keskilämpötilan kasvuun epäilevimmin suhtautuvat usein ihmiset, joiden tärkeimmät tietolähteet ovat Breitbartin ja

Transkriptio

1 Näkökulma: Entä jos Kaikki eivät purematta niele ilmastohysteriaa. Joidenkin mielestä ilmaston lämpeneminen on vihervasemmistolainen salaliitto, jonka tarkoituksena on nöyryyttää veronmaksajia uusilla maksuilla, kielloilla ja laeilla. Entä jos ilmastonmuutos onkin totta? Ihmisen vaikutuksista maapallon keskilämpötilan kasvuun vallitsee käytännössä lähes täydellinen tieteellinen yksimielisyys Lämpenemistä tukevaa dataa on valtavasti. Suuri osa tilastoista, tutkimuksista ja havainnoista on vapaasti tarkistettavissa. Jokainen ilmastonmuutoksen epäilijä voi itse tutustua aineistoon ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Useimmilla ei kuitenkaan ole aikaa, välineitä tai kiinnostusta tarkistaa tietojen luotettavuutta, joten tietomme ovat aina enemmän tai vähemmän riippuvaista siitä, mitä meille kerrotaan. Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvat eivät yleensä edusta alan tieteellistä näkökulmaa, vaan taloudellisia, uskonnollisia tai poliittisia eturyhmiä. Ilmastonmuutoksessa on paljon purtavaa. Maapallon keskilämpötilan kasvuun epäilevimmin suhtautuvat usein ihmiset, joiden tärkeimmät tietolähteet ovat Breitbartin ja InfoWarsin tyyppisiä oikeistolaisia alt-right vaihtoehtomedioita. Samat ihmiset puhuvat usein kuusalaliitosta, litteästä maasta ja evoluutiohuijauksesta.

2 Myös eräät näkyvät suomalaiset poliitikot väittävät, että ilmastohysteria perustuu vihervasemmistolaisten globalistien ja EU:n federalistien esittämiin valheisiin, joilla pyritään keskittämään valtaa kansallisvaltioilta Brysseliin. Ilmaston lämpenemisestä keskusteltiin jo 1980-luvulla Keskustelu ilmastonmuutoksesta on politisoitunutta ja polarisoitunutta. Ilmiö jakaa voimakkaasti ihmisten mielipiteitä. Molemmissa ääripäissä esiintyy selkeitä ylilyöntejä, kuten Esko Valtaoja on todennut. Joidenkin on todisteista huolimatta vaikea hyväksyä sitä, että ihminen voi kulutuksellaan vaikuttaa maapallon ilmastoon. Keskustelu ilmaston lämpenemistä oli aktiivista jo 1980luvulla, mutta ilmastopaneelit ja tutkijat eivät pystyneet vakuuttamaan poliitikkoja taloudellisesti raskaiden kasvihuonekaasujen päästörajoitusten kiireellisyydestä. Teollisuuden lobbareiden vaikutusvalta poliittiseen päätöksentekoon ja yleinen epäluottamus tieteelliseen metodiin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on estänyt kasvihuonekaasujen rajoittamiseen tähtääviä toimia jo 1980-luvulta alkaen. Erityisen voimakkaasti kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä toimia vastustaa teollisuus, jolla on taloudellisia intressejä fossiilisissa polttoaineissa ja teollisuuden rajoittamattomissa päästöissä. Ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt viimeisten 35 vuoden aikana. Mittaushistorian yhdeksästätoista lämpimimmästä vuodesta kahdeksantoista sijoittuu vuoden 2000 jälkeiseen aikaan ja yksi vuoteen Siksi tutkijapiireissä on jo jonkinlaista paniikkia lämpenemisen hidastamiseen tähtäävien

3 poliittisten päätösten voimaan saattamiseksi. Fossiilisten polttoaineiden kasvihuoneilmiötä voimistavasti päästöt vaikuttavat Fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvun yhteys ilmaston lämpenemiseen ei ole uusi havainto. Kasvihuoneilmiö ymmärrettiin jo 1800-luvun alkupuolella. Fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutus kasvihuoneilmiön vaikutuksia kasvattavana tekijänä ymmärrettiin viime vuosisadalla. Mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Lähde: ilmasto.org Fossiiliset polttoaineet tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Oheinen taulukko näyttää joidenkin polttoaineiden tuottamat hiilidioksidipäästöt kilogrammoina tuotettua energiayksikköä kohti. Ilmasto muuttuu entä sitten? Ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina. Viimeisten

4 vuoden aikana ilmastomme on läpikäynyt seitsemän suurta ilmastonmuutosta jääkausista lämpimiin jaksoihin ja toisin päin. Viimeisin jääkausi päättyi eri määritelmien mukaan noin vuotta sitten. Siitä alkoi ilmaston nykyinen lauhkea jakso. Useimpiin ilmastosykleihin on vaikuttanut hyvin pienet muutokset maapallon kiertoradassa ja maahan kohdistuvan lämpösäteilyn määrässä. myös vulkaaninen aktiivisuus voi voimistaa kasvihuoneilmiötä. Maapallon kokonaislämpötilan merkittävät muutokset ovat tapahtuneet kuitenkin hitaasti vuosituhansien aikana. Maan nykyinen lämpenemisjakso on tutkijoiden hyväksymän arvion mukaan hyvin suurella todennäköisyydellä (yli 95 %) seurausta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Näin nopeaa keskilämpötilan kasvua ei maapallolla ole aiemmin koettu. Hiilidioksidia on ilmakehässä enemmän kuin miljooniin vuosiin. Kuinka tiedämme, että ilmasto lämpenee? Maata kiertävät satelliitit sekä muut ilmaston seuraamista helpottavat teknologiset edistysaskeleet antavat tutkijoille laajan kokonaiskuvan maailman tilasta. Tietoa on kerätty vuosien ja vuosikymmenten ajan hyvin laajasti merten ja ilmakehän lämpötiloista kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ilmakehässä. Koottu valtava tutkimusaineisto todistaa ilmaston lämpenevän, lämpenemisen yhteyden kasvihuonekaasujen pitoisuuteen kasvuun ja kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen lämpöä sitova luonne on tunnettu jo hyvin pitkään. Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehän läpäisevään infrapunasäteilyyn ymmärretään hyvin ja se on kasvihuoneilmiön tieteellinen perusta. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen vallitsee tieteellisessä yhteisössä lähes

5 täydellinen yksimielisyys. Esimerkiksi: Lämpötila lisää veden haihtumista ja vesihöyry on tärkeä kasvihuonekaasu, koska se vaikuttaa koko maapallon säteilyspektrin aallonpituusalueella. Sen absoptiokyky on kuitenkin heikko hiilidioksidiin nähden. Paleoklimatologien todisteet Jäiden kairausnäytteet Grönlannista, Etelämantereelta ja vuoristojen jäätiköiltä osoittavat, että ilmasto reagoi ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrään. Vastaavia havaintoja voidaan tehdä puiden vuosirenkaista, valtamerten sedimenteistä, koralliriutoista ja sedimenttikivilajeista. Nämä tutkimukset tukevat väitettä, että ilmasto muuttuu, ja että muutokseen on vaikuttanut ihmisten toiminta. Muinaisilmastoja tutkivien paleoklimatologien keräämän tutkimusaineiston mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen tapahtuu kymmenen kertaa nopeammin, kuin jääkausia seurannut ilmaston lämpeneminen. Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Tavallisimmin sedimenttejä syntyy merien, järvien ja jokien pohjiin, joihin joet ja tulvavedet kuljettavat maa-ainesta. Wikipedia Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja. Se selvittää muinaisen ilmaston vaihteluita analysoimalla fossiilikerrostumia ja jäätikköön kerrostunutta jäätä. Wikipedia

6 Lähde: Pixabay Maailman keskilämpötila on kasvanut 0,9 astetta 1800-luvun lopulta

7 Lähde: ilmasto.org O,9 asteen lämpeneminen ei vaikuta uhkaavalta. Lämpeneminen on seurausta teollisuuden ja liikenteen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä korreloivat hyvin vahvasti. Lämpeneminen, joka alkoi teollistumisen ajan alussa ja on vain kiihtynyt viimeisten 35 vuoden aikana. Viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat seuranneet toisiaan vuoden 2010 jälkeen. Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi: kahdestatoista kuukaudesta kahdeksan oli historian lämpimimpiä kuukausia. Lähde: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut 200 ja 400 ppm:n (parts per million) välillä noin 20 miljoonaa vuotta. Viimeisten vuotta pitoisuus on vaihdellut välillä ppm.

8 Nykyisin hiilidioksidin määrä on ppm. Esiteolliseen aikaan nähden pitoisuus on noussut n. 100 ppm. Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan siis sitä, että osa maanpinnasta ylös heijastuvasta lämpösäteilystä jää lämmittämään ilmakehää ja maanpintaa. Maan lämpösäteily on pitkäaaltoista, minkä vuoksi ilmakehä absorboi sitä tehokkaasti; osa lämpösäteilystä säteilee takaisin alas. Lähde: Pixabay Kasvihuoneilmiö Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tutkijoiden mukaan

9 nykyinen ilmaston lämpeneminen johtuu 95 % todennäköisyydellä ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksesta kasvihuoneilmiöön. Ilmiö on tunnettu pitkään. Kasvihuoneilmiön vaikutuksia planeetan pintalämpötilaan voidaan selventää vertaamalla muutamia planeettoja keskenään: Mars Marsilla on hyvin ohut kaasukehä, jonka paine on vain 1/200osa ilmakehän paineesta. Vesihöyryä Marsin kaasukehässä on vain 1/1000 osa maan vastaavasta. Planeetan pinnalta heijastuva lämpösäteily ei lämmitä juurikaan kaasukehää, joten kasvihuoneilmiö on heikko (Marsin kaasukehän kasvihuoneilmiö on vain 7 C (5 10 C). Marsin keskilämpötila on -55 C.

10 Lähde: Pixabay Maa Maata ympäröi noin 100 km paksu kaasukehä. Ilmakehä muodostuu lähinnä typestä (78 %) ja hapesta (21 %), Hiilidioksidia, argonia, metaania ja otsonia on prosentin verran ilmakehän kaasuista. Vesihöyryn määrä vaihtelee runsaasti. Kasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, otsoni, metaani ja typpioksiduuli (ilokaasu). Lisäksi ilmakehässä esiintyy vaihtelevasti erilaisia aerosoleja, eli pieniä hiukkasia, joiden vaikutus kasvihuoneilmiöön on päinvastainen.

11 Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä kappaleita (tomua, tuhkaa, rikkihappoa, siitepölyä, merisuolaa sekä sumu- ja pilvipisaroita, jotka viilentävät ilmakehää. Aerosolien elinkaari ilmakehässä on kuitenkin kasvihuonekaasuja lyhyempi ja niiden määrä on huomioitu nykyisissä ilmastomalleissa. Ilmakehä vaimentaa avaruudesta tulevaa säteilyä Suurin osa alle 300 nanometrin säteilystä absorboituu jo ilmakehän ylimmissä kerroksissa. Lyhytaaltoisin gamma- ja röntgensäteily absorboituu ilmakehän yläosien atomeihin sekä happija typpimolekyyleihin. Säteily hajottaa happimolekyylejä happiatomeiksi, jolloin syntyy otsonia. Otsoni absorboi pitkäaaltoista ultraviolettisäteilyä. Näkyvän valon aallonpituudet läpäisevät ilmakehän. Ilmakehä sirottaa valoa; taivaan sininen väri tulee siitä, että lyhytaaltoinen sininen valo siroaa voimakkaammin kuin punainen valo. Infrapunasäteily absorboituu ilmakehän vesihöyryyn. Kasvihuoneilmiön vaikutuksesta maapallon keskilämpötila on 33 astetta lämpimämpi kuin ilman kasvihuoneilmiötä.

