PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA, MAIDONTUOTANNON LAAJENNUS, VETELI

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Dnro EPOELY/571/ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA, MAIDONTUOTANNON LAAJENNUS, VETELI HANKKEESTA VASTAAVA Ylelä Tapio HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT Tapio Ylelä suunnittelee maidontuotannon laajennusta. Harkintapyynnön mukaan tilalla on nykyisin 123 lypsylehmää, 150 hiehoa ja 31 vasikkaa. Laajennus toteutetaan rakentamalla nykyisen tuotantorakennuksen eteläpuolelle uusi pihattonavetta 500 lypsylehmälle ja 4 sonnille. Nykyinen tuotantorakennus muutetaan 60 ummessa olevalle lypsylehmälle, 220 hieholle, 115 vasikalle ja 20 sonnille. Laajennuksen jälkeen tilan eläinmäärä on yhteensä 560 lypsylehmää, 220 hiehoa, 115 vasikkaa ja 24 sonnia. Tilakeskus sijaitse Vetelin kunnassa tilalla Mustikkaharju Hankkeen ympäristövaikutukset Tilakeskus sijaitsee harvaan asutulla maa- ja metsätalousalueella eikä sen läheisyydessä ole kaava-alueita. Uusi tuotantorakennus rakennetaan poispäin lähimmästä asuinrakennuksesta ja uudet lantavarastot sijoitetaan tuotantorakennusten taakse suhteessa lähimpään naapuriin. Rakennusalue on kuiva kovapohjainen harju. Eläinsuojien yhteyteen rakennetaan kaksi asfalttibetonipohjaista 1080 m 2 :n jaloittelualuetta. Toiminnasta syntyvä liete varastoidaan uuden tuotantorakennuksen itäpuolelle rakennettavissa viidessä m 3 :n lietesäiliöissä ja nykyisen pihaton alla sekä vieressä sijaitsevissa olemassa olevissa lietesäiliöissä (400 m 3 ja m 3 ). Uuden pihattonavetan lantakuilujen tilavuus on m 3 ja lisäksi tilalla on käytettävissä 600 m 3 etälietesäiliö Lappajärvellä, joten lietteen varastointitilaa on käytettävissä yhteensä m 3. Nykyisessä eläinsuojassa on eläintiloja kestokuivikepohjalla ja kuivalantaa varastoidaan eläinsuojan yhteydessä sijaitsevassa m 3 :n kuivalantalassa sekä 600 m 3 :n etäkuivalantalassa. Toiminnasta syntyvä lanta hyödynnetään peltolannoitteena. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen 360 ha omaa peltoa, 113 ha vuokrapeltoa ja 600 ha sopimusalaa. Lannanlevitysalat sijaitsevat 30 kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde Alvar Aallon katu 8 PL 156, Seinäjoki Wolffintie 35 PL 262, Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel Alvar Aallon katu 8 PB 156, Seinäjoki Wolffskavägen 35 PB 262, Vasa Pitkänsillankatu 15 PL 77, Kokkola Långbrogatan 15 PB 77, Karleby

