Lisäksi esityksellä laajennettaisiin Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia poliisin. Lausunto 1 (8) Eduskunta Hallintovaliokunta.

Transkriptio

1 Lausunto 1 (8) POL Eduskunta Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi Eduskunnan hallintovaliokunnan pyyntö N LAUSUNTO HALLISTUKSEN ESITYKSEEN LAEIKSI RAJAVARTIOLAIN JA ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISESTA SEKÄ ERÄIKSI NUHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE201/2017 vp) Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Keskusrikospoliisilta lausuntoa Hallituksen esityksestä laeiksi rajavartiolain ja ulkomaalaislain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on kehittää Rajavartiolaitoksen ja rajavartiomiehen normaaliolojen toimivaltuuksia siten, että Rajavartiolaitos voi varautua sekä nopeasti ja tehokkaasti vastata Suomen turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Esityksessä ehdotetaan muutoksia rajavartiolakiin, ulkomaalaislakiin, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin, rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin ja poliisilakiin. Esitykseen sisältyy perusoikeusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä lainkohtia, joista osasta ei ole nykyisin lainkaan säännöksiä tai nykyisiä säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi. Esityksen keskeisenä osana rajavartiomiehen toimivaltuuksia laajennettaisiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä rajanylityspaikkojen lisäksi vastedes myös Rajavartiolaitoksen toimitiloihin ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa oleville alueille, silloin kun poliisi on estynyt sitä tekemästä. Lisäksi esityksellä laajennettaisiin Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia poliisin pyynnöstä tai poliisin tukena suoritettavissa tehtävissä, muutettaisiin rajavartiolain virka-apusäännöksiä, laajennettaisiin asevelvollisten toimivaltuuksia rajavartiolaitoksen toiminnan tukena, lisättäisiin rajavartiomiehelle oikeus puuttua miehittämättömän ilma-aluksen ja lennokin kulkuun sekä säädettäisiin rajavartiolaitoksen toimivaltuuksista sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävässä ja merialueen teknisessä valvonnassa sekä vesiliikenteen tilapäisestä keskeyttämisestä tai rajoittamisesta. Keskusrikospoliisi ei ole osallistunut lainsäädäntöhankeen ohjausryhmä tai valmistelutyöhön, mutta poliisin operatiivista toimintaa koordinoiva Poliisihallitus on toiminut osallisena lainsäädäntöhankkeen ohjausryhmässä ja tiivisti mukana hankkeen valmistelutyössä. Poliisihallitus on lausunut Rajavartiolaitoksen esikunnalle kirjallisesti hallituksen esityksen luonnoksesta (POL ).

2 Lausunto 2 (8) Keskusrikospoliisi on lausuntoaan laatiessa huomioinut hallituksen esityksestä hallintovaliokunnalle annetut PeVL 6/2018 vp ja PuVL 3/2018 vp lausunnot sekä tutustunut Poliisihallituksen (POL ) ja Sisäministerion Poliisiosaston hallituksen esityksestä antamiin asiantuntijalausuntoihin. 1. Lakiesityksen tausta Lakiesityksen taustalla ovat hybridiliitännäisiin uhkiin varautuminen ja kan- Sallisten turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien ajantasaistaminen vastaamaan nopeasti muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia. Keskusrikospoliisin näkökulmasta uusi olosuhde ja uhat (uudenmuotoinen terrorismi, hybridiuhat) asettavat turvahisuusviranomaisten toiminnalle uudenlaisia haasteita, edellyttäen muun muassa uhkien reaaliaikaista havainnointia ja tunnistamista sekä välitöntä reagointikykyä uhkien konkretisoituessa. Turvallisuusviranomaisten tehtävien, työnjaon ja toimivaltuuksien selkeys korostuu erityisesti tilanteessa, jossa normaaliolosuhteista ollaan liukumassa kohti poikkeusolojen järjestelyjä. Tällöin on erityisen tärkeää varmistaa, että poliisi, Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat toimivat saumattomasti yhteen. Perusasetelma on Keskusrikospoliisin näkökulmasta selvä, sisäisen turvallisuuden päävastuuviranomainen on poliisi, puolustusvoimat on