12 Lähde: Pixabay Venus Venuksen kaasukehästä 96 prosenttia on hiilidioksidia ja vain noin 4 prosenttia typpeä. Vesihöyryä on miljoonasosa siitä, mitä maassa. Planeetan pintalämpötila on keskimäärin 460 astetta. Venuksessa on tapahtunut karkaava kasvihuoneilmiö (runaway greenhouse effect), eli tapahtumasarja, jossa planeetan kasvihuoneilmiö alkaa voimistaa itseään. Venuksessa karkaava kasvihuoneilmiö tapahtui ehkä 3-4 miljardia vuotta sitten. Tämän seurauksena Venus on yli 400 C kuumempi kuin mitä sen

13 pitäisi olla. Venus on aurinkokuntamme kuumin planeetta, jopa aurinkoa lähempänä sijaitsevaa Merkuriusta kuumempi. Lähde: Pixabay Karkaava kasvihuoneilmiö Karkaava kasvihuoneilmiö alkaa planeetalla, jossa on runsaasti vettä, mutta joka on lämpimämpi kuin maa. Merivesien haihtuminen vesihöyryksi lisää kasvihuoneilmiötä. Tämä nostaa planeetan lämpötilaa, minkä seurauksena yhä enemmän vettä haihtuu vesihöyryksi.

14 Reaktio jatkuu ja kiihdyttää itseään. Kun planeetta ja meret lämpenevät riittävästi, myös metaaniklatraattien eli metaanihydraattien sitomaa metaania vapautuu ilmakehään. Myös tämä kiihdyttää entisestään kasvihuoneilmiötä. Yhdysvaltojen geologinen tutkimuslaitos on arvioinut, että merenpohjan kerrostumissa mannerjalustojen rinteillä olevissa metaaniklatraattiesiintymissä on sitoutuneena kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin kaikissa muissa fossiilisissa polttoaineissa yhteensä. Vesihöyry hajoaa hapeksi ja vedyksi lämpötilan kasvettua riittävän korkeaksi. Happi ja vety häviävät avaruuteen. Planeetan edelleen kuumentuessa myös karbonaattipitoisiin kiviin sitoutunut hiili vapautuu. Planeetta on muuttunut täysin elinkelvottomaksi pätsiksi. Voisiko maalle käydä näin? Ei. Se ei onneksi ole mahdollista, sillä meriveden pitäisi lämmetä yli 30 asteiseksi. Maapallon menneisyyteen mahtuu useita karanneita kasvihuoneilmiöitä, joista yksi aiheutti permikauden massasukupuuton. Se tappoi noin miljoonan vuoden aikana jopa 60 % kaikista lajeista sukupuuttoon.

15 Lähde.: Pixabay Ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset vaikuttavat usein sademääriin, lämpötiloihin ja muihin sääilmiöihin, kuten tuuliin ja myrskyihin. Usein ilmastonmuutoksella tarkoitetaan pitkän aikavälin muutoksia. Muutoksia planeetan ilmastoon voivat aiheuttaa merien lämpömekanismeissa tapahtuvat muutokset, maapallon kiertoradan muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, vulkaaninen toiminta ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Ilmasto on herkkä ja haavoittuva systeemi, vaikka siinä tapahtuvat muutokset ilmenevät hitaasti. Maan ilmasto voi

16 muuttua monista syistä. Esimerkiksi auringon aktiivisuus, maapallon kiertorata ja kallistuskulma, vulkaaninen toiminta, jäätyneiden merialueiden ja jäätiköiden määrä sekä toisaalta meri-ilmakehäjärjestelmän muutokset ja fossiilisten polttoaineiden päästöt vaikuttavat ilmastoon paikallisesti tai globaalisti. Merten suuri lämpökapasiteetti ja kyky kuljettaa energiaa selittää merten ilmastovaikutuksia. Ilmaston sisällä tapahtuvat muutokset Sää on epälineaarinen ja kaoottinen dynaaminen järjestelmä. Tästä syystä sään ennustaminen on hyvin vaikeaa. Ilmasto eli sään keskiarvo on havaintojen valossa ollut suhteellisen vakaa aivan viime aikoihin asti. Lähde: Wikipedia Termohaliinikierto Termohaliinikierto, eli valtamerten lämpösuolavesikierto, on meriveden tiheyseroista johtuvaa veden kiertoa merissä

17 syvävesien ja pintavesien välillä. Veden tiheyserot johtuvat tavallisesti lämpö- ja suolapitoisuuksien eroista: viileä ja suolainen vsi on raskaampaa kuin lämmin ja vähäsuolainen vesi. Valtamerissä lämmin suolainen vesi on yleensä lähellä pintaa. Pintavesikerroksen alla on kylmempää ja vähäsuolaisempaa vettä. Lämmin ja suolainen vesi sekä kylmä ja vähäsuolainen vesi eivät tavallisesti sekoitu. Napa-alueiden lähellä viileän pintaveden suolapitoisuus kasvaa, kun siitä poistuu suolatonta vettä haihtumisen ja merijään muodostumisen seurauksena. Näin vedestä tulee niin tiheää, että se valuu pohjaan. Tämä saa aikaan vaakasuuntaisen virtauksen, joka jatkuu, kunnes virtaus saavuttaa alueita, joissa se pääsee kohoamaan pintaan. Tällaista nousua tapahtuu ilmeisesti vähitellen laajoilla alueilla, pääosin Etelämannerta kiertävän merivirran yhteydessä. Termohaliinikierto tapahtuu hitaasti. Laskevaa liikettä havaitaan Pohjois-Atlantilla ja Etelämerellä, jossa näkyy, miten kylmä vesi painuu lämpimämmän veden seassa syvyyksiin. Nousuliikettä on vaikeampi havaita. Termohaliinikierto tuo lämpöenergiaa tropiikista napa- alueille, ja vaikuttaa siten napa-alueiden ilmastoon. Termohaliinikierron vaikutus voi olla jopa neljäsosa koko ilmakehän ja valtamerten yhteenlasketusta lämmönsiirrosta. Ilmaston lämpenemisen ja siihen liittyvän makean veden tasapainon muutosten uskotaan muuttavan termohaliinikiertoa. Muutokset Golf-virrassa voivat teoriassa viilentää PohjoisEuroopan, vaikka maapallon keskilämpötila jatkaisi kasvuaan. Muita ilmastoon vaikuttavia ilmiöitä Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on paljon. Mannerlaattojen liikkeet voivat vaikuttaa merivirtoihin. Auringon aktiivisuuden muutokset muuttavat ilmaston säteilypakotetta

18 lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Aurinkokunnan sisäisen dynamiikan aiheuttamat Maan kiertoradan säännölliset heilahtelut satojen tuhansien vuosien aikajänteellä aiheuttavat niin kutsutun jääkausisyklin (Milankovićin jaksot). Suuret tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon hyvinkin äkillisesti. Kasvihuoneilmiön vaikutus maapallon lämpötilaa säätelevänä järjestelmänä on elämän kannalta välttämätön. David Spratt arvioi, että nykyinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on korkein 15 miljoonaan vuoteen. Paleoklimatologian tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa verrata nykyhetkeä keskiplioseenikauteen (3,3-3 miljoonaa vuotta sitten). Silloin vallitsi nykyistä lämpimämpi kausi. Tuolloin hiilidioksidipitoisuus oli >350 ppm ja pintalämpötilat arviolta 1,9 3,6 C korkeampia kuin esiteollisena aikana. Maapallon menneisyydessä tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin kasvihuoneilmiö on ollut hyvin voimakas. Ehkä tunnetuin esimerkki on permi- ja triaskauden välillä noin 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut permikauden joukkotuho, eli maapallon suurin tunnettu lajien sukupuutto.

19 Lähde: Pixabay Antroposeeninen ilmastonmuutos Noin 100 vuotta sitten osoitettiin, että jos erilaisilla kaasulla täytettyjä lasiastioita säteilytettiin valolla tunnin ajan, eri kaasut lämpenivät eri tavoin. Tämä koe on toistettu tuhansia kertoja tuhansien ihmisten toimesta. Tulos on aina sama: hiilidioksidi lämpenee enemmän, kuin muut kaasut. Vaikutusta kutsutaan säteilypakotteeksi. Koe osoittaa kiistatta, että noin viisitoista kertaa vesihöyryä tehokkaammin lämpenevä hiilidioksidi on vahvin kasvihuonekaasu. Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toiminnasta lähinnä teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Joidenkin mielestä nykyistä epookkia pitäisi jo kutsua antroposeeni-kaudeksi,

20 sillä ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta maapallolla on alkamassa täysin uusi kehityskulku. Pahimpien uhkakuvien mukaan maapallon keskilämpötila kasvaa ihmiskunnan vaikutuksesta monella celsiusasteella vuoteen 2100 mennessä. Tämä tendenssi jatkuu todennäköisesti vuosisatoja. Ilmastotutkijoiden vallitseva konsensus on, että maapallon keskilämpötila kasvaa vuoteen 2100 mennessä 1,5 6,0 C. Keskilämpötilan kasvuun vaikuttaa se, saadaanko kasvihuonekaasujen määrä pysäytettyä tai käännettyä laskuun. Jos nykyinen kehitys jatkuu, ilmakehän kasvihuonepäästöjen pitoisuus lähes kolminkertaistuu nykyisestä (Heikki Nevanlinna (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen). Lähde: ilmasto.org Ihmiskunnan päästöjen kehitys riippuu muun muassa poliittisesta tahdosta, tekniikan kehityksestä ja päästöjen rajoittamisyritysten vaikutuksista.

21 Säteilypakote (ilmastopakote, pakotevaikutus) Säteilypakote on suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa. Positiivinen säteilypakote tarkoittaa ilmastoa lämmittävää vaikutusta, negatiivinen säteilypakote kertoo ilmastoa viilentävästä vaikutuksesta. Tämä voidaan 2 mitata tehona pinta-alaan nähden ja sen yksikkö on W/m. Auringolla on lämmittävä positiivinen pakotevaikutus. Ilmakehä ja maan pinta absorboivat osan säteilystä ja osa heijastuu takaisin avaruuteen. Absorboidun ja heijastuneen säteilyenergian välinen tasapaino määrittää keskimääräisen lämpötilan maan pinnalla. Muita pakotevaikutuksia: muutokset heijastavuudessa muutokset vulkaanisissa päästöissä kiertoratapakotteet muutokset kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa. Auringon säteilyvoimakkuus maassa on keskimäärin 343 W/m². Tästä 235 W/m² lämmittää maapallon pintaa ja ilmekehää ja loput 108 W/m² heijastuu takaisin avaruuteen. Wikipedia Vesihöyryn vaikutus kasvihuoneilmiöön on n. 60 % ja hiilidioksidin vaikutus n. 26 %, mutta koska hiilidioksidin säteilypakote on viisitoistakertainen vesihöyryyn nähden, hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä vahvistaa kasvihuoneilmiötä vesihöyryn lisääntymistä enemmän. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Hiilidioksidinmäärän lisääntymisen nostaessa lämpötilaa yhdellä celsius-asteella, veden haihtuminen lisääntyy ja näin syntyvä vesihöyry nostaa lämpötilaa edelleen yhdellä celsius-asteella. Lisäksi erilaiset seurannaisvaikutukset tehostavat lämpötilan kasvua: esimerkiksi sulavien jäätiköiden heijastusvaikutuksen väheneminen.climate Sensitivity