2 Dnro EPOELY/571/2019 2/11 Tilalla on luomusopimus pelloille ja karjalle. Tilan eläimet laiduntavat ympärivuorokautisesti. Laitumilla ei ole ruokintapaikkaa. Säilörehu varastoidaan eläinsuojan länsipuolelle rakennettavalla betonisella m 2 rehulaatalla. Tilakeskuksessa tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai suojelualueita. Lähin vesistö, Porasenjoki, sijaitsee 600 metrin etäisyydellä nykyisestä eläinsuojasta. Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen Hajuhaittojen minimoimiseksi lietteet levitetään peltoon sijoittamalla. Kuivalantala peitetään tiiviillä peitteellä ja sadevedet johdetaan lantalan ulkopuolelle. Jaloittelualueiden sadevedet imeytetään kuivikkeisiin tai tarvittaessa pumpataan viereiseen lietesäiliöön. Säilörehun varastoinnista syntyvät puristenesteet kerätään ja levitetään pellolle lannoitteeksi tai varastoidaan lietesäiliössä. Eläinten pääsy laitumelta jokeen estetään aitauksella. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo Lähimmät karjatilat sijaitsevat 2 ja 3 km etäisyydellä tilakeskuksesta. Harkintapyynnössä ei esitetä hankkeita, joista aiheutuisi yhteisvaikutuksia. Hankevastaava on toimittanut pyynnön ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Viranomaisten kuuleminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on kuullut ennen päätöksen tekoa Vetelin kuntaa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaista, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuoltoa sekä ELY-keskuksen alueiden käyttö- ja vesihuolto-, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojeluyksiköitä. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Ympäristövaikutusten osalta ei hankkeella arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, jotka vaatisivat sijoituspaikan tai muiden ennakoitavissa olevien vaikutusten vuoksi erillistä YVA-käsittelyä. On kuitenkin huomattava, että hankkeen lähin naapuri sekä toiminnanharjoittajan oma asuinrakennus sijaitsevat eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Yksikön koko on huomattavan suuri ja vaatii erityisesti hyvää suunnittelua logistiikan ja jätehuollon osalta, jotta haitallista vaikutuksilta vältytään. Hajun, melun sekä erilaisten haittaeläinten esiintyminen voi aiheuttaa välittömään läheisyyteen kohtuuttomana pidettävää haittaa. Keväisen lietteenajon vähentämiseksi olisi suositeltavaa harkita osan lietesäiliöiden sijoittamista toiminnanharjoittajan omistuksessa olevien peltolohkojen läheisyyteen, kauas asutuksesta. Lisäksi esitetyn kokoisen yksikön ylläpitoon ja hyvään hoitoon vaaditaan riittävä resursointi työvoiman osalta eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön hoitamiseksi.

3 Dnro EPOELY/571/2019 3/11 Alueella on paikkatietojärjestelmän mukaan useita pienialaisia pohjavesialueita, toiminnanharjoittajan mukaan käytössä ei ole tärkeille pohjavesialueille sijoittuvia lohkoja. Pohjavesien suojeluun tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, koska tiedoista ilmenee, että myös vuokra- ja sopimuspeltoja on merkittävä määrä käytössä lietteen levitykseen. Vetelin kunnan tekninen lautakunta Toiminnalla on Vetelin kunnan myöntämä ympäristölupa 35 lypsylehmälle, 9 hieholle, 60 lihasonnille ja 35 vasikalle (alle 6 kk), eläinyksiköiksi muutettuna 815,5 ey. Tilalla on ympäristölupaan nähden 1,82-kertainen eläinmäärä (1485,5 ey). Tekninen lautakunta katsoo, että tuleva eläinmäärä (7301,7 ey) on ympäristölupaan nähden niin suuri, että tilan tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukaiset selvitykset. YVA-selvityksessä tulee myös tarkentaa mihin eläinmäärien suhteet perustuvat. Tekniselle lautakunnalle on tullut useita ilmoituksia eläinlääkäreiltä nitraattiasetuksen vastaisesta lannansäilytyksestä tehdyn tarkastuksen yhteydessä tilalla oli 111 lypsylehmää, 100 hiehoa, n kk ja 30 alle 6 kk vasikkaa, kokonaiseläinmäärän ollessa 340 eläintä. Tarkastuksen yhteydessä ei löytynyt lantalaattaa. Ylelän ilmoituksen mukaan lantalaatta on noin 14*10 m. Alue, mihin lantaa ajettiin, ei ollut tasainen, ja tästä päätellen ei lantalaattaa ole alla. Vuoden 2016 ilmakuvan perusteella lantalasta on tapahtunut valuntaa alapuoliselle alueelle vuosien ajan. Lausuntopyynnön mukana olevien piirustusten perusteella tilalla on 2 lietesäiliötä. Tarkastuksen yhteydessä löytyi 1 lietesäiliö. ELY-keskus / luonnonsuojelu Hankealueella ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita, joka laukaisisivat YVA-tarpeen. Porasenjoen läheinen sijainti on riski, jos lietesäiliöt rikkoutuvat, mutta asia voidaan huomioida ympäristöluvassa. ELY-keskus / vesihuoltoryhmä Lähin pohjavesialue on 2 km päässä oleva Koivumäen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, mutta osa lannanlevitysalueesta saattaa sijoittua pohjavesialueelle. Koivumäki ( ) on I-luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka lähes koko muodostumisalue on peltoa. Peltoviljely pohjavesialueella saattaa kohottaa pohjaveden nitraattipitoisuuksia sekä orgaanisen aineksen määrää. Alueella sijaitsevalla vedenottamolla on ajoittain nitraattiongelmia. Pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, koska toiminnan katsotaan voivan aiheuttaa pohjaveden pilaantumista (YSL 17 ). Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, koska toiminnan katsotaan voivan aiheuttaa pohjaveden pilaantumista (YSL 17 ).