vastuussa sotilaallisesta maanpuolustuksesta ja rajavartiolaitoksella on itsenäinen asema toimivaltaisena viranomaisena päätehtävänsä mukaisesti sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinnassa. Uhkiin liittyvän toiminnallisen vasteen parantamiseksi on jatkuvasti kehitettävä kyvykkyyttä sekä viranomaisten sisäisin toimin että viranomaisyhteistyön kokonaisturvallisuusajattelussa. Uudet uhkakuvat edellyttävät, että niihin voidaan antaa riittävä toimintavaste. Yhteiskunnan suorituskykyjen on oltava laajasti päävastuuviranomaisen käytettävissä uhan torjumiseksi. Samalla johtovastuiden tulee olla selkeitä ja määräytyä jo muotoutuneiden päävastuiden mukaisesti. On huomattavaa, Suomen lain säädäntöä on vastikään muutettu vastaamaan kattavammin muuttunutta turvallisuustilannetta ja uudenlaisia esityksessä kuvattuja hybridiuhkia. Aluevalvontalain muutoksen (502/2017) yhteydessä aluevalvontalakiin säädettiin muun muassa uusi tunnuksettoman sotilasjoukon määritelmä voimaantulleen muutoksen myötä aluevalvontaviranomaisille tuli oikeus puuttua aluevalvontalain keinoin tilanteeseen, jossa tunnukseton sotilaallinen ryhmä tai sen jäsen tulisi Suomen alueelle tai oleskelisi maassa. Myös kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevaa lainsäädäntöä on vastikään muutettu. Muutosten lähtökohtana on ollut nykyinen toimivallanjako eri turvallisuusviranomaisten välillä sekä erityisesti se, että kriisitilanteessa toimivaltuudet ja johtovastuut tulee olla selkeät. Lakiesitys liittyy tai vähintään välillisesti linkittyy myös muuhun vireillä tai suunnittelussa olevaan kokonaisturvallisuuskentän muutostarpeiden paikkaamiskehitykseen. Muuttunut turvallisuusympäristö on tuonut tarvetta virka-apulainsäädännön kokonaisuudistukselle. Virka-apulainsäädännön kokonaistarkastelua koskevan hankkeen asettamisjärjestelyt ovat käynnissä

3 Lausunto 3 (8) sisäministeriössä. Hallituksen esitys liittyy myös sisäministeriössä vireillä olevaan täydennyspoliisin uudistamista koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen (SMDno ). Poliisin keskeiseksi valmiudensääntelyvälineeksi on kaavailtu jatkossa reservipoliisia. Nyt lausunnon kohteena oleva lakiesitys osin parantaa yhteiskunnan kokonaisvastetta, vaikka esitettävät toimivaltuudet ja hankkeen kehittämistapa painottuvat erityisesti Rajavartiolaitoksen itsenäisen kyvykkyyden kasvattamiseen. Viranomaisten toimivaltuuksia tulee kehittää kokonaisuutena. Lähtökohtana on kehittää päävastuullisen viranomaisen suorituskykyjä, joita tuetaan muiden viranomaisten antamin virka-apujärjestelyin. 2. Lakiesitys, yleisiä huomioita Lakiesitystä pidetään tavoitteiltaan kannatettava, sisällöllisesti oikean suuntaisena ja pääosin sellaisenaan hyväksyttävänä. Lakiesityksessä on paljolti huomioitu ja tarkoituksenmukaisella tavalla poistettu tai uudelleen muotoiltu useimmat poliisin (poliisihallituksen) lainsäädäntöhankkeen aikana esiin nostamat haastepisteet. Keskusrikospoliisi on kokonaisuudessaan tyytyvainen lopputulokseen. Lakiesityksessä on hyvin avattu uudet uhkakuvat hybridivaikuttamisesta ja kuvattu sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat ja laajan maahantulon haasteet. Keskusrikospoliisi on samaa mieltä hallituksen esityksen perustelujen kanssa siitä, että hybridiuhkiin tulee pystyä vastaamaan ensisijaisesti viranomaisten normaaliolojen toimivaltuuksilla. Huomattavaa samalla on, että uhka ja sen asettamat reagoimistarpeet koskevat koko turvallisuusviranomaiskenttää. Ehdotuksessa on kuitenkin kyse pääosin vain Rajavartiolaitoksen omista toimivaltasäännöksistä, jolloin muiden turvallisuusviranomaisten yhteismitalliset tarpeet ja yhteistoiminnan kehittäminen eivät kaikilta osin tule paikatuksi. Keskeistä on, että lainsäädännön tulee vastaavankaltaisissa toimivaltuuksissa olla ennustettavuuden ja viranomaistoiminnan yhteismitallisuuden takia symmetristä. Hybridikytkentäinen varautuminen edellyttää kokonaisarviointia ja kehittämistä muun ohella virka-apusäännösten osalta. Lakiesityksen