22 Vesihöyry säilyy ilmakehässä muutamia päiviä, mutta hiilidioksidin elinkaari ilmakehässä voi olla jopa sata vuotta. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta se säilyy ilmakehässä vain noin 12 vuotta. Typpioksidien elinkaari on noin 14 vuotta. How long do greenhouse gases stay in the air? Mistä ilmaston lämpeneminen johtuu? antroposeeninen Lämpenemiseen vaikuttavat ensisijaisesti kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduuli ja vesihöyry sekä troposfäärin otsonipitoisuus. Toisaalta aerosoleilla, eli ilmakehän erilaisilla pienhiukkasilla, on merkittävä ilmastoa viilentävä vaikutus. Tämä vaikutus on huomioitu ilmastomalleissa ja -ennusteissa. Ongelmallista on, että pienhiukkasten elinkaari ilmakehässä on varsin lyhyt, kun kasvihuonekaasujen elinkaari puolestaan on pitkä. Aerosolien osuus suhteessa kasvihuonekaasuihin siis vähenee. Typpioksiduulia syntyy nitraattien hajoamisen seurauksena lannoitetussa viljelymaassa. Ilmastoa lämmittävää typpioksiduulia muodostuu viljelysmaassa nitraattien hajotessa. Lannoitteiden käyttö lisää typpioksiduulipäästöjä. Suomessa metsät ovat nieluja eli ne sitovat hiilidioksidia noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Sen sijaan suopellot ovat hiilidioksidin lähteitä, jotka tuottavat noin viisi miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Sekä luonnontilaiset että ojitetut suot ovat hiilidioksidin nieluja, mutta koska ne ovat myös metaanin lähteitä, niiden yhteenlaskettu kasvihuonetase vastaa noin yhtätoista miljoonaa tonnia hiilidioksidia. ilmasto.org

23 Rakentaminen Kestävän kehityksen kannalta rakentaminen tuhlaa maailmanlaajuisesti noin puolet kaikista käytetyistä materiaaliresursseista, lähes puolet energiasta, 40 prosenttia vedestä ja 60 prosenttia viljelykelpoisesta maa-alasta. Biosfäärin vaikutus Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen hiilidioksidia, joten ne menestyvät hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa. Uusimmat tutkimukset asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen, koska ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Kun jokin ilmastopakote, vaikkapa säteily, muuttaa ilmastoa, monet mekanismit voivat joko vahvistaa tai vaimentaa muutosta. Nämä ovat positiivisia ja negatiivisia takaisinkytkentöjä. On lukemattomia lämpenemistä voimistavia positiivisia takaisinkytkentöjä, joita kaikkia ei ole huomioitu IPCC:n ilmastomalleissa. Tällaiset takaisinkytkennät liittyvät esimerkiksi jäätiköiden kiihtyvään sulamiseen, joka nopeuttaa meriveden lämpenemistä. Lisäksi Siperian ja Alaskan ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia ja metaania. Ihmisestä riippumattomat prosessit eivät riitä selittämään ilmastonmuutosta Auringon säteilyn voimakkuus maan pinnalla muuttuu auringon erilaisten syklien mukaan. Esimerkiksi auringonpilkkujaksot ja maan kiertoradan muutokset ovat historiallisesti ohjanneet ilmaston lämpenemistä. Nyt meneillään oleva lämpeneminen ei liity auringonpilkkuihin, auringon voimistuneeseen säteilyyn tai kiertoradan heilahteluihin. Eräät ilmakehän kaasut estävät lämmön pakenemisen planeetan pinnalta. Ilmakehän pitkäikäisiä ja jokseenkin pysyviä

24 kaasuja, jotka eivät reagoi lämpötilan vaihteluun fysikaalisesti tai kemiallisesti, kutsutaan pakottaviksi (forcing). Kaasut, jotka reagoivat fysikaalisesti tai kemiallisesti lämpenemiseen ovat takaisinkytkentöjä. Kolmen viime vuosikymmenen aikana luonnolliset tekijät ovat pikemminkin vaikuttaneet lievästi ilmastoa viilentäen. Lämpenemistä ei voi aukottomasti selittää ilman ihmisen vaikutusta. Auringon säteilyvoimakkuuden ja kasvihuonekaasujen vaikutukset eroavat toisistaan. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää alailmakehää ja jäähdyttää yläilmakehää, koska kasvihuonekaasut päästävät vähemmän lämpösäteilyä yläilmakehän. Auringon säteilyvoimakkuuden kasvu lämmittää koko ilmakehää. Tämä vaikutus on todistettu kokeellisesti ja se on yksi vahvimmista ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todisteista. Viimeisten sadan vuoden aikana auringon aktivisuus on ollut ilmastoa hieman viilentävä, kiertoratapoikkeama tai runsas vulkaaninen toiminta eivät myöskään selitä lämpenemistä. Jäljelle jää se fakta, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt 40 % sadan vuoden aikana.

25 Lähde: NASA IPCC:n viides ilmastoraportti YK:N alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) 1300 riippumatonta ilmastoasiantuntijaa uskoo, että yli 95 prosentin todennäköisyydellä ihmisten toiminta on lämmittänyt planeettaa viimeisten 50 vuoden aikana. Teollisuus on kasvattanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 280 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan (eri lähteissä on pientä heittoa) viimeisten 150 vuoden aikana. ummary-for-policymakers.pdf.

26 Uhkakuvia ja uutisa maailmalta Lähes kuutta miljoonaa ihmistä uhkaa nousevat tulvavedet eteläisessä Aasiassa. Sadat tuhannet ovat jo joutuneet jättämään kotinsa ja kotiseutunsa äärimmäisen rankkojen monsuunisateiden vuoksi. Tulvat seurasivat Intiassa ankaraa kuivuutta, äärimmäisiä hellejaksoja ja viikkoja kestänyttä vesipulaa. Lämpötilan seurauksena on kuollut ainakin 137 ihmistä. Se ei vaikuta pahalta. Ongelma on siinä, että mikäli pohjavesien määrä jatkaa laskuaan, viiden vuoden päästä 100 miljoonaa ihmistä joutuu selviämään ilman vettä, tai muuttamaan kotiseuduiltaan ilmastopakolaisina. Afghanistanissa kuivuus on koetellut erityisesti perinteisiä maanviljelyalueita. Miljoonien on pitänyt muuttaa alueilta, joita uhkaa akuutti ruokapula. Bangladeshissa runsaat monsuunisateet ovat katkaiseet teitä ja uhkaavat kokonaisia yhteisöjä. Erityisen heikko tilanne on rohingya-pakolaisilla, jotka asuvat heiveröisissä majoissa Myanmarin rajan tuntumassa.

27 Lähde: Pixabay Tämä tapahtuu nyt. Miljoonat ihmiset altistuvat Aasiassa samaan aikaan voimakkaiden monsuunisateiden aiheuttamille tulville ja toisaalta kuivuudelle. Vuoden 2015 pakolaiskriisiä pahempi ilmastopakolaisuuden aiheuttama massaliikehdintä on vain ajan kysymys. Monsuunikatastrofi Maatalous on ollut vuosisatoja riippuvainen vuosittaisista monsuunisateista. Jos monsuunisateet myöhästyvät, kuten tänä vuonna on tapahtunut, viljelymaat altistuvat kuivuudelle. Sadot kuivuvat ja vedestä on pulaa. Monsuunisateet vaikuttavat kahden miljardin ihmisen elinkeinoon ja elämään. Sademäärät ovat Aasiassa vähentyneet dramaattisesti, mikä

28 aiheuttaa kuivia kausia ja pulaa vedestä, mutta samalla voimakkaiden rankkasateiden määrä on lisääntynyt, ja niiden aiheuttamat nopeasti syntyvät tulvat katkovat teitä ja aiheuttavat maanvyöryjä, kertoo Nature. Äärimmäisten rankkasateiden määrä on kolminkertaistunut Intian keskiosissa vuosien 1950 ja 2015 välisenä aikana. Tällä on ollut järkyttäviä vaikutuksia miljoonien ihmisten elinkeinoon, elämään, maanviljelyyn ja omaisuuteen. Äärimmäisten rankkasateiden aiheuttamien tulvien, jatkuvien kuivuusjaksojen ja kasvavien lämpötilojen seurauksena pohditaan jo vakavasti, onko osa Intiasta muuttumassa täysin elinkelvottomaksi. Mutta Intia ei ole ainoa maa, jossa sään ääri-ilmiöt aiheuttavat tuhoja. Tutkijoiden mukaan äärimmäisen kuumat hellejaksot lisääntyvät Etelä-Aasiassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tämä lisää ilmastopakolaisuuden painetta pohjoiseen. Ilmaston lämpeneminen ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti tai armollisesti Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma. Sen vaikutukset ovat jo nyt monien köyhien maapallon köyhimpien alueiden riesana. Maapallon keskilämpötila on kasvanut vasta 0,9 astetta, mutta nyt näyttää varmalta, että 1,5 astetta saavutetaan pian. Pariisin ilmastosopimuksessa lämpenemisen ylärajaksi määritelty 2 astetta ylittyy hyvin todennäköisesti

29 Lähde: Pixabay Jos Intia ei onnistu ratkaisemaan vesikriisiä viiden vuoden aikana, satojen miljoonien henki on vaarassa Ilmastonmuutos ei etene tasaisesti. Joillain alueilla tulvat aiheuttavat tuhoja, toisaalla maastopalot, kuivuus tai äärimmäiset helleaallot. Eurooppa on vielä lintukoto. Me näemme ja luemme uutisia, mutta tosiasiassa emme oikein ymmärrä näkemäämme uutiset ovat liian kaukana omasta arjestamme. Välittömien ihmisille koituvien vaarojen lisäksi vaarassa on satojen miljoonien ihmisten elinkeinot. Tulvat kuluttavat maaperää, kuivuus ja kuumuus tuhoaa sadot, maastopalot polttavat kodit, äärimmäinen kuumuus tappaa terveitä ihmisiä myös Euroopassa ja Ýhdysvalloissa. Merenpinnan nousu uhkaa miljoonia esimerkiksi Bangladeshin rannikolla. YK:n mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana ilmastonmuutos lisää absoluuttisen köyhien määrää 120 miljoonalla. Heidän vaihtoehtonsa on nääntyä nälkään tai etsiä elinkelpoisempia alueita muualta. Stanfordin yliopiston tutkijat varoittavat, että köyhät maat köyhtyvät ilmastonmuutoksen seurauksena entisestään. Valtioidenkasvava sosioekonominen kuilu vaikuttaa väistämättä

30 ilmastopakolaisuutta lisäten. YK:n ihmisoikeuksien erikoislähettiläs Philip Alston sanoi hiljattain, että edessä on ilmasto-apartheid, joka jakaa ihmiset pieneen vähemmistöön, jolla on varaa paeta, nälkää, ilmaston ääri-ilmiöitä ja kurjuutta ilmastoituihin ja vartioituihin kartanoihin, sekä siihen valtavaan enemmistöön, joka joutuu kärsimään ilmastonmuutoksen seuraukset. Alston toteaa, että vaikka kehittyneen maailman rikkaat valtiot ja kaupungit selviävät ilmastonmuutoksen ensioireista, he eivät voi välttää sitä, miten äärimmäiset ilmastoolosuhteet kurittavat heikommassa asemassa olevia maita. Ilmastopakolaiset Norjalaisen pakolaisneuvojan mukaan vuosittain 26 miljoonaa ihmistä evakuoidaan tai pakenee kotiseuduiltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena jo vuonna Siis yksi ihminen joka sekunti. Valtaosa ilmastopakolaisista sijoitetaan omiin maihinsa, mutta rajat ylittävien pakolaisten määrä on kasvussa. Ilmastonmuutos ei ole ainoa pakolaisuuteen vaikuttava tekijä, sillä sitä tehostaa etnisten, uskonnollisten ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan valtaväestöstä poikkeavien vainot ja heihin kohdistuva väkivalta. Tänä vuonna näitä vainoja pakenee 70 miljoonaa ihmistä. ABC:n julkaiseman muistion mukaan pelkästään Austraiaa uhkaa jopa 100 miljoonan ilmastopakolaisen vyöry lähivuosina. Suurin osa pakolaisista joutuu jättämään Indónesiassa ja Tyynellä valtamerellä sijaitsevat nousevan merenpinnan ja sään ääriilmiöiden uhkaamat saaret. Euroopassa ja Yhdysvalloissa pakolaisuus on kasvattanut kansallismielisen, maahanmuuttovastaisen äärioikeiston kannatusta. Australia, joka on yksi pahimpia saastuttajia, suhtautuu äärimmäisen nihkeästi kaikkiin pakolaisiin.