4 Dnro EPOELY/571/2019 4/11 Kuivalannan levitys on mahdollista pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Pohjavesialueella ei saa säilyttää tai varastoida jätteitä (mm. pilaantunutta rehua) alueilla, joilla ei ole asianmukaisia suojarakenteita pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Lisäksi vesihuoltoryhmä muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- eikä pohjaveteen kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. ELY-keskus / Ympäristönsuojeluyksikkö Lietetilavuutta on suunnitteilla noin m 3, lisäksi kuivalantatilavuutta m 3. Tämä on riittävästi suunnitteilla olevalle eläinmärälle. Omaa peltoa lannan levittämiseen on 360 ha, vuokrapeltoa 113 ha ja lannanlevityssopimuksia on noin 600 ha:n edestä. Tämä on riittävästi suunnitellulle eläinmäärälle. Lähialueella on yksi naapurin asuinrakennus rakennetavasta navetasta luoteeseen. Muiden etäisyys tilakeskuksesta on yli 700 metriä. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta, noin 200 merin etäisyydellä kuivalantalasta ja noin 240 metrin etäisyydellä uusista lietesäiliöistä (lähimmillään). Rehuauman paikka on ostettu lähimmältä naapurilta. Auman paikka on asemapiirroksessa hyvin epämääräinen. Mahdollinen sijoituspaikka on lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä naapurin asuinrakennuksesta. Tilan eläinyksikkömääräksi tulisi eläinsuojien vähimmäisetäisyyden arvioinnissa käytettävillä kertoimilla noin 5050 eläinyksikköä (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010). Etäisyyden tulisi em. ohjeen mukaan olla suotuisissa olosuhteissa noin 460 metriä, normaaleissa olosuhteissa noin 490 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 550 metriä. Etäisyys ei täytä ohjeen mukaisia etäisyysvaatimuksia, Vallitsevat tuulensuunnat eivät kuitenkaan ole navetalta kohti lähintä naapurin asuinrakennusta. Etenkin rehulaatan suhteen tarkempi rakennuspaikka on epäselvä. Etäisyyden lähinaapuriin tulee olla riittävä. Naapurin ja rakennettavan eläinsuojan sekä rehulaatan väliin tulisi jättää suojapuustoa. Kaikki eläinsuojan, lantaloiden sekä rehuaumojen pohjarakenteet tulee tehdä vesitiiviistä materiaalista. Myös lastausalueiden tulee olla tiivistä materiaalia. Rehulaatan suhteen tulee kiinnittää huomiota puristenesteiden keräämiseen. Laatta tulee rakentaa niin, että kaato ja nesteiden ohjaaminen varmistavat puristenesteiden johtumisen puristenestekaivoihin. Kaivojen tilavuuden tulee olla riittävä. Alueella tulee lietesäiliöiden ja rehulaatan salaojitusten yhteydessä olla tarkastuskaivoja, joista on mahdollista ottaa näytteet. Paikka toiminnalle on hyvä joskin lähin naapurin asuinrakennus on melko lähellä.