yleisperusteluiden mukaan Rajavartiolaitos on yhteisestä kehittämistarpeesta samaa mieltä. Rajavartiolaitoksen esityksessä on todettu, että toimintakyvyn turvaaminen ja uhkiin vastaaminen edellyttävät eri viranomaisten henkilö- ja materiaaliresurssien tehokasta hyödyntämistä vastuuviranomaisen tukemiseksi sekä tarkoituksenmukaisesti päällekkäisiä toimivaltuuksia. Keskusrikospoliisi on tästä samaa mieltä kunhan huomioidaan, että johtovastuut ja tehtävien hoidon etusijajärjestys pysyvät kaikissa tilanteissa selvinä. Hybridivaikuttamisen yksi keskeinen tavoite on johtamisjärjestelmään vaikuttaminen ja ristiriitatilanteiden, kollisioiden luonti. Tällöin on keskeistä, ettei itse rakenneta viranomaisten välisiä epäselviä johtosuhteita, toimivaltuuksia tai ketjutuksia. Se kenen toimintavastuulle asia ensisijaisesti kuuluu, johtaa ja vastaa toiminnasta, ellei toisin toimiminen ole poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti, sekä päävastuullisen viranomaisen osoittamana tarkoituksenmukaista.

4 Lausunto 4 (8) Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen on poliisin keskeistä tehtäväkenttää. Poliisilain toimivaltuudet on säädetty poliisitoimintaa varten. Poliisille on lainsäädännössä annettu valta suorittaa tehtävä tarvittaessa puuttumalla yksityisten lailla, usein perustuslain tasaisesti, suojattuihin oikeuksiin. Lähtökohtaisesti poliisin tehtävien ja toimivaltuuksien osoittaminen muulle viranomaiselle on poikkeuksellista ja edellyttää erityisiä perusteitä (PeVL 67/2016 vp). Poliisilla on myös perusoikeuksiin kajoamista sisältävien valtuuksien käyttöön erityinen koulutus ja kokemus. Keskeistä on varmistaa se, että vastuuviranomaisten toimivaltuudet ovat selkeät, ennustettavat ja tasasuhtaiset. Päällekkäisten itsenäisten toimivaltuuksien säätäminen ei selkeiden johtovastuiden näkökulmasta ole toivottavaa vaan pääperiaatteena tulee olla se, että päävastuullisen viranomaisen suorituskykyjä tuetaan muiden viranomaisten antamin virkaapujärjestelyin. 3. Säännöskohtaiset merkitykselliset huomiot Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen rajanylityspaikalla, Rajavartiolaitoksen toimitilassa ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevalla alueella. (RVLL 20 ) Rajavartiolaitokselle on käytännön toiminnan kannalta annettu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi rajanylityspaikoilla myös itsenäistä toimivaltaa. Tämä on nähty tarpeelliseksi alueilla, jossa Rajavartiolaitos on läsnä, jotta poliisin ollessa estyneenä, tilanteen nopea haltuunotto Rajavartiolaitoksen toimesta on mahdollista. Rajavartiolaitoksen YJT:n ylläpitämisen alueellista toimivaltaa ehdotetaan laajennettavan rajanylityspaikkojen ohella Rajavartiolaitoksen toimitiloihin ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa oleville alueille. Toimivallan käyttö olisi lainkohdan nykyisen sanamuodon mukaisesti sidoksissa poliisin esteeseen. Keskusrikospoliisi katsoo, että alueelliselle laajennukselle voidaan katsoa olevan hyväksyttävät, kokonaisuutena tasapainoiset ja kokonaisturvallisuusajattelun mukaiset perustelut, ilman että johtovastuut sekaantuvat. Toimivaltuus olisi tarkkarajaistettu esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa niiden alueiden sisäpuolelle, joissa Rajavartiolaitos on jo normaalisti läsnä (RVLn toimitilat / hallitsemat alueet). Alueellinen laajennus on näin hyväksyttävä, mutta myös riittävä, koska poliisi hoitaa Rajavartiolaitoksen toimivaltaan kuulumattomat ulkopuoliset alueet. Mikäli poliisi olisi estynyt, tulee Rajavartiolaitokselle joka tapauksessa 21 :n kautta oikeus hoitaa sellaiset kiireelliset poliisin (YJT) toimenpiteet, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa. Tilanteiden alkutoimenpiteiden tehokkaaksi hoitamiseksi on järkevää, että lähin paikalla oleva tehtävän hoitamiseen kykenevä viranomainen aloittaa. Samalla on kuitenkin selvästi turvattava ja korostettava poliisin oikeutta päävastuullisuutta YJT -viranomaisena ensisijaisesti hoitaa ja johtaa YJT - tilanteita.