31 YK:n pakolaissopimus ei tällä hetkellä tunnusta ilmastopakolaisia kansainvälisen lain turvaa edellyttäviksi turvapaikanhakijoiksi. Ilmastopakolaisilta voidaan siis estää turvapaikanhakuprosessi ja heitä voidaan kohdella laittomina maahantulijoina. CNN Ilmastotieto Ilmasto.org Ilmasto-opas.fi Wikipedia: Ilmastonmuutos Wikipedia: Kasvihuoneilmiö WWF Lähde: Pixabay

32 Näkökulma: Quo Vadis Europa? Minne menet, Eurooppa, kysyi komission puheenjohtaja JeanClaude Juncker pari vuotta sitten saatuaan ilmoituksen Britannian eroprosessin käynnistämisestä. Samassa yhteydessä Juncker lainasi myös ranskalaisen Robert Schumanin puhetta vuodelta 1950: Eurooppaa ei tehdä yhdellä kertaa tai yhden suunnitelman mukaan. Se rakennetaan konkreettisin saavutuksin, jotka luovat todellista yhteishenkeä. Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 lehdistötilaisuudessa pitämä puhe oli Euroopan unionin alku. 69 vuotta myöhemmin 51 % (eli karkeasti 215 miljoonaa) äänioikeutettua äänesti Euroopan parlamenttivaaleissa. Enemmistö äänestäjistä tuki EU:n integraatiokehityksen syventämistä. Äänestysaktiivisuus jäi varsin matalaksi, mutta nämä olivat ensimmäiset vaalit sitten vuoden 1979 parlamenttivaalien, jolloin äänestysaktiivisuus tosiasiassa kasvoi edellisiin vaaleihin verrattuna. Sitä voi pitää hyvänä enteenä Euroopan tulevaisuudelle.

33 Eurovaalien äänestysaktiivisuus Vaalit linja ja Euroopan poliittinen Parlamentin perinteiset suuret puolueet, EPP ja S&D, olivat vaalien suurimpia häviäjiä. Voittajia olivat kansallismieliset EU-kriittiset puolueet (EFDD, ENF), sekä EU-myönteiset liberaalit (ALDE+R ja Greens/EFA).

34 Parlamentin paikkajako Vaalien jälkeen poliittinen jako oikeistoon ja vasemmistoon horjahti perinteisiltä raiteiltaan. Oikeisto ja vasemmisto liukuivat selvästi kohti keskustaa. Europarlamentti jakaantui progressiivisiin ja nationalistisiin edustajiin. Progressiiviset haluavat viedä Euroopan integraatiota eteenpäin, kun nationalistit puolestaan haluavat palauttaa Euroopan kansallisvaltioiden aikaan ylikansallista Euroopan unionia. aikaan ennen Perinteisellä arvokartalla oikeisto ja vasemmisto lähentyivät toisiaan, sillä molempia ryhmiä yhdistää vahva usko ja halu Euroopan unionin yhdentymiskehityksen syventämiseen. Mitä seuraavaksi?

35 Kuvan lähde: m/ ipr52406/election-2019-updated-seatprojection-for-new-parliament Suurten puolueiden tappiota seuraa lähiviikkoina kädenvääntö komission puheenjohtajan paikasta. Perinteisesti virka on kuulunut parlamentin suurimman puolueen kärkiehdokkaalle. Koska EPP säilyi suurimpana puolueena, kuuluisi komission puheenjohtajan virka tradition mukaan Manfred Weberille. Toisaalta EPP kärsi vaaleissa huomattavan tappion, mikä ei voi olla vaikuttamatta puolueen kärkiehdokkaan asemaan puheenjohtajaneuvotteluissa.

36 Myös S&D menetti kymmeniä edustajia, joten sosialistien Frans Timmermans saattaa jo olla ulkona puheenjohtajapelistä. Weber, Vestager vai joku muu? Angela Merkelin näkemyksen mukaan perinteitä pitää kunnioittaa, joten komission puheenjohtajan paikka kuuluisi Manfred Weberille. Emmanuel Macron haluaisi nähdä komission puheenjohtajana suuren vaalivoiton saaneen ALDE:n kärkiehdokkaan Margrethe Vestagerin. Valitaanko tanskalainen nainen komission puheenjohtajaksi? Se ei tunnu mahdottomalta skenaariolta. Uskon, että parlamentissa ALDE, S&D, GUE/NGL ja Vihreät tukevat Vestageria, kun taas EPP ja ECR asettuvat melko varmasti Weberin valinnan taakse. Muilla kärkiehdokkailla ei todennäköisesti ole suuren suuria mahdollisuuksia komission puheenjohtajaksi. Macron ja Merkel yrittävät ministerineuvostossa varmasti saada tukea omille ehdokkailleen. Neuvosto päättää (määräenemmistöllä, ketä kärkiehdokkaista se ehdottaa puheenjohtajaksi, jonka jälkeen parlamentti äänestää ehdokkaan virkanimityksestä. Valinta edellyttää parlamentin ehdottoman enemmistön tuen. Kansallismielisten nousu ja uho Eurovaaleissa ennakoitiin kansallismielisten puolueiden tsunamia. Suuri vaalivoitto jäi toteutumatta. Kansallismieliset lisäsivät paikkojaan Euroopan parlamentissa, mutta selvästi vähemmän kuin ennakolta arveltiin. Tsunami laantui tuulenpuuskan aiheuttamaksi pintaväreilyksi.

37 Oikeistopopulistisia ja kansallismielisiä puolueita ei kuitenkaan voi enää sivuuttaa olankohautuksella tai kiinnostavina poliittisina kuriositeetteina. Marine LePen, Mateo Salvini, Viktor Orban ja Nigel Farage ovat saaneet Euroopan liberaaleja arvoja ja maahanmuuttoa vastustavat ihmiset kokoamaan voimiaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Levottomuuksien ja äärioikeiston kasvun hillitsemiseksi myös kansallismielisten äänen on annettava kuulua. Kaikki kansallismielisten politiikan uhkakuvat ja ongelmat eivät ole perusteettomia. Monet asiat Euroopan unionissa edellyttävät pikaisia korjaustoimia eurooppalaisten koheesion ja yhteenkuuluvaisuuden lisäämiseksi. Farage ja Brexit Party Huikealla yli 30 prosentin kannatuksella Euroopan parlamenttiin marssinut Nigel Faragen johtama Brexit Party on erikoinen ilmiö, jolla ei ole muuta puolueohjelmaa, kuin Britannian EU-eron vauhdittaminen ja EU:n päätöksentekoprosessien häiritseminen kaikin mahdollisin tavoin. New York Timesin tuoreen artikkelin mukaan Nigel Farage on Euroopan vaarallisin mies. Brexit Partyn huima vaalimenestys ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että brexit kaduttaa, tympäisee tai kyllästyttää jo monia brittejä. Brexit Partyn keräämästä kolmanneksen äänisaalista huolimatta selkeä enemmistö Britannian europarlamentaarikoista kannattaa edelleen Euroopan unionia. Corbyn ja uusi brexit-äänestys? Työväenpuolueen Jeremy Corbyn kiirehti maanantaina laskelmoimaan, että jos eurovaalit olisivat olleet kansanäänestys Britannian EU-erosta, suurin osa briteistä ei näiden vaalien perusteella haluaisikaan erota Euroopan unionista. Corbyn spekuloi tuloksella, mutta hän on taipumassa toisen kansanäänestyksen järjestämisen kannalle.

38 These elections became a proxy second referendum. Over the coming days we will have conversations across our party and movement and reflect on these results on both sides of the Brexit divide. Jeremy Corbyn Millä logiikalla brexit-puolen voitto kääntyy brexit-puolen tappioksi? Jos eurovaalien tulos heijastelee brittien yleistä EU-linjaa, olisi brexit-puoli näissä vaaleissa hävinnyt EUkansanäänestyksen. Logiikka on se, että Britanniassa EUmyönteiset puolueet keräsivät yhteensä selvästi suuremman kannatuksen kuin Brexit Party ja muut kansallismieliset puolueet. Tähän huomioon myös Jeremy Corbyn tarttui. Business Insider julkaisi oheisen taulukon, eurovaaleihin osallistuneiden EU-myönteisten vasemmalla ja EU:n vastustajien äänet oikealla. äänet jossa ovat Eurovaaleiss a annettujen äänten perusteella 55,3 prosenttia briteistä kannattaa EU-jäsenyyttä ja 44,7 % kannattaa eroa Euroopan unionista. Tulos korreloi aiemmin tehtyjen galluppien kanssa. Se on myös yhteensopiva vuodesta 2016 alkaen kuukausittain toteutettujen YouGov-kyselyiden keskiarvon kanssa. Oheinen taulukko.

39 Kuvan lähde: Business Insider Brexit Partyn huomattavasta äänisaaliista huolimatta Britannia on pohjimmiltaan edelleen EU-myönteinen valtio. Jeremy Corbyn tukee toista kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Jos sellainen toteutuu, EU-jäsenyyden kannatus todennäköisesti voittaa. Ei siis ole lainkaan odottamatonta, että toisen kansanäänestyksen vastustus on kiivasta kovimpien brexit-demagogien joukoissa. Brexit: Varoittava esimerkki Brexit on varoittava esimerkki. Se on johtanut poliittisen päätöksenteon halvaantumiseen parlamentin alahuoneessa, jakanut kansaa ja kasvattanut itsenäistymishaluja sekä Skotlannissa että Pohjois-Irlannissa. UK haluaisi EU:n jäsenedut ilman jäsenyyteen liittyviä

40 velvollisuuksia. Tämä asenne Britannialla on ollut EECjäsenyyden alusta (1973) alkaen. Ranskan Charles de Gaulle vastusti 1960-luvulla Britannian EEC-jäsenyyttä, koska piti brittejä kyvyttöminä yhteistyöhön. De Gaulle kaatoi brittien kaksi ensimmäistä jäsenhakemusta, mutta 1973 Britannia hyväksyttiin EEC:n jäseneksi. Brexit on poliittista teatteria ja farssi, mutta kuinka tähän tultiin? Kelataan historiaa pikakelauksella muutama vuosi taaksepäin. Britannian pääministeri David Cameron pelasi upporikasta ja rutiköyhää kiristämällä EU:lta lisää etuja Britannialle. Sellaiseen EU ei voinut suostua, koska se olisi kyseenalaistanut koko EU:n. Vuonna 2013 Cameron lupasi briteille, että hän järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä, jos EU ei voi tarjota briteille parempia jäsenehtoja. Cameronin uhkapeli meni reisille Voitettuaan parlamenttivaalit 2015, Cameron toteutti antamansa lupauksen kansanäänestyksen järjestämisestä. Hän neuvotteli kulisseissa samaan aikaan Britannialle eräitä erityisoikeuksia, joiden hän toivoi vakuuttavan kansan äänestämään EU-jäsenyyden jatkamisen puolesta. Se oli hyödytöntä. Leave.EU-kampanja aloitti valtavan propagandakampanjan, jossa tosiasioilla ei ollut suurta merkitystä. Brexit-kampanja vetosi taitavasti brittien tunteisiin ja etenkin pelkoihin.

41 23. kesäkuuta ,2 % Britannian äänioikeutetuista antoi äänensä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Ennakkoon tehtyjen kyselyiden perusteella EU:n kannatus oli eroa haluavien kannatusta korkeampi. Äänestystulos ei kuitenkaan noudattanut EU:n kannattajien käsikirjoitusta, ja odottamaton tulos oli monelle shokki: 51,89% äänensä antaneista briteistä kannatti Britannian eroa Euroopan unionista ja 48,1 % kannatti EU-jäsenyyden jatkoa. Tietämättömyys on hedelmällistä maaperää peloille, ja pelkoja populistit osaavat hyödyntää Jälkeenpäin on spekuloitu, että tietämättömyys, turhautuminen, maahanmuuttovastaisuus ja kaipuu menneisyyteen johtivat brexit-leirin voittoon. Washington Post kertoi, että Mitä tapahtuu, jos lähdemme EU:sta -hakujen määrä kolminkertaistui heti vaalituloksen selvittyä. Toiseksi eniten etsittiin tietoa hakusanoilla Mikä on EU. Leave.EU-kampanja loi ansiokkaasti uskottavia uhkakuvia, jotka eivät vastanneet todellisuutta. Brittejä peloteltiin mm. Turkin EU-jäsenyydellä ja sen seurauksena Britanniaan tulevilla miljoonilla vierastyöläisillä.