5 Dnro EPOELY/571/2019 5/11 Hankevastaavan vastine RATKAISU Perustelut Hankevastaava on antanut annettujen lausuntojen johdosta vastineen, jonka mukaan Koivumäen pohjavesialue on noin 2 km itään rakennusalueesta eikä alueella tai sen läheisyydessä sijaitse tilan käytössä olevia peltoja. Ympäristöterveydenhuollon mainitsemia etälietesäiliöitä hankevastaava ei kannata, koska ne lisäisivät lietteenajon haittavaikutuksia isommalle osalle vuotta. Talvella liukkaalla kelillä tapahtuva siirto ei lisää turvallisuutta ja monesta siirtokerrasta ja sekoittamisesta tulee huomattavasti lisää kustannuksia. Nykyiset suunnitellut lietesäiliöiden paikat ovat tarkoitukseen erinomaisesti soveltuvat. Lietesäiliöistä muodostuvaa haittaa ei kannata levittää isolle alueelle etäsäiliöiden muodossa. Rehulaatan ja naapurin väliin jää suojavyöhyke ja puustoa. Näin on naapuri kanssa sovittu. Rehulaatan vesien keräilystä on rakennepiirustukset. Vetelin kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta todetaan, että eläinmäärien suhteet perustuvat laajennukseen ja sen tarpeisiin varata hiehoja uutta navettaa varten. Valumia ei löydy kartasta vuosien takaakaan, koska lannat ajetaan viikottain suoraan pellolle luvallisiin pattereihin. Tarvittaessa toimitamme digikartat, joihin on merkitty pattereiden paikat. Eläinten laitumella kulkemia polkuja ei pidä luulla valumajäljiksi. Lietesäiliöiden sijainneista tilalla on tullut väärinkäsityksiä, koska kuivalantala on laguunin muotoinen. Tilalla on kaksi lietesäiliötä, joita toinen on katettu. Väite lantalaatan koosta tai puutteesta on väärä. Alue on betonipohjainen ja betonilaatan koko on n. 500m 3. Vetelin kunnan kanssa on sovittu, että kuivalantala valmistuu vuoden 2019 syksyn aikana. Tila sijaitsee kaikkien muiden viranomistahojen mielestä hyvällä paikalla eikä erillistä YVA-menettely tarvetta ole. Tapio Ylelän maidontuotannon laajennus -hankkeeseen (liite 1) sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnissa annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 1 mom.). Hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain liitteen 1 hankeluettelossa. YVA-lain 3 2 momentin arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätöksenteossa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Hankkeen ominaisuudet, sijainti ja luonne

6 Dnro EPOELY/571/2019 6/11 Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat toiminnan laajennuksesta aiheutuvasta hajuhaittojen ja liikenteen lisääntymisestä sekä lannan hyödyntämisestä syntyvistä vesistövaikutuksista. YVA-lain liitteenä olevassa hankeluettelossa ei ole mainittu nautaeläimiä. Hankkeen kokoluokkaa ja vaikutuksia voidaan rinnastaa hankeluettelon mukaiseen toimintaan muun muassa vertaamalla eläinmääriä, toiminnasta syntyviä ammoniakkipäästöjä ja lannan ravinteiden määriä. Vertailu on kuitenkin suuntaa antava, koska nautaeläimien ja hankeluettelossa mainittujen eläinten pidosta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat toisistaan poikkeavia. Toiminnalla on voimassa oleva Vetelin kunnan myöntämä ympäristölupa ( ), jonka mukaan tilalla voidaan pitää enintään 35 lypsylehmää, 9 hiehoa, 60 lihasonnia ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Ympäristönsuojelulaissa eläinsuojan kokonaiseläinyksikkömäärän laskemisessa käyttäviksi eläinyksikkökertoimiksi muutettuna luvan mukainen eläinmäärä on 816 ey. Eläinsuojaa laajennetaan ey ja laajennuksen jälkeinen kokonaiseläinmäärä on ey. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellytetään lihasialta, joka on eläinyksikkökertoimina ey. Laajennus on siten noin 214 % ja hankkeen tuleva kokonaiseläinmäärä 241 % YVA-lain hankeluettelon mukaisesta lihasikalan eläinmäärästä. Taulukko 1. Hankkeen vertailu YVA-hankeluettelon mukaiseen lihasikojen määrään. Lypsylehmät hiehot (12-24 kk) sonnit (> 24 kk) lihanaudat (12-24 kk) vasikat (6-12 kk) vasikat < 6 kk eläinyksik öt kgnh 3 /a N kg/a P kg/a Nykyinen lupa Laajennus Hanke Hankeluettelon raja (3000 sikaa) Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat ympäristönsuojelulain 423/2015 liitteessä 3 esitettyihin eläinyksikkökertoimiin sekä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 taulukoissa 2 ja 5 sekä ohjeen liitteessä 3 esitettyihin lukuihin. Hankkeen ikäryhmien jaottelu on vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukainen. Verratessa vuosittaista typen ja fosforin tuottoa, typen osalta eläinsuojan laajennus on yli kaksinkertainen ja fosforin noin 1,5-kertainen suhteessa lihasian tuottamaan määrän. Myös hankkeesta aiheutuvat ammoniakkipäästöt ovat yli kaksinkertaiset suhteessa lihasian aiheuttamiin päästöihin, joten hankkeesta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja ammoniakkipäästöjen osalta hanketta voidaan pitää laadultaan ja laajuudeltaan hankeluettelon mukaisten hankkeiden kaltaisina. Tilakeskus sijaitsee harvaan asutulla kaavoittamattomalla alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 115 m olemassa olevasta tuotantorakennuksesta länteen ja 180 metriä uudesta tuotantorakennuksesta luoteeseen. Seuraavaksi lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä yli 800 metriä. Uudet ja nykyiset lantavarastot sijaitsevat tuotantorakennusten itäpuolella. Uudet lietesäiliöt sijoittuvat lähimmillään 230 metrin etäisyydelle naapurin asuinrakennuksesta m 2