5 Lausunto 5 (8) Alueellisen laajentumisen osalta korostetaan muutosesityksen olevan konkreettinen. Rajavartiolaitokselle tulisi käytännössä itsenäinen oikeus poliisin toimintavastuulle ja -alueelle normaalisti kuuluvien YJT - tehtävien hoitoon myös rajatuilla alueilla rajanylityspaikkojen ulkopuolella. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 67/2016 vp todennut, että lähtökohtaisesti poliisin tehtävien ja toimivaltuuksien osoittaminen muulle viranomaiselle on poikkeuksellista ja edellyttää erityisiä perusteita. Tämä on lakiesityksessä huomioitu ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuus esitetyssä momentissa on toissijainen suhteessa poliisiin ja kytkeytyy poliisin esteeseen aivan kuten voimassa olevassa laissa. Poliisin este ei voi koskaan olla ennakollinen olettama, vaan sen luonne tulee selvittää tapauskohtaisesti ainakin vähäistä vakavimmissa YJT - tilanteissa ja olosuhteiden niin mahdollistaessa myös muutoin siten, että arvioinnin tekee poliisi. Esteen selvittämiseksi poliisin on tosiasiallisesti saatava tieto YJT - tapauksista momenttiin on kirjattu ilmoitusvelvollisuus määrittely, jossa Rajavartiolaitoksen edellytetään viipymättä ilmoittamaan poliisille vähäistä vakavammasta YJT - toimenpiteestään. Keskusrikospoliisi näkemyksen mukaan on tarpeellista, että Rajavartiolaitoksen edellytetään ilmoittamaan poliisille viipymättä kaikista tavanomaisesta vähäisemmistä YJT - toimenpiteestään. Rajavartiomiehen toimivaltuudet ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta rajanylityspaikalla, Rajavartiolaitoksen toimitilassa ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevalla alueella (RVLL 32 ) Lakiesitys esittää rajavartiomiehelle laajennuksia 20 :n mukaisissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä käytettäviin toimivaltuuksiin. Keskusrikospoliisi kannattaa rajavartiolain 32 :ään rajavartiomiehen toimivaltuuksiin ehdotettuja laajennuksia. Tarkoituksenmukaiset toimivaltuudet ja yhdenmukaiset käyttöedellytykset takaavat viranomaistoiminnan ennustettavuuden ja yhteistyön. YJT - toimivaltuuksien yhdenmukaisuus helpottaa todennäköisesti yhteistyötä myös silloin, kun poliisi käyttää Rajavartiolaitoksen aloittamassa tilanteessa otto-oikeuttaan Rajavartiolaitoksen jäädessä hoitamaan tilannetta poliisin tukena. Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan nyt esitetyt laajennukset ovat pykalan sanamuodon ja yksityiskohtaisten perusteluiden osalta asiallisesti sellaisenaan hyväksyttäviä ja tarpeen. Tekninen kuunteluja tekninen katselu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä rajanylityspaikalla, Rajavartiolaitoksen toimitilassa ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevalla alueella (RVLL 32 a ) Lakiesityksen 32 a :ssä on kyse salaisten pakkokeinojen eli teknisen kuuntelun ja -katselun lisäämisestä Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin 20 :n mukaisissa YJT - tilanteissa, poliisin ollessa estyneenä. Tämä on perusteltua operatiivisen toiminnan taktiikoiden ja työturvallisuuden takia. Kun kyse on poliisille ensisijaisesti kuuluvan 20 :n mukaisten YJT - tehtävien yhteydessä käytettävistä oikeuksista, on oletettavaa, että tilanteet, joissa joudutaan käyttämään 32 a ;n rynnäkkötoimivaltuuksia ovat katego-