42 Tällainen viestintä oli harhaanjohtavaa, sillä Turkki ei täytä EU-jäsenyyden ehtoja, ja toisaalta uusien jäsenten ottaminen edellyttää yksimielisen päätöksen ja siten britit olisivat voineet estää Turkin jäsenyyden siinäkin tapauksessa, että EUjäsenyys olisi ollut teoriassa mahdollinen. Maahanmuuttajia myös syytettiin terveydenhuollon kuormittamisesta, vaikka todellisuudessa maahanmuuttajat käyttivät terveydenhoitopalveluja suhteellisesti brittejä vähemmän, ja joka kolmas maassa työskentelevä lääkäri on ulkomaalaistaustainen. Brexit-äänestyksen jälkeen tuhannet eurooppalaiset vierastyöläiset lähtivät maasta. Britanniassa on sairaanhoitajan vajaus, mutta epävarmuus ja suoranainen rasismi pelottavat esimerkiksi puolalaisia sairaanhoitajia siinä määrin, että he eivät halua lähteä Britanniaan. Brexitin puolesta kampanjoinut siipi käytti brittien tietämättömyyttä taitavasti hyväkseen. Se vetosi esimerkiksi maahanmuuttajista huolestuneisiin kansalaisiin kertomalla, että EU:sta lähteminen tarkoittaisi automaattisesti maahanmuuttajien määrän vähenemistä. Kuitenkin vuonna 2015

43 maahan tuli enemmän siirtolaisia EU:n ulkopuolisista maista kuin EU-maista, minkä vuoksi ero EU:sta ei vaikuttaisi merkittävästi siirtolaisten määrään. Kaleva Brexit-äänestyksen äänet jakautuivat epätasaisesti Nuoret ja korkeasti koulutetut kaupunkilaiset äänestivät todennäköisemmin EU-jäsenyyden puolesta, kun keski-ikäiset ja ikääntyvät maalla asuvat sekä vähemmän koulutetut kallistuivat eron puolelle. Äänestys jakoi kansan iän, koulutuksen ja asuinpaikan perusteella. Myös muissa isoissa kaupungeissa, kuten Liverpoolissa ja Manchesterissa äänestettiin EUjäsenyyden puolesta. BBC:n mukaan vuotiaista jopa 73 prosenttia äänesti EUjäsenyyden puolesta. Jäsenyyttä kannattivat myös suurin osa vuotiaista. Yli 65-vuotiaiden EU-kannatus oli kaikkein vähäisintä. Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa ja Lontoossa enemmistö äänesti EU:ssa pysymisen puolesta. Wales kallistui eron puolelle, vaikka pääkaupunki Cardiff äänesti jäsenyyden puolesta.

44 Kartan lähde: Worldmapper Brexit means Brexit! Äänestystuloksen selvittyä pääministeri Theresa May totesi painokkaasti: Brexit means Brexit!. Siitä alkaen neuvoaantavan kansanäänestyksen tulokseen on suhtauduttu sitovana kansanäänestyksenä. Vuoden 2017 maaliskuussa parlamentti hyväksyi lain, joka valtuutti maan hallituksen aloittamaan toimet eron toteuttamisesta. 29. maaliskuuta pääministeri Theresa Mayn johtama hallitus aktivoi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50. artiklan. Eroprosessin aktivoimisesta lähetetyn ilmoituksen vastaanotti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

45 Donald Tusk. EU vastasi esittämällä Britannialle joukon vaihtoehtoja tulevien suhteiden perustaksi. 50. artiklan aktivoimisesta alkoi kahden vuoden mittainen siirtymäaika, jolloin UK ja EU neuvottelivat sopimuksen suhteiden jatkosta. Britannian pääneuvottelija oli vuoteen 2018 asti David Davis ja EU:n neuvottelijana toimi Michel Barnier. EU esitti hyvin nopeasti Britannialle joukon vaihtoehtoja yhteistyön jatkamiseksi. Mikään EU:n tarjoamista valmiista vaihtoehdoista ei kuitenkaan sopinut briteille. Intensiiviset neuvottelut EU:n ja UK:n välillä jatkuivat kaksi vuotta. Lopulta sopimusluonnos saatiin valmiiksi. EU27 hyväksyi yksimielisesti luonnoksen, mutta Britannian parlamentti hylkäsi kahden vuoden neuvotteluissa aikaansaadun sopimuksen 15. tammikuuta 2019 äänestyksessä luvuin Sopimuksen kaaduttua Theresa May ilmoitti brittien hakevan EU:lta joitain muutoksia neuvoteltuun sopimuksen. Tämän jälkeen myös toinen äänestys kaatui äänin maaliskuuta. Kolmas äänestys järjestettiin 29. maaliskuuta ja sekin kaatui. Sopimuksen kaaduttua parlamentin alahuoneessa, brittien oli haettava ja EU:n oli periaatteessa myönnettävä Britannialle jatkoaika. Sopimukseton ero pelottaa molempia osapuolia. Jean-Claude Juncker ja muut Euroopan unionin korkeat edustajat ovat tyrmänneet täysin brittien toiveen sopimuksen avaamisesta. Pöydällä on kolme vaihtoehtoa: 1) Ero neuvotellun sopimuksen mukaisesti, 2) Ero ilman sopimusta tai 3) Ei eroa. Britannian venkoilu ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä on saanut Brysselin tuskastumaan. Lisäajan tarjoaminen briteille johti siihen, että britit äänestivät eurovaaleissa (laillisuuskysymys). Tilanne vaikuttaa EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon. Monikaan ei toivo Britannian eroavan EU:sta, mutta yhä useammat Brysselissä ajattelevat Brexit means brexit! ja, että eron venyttäminen ei ole kenenkään etu.

46 Britannialle sopimusvaihtoehdot tarjotut Oheinen kaavio näyttää EU:n Britannialle tarjoamat sopimusvaihtoehdot ja syyn, miksi ne eivät sopineet briteille. Esimerkiksi Norjan malli ei sovi, koska UK haluaa erota Euroopan tuomioistuimesta, eikä hyväksy vapaata liikkuvuutta. Sveitsin malli ei käy, koska se edellyttää vapaan liikkuvuuden. Britit eivät myöskään halua maksaa Euroopan yhteismarkkinoille pääsystä tai implementoida EU-lainsäädäntöä kuten Norja ja Sveitsi. Tarkempiin yksityiskohtiin menemättä realistisiksi vaihtoehdoiksi jäi Etelä-Korean ja Kanadan malli tai sopimukseton ero. PohjoisIrlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja ongelmakohtana UK:n eron jälkeen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Molemmat osapuolet ovat

47 asettaneet tavoitteeksi ns. kovan rajan välttämisen, mutta käytännön ratkaisun löytäminen ongelmaan on ollut hyvin vaikeaa. Britannian hallitus on ilmoittanut haluavansa osan sisämarkkinoiden hyödyistä ilman, että Britannialla olisi kaikkia sisämarkkinoihin liittyviä velvoitteita. EU:n sisämarkkinoilla vallitsee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Näistä viimeistä Britannian hallitus haluaisi rajoittaa. Yhteiset markkinat edellyttävät yhteistä säätelyä. Muuten osa sisämarkkinoilla toimivista yrityksistä voisivat hyötyä muita yrityksiä kevyemmästä säätelystä. Tämän varmistamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden tulee sitoutua noudattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä, mikä ei ole sopinut Britannialle. Eurooppatiedotus Kuinka brexit on jo vaikuttanut Britannian talouteen Brexit maksaa UK:n taloudelle miljardi dollaria viikossa eli 6 miljoonaa dollaria tunnissa, kirjoitti CNN Business 22.maaliskuuta. Ennen brexit-äänestystä Iso-Britannia oli maailman viidenneksi suurin talous, mutta nyt Ranska on noussut sen edelle. Britannia oli nopeimmin kasvava G7-talous, mutta äänestyksen jälkeen se putosi talouskasvultaan hitaimmin kasvavaksi G7maaksi. Vuoden 2016 äänestys johti punnan kurssin dramaattiseen syöksyyn ja hidasti Britanniaan tehtäviä investointeja. Englannin pankin laskelmien mukaan Britannian talous on nyt 2

48 prosenttia pienempi kuin mitä se olisi, jos EU-puoli olisi voittanut kansanäänestyksen. Britannian sekava ja päämäärätön politiikka voi pahimmillaan johtaa sopimuksettomaan eroon, joka Englannin pankin mukaan olisi vaikutuksiltaan pahempi kuin vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttama taantuma. Investoinnit teollisuuteen romahtivat, mutta kasvoivat 3,7 % vuonna 2018, kun muissa G7-maissa investointien kasvu oli 6 prosentin luokkaa vuosittain. Luottamus talouteen on romahtanut alimmalle tasolle vuosikymmeneen. Tavallisten ihmisten elämässä vaikutukset tuntuvat punnan kurssin heikentymisenä. Punnan kurssi suhteessa dollariin on heikentynyt15 %, mikä näkyy kuluttajahintojen kasvuna. McDonalds ja KFC (Kentucky Fried Chicken) varoittivat suurten brittiläisten kauppaketjujen tapaan, että sopimukseton ero johtaa väistämättä tuotanto- ja elintarvikeketjujen vakaviin ongelmiin. Brittiläiset pankit ja finanssialan laitokset ovat siirtäneet 1,3 biljoonan dollarin edestä toimintojaan mm. Irlantiin, Ranskaan, Saksaan ja Alankomaihin. Sony ja Panasonic siirtävät pääkonttorinsa Alankomaihin. Nissan keskeytti suunnitelmat uuden automallin valmistamisesta Britanniassa. Saksalainen Schaeffler lopettaa kaksi kolmesta Britannian tehtaastaan. Britannian korkeimmat teollisuuden ja kaupan alan liittojen johtajat (Confederation of British Industry, Trades Union Congress) antoivat julkilausuman, että sopimukseton ero aiheuttaa kansallisen hätätilan ja sellaista ei voida sallia. Julkilausumassa todettiin, että sopimuksettoman eron taloudelliset vaikutukset tuntuisivat vielä tulevien sukupolvien elämässä.

49 Lista järjestöistä, valtioista ja ihmisistä, jotka ovat varoittaneet brexitin negatiivisista vaikutuksista Britannialle, Euroopalle ja koko maailmalle Britannian valtiovarainministeriö (The Treasury) Englannin pankki (The Bank of England) Kansainvälinen valuuttarahasto IMF (International Monetary Fund) Maailman pankki (The World Bank) Maailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organisation) G20 IFS (Institute for Fiscal Studies) LSE (London School of Economics) The Financial Times OECD (Organisation Economic Cooperation + Development) The CBI (Confederation of British Industry) Yhdysvaltojen hallitus US Government (our biggest trading partner) Kiinan hallitus Chinese Government (our 2nd biggest trading partner) -Japanin hallitus Japan Government (our 3rd biggest trading partner) Intian hallitus Indian Government (our 4th biggest non-eu non-eu non-eu non-eu trading partner) Suurin osa yllämainittujen maiden bisnesjohtajista. Brexitin aiheuttama taloudellinen epävarmuus lisääntyy, kuten oheiset Harvard Business Review n kaaviot osoittavat.