7 Dnro EPOELY/571/2019 7/11 betonialustainen rehulaatta sijoittuu noin 100 m naapurin asuinrakennuksesta etelään. Laajennus on noin 8 kertainen voimassa luvan mukaiseen eläinmäärään verrattuna, joten nykyisen oikeuskäytännön mukaan hanke vastaa uuden eläinsuojan rakentamista mm. arvioitaessa tarvittavia suojaetäisyyksiä. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 4 taulukon mukaan hankkeen kokoluokan mukaisen eläinsuojan vähimmäisetäisyys tulisi olla suotuisissa olosuhteissa noin 420 metriä, normaaleissa olosuhteissa noin 460 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 520 metriä. Kun huomioidaan laajennuksen kokonaiseläinmäärä ja uuden eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehulaatan etäisyys lähimpään asuinrakennukseen, suojaetäisyydet eivät vastaa eläinsuojille annettuja vähimmäisetäisyyssuosituksia ja hankkeesta saattaa aiheutua merkittäviä vaikutuksia naapurin elinoloihin ja viihtyvyyteen mm. haju- ja meluhaittojen lisääntymisen johdosta. Hankkeen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa m 3 ja kuivikelantaa m 3 vuodessa. Esitetyssä asemapiirroksessa, Vetelin kunnan teknisen lautakunnan lausunnossa ja hakijan vastineessa on esitetty keskenään ristiriitaisia tietoja kuivalantalan sijainnista ja koosta, mutta harkintapyynnön asiakirjojen mukaan laajennuksen mukaiselle toiminnalle on käytettävissä riittävästi lannan varastointikapasiteettia. Lähes kaikki lanta varastoidaan tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevissa varastotiloissa, joten alueella on lannan varastointitiloja eläinsuojan kestokuivikepohjien lisäksi yhteensä m 3. Laajennusosan eteläpuolella, noin 335 metrin etäisyydellä, sijaitsee Porasenjoki, johon laskee noin metrin etäisyydellä lietesäiliöistä kulkeva oja. Tilakeskuksen yhteydessä varastoitavan lannan määrä on huomattava ja vaikka lannat varastoidaan tiiviissä lantavarastoissa ja tilakeskuksen yhteydessä sijaitseville jaloittelualueille ja rehulaatalle muodostuvat valumavedet ja puristenesteet johdetaan kaivoihin tai imeytetään kuivikkeisiin, alueen hulevesistä, lantakuljetuksista ja mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, voi aiheutua päästöjä vesistöön, joiden merkitystä ei voida pitää vähäisenä ja joiden yhteisvaikutuksia vesistöön tulisi tarkastella laaja-alaisesti. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan hankkeen mukaiselle eläinmäärälle tulee olla käytettävissä lannan levitysalaa 508,8 ha, kun tilalla on käytettävissä yli ha. Vastaavasti lihasialle tulee lannan levitysalaa olla 500 ha, joten hankkeessa tarvittava levitysala vastaa hankeluettelon mukaiselle hankkeelle vaadittavaa alaa ja lannan levityksestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan pitää hankeluettelon hankkeiden kaltaisina. Levitysalat sijaitsevat laajalla alueella, joten myös lannan hyödyntämisestä aiheutuvat vesistövaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Toiminnasta aiheutuvat melu- ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutukset ovat sesonkiluonteisia, mutta ne voivat olla ajoittain merkittäviäkin, kun huomioidaan levitettävät lannan määrä sekä levitysalojen sijainti useissa eri kohteissa osittain hyvin etäällä tilakeskuksesta. Lannan levityksen lisäksi liikennemäärät lisääntyvät huomattavasti myös mm. säilörehun teon yhteydessä. Hanke lisää huomattavasti