6 Lausunto 6 (8) risesti vähäistä vakavampia ja kuuluvat siten momentin mukaisen poliisille tehtävän ilmoittamisvelvollisuuden piiriin. Rajavartiomiehen toimivaltuudet poliisitehtävissä (RVLL 33 ) ja Teknistä kuuntelua ja teknistä katselua koskeva menettely (RVLL 33 a ) Lakiesityksen rajavartiolain 33 :n laajennusesityksessä on käytännössä kyse rynnäkkökuuntelun ja katselun lisäämisestä Rajavartiolaitoksen keinovalikoimaan poliisitehtävässä. Samalla korostetaan, että 33 :n toimival- Iässä on kyse poliisitehtävästä, joka suoritetaan poliisin pyynnöstä, jolloin poliisin kanssa tarkoituksenmukaisesti yhtenäiset toimivaltuudet ovat perusteltuja. Ehdotettu 33 a luo edellytykset esitettyjen rynnäkkötoimivaltauksien käytölle. Pykälä tukee laillisuusvalvontaa ja helpottaa lain soveltamista. Rajavartiolain 33 :n tilanteissa kyseessä on poliisitehtävä, jolloin päätöksenteko on oltava ensisijaisesti poliisilla, vaikka tehtäviä käytännössä suorittaisivat rajavartiomiehet. Koska rynnäkkötoimivaltuudet edellyttävät kiireellisiä ratkaisuja on nyt valittu päätöksenteko kuitenkin operatiivisesti perusteltu, erityisesti kun huomioituna on momentin viimeisen virkkeen mukainen poliisin rajoittamisoikeus. Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan kyseessä olisi poliisin pyynnöstä suoritettavasta poliisitehtävästä, joten yhtenäiset toimivaltuudet olisivat tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja. Asevelvollisen ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien toimivaltuudet rajavartiolaitoksen toiminnan tukena (RVLL 34 d-g :t) 34 d - f :ssä esitetään asevelvollisille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville (varusmiehille) sekä rajavartijan peruskurssin oppilaille (34 g ) laajahkoja oikeuksia, näiden osallistuessa Rajavartiolaitoksen toiminnan tukemiseen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvästä perustellusta syystä tai milloin se on Suomen turvallisuusympäristöön liittyvän tarpeen vuoksi välttämätöntä. Käyttöolosuhde voisi olla Rajavartiolaitoksen toimiala huomioiden potentiaalisesti asevelvollisille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville hengelle ja terveydelle vaarallinen tai sellaiseksi muodostuva. Esitetyt toimivaltuudet muun muassa turvallisuustarkastuksen suorittamiseen ja henkilötuntomerkkien ottoon ovat jo varsin pitkälle perusoikeuksiin menevää vallankäyttöä, joka tapahtuisi virkamiesasemasta ulkopuolisten toimesta. Näitä tehtäviä ei voitane varauksitta rinnastaa perustuslain (731/1999) 124 :n mukaisiin julkisiin hallintotehtäviin (PeVL 6/2018 vp). Lakiesityksessä viitataan siihen, että tehtävät eivät lähtökohtaisesti edellytä voimankäyttöä, eikä varusmiehellä olisi itsenäistä oikeutta voimankäyttöön. Tosiasiallisesti tehtävien työturvallinen suorittaminen edellyttäisi vähintään varautumaan voimankäyttövälinein (voimankäyttövälineiden kantaminen). Vaaraperuste puhuu sen puolesta, ettei tehtäviä voitaisi antaa asevelvollisille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville. Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan nyt asevelvollisille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville ehdotetut oikeudet vaikuttavat varsin pitkalle meneviltä. Rajavartiolaitoksen tarpeet pikaisesti käyttöönotettavan li-

7 Lausunto 7 (8) säreservin osalta ovat ymmärrettäviä olemassa olevassa turvallisuusympäristossa. Kulkuneuvon pysäyttäminen ja liikenteen ohjaaminen (RVLL 38 ) Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan säännösmuutos on hyväksyttävä ja tarpeellinen. Rajavartiolaitoksen tulee voida toimivaltaansa kuuluvaa tehtavaa suorittaessaan pysäyttää kulkuneuvoja ja ohjata liikennettä Rajavartiolaitoksen hallinnoimilla alueilla ja tehtävän suorittamisen turvaamiseksi. Miehittämättömän Hm a-al uksen ja Ien nokin kulkuun puuttuminen (RVLL 38 a ) Esityksen mukaan miehittämättömän ilma-aluksen ja lennokin kulkuun puuttumisen olisi 38 a :n mukaan oikeus, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, turvaamistehtävän tai meripelastustehtävän suorittamiseksi taikka Rajavartiolaitoksen erittäin tärkeän toiminnan suojäämiseksi. Esitys on tavoitteiltaan tarpeellinen ja Keskusrikospoliisi kannattaa ehdotettua sääntelyä. Keskusrikospoliisi pitää erittäin tärkeänä poliisin omaan lainsäädäntöön säädettäviä toimivaltuuksia miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien kulkuun puuttumiseksi. Poliisilla päävastuullisella YJT - viranomaisena ei ole omaa vastaavaa toimivaltuutta. Käytännön järjestelyt lainsäädäntöhankkeen asettamiseksi on käynnissä sisäministeriössä. Ehdotuksessa toimivaltuutta ilma-aluksen ja lennokin kulkuun puuttumiseen ei ole alueellisesti rajoitettu. Poliisin näkemyksen mukaan toimivalluutta tuli harkita alueellisesti rajattavaksi koskemaan alueita, mihin rajavartielaitoksen toiminta rajavartiolain 4 :n mukaisesti alueellisesti kohdentuu. Miehittämättömien ilma-alusten ja lennokeiden kulkuun puuttuminen tulisi olla rajavartiomiehellä oikeus lähtökohtaisesti vain alueilla, joita käytetään rajavalvonnan suorittamiseen ja joiden läheisyyteen on asetettu ilmailulain (864/2014) 11 :n mukainen lentorajoitus. Taajamissa miehittämättömän ilma-aluksenja lennokin kulkuun puuttuminen olisi aina poliisin tehtävä. Rajavartiolaitoksen virka-apuja tuki poliisille terrorismirikoksen torjunnassa (RVLL 77 a ) Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan esitetty lainkohta olisi lakiesityksen tavoitteiden mukainen, tukisi viranomaisten henkilö- ja materiaaliresurssien joustavaa ja tarkoituksenmukaista yhteiskäyttöä ja sellaisenaan kannatettava ja tarpeellinen. Rajavartiolaitoksen virka-apuoikeus laajentuisi merialueiden ohella sisämaahan rajanylityspaikoille ja rajan läheisyyteen. Säännöksellä poliisille tulisi mahdollisuus paikallisten olosuhteiden ja tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella valita, pyytääkö se sotilaallisia voimankäyttöapua Rajavartiolaitokselta vai puolustusvoimilta. Poliisin suorittamat rajatarkastus-ja tullitoimenpiteet (Poliisilaki 2:21 ) Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan esitetty säännöksen sisältö on kannatettava. Kun poliisi käytännössä toimii muutamalla rajanylityspaikalla rajatarkastusviranomaisena, on selvää, että sen ja muiden rajatarkastus-

8 Lausunto 8 (8) tehtäviä hoitavien viranomaisten toimivaltuudet tulevat olla rajatarkastustehtävien osalta yhteneväiset. Tiedot ulkorajan ylittävässä kulkuneuvossa olevista henkilöistä (19 ), Liikenteenharjoittajan velvollisuus lentomatkustajia koskevien tietojen antamiseen (20 ), Liikenteenharjoittajan velvollisuus matkustajia ja miehistöä koskevien tietojen antamiseen alus-jajunaliikenteessä (20 a ) (laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa) Rajavartiolaitokselle ehdotetaan oikeutta saada ja käsitellä sisärajaliikenteen matkustajatietoja silloin kuin rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille. Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan ja yleisesti kokonaisturvallisuuden parantamiseksi esitetty oikeus on sellaisenaan tarpeen ja kannatettava. 4. Yhteenveto Esitys, säännökset ja säännösten yksityiskohtaiset perustelut on valmisteltu sisäministeriön rajavartio-osastolla ja työtä ohjasi sisäministeriön asettämä poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Esityksen laadinnassa, valmistelussa, ohjausryhmässä ja sidosryhmä keskusteluissa on otettu hyvin huomioon poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten näkemykset sekä esityksen luonnosvaiheen lausunnot niin hybridiuhkista kuin toimivaltuuksien ajantasaistamisesta huomioiden sisäisen turvallisuuden vastuuviranomaisten tehtäväkentän toimivaltajako. Keskusrikospoliisi pitää esityksen perusteluissa kuvattuja uhkia realistisina ja kannattaa esityksen tavoitteita edellä kommentoidusti. Esityksen tarkoituksena on hybridiliitännäisiin uhkiin varautuminen ja kansallisten turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien ajantasaistaminen vastaamaan nopeasti muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia. ^ -^ Keskusrikospoliisin päällikkö i Poliisineuvos Robin Lardot Tiedusteluosaston päällikkö Rikosylitarkastaja ÄnTänti l"~-^'r