50

51

52 Minne menet Eurooppa? Kukaan ei tiedä miten brexit lopulta etenee. Ehkä koko prosessi jää historialliseksi horjahdukseksi ja yhteistyö jatkuu. On hyvin mahdollista, että britit lähtevät Euroopan unionista ovet paukkuen ilman sopimusta. Jälkimmäinen tapaus aiheuttaisi todennäköisesti maailmanlaajuisen taantuman tai laman, sillä Britannia ei ole pieni talous, kuten Kreikka. Lontoon Cityn läpi kulkee viidennes maailman rahavirroista. Euroopassa ja Britanniassa ero johtaisi todennäköisesti miljoonien työpaikkojen menetyksiin ja kuluttajahintojen tuntuvaan kasvuun. Britannian uusien kauppasopimusten neuvottelut eivät tule olemaan yhtään helpompia kuin neuvottelut EU:n kanssa. WTOvaihtoehtoa eivät halua edes Leave.EU-kampanjan vetäjät. USA on jo esittänyt 18-sivuisen listan edellytyksistä, joiden pohjalta neuvottelut brittien kanssa voidaan aloittaa. Tämä muistio heittää kylmää vettä niiden brittien niskaan, jotka uskoivat, että UK tekee mahtavat kauppasopimukset USA:n ja Kiinan kanssa. USA:n kanta oli yksiselitteinen: sopimus meidän kanssa tai sopimus Kiinan kanssa, mutta ei molempia. Sen lisäksi USA:n vaatimukset velvoittaisivat brittejä laskemaan tuoteturvallisuusstandardeja tasolle, joka väistämättä vaikuttaisi negatiivisesti EU:n kanssa käytävän kauppaan. EU:lle Britannian ero on huono asia, mutta 27 valtion tiivistyvän unioni, noin 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, yhteinen lainsäädäntö, yhteiset tuoteturvallisuusstandardit, tulliliitto ja tuoreet vapaakauppasopimukset Kanadan Japanin kanssa pehmentävät varmast pahinta iskua. ja Euroopalla on edessään kuitenkin vakavia ongelmia, joista

53 brexit on vain yksi. USA:n ja Kiinan kauppasota vaikuttaa globaalisti talouskehitykseen. Taantuman tai laman merkkejä on jo ilmassa. Tilannettaei helpota yhtään Italian ylivelkaantuminen ja Mateo Salvinin halu edelleen kasvattaa Italian velkaantumisastetta tai kansallismielisten pyrkimykset horjuttaa Euroopan unionia. Kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen brexitin ja USA:n ja Kiinan kauppasodan seurauksena saattavat aiheuttaa Italian velkakriisin läjähtämisen käsiin samalla tavoin kuin 2008 finanssikriisi käynnisti Kreikan velkakriisin. Italia on sen verran suuri talous, että EU ei sitä voi nostaa kuiville uppoamatta itse syvälle suohon. Niin kutsuttu permataantuma saattaa laukaista 2 biljoonan euron talouskriisin, joka uhkaa koko valuuttaunionia. Italian velkaantumisen syyksi on usein mainittu valuuttaunioni ja euro, mutta mikäli tähän kaavioon on uskominen, on velkaantuminen kiihtynyt vuoden 2008 jälkeen. Vaikka yli 100 prosentin velkaantumisaste on aika hurja, se ei vielä ole kriittinen. Kansallismielisten pelot maahanmuutosta ovat taloudellisten näkymien ja ilmastonmuutoksen rinnalla hyvin merkityksettömiä, vaikka tunteisin vetoavia. Viime vuonna EU:n alueelle tuli noin turvapaikanhakijaa, joista Suomeen noin 2400.

54 Angela Merkel muistutti hiljattain Eurooppaa, että toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälinen politiikka on tullut päätepisteeseensä. Euroopan on oltava yhtenäinen, jotta se voi varautua ja kestää Kiinan, Venäjän ja USA:n luomat taloudelliset ja poliittiset uhkakuvat. Trumpin valtaannousun jälkeen Atlantin valtamereen on noussut jäinen muuri ja perinteinen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen liittolaisuus horjuu. Tämä varmasti on vaikuttanut siihen, että kaikki Euroopan parlamentin puolueet kannattavat yhteistä puolustusta ja EUmaiden asevoimien syvempää integraatiota. Eurooppa on valtavien haasteiden edessä. Ongelmia ei kuitenkaan voi paeta. Tavalla tai toisella globaalit ongelmat löytävät meidät, vaikka pakoilisimme kaikkia vastuita, eroaisimme EU:sta ja laittaisimme rajat kiinni, kuten eräät suomalaiset poliitikot toivovat. Paras tae hyvinvoinnin ja turvallisuuden säilymiselle Suomessa on yhteinen ja yhteistyökykyinen Eurooppa.

55 London Calling: We are not Afraid! Keskiviikkona auto kiihdytti Lontoossa useiden Westminsterin sillalla liikkuneiden jalankulkijoiden päälle jättäen jälkeensä kymmeniä vakavasti tai kuolettavasti loukkaantuneita. Jalankulkijoihin törmännyt auto jatkoi sillan yli kohti parlamenttitaloa, jota ympäröivään metalliaitaan se törmäsi. Autosta nousi mustiin pukeutunut Englannissa syntynyt kahdella pitkällä veitsellä varustautunut mies, joka ryntäsi ensiksi aseettoman poliisin kimppuun surmaten tämän useilla veitseniskuilla. Tämän jälkeen mies yritti jatkaa parlamenttitaloon, mutta hyökkäys päätyi aseistettujen poliisien tappaviin luoteihin. London Calling: We are not Afraid! Hyökkäyksessä ainakin kolme sivullista menehtyi ja kolmisenkymmentä sai vammoja. Viranomaiset ovat julkaisseet kolmen iskussa menehtyneen henkilöllisyyden. Iskussa kuoli amerikkalainen Kurt Cochran, joka oli vaimoineen Lontoossa juhlimassa avioliittonsa 25. hääpäivää. Kurt Cochranin vaimo Melissa Cochran, loukkaantui iskussa vakavasti. Espanjan kielen opettaja ja kahden nuoren tyttären äiti, Aysha Frade menehtyi myös vammoihinsa. Terroristin puukottama poliisi, Keith Palmer, oli kuollessaan 48-vuotias. Hyökkäyksessä loukkaantui 12 brittiä, 3 ranskalaista lasta, kaksi romanialaista, neljä eteläkorealaista, kaksi

56 kreikkalaista, saksalainen, puolalainen, kiinalainen, italialainen ja amerikkalainen. irlantilainen, Tämä oli jälleen raukkamainen hyökkäys eurooppalaisia arvoja ja viattomia sivullisia vastaan. Sellaisena se oli hyökkäys meitä kaikkia vastaan. Hyökkääjä oli Englannissa syntynyt 52-vuotias kolmen lapsen isä, Khalid Masood, jolla oli useita aikaisempia väkivaltatuomioita. Pääministeri Theresa May vahvisti, että viranomaiset olivat tutkineet Masoodin mahdollisia kytköksiä ääriliikkeisiin joitakin vuosia aiemmin. Yesterday an act of terrorism tried to silence our democracy, but today we meet as normal, as generations have done before us and as future generations will continue to do, to deliver a simple message: We are not afraid and our resolve will never waver in the face of terrorism, Pääministeri Theresa May sanoi iskun jälkeen. This was not only an attack on our city and our country but on the values we cherish most: democracy, freedom, justice and tolerance. These are the same values that those who attack us hate so much. And the best way we can honour those who have tragically lost their lives is to ensure that we always uphold and cherish these values, sanoi Sadiq Khan, Lontoon pormestari. Torstaina klo 11 pohjoisafrikkalaistaustainen mies yritti ajaa ihmisten päälle suositulla ostoskadulla Belgian Antwerpenissä. Autosta löydettiin automaattikivääri, veitsiä ja bensakanisteri. Kukaan ei loukkaantunut ja poliisi pidätti tekijän. Terrorismi ja ääriliikkeet ovat uhkia, joihin Euroopassa tulee suhtautua vakavasti. Euroopassa tapahtuvat terrori-iskut koskettavat aina jokaista

57 eurooppalaista. Ne ovat hyökkäyksiä sitä arvopohjaa vastaan, jonka eurooppalaisina jaamme, ja jota olemme tottuneet pitämään itsestään selvänä. Laajemmin tällaiset hyökkäykset ovat hyökkäyksiä ihmisyyttä ja ihmisarvoa vastaan. Eurooppalaiset viranomaiset ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet kansalaistensa suojelussa ja ääriajattelun kitkemisessä. Erityisen huolestuttavana voidaan pitää sitä, että suurin osa Euroopan maaperällä tapahtuneista terroriteoista on Euroopassa syntyneiden, kasvaneiden ja opiskelleiden ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajien tekemiä. Voidaanko kansalaisia suojella ääriliikkeiden väkivallalta? Helppoa se ei ole. Mielestäni Eurooppa tarvitsee yhteisen terrorisminvastaisen lainsäädännön sekä terrorismin ja ääriliikkeiden vastaiseen toimintaan erikoistuneen poliisi- ja tiedusteluorganisaation, jolla on valtuudet esimerkiksi laajempaan ekstremismistä epäiltyjen elektroniseen seurantaan. Tällaisen ääriliikkeiden vastaisen organisaation pitäisi olla prioriteetti EU:lle, koska jokainen toteutunut terrori-isku lisää yhteiskunnallisia jännitteitä eri väestönosien välillä. Jännitteet kasvattavat laajempien levottomuuksien ja eri väestöryhmien välisten yhteenottojen riskiä sekä hajottavat yhteiskunnallista koheesiota. Terroristien ja ääriliikkeiden päämääränä on Euroopan ja eurooppalaisen identiteetin sekä laajemmin länsimaisen arvoliberaalin elämäntavan murtaminen pelkoa ja vastakkainasetteluja lietsomalla ja väkivallalla. Euroopan hajoaminen olisi voitto erityisesti islamistisille ääriliikkeille. Lähteet: Independent, Telegraph & Daily Mail

58 Onko Euroopan uhattuna? tulevaisuus Onko Euroopan tulevaisuus uhattuna? Tämä on kysymys, jonka esittäminen kymmenen vuotta sitten maaliskuussa 2007, olisi tuntunut hulullta, koska Euroopassa elettiin vahvaa kasvukautta. Kymmenen vuotta sitten EU oli voimiensa tunnossa. Tammikuussa 2007 Bulgaria ja Romania liittyivät unioniin ja Slovenia euroalueeseen. EU:ssa oli 27 jäsenvaltiota ja 492,8 miljoonaa asukasta. Joulukuussa 2007 Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro liittyivät Schengen-alueeseen. Projektina EU vaikutti vielä vuoden 2007 alussa vahvalta ja vakaalta. Suomessa 1990-luvun lama kääntyi talouskasvuun viimeistään vuosikymmenen toisella puoliskolla ja talous kasvoi ripeästi kymmenisen vuotta. Suomen talous kasvoi ja lepäsi näennäisen vakaalla pohjalla. Suomi oli vielä kymmenen vuotta sitten vahva talous.