8 Dnro EPOELY/571/2019 8/11 myös tilan vedenkulutusta, mutta muilta osin hankkeen edellyttämä luonnonvarojen käyttö ja jätteiden muodostuminen on vähäistä. Hankealue ei sijoitu myöskään luokitellulle pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä ole erityisiä luontoarvoja. Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset ovat luonteelta pitkäaikaisia koko toiminnan keston aikaisia. Osittain vaikutukset ovat kuitenkin sesonkiluonteisia mm. liikenteestä aiheutuvien vaikutusten osalta. Haittojen lieventämistoimenpiteet Esitetyt toimenpiteet lieventävät hankkeesta aiheutuvia ilma- ja hajupäästöjä ja vesistökuormitusta, jotka ovat eläintenpidolle tavanomaisia ympäristöhaittojen ehkäisymenetelmiä eikä toimenpiteillä voida ehkäistä kuitenkaan toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia siinä määrin, että ympäristövaikutusten arviointia ei katsottaisi tarpeelliseksi. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Lähimpiin eläinsuojiin on etäisyyttä 2-3 km, joten hankkeilla ei todennäköisesti ole yhteisvaikutuksia lukuun ottamatta mahdollista lietteenlevitystä ja liikennevaikutuksia. Yhteenveto Laajennus on laajuudeltaan niin huomattava, että hankkeen ympäristövaikutukset muodostuvat todennäköisesti merkittäviksi. Laajennuksen kokoluokka eläinyksiköiksi muutettuna ylittää kaksinkertaisesti hankeluettelon mukaisen eläinmäärän ja hankkeesta aiheutuva ravinteiden sekä ammoniakin tuotto ovat huomattavasti hankeluettelon mukaisten hankkeiden tuottamaa määrää suuremmat. Hankkeessa syntyvä lanta vaatii hankeluettelon hankkeita vastaavan määrän levitysalaa ja tilakeskuksen läheisyydessä sijaitsevalle asuinrakennukselle saattaa aiheutua huomattavaa haju- ja meluhaittaa. Myös liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat vaikutukset voivat olla ajoittain merkittäviä. Hankkeesta aiheutuvien vaikutusten, kuten ilma- ja hajupäästöjen, vesistökuormituksen, liikennevaikutusten ja häiriötilanteista aiheutuvien riskien arviointi edellyttää laaja-alaista tarkastelua. Hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne huomioon ottaen hanke todennäköisesti aiheuttaa laajuudeltaan tai laadultaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS YVA-lain 31 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) sekä liitteet 1 ja 2 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017)

9 Dnro EPOELY/571/2019 9/11 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusoikeus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan. Ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kentala Ylitarkastaja Elina Venetjoki Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jakelu Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla 14 päivän ajan Vetelin kunnan sähköisellä ilmoitustaululla osoitteessa sekä Vetelin kunnantalolla, Kivihyypäntie 1, Veteli. Päätös julkaistaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sivuilla > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > YVA-päätökset. Valitse kohdasta Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus > Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Ylelä Tapio, saantitodistuksin sähköisesti: Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Vetelin kunta Vetelin kunta, tekninen lautakunta LIITE 1 LIITE 2 Asemapiirros Valitusosoitus

10 Dnro EPOELY/571/ /11 Asemapiirros Liite 1

11 Dnro EPOELY/571/ /11 Liite 2 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa ei tiedoksisaantipäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköpostitse, telekopiona tai lähetin välityksellä. Postittaminen, toimittaminen sähköisesti ja toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuvat lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän tulee olla perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Milloin päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vaatimatta, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi seitsemäntenä päivänä päätökseen merkitystä postiinjättöpäivästä, ellei muuta näytetä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää. Vaasan hallinto-oikeuden käyntiosoite: Vaasan hallinto-oikeus, Korsholmanpuistikko 43, Vaasa postiosoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, Vaasa vaihde: telekopio: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1383/2018) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

12 Tämä asiakirja EPOELY/571/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument EPOELY/571/2019 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Kentala Päivi :58 Esittelijä Venetjoki Elina :53