista jätevesistä saostussäiliöihin kertyvä liete on määrältään ja laadultaan hyvin erilaista, kuin pelkistä pesuvesistä saostussäiliöihin muodostuva liete. Haja asutuksen jätevesiasetuksessa nämä kaksi toisistaan hyvin poikkeavaa lietejaetta rinnastetaan toisiinsa ja esitetään saostuskaivolietteiden tyhjentämisen osalta pelkästään tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Tästä asetuksen tulkinnasta käydään jatkuvaa keskustelua. Pelkästään tulkintaohjeen laatiminen tyhjennyksistä perusteluineen selventäisi tilannetta. Tutkimuksin ei ole todettu harmaiden vesien saostussäiliöiden vuosittaista tyhjentämistarvetta. Haikututkimuksessa päinvastoin havaittiin, että harmaiden vesien saostussäiliöiden tyhjentäminen saattoi jopa nostaa saostussäiliöistä lähtevän veden fosforikuormitusta. Kahden tutkimuskiinteistön harmaiden vesien saostussäiliötä ei tyhjennetty tutkimuksen loppuun mennessä kahteen vuoteen. Kun niiden saostussäiliöt tyhjennettiin viimeisen näytteenottokerran jälkeen, havaittiin lisänäytteenotoin fosforikuormituksen pysyneen käytännössä ennallaan (Särkelä ja Lahti, 2013). 15
18 Harmaiden vesien saostussäiliölietteiden osalta olisi syytä pohtia ympäristönsuojelu ja jätelain hengessä, mitkä ovat niiden lähiympäristöön kohdistuvat mahdolliset uhat suhteessa niiden kuljettamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin. Ilman turhia harmaiden vesien saostussäiliöiden lietetyhjennyksiä samalle kuljetusreitille lieteautoon mahtuisi enemmän mustien vesien saostussäiliöiden ja/tai umpisäiliöön johdettujen käymälävesien lietteitä. Harmaiden vesien saostuskaivojen turhalla tyhjentämisellä aiheutetaan myös turhia kustannuksia kiinteistön omistajille. Mustien vesien saostussäiliöihin muodostuu vuodessa neljän hengen taloudessa lietettä noin 6 m 3 vuodessa (tyhjennys kolme kertaa vuodessa), mikäli halutaan varmistaa varsinaisen puhdistusjärjestelmän (esim. maasuodattamo) mahdollisimman pitkäikäinen toimivuus. Saostussäiliöistä, joista jätevedet johdetaan maaperäkäsittelyjärjestelmiin, esimerkiksi maasuodattamoihin, iso osa asumajätevesien sisältämistä ravinteista poistuu kierrosta syvälle maaperään kasvien ulottumattomiin varsinkin, jos saostussäiliöt tyhjennetään harvoin. Pienpuhdistamoissa yleisin lietetilojen tyhjennysväli on 2 kertaa vuodessa, lietettä muodostuu siis noin 4 m 3 vuodessa. Näissä lietteissä fosfori on kuitenkin sidottu yhdyskuntapuhdistamoiden tapaan kasveille vaikeasti käyttökelpoiseen muotoon Umpisäiliöihin muodostuvien lietteiden määrä Haja asutuksen kiinteistöistä muodostuu jätevesiä noin 100 litraa/as/vrk, joista pesuvesien osuus on noin 67 litraa/as/vrk (mm. Särkelä ja Lahti, 2013). Käymälävesien osuus on noin 33 litraa/as/vrk eli 1/3 kotitalouden jätevesimäärästä. Neljän henkilön taloudessa muodostuu umpisäiliöön johdettavia käymälävesiä/lietettä noin 44 m 3 vuodessa. Kymmenen kuution umpisäiliö on siten tyhjenneltävä noin neljä kertaa vuodessa. Johtamalla käymälävedet umpisäiliöön kunnalliseen jätevesilaitokseen kuljetettavaksi ja käsiteltäväksi, aiheutetaan suuria välillisiä ympäristövaikutuksia sekä suuria käyttökustannuksia kiinteistön omistajalle. Useimmissa pääkaupunkiseudun kunnissa (mm. Keski Uudenmaan ympäristökeskuksen