59 Varjoja hyvinvoinnin yllä Mutta jo vuonna 2007 hyvinvointia varjosti USA:sta alkanut kansainvälinen finanssikriisi sekä Euroalueen velkakriisi. Suomeen kriisit iskivät viiveellä vasta vuonna 2008, mutta ne iskivät niin raskaasti, ettei siitä ole vieläkään toivuttu. Tietenkin vuosituhannen alkuvuosina oli paljon ihmisiä, joilla oli taloudellisia vaikeuksia jo ennen finanssi- ja eurokriisiä mm. 90-luvun laman seurauksena, mutta useimmilla asiat olivat paremmin ja talous vakaammalla pohjalla kuin kriisien jälkeen. Toipuminen talouskriiseistä on ollut tuskallisen hidasta. Viimeisten vuosien kurja taloustilanne on edellyttänyt raskaita poliittisia päätöksiä ja kärsivällisyyttä. Maailma on talouskriisien jälkeen kovin erilainen, kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Finanssikriisien aika Vuosien globaali finanssikriisi kehittyi Yhdysvalloissa pankki- ja rahoituskriisinä. Finanssikriisiin

60 syntymiseen johtivat erityisesti USA:n keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus, asuntolainojen veroedut, rahalaitosten suuri riskihalukkuus, monikymmenkertaisella velkavivulla sijoittaminen, paisuneen johdannaiskaupan läpinäkymättömyys, pankkivalvonnan puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät. Eurokriisi kehittyi samaan aikaan kuin Yhdysvalloista alkanut kansainvälinen finanssikriisi. Sen seurauksena valtioiden menot lisääntyivät, verotulot laskivat ja budjettivajeet kasvoivat. Monet valtiot velkaantuivat raskaasti pelastaessaan pankkejaan. Eurokriisin syistä on esitetty ainakin nämä kaksi teoriaa: 1. eurokriisin syy oli jäsenvaltioiden pitkään jatkunut edesvastuuton velkaantuminen 2. eurokriisin aiheutti se, että euron syntyvaiheessa jätettiin finanssipolitiikan harjoittaminen yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle, vaikka näiltä euron käyttöönoton jälkeen poistui finanssipolitiikan edellyttämä talouspoliittinen liikkumavara. Molemmat kriisit johtivat valtioiden nopeaan velkaantumiseen, konkurssiaaltoihin ja työttömyyden massiiviseen lisääntymiseen. Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti jne. Monet EU:n jäsenvaltiot vajosivat syvään ja lohduttomaan talouskurimukseen. Euroopan vakausmekanismien puitteissa monet vähemmän kärsineet jäsenvaltiot ja veronmaksajat joutuivat finanssikriisien maksumiehiksi, mikä aiheutti valtavaa tyytymättömyyttä myös Suomessa. Tämä tyytymättömyys loi pohjan nykyiselle alt.rightoikeistopopulismille monissa Euroopan maissa. Vuoden 2008 jälkeen optimismi ja usko yhteiseen Eurooppaan on vähitellen vaihtunut syvään pessimismiin ja hajaannukseen. Luottamus demokratian mahdollisuuksiin ja poliitikkojen

61 oikeamielisyyteen horjuu. Vahvan ja yhtenäisen Euroopan idean ovat syrjäyttäneet populismi, uusi oikeistokonservatiivinen nationalismi sekä alt.right- tyylisten avoimesti fasististen ja rasististen poliittisten liikkeiden vahvistuminen unionin kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on loogista, sillä EU:ssa tehdyt poliittiset ja taloudelliset virheet osoittivat perinteisen poliittisen päätöksenteon ja puoluekentän heikkoudet. Demokratia on kriisissä. Me haluamme vapautta ja hyvinvointia, mutta kompromissit, poliittiset lehmänkaupat ja kansanedustajien täydellinen vastuuttomuus, valehtelu ja omien lupausten pettäminen horjuttavat vapaata maailmaa. Populistit eivät ole tyhmiä he ovat vain kyllästyneet ammattipoliitikkojen paskanjauhamiseen. Kun kehenkään tai mihinkään ei voi luottaa, miksi pitäisi luottaa mihinkään? Tästä poliitikot saavat syyttää vain itseään! Onko Euroopan tulevaisuus uhattuna? Nyt maaliskuussa 2017 USA:n tukema 70 vuotta jatkunut Euroopan jälleenrakennus- ja yhdistymisprojekti on vakavassa poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä. Onko Euroopan tulevaisuus uhattuna ja kuinka EU:n mahdollinen hajoaminen vaikuttaisi meihin? Vielä kymmenen vuotta sitten EU:lla olisi ollut sekä taloudelliset edellytykset että teknistä ja tiedollista pääomaa vahvaksi taloudelliseksi vaikuttajaksi moninapaisessa maailmanjärjestyksessä sekä ihmisoikeuksien, uusiutuvan energian sekä kestävän kehityksen suunnannäyttäjäksi, mutta EU:n alkuperäinen ideologinen päämäärä vakaasta, hyvinvoivasta ja yhtenäisestä Euroopasta muuttui käytännössä mahdottomaksi EU:n raskaan byrokratian ja jäykkien päätöksentekoprosessien seurauksena. Onnettomana esimerkkinä EU:n päätöksenteon surkuhupaisuudesta

62 on puolalaisen Donald Tuskin valintaprosessi, jota vain Puola vastusti ja aiheutti sisäpolitiikasta kumpuavilla vastalauseillaan lähinnä voimakasta myötähäpeää kaikissa muissa EU-maissa. Uhkakuvia Monet näkevät Suomen ja Euroopan vakavimpana uhkana maahanmuuton ja terrorismin tai Venäjän kasvavan sotilasmahdin sekä yhä näkyvämmän sotilaallisen läsnäolon Euroopan rajoilla. Ne ovat toki ongelmallisia ilmiöitä, mutta vaikka EU:n hajoaminen ja rajojen sulkeminen voisi sinänsä suitsia maahanmuuttoa, heikko ja jakautunut Eurooppa olisi suurin voitto nimenomaan islamistiterroristeille hajoamisesta haaveileville fundamentalisteille. ja Euroopan Myös Putinin hajota- ja hallitse -politiikka on pyrkinyt horjuttamaan moraalisesti turmeltuneen gayrooppan yhtenäisyyttä ja viime aikoina myös turkkilaiset poliitikot, Erdogan etunenässä, ovat pyrkineet murentamaan Eurooppaa aggressiivisilla lausunnoillaan. Eurooppa horjuu ja tätä horjumista hyödyntää nyt myös Euroopan entinen vahva liittolainen, Turkki, jossa pitkän sekulaarin ja liberaalin politiikan aikakausi on päättymässä, ja jossa uusi autoritäärinen harvainvallan aika on alkamassa Erdoganin johdolla. On hyvä muistaa, että sekä Turkki että Venäjä ( ja entinen Neuvostoliitto) ovat entisiä suurvaltoja, joissa suuruuden ajoista haaveilemista ei häpeillä. Molemmat valtiot toivovat globaalin vaikutusvaltansa kasvavan tulevaisuudessa. Siltä tosiasialta Euroopan ei pitäisi ummistaa silmiään. Maailma muuttuu: mitä tekee Eurooppa? Sanotaan, että historia toistaa itseään. Ei toista! Ihmiset tekevät samoja virheitä yhä uudestaan, mutta historia ja

63 mennyt maailma eivät koskaan toistu. Nyt tehdyt virheet ja päätökset vaikuttavat siihen maailmaan, jonka jätämme tuleville sukupolville. Se voi olla parempi tai huonompi kuin mihin itse synnyimme. Tänään me olemme niitä, jotka tekivät eilen historiaa ja sellaisina meidän tulee tuntea vastuumme huomisesta. Maailman taloudelliset, poliittiset ja sotilaalliset voima- ja liittolaissuhteet ovat murroksessa. Angela Merkel ei enää USA:n istuva presidentti on vapaan maailman johtaja sen maailman ja vapauden kulttuurin, jota olemme oppineet pitämään länsimaisena demokratiana. Tällä hetkellä Saksa on majakka, joka näyttää demokratian suunnan ja suojelee saavuttamiamme oikeuksia: vapautta, tasaarvoa ja demokratiaa. Ne ovat arvoja, joiden tulee olla kaiken toimintamme lähtökohtana. Saksa yksin ei voi kuitenkaan taata demokratian pysyvyyttä. Toiveissa onkin, että Emmanuel Macron voittaa Ranskan presidentinvaalit ja vahvat Ranska ja Saksa ohjaavat Euroopan myrskyjen läpi valoisampaan ja vakaampaan tulevaisuuteen. Mielestäni se on ainoa mahdollisuus välttää vieläkin suurempia kriisejä. Suomella ei ole taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia edellytyksiä selvitä tulevista murroksista. Me emme vain voi jäädä yksin. Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on ainoa tae jonkinasteisesta turvallisuudesta muuttuvassa maailmassa. EU antaa sekä taloudellisesti, että poliittisesti enemmän liikkumavaraa ja turvaa potentiaalisen globaalin kriisin sattuessa, kuin heikko ja hajanainen Eurooppa. Taloudellisesti eurooppalaisten hyvinvointia uhkaavat ennen muuta kehittyvät talousmahdit, kuten Kiina ja Intia, joissa ihmisten oikeudet ovat sidoksissa vaurauteen tai syntyperään. Viimeisimpien uutisten mukaan myös USA voi uhata Euroopan taloutta. Donald Trumpin esittelemä protektionistinen

64 talouspolitiikka voi johtaa toipuvat Euroopan taloudet kansainvälistä finanssikriisiä pahempaan kurimukseen. Trumpin valinta USA:n presidentiksi räjäytti osakemarkkinat ennätyskorkealle, mutta sillä on seurauksensa. Monien ekonomistien mukaan talouskupla puhkeaa pian, jolloin seurauksena voi olla 1930-luvun lamaan verrattava globaali talouskriisi. Sen selättäminen edellyttää yhteistoimintaa ja siltojen rakentamista. Menneisyys ja tulevaisuus: kuka kakun syö? Tähän asti Eurooppa on käytännössä hyötynyt muiden maiden ahdingosta jo siirtomaa-ajoilta alkaen. Nyt Aasian talousihmeet haukkaavat suuren osan siitä kakusta, johon USA:ssa ja Euroopassa ollaan vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana totuttu. Siihen on kovin vaikea sopeutua. Kakusta, josta aiemmin saimme kelpo siivun, jää meille enää murusia. Tätä tilannetta on vaikea korjata polkematta työntekijöiden jo saavuttamia etuja. Eurooppalaiset eivät voi kilpailla aasialaisten kanssa hinnalla: kilpailun täytyy tapahtua laadun ja brändäyksen avulla. Euroopan avoimet sisämarkkinat tukevat kaupankäyntiä Euroopan sisällä. Ilman tätä mahdollisuutta Suomenkin olisi kilpailtava yhä enemmän halpatyöllä tuottavien maiden kanssa samoista markkinoista. Siihen meillä ei taida olla resrusseja tai halua. Taloudellisen kilpailun seurauksena myös poliittinen retoriikka ovat koventuneet. Jos USA:n ja Kiinan välille syntyy kauppasota (tai todellinen sota), se ei millään mittarilla lisää suomalaisten hyvinvointia. Globalisaatiosta ja markkinataloudesta saa toki olla montaa mieltä, mutta tosiasia on se, että hyvinvointimme nojaa kansainvälisiin markkinoihin ja globalisaatioon. Olemme

65 tottuneet edulliseen elektroniikkaan, tuoreisiin hedelmiin ja halpaan kahviin. Jos maailmanmarkkinat sulkeutuvat ja valtiot vetäytyvät protektionistiseen talouspolitiikkaan, voi aamukahvit ja tuoreet hedelmät jäädä haaveiksi. Onko näitä uhkakuvia, vai näenkö varjoja siellä missä aurinko paistaa? EU:n poliittinen ja taloudellinen kyky lisätä ja ylläpitää talousalueen jäsenvaltioiden hyvinvointia on erilaisten komissioiden, parlamenttien, neuvostojen ja jäsenvaltioiden välisen byrokratian sekä sisäpoliittisten ristiriitojen rampauttama. EU on useimmille jäsenvaltioiden kansalaisille yhä vieras ja etäinen valtaa käyttävä ja turhia direktiivejä suoltava instituutio. Varsinaisesta EU-vastaisuuden kasvusta unionin jäsenvaltioissa mepit ja kansalliset poliitikot voivat syyttää vain itseään. Voidaan vain ihmetellä, mitä teki EU:ta vastustava UKIP:in Nigel Farage europarlamentissa. Entä mitä siellä tekee tunnettu EU:n vasustaja Jussi Halla-aho? Tietenkin demokraattisesti valituilla henkilöillä on oikeus toteuttaa omantuntonsa sanelemaa politiikkaa myös Euroopan päättävissä elimissä, mutta päästääkö EU näin EU:n tuhoa ajavia troijalaisia niihin päätöksentekoprosesseihin, joiden tulisi kehittää ja vahvistaa EU:ta? EU:sta on myös muodostunut tarpeettoman raskas ja kömpelö idioottimaisia direktiivejä liukuhihnalta tuottava koneisto, joka sen sijaan, että se parantaisi ihmisten elämänlaatua, tekee asioista monin verroin mutkikkaampia ja jäykempiä. Tällaisena EU muistuttaa tavalliselle arjen ongelmien kanssa kamppailevalle ihmiselle Kafkan Linnan tai Oikeusjutun mieletöntä ja raskasoutuista maailmaa.

66 EU:n on muututtava EU:n potentiaali globaalina vaikuttajana on kymmenessä vuodessa osin liuennut poliittiseen kyvyttömyyteen, päätöksentekoa invalidisoiviin kompromisseihin, byrokratiaan, ahneuteen ja jäsenvaltioiden sisäpoliittiseen kyräilyyn. Potentiaali on tosin yhä latenttina olemassa, mutta sen valjastamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja karismaattisia johtajia. Taloudessakin on menty sieltä missä aita on matalin, mututuntumalla ja arvostettujen ekonomien näkemyksille naureskellen. No. Hyvältähän tämä kehitys näyttää ehkä Brysselin mittavia palkkoja ja eläkkeitä nauttivien silmissä. Euroopan unionin on muututtava palvelemaan kansalaisiaan. Instituutio, joka on olemassa vain itseään varten, on tarpeeton. EU voi palvella valtioita tai riistää niitä, mutta talousalueen olemassaolo lepää lopulta EU-kansalaisten varassa. Jos ja kun EU tavoittaa kansalaiset, sen olemassaolo saa tarkoituksen. Toivon todella, että Emmanuel Macron ja Angela Merkel tai kuka ikinä Saksan liittokansleriksi valitaankaan ymmärtävät, että EU romahtaa, jos kansalaisia huomioivia muutoksia ei saada toteutettua. Brexit ja Britannian tulevaisuus? Toistaiseksi pahin takaisku EU:n tulevaisuudelle on tietenkin ollut Britannian eroäänestys ja purjehtiminen poliittisella kartalla lähemmäksi USA:n poliittista oikeistokonservatiivista valtiojohtoa kuin poliittisesti liberaaleja Brysseliä tai Berliiniä. Brexit-äänestys jätti Euroopan entistä haavoittuvammaksi sekä sisäisille että ulkoisille uhille. Eurooppa oli jo vanha ja kömpelö, mutta nyt se on myös voimaton ja rampa. Brexit ei

67 kuitenkaan ole uhka vain Euroopalle: Britannian yhtenäisyys on EU-eron myötä vaarassa. Skotlanti janoaa toista kansanäänestystä itsenäisyydestä ja samanlaisia toiveita on myös Pohjois-Irlannissa. Theresa May voikin olla Yhdistyneiden kuningaskuntien viimeinen pääministeri. Sääntely, lait ja direktiivit Vanhuus on kyllä tuonut viisautta, mutta viisautta ei ole osattu soveltaa talousalueen johdossa, mikä paljastuu erityisesti direktiivikäytännöissä. Sinänsä monet aivan perustellut säädökset ja suositukset on ajettu läpi ilman, että niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia olisi kriittisesti tarkasteltu. Hyvätkin lait ovat huonoja lakeja silloin, kun niiden oikeutus on vain niitä laativan instituution olemassaolon oikeuttaminen lakeja säätelevänä elimenä. Mitä enemmän lakeja säätävä elin laatii yhteisöä rajoittavia lakeja ja sääntöjä, sitä suljetummaksi ja kyvyttömämmäksi yhteisö ja erityisesti taloutta ylläpitävä ja työllistävä yritysmaailma muuttuvat. Lakien ja sääntöjen tarkoitus on palvella ihmisiä, ei toisin päin!

68 Ihmiset kaipaavat turvallisuutta, mutta eivät holhoamista: niillä on vissi ero. Useimmat lait ovat perusteltuja, mutta monet pilkunviilailut heikentävät yhteisön luovaa hulluutta, uutta innovoivaa ja rakentavaa dynaamisuutta sekä rohkeutta kahlata lakien labyrintin läpi. Monet säännöt ja direktiivit syövät ihmisiä, ihmisten energiaa ja halua toteuttaa unelmiaan. Euroalueen tulevaisuus Eurooppaa uhkaa sisäinen hajaannus sekä USA:n uuden valtiojohdon julistaman protektionistisen talouspolitiikan myötä myös taloudellinen alamäki, joka voi edetä dominoefektinä läpi Euroopan aivan kuten finanssi- ja eurokriisit kymmenen vuotta aiemmin, mutta vieläkin raadollisempana ja tuhoavampana. Pessimismiä on paljon ilmassa, ja esimerkiksi Bulgarian presidentti Rossen Plevneliev totesi brexit-äänestyksen alla , että EU:n hajoaminen brexitin myötä johtaisi luultavasti sotaan: If the EU disintegrates, there will be war, because after two bloody wars the only working formula to avoid war was the EU. The only way is that integration prevails, and if there is no integration and cooperation, I am sure, there will be war in Europe, Plevneliev said. Schengen-alueen, euron tai Euroopan Unionin hajoaminen ei siis välttämättä tarjoaisi Eurooppaan vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Sisämarkkinoista riippuville valtioille se voisi olla kohtalokas taloudellinen takaisku kaikkine lieveilmiöineen.

69 Mitä tapahtuisi, luovuttaisiin? jos eurosta Kukaan ei varmasti tiedä. Taloudellisesti olisi toki mahdollista, että sisämarkkinoilla on kilpailevia valuuttoja. Periaatteessa Euroopan talousalue toimisi myös, jos Saksa tai

70 Suomi ottaisi käyttöön markan ja Italia sellainen skenaario on epätodennäköinen, luopuminen lisäisi painetta purkaa koko EU. liiran, mutta sillä eurosta Jos Schengen epäonnistuu, sillä on välittömiä taloudellisia vaikutuksia Euroopan sisämarkkinoilla, koska rajavalvonta ja liikenteen sääntely pitäisi palauttaa rajoille. Kustannukset lankeaisivat erityisesti turismista riippuvaisille aloille sekä sellaisiin jäsenvaltioiden välillä tavaroita ja palveluita liikuttaviin yrityksiin, jotka hyötyvät tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkumisesta jäsenvaltioiden välillä. Ääripään skenaariossa jäsenvaltiot voisivat Schengensopimuksen kaaduttua palauttaa tuontitullit ja tariffit, mikä heikentäisi kansainvälistä kauppaa ja talouskasvua. Myös nationalismiin tukeutuva taloudellinen eristäytyminen ja protektionismi ovat uhkia finanssimarkkinoille ja kansainväliselle kaupalle. Markkinat reagoisivat lyhyellä tähtäimellä negatiivisesti euron tai EU:n kaatumiseen. Mutta, jos EU:n tai euron kaatuminen lisäisi kilpailua ja kasvua Euroopassa, myös globaalit markkinat tähtäimellä. hyötyisivät muutoksesta pitkällä Bruttokansantuotteen kasvun kannalta Eurooppa laahasi maailmantalouden tarkkailuluokalla vuosina , joten EU:n talouskasvu tulisi saada pikaisesti vauhtiin ja siihen tarvitaan vetureita, kuten Saksaa ja Ranskaa sekä uusia innovaatioita ja investointeja. Kansallisten valuuttojen palauttaminen euron jälkeisessä maailmassa aiheuttaisi varmasti harmaita hiuksia kuluttajille, päättäjille, sijoittajille ja finanssimarkkinoille. Käytännössä runsaasti velkaantuneet maat joutuisivat vanhan valuutan palautuksessa (redenominaatiossa) turvautumaan valuutan välittömään sisäiseen devalvaatioon, jolloin valuutan ostovoima heikkenisi voimakkaasti inflaation seurauksena.

71 Tämä voisi johtaa hallitsemattomaan sekasortoon valtiontaloudessa, koska talletusten, palkkojen sekä eläkkeiden ostovoima romahtaisi. Pahimmillaan tilanne johtaisi hyperinflaatioon. Esimerkiksi Saksassa hinnat kohosivat hyperinflaation seurauksena vuoden 1923 heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana prosenttia, jolloin rahan arvo putosi niin nopeasti, että palkat maksettiin jopa kolme kertaa päivässä. Saksassa toteutettiin 1. joulukuuta 1923 valuuttauudistus, jossa vanhalla markalla sai yhden uuden Rentenmarkin. Unkarissa puolestaan vuonna biljoonan setelillä sai raitiovaunulipun tai postimerkin. Unkarin rahauudistuksessa pengo vaihdettiin forintiksi vaihtoarvolla, jossa yhden forintin sai kvadriljoonalla pengolla. Vuonna 2008 Zimbabwen hyperinflaatio oli jo 2,2 miljoonaa prosenttia. En tiedä miten Zimbabwen tilanne on sittemmin kehittynyt. Tiesitkö? Protektionismi tarkoittaa taloustieteellisenä terminä valtion sisäisillä markkinoilla toimivien kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, tariffein tai kiintiöin. Syitä protektionismiin ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen. Protektionismi on keskeinen osa merkantilismia, joka oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät talouden kannalta haitallista kilpailua. Suurimmat toiveet merkantilismin toimivuudesta murensi valistusfilosofi David Hume 1700-luvulla kehittämällään rahan

72 kvantiteettiteorialla, jonka mukaan rahamäärän kasvu yhteiskunnassa ei johda tuotannon lisääntymiseen vaan ainoastaan inflaatioon. EU ui vuonna 2017 hyvin syvissä ja kylmissä vesissä. Deutsche Bank sekä käytännössä kaikki italialaiset rahalaitokset ovat talousvaikeuksissa. Trump on uhannut saksalaisia autoja korkeilla tulleilla, mikä toteutuessaan hidastaisi EU:n talousveturin vauhtia. Kreikka on ylivelkaantunut ja korruptoitunut raajarikko ja potentiaalisesti seuraava EU:sta eroava jäsenvaltio. Suomen talouskasvu laahaa prosentin puolentoista tuntumassa, mikä on riittämätön hyvinvointivaltion palveluiden ylläpitämiseen. Maahanmuutto on kasvattanut EU:n vastustusta kaikissa jäsenvaltioissa ja Euroopassa on todistettu ilmiöitä, joita on viimeksi nähty ja 1940-luvuilla. Donald Trumpin vaalivoitto jättää Euroopan puun ja kuoren väliin, mikäli USA:n ja Venäjän suhteet lämpenevät. Brexit katsotaan loppuun aikaisintaan Se voidaan nähdä historiallisena käänteenä Euroopassa, vaikka sen todellista merkitystä ja vaikutuksia ei vielä tunneta. Jos Brexit käynnisti dominoefektin, EU:n 27 maan talousalue hajoaa vähitellen, mikä todennäköisimmin johtaa myös taloutta ylläpitävien instituutioiden halvaantumiseen, protektionismin ja merkantilismin kaltaisten ilmiöiden vahvistumiseen, korkojen nousuun ja tuontitavaroiden kovaan inflaatioon. Useimpien EU-maiden puolustus on vuosikymmeniä nojannut Natoon, mutta USA:n uusi hallinto ei näe Euroopan puolustamista nykykäytännöillä mielekkäänä, vaan pitää puolustusliittoa vanhentuneena ja tarpeettomana. Olisiko jo aika, että Eurooppa kantaisi vastuun omasta puolustuksestaan? Kansallismieliset oikeistokonservatiiviset puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan useimmissa EU:n jäsenmaissa. Lisäksi ainakin Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Ruotsissa,

73 Belgiassa, Saksassa, Unkarissa, Puolassa ja Suomessa vahvistuu EU- ja/tai Euro-eroon tähtäävä poliittinen liikehdintä. EU:n ja/tai Euro-alueen hajoaminen uhkaa väistämättä myös Schengenin sopimusta. Mielenkiintoisia aikoja huh! Mitä mieltä olet tulevaisuudesta? Suomen ja Euroopan [os-widget path= /samirajahalli1/politiikka of= samirajahalli1 comments= false ] Unfinished European Union Flag puzzle