kunnat, Vantaan kaupunki ja Nurmijärven kunta) ympäristönsuojelumääräyksissä kielletään käsiteltyjenkin, käymälävettä sisältävien jätevesien johtaminen herkille ranta ja pohjavesialueille. Käymälävesien johtaminen umpisäiliöön on näillä herkillä alueilla perusteltua. Haja asutuksen jätevesiasetuksen mukaisista kaikkien asumajätevesien yhteiskäsittelyjärjestelmistä luontoon purkautuvat jätevedet sisältävät usein suuria E. coli pitoisuuksia ja vesistöissä runsaasti happea kuluttavia typpiyhdisteitä (Särkelä ja Lahti, 2013). Talousvesissä nitraatille on asetettu raja arvo 50 mg/l ja E. colille 0 mpn/100 ml. Pelkistä pesuvesistä pitää poistaa ainoastaan hieman orgaanista ainetta, sillä typpi ja fosforikuormitus on niissä vähäistä. Lisäksi kotitalouksien pesuvesien haitallisuus vähenee edelleen fosfaatillisten pesuaineiden käyttörajoitteiden myötä (EU:n asetus 259/2012) kesäkuun 2013 alusta alkaen. 16
19 Onko siis mieltä sekoittaa 2/3 lähes asetuksen velvoitteet täyttävää pesuvettä ja 1/3 lähes kaiken lähiympäristöä kuormittavia haitta aineita sisältävät käymälävedet keskenään ja yrittää sitten puhdistaa ne? Keskittymällä käymälävesiin ja kohdistamalla toimenpiteet vesiensuojelullisesti herkimmille ja kuormittavimmille alueille edistetään tehokkaimmin haja asutuksen jätevesiasetuksen lähiympäristöön kohdistuvien suojelutavoitteiden täyttymistä. Pesu ja käymälävesien erilliskäsittelyllä, vesiensuojelullisesti herkillä alueilla, saavutetaan haja asutuksen jätevesiasetuksen keskeiset tavoitteet ja suurimmat ympäristönsuojelulliset hyödyt. Toisaalta liian tiukoilla ympäristönsuojelumääräyksillä, joissa herkillä ranta ja pohjavesialueilla kaikki asumisesta syntyvät jätevedet määrätään johdettavaksi umpisäiliöön, lietettä muodostuu peräti 146 m 3 vuodessa, joten säiliötä on tyhjenneltävä jopa parin viikon välein Lietteiden määrän vähentäminen Käymäläjätevesiä ei tulisi edes käsittää jätteenä, vaan resurssina. Lietteiden määrää voidaan vähentää vähentämällä ulosteen ja virtsan siirtämiseen tarvittavaa vesimäärää. Ekologisesti kestävin tapa on käymälätuotteen kompostointi tai umpisäiliöön johdettujen käymälävesien, mahdollisimman vähävetisiä WC ratkaisuja suosien, kalkkistabilointi tai muu käsittely lähellä niiden syntypaikkaa, ja käyttäminen lannoitteena viljelyksillä. Ympäristön kannalta paras ja usein myös kiinteistön omistajan kannalta järkevin ratkaisu on siirtyä kuivatai kompostikäymälän käyttöön; ongelmaa ei siirretä muualle vaan käytetään ulosteen ja virtsan ravinteet hyväksi lähellä niiden syntypaikkaa. Mökkiolosuhteisiin vesikäymälää ei tulisi edes sallia. Markkinoilla on olemassa lukuisa joukko erilaisia sisä ja ulkokäyttöön soveltuvia kuiva ja kompostikäymälämalleja. Virtsan erottelevan kuivakäymälän avulla virtsa saadaan laimennettuna heti hyötykäyttöön. Lannoitevalmistelaki ja tyyppinimiluettelo ei kuitenkaan tunne virtsaa lannoitevalmisteena. Kuivakäymälöitä ja käymäläjätteen kompostointia koskevia määräyksiä voi sisältyä kunnallisiin jätehuoltoja ympäristönsuojelumääräyksiin, sekä terveydensuojelu ja rakennusjärjestykseen. Vedenottamojen suojaalueilla, luokitetuilla pohjavesialueilla sekä ranta alueilla voidaan soveltaa tiukempia määräyksiä kuntakohtaisesti. Käymälöiden ilmanvaihto on järjestettävä niin, ettei käymälästä aiheudu haittaa lähiympäristöön. Kaikissa käymälöissä pitää olla myös käsienpesumahdollisuus. Lain mukaan käsittelemätöntä käymäläjätettä ei saa haudata maahan. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta kolmen vuoden aikana saamien kokemusten perusteella kuivakäymäläjätteiden kompostoinnissa on kuitenkin havaittu usein tietämättömyydestä johtuvia puutteita, kuten käymäläjätteiden avotunkioita ranta alueilla tai jätteiden maahan kaivamista ilman kompostointia. Käymäläseura Huussi ry on julkaissut oppaan, jossa kerrotaan kuivakäymälätuotteen jälkikompostoinnista. Esite löytyy verkko osoitteesta content/uploads/2013/08/kaymalatuotoksetfinal logos no_bleeds.pdf ja sitä voi tilata Huussi ry:stä. Kuivakäymälän ja käymäläjätteen kompostorin 17
20 edellytetään olevan tiiviitä, jotta sadevesien pääsy kompostoriin ja valumavesien pääsy maaperään on estetty. Kompostorin edellytetään olevan haittaeläimiltä suojattu, ja kylmässä ilmastossa lämpöeritys on tarpeen (kuva 5). Liiallisen suotonesteen määrää voidaan vähentää lisäämällä riittävästi kuiviketta ja/tai puutarhajätettä, jotta väkevää suodosnestettä ei pääse valumaan ympäristöön. Erikseen kerättyä suotonestettä ja virtsaa voi käyttää lannoitteeksi ja kompostoitua käymäläjätettä maanparannukseen omalla kiinteistöllä. Toistaiseksi yhtään kaupallista virtsasta valmistettua lannoitetta ei ole markkinoilla. Kuva 5. Kaksiosainen kompostori käymälätuotosten kompostointiin. Sisäkuivakäymälän ABC käymälätuotokset kiertoon esite, piirros Henri Kontio. Esite on laadittu Pirkanmaan ELY keskuksen myöntämän rahoituksen avulla (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ). Mikäli kuivakäymälä vieroksuttaa, vähävetisen WC istuimen (alle 0,5 l/huuhtelu) avulla vähennät käymälävesien määrää murto osaan tavalliseen WC istuimeen verrattuna. Käytön rajoitteena on WC:n ja umpisäiliön välisen viemärinlinjan pituus (max. 10 metriä). Matala, vain metrin korkuinen, umpisäiliö voidaan sijoittaa lähelle talon perustuksia ja siten minimoida viemärilinjan pituus (kuva 6). Alipainekäymälöiden osalta tätä rajoitetta ei ole. Alipainekäymälöissä vettä käytetään ainoastaan käymäläkulhon huuhtelemiseen. Putkissa oleva alipaine muodostetaan alipainepumpuilla, ejektoreilla tai tuuletuskoneilla. Alipainekäymälät ovat alun perin suunniteltuja lentokoneisiin, laivoihin ja juniin, mutta ne yleistyvät myös kiinteistöissä. 18
JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta
JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE Pohjanmaan jätelautakunta Elokuu 2015 1. Johdanto Tämä kalkkistabilointiohje perustuu ProAgrian julkaisuun Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje, jätelakiin sekä
LisätiedotTurku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus
LisätiedotSakokaivolietteen kalkkistabilointiohje
Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje SAKOKAIVOLIETTEEN KALKKISTABILOINTIOHJE Haja-asutusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omasta sakokaivosta omalle pellolle, mikäli sakokaivoliete
LisätiedotSUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO RY. FÖRBUNDET FÖR VATTENSKYDDSFÖRENINGARNA I FINLAND RF.
SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO RY. FÖRBUNDET FÖR VATTENSKYDDSFÖRENINGARNA I FINLAND RF. Kuntaliitto LAUSUNTO KOMMENTTI 11.10.2013 henna.luukkonen@kuntaliitto.fi LAUSUNTO / KOMMENTTEJA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa. Lakimies Marko Nurmikolu
Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa Lakimies Marko Nurmikolu Taustaa: jätelaki 1.5.2012 Jätelain 646/2011 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa
LisätiedotJätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin
Jätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin Hajajäteseminaari 13.3.2017 Satu Ala-Könni Jätehuoltokoordinaattori Jätelautakunta Kolmenkierto Jätehuoltoviranomainen ja lietteet Asumisessa
LisätiedotSakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari
Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli
LisätiedotJätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012
Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotSakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta
Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
Lisätiedot2. Mahdolliset muut asuinkiinteistöt, joilta peräisin olevaa lietettä käsitellään Kiinteistön 1 osoite
1 (5) Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta versio 10.7.2019 ILMOITUS LIETTEEN OMATOIMISESTA KÄSITTELYSTÄ Lietteen hyödyntäminen maataloudessa Tällä lomakkeella ilmoitetaan etukäteen jätevesilietteen pienimuotoisesta
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotEuran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto
Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN
LisätiedotOpas jätehuoltomääräysten laatimiseen
Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotBiohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö
Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö Jokioinen 25.11.2009 Arja Vuorinen Valvontaosasto, Evira www.evira.fi Tarkastelen esityksessäni Millä ehdoin biohajoavasta
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3.
Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotLIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015
LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen
LisätiedotLietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Anu Toppila Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 6.9.
Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 17 Pirkanmaan kunnan yhteislautakunta
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotToukokuu 2019 LIETTEIDEN KERÄYS HAJA-ASUTUSALUEILLA
Toukokuu 2019 LIETTEIDEN KERÄYS HAJA-ASUTUSALUEILLA LIETEKULJETUKSET HOITUVAT TULEVAISUUDESSA LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLLON KANSSA Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on kunnallinen jätehuoltoyhtiö, joka järjestää
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotKuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry
Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry Puolueeton kansalaisjärjestö, peruste3u
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotKuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013
Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotYHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT
YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT Kierrätysravinteet maanparannuksessa seminaari 7.2.2018 LIETETUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ Ravinteiden
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotToiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2018 1 (1) 19 Asianro 7662/02.02.00/2018 Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne Yleistä toiminnan ja talouden suunnittelusta Palvelupäällikkö
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013
Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotAsiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma
Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotBiokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo
Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotPäivämäärä. Valtuutussäännökset
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 20/09 Päivämäärä Dnro 29.7.2009 1855/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.8.2009 toistaiseksi Muuttaa MMa lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta
LisätiedotMielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:
Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma
LisätiedotVapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta
Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN VASTAANOTTO- JA KÄSITTELYSOPIMUS
1 KUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN VASTAANOTTO- JA KÄSITTELYSOPIMUS 1. SOPIJAPUOLET Sopijapuoli 1 Sopijapuoli 2 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (jäljempänä LSJH) Kuormakatu
LisätiedotYmpäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi
1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus
LisätiedotTOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA
TOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA Työryhmän jäsenet: Håkan Sundqvist, Pohjanmaan jätelautakunta, puheenjohtaja Aulis Junkala, Pohjanmaan jätelautakunta, varapuheenjohtaja Johan Hassel, Pohjanmaan
LisätiedotLieteselvitys Nokian kaupungin alueella syntyvät hajaasutusalueen
Lieteselvitys Nokian kaupungin alueella syntyvät hajaasutusalueen lietteet Nokian kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö Tiina Vermaete Sisällys Selvityksen tavoitteet ja menetelmät... 2 Kyselyn toteuttaminen...
LisätiedotLannoitelainsäädäntö
Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotUusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)
Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotPuhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina
Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko
LisätiedotAskelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon
Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotJÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotJätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto
Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotTervetuloa lietteenkeräyksen asiakkaaksi!
Tervetuloa lietteenkeräyksen asiakkaaksi! Tilaa tyhjennys Tilaa tyhjennys asiakaspalvelustamme puhelimitse tai sähköpostilla. Asiakaspalvelu, puh. (03) 240 5010 (ma-pe klo 8.30-15.45) liete@pjhoy.fi (kirjoita
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013
Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotJÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ
JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
Lisätiedot22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012
Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla
LisätiedotYmpäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut
Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut 190/32.320/2015 Ympäristölautakunta 14.04.2015 46 Ympäristönsuojelumääräykset 19, ehdotus Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään
LisätiedotLannoitelainsäädäntö Tarja Alainen
Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11 lannoitevalmisteista ja 11/12 toiminnan harjoittamisesta
LisätiedotLakeuden Etappi Oy. Lakitausta
Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotJätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen
Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
Lisätiedot